TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
KASVUA JA ENTISTÄ PAREMPAA ASIAKASKOKEMUSTA
MAAILMALLA AURINKOSÄHKÖ JA TUULIVOIMA ovat selkeästi nopeimmin kasvavat sähkön tuotantomuodot. AURINKOSÄHKÖN KILPAILUKYKY on parantunut huikeasti viime vuosien aikana. Suomessa tuulivoiman syöttötariffi on taannut vakaan tuoton 12 vuodeksi eteenpäin, mikä on lisännyt tuotantokapasiteettia merkittävästi. Suomessa oli vuoden 2017 päättyessä tuulivoimaa runsaan 2 000 megawattia. Koko vuoden energian käytöstä tuulen osuus oli 5,6 prosenttia. SÄHKÖN NETTOTUONTI Suomeen oli 23,9 prosenttia sähkön kokonaiskäytöstä. Sähköä hankitaan luonnollisesti niistä lähteistä, mistä se kulloinkin on edullisimmin tuotettavissa tai saatavissa. Hinnat noteerataan päivittäin ja tuntikohtaisesti. Maiden väliset siirtojohdot muodostavat ajoittain pullonkaulan, mikä näkyy aluekohtaisissa hinnoissa. Lisääntynyt tuulivoimakapasiteetti on johtanut lauhdetuotannon alasajoon ja osittain vaarantaa myös sähkön ja lämmön yhteistuotannon tulevaisuutta. Kehitys ei ole tapahtunut markkinaehtoisesti. SUOMEN KANNALTA huolestuttavaa on tehon riittävyys talven kylmimpinä jaksoina, jolloin tuulivoiman ja aurinkoenergian varaan ei voida laskea yhtään mitään. Tuolloin voimalaitosten tulee toimia häiriöittä, ja sähkönsiirtoverkon tulee olla täydessä iskussa. Olkiluoto 3 -projektin valmistuminen tuo helpotusta tehotilanteeseen, mutta perinteisesti uuden voimalaitoksen käynnistymisen ensimmäiset kuukaudet ja jopa vuodetkaan eivät ole käyttövarmuudeltaan sellaisia, joihin pitkällä aikavälillä päästään. ENERGIAYHTIÖN TOIMINNASSA sähkön, lämmön ja kaasun saatavuus, riittävyys ja kilpailukyky kaikissa olosuhteissa
4
