KYMIJOEN ICT:N ASIAKASLEHTI
1/2021
Ratkaisijan roolissa TAIDOLLA JA ASENTEELLA Uusi palvelu tarjoaa nopeaa reagointia
TIETOTURVAHYÖKKÄYKSIIN Uusiin tiloihin modernia
TEKNOLOGIAA
Index of /~
1/2021 3 4
PÄÄKIRJOITUS - Miksei välillä voisi myös näkyä KYMIJOEN ICT - Ratkaisijan roolissa taidolla ja asenteella
10 14
4 8 10
PALVELUT - Sovellus- ja käyttöongelmien ratkomista kärsivällisen sujuvasti ASIAKASTARINA - Uusiin tiloihin modernia teknologiaa
UUTISIA ALALTA - Uusi palvelu tarjoaa nopeaa reagointia tietoturvahyökkäyksiin
14
Kymijoen ICT:n asiakaslehti Julkaisija Toimittajat
2
RATKAISIJA 1/2021
Kaakkois-Suomen Tieto Oy Vesa Vainio, Markku Lintula
|
KYMIJOEN ICT
Valokuvat, ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Sepeteus Oy, Kouvola Sähköinen versio www.kymijoenict.fi
Miksei välillä
VOISI MYÖS NÄKYÄ
K
PÄÄKIRJOITUS
un kaikki menee hyvin, etenkään lähitukea tai muita ict-ammattilaisia ei juuri näy. Kaakkois-Suomen Tieto Oy:lle eli kotoisammin Kymijoen ICT:lle rajallinen näkyvyys on ollut pitkään myös tietoinen valinta. Asiakkaamme ovat kuntia, muita julkisyhteisöjä tai näiden yrityksiä, eli emme tavoittele henkilöasiakkaita. Ajatuksissa on voinut olla myös vanha totuus siitä, että osaamisen ja otsikoissa paistattelun summa on usein vakio. Kautta aikojen ensimmäisen tiedotuslehtemme ilmestyminen päättää osaltaan hiljaiselon. Niin monialaisen asiakaskuntamme kuin lujaa vauhtia kasvaneen henkilöstönkin näkökulmasta koettiin tarpeelliseksi raottaa hallitusti ulko-ovea kertomalla keitä olemme, mitä teemme ja kenen kanssa toimimme – yleensä ennemminkin aidosti kumppanina kuin myyjänä. Kymijoen ICT:n henkilöstö on kasvanut kymmenessä vuodessa yli kolminkertaiseksi ja ylittänyt jo sadan työntekijän
rajan. Paikallistuntemuksen ohella henkilöstö on vahvuutemme, joten tässäkin mielessä ulostulo oli paikallaan. Kilpailu osaajista kiristyy vuosi vuodelta. Jollemme kerro itsestämme, kisa kasvukeskusten kanssa on entistä haastavampaa. Henkilöstöstä puheen ollen voimme todeta ylpeänä, että jokainen uusi työpaikka meillä on paikallinen työpaikka. Kun asiakas soittaa ympärivuorokautiseen palvelupäivystykseemme, puheluun ei vastata Delhissä tai Tampereella. Tiedotuslehtemme pyrimme pitämään mahdollisimman selkokielisinä ja avaamaan pakolliset erikoissanat. It-osaajaksi esittäytynyt vävykokelas ei sitten ollutkaan ilmatorjuntamiehiä. Mika Lyytikäinen toimitusjohtaja Kymijoen ICT
KYMIJOEN ICT
|
RATKAISIJA 1/2021
3
Tuomas Ylärakkola (vas.), Lari Nuotio, Pasi Hiltunen, Jukka Latva, Tarja Nousiainen, Jenni Markkanen, Mika Lyytikäinen.
RATKAISIJAN ROOLISSA
TAIDOLLA JA ASENTEELLA KYMIJOEN ICT
Osaaminen ja paikallistuntemus ovat Kymijoen ICT:n valtteja. Korona-aika on kurittanut myös etätyöt hyvin hallitsevia ammattilaisia. TEKSTI VESA VAINIO KUVAT MATTI VESALA
4
RATKAISIJA 1/2021
|
KYMIJOEN ICT
Tietokoneet ymmärtävät vain ykkösiä ja nollia. Kaakkois-Suomen Tieto Oy:n toimitusjohtaja Mika Lyytikäinen jättää yrityksen henkilökuntaa kuvaillessaan nollat pois. Yrityksellä on ollut onni löytää selkeitä ykkösiä. Kaakkois-Suomen Tieto eli tuttavallisemmin Kymijoen ICT tai KS-Tieto sopii henkilöstöllään myös myytinmurtajaksi. Onko tyypillinen ict-ammattilainen hiljainen erakko, jonka ravintona on energiajuoma ja lemmikkinä hiiri? Ei ole.
— Jopa työterveys on huomioinut, että olemme eräänlaisia mustan huumorin suomenmestareita. Meillä yhteisöllisyys on ollut itsestäänselvyys, joten korona on lyönyt siihen kipeästi, Lyytikäinen kuvailee. Vaikka tietokoneisiin tottuneilta etätyö käykin näppärästi, kahvihuoneoppimisen ja ovensuupohdintojen jääminen tauolle on paitsi tylsää, myös hankalaa uusien työntekijöiden sisäänajoa ajatellen.
Kymijoen ICT Perustettu
2005 Henkilökunta
yli 100 Liikevaihto
18 milj. Kotimaisuusaste
100%
Osaaminen edellä Kymijoen ICT:n työntekijämäärä ylitti sadan rajapyykin jo viime vuonna. Vaikka osaajia on tähän mennessä löytynyt hyvin, kilpailu heistä kovenee kaiken aikaa, eikä Kymenlaakson pärjääminen kasvukeskuk-
Kymijoen ICT:llä on toimipisteitä Kouvolan Kuusankoskella, Kotkan Metsolassa ja Keskussairaalan yhteydessä sekä Haminassa
sille ole itsestään selvää. Tästäkin syystä yrityksessä pidettiin järkevänä lisätä näkyvyyttä rekrytointien helpottamiseksi. — Parkit päällä ajaminen kääntyy ajan kanssa itseään vastaan. Ihmisten on hyvä tietää, minkälaiseen yritykseen he voisivat
tulla töihin. Myös henkilöstö on viestittänyt, että voisimme näkyä nykyistä enemmän, Lyytikäinen myöntää. Toimitusjohtaja vakuuttaa, että uutta väkeä palkattaessa mennään osaaminen edellä, ei oppiarvo tai todistus.
KYMIJOEN ICT
|
RATKAISIJA 1/2021
5
— Tärkeintä on se, mitä kukin osaa, Service desk toimii vuorokauden ymmissä on hyvä. Opintoja ja tutkintoja arpäri vuoden jokaisena päivänä. Hoituuvostamme kyllä suuresti, mutta ne eivät ko ongelma etänä vai vaatiiko se paikalla yksinään ratkaise. Esimerkiksi loistava käyntiä, on tapauksesta kiinni. Yöaikaan koodari voi löytyä monenlaiselta eri tausratkaisija lähtee paikan päälle harvemmin talta. kuin päivällä. Sanojensa vakuudeksi — Jos esimerkiksi tuLyytikäinen muistutlostus joudutaan ohtaa, ettei yritys ole jaamaan lähimjulkaissut yhtään mältä tulostityöpaikkailmoimelta hieman tusta, jossa työkauempana “Tärkeintä on se, mitä kukin osaa, missä tehtävä olisi raon hyvä. Opintoja ja tutkintoja arvostamme olevalle, ratjattu jonkin tiekaisulla pärkyllä suuresti, mutta ne eivät yksinään tyn tutkinnon jännee aaratkaise. Esimerkiksi loistava koodari voi suorittaneelle. muun asti, löytyä monenlaiselta eri taustalta.” Vaikka suoLyytikäinen malainen kouvertaa. lutusjärjestelmä Kun omistareagoikin tarpeisiin ja-asiakkaisiin kuuusein pienellä viiveelluvat muun muassa lä, niin potentiaalia eli tietoKymsote ja kunnallista tatekniikasta kiinnostuneita nuoria lous- ja palkkahallintoa hoitava maasta aivan varmasti löytyy. EsimerkSarastia, myös hämäräveikkojen kiinnoskinä voi pitää vaikkapa kouvolalaista lutus on luonnollisesti suurta. kiota, jonka rehtori soitti ihmetellen Kymi— Kukin asiakas vastaa juridisesti joen ICT:n rakentaman, lähinnä vierailijoilomasta tietoturvastaan, mutta meidän le tarkoitetun verkon kiusallista hitautta. vastuullamme on pitää pääovi tukevas— Kun sitten katsoimme lokitietoja, ti kiinni. Palomuuriemme pitävyyttä koeverkkoon oli kirjautunut kiinteistön alueeltellaan tuhansia kertoja kertaa vuorokaula 600 käyttäjää. Tunnuksia oli oppilaiden dessa. kesken jaettu kuin kyniä vaaliteltassa, Kumppania kuunnellaan Mika Lyytikäinen naurahtaa.
”
Paikallistuntemus valttia Osaamisen ohella yrityksen vahvuuksiin kuuluu ilman muuta paikallistuntemus. Kymijoen ICT:n tietoverkossa on kiinni peräti 650 kiinteistöä. Yrityksellä on asiakkaita Ivalosta Saloon 18 kunnan alueella, mutta ylivoimaisesti suurin osa tekemisestä painottuu Kymenlaaksoon. Kun jossain tarvitaan apua, käsitys kohteiden sijainnista juurtuu ajan kanssa tekijöille, eikä näiltä tuhraannu monesti kallisarvoisia minuutteja maakunnan maantieteen opiskeluun. Omat toimipisteet Kaakkois-Suomen Tieto Oy:llä on Kouvolan Kuusankoskella, Kotkassa vanhalla höyrypanimolla, Kymenlaakson keskussairaalassa ja Haminassa.
6
RATKAISIJA 1/2021
|
KYMIJOEN ICT
Yrityksen vahvuuksia listatessaan Lyytikäinen ottaa esiin hyvältä tuntuvan onnistumisen asiakkaiden tavoitteisiin sitoutumisessa. Kymijoen ICT:n perusarvoihin kirjattu tavoite tuottaa asiakkaille hyötyä ei ole jäänyt pelkäksi maininnaksi esitteessä. — Asiakkaat mieltävät meidät pikemminkin kumppanina kuin myyjänä. On paljon helpompi esitellä tarpeellista parannusta, kun meiltä ei heti aleta etsiä ketunhäntää kainalosta ja ajatella, että parasta hintaa ja katettahan ne kuitenkin hakevat, Mika Lyytikäinen myhäilee.
Mika Lyytikäiselle tuttu Kymijoki halkoo Kaakkois-Suomen Tieto Oy:n ydinaluetta eli Kymenlaaksoa. Siksi Kymijoen ICT on toimiva käyttönimi vahvasti kasvaneelle yritykselle.
Katseet myös yli maakuntarajan Mikä yhdistää kirjaston valikoimaa tutkivaa kotkalaisrouvaa, ylioppilaskirjoituksissa hikoilevaa haminalaista nuorta, ennakkoon äänestävää Miehikkälän isäntää ja kaupungin tarkkoihin karttoihin tutustuvaa kouvolalaisyrittäjää? Jokainen on tekemisissä Kymijoen ICT:n mahdollistamien palveluiden kanssa, vaikka ei tätä välttämättä itse tiedäkään. Kaakkois-Suomen Tieto Oy sai alkunsa 90-luvun alussa perustetusta Kuusankosken kaupungin yhden hengen ATK-osastosta, joka toteutti kaupungin hallintorakennusten ensimmäisen PC-pohjaisen tietoverkon palvelimineen. Noin 15 vuotta myöhemmin toi-
minta laajeni isäntäkuntaperiaatteella toimineen liikelaitoksen myötä ja useiden vaiheiden kautta toiminta yhtiöitettiin 2010. Tänään Kaakkois-Suomen Tieto Oy on yli sadan työntekijän yritys, jonka viime vuoden liikevaihto oli noin 18 miljoonaa euroa. Sillä on ylläpidossa lähes tuhat palvelinta ja yli 17000 päätelaitetta, ja sen alueverkossa on noin 650 kiinteistöä. Yhtiön omistaja-asiakkaina ovat Kymenlaakson kuusi kuntaa, Kymsote, Kymenlaakson liitto, Sarastia ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami. Asiakkaita löytyy kuitenkin myös maakunnan ulkopuolelta Ivalosta Helsinkiin ja Turusta Posiolle. Toiminta-ajatuksena onkin löytää uutta kasvua myös Kymenlaakson ulkopuolelta samalla, kun asemaa ydinalueella vahvistetaan edelleen.
KYMIJOEN ICT
|
RATKAISIJA 1/2021
7
Sovellus- ja käyttöongelmien ratkomista
KÄRSIVÄLLISEN SUJUVASTI PALVELUT
ServiceDeskin väki tulkitsee eteen tulevia tilanteita laajan osaamistaustan voimin. Yhteinen ymmärrys ongelmasta ja sen selvittämisestä on avain onnistumiseen palvelukanavasta ja -ajasta riippumatta.
TEKSTI VESA VAINIO KUVAT MATTI VESALA
8
RATKAISIJA 1/2021
|
KYMIJOEN ICT
Tää ei toimi, mitään ei tapahdu, salasana on hukassa tai tunnus lukossa, ohjelma ei pyöri; näihin ongelmiin kiteytyvät pitkälti päivät Kymijoen ICT:n ServiceDeskissä. Moneen yksinkertaiseen ongelmaan löytyy yhtä simppeli ratkaisu, mutta välillä joutuu vääntämään pitempään. — Haastavinta on saada kiinni siitä, mitä asiakas tarkoittaa tai hakee asialla. Se on täysin ymmärrettävää, sillä moni heistä ei ole it-alan osaajia. Samoin kuin me emme hallitse kaikkia asiakkaiden käytössä olevia ohjelmistoja. Näin avaa jatkuvana virtana tulevien yhteydenottojen vanaa ICT-asiantuntija Jo-
hanna Suvanto ja kertoo, että pyrkimyksenä on ratkaista ongelma yhden kontaktin periaatteella. Neljässä viidestä tapauksesta näin tapahtuukin ja 80 prosentin toteumaa voi pitää varsin hyvänä. Esiin tulevia ongelmia on toki erilaisia ja eritasoisia. Salasanan vaihtaminen onnistuu nopeasti parissa minuutissa, kun taas etäyhteydellä tapahtuvan sovellusasian ratkaisemiseen voi mennä helposti liki puoli tuntia. — Keskimääräinen puhelu kestää 7–8 minuuttia. Puolet yhteydenotoista tulee puhelimitse, loppu jakautuu sähköpostin, yhteydenottoportaalin ja taustasovel-
luksen kesken, kertoo tiimiä vetävä Juha Ahola. Puheluiden määrä vaikuttaa tämän päivän asiakaskäyttäytymiseen peilattuna isolta, mutta Suvanto löytää tähän selkeän yhteyden. — Asiakas kokee helpommaksi kertoa asiasta toiselle ihmiselle kuin kirjoittaa sen sanallisen muotoon. Lisäksi monelle heistä tietotekniset asiat ovat vieraita. Tulevien sukupolvien suhteen tilanne voi näyttäytyä erilaisena.
On vain oikeita yhteydenottoja Alkuviikon aamupäivät ja kuukauden vaihteet ovat tiimin osalta työteliäimpiä ja Suvanto toivoo tämän suhteen asiakkailta ymmärrystä. Arkipäivien toimistoaikaan tiimissä on palvelemassa useampi henkilö ja valvomossa on aina joku paikalla. — Ennakoimattomuus on tämän työn suola ja resurssisuunnittelu toimivin mauste. Kun päivitykset ja käyttöönotot osuvat usein juuri kuunvaihteeseen, se on omiaan lisäämään ruuhkaa, kuvaa Ahola luontaista rytmiä. Kymijoen ICT on kehittänyt palvelukanaviin myös omia sovelluksia, joista Ahola nostaa esiin tietokoneen alapalkissa näkyvän taustasovelluksen. — Suosittelen käyttämään tätä sovellusta, sitä kautta saamme automaattisesti henkilön yhteystiedot ja koneen nimen sekä tiketin, jota pääsemme työstämään nopeasti. Tiketti on termi, joka vilahtelee asioiden käsittelyssä alinomaa. Tiketti on palvelupyyntö tai häiriöilmoitus, joita tiimin väki työstää sovitusti eteenpäin. Kaikki tiketit eivät ole kiireellisiä, osa niistä on sovitettavissa tiettyyn aikaan. — Meille voi kertoa, milloin on parhaiten tavoitettavissa. Meille voi soittaa myös illalla tai yöllä, ja niin sanotussa normaaliasiassakin, Suvanto vinkkaa ja kehottaa kyselemään tiketin perään, jos siitä ei kuulu mitään. Suvanto viittaa 24/7-palveluun, joka on asiakkaiden käytettävissä sopimuksen mukaisesti. Ilta- ja yövuoroissa sekä viikonloppuisin ServiceDeskissä on hiljaisempaa ja silloin on hyvä aika käsitellä tikettejä ja edistää laitetoimituksia, sekä jutella asiakkaiden kanssa. — Meille ei tarvitse pahoitella häiriötä, sillä vääriä yhteydenottoja ei ole. Ongelman kun voi ratkaista vasta, kun siitä on tullut tieto meille.
Service Deskin vuosi 2020 Resetoituja salasanoja
4233 Vastattua puhelua
40 153 Ratkaistuja tikettejä
52 381 Keskimääräinen puheluaika
7min 49sek
SD-tiimi sopeutuu ajan henkeen ServiceDesk-tiimi eli tutummin SD-tiimi aloitti nykymuotoisena toimintansa tammikuussa 2020, sitä ennen palvelua oli tarjolla pienimuotoisemmin päivystysluonteisesti. Iso vaikutin SD-tiimin syntyyn oli Kymsoten tulolla asiakkaaksi saman vuoden alussa. SD-tiimi tarjoaa omistaja-asiakkailleen kaikki ICT-asiat kattavat palvelut. Kun käyttäjiä on tuhansia ja sovelluksia satoja, pitää tiimin osaamis- ja tietämystason olla laaja. Ahola on tältäkin osin 11 henkilön tiimiinsä sangen tyytyväinen. — Henkilöillä on erilaisia taustoja, osa tulee terveydenhoitomaailmasta, osa it-tehtävistä, jotkut muista ympyröistä. Jokainen tuo tiimiin jotakin omaa, mistä muodostuu sopiva osaamiskokonaisuus. SD-tiimin työ muuttaa tulevaisuudessa muotoaan. Käsityön osuus vähenee, kun automatisointi valtaa alaa. Käyttövaltuushallinnan IDM-sovellus, joka on Kymijoen ICT:n oman ohjelmistokehityksen tulosta, toimii tästä esimerkkinä.
Toisaalta muun muassa sairaalajärjestelmät ovat vanhanaikaisia ja hitaita, mikä tietää uusia sovelluksia ja järjestelmiä lähivuosien aikana. SD-tiimille se tietää lisää tehtäviä sekä myös uudenlaisia keinoja pureutua niihin.
Tirvalta tietoliikennehommiin Kun Juha Ahola näpytteli pienenä poikana Commodore 64 -tietokonetta, hän tuumi, että käsillä voisi olla tulevaisuuden ala. Niinpä Tirvan tienoita kotoisin oleva Ahola otti kompassin suunnaksi Kotkan, missä hän valmistui tietoliikennetekniikan insinööriksi vuonna 2003. Kymenlaaksoa Ahola ei ole jättänyt missään vaiheessa, sillä 17 vuotta työurasta sujui täkäläisissä tunnetuissa ictalan yrityksissä ennen kuin oli aika siirtyä Kymijoen ICT:n leipiin maaliskuussa 2020. Yritys tuli vastaan, kun Ahola tutustui erääseen toiseen työpaikkaan Eezyn tarjonnassa. SD-tiimin vahvuus on Aholan sanoin 11+1 ja tuo yksi on hän itse. — Osallistun säännöllisesti tiimin operatiiviseen toimintaan. On ehdottoman tärkeää, että tiimin vetäjä tietää, mitä tiimi tekee.
Lähihoitaja liiketoimintaopissa Lähihoitajaksi vuonna 2005 valmistunut Johanna Suvanto työskenteli sen jälkeen 10 vuotta kotihoidossa. Sitten oli vuorossa lähes neljä vuotta kestänyt pesti Kouvolan kaupungilla sovellusasiantuntijana. Paluu takaisin kotihoitoon jäi lyhyeksi, kun aktiivinen haku työmarkkinoilla tuotti paikan Kymijoen ICT:llä marraskuun alusta 2019. Suvannolle on tullut sangen tutuksi hoitoalalla keskeisessä roolissa oleva Lifecare -järjestelmä. Hoito- ja sovellusalan osaaminen ei tiedonjanoiselle Suvannolle riitä, vaan hän opiskelee paraikaa tradenomin tutkintoa, jossa hän suuntautuu digitaaliseen liiketoimintaan. SD-tiimin vakiokokoonpanoon sen perustamisesta asti kuulunut Suvanto nauttii työstään. — Työvuoron jälkeen tuntuu, että on hyvällä tavalla kaikkensa antanut. Mukavilta työkavereilta saan voimaa ja tukea jaksamiseen.
KYMIJOEN ICT
|
RATKAISIJA 1/2021
9
ASIAKASTARINA
Uusiin tiloihin
MODERNIA TEKNOLOGIAA Paras asiakaskokemus potilaille ja mahdollisimman hyvin sujuvat palvelut ovat Ratamokeskuksen keskeisiä tavoitteita, joita teknologia tukee. Kymijoen ICT rakentaa vuoden 2022 alkupuolella avautuvaan Ratamoon ICT-perusinfran laajalla kattauksella. TEKSTI VESA VAINIO | KUVAT MATTI VESALA
K
ymenlaaksoon rakentuu lähivuosina kaksi uutta sairaalaa: Kymenlaakson keskussairaala Kotkaan ja Ratamokeskus Kouvolaan. Ne tarjoavat parasta hoitoa yli 175 000 laaksokunnan asukkaalle ja molemmat sairaalat on suunniteltu elämään muuttuvien asiakastarpeiden ja kehittyvien hoitokäytänteiden mukaan. Sairaaloiden suunnittelusta vastaa Kymsote kiinteistöt ja rakentamisesta Lujatalo Oy. Rakennushankkeiden käyttöönoton kehittämiskoordinaattori Tiina Holm kertoo, että tietotekniikka näyttelee tämän päivän sairaalassa todella suurta roolia. — Tietotekniikka tukee sujuvaa toimintaa ja parhaan asiakaskokemuksen tuottamista potilaille sekä luo turvallisuutta. Yleinen turvallisuus on tärkeässä osassa, lukitusjärjestelmät ja älykkäät ovipuhelimet ovat osa sitä. Uuden teknologian tarjoamat hyödyt kasvavat koko ajan. Kotkan keskussairaalaan hiljattain valmistunut G-osa toimii hyvänä ”testialustana” Ratamokeskukselle, molempiin kun tulee pitkälti samaa teknologiaa. Ratamokeskukseen tulevat toiminnot tapahtuvat tällä hetkellä useassa eri Kymsoten toimipaikassa Kouvolassa. Uuteen keskukseen tulee paljon eri toimintoja, mikä tuo Holmin mukaan oman haasteensa. — Sujuva tilojen ja toimintojen hallinta
10
RATKAISIJA 1/2021
|
KYMIJOEN ICT
on ensiarvoisen tärkeää ja tässä tietotekniikka on avainasemassa. Tästä esimerkkinä toimivat monipalvelujärjestelmät, jotka palvelevat niin potilaita, omaisia kuin henkilökuntaa.
tetään myös neljännen kerroksen päivystysosastolla. Hoitokeskus sijaitsee toisessa kerroksessa, jossa ovat erikoissairaanhoidon operatiiviiset ja medisiiniset vastaanotot. Samasta kerroksesta löytyvät niin ikään Kakkoskerros keskiössä perusterveydenhuollon -, suunterveydensekä avo- ja erikoissairaanhoidon kuntouKun asiakas astuu sisään Ratamon entuspalveluiden vastaanotot simmäiseen kerrokseen, hän ilmoittautuu — Hyödynnämme vastaanottotiloja ja päivystykseen tai vastaanotolle Akseli-jär-aikoja tilanhallintajärjestelmän avulla, jestelmän avulla. Sen jälkeen on jotta moninaiset toiminnat pyöriaika katsoa opasteita, jotta vät sujuvasti. löytää sujuvasti omaan Kun toimintoihin livastaanottotilaan. sää kolmannen ja Ensimmäisesneljännen kersä kerroksessa roksen osastot, toimii ympäriKymijoen Ra“Tietotekniikka tukee sujuvaa toimintaa vuorokautinen vintopalveluija parhaan asiakaskokemuksen tuottamista den tuottamat päivystys sekä potilaille sekä luo turvallisuutta. Yleinen HUS Diagnoskahvila- ja raturvallisuus on tärkeässä osassa, lukitustiikkakeskukvintolapalvelut järjestelmät ja älykkäät ovipuhelimet ovat sen tuottamat sekä useat loosa sitä. Uuden teknologian tarjoamat laboratoriopalgistiset tarpeet, hyödyt kasvavat koko ajan.” velut sekä röntalkaa paletti olla gen. Myös sosiaalikoossa. ja kriisipäivystys toi— Esimerkiksi vaimii ykköskerroksessa. najapalveluihin meillä on — Päivystyksessä on käykehitteillä toiminnanohjaustössä oma toiminnanohjausjärjestelmä, järjestelmä, joka toimii koko Kymsoten joka on sama kuin Kymenlaakson kesalueella. kussairaalassa. Samaa järjestelmää käy-
”
KYMIJOEN ICT
|
RATKAISIJA 1/2021
11
RATAMOKESKUS • Valmistuminen ja rakennuksen luovutus 2021 • Muutto arvioitu maaliskuu 2022 • 100 vastaanottohuonetta ja 115 sairaalaosastopaikka • 20 000 neliömetriä
Tavoitteena yhteiset prosessit Strategia ohjaa Kymsoten toimintaa ja palvelujen kehittämistä tapahtuu koko ajan, myös Ratamokeskuksen osalta kehitystyö jatkuu edelleen myös valmistumisen jälkeen. — Tavoitteemme on saada samanlaiset prosessit käyttöön kaikkialla Kymsoten alueella. Meillä on jo nyt koko Kymenlaakson alueella käytössä yhteinen potilastietojärjestelmä, olemme tässä suhteessa edelläkävijöitä Suomessa. Uudenlaiset ratkaisut tilojen rajaukseen ja blokkien sulkemiseen edistävät paloturvallisuutta. Tartuntojen ja infektioiden tor-
12
RATKAISIJA 1/2021
|
KYMIJOEN ICT
juntaan tulee uusia menetelmiä, samoin lääkkeiden säilyttämiseen. — Älylääkekaapit ja -jääkaapit sekä niiden lukitusjärjestelmät edustavat uutta teknologiaa ja lisäävät lääkehoidon turvallisuutta, sellaiset tulevat käyttöön Ratamokeskuksessa. Kun uudistamme jotakin, ratkaisut tulevat käyttöön jollakin aikavälillä useimmissa toimipaikoissa. Kertoo Holm ja lisää, että tietotekniikka on näkyvästi läsnä myös henkilöstön koulutuksessa, tästä esimerkkinä toimivat muun muassa video-ohjeistukset ja -koulutukset eri toimenpiteisiin.
Ymmärrys tilasta ja sen käytöstä Kehityspäällikkö Pasi Hiltunen Kymijoen ICT:stä pyörittelee näytöllä Ratamokeskuksen pohjakuvia kerros kerrokselta. Ratamoon tulee sijoittumaan paljon toimintaa, Kymsoten henkilökuntaa ja potilaita. Toimivan ict:n suunnittelussa täytyy huomioida kuhunkin tilaan kohdistuvat tarpeet potilastyön näkökulmasta. — Osa tiloista on varattu tietylle toiminnolle, osa on yhteiskäytössä. Tällä hetkellä keskustelemme Ratamoon siirtyvien toimintojen kanssa heidän käytännön tarpeistaan ja siitä, mitä ne tarkoittavat ict:n näkökulmasta.
edelleen. Käytännössä Kymijoen ICT toimistä tahansa paikasta riippumatta. mii myös linkkinä käyttäjien tarpeiden ja Kun Ratamokeskus on toiminnassa, sähköurakan välillä esimerkiksi pisto- ja Kymijoen ICT:n tehtävänä on pitää yllä tietoliikennerasioiden määrän ja sijoittekoko tietoteknisen järjestelmän toimintalun suhteen. kyky 24/7/365. Tässä vaiheessa ilmassa pyörii — Pidämme työasemien ohjelkosolti kysymyksiä, joihin jomat, tietoturvan, virustorjunkaiseen tulee löytää vasnan, käyttäjähallinnan taus, ja mieluummin sekä koneet ja laitennemmin kuin teet aina ajan tamyöhemmin. Silsalla. Vastaamlä aikaa ei ole me myös Kym“Jos tietotekniikka ei toimi, ei varsinainen hukattavaksi. soten omassa toimintakaan pyöri pitkään. Tietotekniikka — Tietotekkonesalissa on eittämättä kriittinen osa nykyaikaista niikan tulee olevan, pääterveydenhuoltoa” olla valmiina järjestelmänä joulukuun alustoimivan Lifesa, talotekniikan Care -ohjelman osalta jo paljon pyörimisestäaiemmin. Oikeat Yksistään käytlaitemäärät ja -tyypit täjähallinta on kohon hyvä tilata mahdollitalaisen iso prosessi. simman aikaisessa vaiheesAlkuvaiheen työtä helpottaa sa, sillä koronaviruspandemia aise, että pääosa käyttäjistä on oleheuttaa niiden saatavuudelle omat haasmassa olevia henkilöitä, jotka siirtyvät teensa. työskentelemään Ratamokeskukseen. Työntekijät liikkuvat tosin jonkin verran Yhteydet ja järjestelmät kuntoimipaikasta toiseen mikä tuo hallintaan toon oman mausteensa.
”
Tämän kartoitusvaiheen lopputuloksena tulevat tilakohtaiset listat ict-laitteista, niissä käytettävistä järjestelmistä sekä tarvittavista yhteyksistä. Kymijoen ICT: n tehtävänä on toimittaa Ratamokeskukseen perustietotekniikka, mitä se sitten ikinä tarkoittaakin. — Työasemat, näytöt, tulostimet, tietoliikenne, paikannuspalvelut ja muut sellaiset; on huomioitava muun muassa hoitoaluevaatimukset, tarpeet medical-tason laitteille niin työasemissa, näytöissä kuin mobiilikärryssäkin. Vasta kalustesuunnittelun valmistumisen myötä on nähtävissä niin hoito- kuin yleisten tilojen tarpeet muun muassa työpisteiden määrille, infonäytöille ja niin
Suurimman osan Ratamoon tulevasta ict:stä toimittaa Kymijoen ICT, mutta esimerkiksi Akseli -ilmoittautumisjärjestelmäkokonaisuuden itseilmoittautumisautomaatteineen ja opastusnäyttöineen toimittaa Axel Health. ICT-projekti varmistaa, että käyttäjien tarpeet ja toteutus kohtaavat muun muassa opastusnäyttöjen sijoittelun suhteen. Käyttäjille näkyvin osa ict:stä ovat tietysti työasemat, niissä toimivat järjestelmät, näytöt ja tulostimet. Jotta kaikki toimii, tarvitaan taustalle tietoliikenneyhteydet sekä Kymsoten omaan keskussairaalassa sijaitsevaan konesaliin että eri toimijoiden ”pilvissä” oleviin järjestelmiin. Sähköurakoitsija vastaa sähkö- ja tietoliikennekaapelien ja kytkentärasioiden asentamisesta. Kymijoen ICT:n vastuulla on tietoliikenneyhteyksien kytkentä ja yhteyksien toimiminen niin Ratamokeskuksen sisällä kuin sieltä ulos. Ratamokeskukseen tulee myös langaton verkkoyhteys asiakkaita ja Kymsoten tarpeita varten. — Meidän vastuullamme on pitää langallinen ja langaton yhteys toiminnassa. Ratamokeskus on osa Kymsoten tietoverkkoa ja tulevaisuuden tavoitteena on, että yhteys Kymsoten verkkoon toimii
Kriittinen osa nykyterveydenhuoltoa Hiltunen tähdentää, että kaikki heidän tekemänsä toimenpiteet tähtäävät siihen, että Ratamokeskus toimii tarkoituksensa mukaisesti. Niin että asiakkaat saavat laadukkaasti tarvitsemaansa palvelua ja hoitoa. Sujuvaa toimivuutta edellyttävät niin ikään kaikki tukitoiminnot, kuten ruokailu, siivous ja taustatyöt. Ratamokeskuksessa on useita monityötiloja, joissa voi tehdä rauhassa kirjauksia ja muita taustatoimintoja. — Jos tietotekniikka ei toimi, ei varsinainen toimintakaan pyöri pitkään. Tietotekniikka on eittämättä kriittinen osa nykyaikaista terveydenhuoltoa. Kun Holmin ja Hiltusen ajatukset käyvät hyvin yksiin, uudesta Ratamokeskuksesta tulee pitkään odotettu terveydenhuollon toimintakeskus Kouvolaan. Keväällä 2021 kaikki näyttää etenevän mallikkaasti suunnitelmien mukaisesti.
KYMIJOEN ICT
|
RATKAISIJA 1/2021
13
UUTISIA ALALTA
Uusi palvelu tarjoaa
NOPEAA REAGOINTIA TIETOTURVAHYÖKKÄYKSIIN TEKSTI VESA VAINIO | KUVAT MATTI VESALA
Kymijoen ICT ja Telia Cygate pureutuvat yhdessä kyberhyökkäyksiin sekä lokitietojen keskitettyyn hallintaan ja valvontaan. Kustannustehokas toimintamalli on vastaus asiakkaiden kasvaviin tietoturvallisuuden vaatimuksiin sekä turvallisuusuhkiin.
14
RATKAISIJA 1/2021
|
KYMIJOEN ICT
Y
ritysten ja julkishallinnon tietoteknisiin palveluihin kohdistuu entistä enemmän kyberhyökkäyksiä ja muita tietoturvauhkia. Niinpä palveluiden suojauksien tulee olla yhä kehittyneempiä, sillä kilpajuoksu hakkereita vastaan on jatkuvaa ja kiihtyy. Tiedonhallintalaki tuo uusia vaatimuksia tietoturvanvalvontaan julkishallinnon osalta ja tähän on reagoitu myös Kymijoen ICT:ssä. — Käynnistämme kevään 2021 aikana Security Operations Center -palvelun asiakkaillemme. Palvelun avulla kykenemme havaitsemaan asiakkaiden tietojärjestelmäympäristöihin kohdistuvat hyökkäykset paremmin ja reagoimaan niihin nopeammin. Näin avaa uutta SOC -lyhenteen tuntevaa palvelua tietoturva-arkkitehti Erkki Siimes. Hän lisää, että SOC-palvelu mahdollistaa jatkuvan näkymän ympäristön kyberturvallisuuteen ja sen myötä reagoinnin poikkeamahavaintoihin kriittisyysjärjestyksen mukaisesti. Kansainvälisen kumppanin kanssa Tietoturvapoikkeamien hallinnasta vastaa pääosin Kymijoen ICT:n SIRT-tiimi (Security Incident Response Team). Tärkeää taustatukea antaa Telia Cygaten SOC- asiantuntijatiimi. Telia Cygate on ollut mukana kehittämässä itse palvelua yhteistyössä Kymijoen ICT:n ja sen asiakkaiden kanssa. — Telia Cygate omaa laajan kansainvälisen näkemyksen SOC-palveluista. He tietävät, miten ammattimainen SOC-palvelu tuotetaan sekä sen, mitä tapahtumia ja lokeja kannattaa seurata ja mis-
tä tulee olla huolissaan, kertoo Siimes pitkäaikaisen kumppanin osaamisesta. SOC service manager ja senior advisor Aki Levänen Telia Cygatesta muistuttaa siitä tosiseikasta, että tietoturvahyökkäykset ovat maailmanlaajuinen asia eivätkä ne tunne valtioiden rajoja. Vaikka itse suojautumisessa käytettävä teknologia on yleisesti kaupan, on Telia Cygatella myös omaa tuotekehitystä. Iso roolia SOC-palvelun tehokkuudessa näyttelee tietojen ja niiden käsittelyn keskittyminen. — Tätä ennen on ollut käytössä erilaisia järjestelmiä, joista tietoa on pitänyt etsiä ja koostaa. Uudessa keskitetyssä mallissa meillä on yksi yhteinen näkymä merkittävimpiin lokitietoihin, kuvaa Siimes SOC-palvelun ideaa. Leväsen mukaan hyökkäykset ovat käytännössä monivaiheisia ja hyödyntävät haavoittuvuuksia, joita ei välttämättä kaikilla suojauskomponenteilla pystytä suojaamaan. — Kun seuranta on automatisoitu ja tieto keskitetysti hallussa, voimme reagoida hälytyksiin ripeästi niin, että emme päästä hyökkäystä haittavaiheeseen asti. Reagoiminen haavoittuvuuksiin ja uhkaa pienentävät toimenpiteet sekä järjestelmien päivitykset ovat avainasemassa tapahtumiin reagoimisessa.
Lokitiedoilla kiinni tapahtumiin SIEM-palvelu (Security Information and Event Management) on osa Kymijoen ICT:n asiakkaille tarjottavaa tietoturvakokonaisuutta. Palvelun avulla asiakas voi hallita lokeja kattavasti ja vastata siltä osin tiedonhallintalain asettamiin vaatimuksiin. Levänen korostaa, että SIEM on yksi keskeinen komponentti tietoturvallisuusvalvonnassa. Organisaation nykytila, toimintaan kohdistuvat vaatimukset ja kehityspanostukset määrittävät valvonnan suunnan ja tason.
— Tarvitsemme järjestelmiä tuottamaan tietoa analysoinnin tueksi. Mitä tavoittelemme ja mitkä ovat tarpeemme ohjaavat sitä, mitä teemme ja tuotamme. Ymmärrys valvonnasta ja sen merkityksestä antaa suunnan kuljettavalle polulle. Käsitys verkossa liikkuvista tietomääristä herättää osaltaan tunnistamaan toimien mittakaavan. Kymijoen ICT:n asiakaskunnan verkkoympäristössä on noin 5 000 tapahtumaa sekunnissa, vuotuisena datamääränä se tarkoittaa kymmeniä teratavuja. — Keskitetty järjestelmä lokien hallintaan tukee tiedon ja tapahtumien seurantaa, kuka käsittelee mitä ja milloin. Lokitietojen kerääminen ja pitkäaikainen säilyttäminen auttaa tapahtumien jäljitettävyyttä myös myöhemmissä tarpeissa, Levänen tiivistää.
Hyvällä fiiliksellä käyttöön Siimes kertoo, että heidän asiakkaansa ovat osallistuneet tiiviisti uuden palvelun kehitystyöhön ja asiaa on pureskeltu useasta eri kulmasta lähestyen. Leväsen mukaan asiat on käyty läpi säännöllisten keskustelujen kautta, jotta haluttu tavoiteja toimintataso toteutuu. Siimes on tyytyväinen vuonna 2019 alkaneen työn tuloksiin. — SOC-palvelu on mielletty yleisesti kalliiksi, mutta me olemme saaneet puristettua siitä sopivan hintaisen ja kustannustehokkaan hyvän yhteistyön kautta. Palvelu on saanut asiakkailta positiivisen vastaanoton ja kevään käyttöönotto sujuu hyvillä fiiliksillä. Siimes summaa, että Kymijoen ICT tarjoaa asiakkailleen tietoturvapalveluita kokonaisvaltaisesti. Tietoturvakartoitukset, penetraatiotestaukset ja muut tietoturvaan liittyvät konsultaatiopalvelut ovat eräs osa laajaa palvelukokonaisuutta.
KYMIJOEN ICT
|
RATKAISIJA 1/2021
15
KÄYTTÄJÄPALVELUT • KAPASITEETTIPALVELUT • TIETOLIIKENNEPALVELUT • KÄYTTÖVALTUUS- JA TUNNUSHALLINTA • ASIAKKUUDET
OLEMME JOHTAVA ICT-RATKAISUJEN PALVELUNTUOTTAJA KYMENLAAKSOSSA
- Palvelemme myös valtakunnallisesti
Kaakkois-Suomen Tieto Oy Kauppakatu 5 45700 Kuusankoski
Vaihde 020 615 1500 KOUVOLA - KOTKA - HAMINA
toimisto@kymijoenict.fi www.kymijoenict.fi