Ratkaisija 1/2022

ENNAKOIVAA varautumista

PÄÄKIRJOITUS

Helmikuussa kertarysäyksellä muut tunut Euroopan turvallisuustilanne sai monet suomalaistoimijat huo lestumaan tietoturvansa tasosta, ja täysin syystä.

Kymijoen ICT:n palomuurin kestävyyttä koetellaan jo ilman kansainvälisiä kriise jäkin noin 10 000 kertaa vuorokaudessa. Jos ja kun palvelunestohyökkäykset ja tietomurtojen yritykset tulevaisuudessa vain lisääntyvät, meidän ja samalla asiak kaidemme järjestelmien tulee olla tarkoin suojattuna.

Mainitsin Ratkaisijan joulunumeros sa onnistuneesta ennakoinnista Rata mo-keskuksen laite- ja järjestelmähan kinnoissa. Vaikka tämä voi tuntua toistol ta, voimme tyytyväisenä todeta, ettei Uk rainan kriisikään yllättänyt yhteisöämme housut kintuissa.

Puolitoista vuotta sitten käynnistetty ympärivuorokautinen SOC-palvelukeskus pystyy yhdessä Telian erityisosaamisen

kanssa tunnistamaan ja reagoi maan murtautumisyrityksiin en tistä tehokkaammin. SOC tulee siis sanoista Security Operations Cen ter.

Voidaan jopa sanoa, että asiakkai demme näkökulmasta valmiustasoa oli korotettu jo etukäteen.

Olennainen osa hyvää tietoturvaa on tässä lehdessä esimerkin voimin laajem min kuvattu käyttövaltuushallintamme ja siihen liittyvä IdM- järjestelmä. Tehtävien muuttuessa vanhentuneet käyttövaltuu det poistuvat automaattisesti, eikä muu toksia tarvitse tilailla toistuvasti sieltä täältä.

Kun mietitään, kuinka paljon esimerkik si terveydenhuollossa liikkuu verkon hä märätoimijoita kiinnostavaa tietoa, ajan tasaiset käyttöoikeudet estävät tehok kaasti salasanojen ja tunnusten päätymi sen vääriin käsiin.

loppusuoralla, kun saman tien on alkanut seuraava iso urakka uudella hyvinvointi alueella. Tekemistä riittää, ja tekijöistä on koko ajan hiljainen haku päällä.

Oikein mukavaa alkanutta kesää kaikille tämän lehden lukijoille!

Mika Lyytikäinen toimitusjohtaja Kymijoen ICT

KESKITETTYÄ KÄYTTÖVALTUUSHALLINTAA IDM-RATKAISULLA

Marjut Saarainen (vas.), Santeri Ryynänen, Pia Henner, Timo Tuppurainen, Tanja Pakarinen, Jere Toivola. PALVELUT

Käyttäjähallinta on vuosien saatossa siirtynyt manuaalisesta käyttäjätunnuksien näpyttelystä pitkälti automatisaation piiriin.

Muutaman kymmenen henkilön yritykset pystyvät vielä käsittele mään käyttäjähallintaa käsipelil lä ja homma on yhä ihan fiksua tekemistä. Sitä suuremmille yrityksillä IdM-ratkaisu tuo selkeät edut: virheiden mahdollisuus vähenee, tietoturva lisääntyy ja elinkaaren hallinta tulee mukaan.

Lisäksi monien järjestelmien käyttöval tuuksia voidaan hallita keskitetysti yhdes tä paikasta, ylläpito helpottuu ja selkiytyy sekä kustannukset pienenevät asiakkaan toimintaprosessien selkiytyessä. Listaa voisi vielä jatkaa.

Itse kehitetty järjestelmä

Kymijoen ICT on rakentanut ja kehittänyt vuodesta 2008 alkaen IdM-järjestelmää (Identity Management), jolla käyttöval tuuksia hallinnoidaan automaattisesti.

— Tällä hetkellä IdM:llä hallinnoidaan 45 000 identiteettiä ja näille on luvitettu erilaisia käyttövaltuuksia noin miljoona, kertoo KVH-palveluomistaja Pia Henner

IdM-järjestelmä on sopimus- ja roo lipohjainen ratkaisu. Automaatio saa daan aikaiseksi toteuttamalla asiakkaan HR-järjestelmän ja IdM-järjestelmän vä

TEKSTI VESA VAINIO KUVAT JUHA KORHONEN

lille liittymä, jolloin HR-sopimuksen tiedot toimivat identiteetin hallinnan lähdetieto na.

Lähdetieto rikastetaan IdM:ssä erilaisin roolein ja palveluin. Roolit antavat identi teetille sääntöjen ja määrityksien mukai set käyttövaltuudet erilaisiin resursseihin, esimerkiksi verkkolevyihin tai sähköposti jakelulistoihin.

Käyttövaltuushallinta osaavissa käsissä

Pia Henner toimii kuusihenkisen käyttö valtuushallintapalvelun palveluomistajana ja tiimiesihenkilönä. Kysynnän kasvaessa palvelua on päätetty laajentaa ja tiimi on toiminut nyt reilun vuoden omana palvelu tiiminä.

— Tiimissämme työskentelee osaavia ja kokeneita ohjelmoijia ja suunnittelijoi ta. Päätehtävämme on kehittää IdM-jär jestelmäämme vastaamaan tulevaisuu

den tarpeita. Enenevässä määrin asiak kaat siirtävät palveluitaan pilvipalvelui den piiriin. IdM-järjestelmän tulee tukea esimerkiksi tätä kehitystä, kertoo Henner yhtenä esimerkkinä.

IdM-käyttöönottoprojektit ja erilaiset IdM-palvelulaajennukset asiakkaalle ovat tiimin jokapäiväistä arkea. Samoin asiak kaiden konsultointi sekä koulutus asiak kaan omaan käyttövaltuushallintaan IdM järjestelmän avulla. Omalle Service Des kille annettu tuki on niin ikään tärkeää, jot ta siellä osataan antaa asiakkaalle laadu kasta palvelua käyttäjähallintaan liittyen.

— Koska IdM-ratkaisu on oma kehittä mämme tuote ja tunnemme asiakkaan toimintaympäristön hyvin, meillä on lois tava pohja tuottaa asiakkaalle heidän tar peiden mukaisia räätälöityjä ratkaisuja. Hyvin mielenkiintoista työtä, jossa tark kuus ja suunnitelmallisuus korostuvat, ki teyttää Henner palvelun toiminnan.

IdM-käyttöönottoprojektista jatkovaiheeseen

Kaakon kaksikon (Miehikkälän ja Virolah den kunta) hallintojohtaja Otto Koskela tutustui IDM-palveluun 2020. Kotkassa ja Pyhtäällä toteutettu projekti kiinnosti hän tä ja Kymijoen ICT:n esittelystä tuli lisä pontta oman projektin käynnistämi seen. Sitä puolsi myös käsillä ollut lähtötilanne.

— Useimmat tar peemme ja palvelu pyyntömme koski vat nimenomaan käyttäjähallintaa. Teimme pyynnöt yksitellen Word-oh jelmalla ja lähetim me ne Kymijoen ICT:n tukeen. Asiakokonai suus ja eräänlainen on gelma kaipasi ratkaisua.

virheet ja unohdukset on nyt eliminoitu. Automatiikka hoitaa tiedot työsopimuk selta IDM-järjestelmään ja esihenkilön tarvitsee laittaa vain rasti ruutuun.

Koskela tunnisti projektiin liittyvät haasteet ja riskit, jotka liittyivät kol manteen osapuoleen. Yksi kään riskeistä ei kuiten kaan realisoitunut.

“Harvinaista kyllä it-projektille, se tuntui vaivattomalta ja helpolta. Inhimilliset virheet ja unohdukset on nyt eliminoitu. Automatiikka hoitaa tiedot työsopimukselta IDM-jär jestelmään ja esihenkilön tarvitsee laittaa vain rasti ruutuun.”

Projekti käynnistyi keväällä 2021 ja valmista oli saman vuoden syksyllä. Kaikki sujui Kymijoen ICT:n ammattimai sella otteella ja ohjauksella erittäin hyvin käyttöönottokoulutusta sekä sitä seu rannutta jälkihoitoa ja kertauskoulutusta myöten.

— Harvinaista kyllä it-projektille, se tun tui vaivattomalta ja helpolta. Inhimilliset

”Kaakon kaksik ko lähti liikkeelle IDM-palvelun ydin versiolla, joka kat taa peruskäyttäjä tunnukset, järjestel mien verkkotunnuk set, sähköpostit ja AD-ryhmät. Nyt Koske la katsoo jo eteenpäin ja odottaa innolla projektin seu raavaa vaihetta, jossa tulevat mu kaan toimialariippuvaiset toiminnot ny kyisten toimialariippumattomien lisäksi.

— Ehdotuksen mukaisesti lähdimme vaiheittain liikkeelle. Odotan Kymijoen ICT:ltä yhtä aktiivista ja asiakasystäväl listä otetta jatkokehitysvaiheissa.

Otto Koskela

Kaikki pääoma JATKUVASTI OPPIVASSA ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSSA

Monipuoliset työtehtävät ja hyvinvoiva työyhteisö ovat Kymi joen ICT:n valtit kilpailluilla rekry tointimarkkinoilla. Kovaa vauhtia eteenpäin menevä teknologia ja kehittyvä työn sisältö karistaa muutosvastarinnan harteilta.

Arkkitehtejä, suunnittelijoita, asian tuntijoita, tukihenkilöitä, palvelu sihteerejä, päälliköitä; siinä otteita Kymijoen ICT:n tehtävänimikkeistä, jotka kattavat kuusi eri palvelualuetta. Heitä on tällä hetkellä yhteensä 120 ja he kehittä vät, ratkaisevat sekä hoitavat asiakkuuk sia, taloutta ja henkilöstöä. Heidän koulu tusskaalansa on laaja opistotasosta diplo mi-insinööriin.

Talous- ja henkilöstöpäällikkö Tarja Nousiainen korostaa, että koulutus antaa pohjan eri tehtävien hoitamiseen, mutta

ammatti- ja erikoisosaaminen tulee täs mäkoulutuksen kautta.

— ICT-alalla osaamisesta on pidettävä huolta ja päivitettävä sitä jatkuvasti, sik si kovaa vauhtia ala menee eteenpäin. Niinpä meille valikoituvat henkilöt, jotka omaksuvat jatkuvan oppimisen ja sopeu tuvat jatkuvaan muutokseen, sillä työn si sältö kehittyy koko ajan.

Tätä taustaa vasten Kymijoen ICT on onnistunut rekrytoinneissaan vallan hy vin, sillä henkilöstön pysyvyys lähentelee 100 prosenttia.

TEKSTI VESA VAINIO KUVA MATTI VESALA

Tarja Nousiainen

— Meillä on tarjota paikka kasvattaa omaa osaamista ja uudenlaista ajattelua, siksi vaihtuvuus on harvinaisen vähäistä.

Tehtävän sisältö ratkaisee

Nousiaisella on takanaan yli 30 vuoden ura alalla Kotkan kaupungin atk-osastolta lähtien, nykyiseen toimeensa hän tuli ICT Kymin toimitusjohtajan paikalta. Julkiso misteinen in-house-yritys on ollut viime vuosina kovassa kasvussa ja henkilöstöä on palkattu lisää tuotteita kehittämään ja palveluita tuottamaan.

— Olemme puhdas asiantuntijaorga nisaatio, mikä muodostaa koko pää omamme. Oikeiden ihmisten löytäminen ja rekrytointi on meille äärimmäisen tär keää.

Nousiainen myöntää, että rekrytointi on koko ajan yhä haasteellisempaa. Ky menlaakson osaamispotentiaali alkaa olla käytetty ja katseet suuntautuvat naa purimaakuntiin. Etätyömahdollisuuksien yleistyminen on tullut tässä mielessä hy vään aikaan.

Kymijoen ICT kilpailee työntekijöistä samoilla markkinoilla yksityisomisteis ten yritysten kanssa. Millä valteilla henki löt valitsevat tässä tilanteessa Kymijoen ICT:n?

— Hyvä työympäristö, monipuoliset työtehtävät ja asiakaskunta sekä työn sisältö, mielekkyys ja vaihtelevuus. Kun kaikki työtehtävät sisältävät enemmän tai vähemmän asiakaspalvelua, joten ih mismyönteisyys, asiakaslähtöisyys ja ymmärrys asiakaskokemuksen merkityk sestä on tärkeää.

Ja ikään kuin edellisen summaten Nousiainen tiivistää, että tehtävän sisäl töä ei voi korostaa koskaan liikaa.

Asenne ratkaisee aina

Koronapandemian aika oli myös Kymijoen ICT:lle hyvä paikka harjoitella etätyötä yhtenä tapana tehdä töitä. Kai kenlaisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi lähitukeen, etätyö ei sovellu. Mo nissa tehtävissä etä työ silti toimii ja so pimuksia on tehty tehtäväkohtaisesti.

— Olemme teh neet yli 70 etätyöso pimusta, jotka ovat kaikki hybridimalleja, missä etätyön määräk si on sovittu maksimissaan neljä päivää viikossa.

mit ovat sopineet keskenään joustoista, tekijä on aina löytynyt ja työt ovat tulleet tehdyksi.

Työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin merkitys on myös ict-alalla suuri ja osal taan yksi rekrytointivalteista. Kymijoen ICT:ssä hyvinvointi on henkilöstöhallin nossa ykkössijalla ja hyvän asiakaspalve lun edellytys. Yhtymäkohta etätöihin on tässä mielessä hyvin läheinen.

— Meidän pitää huolehtia siitä, ettei työn tekemisestä tule liian intensiivistä ja henkilö jää työkuorman alle. Esihenki lön ja alaisen säännöllinen tapaaminen on yhä olennaista työterveyden kannalta.

“Olemme puhdas asiantuntijaorganisaatio, mikä muodostaa koko pääomamme. Oikeiden ihmisten löytäminen ja rekrytointi on meille äärimmäisen tärkeää.”

”Kaksi kertaa vuodessa tehtävä hen kilöstökysely nostaa yksittäi set kehittämisajatukset pintaan ja pitää työnan tajan tietoisena siitä, mitä työyhteisössä tapahtuu ja mitä on syytä kehittää. Kun tekemistä on pal jon, perusasioiden tulee olla kunnossa.

Osa haluaa enemmän sosiaalisia kon takteja ja viettää sen myötä enem män työpäiviä toimistolla. Tähänastiset kokemukset etätyös tä ovat Nousiaisen mukaan positiiviset ja varjopuolet loistavat ainakin toistai seksi poissaolollaan. — Jää nähtäväk si mikä on lopulli nen totuus. Hom mat ovat hoituneet pääosin hienosti ja henkilöstö on hyvin motivoitunutta. Tii

— Henkilöstön jak saminen, resurssien riittävyys, lomien pitämi nen ajallaan, hengähdystau ot; monet tekijät vaikuttavat työhy vinvointiin ja terveyteen.

Kymijoen ICT:llä on siis pääosassa hyvä porukka, johon XAMKin, Edukon ja Ekamin opiskelijat tuovat sopivaa lisä maustetta kesätöiden merkeissä. Kun heidän joukostaan löytyy hyvä tekijä, hä nestä on halu pitää kiinni pidempäänkin. Etenemismahdollisuuksiakin on tarjolla.

— Kyllä nämä meidän työt oppii. Asen ne on se, joka ratkaisee!

Yksi osa näkymistä on tämä Ratkaisi ja. -lehti, jossa Kymijoen ICT:n henkilöstö sekä asiakkaiden, kumppanien ja sidos ryhmien edustajat avaavat laajasti ICTalan asioita ja niiden merkitystä.

Patrick Si asentaa keskusyksikön kaapelointeja

ASIAKASTARINA

Toistensa tarpeet ja tavat TUNTEVAT YRITYKSET

Kymijoen ICT:n ja Printcomin yhteistyö on sujunut useiden vuosien aikana saumattomaksi operaatioksi.

NIKO KAARTINEN KUVAT MATTI VESALA

Kymijoen ICT ja Printcom ovat teh neet yhteistyötä jo Kymijoen ICT:n perustamisesta lähtien. Molemmat yrityksen ovat kasvaneet yhteistyön aikoi na tahoillaan ja yhteistyötä on kehitetty useamman sopimuskauden ajan. Kasva va laitemäärä ja palvelun jatkuva kehittä minen on ollut kantavana voimana yhteis työn aikana. Palvelun tuottaminen on tii mityötä, jossa jokaisen osa-alueen on ol tava kunnossa.

— Printcom toimittaa vuosittain Ky mijoen ICT:lle noin 5 000 esiasennet tua tietokonetta ja noin 1 500 mobiililai tetta sekä lisäksi näiden käyttöön tarvit tavia oheislaitteita. Kymijoen ICT ja sen loppuasiakkuudet ovat meille merkittävä asiakasryhmä, Printcomin palvelumyynti päällikkö Jukkapekka Porali kertoo.

Poralin mukaan Kymijoen ICT:llä ja Printcomilla on kaksi erilaista sopimusta.

Toinen koskee työasemia ja niiden oheis laitteita sekä niiden toimittamista loppu käyttäjille. Toinen puolestaan koskee mo biililaitteita loppukäyttäjäpalveluineen.

Palveluissa on paljon samoja piirteitä.

— Niihin sisältyy esimerkiksi laitteiden käyttöönottoon liittyviä asiantuntijapalve luita. Mobiililaitteissa loppukäyttäjät tule vat pääsääntöisesti hakemaan meiltä uu den puhelimensa ja samalla siirrämme tiedot vanhasta laitteesta uuteen sekä lii

tämme puhelimet laitehallintaan.

Poralin mukaan parasta mobiililaitepal velussa on se, että loppukäyttäjät saavat puhelimen heti mukaan käyttövalmiina ja vanhat tiedot siirrettynä. Nopeimmillaan uuden puhelimen voi saada jopa seuraa vana arkipäivänä tilauksesta.

Työasemapuolella Printcomin pää mies on Fujitsu, mobiililaitteiden puolel la puolestaan Samsung. Printcomin yh teistyökumppanilla on Tampereella Ky mijoen ICT:lle dedikoitu puskurivarasto, jolla voidaan varmistaa nopea saatavuus myös päivit täisten toimitusvai keuksien aikana.

Poralin mukaan matkassa on monta vaihet ta, jotka eivät näy loppukäyt täjälle.

tusvaikeuksia on ollut, mutta olemme tie dottaneet niistä mahdollisimman hyvissä ajoin.

Poralin mukaan haasteellisena aika na laitteiden vuokra-ajat ovat saattaneet joissain tapauksissa pidentyäkin Kymi joen ICT:n suosituksesta.

— Olemme silti pärjänneet aika hyvin puskuroinnin kanssa, mutta se on vaati nut meiltä ja yhteistyökumppaneiltamme paljon työtä.

”Poralin mukaan ilman puskurointia laitteiden toimittaminen olisi hyvin han kalaa. Printcomin Kymijoen ICT:lle toimittamat laitteet ovat vuok ralaitteita, joten laitteiden vaihtosuunnitelmat hel pottavat menekin ennus tamista huomattavasti. Yllätyksiäkin voi silti tul la suunnittelusta huoli matta.

“Printcom kuuntelee tarkalla korvalla loppukäyttäjien palautetta. Se on Poralin mukaan ensiarvoisen tärkeää yhteistyön kehittämisen kannalta.”

— Viimeisen kahden vuoden aikana toimitus vaikeudet ovat ol leet yleisiä, joten mene kin ennustaminen on noussut todella tärkeään asemaan. Olemme on nistuneet puskuroinnissa niin, että asi akkaat eivät ole jääneet ilman laitteita. Joitakin yksittäisiä laitekohtaisia toimi

— Viime vuonna kunnil le tuli velvoite tarjota toi sen asteen aloittaville opis kelijoille työasema. Tuo hanke vietiin alle vuodessa suunnittelus ta onnistuneeseen toteutukseen. Opiske lijoiden työasemat nosti vuodessa toimi tettavien koneiden määrää lähes tuhan nella kappaleella.

Printcomin jokainen laite tulee asiak

TEKSTI

kaalle käyttövalmiina, eli esimerkiksi lait teesta löytyvät valmiiksi kaikki asiakkaan toivomat ohjelmistot valmiiksi asennet tuina. Määrittelystä vastaa Kymijoen ICT, joka ylläpitää esiasennuspaketteja ja Printcom kumppaneineen toteuttaa esia sennuksen tilauksen mukaisesti.

— Fujitsun laitteet ovat kaikki Printcomin ja Kymijoen ICT:n standardoimia, eli Kymijoen ICT:n on huomattavan help poa ylläpitää vakioitua laitekantaa. Jos joukossa on erilaisia laitteita, niiden yllä pito on heti haasteellisempaa.

Printcom toimittaa esiasennetun lait teen loppukäyttäjälle sovittuna aikana, hoitaa asennuksen ja varmistaa, että kaikki toimii, kuten on sovittu. Tarkoitus on aiheuttaa mahdollisimman vähän kat koksia ihmisten työhön.

— Tänä päivänä pelkkä tietokone ei enää riitä, vaan kokonaisuuteen kuuluu myös muun muassa lisänäyttöjä ja muita tarvikkeita. Nykyään ihmiset ovat paljon etätoimistoilla, joka on tuonut haasteita toimitusaikojen sopimiseen toimistolla.

Printcom hoitaa myös laitteen takuu huollon koordinoinnin, jos laite vikaantuu takuuaikana. Varsinaista IT-tukea Print com ei hoida, vaan se on Kymijoen ICT:n vastuulla.

Kymijoen ICT:n asiakkuus työllistää Printcomilla vakituisesti kymmenen hen keä. Tilauskäsittelyssä on pari työnteki jää. Työasemien ja mobiililaitteiden toimi tuspuolella on molemmissa töissä neljä henkilöä. Tiimin yhteistoimintaan on pa nostettu paljon, ja tiimiläiset pystyvät te kemään omaan työhönsä matalalla kyn nyksellä asiakaskokemusta parantavia muutoksia.

Poralin mukaan tiivis yhteistyö Kymi joen ICT:n kanssa on avain sujuvaan yh teistyöhön. Yritykset pitävät palvelunhal linnan palavereja viikoittain. Palavereissa käydään läpi muun muassa, paljonko lait teita on toimitettu, mitä laitteita ollaan toi mittamassa, sovittuja toimituksia ja mui ta operatiivisia asioita.

— Käymme läpi niin saatavuus- ja on gelmatilanteita. Taktisella tasolla kat somme kuukausittain yhteisiä kehitys hankkeita ja loppuasiakasviestintää. On tärkeää, että olemme saaneet hiottua yh teistyötämme erittäin toimivalle tasolle, johon molemmat osapuolet ovat erittäin sitoutuneita.

Palavereissa käydään läpi myös iso ja erillisprojekteja, kuten esimerkiksi Ra tamokeskuksen rakennusprojektia. Ky mijoen ICT vastasi ratamon ICT-infrasta, Printcom puolestaan toimitti päätelait teet, mobiililaitteet ja niiden lisävarusteet valmiiksi käyttöpaikoilleen.

— Ratamossa teimme laiteasennukset valmiiksi siihen pisteeseen, että henkilö kunta voi tulla suoraan uusiin tiloihin ja alkaa käyttää uusia laitteita välittömästi.

Printcom kuuntelee tarkalla korvalla loppukäyttäjien palautetta. Se on Poralin mukaan ensiarvoisen tärkeää yhteistyön kehittämisen kannalta.

— Sitä kautta löytyvät prosessissa mahdollisesti piilevät viat ja ne pysty tään korjaamaan, kun kaikki osapuolet ymmärtävät kokonaisuuden. Kymijoen

ICT tekee asiakastyytyväisyysmittauksen puolivuosittain. Käymme sen läpi aina tarkasti oman toimintamme kannalta ja olemme tuomassa sitä myös meidän tii min palkitsemisperusteeksi.

Printcomin liiketoiminta on kasvanut yrityksen jokaisen 10 toimintavuoden ai kana. Nykyään Printcom toimii yhdeksäs sä eri toimipisteessä eri puolilla Suomea. Kouvolan toimipisteeseensä Printcom panosti vajaat pari vuotta sitten, kun yri tys löysi uudet toimitilat Kellomäen Asen tajankadulta.

— Olimme vuosikausia Kouvolan kes kustassa ja meillä oli erillinen logistiikka tila Tykkimäellä. Nyt kaikki on saatu sa man katon alle Pöyryn vanhoihin tiloihin. Logistinen toiminta muuttui kertalaakista tehokkaammaksi.

Printcom Center Oy

Suomalainen, yrittäjävetoinen kasvuyritys. Yrityksen kotipaik ka on Kouvola ja toiminta on valtakunnallista, toimipisteitä on kahdeksan.

NPS luku on 56 (toimialan keskiarvo 33). Printcom toimii yrityksen liiketoi minnan keskiössä, mahdollistaen asiakkaamme kasvuympäristön.

Printcomille asiakkuus on aina kumppanuus. Se tarkoittaa asiakkaan perus liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä. Tietoturva on jokaisen palvelumo duulin keskiössä, Printcomilla on iso vastuu asiakkaiden tietoturvasta ja tieto suojasta.

Printcom tuottaa ICT-palveluita kokonaisvaltaisesti yrityksille. Keskeiset palve lut ovat IT-käyttäjätukipalvelu, palvelinhallinta ja pilvipalvelut, verkonhallin tapalvelut, tiedonhallintaratkaisut (mm. M365-tuotteilla), tulostuksenhallintapalvelut sekä ICT-laitteiden elinkaarenhallintapalvelut ja laitemyynti

Yrityksen liikevaihto (2021)

28 milj. euroa

Henkilöstömäärä (2021)

90 henkeä

Sami Metsämuuronen uuden näytön kimpussa

Samu Paavola esittelee laitteita varastossa

Jukkapekka Porali työpisteellä

Virtuaalirauta helpottaa ASIAKKAIDEN YLLÄPITOTAAKKAA

Palveluomistaja Sakari Salosen mukaan omat konesalipalvelut tulevat pysymään pitkään mukana kuvioissa, vaikka julkipilvi on kasvattanut suosiotaan tasaisesti.

Sakari Salonen siirtyi tammikuussa Kymijoen ICT:n kapasiteettipalve luiden palveluomistajaksi. Hän toi mi vuodesta 2018 lähtien kapasiteettipal veluiden suunnittelijana ja tiimiesihenkilö nä kunnes silloinen palveluomistaja siirtyi muihin tehtäviin.

— Olen työskennellyt kapasiteettipal veluissa siitä lähtien, kun Kaakkois-Suo men Tieto ja ICT Kymi yhdistyivät, Salo nen kertoo.

Palveluomistaja vastaa omasta palve lukokonaisuudestaan suoraan tuotanto päällikölle, joka vastaa myös mm. tietolii kenne- ja käyttäjäpalveluista.

Lista Salosen vastuista ei ole lyhyt. Sii hen sisältyvät palvelun johtamisen lisäksi vastuu visiosta ja strategiasta, tavoittei den sekä henkilövastuiden määrittelystä, palvelun sisällöstä ja laskutus.

— Siihen päälle vielä prosessi- ja me netelmäkehittäminen ja kannattavuuden seuranta. Eli kuuluuhan tuohon palettiin kaikenlaista.

Kapasiteettipalveluihin kuuluu kone salipalveluiden ja järjestelmäpalvelui den kokonaisuudet. Kymijoen ICT:n ko nesaleissa tuotetaan asiakkaiden tarvit semat perustietotekniset palvelut, kuten virtuaalipalvelimien ylläpito, monitorointi ja varmuuskopiointi sekä sertifikaatti- ja dns-palvelut.

— Kokonaisuuteen kuuluvat myös säh köposti, tiedostojenjako ja sovelluspalve lut, jotka kaikki tuotetaan meidän omissa

konesaleissa. Tuohon rinnalle meille on tullut myös julkipilvipalveluna Microsoft Azure ja Office-sovellusten M365-palve lu. Näiden lisäksi tarjoamme myös asi akkaille päätelaitteisiin työpöytä virtualisointia Citrixin avulla.

Salonen ei tarkemmin kerro Kymijoen ICT:n konesalien kapasi teetista, mutta pal jastaa kapasiteetti palvelujen piirissä olevan parhaillaan yli 1200 virtuaaliko netta. Omaa kone salikapasiteettia voi kutsua termillä in house -pilvi, kun Microsoftin Azu re puolestaan edustaa julkipilvi palvelua.

Virtualisointi on korvannut aikaa myö ten kuntien ja muiden tahojen itse yllä pitämät fyysiset palvelimet. Palvelimien keskittäminen virtuaalialustalle poistaa kunnilta ja muita asiakkailta yllä pitotaakkaa Kymijoen ICT:n toimiessa palveluntarjoajana.

“voimme panostaa enemmän lait teistoihin kun käytössä on volyymia. Kaikki prosessit on keskitetty, jolloin kustannuksetkin pysyvät hyvin kurissa. ”

”— Tällä tavalla voimme panostaa enemmän laitteis toihin kun käytössä on volyymia. Kaikki prosessit on keski tetty, jolloin kustan nuksetkin pysyvät hy vin kurissa.

Suuri osa asiakkaista ostaa Kymijoen ICT:ltä virtuaalipalvelinkapasiteettia si ten, että Kymijoen ICT tarjoaa alustan palveluineen, ja palvelimiin asennetaan usein kolmannen osapuolen tarjoama palvelu tai järjestelmä asiakkaan käyt töön. Kymijoen ICT:n ylläpidossa pyörii monenlaisia palveluita sairaanhoidon jär jestelmistä kuntien asiointiportaaleihin asti.

Kymijoen ICT on Kymenlaakson kunti en omistama yritys, joten konesalipalve luiden käyttäjinä ovatkin kunnat ja muun muassa Kymsote ja Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami.

Verkosta löytyy ny kyään paljon suuria pilvipalve luiden tuottajia. Microsoftin lisäksi muun muassa Amazonilla, Googlella, IBM:llä ja Oraclella on omat pilvipalvelunsa.

Pilvipalveluiden tulevaisuutta on Sa losen mukaan hankala ennustaa, mutta esimerkiksi Kymijoen ICT:llä on nähtävis sä siirtymistä enenevissä määrin Azuren pilvipalvelun puolelle. Siirtymä ei silti uh kaa perinteisiä konesalipalveluita.

— Myös meillä Azure tulee vahvasti on-premises konesalipalveluiden rinnal le. Monesti konesaleissa kuitenkin säily tetään dataa, joka on hyvä pitääkin lähel lä käyttäjää ihan jo maantieteellisestikin, kuten esimerkiksi potilasturvallisuuteen liittyvä data.

TEKSTI NIKO KAARTINEN | KUVA MATTI VESALA