Ratkaisija 1/2023

Index of /~ 1/2023

3 Pääkirjoitus

4 Puhelinpalvelu ammattimaisesti haltuun

10 12 14

8 6 Höyrypanimossa muhii vahva tuotantokeskittymä

Hyvinvointialue starttasi yskimättä

9

Asiantuntijahallitus helpottaa hommia

Kahvipöydän äärestä padelin pyörteisiin

Virrat pois!

8 14

KSTiedon asiakaslehti

Julkaisija Kaakkois-Suomen Tieto Oy

Toimittajat Vesa Vainio, Niko Kaartinen Valokuvat, ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Sepeteus Oy, Kouvola Sähköinen versio www.kstieto.fi

5 Talo täynnä pilvipalveluosaajia

VARAUTUMISTA JA ONNISTUMISIA

PÄÄKIRJOITUS

Tätä pääkirjoitusta tehdessä ulkona on jo parikymmentä astetta lämmintä ja lähes kesäinen keli muutenkin. Nyt on jo varmaa, että talvi on taas kerran takana. Mennyt talvi jää mieleen lumen ja kylmyyden sijasta monista ennenäkemättömistä uhkakuvista, joita riitti niin paikallisesti kuin Euroopassa ja koko maailmassakin.

Loppusyksyllä KSTiedolla koettiin edelleen pitkään jatkunutta komponenttipulaa sekä jatkuvasti kohoavien ostohintojen aiheuttamia kustannuspaineita. Tiedotusvälineissä muistutettiin toistuvasti mahdollisesta sähköpulasta talven aikana ja kehotettiin varautumaan jopa parin tunnin sähkökatkoksiin. Nämä haasteet aiheuttivat jatkuvia toimia varautumisen parissa ja esimerkiksi uusien tietokoneiden puskurivarastointia koitettiin tehostaa kaikin tavoin. Huonoimman saatavuuden tuotteiden, kuten näyttöjen

normaali leasingkierto jouduttiin tilapäisesti keskeyttämään ja lunastamaan vanhat näytöt niiden elinkaaren pidentämiseksi.

Sähkökatkoihin varautumisessa yhtiön jatkuvuussuunnitelma osoitti hyödyllisyytensä ja käytännön testaustakin tehtiin, josta kerrotaan laajemmin tässä asiakasleh dessä.

Alkukeväällä voitiin onneksi huomata, ettei sähköpulaa kuitenkaan tullut ja niukkuus eri tuoteryhmissä alkoi helpottaa.

Menneeseen talveen mahtui onneksi uhkakuvien lisäksi myös positiivisia asioita, joista keskeisiä ovat esimerkiksi Kymenlaakson hyvinvointialueen käynnistymisen vaatimien tietoteknisten projektien onnistuminen.

Toinen keskeinen asia oli uusimman omistaja-asiakkaamme Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vaihdepalvelujen tuot-

tamisen aloittaminen vuoden alussa. Tästäkin voit lukea lisää tämän lehden sivuilta.

Toivotan lämmintä ja rentouttavaa kesää kaikille tämän lehden lukijoille.

Mika Lyytikäinen Toimitusjohtaja KSTieto

Puhelinpalvelu AMMATTIMAISESTI HALTUUN

Etelä-Karjalan hyvinvointialue otti käyttöön KSTiedon puhelinvaihdepalvelun nopealla aikataululla. Yhteistyö on käynnistynyt erinomaisesti halutulla palvelutasolla.

ja vertailtavaksi. Paras ratkaisu löytyi läheltä, kun pääosin Kymenlaaksossa operoiva KSTieto otti vastuun palvelun tuottamisesta.

— Saimme älyttömän hyvät suositukset KSTiedosta, jonka palveluun asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä. Muutaman kuukauden kokemuksella olen samaa mieltä, KSTieto on ottanut asiat tosi ammattimaisesti haltuun.

Toimivat yhteydet joka suuntaan

telmää. Luettelo ottaa tietoja Telian yritysportaalista ja omista HR-järjestelmistämme.

Saari on suorastaan ylpeä siitä tavasta, miten KSTieto on ottanut vaihdepalvelun haltuun. Yhteinen matka on käynnistynyt suotuisasti ja lisää palvelualueita on mitä ilmeisemmin tulossa yhteistyön piiriin.

— Kemiamme synkkaavat mainiosti, viestit liikkuvat ja ongelmiin käydään käsiksi ripeästi. Me ikään kuin surahdimme osaksi heitä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut kiinnostavat kansalaisia ja erityisesti puhelinpalvelun toimivuus on jatkuva puheenaihe. Etelä-Karjalassa oli viime vuonna niin sanotusti ehjä edessä, kun vanha puhelinjärjestelmä ja siihen liittyvä puhelinluettelo tulivat tiensä päähän.

— Meillä oli väistämätön edessä ja pakottava tarve tehdä jotakin. Uusi hyvinvointialue oli aloittamassa ja tarvitsimme pikaisesti toimivan puhelinvaihdepalvelun käyttöömme. Kyselimme muilta alueilta kokemuksia erilaisista ratkaisuista.

Näin kertoo IT-palvelupäällikkö Virpi Saari Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta loppuvuoden hektisistä hetkistä. Taustaselvittelyn tueksi pyydettiin tarjouksia eri tyylisiltä palvelun tuottajilta ja vaihtoehto-

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on noin 3 900 puhelinnumeroa, vuodenvaihteessa määrä lisääntyi pelastuslaitoksen tultua remmiin mukaan. Puheluita tulee keskimäärin 2 500 kuukaudessa ja palvelutason mukainen laatutavoite on vastata niihin 15 sekunnissa. Tämä on toteutunut Saaren mukaan yli 90-prosenttisesti, kiitos riittävän vastaajaresurssin.

Vaikka vastauspaikka vaihtuikin, puhelinnumerot säilyivät entisellään. Hyvinvointialue on jumpannut alkuvuoden aikana sisäistä puhelinluetteloa ajan tasalle, sillä vanhan luettelon tietojen päivitys oli jäänyt osin tekemättä.

— Sisäinen puhelinluettelomme käyttää vaihteen tavoin Telian TCM-järjes-

KSTiedon puhepalveluissa otettiin tieto uudesta vaihdepalvelun asiakkaasta innolla vastaan. Jännitystä uuden asiakkuuden lisäksi puhepalveluille toi myös uusi vaihdejärjestelmä, joka otettiin käyttöön vain muutama viikko ennen Etelä-Karjalan Hyvinvointialueen puhelinvaihteen aloittamista. Molemmista haasteista selvittiin kunnialla, loistavan tiimin voimin ja hyvällä yhteistyöllä.

Uuden asiakkuuden haltuunottoon suhtauduttiin luottavaisesti koko tiimin toimesta, sillä puhepalveluissa oli jo valmiiksi vankka kokemus ja osaaminen terveyden- ja sosiaalihuollon asiakkuudesta. Kokemuksen myötä alan termit ja alan ominaispiirteet olivat valmiiksi hallussa, joten palvelussa oltiin turvallisin mielin uuden asiakkuuden aloittaessa.

TEKSTI VESA VAINIO

KUVAT MIKKO NIKKINEN, VIRPI SAARI

ASIAKASTARINA

Virpi Saari

Talo täynnä

PILVIPALVELUOSAAJIA

KSTieto tarjosi vuonna 2022 laajasti henkilöstölleen Microsoftin pilvipalvelukoulutuksia.

Nyt talon henkilökunnasta 45 prosenttia on sertifioituja Microsoft-osaajia.

Ohjelmistoarkkitehti Nico Virtanen kiinnostui viime vuonna Microsoft Azuren pilviteknologiasertifioinneista.

Virtanen halusi oppia enemmän pilviympäristöistä, ja niiden laajemmista hyödyntämismahdollisuuksista KSTiedon toiminnassa.

KSTiedolla on jo entuudestaan vahvaa osaamista omasta alastaan, mutta moderneja pilvisertifiointeja ei oltu vielä yritykselle hankittu. Microsoftin Premier-asiakkuustaso mahdollistaisi jouhevan ja edullisen etenemisen tällä polulla.

— Suoritimme aluksi pilvipalveluiden perussertifioinnin pienellä ydinporukalla.

Sen jälkeen juttelin kehittämispäällikön kanssa siitä, miten koko henkilöstön pilviosaamista voitaisiin laajentaa. Pilvipalveluiden merkitys kasvaa koko ajan ja ne ovat osa meidän kaikkien työtä.

Koulutusta kaikille

Kävikin niin, että päällikkö pyysi Virtasta tekemään koko yrityksen henkilöstöä koskevista sertifioinneista esityksen johdolle. Virtanen teki esityksen, jossa räätälöitiin pilvikoulutukset tiimikohtaisten osaamistarpeiden mukaisesti.

— Esimerkiksi konesaliosaajille tarjot-

tiin palvelinvirtualisointiin liittyviä koulutuksia, verkkopuolelle esimerkiksi hybridiverkkoja luotaavia sertifiointeja ja tuen väelle M365 -ympäristön koulutuksia. Kehittäjät erikoistuisivat pilviohjelmistokehitykseen sekä tekoälyyn.

Johto hyväksyikin Virtasen suunnitelmat, ja viime vuoden aikana KSTiedon työntekijöistä valtaosalle tarjottiin tarpeen mukaan sertifiointi- ja kouluttautumismahdollisuutta.

Tarjoukseen tartuttiin laajalti. Koulutuspaikkoja oli varattu viime vuodelle 218, jotka kaikki täyttyivät.

— Ihmiset olivat todella tyytyväisiä siitä, että yritys järjesti koulutus- ja serfiointimahdollisuuksia hiljaisten pandemiavuosien jälkeen.

Päivän tai parin päivän mittaisia koulutuksia veti Kouvolassa ja Kotkassa Tieturin Hannu Kauramaa. Koulutuksen jälkeen sai suorittaa sertifiointikokeen, jota valvottiin Microsoftin toimesta kameroiden avulla.

— Tulokset olivat hyviä. KSTiedon väestä 45 prosenttia on nyt virallisesti Microsoft-sertifioituja. Tämä antaa myös vahvan signaalin asiakkaillemme, että talosta löytyy todistettua osaamista.

Perustaso maistui valtaosalle

Sertifikaatteja on kolmea eri tasoa: fundamentals -tasolla opiskellaan perusasiat, associate-taso on ammattimainen taso ja expert-tason sertifikaatti on jo arkkitehtitason suoritus.

Valtaosa KSTiedon väestä suoritti fun-

damentals-tason sertifioinnin, ja osa jatkoi samaa vauhtia associate-tasolle. Koulutukset olivat henkilöstölle vapaaehtoisia.

Kuluvan vuoden aikana on Virtasen mukaan tarkoitus korottaa enemmänkin ihmisten sertifiointeja associate-tasolle.

— Lisäksi talossa on erikoisosaajia, jotka suorittivat expert-tason tutkinnon, mutta heitä on yhden käden sormilla laskettava määrä.

Virtasen mukaan osa on omatoimisesti kysellyt lisätasojen suorittamista, osa taas ollut tyytyväinen fundamentals-tason sertifiointiin.

Henkilöstön kouluttaminen KSTiedon mittakaavassa ei ole halpaa, mutta Virtasen mukaan yrityksellä kävi hyvä tuuri. Microsoft tarjosi premier-tason asiakkailleen ilmaiset sertifiointikokeet vielä kuluvan vuoden alkupuolelle asti. Viime vuonna jopa osa koulutuksistakin oli ilmaisia.

— Ehdimme kouluttautumaan hyvässä välissä. Sertifiointitutkinto maksaa kuitenkin noin 100 euroa plus verot päälle, joten säästimme vajaat 20 000 euroa ollessamme ajoissa liikkeellä.

KSTieto luottaa vahvasti Microsoftin pilvipalveluun. Yritys aikoo silti laajentaa koulutustaan tulevaisuudessa myös Googlen pilvipalveluiden puolelle. Googlen palvelut tarjoavat avointa lähestymistä pilvipalveluihin, mitä myös KSTieto voi hyödyntää.

— Monesti pilvipalveluiden tarjoajat haluavat, että kaikki palvelut ostetaan yhdestä paikasta. Google puolestaan ajaa mallia, jossa voidaan yhdistää eri palveluntarjoajien palveluita.

TEKSTI NIKO KAARTINEN

HYVINVOINTIALUE starttasi yskimättä

Kymenlaakson hyvinvointialueen perustaminen vaati pitkiä päiviä, mutta tammikuinen käynnistys sujui lopulta kuin Strömsössä.

Tammikuussa toimintansa aloittaneen Kymenlaakson hyvinvointialueen toimiala- ja kehitysjohtaja Lauri Lehto on tyytyväinen mies. Yksi suurimmista jännityksen aiheista oli palkanmaksun onnistuminen tilanteessa, jossa uuteen hyvinvointialueeseen on yhdistetty Kymenlaakson kaikki kunnat.

— Lopulta sekin meni hyvin. Ihmiset saivat palkkansa palkkapäivänä tai heti sen jälkeen. Itse taidan olla yksi niistä harvoista, joilla oli palkassa jotain epäselvyyksiä, Lehto kertoo.

Sosiaali- tai terveyspalveluiden ja pelastustoimen palveluissa ei myöskään tapahtunut Lehdon mukaan omituisuuksia tammikuussa. Lisäksi hyvinvointialueen organisaatio on ottanut jo muotonsa ja

aloittanut oman toimintansa Harri Hagmanin toimiessa hyvinvointialueen johtajana.

— Onneksi kevät ei ole tuonut mukanaan suuria yllätyksiä.

Rahoitus häiriöttömään käynnistykseen

Rahoituksen riittävyyttä ja sen muutoksia hyvinvointialueella on jouduttu pohtimaan jo viime vuoden puolelta lähtien. Kymenlaakson hyvinvointialue sai muiden alueiden tapaan valtiolta erillisen rahoituksen oman tuottavuusohjelmansa käynnistämiseen.

Hyvinvointialue haki myös ICT-hankkeita varten alkujaan 41 miljoonaa euroa, mutta sai alkuvaiheessa rahoitusta vain 5 miljoonaa euroa. Lehdon mukaan valtio tulee antamaan tulevaisuudessa lisärahoitusta ICT-hankkeisiin. Nyt saatu raha oli tarkoitettu vain alueiden häiriöttömään käynnistykseen.

— Siinä onnistuimmekin hyvin. Tulevaisuudessa ICT mahdollistaa meille muun muassa kyvyn johtaa paremmin tiedolla,

uudet palvelukanavat ja omahoidon etäpalveluiden toteuttamisen, eli modernit palvelut.

Viiden miljoonan välttämättömiin toimintoihin sisältyi Lehdon mukaan muun muassa palkanmaksun järjestäminen, potilastietojärjestelmä Lifecaren päivitykset, toimintojen siirtäminen vanhoilta Y-tunnuksilta uuden alaisuuteen ja laitteistopäivityksiä.

— Lisäksi verkkoihin ja esimerkiksi pelastustoimen valmiusratkaisuihin ja kommunikaatioon tehtiin päivityksiä.

Kymenlaakso parhaiden joukossa

Lehto huomauttaa Kymenlaakson hyvinvointialueen onnistuneen alueen käynnistämisessä valtakunnallisesti parhaiden joukossa. Eri osa-alueita arvottavat mittarit saatiin kaikki näyttämään vihreää ennen vuodenvaihdetta.

— Siinä otettiinkin kova loppukiri viime vuoden lopulla. Se vaati pitkää päivää.

Lehdon mukaan yksi onnistumisen avaimista oli tiimi, joka oli jo aiemmin te-

TEKSTI NIKO KAARTINEN KUVAT JUHA KORHONEN

ASIAKASTARINA

Mervi Tykkälä-Posti

kemässä Kymsoten järjestelmämuutosta vuosina 2018–2019, joten hyvinvointialueen muutokseen vaaditut asiat olivat tuoreessa muistissa. Toinen muutosta avittanut seikka on asiakas- ja potilastietojärjestelmä.

— Meillä on käytössä vain yksi järjestelmä, Lifecare. Jos järjestelmiä olisi ollut useita, integrointi olisi ollut varmasti haastavampaa.

ICT-kehitystyö jatkuu hyvinvointialueella onnistuneen aloituksen jälkeen. Lehto näkee verkkopalveluiden oleva suuntaus, johon ICT:n puolella tullaan panostamaan tulevaisuudessa.

— Esimerkiksi etälääkäri ja -hoitajapalvelut sekä tekoälykkäät chatbotit ovat tulevaisuuden palveluita. Lisäksi yhteiset tietokannat ovat tärkeitä, jotta niiden pohjalta voidaan rakentaa asiakkaille hyviä palveluita.

Tekninen yhdistyminen meni

vanhalla kokemuksella

Hyvinvointialueen ICT-muutoshanke jaettiin kolmeen eri ryhmään: toimialuesidonnaisiin projekteihin kuului esimerkiksi Lifecare-järjestelmät, toimialueriippumattomiin palkanlaskenta ja kolmanteen ryhmään infra ja infran järjestelmät, mukaan lukien perustietotekniikka. Tähän, tietohallintapalveluiden projektipäällikkö Mervi Tykkälä-Postin hallitsemaan kokonaisuuteen kuuluivat muun muassa tietokoneet, palvelimet ja verkkolaitteet.

— Meillä oli jo aikaisemmin yhdistetty Kymsotessa sosiaali- ja terveyspuoli. Uuteen Kymenlaakson hyvinvointialueeseen fuusioitiin Kym-

si muun muassa pelastuslaitos, opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit sekä hybridiyksiköstä perheryhmäkoti, Tykkälä-Posti kertoo.

Teknisesti yhdistäminen hoidettiin luomalla luottosuhteet Kouvolan ja Kotkan toimialueista Kymenlaakson HVA toimialueelle, jotta esimerkiksi Kotkan alaisuudessa olevavalle pelastuslaitokselle saatiin julkaistua Kymenlaakson HVA:lla käytettäviä järjestelmiä.

Pyhtäälle, Haminaan, Virolahdelle ja Miehikkälään hyvinvointialueelta vietiin työntekijöille valmiiksi Kymenlaakson HVA:n toimialueella olevat tietokoneet ja muut laitteet.

— Kyse ei ole mistään suurista määristä koneita, sillä puhutaan parista kymmenestä tietokoneesta. Joillekin on sitten pitänyt vaihtaa suunnitelma B:n mukaan koneita, kun Kotkan toimialueessa olevat laitteet eivät toimineet hyvinvointialueelle kirjautuneella käyttäjällä.

Infran parannustyöt jatkuvat koko ajan

Myös tietoliikenneverkkoon infrapuolella tehtiin tiettyjä parannuksia, jotka jatkuvat edelleen pitkin vuotta. Tykkälä-Postin mukaan vuodenvaihteessa tehtiin toiminnan kannalta vain välttämättömät muutokset, jotta siirtymä sujuu häiriöttömästi. Muuten hyvinvointialueen infran rakennus jatkuu edelleen tasaisesti.

— Esimerkiksi verkkoliikenteeseen tuli kuormitusta lisää, mutta kuormantasaajia olemme saaneet lisää vasta tammikuun jälkeen komponenttipulan takia. Siltikin siirtymä meni ilman mitään merkittäviä ongelmia, eli hieman kuin Strömsössä, Tykkälä-Posti kertoo.

Yksi näkyvimmistä muutoksista loppukäyttäjälle on oman työsähköpostiosoitteen muuttuminen. Vanhoille sähköpostiosoitteille tehtiin käännös uuteen kymenhva.fi osoitteeseen, joille se oli teknisesti mahdollista tehdä.

— Muiden osalta pyydettiin laittamaan lomatiedotteeseen uusi sähköpostiosoite sekä ilmoitus, että sähköposti ei siirry automaattisesti ja pyyntö lähettää sähköposti uuteen osoitteeseen. Sähköpostien uudelleen ohjaus on toiminnassa ainakin kuluvan vuoden ajan.

Kiitoksia KSTiedolle

Tykkälä-Postin mukaan KSTiedolla oli iso rooli hyvinvointialueen perustamisessa

perustietotekniikan osalta. KSTieto toimitti käyttäjille kannettavia tietokoneita sekä palvelin- ja verkkorautaa. Tykkälä-Posti antaa kiitosta KSTiedolle joustavasta ja yhteistyökykyisestä toiminnasta.

— He ovat toimittaneet jo aikaisemminkin laitteita ja palveluita sekä Kymsotelle että kunnille, joten heillä oli hyvät pohjatiedot Kymenlaakson HVA:n tarpeista. Suunnitelmat ja toteutukset olivat yhteistyössä helppo tehdä.

Hyvinvointialueen rakentaminen työllisti myös kaikki organisaation ”kynnelle kykenevät” henkilöt. Lisäksi Tykkälä-Posti koki sopivien resurssien löytämisen välillä haasteelliseksi.

— Koska hyvinvointialueet perustettiin kaikki yhdellä kertaa, teknisistä osaajista oli pulaa. Kilpailimme samoista taitajista yhdessä muiden alueiden kanssa.

Tämä ammattilaispula ei suoranaisesti näkynyt perustekniikan puolella, mutta muiden Kymenlaakson HVA:n ICT-muutoshankkeessa olevien projektien aikataulujen riippuvuussuhteisiin vaikutukset heijastuivat.

— Nämä näkyivät muun muassa perustietotekniikassa järjestelmien rakentamisen aikataulussa, jolloin testausajat jäivät lyhyiksi.

Posti-Tykkälä pitää kokonaisuutena Kymenlaakson hyvinvointialueen aloitusta onnistuneena. Vuoden vaihteessa perustettiin niin sanottu tilannehuone, johon osallistui Kymenlaakson HVA:n edustajien lisäksi perustietotekniikan toimittajien edustajia. Täällä toiminnolla pyrittiin minimoimaan ongelmatilanteet, mikäli ongelmia ilmenisi.

— Katsoimme vuodenvaihteessa, että kaikki töihin tulevat pääsevät tekemään työtehtäviään. Jos ongelmia tuli, niihin reagoitiin välittömästi.

Kyberturva tulevaisuudessa avainroolissa

Hyvinvointialueen muutosten viimeistely jatkuu vielä kuluvan vuoden ajan, ja samalla aluetta myös kehitetään. Tykkälä-Posti näkee kyberturvallisuuden yhtenä tärkeänä kehitysalueena.

— Covid vei meidät etätöihin ja Ukrainan sota vauhditti siirtymää pilvipalveluihin. Infrapuolella on siis tulossa muutoksia tulevaisuudessa, ja kyberturvan merkitys kasvaa vain entuudestaan. Meidän pitää olla koko ajan kehityksessä mukana, Tykkälä-Posti ennustaa.

Lauri Lehto

Höyrypanimossa muhii vahva

TUOTANTOKESKITTYMÄ

Nuorekas ja tekninen henkilöstö tuntee hyvin eteläisen Kymenlaakson asiakkaat ja heidän tarpeensa. Merenrantakaupunki Kotka on tutustumisen arvoinen kesäkaupunki ja sisältää monia kiinnostavia vierailukohteita.

— Meillä on täällä enimmäkseen tuotannon väkeä, jotka tuottavat it-, ylläpitosekä jatkuvia- ja asiantuntijapalveluita. Sen lisäksi on taloushallinnon henkilöstöä. Teknistä henkilöstöä on lisäksi myös meidän Haminan ja KOKSin toimipisteissä.

Näin kertoo tuotantopäällikkö Tuomas Ylärakkola, joka luovii jouhevasti Kouvolan päätoimipisteen ja Kotkan toimipisteiden välillä. Tuotannon henkilöstöllä on luontaisesti tekninen ict-pohjainen koulutus ja ikäjakauma on nuortumaan päin.

— Taustamme takia henkilöstö tuntee hyvin eteläisen alueen asiakkaat ja heidän tarpeensa. Tarjoamme tietoliikenne-, kapasiteetti-, käyttäjä- ja laitteiden elinkaaripalveluita on site -tuella.

Haku päällä koko ajan

Työpaikan ikkunasta voi avautua hyvin erilaisia näkymiä. Osoitteessa Metsontie 41 Kotka on esillä varmasti yksi parhaista. Edessä siintävästä merimaisemasta ja Kotkan Höyrypanimon monista työntekoa tukevista palveluista nauttii eri kerroksissa KSTiedon Kotkan toimipisteen lähes 40 henkilön vahvuinen joukko.

— Meiltä jäädään tasaiseen tahtiin eläkkeelle ja oppilaitoksista valmistuneita tulee harjoittelun kautta meille töihin. Keski-ikä on tällä hetkellä 40 vuoden kieppeillä.

KSTiedon Kotkan toimipisteen historia juontaa eteläisen Kymenlaakson kuntien atk-yksiköihin, joista siirtyi väkeä silloiseen ICT Kymiin, Kotkan kaupungin kunnalliseen liikelaitokseen. Se yhdistyi vuoden 2018 alussa KSTietoon.

KSTiedon Service Deskin 24/7-palvelut on keskitetty Kouvolan päätoimipisteelle. Niinpä Kotkassa tehdään normaalia päivätyötä, jota maustaa joidenkin osalta mukanaolo varallaoloringissä. Työ asiakkaan luona on vähenemässä, tekniset laiteviat vaativat edelleen toki paikalla käyntiä. — Etätyö on lisääntynyt ja töitä voi tehdä kotona sopimuksen mukaan 1–4 päivänä viikossa työn sisältö huomioiden. Tiedon jako, yhdessä olo ja sosiaalisuus ovat tärkeitä arvoja ja siksi meillä on myös säännöllisesti toimistopäiviä.

Vaikeus saada teknistä ja osaavaa henkilöstöä on ongelma, joka vaivaa Ylärakkolan mukaan koko maakuntaa. Alan oppilaitoksiin on pidetty tiiviisti yhteyttä ja

TEKSTI VESA VAINIO KUVAT MATTI VESALA

YRITYS

Tuomas Ylärakkola

informoitu niitä tilanteesta, myös rekrytointi- ja vastaaville messuille on osallistuttu.

— Meidän on pitkälti kasvatettava itse hyvät uudet asiantuntijamme.

Kouvolaan on saatu uusia tekijöitä Lahden ja Lappeenrannan suunnilta. Koronan ja kohonneiden asumiskustannusten myötä myös Kotkan seutu on alkanut kiinnostaa pääkaupunkiseudun asukkaita. Hyvinvointialueen synty ja sen tulo asiakkaaksi on lisännyt henkilöstön tarvetta.

— Henkilöstömäärä on Kotkassakin nousussa. Meillä on hakuja päällä koko ajan.

Kotka, missä on mittavasti toimintaa, on kaiken kaikkiaan tärkeä toimipiste KSTiedolle. Henkilöstölle on bonusta työskennellä upeassa miljöössä, missä tarvittavat ravitsemuspalvelut ovat samassa talossa.

Tutustu ja ihastu Kotkaan

KSTiedon Kotkan toimipisteen henkilöstö päästi aamukahvitauolla matkailugeeninsä valloilleen ja heittää kesäiseen merenrantakaupunkiin suuntaaville kuumimmat vinkkinsä.

Käy ehdottomasti

• Katariinan Meripuisto

• Meripäivät

• Tori & kahvit munkkipossulla

Uimaan –lapsiystävällisesti

• Santalahti: kahvi- ja jätskikioski, minigolf, rantalentis, luontopolku

• Mansikkalahti: kiipeilyä

• Äijänniemi

Syömään – ja juomaan

• Keisarinsatama / Kotkan Höyrypanimo

• Vaakku

• Street Food Factory

• Ja ne munkkipossut Karhulan ja Kotkan torilla

Lapsiperheet

• Risteilyt Kaunissaareen, Haapasaareen ja Rankkiin

• Maretarium

• Merikeskus Wellamo

• Maauimala

Asiantuntijahallitus

HELPOTTAA HOMMIA

KSTiedon hallitus on poikkeuksellinen Kymenlaakson mittakaavassa.

ASIANTUNTIJA

KSTieto on kuin laiva, jota hallitus ohjaa omistajan mielipiteitä kuunnellen, kuvailee KSTiedon hallituksen puheenjohtaja Artturi Kollanus hallituksen roolia KSTiedon toiminnassa.

KSTiedon viisihenkinen hallitus kuvailee rooliaan usealla eri tavalla. Vaikka loppukädessä osakeyhtiölaki määrää hallituksen roolin, esimerkiksi Annika Vilkki kuvailee hallitusta myös johdon sparraajaksi. Juha Korhonen puolestaan lisää hallituksen varmistavan ja valvovan, että KSTieto etenee suunnitellun strategian mukaisesti.

— Hallitustoiminta on vuoropuhelua johdon kanssa. Meillä on monialainen hallitus, joten näkemyksiä tulee monista asioista, mikä rikastaa yhteistyötä, Kati Kälviäinen kertoo.

KSTiedon hallitus poikkeaakin julkis-

omisteisen yrityksen hallituksesta siinä, että hallituksen viidestä jäsenestä kolme on asiantuntijajäseniä. Hallituksen ainoat poliittisesti nimetyt jäsenet ovat Kouvolan kaupunkia edustava puheenjohtaja Kollanus ja Kotkan kaupunkia edustava Kai Savolainen.

— Olen istunut useamman nollatuottoisen kuntayrityksen hallituksissa, joissa on pelkkiä poliitikkoja. Asiantuntijat ovat helpottaneet KSTiedon hallituksen toimintaa. Täällä ei politikoida, Savolainen kuvailee.

Asiantuntijat helpottavat hallitustyötä

Hallituksen asiantuntijat tulevat monenlaisista ammattitaustoista. Juha Korhonen on Kymenlaakson osuuspankin toimitus-

Artturi Kollanus, Juha Korhonen, Kai Savolainen, Annika Vilkki ja Kati Kälviäinen KSTiedon taukotilassa.

johtaja, jolla on vankka kokemus johtamisesta ja strategisesta suunnittelusta. Kati Kälviäinen työskentelee Kymenlaakson hyvinvointialueen talousjohdossa, ja tuo mukanaan hallitukseen taloushallinnon kokemuksen ja näkemyksen inhouse-yhtiöiden toiminnasta.

Strategiasuunnitteluun ja budjetointiin suuntautuneen Annika Vilkin taustasta löytyy muun muassa brändirakentamista ja viestintää.

— Itselleni ihminen ja asiakas ovat aina olleet tärkeitä. Asiakas on ihminen, samoin johtaja. Se pääsee helposti unohtumaan. Jotta johtajat voivat onnistua työssään, meidän pitää ymmärtää heidänkin tarvitsevan kanssaihmisiä. Yksi tehtävistämme onkin hallituksena se, ettei KSTiedon toimitusjohtajan Mika Lyytikäisen tarvitse jäädä johtajana yksin.

Se, että KSTiedon hallituksessa toimii asiantuntijoita, ei kuitenkaan näy suoraan mitenkään erityisesti hallituksen toiminnassa. Hallitus toimii normaalisti osakeyhtiönlain asettamissa raameissa.

— En ole edes tullut ennen tätä ajatelleeksi hallituksemme kokoonpanoa. Se, että osa on poliittisesti valittuja, ei näy mitenkään, Kälviäinen kertoo.

— Korkean tason teknologiayrityksen hallitus ei ole paikka, missä tehdään kuntapolitiikkaa. Jos sellaisia aiheita nousee, viedään ne kaupunginhallitukselle tai muille päätöksentekijöille. Meillä toimii hyvin kommunikaatio muiden hallitusten kanssa, Savolainen jatkaa.

Hallituksen jäsenet ovatkin sitä mieltä, että hallitus on samassa veneessä, vaikka siinä istuukin eri kuntien edustajat. KSTiedon toiminnassa on myös se erikoispiirre, ettei yritys rajaa toimintaansa vain Kymenlaaksoon.

— Tehokkuuden ja edullisen hintatasonkin vuoksi on tärkeää, että vedämme yhtä köyttä, Vilkki toteaa.

Hallitus näkyy satunnaisesti henkilöstölle

KSTiedon henkilöstölle hallituksen toiminta näkyy välillisesti, kun hallitus esimerkiksi hyväksyy palkitsemisjärjestelmät tai on mukana asiakastyytyväisyyskyselyiden muokkauksessa. Toisinaan henkilöstön asiantuntijat ja hallitus kohtaavat, kun tarvitaan asiantuntijan näkemystä johonkin asiaan.

— Eniten taidamme näkyä Lyytikäisen Mikan kautta henkilöstölle. Pyrimme siihen, että henkilöstö voi hyvin ja toimii tehokkaasti sekä kestävästi, Savolainen kuvailee.

Sidosryhmille ja asiakkaille hallitus ei suoraan näy, paitsi Kati Kälviäisen kautta, joka edustaa hallituksessa KSTiedon suurinta asiakasta ja samalla Kymenlaakson suurinta työnantajaa, Kymenlaakson hyvinvointialuetta.

Hallitustyöskentelyn jäsenet kokevat antoisaksi ja opettavaiseksi. Korhosen mukaan hallituksen pieni koko mahdollistaa sen, että hallitus kokoontuu helposti, oli kyse sitten kasvotusten tai verkossa tapahtuvista tapaamista. Kynnys olla poissa kokouksesta on äärimmäisen korkea.

— Se on hyvän hallitustyöskentelyn mittari, miten hyvin jäsenet voivat olla paikalla.

Vilkki puolestaan kuvailee KSTiedon hallitusta keskustelevaksi ja kuuntelevaksi. Asioista voidaan esittää erilaisia näkökulmia niitä kunnioittaen.

— Meitä on eri taustoilla ja pystymme 360-asteen tarkasteluun, joka on KSTiedon näkökulmasta hyvä asia.

Kälviäinen puolestaan kiittelee sitä, että hallitukseen tuodaan selkeästi valmisteltuja asioita, joka edistää keskustelua ja helpottaa päätöksen tekoa. Savolainen kiittelee puolestaan hallituksen ja johtoryhmän kommunikaatiota.

— Tuntuu, että johtoryhmä toimii hyvin ja dialogi heidän kanssaan on helppoa. Ymmärrämme toisiamme.

— Minulle taas on ollut helppoa loika ta puheenjohtajan tehtävään. Tämän ryhmän kanssa on ollut helppoa tehdä töitä, Kollanus toteaa.

Inhouse on toimiva yhtiömalli

Inhouse yhtiön omistavat ne organisaatiot, jotka käyttävät yhtiön palveluita. Omistajuus sekä mukanaolo yhtiötä kos kevassa päätöksenteossa mahdollistavat sen, että omistajilla on yhdessä vaikutus mahdollisuuksia yhtiön toimintaan. Myös

KSTieto on inhouse-yhtiö, jonka suurimmat omistajat ovat Kouvolan ja Kotkan kaupungit sekä Kymenlaakson hyvinvointialue.

Inhouse-yhtiöistä on monesti spekuloitu ajavatko ne omaa etuaan vai aidosti julkishallinnon etuja.

— Inhouse on yhtiömuotona sopiva. Tällä tavalla esimerkiksi palveluiden kilpailuttaminen hoituu keskitetysti verrattuna siihen, että esimerkiksi jokainen kunta hoitaisi kilpailutuksensa itse, Kälviäinen kertoo.

— Pienet kunnat saavat eri tavalla massaa taakseen inhousen avulla, kuin jos kunta yksin hoitaisi kilpailutuksen.

Normaalisti palveluntarjoaja kuitenkin katsoo asiaan bisnesnäkökulmasta, jolloin pieni tekijä jää helposti isojen jalkoihin. Tuolloin on kätevää, että kunnat kerääntyvät inhouse-toimijan taakse, jolloin saadaan myös sitä massaa, Vilkki pohtii.

Hallituksen mukaan inhouse-toiminnassa on selkeät edut, mutta sitä pitää tarkkailla myös tehokkuuden ja kilpailukyvyn kannalta.

— Lisäksi läpinäkyvyys on tärkeää inhouse-toiminnassa. Sitä edistävät hallitukset, joissa on asiantuntijajäseniä. Siihen pitäisi muidenkin yhtiöiden pyrkiä Kymenlaaksossa, Korhonen päättää.

“KSTieto on kuin laiva, jota hallitus ohjaa omistajan mielipiteitä kuunnellen”

YRITYS

Kahvipöydän äärestä PADELIN PYÖRTEISIIN

Porukassa on helppo lähteä yhteisiin uusiin harrastuksiin.

KSTiedon 15 henkilön ryhmä on löytänyt padelista liikunnallisen tavan staattisen työn vastapainoksi ja pään nollaamiseksi.

Mitäpä olisi mukava työ ilman antoisia kahvipöytäkeskusteluja. Eräästä sellaisesta ja siellä syksyllä 2022 esitetystä kysymyksestä lähti liikkeelle yksi tapa harrastaa liikuntaa hyvässä seurassa.

— Ootko käyny koskaan pelaamassa padelii, heitti Susanna Lahtinen tuolloin ilmoille kysymyksen.

Aika moni vastasi kieltävästi, mutta jalkapalloa, lentopalloa, salibandya ja muita

pallopelejä lapsesta asti pelannut Jukka Latva nosti käden pystyyn. Eipä siis muuta kuin porukka kokoon ja suunta kohti Voikkaan tehdasalueella olevaa kenttää.

— Alkuun se oli sellaista mailan heiluttelua. Kun pääsimme lajiin sisälle ja Jukka kertoi meille säännöt, aloimme saada peliäkin aikaiseksi. Olemme käyneet pelaamassa viikoittain huhtikuun loppuun asti ja kesätauon jälkeen jatkamme taas syksyllä, Lahtinen kertoo.

Padelia pelataan normaalisti nelinpelinä ja parhaimmillaan KSTiedon väki on pystynyt täyttämään kolme kenttää 12 pelaajan voimin. Yhteensä ringissä on ollut 15 henkilöä. Latva ilahduttaa se, kuinka innokkaasti ihmiset ovat lähteneet liikkeelle.

— Liikunta on lääke ja hyvää vastapai-

noa staattiselle työllemme. Viime aikoina on puhuttu paljon suomalaisten liikkumattomuudesta ja sen vaikutuksesta terveyteen. Itselleni liikunta on ollut luonteista läpi iän.

Pipo ei päätä purista

Huhtikuisena torstai-iltana Hanna Mäkinen, Mari Kaskinen, Lahtinen ja Latva kokoontuvat kevään viimeiseen peli-iltaan. Koirien kanssa lenkkeilyä ja ulkoilua harrastava sekä kuntosalilla käyvä Mäkinen pelaa padelia myös koiraharrastajaporukan kanssa.

— Padelin parissa tapaa samoja ihmisiä uudessa ympäristössä. Padelin aloittamisessa kynnys on matalalla.

TEKSTI VESA VAINIO KUVAT MATTI VESALA

Mari Kaskinen (vas.), Hanna Mäkinen, Jukka Latva ja Susanna Lahtinen odottelemassa pelivuoroaan.

Lenkkeilyä, jumppaa ja ratsastusta harrastava Kaskinen oli ”padelhäkissä” heti alkuun kuin kotonaan. Sulkapallo oli mailapeleistä ennestään tuttu laji.

— Olen tykännyt padelista ja kivaa on ollut, lajiin on helppo tulla mukaan. Äkkiliikkeet käy alkuun jalkoihin ja mailakädessä tuntuu eli tehoa on ollut.

Lahtisella liikunta on ollut aina verissä, monipuolinen yleisurheilu on vaihtunut sählyyn ja muuhun omaehtoiseen liikuntaan. Latvalla aina kädessä oleva mittari kertoo sykkeen huitelevan padelin aikana lukemissa 140–150. Hän nauttii padelista ja rennosta ilmapiiristä.

— Kun peli pysyy rentona, tämä on hauskaa ja kivaa, tiukkapipoisuus ei sovi tänne. Samalla palautuu töistä ja nollaa pään niistä. Työkavereista tulee pelin aikana myös eri puolia esiin kuin työympäristössä.

Väki toimistosta liikkeelle

KSTiedon huvitoimikuntaan kuuluva Lahtinen kertoo, että pikkujoulut ja illanvietot tarjoavat henkilöstölle kaivattua hengenravintoa. Sielun hyvinvoinnin rinnalla tulee panostaa myös fyysiseen puoleen. Työnantaja tukee toimintaa Epassien kautta.

— Toukokuussa osallistumme Kouvolan kaupungin järjestämään UKK-kävelytestiin ja innostamme henkilöstöä liikekannalle. Kaikille meille on hyväksi liikkua, jokainen tapamme mukaan.

Muutama vuosi sitten Suomeen rantautunut padel synnytti myös Kouvolassa kenttäbuumin, joka on pikkuhiljaa tasoittunut vastaamaan kysyntää. KSTiedon väki kannustaa työpaikkojen henkilöstöä tutustumaan tennistä muistuttavaan, mutta sitä kevyempään ja helpompaan liikunnalliseen ja sosiaaliseen lajiin.

Mitä on padel?

”Padel on mailapeli, jonka säännöt ja pelikenttä ovat eräänlainen yhdistelmä tennistä ja squashia. Kenttä on pienen tenniskentän kaltainen verkkoineen, mutta uloimpien rajaviivojen sijasta kenttää rajoittavat seinät. Pallo saa pelissä tietyin rajoituksin osua seinään ja kimmota siitä, kuten squashissa.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Padel

Kentän koko:

10 x 20 metriä

Kentän reunojen korkeus: 3 metriä

Harrastajia maailmassa:

21 miljoonaa

Mika Lyytikäinen

ASIANTUNTIJA

VIRRAT POIS!

TEKSTI NIKO KAARTINEN | KUVAT JUHA KORHONEN

KSTiedon ”brutaali” sähkökatkoharjoitus kertoi nopeasti, miten hyvin pääkonttorilla pärjätään ilman sähköverkkoa. Ilman laatu alkoi nopeasti huonontua.

Tammikuun alussa KSTiedon Kouvolan päätoimipisteellä kytkettiin suunnitellusti sähköt pois pääkatkaisijasta.

— Siinä tuli kertalaakista testattua, ovatko kaikki halutut sähkökäyttöiset asiat varmasti UPS-järjestelmän (katkoton virransyöttöjärjestelmä) piirissä. Yleisvalaistus sammui, mutta eivät tietokoneet taikka mitkään kriittiset toiminnot, tietoturva-arkkitehti Erkki Siimes kertoo.

Syksyllä 2022 tuli esille useissa yhteyksissä uhka sähkön riittävyydestä talven 2022–2023 aikana. Kansalaisia ja organisaatioita kehotettiin varautumaan sähköpulan aiheuttamiin mahdollisiin sähkökatkoihin. KSTiedolla päätettiin tällä kertaa kohdistaa jatkuvuusharjoittelu sähkökatkoon KSTiedon päätoimipisteellä.

— Jatkuvuussuunnitelman mukaisesti keskitymme joka vuosi tiettyyn osa-alueeseen. Sähkökatkon harjoittelu oli ajankohtaista.

Tarkan suunnitelman katkos

Sähkökatkoharjoitukseen varauduttiin huolella. Ennen katkoa tehtiin tarkka lista asioista, joiden toiminta pitää tarkistaa katkon aikana. Itse katkoksesta tiedotettiin henkilökunnalle, jotka suhtautuivat harjoitukseen innolla. Lisäksi ennen harjoitusta varmistettiin KSTiedon UPS-järjestelmien normaali toiminta.

— Ilman kyseistä järjestelmää meillä pimenisi kaikki koneet ja tiedonsiirto loppuisi verkkolaitteiden menettäessä virtansa. Meillä tyssäisi siinä tapauksessa

service desk ja puhelinvaihdetoiminta siihen paikkaan.

— Lisäksi oma haasteensa harjoituksessa oli se, että normaalistihan UPS-laitteistoilla varaudutaan lyhyisiin sähkökatkoihin. Nyt haluttiin tarkastella tilannetta, jossa sähköt olisivat poissa päältä parin tunnin ajan, KSTiedon toimitusjohtaja Mika Lyytikäinen kertoo.

Ainoa tapa testata omien UPS-laitteiden riittävyyttä oli tarkoituksella tehty sähkökatko. Samalla tilanne olisi realistinen, kun konttorilla olisi normaali työpäivän aikainen kulutuskuorma.

— Se oli tavallaan ”brutaali” tapa testata, mutta samalla hyvin totuudenmukainen, Lyytikäinen sanoo.

Sähkökatko kesti pääkonttorilla puolen tunnin ajan. Tuossa ajassa testaajat ehtivät nähdä, miten hyvin UPS kestää sähkökatkoa. Laitteisto osaa itse kertoa kuinka pitkäksi aikaa virtaa riittää, joten sähkökatkoa ei ollut tarvetta venyttää pariin tuntiin.

Otsalamppuja ei tarvittu

Katkosta saadut tulokset olivat hyviä. Kaikki toimi odotetusti. Katkosta ei aiheutunut työntekijöille keskeytystä töihin, sillä KSTiedon UPS-järjestelmät ovat online-mallia, jolloin kiinteistön virta ajetaan aina niiden kautta.

— Tällöin UPS ottaa heti kopin tilanteesta, jossa virrat menevät poikki, eikä työntekijöiden tarvitse odotella varavirtalaitteiden käynnistymistä, Lyytikäinen kertoo.

Työntekijöille sähkökatko näkyi selvemmin valaistuksen sammumisena, mutta esimerkiksi poistumisteistä kerto-

vat kyltit eivät sammuneet. KSTieto on hankkinut myös esimerkiksi otsalamppuja sähkökatkojen varalle, mutta niitä ei tarvinnut kaivaa kaapeista, kun katko tehtiin valoisan aikaan.

Testaukseen sisältyi muun muassa ICT- ja puhelinjärjestelmien toimivuuden varmistus, mutta samalla tutkittiin myös sähkökatkon vaikutusta talotekniikkaan. Katkon aikana talon sähkölukot ja valvontajärjestelmät toimivat edelleen normaalisti UPS:n avulla.

— Sen sijaan ilmastointi ei ole varavirran piirissä, ja jo puolessa tunnissa huomasi ilmanlaadun heikkenemisen.

Jos katkos kestäisi pitkään, olisi pitänyt jossain kohtaa availla ikkunoita, Lyytikäinen kertoo.

Mikro pois UPS:n

perästä

Testissä myös huomattiin yläkerran UPS-järjestelmän akkujen olevan turhan pienikapasiteettiset, joten KSTieto hankki järjestelmään tehokkaammat akut mahdollisten katkojen varalle.

Sähkökatkoharjoitus oli Siimeksen ja Lyytkäisen mukaan opettavainen ja hyödyllinen. Harjoitus pitää tehdä säännöllisesti, sillä kiinteistön tilanteet muuttavat vuosien aikana.

— Esimerkiksi laitteita voi tulla lisää, mikä vaikuttaa heti sähkökuormaan, Siimes kertoo.

— Samalla havaittiin myös esimerkiksi se, että meillä oli erään UPS:n päässä myös taukotilan mikroaaltouuni ja kahvinkeitin, jotka toimiessaan vaikuttivat UPS:n virrantuotantoon. Lyytikäinen jatkaa.

Enää kahvinkeitin ja mikro eivät ole UPS:n perässä.

“Se oli tavallaan ”brutaali” tapa testata, mutta samalla hyvin totuudenmukainen.”