Ratkaisija 2/2022

ONNISTUNUT PROJEKTI tuotannon turvaajana

PÄÄKIRJOITUS

Sähköpostiliikenne on pysähtynyt, eikä kukaan tiedä järjestelmätoi mittajan yhteystietoja. Eihän tämä voi olla totta!

Eihän se onneksi olekaan. Hatusta ve detty ääriesimerkki voisi kuitenkin olla tot ta, mikäli tarpeita kartoittavassa ja niiden täyttämistä valmistelevassa projektissa olisi liikaa oletuksia ja liian vähän puhet ta sekä tiedonvaihtoa tuotannon kanssa.

Siirtymä projektista tuotantoon ei saa olla hyppy pimeään, vaan odotusten ja re surssien on kohdattava toisensa mielel lään jo ennen kuin ensimmäinenkään joh to on seinässä.

Onnistuneessa projektissa tieto kulkee siirtyen sujuvasti ja ajoissa tuotannon valmisteluun. Hyvinä esimerkkeinä onnis tuneista projektien siirroista tuotantoon voisi mainita Ratamokeskuksen ICT-inf ran käyttöönoton ja Sarastia ICT-infran yl läpidon haltuunoton. Kun projekti on hy vin valmisteltu, riittävän laajapohjaisesti keskusteleva ja vielä oikea-aikainen, tar

peelliset toimenpiteet pääs tään käynnistämään myös tuotannossa hyvissä ajoin: koulutetaan asiantuntijoita, opetellaan uusia työtapoja ja järjestelmiä, huolehditaan hen kilöstön riittävyydestä ja muo dostetaan osaajista tarpeelliset tiimit tai heimot.

Asiakkaan kannalta jo taloudellises tikin merkittävä asia on tietenkin myös tarvittavien kilpailutusten saaminen liik keelle kyllin ripeästi.

Kukaan ei jätä projektissa tuotannolle tärkeitä asioita varmistamatta tahallaan, sillä mahdollisista ongelmista kärsivät kaikki – tilaaja, tilaajan asiakkaat ja tuot taja. Jos maalataan pari pahanilkistä sar vipäätä seinälle, niin esimerkiksi potilas turvallisuuden vaarantuminen tai rahalii kenteen katkeaminen lienevät kyllin pai navia esimerkkejä alleviivaamaan, että palvelutuotannon yltäminen alusta asti halutulle tasolle on kaikkien etu.

Yleensä puhuminen auttaa aina, eikä tyhmiä kysymyksiä ole. Ja koska tule van ennakointi vaatii aina menneen tun temusta, projektissa kaivataan tietojen vaihtoa tuotannon kanssa jo heti ensi metreistä alkaen.

Tuomas Ylärakkola

Tuotantopäällikkö KSTieto

KYMIJOEN ICT ON NYT

Toimitusjohtaja Mika Lyytikäinen poistamassa vanhan ilmeen mukaisia teippejä yrityksen ikkunoista.

YRITYS

TEKSTI NIKO KAARTINEN KUVAT JUHA KORHONEN

Yrityksen aikaisempi nimi on aiheuttanut neljän vuoden ajan hämminkiä sidosryhmissä. Nyt asiat helpottuvat, kun yrityksellä on yksinkertainen ja entuudes taan tunnettu nimi.

Monesti on sanottu, että rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta nykyisen KSTiedon kohdalla ni mistä on ollut pikemminkin vaivaa.

— Ennätys taisi olla, kun eräs asiakas onnistui yhdessä dokumentissa kirjoitta maan yrityksemme nimen kaikkiaan kah deksalla eri tavalla, Kaakkois-Suomen Tieto Oy:n toimitusjohtaja Mika Lyytikäi nen nauraa.

Sekavuus nimistä alkoi vuonna 2018, kun silloinen Kotkan kau pungin liikelaitos ICT-Kymi yh distyi KS-Tiedon kanssa. Lyytikäisen mukaan muu tos oli tuolloin niin merkit tävä, että eräät tahot ha lusivat myös nimetä fir man uusiksi. Käyttöön tuli aputoiminimi Kymi joen ICT.

— Nimi valikoitui hen kilöstökyselyn pohjalta, joten siinä ei ollut edes mainostoimisto mukana.

Myös alkuperäinen KS-Tieto -nimi on aputoimini mi. Yhtiön varsinainen, kauppa rekisteriin merkitty nimi on Kaak kois-Suomen Tieto Oy.

”Mitä mieltä joessa ollaan?”

Kymijoen ICT:n nimirajoitukset tulivat Lyytikäisen mukaan vastaan nopeasti. KS-Tieto oli jo entuudestaan hyvin tunnet tu brändi, jolloin nimen muutos aiheutti hämmennystä vanhoissa asiakkaissa. Li säksi Kymijoen ICT oli nimenä turhan pit kä, ja sitä lyhennettiin asiakkaiden suissa ties mihin muotoihin.

— Joskus kysyttiin, että mitäs te olet te siellä joessa mieltä. Se oli jo aika tii viiseen muotoon lyhennetty nimi. Asian tiesi olevan ongelma, kun meidän omat toimittajammekin kysyivät suoraan, että miksi meitä pitää nyt oikein kutsua.

Lyytikäisen mukaan hänen ei tarvin nut edes ehdottaa nimen muutosta, sillä yhtiön hallitus oli jo huomannut nimion gelman monelta taholta kuluneen neljän

vuoden aikana ja nosti asian itsenäises ti keskusteluun. Päätös yrityksen uudel leennimeämisestä tulikin yhtiön hallituk selta kuluvan vuoden huhtikuussa.

— Siellä huomattiin, että yrityksellä on lievä identiteettiongelma. Kävi selväksi, että käyttönimien suuri kirjo aiheuttaa jopa mainehaittaa.

Marraskuusta lähtien asiakkaat asioi vat jälleen KSTiedon kanssa. Ainoa ero nimessä aikaisempaan on väliviivan pois jättäminen, mikä tekee kirjoitusasun yh denmukaiseksi verkkosivujen ja sähkö postiosoitteen kanssa.

— Kun aletaan yksinkertaistamaan, niin tehdään se sitten loppuun asti.

Yrityksen kaupparekisteriin merkitty toiminimi, Kaakkois-Suomen Tieto Oy, näkyy puolestaan vain virallisissa asiakir joissa, kuten sopimuksissa.

KSTieto satsaa myös yrityksen graafi seen ilmeeseen. Yrityksen käyttämä mai nostoimisto suunnitteli uuden logon, joka tulee näkymään laajalti eri yhteyksissä. Tärkeänä teemana on Lyytikäisen mu kaan selkeys.

— Esimerkiksi uuden logonkin pitää olla mahdollisimman simppeli siten, ettei se jätä mitään sijaa väärille tulkinnoille.

Ilolla vastaanotettu muutos

Nimenmuutos ja sen mukanaan tuoma ulkoasu-uudistus eivät ole hetkessä toteu tettavia temppuja. Lyytikäinen kertoo yh tiöllä oleva noin 150 kohdan lista siitä, mitä pitää muuttaa uudistuksessa. Monet asiat olivat pieniä, toiset hieman suurempia. Eniten aikaa meni uuden graafisen ilmeen hakemiseen.

— Asiat ovat kuitenkin rul lanneet hyvin omalla pai nollaan, eikä aikaakaan ole lopulta mennyt tarpeetto man paljon, sillä hallituk sen päätöksestä uuden ni men ja ulkoasun esittelyyn yleisölle ja käyttöönottoon ehti kulua vain puolisen vuot ta.

Tärkeintä oli lukita paikoilleen yrityksen nimi ja uusi, graafinen ilme. Moni asia oli sen jälkeen help poa hoitaa maaliin.

— Esimerkiksi eihän ikkuna— ja auto teippauksiakaan voida tehdä, ennen kuin nämä asiat ovat selvillä.

Muutokset samalla päivämäärällä

Yhtiön hallitus päätyi KSTieto-nimeen sen vahvan tunnettuuden takia. Brändiuudis tuksessa Kymijoen ICT:n nimi häviää kaik kialta näkyvistä, ja marraskuun alusta läh tien yritys käyttää uutta nimeä. Tämä tar koittaa kaikkea aina sähköpostien allekir joituksesta ja puhelimeen vastaamisesta kotisivujen kautta autojen teippaamiseen asti.

— Vanhaa nimeä jää vielä joihinkin tek nisiin asioihin joksikin aikaa, mutta ne ei vät näy asiakkaille. Esimerkiksi joissain sertifikaateissa saattaa olla edelleen van ha nimi siihen asti, kunnes sertifikaatti vanhenee.

KSTieto on jo tiedottanut yhteistyö kumppaneilleen ja asiakkailleen uuden nimen käyttöönotosta. Lyytikäisen mu kaan palaute on ollut pelkästään positii vista. Hänen mukaansa nimen käyttöön otto selkeyttää asioita kaikkien kannalta.

— Palautteesta on huomannut, että täl le muutokselle on ollut selkeästi tarvetta. Monet kiittelevät, että nyt nimiasiat eivät ole enää sekavia.

Lyytikäisen mukaan yhtenäinen nimi politiikka on myös hyödyksi yrityksen pyr kiessä laajentamaan toimintaansa uusil le alueille ja asiakkaille.

— Tilanteissa, jossa yhtiötä ei tunne ta ennestään, on yhtiön nimen tuomalla mielikuvalla suuri merkitys toimijan ko koa tai resursseja arvioitaessa.

Jokaiselle kunnalle

OMA PALVELUNUMERO

Service Deskin palvelunumerot menivät uusiksi samassa rytäkäs sä nimiuudistuksen kanssa. Nyt jokaiselle kunta-asiakkaalle on oma numero.

TEKSTI NIKO KAARTINEN KUVAT JUHA KORHONEN

KSTiedon Service Desk on aikaisem min palvellut kaikkia kunta-asiak kaitaan samassa palvelunumeros sa. Tuli puhelu sitten mistä Kymenlaakson kunnasta tahansa, ovat asiakkaat valin neet puhelimesta 55555-loppuisen nume ron.

Palvelu kunnille on toiminut hyvin yh den numeronkin kautta, mutta se ei kui tenkaan ole mahdollistanut tarkempaa raportointia puheluiden jakautumisesta eri kuntien välillä. Kouvolan, Kotkan, Ha minan, Pyhtään ja Kaakon kaksikon, eli Miehikkälän ja Virolahden, puhelut ovat kaikki olleet samassa raportissa, vaikka erottelun on voinut myöhemmin tehdä ratkaistujen tikettien pohjalta.

— Meillä on ollut jo pitkään kunta-asi akkaiden toiveena raportoinnin paranta minen, sillä aikaisemmin tilastoja eri kun

tien puhelumääristä, vastausajoista, luo puneista puheluista ja muista raportoita vista asioista ei ole saanut ihan helpolla selville. Nyt asia selkenee yhdellä kertaa, Service Deskin vetäjä Juha Ahola kertoo.

Asiakaspalvelu paranee

KSTieto otti uudet palvelunumerot käyt töön marraskuun alussa. Muutos limittyi sopivasti KSTiedon ulkoasu- ja nimiuudis tuksen kanssa samaan pakettiin. Nyt jo kaiselle kunta-asiakkaalle on oma puhelin numeronsa.

— Olemme tiedottaneet numerot jo asiakkaiden tietoon heidän eri kanaviin sa. Vanha numero säilyy vielä toistaisek si käytössä sen aikaa, että sinne soitta via opastetaan soittamaan uuteen nume roon.

ASIANTUNTIJA

Juha Ahola ja Jaana Lempinen

Aholan mukaan raportoinnin hel pottamisen li säksi numerouu distus parantaa asiakaspalvelun tasoa. Nyt puhe lut ohjautuvat hel pommin asiakas palvelijoille, jotka ovat valmiiksi perehtyneet ky seisen kunta-asiakkaan asioi hin.

“Samalla saamme nopeat tilastot siitä, miten hyvin olemme pysyneet lu vatuissa palveluajoissa ja tietysti sen, miten nopeasti olemme puheluun vastanneet tai onko soittaja itse laskenut luurin ennen kuin ehdimme vastata.”

la hikkoja niin, etteivät asiakkaat sitä missään vaiheessa huoman neet.

— Käyttöönottoja on tehty kymmeniä, joten pystymme nyt tukemaan asiakkaita siinäkin mielessä parem min, kun meillä on sama järjestelmä käytössä, puhepal veluiden vetäjä Jaana Lempinen to teaa.

tämään, ei vielä ole.

— Ainakaan Service Deskin puolelta ei ole kuulunut mitään viestiä, että uusien numeroiden haltuun otto olisi ollut joten kin hankalaa, mutta näistä tullaan sitten puhumaan asiakaspalavereissa tulevai suudessa, Ahola sanoo.

Aholan mukaan muutosta on pohjus tettu kunta-asiakkaille jo pidemmän ai kaa. KSTiedon muille asiakkaille, joilla oli jo entuudestaan oma palvelunumero, tämä tekninen muutos ei näy mitenkään.

Raportointi on tärkeää erityisesti kun ta-asiakkaille, jotka haluavat tarkempaa tietoa siitä, miten paljon he käyttävät KSTiedon palveluita ja miten palvelut ovat toimineet.

— Samalla saamme nopeat tilastot sii tä, miten hyvin olemme pysyneet luva tuissa palveluajoissa ja tietysti sen, mi ten nopeasti olemme puheluun vastan neet tai onko soittaja itse laskenut luurin ennen kuin ehdimme vastata.

Pellin alla uutta tekniikkaa

Service Desk uudistui myös puhelunoh jausjärjestelmän osalta. Aikaisemmin Ser vice Desk käytti Telian toimittamaa Call Guide -järjestelmää, joka alkoi olla jo käyt töikänsä päässä. Nyt Service Desk käyt tää Telian toimittamaa Ace-puhelunoh jausjärjestelmää, joka tarjoaa KSTiedol le muun muassa kehittyneemmän rapor tointijärjestelmän. Lisäksi se mahdollistaa tarvittaessa monikanavaisen toiminnan, kuten chatin käytön.

— Chatin käyttöönotto ei ole meillä ai nakaan vielä suunnitteilla. Jos käyttäjäl lä on salasana hukassa, chattipalvelu ei juurikaan auta. Toisaalta jos ongelma on käyttäjän tietokoneella, ratkaisu on usein helpointa ja nopeinta hoitaa käyttäjän kanssa puhelinyhteydessä samalla, kun otamme etäyhteyden asiakkaan koneel le ongelman ratkaisemiseksi. Chat-palve lun sijoittuminen palveluketjuun siis ha kee vielä paikkaansa.

Telia Acen käyttöönotto meni KSTie dolta vaivattomasti, sillä KSTieto on toi mittanut ja ylläpitänyt samaa järjestel mää asiakkailleen jo jonkin aikaa. KSTie don oma järjestelmien yliheitto meni vail

Service Deskin työntekijöille muutos näkyy uutena selainpohjaisena käyttöliit tymänä, joka on vapaammin muokatta vissa mieleisekseen.

— Näkymän muokkautuvuus helpottaa asiakaspalvelijoiden työn sujuvuutta.

Käyttöönotto sujui sinänsäkin sukke lasti, että Service Deskin työntekijöille uu den järjestelmän omaksuminen oli nopea prosessi.

— Telia järjesti pätevän koulutuksen järjestelmästä, jonka avulla homma saa tiin nopeasti haltuun, Ahola toteaa.

Soittajat ovat löytäneet uudet numerot

Uusien puhelinnumeroiden käyttöönotto ja puhelunohjausjärjestelmän uusiminen vaativat Aholalta ja Lempiseltä yhteistä koordinaatiota sekä yhteistyötä Telian kanssa. Projekti sujui ongelmitta.

— Uskon, että saimme sii tä myös hyviä synergiae tuja, kun kaikki nämä muutokset tehtiin yhdessä loikas sa brändiuudis tuksen kanssa, Lempinen ker too.

Haastattelu hetkellä uudet puhelinnume rot ovat olleet käytössä vasta muutaman päi vän ajan, joten tarkkaa kuvaa siitä, miten hyvin uusia nu meroita on opittu käyt

Vielä yksi uudistus putkessa

Vaikka Service Deskin osalta projekti on jo maalissa, on KSTiedon puhelunvälitys palveluissa kesken vielä yksi iso projekti. KSTiedon hallitsema puhelunvälityspalve lu on päivittymässä vielä lähitulevaisuu dessa. Järjestelmä hoitaa muun muassa kaikki Kymsotelle ja Kouvolan kaupungille sekä sen tytäryhtiöille tulevat puhelut. Täl lä hetkellä käytössä on Telian MECM-jär jestelmä, joka korvautuu myöskin Telia Acella.

— Järjestelmän tehtävänä on siirtää puhelut oikeisiin osoitteisiin. MECM on tulossa tiensä päähän tekniikan osalta. Vaihdos on jälleen kuntalaisille näkymä tön, numerot eivät muutu mihinkään, ai noastaan tekniikka alla vaihtuu, Lempi nen kuvailee.

Kaikkea puhelupalveluista KADONNEISIIN SALASANOIHIN

Käyttäjäpalvelut auttavat asiak kaita kaiken kokoisissa hädissä.

TEKSTI NIKO KAARTINEN KUVAT MATTI VESALA

KSTiedon käyttäjäpalveluiden palve luomistaja Katja Talvitie on syys täkin tyytyväinen noin 70 hengen joukkueeseensa. Loppukäyttäjät antoivat elokuussa tukipalveluiden laadulle arvosa naksi 3,84 pistettä neljästä.

— Olen siitä antanut kehuja meidän porukalle. Kyllähän tuo tulos kertoo, että meitä tarvitaan ja olemme tehneet oikei ta asioita oikeaan aikaan, Talvitie kertoo.

Käyttäjäpalvelut ovat monimuotoinen kokonaisuus, joka tarjoaa loppukäyttäjille tukea, oli kyseessä sitten perinteinen pöy tätietokone, kannettava tai älylaite. Tu keen sisältyy laitteen koko elinkaari sen tilauksesta aina poistoon asti.

Käyttäjäpalveluiden piirissä on tällä hetkellä kannettavia tietokoneita ja pöy täkoneita noin 19 000 kappaletta. Mobii lilaitteita on puolestaan noin 6 000 kap paletta.

— Tarjoamme tietoteknistä tukea lop pukäyttäjille, joka kattaa kaiken ICT-lait teiden käytön tuen. Meidän vastuullam me on se, että sovellus löytyy kohdeko neelta, se käynnistyy ja käyttäjä pääsee kirjautumaan sinne.

Talvitien mukaan KSTieto tekee myös paljon yhteistyötä kolmansien osapuo lien kanssa, joko reitittämällä tiketin heille eteenpäin tai selvittämällä ongelmia hei dän kanssaan yhteistyössä.

— Esimerkiksi Microsoftin Office-tuot teissa saa apua peruskäyttöön, mutta esimerkiksi potilastietojärjestelmän käy töntukea emme tuota, vaan reititämme ne tarvittaessa eteenpäin. KSTieto tuot taa käytöntukea ja koulutusta palvelutar joamassa oleville järjestelmille, kuten hei dän IdM-sovellukselleen.

Yksi ongelma ylitse muiden

Käyttäjäpalvelut auttavat loppukäyttäjiä monenlaisissa ongelmissa. Yksi ongelma tilanne on silti ylitse muiden: salasanat. Ylläpidossa on noin 44 000 toimialueen käyttäjätunnusta ja näiden lisäksi myös paljon erilaisten järjestelmien käyttäjätun nuksia.

— Noin kolmasosa service deskiin tule vista puheluista liittyy salasanoihin ja jär jestelmiin pääsyihin.

Sen sijaan koneiden laitevikoihin liitty viä puheluja tulee Talvitien mukaan erit täin vähän, mikä on jopa hämmästyttä vää KSTiedon hallinnoidessa tuhansia työasemia.

— Siitä olemme antaneet laitevalmista jallekin kiitosta.

Lisäksi käyttäjäpalveluilta pyydetään paljon eri ohjelmistojen asennuksia tai pyydetään apua, jos ohjelmistot eivät käynnisty.

Kun asiakas soittaa esimerkiksi toimi mattoman ohjelman takia servicedeskiin, asiakaspalvelija ottaa usein etäyhteyden asiakkaan koneeseen ja arvioi tilanteen. Monesti toimimattomalle ohjelmalle hel poin lääke on uudelleenasennus.

— Syväluotaava vian etsintä vie usein sen verran aikaa, että asiakkaan kannal ta uudelleenasennus on vaivattomampi operaatio ja useimmiten ratkaisee ongel man. Meidän keskitetystä jakelujärjestel mästämme löytyy suurin osa asennet tavista ohjelmista, mutta joskus voi tulla haastavampi ohjelma, jota selvitetään sit ten kakkostason tuessa.

Mobiilipuolella ongelmat ovat erityyp pisiä, ja ne keskittyvät pääasiassa mo biililaitteen omistajuuden vaihdokseen. Tilanne vaatii puhelimen resetoinnin ja uudelleenkäyttöönoton, joka tehdään kasvotusten. Toisena isona asiana ovat sovellusten toimivuus, niiden asennus mobiililaitteisiin sekä sähköposti.

— Asiakas voi myös itse asentaa sovel luksia laitteeseensa sovelluskaupan kaut ta.

Monta reittiä perille

KSTiedon asiakkaat voivat olla käyttäjä palveluihin yhteydessä puhelimitse, palve luportaalin tai työasemalla olevan sovel luksen kautta tai sitten sähköpostitse. Tal vitien mukaan suurin osa yhteydenotoista tulee puhelimitse.

— Akuuteimmista asioista soitetaan. Taustasovelluksen tai sähköpostin kautta tulee vähemmän kiireellisiä asioita, kuten esimerkiksi ohjelmien asennuksia.

tiedot, sillä mukana on automaattisesti asiakkaan kaikki tiedot.

Käyttäjäpalvelut tarjoavat myös mah dollisuuden 24/7-palveluun. Puhelimet soivat silti harvemmin toimistotyöajan ul kopuolella.

— Meillä on oma valvomo monitoroin tiohjelmistoineen, ja tarkoitus on havaita esimerkiksi palvelimen kaatuminen en nen asiakasta heti kun se tapahtuu, jotta voimme korjata tilanteen nopeasti.

Suurin osa käyttäjäpalveluiden tiketeis tä ratkaistaan etänä, mutta käyttäjäpalve luiden kuudesta tiimistä kaksi on lähituki tiimejä, jotka käyvät hoitamassa asioita asiakkaan tiloissa. Talvitien mukaan lähi tukitiimit ratkaisevat usein kaikkein haas tavimmat tukipyynnöt.

— Lisäksi on tärkeää, että näymme fyy sisesti myös loppukäyttäjillemme.

Puhepalvelut jäävät helposti huomioimatta

Käyttäjäpalvelut vastaavat päätelaitteiden ylläpitoon ja hallintaan liittyvistä teknisis tä järjestelmistä ja niiden kehityksestä, ku ten myös laitteiden kilpailutuksista ja han kinnoista. Lisäksi käyttäjäpalvelut hoitavat laitteiden koko elinkaaren: tilaus, toimitus, nouto, varastointi ja palautus/hävitys.

Käyttäjäpalvelut hoitavat monenlaisia asioita, mutta yhden, monesti vähemmäl le huomiolle jäävän asian Talvitie haluaa nostaa vielä esille: puhepalvelut.

— Monet eivät sitä tiedä, mutta tuotam me myös puhelinvaihdepalveluita asiak kaille, kuten Kymsotelle. Olemme olleet mukana heidän ratkaisun toteuttamises sa ja tuotamme heille pääkäyttäjätukea tähän puhepalveluratkaisuun.

Talvitien mukaan KSTiedolla on vahva puheratkaisujen ja -palveluiden osaami nen ja he ovat aktiivisesti mukana näiden kehityksessä.

— Palvelu laajenee, kun Etelä-Karjalan hyvinvointialue hankki meiltä äskettäin vaihdepalvelun.

Patrick Si asentaa keskusyksikön kaapelointeja

Työpöydän taustasovelluksen kaut ta pystyy avaamaan tiketin, joka linkittyy suoraan KSTiedon palveluportaaliin, jo ten kaksi palvelua kulkevat käsi kädessä. Talvitien mukaan palveluportaalin kautta tulevissa tiketeissä on paremmat lähtö

Talvitien mukaan käyttäjäpalvelut on jaettu kuuteen eri tiimiin; Service desk, puhepalvelu, etätuki, etelän ja pohjoisen lähituki sekä elinkaari/teknologiatiimi. Jo kaisella tiimillä on oma lähiesihenkilö. Tii meistä on muodostunut tiiviitä kokonai suuksia, jotka auttavat tarvittaessa toi siaan.

— Meillä on väki viihtynyt töissä, ja vaihtuvuus porukassa on ollut pientä. Se kertoo mielestäni paljon.

Kymmenien tietojärjestelmien RATAMOKESKUS

TEKSTI VESA VAINIO KUVAT MATTI VESALA

Kimmo Salmio antaa ensimmäis ten kuukausien kouluarvosanaksi kahdeksan. Kaikki toimii pääosin hyvin, mutta isossa revohkassa riittää aina parsittavaa.

Puolisen vuotta täydessä toiminnas sa ollut Ratamokeskus on lunas tanut isolta osin sille asetetut odo tukset. Kun vertailukohdaksi ottaa vanhan Pohjois-Kymen sairaalan tilat ja olosuh

teet, voi verrata yön vaihtumista päiväksi. Tätä mieltä on ensituntuman perusteella ensihoidon ja päivystyspalveluiden vas tuuylilääkäri Kimmo Salmio Kymsotesta.

— Onhan meillä nyt huomattavasti toi mivammat tilat niin asiakkaille kuin henki löstölle. Esimerkiksi päivystyksessä jokai selle vuodepaikkaa vaativalle asiakkaalle on oma intiimi paikka. Toisaalta tarkkailu paikkoja on vähemmän ja pedit meinaa vat joskus loppua kesken.

Itse hoitotyössä henkilökohtaisella osaamisella ja palvelulla on vielä päärooli.

Kaiken taustalla rullaa kuitenkin massiivi nen tietotekniikkakoneisto, jonka haavoit tuminen voi tehdä paljon hallaa. Salmio odottikin jo pienellä kauhulla Halloweenin jälkeisiä päiviä.

— Potilastietojärjestelmä Lifecare on päätyökalumme, siellä on kaikki keskei set tiedot asiakkaista. Marraskuun alus sa on 16 tunnin päivityskatko, jonka jäl keen elämme jännityksen hetkiä, mitä ta pahtuu.

ASIAKASTARINA

Keskinäistä keskustelua

Lifecare on valtakunnallinen järjestelmä, joka on ollut käytössä koko Kymenlaak sossa vuodesta 2004 lähtien. Siitä on ke hitetty niin terveysasemille kuin sairaaloil le toimiva versio. Myös Päijät-Hämeen ja Eksoten alueet käyttävät LIfecarea, kun taas Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoi topiirissä (HUS) on eri järjestelmä.

— Ratamokeskuksessa on HUS:n toi mittamat laboratorio-, röntgen- ja diag nostiikkapalvelut, joten eri järjestelmien rajapintojen tulee olla kunnossa.

Rajapintojen toimivuutta ja keskinäis tä keskustelua edellytetään myös niiltä kymmeniltä eri järjestelmiltä, joita Rata mokeskuksessa on käytössä eri yksiköis sä. Salmio itse laskee käyttävänsä noin 10 eri järjestelmää päivässä. Osa niistä on normaaleja toimistojärjestelmiä.

Uusissa tiloissa on käytössä pääosin uutta laitekantaa. Kehittämiskohteita Sal mio löytää niin sanotuista vip-päätteis tä, joiden toiminta on ajoin ongelmallis ta. Sama pätee keskitettyyn turvatulos tukseen.

— Virheitä ilmenee sekä laitteissa että ohjelmistoissa. Annan kokonaisuudelle kouluarvosanan kahdeksan, näin isossa revohkassa kaikki ei voikaan toimia täy dellisesti.

nee suuhun, apua teknisiin- ja käyttöon gelmiin on tarjolla nopeasti.

— Tuki on järjestetty hyvin ja se on teh ty asiakkaalle mahdollisimman helpoksi, kiitos Helppi24-palvelun. Lifecare-järjes telmälle on oma tukipalvelunsa.

Vahvan

tunnistautumisen kortti

Henkilöstöhallinnon ohjelmistoista Sal mio löytää kehittämisen tarvetta niin, että useat työaikajärjestelmät nivoutuisivat yh deksi. Eri järjestelmiin tunnistautumises ta Salmio jakaa kiitosta, sillä salasanarul janssiin ei ole tarvetta.

— Terveydenhuollon varmennekortti eli VRK-kortti tarjoaa vahvan tunnistautumi sen useimpiin laitteisiin yhden salasanan avulla. VRK-kortti on käytössä myös säh köisten reseptien kirjoittamisessa. Kor tinlukijoiden kanssa ilmenee tosin joskus ongelmia.

Järjestelmien käytön perehdyttäminen kuuluu yksiköiden esimiehille ja perehdy tysvastaaville, paras oppi kertyy toki käy tön ja kokemuksen kautta. Kun sormi me

Salmio pitää muuttoa Ratamokeskuk seen kaiken kaikkiaan onnistuneena. Tie toteknisiä ongelmia on ilmennyt varsin vähän, selvästi vähemmän kuin Kymen laakson keskussairaalan G-osan käyt töönotossa.

Etävastaanotto on pidetty varsin pit kään puhelimella esimerkiksi terveysase milla. Kyseessä ei ole siis mikään uusi keksintö, joka yleistyy tällä vuosikymme nellä. Tietoteknistä haastetta se ei toimin nalle heitä, sillä toimivia etäyhteysjärjes telmiä on kyllä valmiina tarjolla.

— Etävastaanotto on eduksi asiakkaal le, kun hänen ei tarvitse matkustaa. Itse vastaanottoon kuluva aika ei sen sijaan välttämättä vähene, varsinkin jos kysees sä on uusi asia eikä esimerkiksi kontrol likäynti.

Tietotekniikka on ISO TEKIJÄ PELASTUSTOIMESSA

TEKSTI VESA VAINIO | KUVA MATTI VESALA

Uusi Kymenlaakson pelastuslai tos jatkaa osana uutta Kymen laakson hyvinvointialuetta. Lähi palvelun tuottajan toiminnassa valtakunnallisilla turvallisuusver koilla ja paikallisilla tietoverkoilla on oma tärkeä roolinsa.

Ensi vuoden alussa se sitten alkaa, uuden Kymenlaakson hyvinvointi alueen toiminta. Sosiaali- ja tervey denhuollon sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät tällöin kunnilta hyvinvointialueen vastuulle. Kymenlaakson hyvinvointi alueen muodostavat Kotka, Kouvola, Ha mina, Miehikkälä, Virolahti ja Pyhtää.

Pelastusjohtaja Juhani Carlson on ollut valmistelemassa uutta hyvinvointialuetta 1.7.2021 lähtien. Tuolloin perus tettiin virkakunnasta koos tuva valmistelutoimi kunta, vaaleilla valittu aluevaltuusto ja -hal litus aloittivat vasta 1.3.2022. Carlsonin mukaan tekemistä on riittänyt.

— Kun 7 000 työn tekijää siirtyy uusiin perustettaviin virkoi hin ja toimiin, on ihmis ten tietojen siirtämisessä työtä riittämiin. Käyttöön tulee myös uusi toiminnanohjausjärjestelmä, mikä on oma haasteensa.

yleisesti hyvänä. Täällä hyvinvointialuee seen kuuluu vain kuusi kuntaa ja siihen siirtyy kaksi organisaatiota: Kymsote ja Kympe. Jossakin muualla organisaati oita ja erillisinä toimineita kuntia voi olla kymmeniä.

— Kymenlaaksossa pelastustoimi on ollut alueellista vuodesta 2004 lähtien. Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava kuntayhtymä Kymsote palvele sekin jo valmiiksi kaikkia kymenlaaksolaisia.

Kaksi keskeistä toimintoa

Pelastuslaitoksen kenttätoiminnassa omilla riippumattomilla turvallisuus- ja vi ranomaisverkoilla on keskeinen rooli. Mo ninkertaisesti varmennetut järjestelmät sisältävät yhteysvälineitä radiopuhelinver koista tekstiviesteihin ja piippareihin.

Kriittiset toiminnot on varmistettava myös ICT:n kannalta. Tätä varten pelas tuslaitoksella on kolme varavoimatasoa. Ykköstasolla UPS-laitteet ja automaatti sesti toimivat varavoimakoneet turvaa vat toiminnan häiriöttömän jatkumisen sähkökatkon sattuessa. Kakkostasolla varavoiman käynnistys on manuaalinen ja kolmostasolla on käytössä liikuteltava varavoimakalusto.

— Meille on tärkeää tunnistaa riskit, mitkä liittyvät tietojärjestelmiin sekä ylei seen turvallisuustilanteeseen.

Turvalliskriittistä toimintaa

“Kun 7 000 työntekijää siirtyy uusiin perustettaviin virkoihin ja toimiin, on ihmisten tietojen siirtä misessä työtä riittämiin.”

”Toinen osa tietotekniikkaa liittyy hen kilöstöhallintoon, missä pelas tuslaitos käyttää samaa KSTiedon ylläpitämää ICT-infraa kuin Kym sote. Siirtymävai heessa koko hen kilöstö siirtyy van hoina työntekijöinä ja sopimuspalo kunnat jatkavat ny kyisillä sopimuksil la.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella on 40 paloasemaa, 5 vakinaista ja 35 so pimuspohjaista. Puolustusvoimilla, teolli suuslaitoksilla ja Väylävirastolla on omia palokuntiaan vapaapalokuntien lisäksi.

— Olemme lähipalvelun tuottaja ja kes kimäärin alle 10 minuutissa paikalla.

Kouvolassa havisutettiin historiaa, kun vakinainen ja vapaapalokunta saivat tilat saman katon alta paloaseman laajennuk sen myötä. Carlson näkee tässä paljon synergiahyötyjä yhteisten huolto- ja kou lutustilojen sekä asemavalmiuden kautta.

Pelastuslaitos neuvotteli vuoden 2021 aikana uudet pitkät vuokrasopimukset kiinteistöilleen.

Kymenlaakson tilannetta Carlson pitää

— Meillä on 200 pää toimista henkilöä ja 850 sopimuspalokuntalaista, joiden häiriötön siirtyminen uuteen hyvinvointi alueeseen on varmistettava. Tietotekniik ka on tässä tärkeässä roolissa.

— Teemme turvalliskriittistä toimintaa ja intressissämme on varmistaa kiinteis töjen sijainti ja kustannustaso pitkällä tähtäimellä.

Merkittävän ANSIOITUNUT PORUKKA

Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työn tekijöitä ja heitä on välillä hyvä pysähtyä kiittämään. Päätimme toissa vuonna alkaa osoittamaan arvostusta henkilöstölle pitkis tä yhdenjaksoisista työurista Kauppakamarin ansiomerkein, mutta koronapandemian vuoksi ansiomerkkien jakotilaisuutta ei pystytty järjestämään.

Yhtiö on vuosien saatossa laajen tunut useaan otteeseen erilaisten toiminnan siirtojen sekä rekrytoin tien kautta ja henkilöstöä on tullut erilai sista organisaatioista, joissa osassa on ollut muistamiskäytäntöjä pitkistä palve lusajoista ja osassa ei. Tästäkin syystä yh tenäisen muistamiskäytännön luomisella on erityinen merkitys yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa.

Yhtiön historian ensimmäinen ansio merkkijuhla järjestettiin 1.6.2022 Kouvo lan kaupungintalon Sinisellä matolla. Kes kuskauppakamarin ansiomerkkejä, joita

on myönnetty vuodesta 1929 lähtien vi rallisena tunnustuksena koko maan elin keinoelämältä, myönnettiin yhteensä 29:lle yhtiön työntekijälle työuran pituu den perusteella.

Hopeinen ansiomerkki myönnetään 20 vuoden työskentelystä saman työnanta jan palveluksessa, kultainen ansiomerk ki myönnetään 30, 40 ja 45 vuoden työs kentelystä saman työnantajan palveluk sessa.

Keskuskauppakamarin kultainen ansio merkki 45 vuoden työurasta

• Maija Taberman, palvelusihteeri

Keskuskauppakamarin kultainen ansio merkki 40 vuoden työurasta

• Anne Ahola, riskienhallintacontroller

• Kimmo Heikkilä, tietoliikennesuunnit telija

• Sari Jokinen, palvelusihteeri

• Susanna Lahtinen, palvelusihteeri

Keskuskauppakamarin kultainen ansio merkki 30 vuoden työurasta

• Matti Kaaro, ICT-asiantuntija

• Pauliina Karjalainen, talous- ja henki löstöasiantuntija

• Leena Latvala, järjestelmäsuunnittelija

Keskuskauppakamarin hopeinen ansio merkki 20 vuoden työurasta

• Jarkko Halme, ICT-asiantuntija

• Jorma Hartikainen, ICT-asiantuntija

• Pia Henner, käyttövaltuushallintasuun nittelija

• Esa Lahtinen, talous- ja henkilös töasiantuntija

• Tapani Lehtoluoma, ICT-asiantuntija

• Mika Lyytikäinen, toimitusjohtaja

• Tarja Nousiainen, talous- ja henkilöstö päällikkö

• Lari Nuotio, kehittämispäällikkö

• Jouni Partanen, ICT-asiantuntija

• Esa Rantanen, ICT-asiantuntija

• Liisi Rantanen, ICT-suunnittelija

• Martti Rastas, ICT-suunnittelija

• Marjut Saarainen, käyttövaltuushallin tasuunnittelija

• Topi Satoniitty, ICT-suunnittelija

• Pirjo Sihvola, ICT-asiantuntija

• Erkki Siimes, tietoturva-arkkitehti

• Tero Suursoho, ICT-asiantuntija

• Iina Tani, ICT-asiantuntija

• Timo Tuppurainen, käyttövaltuushal linta-arkkitehti

• Jorma Ylönen, ICT-asiantuntija

KSTieto rekrymessuilla

Kouvolassa, Mansikka-ahon urheiluhallilla järjestetyt Rekry, työelämä & koulutus -tapahtuma kokosi yhteen yritykset ja työ paikkaa etsivät ammattilaiset.

KSTieto oli esillä Rekry 2022 messuilla vie lä vanhalla ilmeellä mutta ajantasaisella sisällöllä. Messupisteellämme vierailijat saivat osallistua onnenpyörän pyöräytyk seen ja voittaa palkintoja. Ammatilaisem me kertoivat lisää työllistymismahdolli suuksista ja osanotto oli kiinnostunutta. Kävijälle tapahtuma tarjosi paljon tietoa ja nähtävää.

Tetris tuo tunnelmaa taukotilaan

Kun KSTiedon Kuusankosken toimipaikan taukotilaa piti mukavoittaa, siihen eivät riittäneet pelkästään kauniit matot ja ko riste-esineet. Ruokailu ja kahvittelu kaipa si tuekseen jotakin mukavaa tekemistä, ja silloin Nico Virtasen päässä syntyi ajatus.

— Esitin Arcade-pelilaitteen hankintaa

ja idea sai innostuneen vastaanoton. Lai toimme tilauksen sisään pieneen yrityk seen Hollantiin ja kahden viikon päästä laite oli täällä.

Sen verran kookas laite on kyseessä, että se ei mahtunut hissiin. Niinpä vii si raavasta miestä kantoi sen portaiden

kautta toiseen kerrokseen. Sisältö on se kin omalla tavallaan painavaa kamaa.

— Laitteessa on noin 11 000 eri pe liä 1980- ja 1990-luvulta. Yksittäiset pe likaapit ovat keräilyesineitä, mutta tässä ne ovat kaikki samoissa kuorissa. Muun muassa Tetris, Pac-Man ja Donkey Kong eivät jätä ketään pelaajaa kylmäksi.

Vaikka itse pelit ovatkin vanhoja klas sikoita, tekniikka laitteen sisällä on uut ta. Jotta tunnelma olisi täydellinen, laite toimii tarvittaessa myös kolikoilla. Eikä pelaaminen olisi mitään ilman pientä pa nosta.

— Pelaamme joka viikko eri pelillä viik kokisan. Suosituilla peleillä, kuten Tetrik sellä, osallistujalista on pitkä. Perjantai-il tapäivän viimeisinä tunteina ilmenee ko vaa yritystä saada parhaat pisteet.

Kertoo Virtanen, joka on saatujen tieto jen mukaan aika haka viikkokisoissa. Sitä enemmän hän on tyytyväinen taukotilaan saatuun katseenvangitsijaan ja yhteiseen tekemiseen.