KSS Energia Oy:n sidosryhmälehti 02/2024
Energiset
TÄRKEÄÄ TIETOA ASIAKKAILLEMME sopimusehto- ja hintamuutoksista
Lue lisää sivuilta 18-22
14 12 16
K-Supermarket Valtari säästää sähkönkäytön ajoituksella
Isä ja poika Gardemeister
Helsingin keskuspuiston pimennyksestä tuli uusi normaali
KSS Energiset
Yhteystiedot
KSS Energia Oy
Hovioikeudenkatu 3, 45100 Kouvola p. 05 885 1830
Päätoimittaja
Mariliina Karppo, KSS Energia Oy Kouvola
Toimittaja
Riikka Haaksiala, KSS Energia Oy Kouvola
Ulkoasu ja taitto
Mainostoimisto Sepeteus Oy Kouvola
Painopaikka
PunaMusta Oy
Paperi
Kansi UPM Finesse Silk 130 g/m2
Sisäsivut UPM Star silk 80 g/m2
Kannen kuva
Matti Vesala
ISSN
1799 – 5930 (Painettu)
1799 – 5949 (Verkkojulkaisu)
KSS Energian sidosryhmälehti 02/2024 04 14 12
TÄSSÄ lehdessä
07
08
09
VASTUULLISUUSUtissa lasketaan työmaan hiilijalanjälkeä
MITTARINVAIHTOSähkömittareiden vaihto käynnistyy
MUUTAKIN - Joustava sähkönkulutus luo säästöjä kotiin
ASIAKASTARINAMuutakin® -sovellus innosti Vainiot sähkönkulutuksen seurantaan
10 KESTÄVÄ KEHITYSYrityksen energiaratkaisut rakentavat kilpailukykyä
12
14
MATKASSA - Isä ja poika Gardemeister 04
16
ASIAKASTARINAK-Supermarket Valtari säästää sähkönkäytön ajoituksella
AMMATTILAISEN
VALAISTUS - Helsingin keskuspuiston pimennyksestä tuli uusi normaali
18 KSS TIEDOTTAASopimusehto- ja hinnanmuutoksia
23
24
KUMPPANUUSHyvää energiaa urheilusta
SÄHKÖAUTOILUTiesitkö latauspisteen asentamisvelvoitteesta?
KSS Energia -konserni on sitoutunut noudattamaan luotettavan, kilpailukykyisen ja ilmastoneutraalin energian turvaamista asiakkaillemme, avoimesti ja kestävästi.
Olli-Pekka Rantala
Pääkirjoitus
Voimmeko tarjota apua yrityksesi energiavastuullisuuspolulla?
Muuttuva toimintaympäristö, regulaatiovaateet ja yritysten tarpeet edetä vastuullisuustoimenpiteissä ja vihreän siirtymän ratkaisuissa haastavat yrityksiä yhä enemmän, jo nyt sekä lähitulevaisuudessa. Edessä on sopeutumista, uudistumista sekä mahdollisuuksia. Energiadirektiivit sekä yritysvastuusääntelyyn ja vihreään rahoitukseen liittyvät EU-tason ajurit – EED, RED III, EPBD, Taksonomia, CSRD ja CSDDD – muokkaavat toimintaympäristöämme ja ohjaavat siten yrityksissä tehtäviä päätöksiä.
Keskusteluissa yritysjohdon kanssa nousee usein esille vihreään siirtymään ja vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Mitä vaikutuksia direktiiveillä ja sääntelyllä tulee olemaan? Miten se näkyy yrityksen toiminnassa ihan käytännön tasolla? Esimerkiksi voidaan nostaa EU:n kestävyysraportoinnin direktiivi (CSRD), joka vaikuttaa merkittävästi yritysten toimintaan. Direktiivin vaatimukset ovat näkyneet osassa yrityksiä jo tämän vuoden alusta lähtien, ja ensi vuoden alusta vaikutus laajenee yhä useampiin yrityksiin. Monissa yrityksissä valmistautuminen ja toimenpiteet ovat jo käynnissä, mutta työtä direktiivin täyttämiseksi on vielä paljon.
CSRD-direktiivin keskeinen osa on yritykseen kohdistuvien riskien ja mahdollisuuksien arvioiminen ympäristön ja tulevaisuuden toimintaympäristön muuttumisen näkökulmasta. Yrityksen on tarkasteltava, miten nämä tekijät vaikuttavat yrityksen liiketoimintamahdollisuuksiin ja saavutettavaan kilpailuetuun.
Asiantuntijuus korostuu yhteistyössä, kumppanuudessa Yrityksille suuntaamamme myyntityö on entistä enemmän konsultatiivista asiantuntijuutta. Tarjoamme asiakkaillemme ratkaisuja,
jotka vastaavat regulaatiokehityksen tuomiin kehitystarpeisiin ja edistävät siten energiavastuullisuutta ja yritysten kilpailukykyä. Tarkoituksenamme on tuoda hyötyä sekä arvoa asiakkaalle ja asiakassuhteellemme. Hyvänä esimerkkinä tästä on vihreän siirtymän ratkaisuihin liittyvät kokonaisuudet, joista voit lukea lisää sivulta 10.
Energiavastuullisuus on enemmän kuin energiatehokkuutta Energiavastuullisuus on kestävän kehityksen huomioivaa energiankäyttöä ja -tuotantoa. Se on energiajärjestelmien rakentamista, kehittämistä, hyvien energiakäytäntöjen monistamista ja johtamista siten, että niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ympäristövastuullisuuden osa-alueet tulevat toiminnassa huomioiduiksi. Se on myös aktiivista oman energiapolitiikan punnintaa, tahtotilan asettamista kohti mahdollisimman kestävää lopputulosta.
KSS Energia -konserni on sitoutunut noudattamaan Energiateollisuus ry:n määrittelemää energiavastuullisuustehtävää, eli luotettavan, kilpailukykyisen ja ilmastoneutraalin energian turvaamista asiakkaillemme, avoimesti ja kestävästi.
Vastuullisesti, yhdessä.
Mukavaa pian käynnistyvää talvikautta, Olli-Pekka Rantala johtaja, yritysasiakkuudet ja energiaratkaisut
Järjestämme vihreän siirtymän teemoista yritystilaisuuksien sarjan. Lisätiedot lehden takakannesta.
Utissa lasketaan työmaan hiilijalanjälkeä
Mitä tapahtuu, kun luontoarvot nostetaan yhdeksi työmaan onnistumisen mittariksi? Uusi toimintamalli haastaa vanhaa totuttua.
RIIKKA HAAKSIALA KUVAT MATTI VESALA
”Pilottihankkeen tärkein tehtävä on auttaa meitä tunnistamaan, mitä kaikkea voimme jo nyt seurata sekä mihin meidän tulee jatkossa rakentaa työmaan ympäristövaikutuksia indikoivia mittareita.
Jukka Rämä
TEKSTI
KSS Verkko ja Elvera kartoittavat sähköverkkotyömaan ympäristövaikutuksia ainutlaatuisella yhteishankkeella. Pilottikohteena toimii Utin jakeluverkon hankealue, jossa KSS Verkon ikääntyneet ilmajohtoverkot saneerataan maakaapeleiksi. Elvera toimii työmaan pääurakoitsijana.
– Perinteiset työmaan suunnittelua ohjaavat tekijät ovat laatu, kustannukset, aikataulu ja tekninen toteutus. Näiden neljän mittarin kautta on arvioitu myös hankkeen onnistumista. Nyt mukaan on tuotu uusi mittari, luontoarvot, kertoo Jukka Rämä, KSS Energian Omaisuudenhallinnan johtaja. Utissa ympäristövaikutuksia tutkitaan niin hiilijalanjäljen kuin biodiversiteettityön näkökulmista. Työmaan hiilijalanjälki muodostuu monesta tekijästä, kuten rakennusmateriaaleista, logistiikasta ja työmaatoiminnoista.
– Pilottihankkeen tärkein tehtävä on auttaa meitä tunnistamaan, mitä kaikkea voimme jo nyt seurata sekä mihin meidän tulee jatkossa rakentaa työmaan ympäristövaikutuksia indikoivia mittareita, Rämä sanoo.
Mitä vastuullisuusnäkökulman mukaan tuominen muuttaa? Rämän mukaan on hyvin mahdollista, että luontoarvojen kautta voidaan parantaa myös perinteisten urakointimittareiden tuloksia. On eri asia mitata yksittäisten toimien hiilijalanjälkeä ja todeta tulokset jälkikäteen kuin ottaa luontoarvot jo ensihetkistä alkaen suunnittelun yhdeksi peruspilariksi.
– Kuljetusten hiilidioksidipäästöjä vähentämällä säästämme polttoainekustannuksissa ja tehostamme työmaan toimintoja. Materiaalihukan minimoiminen auttaa pienentämään kustannuksia.
Utin pilottikohteesta saadaan tuloksia hankkeet päätyttyä. Jo nyt on selvää, että ympäristöarvojen tuominen osaksi työmaan
Vuoden 2024 loppuun saakka kestävässä Utin sähköverkkoprojektissa rakentuu 18 km uutta maakaapeliverkkoa.
Jukka Rämä ja rakennuttamisesta vastaava KSS Verkon suunnitteluinsinööri Roope Ilonen työmaakäynnillä.
mittaristoa vaatii yhteistyötä. Infrarakentamisen työmailla työtä tekee lähes poikkeuksetta useampi toimija. Ympäristövaikutuksia on Rämän mukaan totuttu mittaamaan yrityskohtaisesti, jolloin arjessa tehtävien valintojen tärkeys hämärtyy.
– Toimintaympäristömme on rakentunut vahvojen kumppanuuksien ympärille, jolloin on tärkeää tarkastella toiminnan vaikutuksia myös oman yrityksen toiminnan ulkopuolelle. Ympäristönäkökulman näkyväksi tekeminen konkretisoi jokaisen projektissa toimivan roolin ja vaikutuksen ympäristöön luoden samalla sekä kokonaisvaltaisampaa että yksityiskohtaisempaa näkökulmaa tärkeään aiheeseen.
Luonnon erityispiirteet ajoissa tietoon
Biodiversiteetin huomioiminen on yksi koko KSS Energia -konsernin vastuullisuustyön painopisteistä. Rämä iloitsee, että yhtiössä on kyetty toteuttamaan Utin kaltaisia konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Utin pilottikohteessa yhteistyötä tehdään luontokartoittaja Petri Parkon kanssa. Hän havainnoi maastosta arvokkaita elinympäristöjä, uhanalaislajeja sekä haitallisia vieraslajeja.
– Tärkeä osa Utin pilottia on kasvi- ja eläinlajien tarpeiden tunnistaminen sekä huomioiminen läpi projektin. Yksi Utin sähköverkkotyömaan merkittävistä ympäristötekijöistä on se, että hankealue on pohjavesialuetta. On hyvin tärkeää, ettei maahan pääse imeytymään öljyjä tai polttoainetta, Rämä toteaa.
Luonnon näkökulmasta
Maapohjan möyhiminen ei suinkaan ole aina pahasta, päinvastoin! Utissakin hiekkapohjaiset alueet tulevat kuntan peitosta näkyville ja tarjoavat kasvupaikan uhanalaisille hyönteisille tärkeille harjukasveille. Työmaa-alueelta havaittiin kartoituksessa hyvin tavallisia vieraslajeja, kuten lupiineja ja jättipalsamia, joiden leviämistä on luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta tärkeä estää. Luontoarvojen nousu työmaan onnistumisen mittaristoihin on isossa kuvassa merkittävää. Yksittäisen työmaan alue on usein pieni, mutta kun laitetaan yhteen vaikkapa koko Suomen sähkönsiirtolinjojen pinta-alat, vaikutusalue on valtava. Olen tavannut sanoa, että Suomessa on paljon puita, mutta vähän metsää. Sähkölinjat tuovat avoimuutta maastoon, jolloin esimerkiksi ainoastaan Kaakkois-Suomessa elävälle uhanalaiselle keltaverkkoperhoselle tarjoutuu sopivia elinympäristöjä.
Petri Parkko, luontokartoittaja, Luontoselvitys Kotkansiipi
Käytännön havainnot projektista
Sähköverkkorakentamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on tutkittu hyvin vähän. Elveralla on parhaillaan meneillään kestävän kehityksen nykytilakartoitus, jossa tarkastelemme muun muassa rakentamishankkeen kestävyyttä ekologisen, sosiaalisen sekä taloudellisen ulottuvuuden näkökulmista. Tuntui hyvin luontevalta hypätä Utin pilottiin mukaan, sillä ekologinen kestävyys luo reunaehdot kaikelle muulle toiminnalle.
Työmaan hiilidioksidipäästöjen mittaaminen on osoittautunut ajateltua haastavammaksi, sillä kaikille materiaaleille ja komponenteille ei vielä löydy EPD-ympäristöselostetta, josta selviäisi tuotteen hiilijalanjälki. Joudumme toistaiseksi turvautumaan osittain laskettuihin keskiarvoihin. On arvioitu, että työmaan rakentamisen aikaiset päästöt saattaisivat olla vain 10–20 % kokonaispäästöistä, kun otetaan huomioon myös materiaalien sekä logistiikan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.
Henni Teräs, ympäristöasiantuntija, Elvera Oy
”
Yksi Utin sähköverkkotyömaan merkittävistä ympäristötekijöistä on se, että hankealue on pohjavesialuetta.
Jukka Rämä
Uuden mittarin myötä mittausjakso muuttuu tunnista 15 minuuttiin.
Sähkömittareiden vaihto käynnistyy
KSS Verkko vaihtaa verkkoalueensa kohteisiin uudet sähkömittarit vuosien 2024–2028 aikana. Mittarinvaihto on asiakkaalle maksutonta ja työ etenee alueittain.
Mittareiden päivittämisen taustalla on sähkömarkkinalaki ja siirtyminen 15 minuutin välein toteutettavaan mittaukseen.
– Jatkossa sähkön kulutusta mitataan tunnin jakson sijaan 15 minuutin jaksolla. Isossa kuvassa tämä mahdollistaa sähkömarkkinoiden tehokkaamman toiminnan, mistä kaikki sähkömarkkinoiden osapuolet hyötyvät, kertoo KSS Verkon toimitusjohtaja Petri Tuomainen.
Muita uuden mittarin tuomia hyötyjä ovat sähkön laadun parempi seuranta sekä erilaisten ohjaustoimenpiteiden mahdollisuus.
– Uusissa sähkömittareissa on valmiina HAN-portti, jonka kautta asiakas voi halutessaan erikseen ostettavan lisälaitteen avulla käyttää sähkön mittaustietoja kotiautomaatiossa esimerkiksi lämmityksen tai sähköauton latauksen ohjaukseen, Tuomainen mainitsee.
Aika mittarinvaihtoon saapuu tekstiviestitse Mittarinvaihdot etenevät alueittain. Työn toteuttaa KSS Verkon asennuskumppani Elvera Oy.
KSS Verkon alueella vaihdetaan tulevina vuosina yli 52 000 mittaria.
KSS Verkko tiedottaa asiakkaitaan lähestyvästä mittarinvaihdosta etukäteen joko tekstiviestitse tai kirjeitse.
– Sähkömittarin vaihtaminen kestää noin 20 minuuttia, joten se on hyvin nopea tapahtuma. Kohteessa on vaihdon aikana lyhyt sähkökatko, sanoo Tuomainen.
Hyvä tietää mittarinvaihdosta
• Vaihtotyöstä ilmoitetaan aina etukäteen.
• Saat ajan mittarinvaihtoon tekstiviestitse tai kirjeitse.
• Mittarin vaihdosta aiheutuu noin 20 minuutin lyhyt sähkökatko.
• Mittarinvaihto on asiakkaillemme maksuton.
Lisätiedot: kssenergia.fi/ tietoa-mittarinvaihdosta
Mökkiläinen:
Ethän katkaise sähköjä pääkytkimestä muulloin kuin sähkötöiden yhteydessä
Haluamme muistuttaa, että sähköä ei saa katkaista pääkytkimestä edes pidemmän poissaolon ajaksi. Mikäli luentayhteys mittariisi katkeaa, joudumme mahdollisesti pyytämään sinut paikan päälle kohteeseen, jotta pääsemme tarkistamaan mistä yhteysongelmat johtuvat.
Etäluettavassa mittarissa olevan kytkentälaitteen painikkeen avulla voit kuitenkin katkaista sähköntulon mittarista eteenpäin kiinteistöön, mutta pitää mittarin etäluennassa. Etäyhteydellä varmistetaan sähköverkon tila ja mittarin tapahtumien sekä kulutustietojen välittyminen laskutusta varten.
Lisätiedot: kssenergia.fi
TEKSTI RIIKKA HAAKSIALA KUVA MATTI VESALA
Joustava sähkönkulutus luo säästöjä kotiin
Älylatauksella jopa 50 % säästöt sähköauton vuosittaisiin latauskustannuksiin
Pörssihinnoiteltu sähkösopimus yhdistettynä älykkääseen sähkönkäyttöön on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää sähkölaskua. Synergi-sovelluksessa laitteiden käyttöä voi ohjata automaattisesti reaaliaikaisten sähkön pörssihintojen mukaan.
Toisin kuin kiinteähintaiset sopimukset, pörssihinnoitellut sähkösopimukset antavat mahdollisuuden hyötyä energian hintavaihteluista ja pienentää kustannuksia käyttämällä sähköä silloin, kun se on edullisinta. Tämä näkyy erityisen hyvin kesällä, kun aurinko- ja tuulivoimaa on paljon.
Suomessa internetiin kytkettyjen sähkölaitteiden, kuten sähköautojen, lämpöpumppujen ja aurinkopaneelien kaltaisten laitteiden kasvava suosio luo myös pörssihinnoitelluille sähkösopimuksille uusia etuja.
Digitaalisten työkalujen, kuten Muutakin®-sovellus, avulla kotitalouden voivat seurata pörssihintoja reaaliaikaisesti ja ajoittaa kulutuksen manuaalisesti halvimmille tunneille. Älykäs koti ei välttämättä vaadi lisälaitteita
Kun internetiin kytketyt kodin sähkölaitteet yleistyvät suomalaisissa kotitalouksissa, niiden mukana kehittyvät ohjelmistotyökalut mahdollistavat entistä paremman hallinnan laitteiden käyttöön.
Synergin älykkään sähkönkäytön sovelluksen avulla käyttäjät voivat automaattisesti ohjata kodin suuria sähkölaitteita, kuten sähköautojen latausta ja lämpöpumppujen lämmitystä, toimimaan vuorokauden edullisimpina aikoina ja säästää näin rahaa sähkölaskuissaan. Käyttäjät voivat myös seurata aurinkopaneelien energiantuotantoa reaaliajassa ja ladata automaattisesti sähköautoansa omalla aurinkoenergiallaan, mikä tehostaa itsetuotetun energian hyödyntämistä.
Synergin sovellus voi mahdollistaa kotitalouksille jopa 50 % säästöt vuosittaisissa sähköauton latauskustannuksissa Älylatauksen avulla ja esimerkiksi 20 % säästöt lämmityskustannuksissa lämmityskauden aikana Älylämmityksen avulla. Aurinkolatauksen kautta sähköauto voidaan ladata suoraan itsetuotetulla päästöttömällä ja ilmaisella sähköllä, jolloin latauskustannukset pienenevät entisestään.
Käyttämällä sähköä joustavammin jokainen voi vaikuttaa henkilökohtaisesti siihen, että uusiutuvasta energiasta tulee tulevaisuudessa sähkönverkon ensisijainen energianlähde.
Synergi on suomalainen teknologiayritys, joka nopeuttaa siirtymistä kohti kestäviä energialähteitä kuluttajille ja yrityksille suunnatuilla älykkäillä ohjelmistoratkaisuilla. Muutakin®-sovelluksen ja Synergin yhteistyö tuo etuja KSS Energian sähkösopimusasiakkaille.
Lisätiedot: kssenergia.fi/kotiin/synergi
TIESITKÖ?
Synergin palvelut on otettavissa käyttöön KSS Energian tarjoaman Muutakin® -sovelluksen kautta.
TEKSTI KIMBERLY OGUILVE, SYNERGI KUVAT SYNERGI
sovellus innosti Vainiot sähkönkulutuksen seurantaan
TEKSTI RIIKKA HAAKSIALA KUVAT TIMO TUVIALA, TAVATON
Helppous, monipuolisuus ja saatavuus. Siinä ovat tiivistetysti Muutakin®-sovelluksen valttikortit kouvolalaisen Vainion perheen nimeämänä.
Tuomas ja Niina Vainio latasivat kevättalvella 2024 puhelimiinsa juuri markkinoille tulleen Muutakin®-sovelluksen. He päättivät hyödyntää ilmaista energia-apuria ensisijaisesti sähkönkulutuksen seurantaan.
– Kokemukset ovat kyllä olleet positiiviset. Kiireisessä lapsiperhearjessa on todella mukavaa, että Muutakin®-sovellus on ensinnäkin helppokäyttöinen, mutta myös puhelimen kautta helposti saatavilla, Niina sanoo.
Viisihenkinen Vainion perhe asuu 200 neliön kaukolämmitteisessä omakotitalossa. Pihas ta löytyy ladattava hybridiauto. – Meidän vuosittainen sähkönkulutuksemme on noin 10 000 kilowattituntia. Muutakin®-sovelluksella pääsee seuraamaan ja vertailemaan näppärästi sähkönkulutusta niin päivä-, kuukausi- kuin vuositasollakin, Tuomas kertoo.
– Kun seuraamme sähkönkulutusta, ei tule yllätyksiä sähkölaskuihin, Niinä lisää.
käyttövaikutussopimuksen omaava myös sähkönkäytön ajoituksella. Muutakin®-sovelluksesta näkee oman kulutuksen lisäksi pörssisähkön tuntihinnat sekä oman sähkönkäytön vertautumisen tuntihintoihin (käyttövaikutus).
Lue koko haastattelu: kssenergia.fi/blogit-ja-tarinat
Uutta!
Yrityksen energiaratkaisut rakentavat kilpailukykyä
TEKSTI JANI BLOM
Aurinkovoimala, lämpöpumput, akustot ja kenties älykäs automaatio koko energialiikenteen ohjaajana. Yritykset yli toimialarajojen ja kokoluokkien pyrkivät nyt uusiutuvan energian ja maksimoidun energiatehokkuuden piiriin.
Energiankäyttö, energiajärjestelmät ja niiden kehittäminen erilaisin energiaratkaisuin ja -palveluin auttavat luomaan kestävämpää yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Suuryritysten vastuullisuusraportoinnin kiristyminen luo jo painetta koko arvoketjulle. Tämä näkyy vaatimuksina alihankkijoita kohtaan. Yritykset suosivat – jopa edellyttävät – vastuullisuutta uusiessaan alihankintasopimuksia.
Yritykset ovat nyt monin tavoin uuden edessä. Vaikka taustalta löytyy keppiä tiukentuvien lakivaatimusten osalta, tarjolla on myös porkkanaa kustannussäästöjen ja mainehyötyjen muodossa. Kestävän kehityksen valinnoilla yritys voi saavuttaa kilpailuetua ja jopa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Energiavalinnat ovat nimenomaan valintoja. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä tuo samanlaista etua toiselle. Kokonaisuuden kannalta keskeisimpiä kysymyksiä ovat muun muassa:
• Mikä on yrityksen lähtötaso ja tavoitetila?
• Mistä löytää oikeat ratkaisut ja mikä on niiden vaikutus?
• Miten ja millä aikavälillä investointeja toteutetaan?
Uusiutuvan energian lähteillä
Itse aurinkopaneeleilla tuotettu uusiutuva energia ja sähköisen liikenteen ratkaisut ovat monelle yritykselle varsin luontevia askelia kestävän kehityksen tiellä. Ne sulautuvat helposti osaksi yrityksen olemassa olevaa energiapalettia. Aurinkovoimalan tuotto voi kohteesta ja voimalan kokoluokasta riippuen kattaa jopa kymmeniä prosentteja yrityksen vuosittaisesta energiantarpeesta.
Sähköinen liikenne ry:n tilannekatsauksen mukana kesäkuussa 2024 jo lähes 9 % Suomen henkilöautokannasta liikkui sähköllä. Arjen logistiikka niin henkilöstön, asiakkaiden kuin yritysten toimitusketjujen osalta jatkaa sähköistymistään.
Sähköiseen liikkumiseen ja latausratkaisuihin panostamalla yritys edesauttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista ja oman hiilijalanjälkensä vähenemistä.
Teknologia on puolellamme
Automaation ja älykkään ohjauksen kautta esimerkiksi energiankulutusta kyetään ohjamaan sopiviin hetkiin ja luomaan sitä kautta kustannussäästöjä. Energian varastointiratkaisuiden
myötä keinovalikoima kasvaa entisestään. Akustojen avulla yritys voi vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista varastoimalla uusiutuvaa energiaa, kun sitä on runsaasti saatavilla ja käyttämällä sitä silloin, kun energian kysyntä ja hinta ovat korkeimmillaan.
Mikäli tuotantokäytössä oleva kiinteistö tuottaa ylimääräistä lämpöenergiaa, yritys voi tietyin edellytyksin myydä sitä paikalliselle kaukolämpöyhtiölle ja saada siitä tuottoa. Miten kokonaisuus saadaan pelaamaan yhteen?
Yrityksen energiavastuullisuus ja kestävän kehityksen polku on osiensa summa – jopa paljon enemmän.
KSS Energia auttaa yrityksiä löytämään parhaat ja kestävät energiaratkaisut pitkällä aikajänteellä. Energiakumppanina suunnittelemme yhdessä tiekartan toimenpiteistä, jonka avulla yritys voi ottaa hallitut ja tavoitteiden mukaiset askeleet energiavastuullisuuden polulla.
Kysy lisää
Jani Blom Head Of Sales, Sustainable Solutions 041 732 6492 jani.blom@kssenergia.fi
Mitä on energiavastuullisuus?
• Energiavastuullisuus tarkoittaa uusiutuvan energian tuotantoa sekä teollisesti että paikallisesti.
• Energiatehokkuus auttaa meitä hyödyntämään energiaa yhä paremmin.
• Päästötön lämmitys auttaa meitä pysymään lämpiminä talvisin tekemättä haittaa luonnolle.
• Sähköinen liikenne pitää huolen, että pääsemme edelleen liikkumaan aiheuttamatta jatkuvasti päästöjä.
• Energiavastuullisessa yhteiskunnassa kannamme huolta luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksesta. Luonnonsuojelu on ihmisen suojelua, biodiversiteettikato on riski ihmiselle.
Lisätietoa energiavastuullisista ratkaisuista: kssenergia.fi
K-Supermarket Valtarissa sähkönkäyttöä ajoitetaan edullisille tunneille.
K-Supermarket Valtari säästää sähkönkäytön ajoituksella
Kaakkois-Suomen parhaaksi K-Supermarketiksi vuonna 2023 valitun K-Supermarket Valtarin kauppiaspariskunta ostaa sähkönsä KSS Energialta. Fiksusti valittu sähkösopimus, energiatehokkaat koneet sekä sitoutunut henkilöstö auttavat pienentämään sähkölaskua.
TEKSTI RIIKKA HAAKSIALA KUVAT TIMO TUVIALA, TAVATON
Tero ja Minnamari Turkia vaihtoivat kaupan aiemman kiinteähintaisen sähkösopimuksen käyttövaikutukselliseen sopimusmalliin. K-Supermarket Valtarilla on nyt käytössään KSS YritysPlus -sähkösopimus, joka koostuu kiinteästä hintaosasta sekä pörssihinnan ja oman kulutuksen mukaan muodostuvasta käyttövaikutuksesta.
– Kiinteä pohjahinta auttaa meitä budjetoinnissa ja kustannusten ennakoinnissa. Uuden sopimusmallin myötä voimme kuitenkin vaikuttaa entistä vahvemmin omalla sähkönkäytön ajoituksella sähkölaskun loppusummaan, Tero Turkia kertoo.
Ajoittamalla sähkönkulutusta vuorokauden edullisille tunneille, K-Supermarket Valtarissa saadaan laskettua sähkön hintaa käyttövaikutuksen kautta.
– Kun se on käyty läpi henkilökunnankin kanssa, myös he osaavat asettua kauppiaan rooliin ja käyttää sähkönkulutuksen säätelyä hyödyksi, kauppiaspariskunta kehuu kaupan henkilökunnan sitoutumista.
K-Supermarket Valtarin vuosittainen sähkönkulutus on noin 560 MWh.
– Liikevaihtoon nähden meidänkaltaisella toimijalla kuluu paljon sähköä, sillä kaupassa paljon isoja kylmäkoneita. Ne
” Olemme panostaneet isosti energiatehokkuuteen.
Tero Turkia
K-Supermarket Valtarin kauppiaspariskunta ja KSS Energian myyntipäällikkö Pihla Salminen tekevät tiivistä yhteistyötä.
ottavat meidän sähkönkulutuksestamme sellaiset 80–90 %, kertoo Tero Turkia.
Energiatehokkaat kylmäkoneet auttavat minimoimaan kulutuksen
Fiksun sähkösopimusmallin lisäksi
K-Supermarket Valtarin energialaskua pienentävät monet energiatehokkaat valinnat, erityisesti panostukset nykyaikaisiin energiatehokkaisiin koneisiin. – Olemme panostaneet isosti energiatehokkuuteen. Meillä on kaupan kylmälaitteissa, pakastekaapeissa ja maitokaapeissa ovet. Lisäksi kun kauppa menee kiinni, 15 minuutin jälkeen valot himmenevät yövaloiksi ja avoimiin kylmälaitteisiin laskeutuu yöajaksi verhot, Minnamari Turkia kertoo.
– K-Supermarket Valtarin uudet kylmälaitteet ovat energiatehokkaita hiilidioksidikoneita, jotka kuluttavat vain noin 20 % energiaa aiempiin koneisiin verrattuna. Se tuo merkittävää säästöä sähkönkulutuksen pienentymisen muodossa, sanoo Tero Turkia.
Hyvä sähkösopimuskumppani helpottaa arkea
Aivan Kouvolan ydinkeskustassa sijaitsevaa K-Supermarket Valtaria pyörit-
tävät Tero ja Minnamari Turkia ovat olleet KSS Energian yritysasiakkaita jo vuosien ajan. He korostavat KSS Energian kanssa saavutetun hyvän yhteistyön merkitystä kiireisessä arjessa.
– Yhteistyö on ollut helppoa ja joustavaa. KSS Energia on ollut meihin aktiivisesti yhteydessä ja huolehtinut, että asiat pelaavat ja yhteistyö jatkuu, Minnamari Turkia kertoo.
KSS Energian myyntipäällikkö Pihla Salmisen kanssa on katsottu yhdessä niin yritykselle sopivaa sähkösopimusmallia kuin keskusteltu energiamarkkinoiden näkymistä.
– Meistä on pidetty hyvää huolta. Jos ei johonkin asiaan ei ole heti löytynyt vastausta, niin se on kyllä sieltä sitten heti kaivettu ja oltu meihin takaisin yhteydessä, Tero Turkia toteaa.
Etsitkö sähköä yrityksellesi? kssenergia.fi/yritykselle
Isä ja poika Gardemeister
Kouvolan Teknisen keskuksen pihaan saapuu aamuisin sulassa sovussa kaksi Gardemeisteria. Sami-isä ja Voittopoika ovat työskennelleet samassa työyhteisössä jo neljän vuoden ajan.
Tässä juttusarjassa henkilöstöjohtaja vie sinut tutustumaan KSS Energia -konsernin työntekijöiden arkeen.
Kuka olet ja mikä on roolisi KSS Energialla?
Sami: Työskentelen KSS Rakennuksen puolella maastosuunnittelijana. Työ on hyvin monipuolista ja sisältää esimerkiksi maanomistajien tapaamisista, lupien sopimista ja kohteen verkostorakenteiden määrittämistä.
Voitto: Toimin KSS Verkon verkostoasentajana. Työtehtävät koostuvat linjarakentamisesta aina keskijänniteverkon (20 kV) töihin. Lisäksi olen mukana katuvalopylväiden asentamisessa ja saneerauksessa.
Miten päädyitte samaan työpaikkaan?
Sami: Olen ollut KSS Energian palveluksessa jo 36 vuotta, melkein koko työurani.
Voitto: Ihan ensimmäistä kertaa tulin taloon kesätöihin korjaamopajalle. Ilmeisesti hommat sujuivat mallikkaasti, sillä pajasta vastaava suositteli minua myöhemmin töihin, kun hain KSS Energialle tekemään kouluun liittyvää harjoittelua. Alavalinta lähti omasta kiinnostuksesta sähkötöihin. Varmasti oman vaikutuksensa on tuonut se, kun näki pienenä isän lähtevän kotoa vaikkapa päivystyskeikoille. Se oli jotenkin hienoa.
Sami: Ehkä siinä on tiettyä verenperintökin ollut mukana. Konsernissa on työskennellyt aiemminkin Gardemeistereita, ei kylläkään suoraan lähisukulaisiamme. Itse asiassa Voikkaalla on nimettynä jopa yksi muuntopiiri Gardemeisterin nimellä aiempina vuosikymmeninä talossa työskennelleen henkilön mukaan.
Taukohetken jälkeen on vuorossa tarvittavien työvälineiden ja -varusteiden nouto autosta. Ja sitten takaisin hommiin.
TEKSTI SAMPSA LINDBERG KUVAT MATTI VESALA
Mitä on työstössä juuri nyt?
Sami: Juuri nyt teen paljon kaapelinäyttöjä. Kulman takana on jo odottamassa useampikin maastosuunnittelukohde.
Voitto: Katuvalopuolen asiat ovat täyttäneet minun työaikani viime aikoina. Tänäänkin on luvassa katuvaloasennusta.
Onko työnjako sellainen, että toinen suunnittelee ja toinen toteuttaa?
Sami: Ihan hirveästi meillä ei vielä ole ollut yhteisiä työmaita. Toki joitakin, esimerkiksi Selänpäähän toteutettiin jokin aika sitten porukalla keskijänniteverkon johdon (20 kV) linjaus.
Voitto: Ja Myllykosken puolella isä teki viime talvena katuvalopylväiden linjaukset sekä pylväiden nostot kohteeseen, jonka minä kävin sitten viimeistelemässä valmiiksi.
Tärkein työkalusi työmaalla?
Voitto: Tärkeimmät ovat kuusiokoloavain ja ruuvimeisseli, mutta todellisuudessa meillä on kyllä auto täynnä työkaluja.
Sami: Omassa työssäni tärkein työkalu on suu ja sitä myötä puhe- ja kuuntelutaito. Kun toimitaan toisten mailla, hyvä kommunikaatio on avainasemassa.
Millaista on työskennellä samassa työyhteisössä?
Voitto: Itse asiassa tätä ei kyllä ole tullut juuri koskaan mietittyä. Hyvin on siis sujunut!
Sami: Kentällä meidät tunnistetaan usein hyvin nopeasti samaan sukuun kuuluvaksi.
Kumman ääni kuuluu kahvipöytäkeskusteluissa kovempaa?
Sami: Sanoisin, että aika tasoissa mennään.
Voitto: Hiljaiseksi ei jää kumpikaan, sen nyt voi ainakin todeta (nauraa).
Löytyykö teiltä yhteisiä harrasteita vapaa-ajalla?
Sami: Kotitalon myötä olemme harrasteviljelijöitä. Siihen liittyy tietysti kaikenlaista yhteistä hommaa.
Voitto: Eilenkin tuli tehtyä töiden jälkeen yhdessä puimuriremonttia.
Miten työ näkyy kotioloissa?
Sami: Varsinaisista työasioista me ei kyllä kotona puhuta, ne jätetään työpaikalle. Päivystystyö näkyy tietysti aina koko perheen arjessa. Juhannusta ja joulua on kerran jos toisenkin vietetty minun päivystyskeikkojen takia eri aikaan kuin muut. Joulupukin käynnin ajoitus ei aina ole ollut ihan yksinkertaista.
Voitto: Niin, paitsi nykyään se olen minä, joka lähtee keikalle.
Ketkä?
Sami Gardemeister
• Ikä 55
• Vuodet talossa 36
• Maastosuunnittelija
Voitto Gardemeister
• Ikä 20
• Vuodet talossa 4, sis. opiskeluihin liittyvät työelämäjaksot
• Verkostoasentaja
Sami: Totta, eräänkin kerran huudeltiin vaimon kanssa kotona Voittoa aamupalalle, kunnes huomattiin, että päivystysauto on kadonnut pihalta.
Kumpi neuvoo ja ketä?
Sami: Kyllä tässä on myönnettävä, että usein ollaan jo siinä tilanteessa, että muna neuvoo kanaa. Yhdessä kuitenkin opitaan ja opetetaan.
Voitto: Aina kun lähden päivystyskeikalle, ovenraosta kuuluu vielä isän sanat ”Rauhassa”. Se on sähköasioissa hyvä oppi, varsinkaan kun kentällä ei voi koskaan tietää, mitä vastaan tulee.
Sami: Mieti kaksi kertaa ennen kuin teet. Sitä lausetta ei voi liikaa korostaa, sillä työturvallisuus tulee aina ensin.
Helsingin keskuspuiston pimennyksestä tuli uusi normaali
TEKSTI RIIKKA HAAKSIALA KUVAT STOORIMEDIA
Mitä seuraa, kun puistoaluetta halkovien liikuntareittien valaistus sammutetaan yön tunneiksi? Helsingin kaupungin keräämän kokemuksen mukaan säästöjä, ymmärrystä ja luonnollisempia elinoloja.
KSS Energia -konserniin kuuluva Suomen Energia-Urakointi (SEU) on toiminut vuosien saatossa lukuisten Helsingin kaupungin valaistusprojektien kumppanina. Yksi mielenkiintoisimpia projekteja on ollut Helsingin keskuspuiston pimennys, jonka opit ja vaikutukset näkyvät tänäkin päivänä pääkaupungissa liikkuville.
Marraskuussa 2022 Helsingin keskuspuisto päätettiin pimentää yön tuntien ajaksi. Taustalla oli energiakriisi, joka nosti energian hintoja talvella 2022–2023. Säästöjä oli löydettävä nopeasti ja jokaiselta sektorilta, myös valaistuksesta.
– Liikuntareittien yövalaistus oli varsin luonteva valinta. Helsingin keskuspuisto valikoitui kohteeksi, sillä siellä sijaitsi noin 50 % kaupungin liikuntareittien yövalaistuksista, kertoo Helsingin kaupungin kaupunkiteknisten verkkojen hallinnan tiimin päällikkö Timo Karjalainen
Helsingin keskuspuiston ulkovalaistus toimii etäohjauksella, mutta ilman valaisinkohtaista ohjausta.
Vuositasolla Helsingin keskuspuiston pimennys tuo useamman kymmenen tuhannen euron säästön kaupungin energialaskuun.
Keskuspuisto on valtava, lähes 10 kilometrin mittainen metsä- ja viheralue Helsingissä. Se alkaa aivan keskustan tuntumasta ja päättyy kaupungin pohjoisrajalle. Keskuspuisto on sekä suosittu ulkoilukohde että tärkeä pyörällä tapahtuvan työmatkaliikenteen väylä. Luonnoltaan monimuotoinen puisto on myös monen eläimen koti.
Siellä voi hyvin törmätä liito-oravaan tai nähdä vilahduksen kärpästä. Äänimaisemaa keskuspuistoon luovat keltasirkut, hippiäiset ja sirittäjät.
Helsingin kaupunkitekniikkayksikön päällikkö Olli Markkanen sanoo, että vaikka kimmoke pimennykseen syntyi tarpeesta säästää energiaa ja sitä kautta kustannuksia, taustalla vaikuttivat vahvasti myös ympäristöasiat.
– Eläinten luonnollisten elinolojen säilyttäminen tuki päätöstä, ja sen rooli on vahvistunut pimennystä jatkettaessa ja tiedon lisääntyessä. Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Valaistuksen optimoinnin kautta pienentynyt hiilijalanjälki on yksi konkreettinen teko tavoitteeseen pääsemiseksi, Markkanen taustoittaa.
SEU toteutti Keskuspuiston valaistuksen jakorajamuutokset
Helsingin keskuspuiston ulkovalaistus toimii etäohjauksella, mutta ilman valaisinkohtaista ohjausta. Mikäli jonkin alueen valaistusta halutaan muuttaa,
ainut temppu on sammuttaa valot koko kyseisen jakokeskuksen alueelta.
Pääleipälajinaan sähköistä infraa kaupunkiympäristöön rakentava SEU toteutti syksyllä 2022 Helsingin keskuspuistoon mittavat jakorajamuutokset, jotta pimennys voitiin rajata keskuspuiston viheralueille. Kokonaisuus sisälsi 32 keskusta, joiden piirissä on noin 2 500 LED-valaisinta.
– SEU hoiti hienosti keskuspuiston jakorajamuutokset. Työ valmistui aikataulussa ja sovitusti, kiittelee Olli Markkanen.
Pimennyksen tuomat säästöt kymmeniä tuhansia euroja vuodessa
Keskuspuiston liikuntareittien valot sammutetaan tänäkin iltana klo 23–05/06 väliseksi ajaksi. Alkuvaiheessa valojen sammuttamisen vaikutuksia seurattiin hyvin tarkasti muun muassa liikenteen sujuvuuden ja asiakaspalautteiden osalta.
– Ehkä yllättävintä oli, että keskuspuiston pimennys ei ole näkynyt esimerkiksi tapaturmatilastoissa käytännössä ollenkaan. Kaupunkilaisten palautteita tuli sormilla laskettava määrä, Timo Karjalainen laskee.
Energiansäästötoimenpiteiden tarkkoja euromääräisiä säästöjä on haastavaa laskea pörssisähkön tuntihintaan sidotun sähkösopimuksen ja vaihtelevien tuntihintojen vuoksi.
– Vuositasolla Helsingin keskuspuiston pimennyksellä saadaan kuitenkin
”Helsingin keskuspuisto valikoitui kohteeksi, sillä siellä sijaitsi noin 50 % kaupungin liikuntareittien yövalaistuksista.
Timo Karjalainen
useamman kymmenen tuhannen euron säästö kaupungin energialaskuun, Markkanen valottaa euromääriä.
Kaverina tekniikka ja direktiivit
Tekniikan kehittyminen on avannut uusia ulottuvuuksia myös kaupungin valaistukseen. Oman osansa soppaan tuovat erilaiset direktiivit. Valaistuksen ohjaaminen ei Olli Markkasen mukaan välttämättä tapahdu enää keskitetysti vain kaupungin puolesta.
– Malmin puistossa on pilottikohde, jossa kävijä voi itse säätää valaistuksen värisävyn ja värilämpötilan. Normaalituotantoa ovat kohteet, joissa valo syttyy tai lisääntyy sensoroinnin avulla automaattisesti tai käyttäjän toimesta painonapista.
– Maailmalla on jo esimerkkejä, joissa tutka- ja äänitekniikka auttaa hallitun turvallisuuden tunteen luomisessa. Valot voidaan asettaa syttymään liikkeestä tai vaikka kiljahdusäänestä. Aivan uusinta Helsingissäkin testattavaa sensorointitekniikkaa on valotutka eli niin kutsuttu lidar. Se voi tunnistaa liikkujan esimerkiksi pyöräilijäksi ja valaistustaso voidaan tulevaisuudessa suhteuttaa sen mukaan.
– Yhteistä kehitysnäkymille on se, että asiakas on kuningas. Hän saa parhaan mahdollisen valaistuksen ja pääsee myös itse vaikuttaa sen luonteeseen. Oleellista on, että me valaistuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat käytämme valaistusverkkoa fiksusti, Timo Karjalainen tiivistää.
UUDET SOPIMUSEHDOT ASTUVAT VOIMAAN
1.12.2024
KSS Energia ottaa käyttöön uudet sähkönmyyntiehdot (SME 2024) ja KSS Verkko uudet verkkopalveluehdot (VPE 2024) 1.12.2024 alkaen. Ehdot ovat Energiateollisuus ry:n suosittelemat ja kuluttajaviranomaisten hyväksymät. Sähkönmyyntiehdot (SME 2024) astuvat toistaiseksi voimassa olevien sähkönmyyntisopimusten osalta
voimaan 1.12.2024. Määräaikaisten sähkönmyyntisopimusten osalta ehdot astuvat voimaan sopimusta uusittaessa. Verkkopalveluehdot (VPE 2024) astuvat voimaan kaikkien verkkosopimusten osalta 1.12.2024. Ehtomuutokset eivät edellytä asiakkailtamme toimenpiteitä.
Muutosten perusteet ja irtisanomisoikeus
Uudet ehdot on päivitetty vastaamaan alan yleistä käytäntöä. Ehtomuutosten perusteena ovat lainsäädännön muuttuminen, olosuhteiden olennainen muuttuminen, vanhentuneiden sopimus- tai hinnoittelujärjestelyjen uudistaminen ja energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttaminen.
Kuluttajalla, jolla on toistaiseksi voimassa oleva myyntisopimus, on 30 päivän ajan sähkönmyynti- ja toimitusehtojen muutoksesta tiedon saatuaan oikeus irtisanoa sopimus. Muun käyttäjän kuin kuluttajan tapauksessa vastaava aika on 15 päivää.
Uudet ehdot löydät kokonaisuudessaan nettisivuiltamme kssenergia.fi/ehdot
KOOSTE EHTOMUUTOKSISTA
Sähköinen asiointi ensisijaiseksi asiointitavaksi
Ehtomuutosten yhtenä tärkeänä tehtävänä on edistää sähköistä asiointia. 1.12.2024 lähtien kaikki ehtojen (SME 2024 ja VPE 2024) mukaiset ilmoitukset (pois lukien laskut, maksumuistutukset ja katkaisuvaroitukset), toimitetaan asiakkaillemme sähköisesti, asiakkaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen, ellei muuta sovita. Ajantasaiset yhteystiedot ovat sujuvan asioinnin edellytys ja sopimusosapuolten velvollisuus. Voit tarkastaa ja päivittää sähköpostiosoitteesi kätevästi KSS Online -palvelussa osoitteessa kssonline.fi
Asiakkaillamme on edelleen pyytäessä mahdollisuus maksuttomaan paperiseen asiointiin.
Läpi ehtojen terminologiaa on yhtenäistetty ja ehtojen määritelmiä täsmennetty muiden ehtojen sekä muuttuneen sähkömarkkinalain kanssa. Lakiviittauksia on päivitetty ja viittauksia lakipykäliin on korvattu yleisellä viittauksella lainsäädäntöön. Lisäksi on poistettu ehtokohtia, jotka ovat muuttuneen lainsäädännön vuoksi tarpeettomia.
Poistetut kohdat
Poistettu vanhoista ehdoista (SME 2024) seuraavat
• Poistettu maininta sähkömarkkinalain noudattamisesta, koska lakia on joka tapauksessa noudatettava. (1.21.)
• Poistettu maininta sähköisen sopimuksen sitovuudesta. (2.4.2.)
• Poistettu lakimuutoksen johdosta vaatimus, jonka mukaan sopimuksen tai sopimusvahvistuksen mukana kuluttajalle on annettava tieto energiankuluttajan tarkistuslistasta sekä Energiaviraston internetosoite, jossa se on saatavilla. (2.4.1., 2.4.3.)
• Sähkömarkkinalain mukaisen ennakkolaskutuskiellon johdosta poistettu lainvastaisena ehtokohta (3.12.), joka mahdollistaisi ennakkolaskutuksen kuluttajilla. Lisäksi täsmennetty kohtaa 3.11.
Poistettu vanhoista ehdoista (VPE 2019) seuraavat
• Poistettu maininta sähkömarkkinalain noudattamisesta. (1.28.)
• Poistettu maininta sähköisen sopimuksen sitovuudesta. (2.6.2.)
• Sähkömarkkinalain mukaisen ennakkolaskutuskiellon johdosta poistettu lainvastaisena ehtokohta, joka mahdollistaisi ennakkolaskutuksen kuluttajilla. (3.12.)
SÄHKÖNMYYNTIEHDOT
SME 2024 MUUTOKSET
Yleistä, myyntisopimuksen tekeminen, sähkönmyynnin edellytykset ja aloittaminen, suhde verkkopalveluun, vastuukysymyksiä
• Taseselvitysjakson pituus on 15 minuuttia. (1.10.)
• Lisätty taseselvitysjakson ja itsenäisen aggregaattorin määritelmät sekä päivitetty terminologiaa esim. liittymispisteen ja etämittauslaitteiston osalta. (1.10., 1.15.)
• Sopimukseen mahdollisesti liitettävät tuoteja palveluhinnastot voidaan esittää sähköisesti myyjän verkkosivustolla tai muussa erikseen sovitussa paikassa. Sopimusvahvistuksessa tulee olla linkki, jonka kautta asiakas löytää kulloinkin voimassa olevan palveluhinnaston. (1.16., 2.4.1., 2.4.3.)
• Sopimusvahvistukset sekä hinta- ja ehtomuutosilmoitukset voidaan lähtökohtaisesti postittaa asiakkaalle sähköisesti, esimerkiksi tiedossa olevaan sähköpostiin tai yhtiön käyttämään sähköiseen asiointipalveluun. Jos ilmoitus lähetetään sähköiseen asiointipalveluun, käyttäjän tulee saada tieto ilmoituksen olemassaolosta sähköisessä asiointipalvelussa sekä ilmoituksen keskeisestä sisällöstä ennalta sovittavalla tavalla, esimerkiksi sähköpostitse tai tekstiviestillä. Kuluttajalla on aina pyynnöstä oikeus saada sopimusvahvistukset ja hinta- ja ehtomuutosilmoitukset paperilla. Myyjän on ennen myyntisopimuksen tekemistä kerrottava kuluttajalle selkeästi ja ymmärrettävästi oikeudesta maksuttomaan paperiseen asiointiin. (1.17., 8.8.)
• Huom! Laskujen, maksumuistutusten ja katkaisuvaroitusten osalta sähköisestä asiointitavasta on sovittava erikseen. Katkaisuvaroitusta ei saa lähettää ainoastaan e-laskun liitteenä. (6.4. ja 7.2.)
Myyntisopimuksen tekeminen, käyttäjän sähkön hankintaa koskevat muut sopimukset, myynnin aloittaminen
• Sähkönmyynnin aloittaminen ja jatkaminen edellyttää käyttöpaikkaa koskevan myyntisopimuksen sekä verkkosopimuksen voimassaoloa samalle henkilölle. (2.3.)
• Ehtoihin lisätty kuluttajansuojalain 6 luvun 12 §:n mukaisen puhelinmyynnin jälkivahvistusmenettelyn pääpiirteet ja mainittu, ettei asiakkaalla ole kohdan sähkömarkkinalaissa tarkoitettua huomautusoikeutta, jos asiakas on hyväksynyt puhelinmyynnissä
tehdyn tarjouksen jälkivahvistuksella. (2.4.4., 2.4.5.)
• Toimitusvelvollisuuden piirissä olevalla käyttäjällä on oikeus vaihtaa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella sovittua sähkötuotetta myyjän hinnastossa esitetyin ehdoin. Selkeytetty kirjausta siten, että vaihto-oikeus ei koske määräaikaisia sopimuksia. (2.7.)
• Asiakas voi sopia sähkön käytön ohjauksista myös itsenäisen aggregaattorin kanssa, ja tästä on ilmoitettava avoimelle toimittajalle. (1.15., 2.9.1., 2.10.)
• Kuluttajien osalta ennakkolaskutus ei ole enää mahdollista. Myyjä voi sopia vakuuden tai ennakkomaksun sijasta myyntisopimusten mukaisten maksujen maksamisesta ennakkoon ainoastaan yritysasiakkaiden kanssa. Palaamisesta tavanomaiseen maksuaikatauluun noudatetaan soveltuvin osin mitä luvussa 3 ”Vakuus tai ennakkomaksu” on määrätty. (3.11.)
Verkonhaltijan oikeuksista ja velvollisuuksista sähkön myynnin yhteydessä sekä eräitä verkkopalvelua sivuavia asioita
• Täsmennetty, että käyttäjän on ilmoitettava viipymättä havaitsemistaan sähkölaitteessa, verkkopalvelussa tai sähkönmyynnissä olevasta viasta tai häiriöstä verkonhaltijalle. (4.2.)
Viivästys, virhe ja vastuukysymykset
• Tarkennettu, että kuluttajalla on oikeus saada korvauksia perheenjäsenelle aiheutuneista vahingoista koskien samassa käyttöpaikassa asuvia. (5.11.)
Laskutus ja maksujen suoritus
• Myyjän laskutuksen tulee perustua verkonhaltijan ilmoittamiin ja sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön ylläpitämiin sähkömarkkinoiden taseselvityksessä käytettäviin sähkönkäyttötietoihin ja -arvioihin, jollei toisin sovita. (6.1.1.)
Käyttäjää on laskutettava vähintään neljä kertaa vuodessa. Arviolaskutus tasataan ilmoitetun tai luetun mittarilukeman perusteella vähintään kerran vuodessa (tasauslasku), jollei muuta ole sovittu. (6.1.2.)
• Selkeytetty mittausvirheen määritelmää. (6.6., 6.6.4., 6.5., 6.6.5.)
Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen
• Hinnanmuutoksia ei voida tehdä perustuen sellaiseen lainsäädännön muutokseen tai viranomaisen päätökseen, jotka ovat olleet sopimusta tehtäessä tiedossa. (8.5., 8.8.)
• Hinta- tai ehtomuutosilmoituksessa on selvästi kerrottava siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. (8.8.)
Myyntisopimuksen päättyminen
• Käyttäjä on irtisanoessaan määräaikaista sopimusta, myyjän pyynnöstä, velvollinen esittämään näytön siitä, että muutto on tapahtunut. (10.2.4.)
• Selkeytetty ja yhdenmukaistettu toimitusvelvollisen sopimuksen kieliasua. (10.4.3.)
• Myyjällä on mahdollisuus purkaa välittömästi myyntisopimus, kun käyttäjään kohdistuu lainsäädännön tai viranomaisen asettamia kansainvälisiä pakotteita. Lisäksi myyjällä on oikeus vaatia purkamisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi. (10.7.)
• Käyttäjän 15 vuorokauden (ja kuluttajan 30 vuorokauden) toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta koskeva irtisanomisoikeus hintatai ehtomuutoksen johdosta lasketaan muutosilmoituksen lähettämisestä. (10.10.)
Asiakaspalvelu ja riitojen ratkaiseminen
• Kuluttajalla on oikeus saada myyjältä asiakaspalvelua kohtuullisessa ajassa eri kanavien kautta, esimerkiksi puhelimella, myyjän verkkosivustolla tai muun sähköisen asiointikanavan kautta. Sopimusasiointiin tarkoitetut yhteystiedot esitetään muun muassa sopimuksessa, sopimusvahvistuksessa tai laskussa. (11.1.)
• Kuluttajalla on oikeus saattaa tämän myyntisopimuksen tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi (www.kuluttajariita.fi). Ennen ratkaisupyynnön tekemistä kuluttajariitalautakunnalle, kuluttajan tulee olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan (www.kuluttajaneuvonta.fi). (11.2.)
• Käyttäjällä, joka ei ole kuluttaja, on oikeus saattaa tämän myyntisopimuksen tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet energiamarkkinariitalautakunnan käsiteltäväksi. (11.3.)
SÄHKÖNTOIMITUSEHDOT STE 2024
Sähköntoimitusehtoihin on tehty soveltavasti vastaavat muutokset kuin sähkönmyynti- ja verkkopalveluehtoihin (s.19 ja 20).
• Selkeytetty voimassa olevaa sähkömarkkinalainsäädäntöä vastaavaksi, että myyjä ei maksa vakiokorvausta, jos kyseessä on myyjän syystä johtuva keskeytys. Vakiokorvausta maksetaan vain verkkopalvelun keskeytyksestä. (12.1., 12.2.)
VERKKOPALVELUEHDOT
VPE 2024
Soveltamisala ja määritelmiä
• Lisätty sähkövarastot asiakastyypiksi. (1.6.)
• Sopimukseen mahdollisesti liitettävät tuote- ja palveluhinnastot voidaan esittää sähköisesti verkonhaltijan verkkosivustolla tai muussa erikseen sovitussa paikassa. Sopimusvahvistuksessa tulee olla linkki, jonka kautta asiakas löytää kulloinkin voimassa olevat hinnastot. (1.23., 2.6.1.)
• Sopimusvahvistukset sekä hinta- ja ehtomuutosilmoitukset voidaan lähtökohtaisesti postittaa asiakkaalle sähköisesti, esimerkiksi tiedossa olevaan sähköpostiin tai yhtiön käyttämään sähköiseen asiointipalveluun. Jos ilmoitus lähetetään sähköiseen asiointipalveluun, käyttäjän tulee saada tieto ilmoituksen olemassaolosta sähköisessä asiointipalvelussa sekä ilmoituksen keskeisestä sisällöstä ennalta sovittavalla tavalla, esimerkiksi sähköpostitse tai tekstiviestillä. Kuluttajalla on aina pyynnöstä oikeus saada sopimusvahvistukset ja hinta- ja ehtomuutosilmoitukset paperilla. Verkonhaltijan on kerrottava kuluttajalle sopimusvahvistuksella selkeästi oikeudesta maksuttomaan paperiseen asiointiin. (1.24., 15.10.)
• Huom! Laskun, maksumuistutuksen ja katkaisuvaroituksen osalta sähköisestä asiointitavasta on sovittava erikseen. Katkaisuvaroitusta ei saa lähettää ainoastaan e-laskun liitteenä. (8.4., 9.1.1.)
• Taseselvitysjakson pituus on 15 minuuttia. (1.26.)
Verkkosopimuksen tekeminen ja käyttäjän sähkön hankintaa koskevat muut sopimukset
• Verkkopalvelun aloittaminen eli sähkönjakelu ja sen jatkaminen edellyttävät myyntisopimuksen ja verkkopalvelusopimuksen tekemistä ja voimassaoloa samalle henkilölle. (2.4.)
• Sopimusvahvistus voidaan lähettää myös sähköisesti ilman erillistä sopimusta. Sopimusvahvistus on lähetettävä joko käyttöpaikan osoitteeseen, käyttäjän ilmoittamaan muuhun osoitteeseen tai muuhun sovittuun asiointikanavaan. Sopimusehdot tulee lähettää asiakkaan pyynnöstä veloituksetta kirjallisesti sopimusvahvistuksen yhteydessä. (1.23., 2.6.2.)
• Sähkön saannin ajallisten rajoitusten sopimiseksi riittää käyttäjän nimenomainen tahdonilmaisu, eikä asiasta tarvitse sopia kirjallisesti. (2.10.1.)
Sähkölaitteet
• Samalla sähkölaitteistolla ei voi olla useita vuorotellen käytettäviä sähkösopimuksia. Tämä ei koske sähkönkäyttöpaikkoja ja nimellisteholtaan enintään 100 kVA:n sähköntuotantopaikkoja, joiden mittaus toteutetaan samalla jakeluverkonhaltijan sähkömittarilla mittausta koskevan lainsäädännön mukaisesti. (4.6.)
• Alamittausten osalta sähköasennukset tulee tehdä siten, että yhden sähkönkäyttöpaikan sähkön saannin keskeyttäminen ei vaikuta muiden sähkönkäyttöpaikkojen sähkön
saantiin, ellei asiasta ole erikseen toisin sovittu. Tätä ehtokohtaa ei sovelleta sellaisiin sähkönkäyttöpaikkoihin ja nimellisteholtaan enintään 100 kVA:n sähköntuotantopaikkoihin, joiden mittaus toteutetaan samalla jakeluverkonhaltijan sähkömittarilla mittausta koskevan lainsäädännön mukaisesti. (4.7.)
• Sähkönkäyttöpaikan sähkönkäyttö tai -tuotanto ei saa ylittää verkkosopimuksessa tai liittymissopimuksessa määriteltyä maksimivirtaa (sulakekoko) tai sovittua maksimitehoa. Jos verkkosopimuksessa on sovittu liittymissopimusta pienemmästä maksimivirrasta tai maksimitehosta, sovelletaan pienempää maksimivirtaa tai maksimitehoa. (4.8.)
• Käyttäjän on ilmoitettava verkonhaltijalle sähköautojen latauslaitteistoista ja energiavarastoista ennen niiden käyttöönottoa. (4.9.2.)
• Täsmennetty niin, että sopijapuolten tulee viipymättä ilmoittaa toisilleen toisen sähköasennuksissa, sähkölaitteistoissa ja sähkölaitteissa havaitsemistaan vioista ja häiriöistä. (4.11.)
Sähköntuotantolaitteistoa koskevat erityisvaatimukset
• Nimellistaholtaan enintään 10,8 kilowatin sähköntuotantolaitteisto voidaan liittää jakeluverkkoon, jos jakeluverkon haltija antaa liittämiseen luvan tai ei kieltäydy siitä kuukauden kuluessa. (5.3.1.)
• Käyttäjän on toimitettava tiedot tuotantolaitteiston vaatimuksenmukaisuutta ja kuntoa koskevat tiedot verkonhaltijalle selkeästi ja ymmärrettävästi, toimialalla yleisesti käytettävissä olevalla tavalla. (5.4.)
Sähkön mittaus ja mittauslaitteistot
• Verkonhaltija ei vastaa sähkönkäyttöpaikan sisäisen käytön mittauksen järjestämisestä. (6.1.)
• Päivitetty lakiviittaus ja lisätty nykykäytäntöjä vastaavalla tavalla varttimittaukseen perustuva mittauspalvelu yleisen aikajaotuksen mukaiseksi mittauspalveluksi. (6.8.)
Laskutus ja maksujen suoritus
• Verkonhaltijan laskutus perustuu verkonhaltijan mittaamiin ja sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön ylläpitämiin sähkömarkkinoiden taseselvityksessä käytettäviin sähkönkäyttötietoihin ja -arvioihin, jollei toisin sovita. Käyttäjää on laskutettava vähintään neljä kertaa vuodessa. Arviolaskutus tasataan ilmoitetun tai luetun (kohta 7.5.) mittarilukeman perusteella vähintään kerran vuodessa (tasauslasku). (8.1.1., 8.1.2.)
• Verkonhaltijalla on oikeus arvioida myös tuotannon mittaustiedot. (7.4.)
• Selkeytetty mittausvirheen määritelmää (8.6., 8.6.1., 8.6.4., 8.6.5.)
• Verkonhaltijan korjatessa käyttäjän laskutusta myyjän puolesta myyntilaskun osalta, soveltaa verkonhaltija jatkossa julkisessa hinnastossaan esittämäänsä hintaa, joka perustuu pohjoismaisen sähköpörssin Suomen aluehintaan. Jos kyseessä kuitenkin
on verkonhaltijan puolella oleva virhe ja käyttäjä esittää kohtuullisessa ajassa selvityksen sähkönhankintaansa kyseisenä aikana sovelletuista hinnoista, käytetään näitä hintoja. (8.6.4.)
Verkkopalvelun keskeyttäminen
• Jos asiakkaan sähkösopimus päättyy myyjästä johtuvasta syystä, verkonhaltija ei saa keskeyttää kuluttajan verkkopalvelua ennen kuin Energiavirasto on päätöksellään siirtänyt asiakkaan toimitusvelvollisen myyjän vastuulle. (9.2.3., 9.2.4., 9.2.5.)
Verkkopalvelun aloittaminen ja viivästys
• Verkkopalvelun aloittamisen edellytyksiä koskevaan kohtaan päivitetty, että siinä mainitut ehtoviittaukset 2.3. ja 2.4. ovat esimerkinomaisia. (10.1.)
• Verkkopalvelun aloittamisen viivästyksestä johtuvia vahinkoja ei korvata, mikäli käyttäjä ei ole vahvistanut verkonhaltijalle turvallista kytkentää verkonhaltijan sitä pyytäessä. (10.3.1.)
Vakiokorvaus
• Tarkennettu, että kuluttajalla on oikeus saada korvauksia perheenjäsenelle aiheutuneista vahingoista koskien samassa käyttöpaikassa asuvia. (12.6.)
Verkonhaltijan vakiokorvausvelvollisuus
• Päivitetty uudet 1.1.2024 voimaan tulleet vakiokorvausrajat sähkömarkkinalain mukaisiksi. (14.4., 14.5.)
Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen
• Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. (15.10.)
Verkkosopimuksen päättyminen
• Verkonhaltijalla on mahdollisuus purkaa välittömästi verkkosopimus, kun käyttäjään kohdistuu lainsäädännön tai viranomaisen asettamia kansainvälisiä pakotteita. Lisäksi verkonhaltijalla myyjällä on oikeus vaatia purkamisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi. (17.9.)
• Verkonhaltija ei jatkossa lähetä myyjälle kirjallista ilmoitusta verkkosopimuksen purkamisesta. (17.11.)
Riitojen ratkaiseminen
• Käyttäjällä, joka ei ole kuluttaja, on oikeus saattaa tämän verkkosopimuksen tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet energiamarkkinariitalautakunnan käsiteltäväksi. (19.2.)
Uudet ehdot luettavissa kokonaisuudessaan kssenergia.fi/ehdot
Sähkön verkkopalvelumaksut nousevat 1.1.2025
Hyvälaatuisen ja mahdollisimman häiriöttömän sähkön tarjoaminen asiakkaille vaatii jatkuvaa sähköverkon valvomista, peruskorjausta ja kehittämistä. Sähkömarkkinalain mukainen sähkön toimitusvarmuuden kehittäminen edellyttää, että suuri osa nykyisin ilmassa kulkevista sähköjohdoista korvataan maakaapeleilla. KSS Verkko Oy:n investoinnit ovat vuonna 2025 yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Viimeisen kahden vuoden aikana merkittävimpiä investointikohteita ovat olleet Kausalan ja Korjalan sähköasemien saneeraukset sekä kaapelointityöt Valkealan keskustan, Myllykosken, Keltin, Mankalan ja Sikomäen alueilla.
Vuonna 2025 KSS Verkon suurimpia investointikohteita ovat kahden sähköaseman saneerauksen aloittaminen sekä kaapelointityöt Kuusankosken, Valkealan, Keltakankaan, Vuohijärven, Utin sekä Iitin alueilla.
Lisäksi KSS Verkko jatkaa uusien mittareiden vaihtotyötä mittavassa määrin. Uudet etäluettavat mittarit kykenevät lukemaan sähkönkulutus- tai sähköntuotantotietoja 15 minuutin aikajaotuksella. Uudet etäluettavat mittarit korvaavat vuoden 2028 loppuun mennessä yhtiön nykyiset etäluettavat mittarit.
KSS Verkon keskeinen toimitusvarmuutta mittaava tunnusluku on asiakkaiden kokema keskeytysaika. Keskimääräinen keskeytysaika vuonna 2023 oli 39 minuuttia ja sähkön toimitusvarmuus siten 99,993 %.
KSS Verkon verkkopalvelumaksut eli sähkönsiirron hinnat nousevat 1.1.2025 alkaen. Hinnankorotuksen suuruus on keskimäärin 7,7 %.
Kerrostalohuoneistossa kuukausittainen sähkölasku nousee noin euron, sähkölämmittämättömässä pientalossa noin 2,1 euroa ja sähkölämmitteisessä pientalossa noin 4,9 euroa. Energiavirasto valvoo sähkön verkkopalvelumaksujen kohtuullisuutta.
Uudet verkkopalvelumaksut ovat nähtävillä osoitteessa kssenergia.fi/hinnastot Asiakaspalvelumme vastaa kysymyksiin numerossa (05) 8851 830.
Verkkopalvelumaksut 1.1.2025 alkaen
(Vuosihinnat)
YLEISSIIRTO
alv. 0 % alv. 25,5 %
Siirtomaksu snt/kWh 3,259 4,09
Perusmaksu sulakekoon mukaan
KAUSISIIRTO
Siirtomaksu snt/kWh - talviarkipäivä - muu aika
alv. 0 % alv. 25,5 %
Perusmaksu sulakekoon mukaan
AIKASIIRTO
alv. 0 % alv. 25,5 %
Siirtomaksu snt/kWh - päiväaika - yöaika 2,645 1,187 3,32 1,49
Perusmaksu sulakekoon mukaan
PERUSMAKSU €/VUOSI
Sulakekoko
*) suurin sallittu teho 500 W
Talviarkipäivä 1.11.–31.3. ma - la klo 7.00–22.00 (7.15–22.15)
Muu aika 1.11.–31.3. ma - la klo 22.00–7.00 sekä sunnuntait sekä 1.4.–31.10. koko ajan
Päiväaika klo 7.00–22.00, ei sovelleta kesäaikaan siirtymistä Yöaika klo 22.00–7.00, ei sovelleta kesäaikaan siirtymistä
Tuotteen vaihto on sallittu 12 kk:n yhtäjaksoisen käytön jälkeen.
Verkkopalvelumaksuihin lisätään kulloinkin voimassa oleva sähkövero ja huoltovarmuusmaksu.
Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu ovat yhteensä 1.1.2015 alkaen:
I-veroluokassa 2,253 snt/kWh (alv 0 %) 2,827515 snt/kWh (alv 25,5 %)
II-veroluokassa 0,703 snt/kWh (alv 0 %) 0,882265 snt/kWh (alv 25,5 %)
Sähköveron muutoksista ilmoitamme sähkölaskutuksen yhteydessä.
Viivästysmaksu, arvonlisäveroton, 5,00 €
Viivästyskorko, arvonlisäveroton, korkolain mukaan
UUTTA!
Kaukolämmön tuotevalikoima monipuolistuu
KSS Lämpö tuo 1.12.2024 markkinoille neljä uutta kaukolämpötuotetta:
Rakennusaikainen perusmaksu
Uudisrakennusten liittymissä peritään rakennusajalta 0,5 x sopimustehon mukainen perusmaksu.
Liittymän ylläpitomaksu
Mahdollistaa liittymän ylläpidon pienemmällä 0,5 x perusmaksulla. Ei sisällä lämmöntoimitusta.
Huippuenergiamaksu
Sovelletaan asiakkaille, joilla on päälämmitysmuotona jokin muu kuin kaukolämpö, esimerkiksi lämpöpumppu.
KSS Kiertolämpö
Asiakas voi myydä kiinteistönsä tuottaman ylimääräisen lämpöenergian KSS Lämmön kaukolämpöverkossa käytettäväksi.
Lisätietoa uusista kaukolämpötuotteista: kssenergia.fi/hinnastot
Kaukolämmön energia- ja perusmaksu muuttuu
1.12.2024
KSS Lämmön kaukolämmön perusmaksu nousee 7 % 1.12.2024 alkaen. Energiamaksussa korotus on 2 %. Hinnankorotukset ovat seurausta yleisestä kustannustason noususta ja kohonneista kaukolämmön tuotantokustannuksista.
Kaukolämmön kokonaishinta muodostuu kulutetun lämpöenergian mukaisesta energiamaksusta, veroista sekä asiakaskohtaisesta perusmaksusta. Omakotitalossa lämmityskustannukset nousevat hintamuutoksen myötä keskimäärin
7,3 €/kk (vuosikulutus 18 MWh) ja kerrostalossa 3,1 €/kk/asunto (vuosikulutus 600 MWh). Hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %.
Uudet hinnat ovat voimassa 1.12.2024 alkaen. Kaukolämpöhinnastoihin pääset tutustumaan osoitteessa kssenergia.fi/ hinnastot.
Sinulla on oikeus 30 päivän ajan, hintamuutoksesta tiedon saatuasi, irtisanoa lämpösopimuksesi päättymään 1 kk:n irtisanomisajalla.
Alkaako vanha kaukolämpölaitteistosi lähestyä eläkeikää?
Vaihda vanha kaukolämpösiirrin uuteen ja nykyaikaiseen kaukolämpöpakettiin. Me KSS Rakennuksella puramme vanhan pois ja asennamme uuden tilalle - päivässä!
Pyydä tarjous 041 732 6732 tai kssenergia.fi.
Maakaasun
siirtohinnan perusmaksu muuttuu 1.12.2024
KSS Lämmön maakaasun siirtohinnan perusmaksu nousee 1.12.2024 alkaen 10,3–11,1 % riippuen asiakkaan sopimustehosta. Korotus johtuu yleisestä hintatason noususta sekä kohonneista maakaasuverkon ylläpitokustannuksista. Muutos on välttämätön, jotta saamme toimitettua maakaasuenergiaa asiakkaille jatkossakin.
Uudet hinnat ovat voimassa 1.12.2024 alkaen. Maakaasuhinnastot ovat nähtävillä osoitteessa kssenergia.fi/hinnastot Sinulla on oikeus 30 päivän ajan, hintamuutoksesta tiedon saatuasi, irtisanoa maakaasun toimitussopimus päättymään 1 kk:n irtisanomisajalla.
Hyvää energiaa urheilusta
TEKSTI AURORA KORJUS KUVAT TOMIN URHEILUKUVAT JA MYKGPHOTO
Kouvolan Urheiluakatemia on Kouvolan kaupungin urheilijoiden, oppilaitosten ja seurojen välinen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on sovittaa nuoren urheilijan urheilu ja opiskelu parhaalla mahdollisella tavalla yhteen.
KSS Energia on jo vuosien ajan toiminut yhteistyössä Kouvolan Urheiluakatemian kanssa. Akatemiajohtaja Timo Pahkalan mukaan KSS Energian merkitys Urheiluakatemialle on ollut erittäin suuri.
Ystäväkirja
Nimi: Otto Heimonen
Ikä: 17
Laji ja seura: Jalkapallo ja FC Lahti
Kauden tavoite:
Saada SM-mitali ja kehittyä yksilönä.
Mistä saan energiaa arkeeni:
Hyvästä ruuasta, liikunnasta ja läheisistä.
Missä haluaisin olla viiden vuoden päästä: Haluaisin olla ammattilaisjalkapalloilija ja pelata ulkomailla.
Parhaat vinkit koulun ja treenaamisen yhdistämiseen:
Suunnittele etukäteen ja aikatauluta. Syö hyvin ja varmista riittävä uni.
KSS Energian tuella olemme saaneet urheilijoille järjestettyä laadukkaampaa valmennusta, koulutustilaisuuksia ja tukipalveluja.
Timo Pahkala
Esittelyssä Kouvolan Urheiluakatemian urheilijoita
Mikä omassa lajissa viehättää:
Monipuolisuus ja kokemukset, joita jalkapallon parissa saa. Ja osa viehätystä on tietysti se, että on ollut aina lahjakkuutta lajiin.
Paras saavutukseni
tähän mennessä: B-ikäisten poikien SM-mitali viime vuonna.
Esikuvani: Omat vanhemmat.
Muut harrastukset:
Kesäisin käyn pelaamassa beach volleyta ja tennistä. Talvisin tykkään käydä pelailemassa jääkiekkoa.
Nimi: Heidi Moisio
Ikä: 18
Laji ja seura: Taitoluistelu, Kouvolan Taitoluistelu ry
Kauden tavoite:
Päästä SM-kilpailuun ja luistella siellä ehjä kokonaisuus.
Mistä saan energiaa arkeeni:
Hyvistä yöunista, terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta sekä perheen ja ystävien kanssa vietetystä ajasta.
Missä haluaisin olla viiden vuoden päästä: Haluaisin luistella kansainvälisellä tasolla ja opiskella yliopistossa.
Parhaat vinkit koulun ja treenaamisen yhdistämiseen: Keskity oppitunneilla tehtäviin asioihin ja tee ne tunneilla tehokkaasti, jolloin kotiin jää vähemmän opiskeltavaa.
Mikä omassa lajissa viehättää:
Taitoluistelussa pääsee toteuttamaan itseään jäällä. Lisäksi kisareissut ympäri Suomea ja maailmaa ovat osa lajin viehätystä.
Paras saavutukseni tähän mennessä: Viime kaudelta parhaina saavutuksina jäi SM-senioreiden SM-kilpailun 11. sija, Saksan kansainvälisessä Bavarian Open 2024 kilpailussa 3. sija sekä Viron Olympic Spring Cupissa 2024 sija 2.
Esikuvani: Carolina Kostner ja Javier Fernandez.
Muut harrastukset:
Vapaa-ajalla tykkään lenkkeillä koirani kanssa, lukea, soittaa pianoa sekä leipoa.
Tiesitkö latauspisteen asentamisvelvoitteesta ja siihen 31.12.2024 päivätystä aikarajasta?
Tuhansiin suomalaisiin ei asuinkäytössä oleviin rakennuksiin tulisi asentaa latauspiste viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä.
Rakennusten sähköautojen latauspisteisiin liittyvä ja 31.12.2024 konkretisoituva asennusvelvoite lyhyesti:
• Ei asuinkäytössä olevassa rakennuksessa, jonka yhteydessä on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulee olla asennettuna vähintään yksi sähköauton latauspiste vuoden 2024 loppuun mennessä.
• Latauspisteen tulee olla teholtaan yli 3,7 kW ja sähköauton lataukseen soveltuva.
• Vaatimus ei koske esimerkiksi ilman lämmitystä olevia varastoja tai mikroyrityksiä (liikevaihto alle 2 milj. € tai henkilöstömäärä alle 10 vuosityöyksikköä).
• Vastuu latauspisteasiasta on rakennuksen omistajalla.
Kysy lisää latausratkaisuiden asiantuntijoiltamme: kssenergia.fi
Lisääntyvätkö sanktiot energian ylikulutuksesta?
Riittävätkö maapallon raaka-ainevarat vihreään siirtymään?
Mitkä energia-aiheiset säädökset pitäisi heti ottaa haltuun?
Luovun Venäjästä, mutta luotanko Kiinaan materiaalintoimittajana?
Järjestämme kolmen yritystilaisuuden sarjan Kouvolan Kohoa Synergiakeskuksessa. Tilaisuudet ovat maksuttomia, joten tuo koko tiimisi tutustumaan vihreän siirtymän keskeisimpiin aiheisiin. HEI
ILMOITTAUDU TÄÄLLÄ: kampanja.kssenergia.fi/kestavaakeskustelua