Puhtaasti parasta
KSS Energia -konserni
Vastuullinen, luotettava ja helposti lähestyttävä. Paljon enemmän kuin kaupunkiyhtiö. Paikallisesti merkittävä energiainfran rakentaja ja elinkeinoelämän kumppani. Valtakunnallisesti kilpailukykyinen ja vakaa toimija.
KSS Energia -konserni on monialainen energiayhtiö. Tavoitteenamme on myydä, tuottaa ja urakoida Puhtaasti Parasta energiaa ja energiaratkaisuja. Liikevaihtomme vuonna 2024 oli 158,9 miljoonaa euroa.
Palveluihimme kuuluvat energian myynti, sähkönjakelu, kaukolämpöratkaisut sekä urakointipalvelut. Toimimme kestävien energiaratkaisuiden, -infrastruktuurien ja energiankäytön mahdollistajana.
Investoimme omaan energiantuotantoon uusiutuvilla energianlähteillä (pienvesivoima, aurinkovoimalat, tuulivoima). Tavoitteenamme on määrätietoisesti lisätä oman tuotannon hiilineutraaliutta kasvattamalla uusiutuvien energianlähteiden osuutta. Vuoteen 2030 mennessä pyrkimyksenämme on olla 100-prosenttisesti hiilineutraali yhtiö oman tuotannon osalta. Kuulumme kansainväliseen vastuullisuusaloitteeseen United Global Compactiin.
Lisää verkkosivuiltamme www.kssenergia.fi
KONSERNIIN KUULUVAT YHTIÖT:
Vuosikertomukseen sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä.
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Vuonna 2024 teimme kauaskantoisia liiketoimintavalintoja
Vuosien ajan energia-alalla on puhuttu murroksesta. Kehitys on ollut voimallista, ja markkinassa on tapahtunut laajasti toimialaa muuttaneita tapahtumia. Energiakriisi on muovannut alaa tuntuvasti. Muuttuva markkina on vauhdittanut myös KSS Energia -konsernin uudistumista. Liiketoimintavuodestamme 2024 kertovaa julkaisua kuvaakin käsite vedenjakaja. Olemme tehneet tulevaisuuttamme suuntaavia pieniä ja suuria valintoja. Vedenjakajalla on kuitenkin monia eri suuntia, ei vain yhtä. Niin on meilläkin.
KSS Energia -konsernin liiketoimintavuosi 2024 oli hyvä ja uutta luova, vaikka keskeiset tunnusluvut pienenivät odotetusti edellisvuodesta. Konsernin liikevaihto oli 158,9 miljoonaa euroa (197 M€) ja liikevoitto 23,5 miljoonaa euroa (30,4 M€). Toiminnassa keskeinen koko konsernia koskenut tapahtuma oli laajamittainen strategiauudistus.
Valtakunnallisena tunnetun KSS Energian strategiatyö lähti kysymyksestä, mitkä ovat tulevaisuutemme kivijalkoja. Keskittyäkö ja skaalatako nykyisiä toimintoja vai arvioidako tulevaisuuden markkinamuutoksia ja selvittäen rohkeasti uusia mahdollisuuksia?
Kehittääkö toimintaa paikallisesti vaiko valtakunnallisesti? Lähialueella yksin vaiko laajempien ekosysteemien kanssa yhdessä?
INVESTOINTI-, TUOTANTO- JA ENERGIARATKAISULIIKETOIMINNOT NOUSIVAT UUDEN STRATEGIAMME YTIMEEN Koko henkilöstön mukana oleminen, vaihtoehtoisten skenaarioiden avulla tapahtunut tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen sekä asiakkaidemme tarpeiden kartoitus vahvistivat valintaamme. Haluamme jatkaa kehitystä valtakunnallisena monialaisena energiayhtiönä. Tulemme jatkossakin keskittymään energiatuotannon investoinneissa puhtaaseen energian tuotantoon. Strategiamme ytimestä löytyvät myös uudistuvat ja kehittyvät verkko- ja kaukolämpöliiketoiminta sekä urakointi. Kolmanneksi painopisteeksi nostimme kestävien, vihreää siirtymää tukevien energiaratkaisuiden ja -palveluiden tarjoamamme sekä toimimisen aktiivisesti uusilla markkinapaikoilla. Strategiatyön edetessä päätimme selvittää sähkön vähittäismyyntiliiketoimintamme erilaiset tulevaisuuden vaihtoehdot. Prosessi eteni vauhdikkaasti, ja allekirjoitimme kauppakirjan loppuvuodesta 2024 valtakunnallisen sähkön myyntiyhtiö Oomin kanssa. Sähkösopimusasiakkaidemme portfolio siirtyy heidän asiakkuuksikseen vuoden 2025 alkupuoliskolla. Päätöksen taustalla olivat paitsi uusi strategiamme, myös sähkömarkkinan muutos. Markkinakehitys on vaikeuttanut pienten sähkönmyyntitoimijoiden toimintaedellytyksiä, sillä nykytilanteessa luodaan kilpailukykyä ja saadaan tuottoa aikaan suuren asiakasvolyymin mahdollistamana.
Kaupan tavoitteellisen toteutumisen jälkeen KSS Energia ei enää toimi valtakunnallisena sähkön vähittäismyyjänä.Toiminta keskittyy muille osa-alueille. Yhtiö jatkaa normaalisti sähkön jakeluliiketoimintaa, verkostourakointia, sähköntuotantoa ja sähkön tukkukauppaa.
UUDISTUSTA VALMISTELTIIN ORGANISAATIOMUUTOKSILLA Strategiauudistuksen toimeenpano kysyy uudistumiskykyä ja tehoa sekä henkilöstöltä että prosesseilta. Ne ovat edellytys kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiselle. KSS Energian emoyhtiössä käynnistettiin uudistusten, tehostamisen ja kannattavuuden parantamisen myötä muutosneuvottelut vuoden 2024 syksyllä.
Muutoksessa henkilöstömme osaamista, tiimien organisointia ja toimintojen johtamista uudistettiin. Toteutimme myös välttämättömiä tehostamistoimenpiteitä taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Ne saatetaan kevään 2025 mittaan päätökseen.
ONNISTUMISIA ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYDEN SEKÄ VASTUULLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ
Vaikka muutokset ovat kysyneet paljon huomiota avainhenkilöiltämme ja koko henkilöstöltä, saimme vuoden 2024 aikana myös paljon muuta aikaan. EPSI Rating -tutkimuksessa, joka vertasi imagoamme ja muun muassa vastuullisuuttamme alan
muihin energiayhtiöihin, korotimme asiakastyytyväisyyttä merkittävästi kaikilla tutkituilla liiketoiminta-alueillamme. Tästä suorituksesta on syytä olla ylpeä. NPS-lukumme on eri toiminnoissamme kehittynyt merkittävästi, ja tulokset ovat nousseet monelta osin uudelle tasolle.
Myös työelämän laatua ja henkilöstömme tyytyväisyyttä mittaava indeksimme, QWL, on valtakunnallista keskiarvoa merkittävästi parempi. Tämä merkitsee meille paljon.
Kolmas kirjainlyhenne, ESG, toi vastuullisuustyöhömme lisää vuorovaikutteisuutta. Teimme tärkeimmissä sidosryhmissämme ns. kaksoisolennaisuusanalyysin. Se toi meille tietoa toiminnallemme relevanteimmista vastuullisuusnäkökulmista.
Neljäntenä, veimme vastuullisuusaloite United Global Compactin (UGC) viitekehystä noudattavassa toiminnassamme yli 40 kehityskohtaa eteenpäin.
Näihin hankkeisiin on osallistunut merkittävä joukko eri toimintojemme osaajia. Silti ne on mitoitettu ja toteutettu KSS Energian kokoisella ja näköisellä tavalla.
KOHDISTAMME ENERGIAMME ASIAKKAAN HYVÄKSI
KSS Energia on, uudistuvanakin, omistajansa Kouvolan kaupungin aktiivinen kehittäjä ja sen elinvoiman vaalija. Myös Kouvolassa tapahtuu energiamaailman kehittymisen tavoin paljon muutoksia. Kouvolan alueella on käynnissä muun muassa kansallisesti aktivoitunut merkittävä teollinen transformaatio. Siitä esimerkkinä voidaan nostaa suurten datakeskusten rakentamiset. Nämä kohteet ovat Kouvolalle tärkeitä hankkeita, ja niissä haluamme jatkossakin olla mukana energiakumppanina.
Toivotamme osaltamme kaikki uudet, aikaansaavat tekijät tervetulleiksi Kouvolaan kehittämään oman teollisuuden alansa toimintaa ja rakentamaan paikallista energiaratkaisuiden kiertotalouden ilmentymää.
Vuoden 2025 aikana uusiutuminen saa vauhtia ja tullee uskoakseni näyttämään ensimmäiset positiiviset tuloksensa ja hyötynsä. Tavoitteenamme on jättää ympäristöömme ja kumppaneihimme positiivinen, kestävä jälki kohdistamalla energiamme asiakkaan hyväksi.
Marko Riipinen
Toimitusjohtaja
KSS Energia -konserni
VASTUULLISUUSKATSAUS
Vastuullisuustyössä olemme yhteismitallisuuden ja erilaistumisen vedenjakajalla
Strategiaa palvelevalla vastuullisuustyöllä on monia muotoja. KSS Energialla tämä kestävää kehitystä tukeva työ kattaa toiminnan vaikuttavuuden arviointia, sidosryhmien vastuullisuusodotusten huomiointia sekä vastuullisuustyön ja -viestinnän systematisointia. Kehitämme kaikkia näistä yrityksemme mittaisesti ja näköisesti.
Vuotta 2024 kuvaa neljä tekoa: kiteytimme konsernin vastuullisuustyön yksiin kansiin, otimme käyttöön omaehtoisen Vastuullisuusryhmän tuloskortin, varmensimme konsernin ESG-kestävyysraportoinnin standardit ja jatkoimme United Global Compact -viitekehyksen mukaista toimintaa.
KSS Energian Vastuullisuusryhmä, johon kuuluu konsernin eri toimintojen johtajia ja asiantuntijoita, julkaisi keväällä 2024 tilannekatsauksen vastuullisuustyöstämme. Yksiin kansiin koottu katsaus kiteytti, miten kehitämme vastuullisuutta vuositasolla. Katsaus loi hyvän kokonaiskuvan ja toimi lähtökohtana seuraavien laajempien askelien ottamiselle. Toinen, ilmeinen lähtökohta vastuullisuustyön kehittämisessä olivat EU:n CSRD-direktiivin kestävyysraportointia koskevat velvoitteet ja niihin valmistautuminen. Myös konsernin laajamittainen strategiaprosessi nosti vastuullisuuden koko yhtiölle tärkeäksi yhteiseksi nimittäjäksi. Vastuullisuus innostaa ja inspiroi niin toimintoja, tiimejä kuin yksilöitäkin huomioimaan kestävyysnäkökulmia.
YKSIIN KANSIIN KOOTTU VASTUULLISUUSSELOSTE OSOITTI OLEVAMME HYVÄSSÄ VAUHDISSA
Konsernin sisäinen tilannekatsaus, 25-sivuinen Vastuullisuusseloste, osoitti vastuullisuuden merkityksen kasvaneen toiminnassamme monin tavoin. Kestävästä kehityksestä oli tullut säännöllisesti huomioitava, tärkeä näkökulma – ei yksinomaan muuttuvan lainsäädännön ohjaamana, vaan myös omien tavoitteidemme kannustamana. Vastuullisista, paikallisesti vaikuttavista teoista ja projekteista riitti kiinnostavaa ja sidosryhmillemme merkityksellistä kerrottavaa ja se toi työyhteisöön mielekkäitä tehtäviä.
Vuonna 2024 vastuullisuustyötä vietiin eteenpäin tiiviissä yhteistyössä konsernin Taloushallinnon, Viestinnän, Omaisuudenhallinnan, Henkilöstöhallinnon sekä muiden toimintojen asiantuntijatiimien välillä. Tavoitteita vietiin käytäntöön monialaisella osaamisella ja yhteistyössä ulkoisten kumppanien kanssa.
KAKSOISOLENNAISUUSANALYYSI
LISÄÄ VERTAILUKELPOISUUTTA
JA SEN AVULLA VARMENNETUT ESG-STANDARDIT TOIVAT TYÖHÖN
Kevään 2024 päätteeksi KSS Energia käynnisti Taloushallinnon johdolla, yhdessä liiketoimintaamme perehtyneen ja ESG-raportoinnin käytäntöjä tuntevan konsultin kanssa, laajamittaisen kaksoisolennaisuusanalyysin toteuttamisen. Kaksoisolennaisuusanalyysi eli tärkeiden sidosryhmien haastatteluista ja kyselyistä koostunut tutkimus kartoitti standardoiduin menetelmin, mitä sidosryhmät vastuullisuudeltamme odottivat. Mitä ympäristö-, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden osa-alueita he näkivät KSS Energian liiketoiminnassa tärkeimmiksi ja vaikuttavimmiksi? Syksyyn 2024 mennessä toteutettu, sekä KSS Energian johtoa, muuta henkilöstöä, omistajaa, alihankkijoita että asiakkaita haastatellut tutkimus auttoi varmentamaan niitä vastuullisuuden osa-alueita, joista KSS Energian tuli valmistautua tuottamaan systemaattisesti mitattua ja todennettua, vertailukelpoista dataa.
Analyysi varmensi KSS Energialle seuraavat viisi raportoitavaa kestävän kehityksen aluetta, nk. ESG-standardia: ESRS E1 (Ilmastonmuutos), ESRS S1 (Oma työvoima), ESRS S2 (Arvoketjun työntekijät), ESRS S4 (Kuluttajat ja loppukäyttäjät), ESRS G1 (Liiketoiminnan harjoittaminen).
KSS Energian toiminnassa olennaiset ESG-standardit
Standardi
TAVOITE
ESRS E1
Ilmastonmuutos
• Raportoida vaikutus ilmastonmuutokseen ja suunnitelmat liiketoiminnan muuttamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi alle 1,5 C.
ESIMERKKI STANDARDIEN DATAPISTEISTÄ
• Siirtymäsuunnitelma ilmastonmuutoksen hillintää varten ja ilmastonmuutokseen liittyvät politiikat.
• Kasvihuonekaasupäästöt ja näiden vähennykset.
ESRS S1 ESRS S2
Oma työvoima
• Raportoida vaikutus työntekijöihin ja miten työntekijöitä kohdellaan, mukaan lukien työllisyysturva, reilu palkka sekä työterveys ja –turvallisuus.
ESRS S4
Arvoketjun työntekijät Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• Raportoida, miten yritys vaikuttaa ihmisiin, jotka työskentelevät heille ja ovat mukana tuotteidensa valmistuksessa ja myynnissä.
• Raportoida, miten liiketoiminta vaikuttaa asiakkaisiin sekä tästä suhteesta johtuvat riskit ja mahdollisuudet.
ESRS G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
• Raportoida, miten yritys toimii rehellisesti, osallistuu politiikkaan, kohtelee eläimiä ja toimii ilmiantotapauksissa.
• Toimintapolitiikat, käytännöt ja tavoitteet negatiivisten vaikutusten estämiseksi.
• Korruption ehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet. E S G
• Energiantuotannon jakaumat.
• Politiikat, toimenpiteet ja tavoitteet liittyen esimerkiksi yhdenvertaiseen kohteluun, työturvallisuuteen yms.
• Henkilöstön vaihtuvuus (%).
• Sukupuolten väliset palkkaerot.
• Työtapaturmat.
KSS Energian kaksoisolennaisuusanalyysi 2024
• Miten yhtiö tunnistaa ja hallitsee merkittäviä kuluttajiin/loppukäyttäjiin liittyviä riskejä.
• Kuluttajien kanssa toteutettu vuorovaikutus ja kanavat.
• KSS:n tapauksessa huoltovarmuuteen liittyvät tunnusluvut.
• Tiedot yrityksen hallinnosta ja ohjausjärjestelmästä.
• Maksukäyttäytyminen.
Lähde:
SIDOSRYHMIEN NÄKEMYKSET VASTUULLISUUDES-
TAMME OLIVAT OSIN YHTENEVÄT, OSIN TOIVAT UUSIA
KEHITYSKOHTEITA
Sidosryhmähaastattelut antoivat KSS Energialle arvokasta tietoa sekä vertailukelpoisten kestävyysraporttien tuottamiseen että sidosryhmävuoropuheluidemme syventämiseen. Otantaan lukeutuivat konsernin johdon näkemykset, koko henkilöstölle osoitetun kyselyn tulokset sekä suuri määrä laadullisia haastatteluja konsernin omistajan eli Kouvolan kaupungin avainhenkilöiden, toimittajien eli alihankkijoiden ja kumppanien sekä konsernin eri liiketoiminnoille merkittävien asiakkaiden kohderyhmistä. Kaikkiaan haastattelujen sidosryhmäjakauma oli laaja ja saatu data erittäin monipuolista (Ks. kuva 1 sidosryhmien osuuksien jakaumasta).
Haastateltujen sidosryhmien jakauma
Kumppaniemme ja asiakkaidemme näkemyksiä KSS Energian vastuullisuudesta
Lähde: Kaksoisolennaisuusanalyysin haastattelut 2024
Projektiryhmä Henkilöstö
Toimittajat Kouvolan kaupunki Asiakkaat
Lähde: KSS Energian kaksoisolennaisuusanalyysi 2024
Kuva 1 Kohderyhmäkysely.
Keskeistä analyysissa oli saada sidosryhmien näkemyksiä vastuullisuuden eri osa-alueiden tärkeysjärjestyksestä sen perusteella, mitkä nähtiin KSS Energian liiketoiminnassa kestävän kehityksen kannalta merkittävimmiksi. Sisäinen analyysi toi KSS Energialle myös selkeän työkalun toteuttaa vastuullisuusalueiden vaikuttavuusarviointia.
Analyysi vahvisti KSS Energian jo aiemmin nostamien vastuullisuusalueiden tärkeyttä mutta toi lisäksi myös uutta,
Meille on tärkeää nähdä, miten suhteutatte toimintanne, investointinne ja päätöksenne niihin painopisteisiin, joita teillä vastuullisuutenne kehittämisessä on.
Toivoisimme, että järjestätte toimittajille ja kumppanille säännöllisesti vastuullisuusteemaisen katsauksen.
Teidän ei tarvitse olla edullisin, mutta toivomme teidän investoinneillanne kehittävän panostuksianne niin, että tuotettu energia vaikuttaa suotuisasti kokonaiskustannuksiin.
Systemaattisessa vastuullisuustyössä hyvää on se, että kun valitsette teemanne huolellisesti, moni niistä tukee myös toinen tosiaan.
Luottamus kumppaniin on kuitenkin viime kädessä se, joka nousee vastuullisuudessa kärkeen. Se, että uskoo kumppanin mahdollisimman hyvin kehittävän ja täyttävän liiketoimintansa kestävän kehityksen kriteerejä.
Teidän liiketoiminnassanne on todella tärkeää hallita pitkä omaisuudenhoidon ja tuotannon elinkaari. Eli muistaa myös vastuullisuuden iso mittakaava. Energiantuotannossa voidaan helposti puhua jopa 40 vuodesta. Mitä paremmin onnistutte siinä, sen merkittävämpää jälkeä teette.
Toivomme, että pidätte verkostonne avoimesti tietoisina mittareistanne ja tavoitteistanne viestimällä myös niistä.
Mielestämme olette erottuneet eduksenne vastuullisuustyönne käytännön tason kertomisessa.
hyödyllistä tietoa. Konkreettisista vastuullisuuden teemoista KSS Energian huolto- ja toimitusvarmuus, tietoturva- ja tietosuoja-asiat, oman työvoiman työturvallisuus, kasvihuonepäästöjen minimointi sekä kierrätyksen lisääminen muodostivat kaikkien sidosryhmien arvioinneissa kärkipään joukon. Analyysin ohella KSS Energian henkilöstö arvioi yhtiön määrittelemien kahdeksan Kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteen tärkeysjärjestystä vastuullisuustyön kehittämisessä. Kaikkiaan lähes 240 työntekijän konsernissa painopisteet nähtiin seuraavasti (Kuva 2):
KSS Energian vuonna 2023 priorisoimat Agenda 2030 -tavoitteet
KSS Energian henkilöstön arviot Agenda 2030 -tavoitteiden merkityksellisyydestä vuonna 2024
Edullista ja puhdasta energiaa
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
Vastuullista kuluttamista
Yhteistyö ja kumppanuus
Ilmastotekoja
Kestävät kaupungit ja yhteisöt Maanpäällinen elämä
Vedenalainen elämä
Kuva 2 Painopisteet vastuullisuustyön kehittämisessä
Huomionarvoista sidosryhmähaastatteluissa oli, että KSS Energian jo vuosia kehittämä osa-alue, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ei noussut arvioiden pohjalta raportoitavaksi ESG-standardiksi. Biodiversiteettinäkökulma oli sidosryhmille tärkeä, muttei kriittinen teema. KSS Energian vastuullisuustyössä monimuotoisuutta pidetään jatkossakin keskeisenä teemana, sillä sen merkitys paikallisen sidosryhmävuoropuhelun ja paikallisen vaikuttavuuden parantamisessa on suuri. Biodiversiteettinäkökulma tullaan entistä systemaattisemmin huomioimaan alueellisten hankkeiden ja työmaiden projekteissa, onnistumisen arvioinnissa sekä niistä viestimisessä. Luonnon monimuotoisuus liittyy keskeisesti alueen ja asukkaiden tarpeiden huomioimiseen.
VASTUULLISUUSRYHMÄN TULOSKORTTI NOSTI TÄRKEIMMÄT KOHTEET KÄRKEEN – NIISSÄ ONNISTUTTIIN
85-PROSENTTISESTI
Konsernin säännöllisesti kokoontuva Vastuullisuusryhmä määritteli vuodelle 2024 kaikkiaan 16 tavoitetta ympäristö-, sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden alueilta. Osa tavoitteista oli numeerisia, osa toiminnallisia. Tuloskortin mittarien toteuma loppuvuonna oli yli 85 %.
Ympäristövastuullisuuden alueella tavoitteina oli selvittää ja osallistua kiertolämmön mahdollisuuksia hyödyntäviin hankkeisiin, tavoitella oman energiantuotannon osalta 97 % hiilineutraaliutta ja viestiä säännönmukaisesti eri kohderyhmille energiatehokkuutta lisäävistä hyödyistä. Tavoitteisiin lukeutui myös biodiversiteettiin liittyvä tavoite edistää paikallisia hankkeita yhdessä alueen asiantuntijoiden kanssa sekä ottaa konsernissa käyttöön datapohjainen työkalu biodiversiteettitoimenpiteiden suunnittelun ja niiden toteutumisen seurannan tueksi. Näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin.
Sosiaalisen vastuullisuuden tavoitteisiin lukeutuivat muun muassa työturvallisuutta parantavat toimenpiteet; suojavarusteista viestimisen uudet keinot sekä työturvallisuuskierrosten yhtenäisen toimintamallin luominen. Myös työyhteisön monimuotoisuuden ymmärtämistä edistäviä hankkeita oli asetettu tavoitteisin. Niistä suurin osa saatiin valmiiksi.
Taloudellisen vastuullisuuden osa-alueella muun muassa hankintojen code of conduct valmistui aiempaa systemaattisemmaksi työkaluksi hankintaprosessien tueksi. Kaksoisolennaisuusanalyysia tukevat osaprojektit toteutuivat paitsi ajallaan, myös tavoitellun mittaisina, ja tukivat merkittävästi konsernin vastuullisuustyötä.
UNITED GLOBAL COMPACT -VASTUULLISUUSRAPORTOINTI ASETTAA TOIMINTAA VIESTINNÄLLISEEN KONTEKSTIIN
Ensimmäisiä yleisiä viitekehyksiä, joista KSS Energia lähti laajentamaan vastuullisuustyötään, oli kansainvälinen, yrityksille vapaaehtoinen United Global Compact -aloite. Seitsemäntoista YK:n määrittelemän kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteen ympärille rakentuvat viitekehys sekä vuosittain valmisteltava kuudenkymmenen osa-alueen kyselymuotoinen raportti loivat KSS Energialle hyvän perustan vuonna 2022. Silloin konserni hakeutui United Global Compact Compact Suomen jäsenorganisaatioksi ollen ensimmäisiä energiayhtiöitä Suomessa.
UGC-raportin jäsentely on viestinnällinen. Raportoiva organisaatio arvioi, miten se on tiedollisesti onnistunut edistämään eri vastuullisuusalueiden toimenpiteitä ja miten tieto on edennyt toiminnaksi organisaation johdon ja henkilöstön kautta sen muiden sidosryhmien tietoon ja lopulta onnistunut osallistamaan myös heitä mukaan.
Myös toimintavuodesta 2024 KSS Energia jättää UGC-raportin keväällä 2025.
VASTUULLISUUSVIESTINNÄLLÄ JA -VUOROPUHELULLA SAAKIN OLLA ERILAISTAMISEEN TÄHTÄÄVIÄ TAVOITTEITA
Siinä missä kestävää kehitystä koskevat direktiivit tuovat KSS Energialle tarpeen kehittää vertailukelpoista raportointia, tärkeät sidosryhmät luovat tarpeen kertoa vastuullisuudesta brändin ja arvojen mukaisella tavalla, läpinäkyvästi ja mieleenpainuvasti. Tässä mielessä direktiivien mukaisen raportoinnin pyrkimys tuottaa vertailukelpoista dataa eriää viestinnän ja brändityön tavoitteesta erottautua.
Kehitimme vuoden 2024 aikana myös vastuullisuusviestintää ja -sidosryhmävuoropuhelua. Loppuvuodesta 2024 valmistelimme suuntaviivoja KSS Energian näköiselle paikalliselle vuoropuhelulle sekä uudistimme valtakunnallisesti näkyvää viestintäämme. Liiketoiminnan uudistuessa vastuullisuus ja paikallinen vaikuttavuus tulevat olemaan yksi konserniviestinnän pääteemoista.
Kuva 3 Kehitettävät vastuullisuusviestinnän ja -sidosryhmävuoropuhelun alueet KSS Energialla
Vihreän siirtymän globaalit
teemat inspiroivat Kestävää keskustelua -vuoropuheluun
KSS Energian yhteys vihreään siirtymään oli keskeinen teema konsernin strategiaprosessissa.
Osaavana energiayhtiönä KSS Energia voi tukea vihreää siirtymää palveluilla ja tuotteilla, jotka tehostavat asiakkaiden energiankäyttöä, vähentävät päästöjä ja haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä mahdollistavat kestävän energiainfrastruktuurin rakentamisen ja skaalaamisen, oikeine energiajärjestelmävalintoineen.
Vihreän siirtymän toteutuminen on herättänyt paljon kysymyksiä, joihin ei välttämättä ole yksiselitteistä vastausta. Missä vaiheessa vihreää siirtymää olemme? Onko skenaario, jossa maailman energiankulutus pienenisikin, mahdollinen? Riittävätkö maapallon raaka-aineet, entä varat vihreään siirtymään?
Yksi vuoden 2024 vastuullisuusvuoropuhelua rakentava konseptimme olivat paikalliset Kestävää keskustelua -tilaisuudet. Tilaisuudet järjestettiin Kymen alueen yrittäjille Kouvolan Kohoa Synergiakeskuksessa. Kolmiosainen tilaisuuksien sarja käynnistettiin loppuvuodesta 2024, ja ne innostivat sekä KSS Energian johtoa että alueen yrittäjiä vaihtamaan näkemyksiään ajankohtaisista vastuullisuusteemoista.
Kestävää keskustelua -nimellä kulkevaa vuoropuhelua paikallisten sidosryhmien kanssa jatketaan myös vuonna 2025.
Muita KSS Energiassa vakiintuneita paikallistilaisuuksia ovat olleet myös ns. Round Table -keskustelut vuosittain. Niiden konseptina on edistää paikallisen yrityselämän elinvoimaisuutta keskustellen myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kiinnostavista energia-aiheisista teemoista.
Vihreän siirtymän toteutuminen on herättänyt paljon kysymyksiä, joihin ei välttämättä ole yksiselitteistä vastausta.
HENKILÖSTÖKATSAUS
Osaaminen, hyvinvointi ja ihmiset positiivisessa murroksessa
Henkilöstöhallinnon näkökulmasta toimintavuotta 2024 viitoitti vahvasti käynnissä ollut strategiatyö, josta muodostui koko vuoden kestävä kehittämishanke.
Henkilöstöjuhla tarjosi historian havinaa ja näkymiä tulevaan
Juhlimme marraskuussa koko henkilöstön voimin 50-vuotiasta KSS Energiaa. Tarkastelussa olivat niin konsernin menneet kuin tulevat vuosikymmenet.
KSS Energia -konsernin strategiatyö käynnistyi vuodenvaihteessa 2023–2024. Henkilöstö oli läpi vuoden vahvasti mukana skenaariolähtöisessä strategiatyössä vaihtuvin kokoonpanoin, esimerkiksi alkuvuodelle ajoittuneessa arvojen sanoituksessa sekä vuoden edetessä pidetyissä strategiatyöpajoissa. Erilaiset projektiryhmät tarjosivat läpileikkauksen konsernin osaamisesta.
50 vuotta SINCE 1974
Syksyllä 2024 KSS Energia -konsernissa aloitti kehitysjohtaja, jonka tehtävänä oli vauhdittaa konsernin uuden strategian toimeenpanoa.
UUSI YHTEISTOIMINTAMALLI VAHVISTAMAAN YHDESSÄ TEKEMISTÄ Toimintavuoden aikana konserniin luotiin yhdessä luottamushenkilöiden ja johdon kanssa uusi yhteistoimintamalli, joka kannustaa henkilöstöä aktiiviseen toimijuuteen. Perusajatuksena on, että teemme yhdessä henkilöstön kanssa asioita yhtiön menestyksen eteen.
KSS Energian hallitus hyväksyi joulukuussa konsernin uuden henkilöstöpolitiikan, joka rakennettiin osaamisen, hyvinvoinnin ja ihmisten ympärille. Osana henkilöstöpolitiikkaa konserniin luotiin Hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt
HENKILÖSTÖ SITOUTUI KEHITTÄMÄÄN
TYÖELÄMÄN LAATUA
Konsernissa jatkettiin vuonna 2023 alkanutta työelämän laatua kuvaavaa Quality of Working Life (QWL) -mittausta. QWL-mittauksessa henkilöstön kokemaa työelämän laatua kartoitetaan johtamisen, esihenkilötoiminnan, toimintakulttuurin, osaamisen ja prosessien kautta.
Konsernin henkilöstö koki työelämän laadun reilusti keskimääräistä suomalaista työelämänlaatua (60 %) paremmaksi: QWL-indeksi oli kevään 2024 mittauksessa 78 % ja syksyn mittauksessa 75 %. Edellisvuoden tapaan työelämän laadun takeen muodosti hyvä esihenkilötoiminta.
Huomionarvoista on konsernin henkilöstön sitoutuminen työelämän laadun kehittämiseen. Kahden henkilöstökyselyn vastausaktiivisuuden keskiarvo oli 84,5 %.
IHMISET ESIIN NUMEROIDEN TAKAA
Vuonna 2024 konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä oli 242 (241 osaajaa vuonna 2023). Konsernin henkilöstö on yhdistelmä kokemusta ja uutta osaamista, sillä 20 %:lla henkilöstöstä on takanaan yli 20 vuotta KSS Energian palveluksessa. Toisaalta 30 % henkilöstöstä on työskennellyt konsernissa alle kaksi vuotta. Keskimääräinen työsuhteen kesto vuonna 2024 oli 8,64 vuotta (9,21).
Työtapaturmien määrä kehittyi tarkasteluvuonna myönteiseen suuntaan. Työtapaturmia sattui 3 (9). Panostukset työturvallisuuteen näkyivät tapaturmien lukumäärän ja tehtyjen työtuntien suhdetta kuvaavassa tapaturmataajuudessa, joka laski reilusti edellisvuodesta ollen 7,3 (21,60). Vuonna 2024 henkilöstön sairaspoissaoloprosentti oli 4,54 % (4,06 %).
Työsuhteen kesto
8,46
Koulutuspäivien määrä nousi yhtiössä 396 päivään (350). Toistakymmentä Kouvolan toimipisteillä työskennellyttä projektipäällikköä ja projekteista vastaavaa osallistui puoli vuotta kestäneeseen ja konsernille räätälöityyn Projektijohtamisen Akatemia -koulutussarjaan.
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA JA UUDENLAISTA
OSAAMISTA
Konsernin strategiset läpimurrot on nyt määritetty vuoteen 2028 asti. Osana uuden strategian toimeenpanoa emoyhtiö KSS Energia Oy:ssä käynnistettiin lokakuussa kuusi viikkoa kestäneet muutosneuvottelut, joiden tuomat muutokset täsmentyvät ja konkretisoituvat vuoden 2025 edetessä. Joulukuussa julkistetun KSS Energia Oy:n ja Oomi Oy:n liiketoimintakaupan myötä noin 20 KSS Energian henkilöä siirtyi alkuvuodesta 2025 Oomin palvelukseen.
Henkilöstöhallinnon tulevaa siivittävät osaamisen varmistaminen ja kyvykkyyksien ylläpitäminen. Keskittyminen monialaiseen energiantuotantoon ja palveluliiketoimintaan avaa konserniimme uusia rooleja nykyisille tekijöille, mutta myös tarpeen tuoda taloon uudenlaisia osaamista.
Mitkä asiat ja toimintatavat vievät meitä kohti strategiatyössä valittua tavoitetta? Tämä kysymys ohjaa vuonna 2025 tekemistä ja valintoja niin henkilöstöhallinnon kuin yksittäisen osaajan arjessa.
Kokemusta ja uutta osaamista
Työsuhteen kesto vuosissa
Aktivoimme yhteistyötä paikallisten biodiversiteettitoimijoiden kanssa.
Toivottavasti tämä innostaisi jotakuta nuorta kalastuksen maailmaan ja hyödyntämään saalistaan ruokapöydässä.
50 vuotta
SINCE 1974
Onhan siitä hyötyä, että energiatekniikan opiskelijat näkevät
minkälaisilla vehkeillä sitä tuotantoa tehdään.
50 x Hyvää työtä
Osana konsernin 50-vuotisjuhlavuotta
KSS Energialla käynnistyi syksyllä 50 x Hyvää työtä -kampanja, joka innosti henkilöstöä tekemään Hyvää työtä myös työarkensa ulkopuolella.
Energian ja siihen liittyvien palveluiden kautta olemme luoneet toimialueellemme hyvinvointia jo vuosikymmenten ajan. Juhlavuoden innoittamina halusimme tarjota henkilöstöllemme mahdollisuuden toteuttaa jonkin itselle tärkeän ja merkityksellisen työn osana 50 x Hyvää työtä -kampanjaa. Hyvän työn saattoi tehdä yksin, kaksin tai vaikka koko tiimin voimin.
Syksyn aikana hyvän työn tekijät muun muassa kitkivät vieraslajeja Verlassa, lahjoittivat omenatalkoissa kerätyt omenat palvelutalon väelle ja tekivät vapaaehtoistyötä paikallisten lapsiperheiden hyväksi. Pääkaupunkiseudun hyvän työn tekijät keräsivät kirja- ja lehtilahjoituksia Meilahden Kolmiosairaalan potilaille. Vuoden lopulla Energiatalon aulaan pystytettiin Joulupuu-keräys, johon henkilöstöllämme oli mahdollisuus viedä joululahja lapselle tai nuorelle, joka olisi muuten saattanut jäädä ilman joululahjaa.
Syksyllä 2024 käynnistynyt 50 x Hyvää työtä -kampanja jatkuu kevääseen 2025 saakka. Kampanja on osoittanut todeksi vanhan viisauden: Ei ole olemassa liian pientä tai suurta hyvää työtä.
Hyvää työtä KSS Energialaiset!
Maalitelat heiluivat ja musiikki soi eläinsuojeluyhdistyksen maalaustakoissa.
Pitäkää hauskaa, liikkukaa paljon ja pelatkaa reilusti!
Kissatalon asukkaat saivat kaupan päälle paljon rapsutuksia.
Mikä onnistumisen tunne syntyykään, kun neuletyön saa valmiiksi.
Energiavuosi 2024 lukuina
KSS ENERGIA
Sähköenergian myynti
1 044 GWh
Sähkön tuotanto omilla laitoksilla 623 GWh
Kaukolämmön tuotanto 407 GWh
Energiantuotannon päästöt
KSS LÄMPÖ
24 372 tonnia
Kaukolämmön myynti 452 GWh
Maakaasun myynti 54 GWh
Kaukolämmön keskeytysaika asiakkaalla (keskimäärin)
28 min/asiakas
Uudet kaukolämpöliittymät 32 kpl
KSS VERKKO
Sähkön käyttö verkkoalueella 603 GWh
Sähkönjakelun keskeytysaika asiakkaalla (keskimäärin)
21 min/asiakas
Uudet sähköliittymät 57 kpl
Konsernin tunnusluvut 2024
LIIKEVAIHTO (1000
KONSERNIN LIIKEVOITTO (1000 €)
KONSERNIN TASEEN LOPPUSUMMA (1000 €)
KONSERNIN KASSAVIRTAPERUSTEISET INVESTOINNIT (1000 €)
TOIMINTAKERTOMUS
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
KSS Energia vietti toimintavuonna 50-vuotisjuhlavuottaan.
KSS Energian juuret juontavat jo 1900-luvun alkuun, mutta virallisesti konsernin toimintavuodet alkavat kertyä vuodesta 1974, jolloin yhtiön perustamisesta päätettiin.
Toimintavuoden 2024 aikana KSS Energia -konserni uudisti strategiansa sekä sanoitti konsernin arvot uuteen muotoonsa. Valmistelutyö oli huomattavan kattava ja laaja kokonaisuus. Energiamarkkinan muutosvoimien, asiakasodotusten, teknologioiden sekä vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien kautta muodostettiin konsernille uusi strateginen suunta, johon perustuen rakennettiin myös uudet liiketoimintojen strategiat.
Strategian uudistuksen yhteydessä läpikäytiin sähkön vähittäismyynnin vaihtoehdot erilaisten tulevaisuuden ratkaisut laajojen ja yksityiskohtaisten selvitysten perustella. Analyysien perusteella yhtiössä päädyttiin selvittämään etenemisvaihtoehtona koko sähkön vähittäismyynnistä luopumista myyntiprosessin kautta. Jälkimmäisen vuosipuolikkaan aikana edistetty kaupallinen selvitysprosessi päättyi joulukuussa 2024 sähkön vähittäismyynnin kauppakirjan allekirjoittamiseen Oomi Oy:n kanssa. Kauppa eteni tammikuun 2025 aikana kilpailuviranomaisen käsittelyyn ja edelleen kaupan hyväksyntään. Kaupan varsinaisen toteutumisen ajankohdaksi arvioidaan helmi-maaliskuun vaihdetta 2025.
Vuonna 2024 energiamarkkinoilla jatkuivat suuret hinnanvaihtelut, erityisesti sääriippuvaisen tuulivoimatuotannon vuoksi. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi vuoden aikana noin 1500 MW ja oli vuoden 2024 lopussa yhteensä yli 8200 MW. Kokonaisuutenaan puhtaan sähköntuotannon osuus oli ennätyksellinen 95 % kokonaistuotannosta.
Tammikuun kylmän pakkasjakson myötä sähkön spot-hinta nousi 5.1.2024 korkeimmillaan 1896 €/MWh. Negatiivisia sähkön spot-hintoja toteutui Suomessa ennätyksellisenä 725 tuntina, mikä on yli 50 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuositasolla tarkasteltuna sähkö spot-hinta toteutui Suomessa edellisvuotta alhaisempana ollen noin 46 €/MWh (vuoden 2023 toteuma 56 €/MWh).
Toimintavuosi oli keskilämpötilaltaan kokonaisuudessa hieman normaalia lämpimämpi. Alkuvuosi ja alkusyksy olivat normaalia lauhempia, kun taas loppuvuosi oli tavanomaista kylmempi. Vuoden 2024 lämmitystarveluku oli 7,3 (4,7) % normaalivuotta ja 2,7 (2,2) % edellisvuotta pienempi. Energian kysynnän pienemiseen vaikuttivat sään lisäksi energiatehokkuustoimet sekä asiakkaiden aktiiviset energian säästöön liittyvät toimenpiteet.
KONSERNI
KSS Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, KSS Rakennus Oy, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Voimakymi Oy. Kymin Voima Oy on KSS Energia Oy:n osakkuusyhtiö.
Sähköverkkoyhtiö KSS Verkko Oy:n toimialueella Kouvolassa ja Iitissä käytettiin sähköä 603 (595) gigawattituntia, ja uusia sähköliittymiä rakennettiin vastaava määrä kuin edellisvuonna: 57 (57). Toimialueella oli vuoden 2024 lopussa 53 329 (53 238) sähkönkäyttöpaikkaa.
Lämpöliiketoiminnassa kaukolämmön kysyntä säilyi vilkkaana ja uusia liittymiä rakennettiin 32 (33) kappaletta. Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin yhteensä 8,2 (8,1) kilometriä. Lisäksi kaukolämmön toimitusvarmuuteen tähtääviä verkoston perusparannustöitä toteutettiin uusimalla 3,9 (1,9) kilometriä kaukolämpöverkostoa. Kaukolämpöä tuotettiin omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla 407 (418) gigawattituntia. Kaukolämmön myynti laski 452 (462) gigawattituntiin ja kaasun myynti 54 (63) gigawattituntiin.
Vuoden 2024 aikana jatkettiin kehitystyötä lämmöntuotannon strategisen suunnitelman mukaisesti. Maakaasun käytön vähentämiseen liittyen edettiin eri vaihtoehtojen vertailun ja valmistelun osalta ja käynnistettiin yksityiskohtaisemmat selvitykset. Tammikuussa 2025 tehtiin päätös sähkökattila- ja lämpövarastoinvestoinnista Kuusankoskelle sekä puhdistetun jäteveden lämpösisältöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen investoinnista Mäkikylään.
Sähkön toimitusvarmuus toteutui kokonaisuudessaan erinomaisella tasolla. Sähkönjakelun keskimääräinen, energiapainotettu, käyttöpaikkakohtainen keskeytysaika oli 21 (39) minuuttia. Vastaava kaukolämmön keskeytysaika oli 28 (29) minuuttia.
Konsernin liikevaihto oli 158,9 (197,0) miljoonaa euroa. Tulos rahoituserien jälkeen oli 29,7 (39,6) ja tilikauden tulos 23,5 (30,4) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 261,8 (246,6) miljoonaa euroa.
Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 23,7 (25,9) miljoonaa euroa. Sähkön, lämmön ja kaasun toimitusvarmuuteen investoitiin yhteensä 15,1 (10,5) miljoonaa euroa. KSS Energia jatkoi toimintavuoden aikana strategian mukaisesti uusiutuvaan sähköntuotantoon liittyviä investointeja eri voimaosuusyhtiöiden kautta. Elokuun lopussa vihittiin käyttöön Norjassa sijaitseva Flatelandin vuonna 2021 aloitettu pienvesivoimalahanke, jossa KSS Energia on mukana. KSS Energia on ollut aktiivisesti mukana selvittämässä uusia erillisiä puhtaan sähköntuotannon ratkaisuja useiden eri voimayhtiöiden kautta.
Vuonna 2024 edistettiin Kouvolan alueella useita teollisen mittakaavan datakeskushankkeita. KSS Energia on aktiivisesti halunnut selvittää datakeskuksista muutoin hyödyntämättä jäävän lauhdelämmön jatkojalostamisen mahdollisuuksia kaukolämmöksi ja kierrätystä alueen yrityselämän tarpeisiin ja kouvolalaisten kotien lämmitykseen.
Konsernin liikevoitto oli 18,0 (21,0) prosenttia liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuotto oli 21,0 (26,7) ja omavaraisuusaste 39,5 (35,3) prosenttia. Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset lainat olivat yhteensä 74,5 (55,0) miljoonaa euroa. Konserniyhtiöiden palveluksessa oli keskimäärin 242 (241) henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat 14,3 (13,7) miljoonaa euroa.
Henkilöstön työelämän laatua kuvaava Quality of Work-Life (QWL) -indeksi kuvaa työelämän laatua. Vuonna 2024 konsernissa toteutettiin kaksi mittausta. Mittausten tulokset 75 % ja 78 % ylittävät reilusti keskimääräistä suomalaista työelämänlaatua (60 %) kuvaavan tason. Konsernin työelämän laadun mittaamisessa korostuu selvästi konsernin laadukas esihenkilötoiminta.
EMOYHTIÖ
Sähköenergian kaupallista toimintaa kohdennettiin selkeästi valittuihin asiakassegmentteihin ja siten myynnin toteumaksi muodostui 1 044 (1 402) gigawattituntia. Tästä määrästä omilla voimalaitoksilla ja tuotantoyhtiöiden osuuksilla tuotettiin merkittävästi aiempaa suurempi osuus eli 623 (499) gigawattituntia. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön ja lämmön tuotannossa oli 81,9 (83,8) prosenttia. Hiilidioksidineutraalin sähkön tuotanto kehittyi suunnitellusti ollen 97,4 (96,6) prosenttia. Energiantuotannon päästöt olivat yhteensä 24 372 (23 508) tonnia. Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 3,9 (4,7) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön liikevaihto oli 101,2 (140,8) miljoonaa euroa. Tulos rahoituserien jälkeen oli 24,7 (32,9) miljoonaan euroa ja tilikauden tulos 20,3 (25,5) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 186,5 (178,6) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on osakeyhtiölain mukaista pääomalainaa Kouvolan kaupungilta 4,4 miljoonaa euroa, jonka korko on 6,0 prosenttia. Laina-aika päättyy 2028.
Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 69 (73) henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat 4,9 (4,6) miljoonaa euroa.
HALLINTO
KSS Energian hallintoneuvostoon kuului 10 jäsentä sekä lisäksi henkilökunnan edustaja ja hänen varajäsenensä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Päivi Sippula ja varapuheenjohtajana Kimmo Jokiranta.
Yhtiön hallitukseen kuuluivat Jari Larikka (puheenjohtaja), Aimo Rautiainen (varapuheenjohtaja), Marika Hänninen, Kalevi Korjala, Raimo Laine, Sanna Tähtinen, Toni Vainikka ja Katriina Vesala.
Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
KSS Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Marko Riipinen.
OSAKKEET
Yhtiöllä on 1 010 osaketta, joiden nimellisarvo on 5 700,00 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
KSS Energia -konsernin toiminnassa merkittäviä ja monivaikutuksellisia riskejä ovat geopoliittiset muutokset ja maailmanlaajuiset materiaalien saatavuuteen ja polttoainemarkkinaan liittyvät riskit. Korostetusti paikallisesti riskejä ovat
mm. sähkönjakeluverkkoon vaurioita aiheuttavat myrskyt, tuotantokoneistojen ja energiaverkkoihin kuuluvien laitteiden ja johtojen yllättävä vikaantuminen sekä toiminnan tuottoon vaikuttavat nopeasti voimaan astuvat viranomaisten säädökset ja niiden yhtiökohtainen soveltaminen.
Konserni investoi suunnitelmallisesti toimitusvarmuutta parantaviin ratkaisuihin ja jatkaa näihin investoimista tulevaisuudessakin. Säävarmoiksi luokiteltujen johtokilometrien osuus kokonaisverkkopituudesta oli vuoden 2024 lopussa 69 (68) prosenttia.
Sääriippuvan tuuli- ja aurinkovoimantuotannon kohteiden määrän kasvua sekä voimakkaasti vaihteleva tuotantokapasiteetti aiheuttavat sähkön markkinahintaan suurta vaihtelua. Tuotantorakenne muuttuu globaalisti edelleen vihreän siirtymän tavoitteiden mukaisesti, joka aiheuttaa tarpeen riskienhallinnan ja liiketoiminnan jatkuvalle kehitykselle. Energian tuotannon ja kysynnän vaihtelu tuovat kokonaan uusia ansaintamahdollisuuksia ja edellyttää tuotantokokonaisuuteen liittyvän perustuotannon ja sääriippuvan tuotannon lisäksi joustavia ja säätäviä tuotantoratkaisuja. Eri tuotantoratkaisuja halliten on mahdollista reagoida markkinan nopeisiin muutoksiin ja vakauttaa markkinaa ja samalla lieventää energian riittävyyteen liittyviä huolia.
Venäjän hyökkäyssodan ja kansainvälisten jännitteiden lisääntymisen seurauksena yhtiö on seurannut turvallisuustilannetta ja on varautunut tekemään tarvittavia varautumistoimenpiteitä.
Sähköpulan riski talvelle 2024–2025 on kasvanut EstLink 2 -kaapelin vikaantumisen vuoksi. KSS Energia -konsernissa on säännöllisesti kokoontuva turvallisuusfoorumi, jonka tehtävänä seurata turvallisuuden tilannekuvaa ja käynnistää turvallisuuden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä.
Vuonna 2024 aloitettiin Kyberturvallisuuden riskihallinnan lain (EU kyberturvallisuusdirektiivin ”NIS2”) mukaiset valmistelut yhteistyössä palveluntuottajan kanssa.
KSS Energia -konsernin määräysvalta Karhu Voima Oy:ssä päättyi 22.9.2022, jolloin yhtiö asetettiin konkurssiin. Konkurssiprosessi on tilinpäätöstä laadittaessa kesken.
KSS Energia Oy on vastaajana kanteessa, jossa on kyse vaatimuksesta sovitella kuluttajasuojalain perusteella määräaikaisen, kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen hintaa.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Konsernin uudistunut strategia ohjaa toimintaa ja suuntaa tekemisiä vastuullisuuden viitoittamana uusille toiminta-alueille. KSS Energia myy ja toimittaa jatkossakin kaukolämpöratkaisuja, toteuttaa sähkönjakelua, myy ja jakelee maakaasua sekä tarjoaa uusia energiapalveluita asiakkaiden muuttuviin energiatarpeisiin. Valintamme on vahvistaa asemaamme luotettavana kestävien energiaratkaisuiden, energiainfrastruktuurien ja energiankäytön mahdollistajana. Investoinnit uusiin puhtaan energian tuotantomuotoihin tulevat olemaan merkittäviä.
HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 77 898 146,89 euroa, josta tilikauden voitto on 20 333 946,93 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään siten, että osinkona jaetaan 8 415,84 euroa osakkeelta eli yhteensä 8 500 000,00 euroa ja loput 69 398 146,89 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
%
Hiilidioksidineutraalin sähkön osuus tuotannosta
%
Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköenergian ja lämmön tuotannosta
Tunnusluvut 2022–2024
LIIKEVOITTO % 100 * liikevoitto liikevaihto
SIJOITETUN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut)
TUOTTO % sijoitettu pääoma Sijoitettu pääoma = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + oma pääoma
OMAN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja - verot)
TUOTTOASTE % oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin)
OMAVARAISUUSASTE % 100 * (oma pääoma + vähemmistöosuus) taseen loppusumma - saadut ennakot
MAKSUVALMIUS vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus lyhytaikainen vieras pääoma
Konsernin tuloslaskelma
Keskeneräisten töiden varaston muutos
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot 2 940 1 219
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
ja -kulut
Tuloverot
Konsernin tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Rahoitusarvopaperit
177 7 253
241 110 697
411 5 076
715 51 080
595 21 453
Rahat ja pankkisaamiset 8 350 9 105
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Edellisten tilikausien tulos
Tilikauden tulos
PÄÄOMA YHTEENSÄ
VÄHEMMISTÖOSUUS
PAKOLLISET VARAUKSET
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
724 4 724
807 45 033
Konsernin rahoituslaskelma
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
Rahoitustuotot ja -kulut
Omaan pääomaan kirjattu oikaisu
Muut oikaisut
RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+)
662 39 642
481 7 927
074 1 717
164 38 322
Vaihto-omaisuuden lis. (-) / väh. (+) -877 596
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-)
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ENNEN
RAHOITUSERIÄ JA VEROJA
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -4 672 -5 219
Saadut osingot liiketoiminnasta 1 992 1 477
Saadut korot ja muut rahoitustuotot liiketoiminnasta 3 672 2 019
984 76 027
Maksetut välittömät verot -6 870 -6 868 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -20 551 -23 302
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja muihin sijoituksiin
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
540 -1 860
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -564 -120 180
Pitkäaikaisten lainojen nostot 20 0000 45 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 -3 011
Maksetut osingot ja muu voitonjako
Muut rahoituserät
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
RAHAVAROJEN MUUTOS LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-)
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarat tilikauden lopussa
062 -5 503
387 -31 989
558 62 547
945 30 558
387 -31 989
Emoyhtiön tuloslaskelma
Keskeneräisten töiden muutos
omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Rahoitustuotot ja -kulut
ENNEN
Emoyhtiön tase
000 €)
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 5 579 6 130
Aineelliset hyödykkeet 5 387 5 190
Sijoitukset
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
097 90 556
Vaihto-omaisuus 971 954
Pitkäaikaiset saamiset 21 691 6 873
Lyhytaikaiset saamiset 21 146 38 907
Rahoitusarvopaperit 31 595 21 453
Rahat ja pankkisaamiset 8 006 8 535
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 5 757 5 757
Ylikurssirahasto 4 724 4 724
Edellisten tilikausien tulos 57 564 39 796
Tilikauden tulos 20 334 25 472 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 88 379 75 749 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
824 50 801
471 178 599
Emoyhtiön rahoituslaskelma
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto (tappio) ennen tp-siirtoja ja veroja
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
Rahoitustuotot ja -kulut
Omaan pääomaan kirjattu oikaisu
oikaisut
RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+)
Vaihto-omaisuuden lis. (-) / väh. (+)
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-)
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
Saadut osingot liiketoiminnasta
588 -4 970
983 6 247
Saadut korot ja muut rahoitustuotot liiketoiminnasta 3 003 1 877
Maksetut välittömät verot
924 -4 909
RAHAVIRTA 9 738 59 299
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja muihin sijoituksiin
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
540 -1 860
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -564 -120 180
Pitkäaikaisten lainojen nostot 20 000 45 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 -3 011
Maksetut osingot ja muu voitonjako
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
RAHAVAROJEN MUUTOS LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-)
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarat tilikauden lopussa
613 -31 181
988 61 169
601 29 988 9 613 -31 181
Sähköverkkotoiminnan tuloslaskelma
Liiketoiminnan muut tuotot
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Häviösähkö
Muut ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Kantaverkkomaksut
Muut ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot sähköverkon hyödykkeistä
Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Liiketoiminnan muut kulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Poistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä
Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Sähköverkkotoiminnan tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Sähköverkon aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sähköverkon aineelliset hyödykkeet
Muut aineelliset hyödykkeet
Keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
VASTATTAVAA
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
Sähköverkon hyödykkeistä
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Muu pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Palautettavat liittymismaksut
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Ostovelat
Siirtovelat
Sähköverkkotoiminnan
eriytetyn tilinpäätöksen lisätiedot
(1 000 €)
SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN NETTOINVESTOINNIT
JAOTELTUNA TASE-ERITTÄIN:
Sähköverkon aineettomat hyödykkeet
Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 16
Muut aineelliset hyödykkeet 84 3
Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat
SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN SIJOITETUN PÄÄOMAN
SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN
SIJOITETUN PÄÄOMAN 100 * (nettotulos + rahoituskulut + verot)
TUOTTO % sijoitettu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma *) = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + poistoero + oma pääoma
Liittymismaksut luetaan korottomiin velkoihin
OMAVARAISUUSASTE % 100 * (oma pääoma + varaukset + poistoero + arvostuserät + liittymismaksut) taseen loppusumma - saadut ennakot
Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma
000 €)
LIIKEVAIHTO
Valmistus omaan käyttöön (+)
Liiketoiminnan muut tuotot
Sisäiset
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Muut ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos 15 -14
Ulkopuoliset palvelut
Muut ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Arvonalentumiset muista pys. vast. hyöd.
Suunnitelman mukaiset poistot muista pys. vast. hyöd.
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut
Sisäiset kulut
Muut liiketoiminnan muut kulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
155 -1 016
076 -19 563
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 1 991 1 476
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 338 25
Muilta 2 199 1 561
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
(TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Poistoeron muutos muista pys. vastaavien hyöd.
(TAPPIO)
-3
Muun sähköliiketoiminnan tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet Muut
hyödykkeet
Keskeneräiset hankinnat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Edellisten tilikausien voitto/tappio
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Muu pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Ostovelat
Muut velat saman konsernin yrityksille
Siirtovelat
Muut velat
Maakaasuverkkotoiminnan tuloslaskelma
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana Muut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset
Liiketoiminnan muut kulut
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos Poistoeron muutos
Maakaasuverkkotoiminnan tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Kaasuverkon aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Kaasuverkon aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Palautettavat liittymismaksut
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Maakaasuverkkotoiminnan
eriytetyn tilinpäätöksen lisätiedot
KONSERNI (1 000 €) 2024 2023
MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN NETTOINVESTOINNIT
JAOTELTUNA TASE-ERITTÄIN:
Muut aineettomat hyödykkeet
Kaasuverkon aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat
SIJOITETUN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut)
TUOTTO % sijoitettu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma *) = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + poistoero + oma pääoma
Liittymismaksut luetaan korottomiin velkoihin.
Maakaasun myyntitoiminnan tuloslaskelma
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut ostot tilikauden aikana
Liiketoiminnan muut kulut
Muut vuokrakulut
Muut liiketoiminnan muut kulut
(TAPPIO)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman
Maakaasun myyntitoiminnan tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT
VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Ostovelat
Yrityshallinto
YHTIÖKOKOUS
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2024. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat.
Yhtiön osakepääoma on jaettu 1010 osakkeeseen. Yhtiön omistaa Kouvolan kaupunki.
TILINTARKASTUS
Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö
Y-tunnus 0904285-6, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
HALLINTONEUVOSTO
PÄIVI SIPPULA, tulosyksikköpäällikkö (puheenjohtaja)
KIMMO JOKIRANTA , maanviljelijä (varapuheenjohtaja)
LASSE AHOLA, insinööri
MIKAEL BYCKLING, eläkeläinen
JUHA HUHTALA, monitoimimies
SATU JOUTJÄRVI, toimistopäällikkö
MAIJU KUPARINEN, lähihoitaja
JUHA KURVINEN, toimitusjohtaja
REETA LIND, laatu- ja ympäristöjohtamisen asiantuntija, DI
JUHA RIPATTILA, sähköasentaja
TERO SUUTARI, maatalousyrittäjä
MIA YLÄ-OUTINEN, tradenomi
OSSI MUNNUKKA, verkostoasentaja, pääluottamusmies
MIKA HEINONEN, yhteistyöpäällikkö, luottamusmies
HALLITUS
JARI LARIKKA, paloesimies (puheenjohtaja)
AIMO RAUTIAINEN, poliisi, eläkkeellä (varapuheenjohtaja)
MARIKA HÄNNINEN, tiimiesimies
KALEVI KORJALA, yrittäjä
RAIMO LAINE, laitosmies, eläkkeellä
SANNA TÄHTINEN, osastonsihteeri
TONI VAINIKKA, veturinkuljettaja
KATRIINA VESALA, lehtori
Tilintarkastuskertomus
KSS ENERGIA OY: N YHTIÖKOKOUKSELLE TILINPÄÄTÖKSEN
TILINTARKASTUSLAUSUNTO
Olemme tilintarkastaneet KSS Energia Oy:n (y-tunnus 0877511-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
LAUSUNNON PERUSTELUT
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN
VELVOLLISUUDET
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET
MUU INFORMAATIO
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
28. helmikuuta 2025
BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö
Ulla-Maija Tuomela KHT, JHT
Hallintoneuvoston lausunto
HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO KSS ENERGIAN
TOIMINTAKERTOMUKSEN, TILINPÄÄTÖKSEN JA
TILINTARKASTUSKERTOMUKSEN JOHDOSTA
Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa tutustunut KSS Energia -konsernin ja sen emoyhtiön KSS Energia Oy:n toimintakertomukseen, tilinpäätökseen ja tilintarkastuskertomukseen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2024.
Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen vahvistamista ja voittovarojen käsittelemistä hallituksen esittämällä tavalla.
Kouvolassa 13. maaliskuuta 2025 Hallintoneuvoston puolesta
Päivi Sippula puheenjohtaja
KSS Energian vuosikertomus 2024
Taitto: Mainonnan suunnittelutoimisto Sepeteus Oy
Paino: Valkealan Painokarelia 2025
Vuosikertomuksen paperilla on ECO LABEL™ -sertifikaatti.
Puhtaasti parasta