SEMEX-POSTI syyskuu 2021
Kuuman kesän jälkeen
H
ellestressi on viimeistään tänä kesänä tullut tutuksi kaikille. Ilmojen viilennyttyä lehmät ovat vihdoin lakanneet huohottamasta ja hoitajien on ollut helppo hengittää. Huolet eivät kuitenkaan ole väistyneet välittömästi ja karjanhoitajilla onkin vielä paljon huolehdittavaa ennen kuin ollaan takaisin normaalissa terveystilanteessa.
Lyhytkestoinen kuuma jakso Kuumuuden saapuessa lehmät näyttävät selviävän yllättävän terveenä huolimatta silminnähtävistä hellestressin oireista. Tuotos saattaa heikentyä ja pitoisuudet pudota. Kuumalla ilmalla lehmät viilentävät itseään läähättämällä ja seisoskelemalla ryhmissä juoma-altailla ja paikoissa, joissa ilma edes vähän virtaa. Lisääntynyt jalkeilla olo vie aikaa syömiseltä, juomiselta ja makaamiselta. Painorasitus ja lannassa seisominen lisäävät ontumisen riskiä. Läähättäminen ja runsas syljen tuotanto sekä ylikierroksilla toimiva aineenvaihdunta kuluttavat natriumia eli suolan tarve lisääntyy lämpötilan noustessa. Jos kuuma jakso jää lyhyeksi, voi karja toipua ilman suurempia sairastumisia. Käyttäytyminen palaa normaaliksi. Kiimat palaavat usein nopeasti ilman viilennyttyä. Lyhyellä jaksolla voidaan selvitä vielä normaalilla solupitoisuudellakin.
pään sairastumisen riski kasvaa. Muuttunut syömiskäyttäytyminen johtaa hapanpötsiin. Stressi heikentää vastustuskykyä ja tulehdussairaudet kuten kohtu- ja utaretulehdukset uhkaavat varsinkin hiljattain poikineita lehmiä. Raskaimmin kuumuus koetteleekin pian poikivia ja poikimassa olevia sekä vastapoikineita. Lopputiineet lehmät ja hiehot saattavat poikia jopa pari viikkoa ennen odotettua aikaa. Ennen poikimista kuumasta kärsineiden hiehojen tuotos voi olla alhaisempi. Niin lehmien kuin hiehojenkin syn-
tyvillä vasikoilla kuolleisuus on yleisempää ja vastustuskyky heikompi huonomman vasta-ainetason takia. Useat taudinaiheuttajat lisääntyvät lehmän ympäristössä lämpimillä säillä.
Pitkä kuuma kesä Helteiden jatkuessa pidem-
Tyypillinen tappaja on utaretulehdusta aiheuttava klebsiella. Lannassa elävä taudinaiheuttaja iskee lehmiin, kun vastustuskyky on heikentynyt. Oireet ovat usein erittäin vakavat, sillä klebsiella erittää voimakkaita myrkkyjä, jotka johtavat utarekudoksen kuolioitumiseen. Vaikka lehmä selviäisikin hengissä, on sairas lohko menetetty ja aivan liian usein maidontuotanto muistakin. Antibiootit tehoavat klebsiellaan huonosti. Lehmät kestävät usein pikkuvikoja, mutta stressaantuneina viat johtavat toiseen. Esimerkiksi lievät ontumiset pahenevat ja umpeutetut neljännekset akutisoituvat. Yksi vika johtaa helposti toiseen. Ontuva ei käy säännöllisesti syömässä. Robottilypsyssä ontuminen pidentää lypsyväliä, mikä taas johtaa utaretulehdusriskin kasvamiseen, kuten epäsäännölliset lypsyvälitkin. Umpeutetun neljänneksen turpoaminen aiheuttaa kipua, ehdyttää tuotosta ja saattaa tartuttaa toisenkin neljänneksen. Pahimmassa tapauksessa bakteeri leviää niveliin ja muualle elimistöön.
Sairaanhoito on työllistävää lisäpuuhaa helteillä.
5
