MTY NIKKILÄ 13 000 EKM

Vasta reilu puoli vuotta sitten onnittelimme MTY Nikkilän osakkaita Virpi Siidorowia ja Jarno Kärkkäistä hienosta 12 000 EKM tuotoksesta. Nyt pääsimme jo uudelle onnittelukäynnille, kun heidän lehmänsä kiittivät hyvästä hoidosta ja olosuhteista ylittämällä upean 13 000 EKM virstanpylvään.

Mitä tämän nousun takana sitten on? Hyvälypsyisiä lehmät olivat jo vanhassa parsinavetassakin, mutta nyt, kun uuden navetan käyttöönotosta on kohta kolme vuotta, eläimet ovat päässeet näyttämään potentiaalinsa vielä paremmin. Virpi ja Jarno halusivat rakentaa lehmilleen mahdollisimman hyvät tilat ja tavoite vaikuttaa toteutuneen. Erityisen hyvinä valintoina he pitävät kaksirivistä pohjaratkaisua ja syviä hiekkaparsia. Nyt ruokintapöytätilaa on todella reilusti, ja ruokintaesteeksi valittu niskapuomi omalta osaltaan auttaa, että aremmatkin yksilöt Virpi Siidorow ja Jarno Kärkkäinen ovat erityisen tyytyväisiä Impressionin tyttäriin.

uskaltavat varmasti mennä syömään. Hiekkaparsien lukemattomista eduista erityisesti viileys korostui pitkän hellejakson aikana. Lehmillä ei ollut tietoakaan lämpöstressistä, vaan ne jatkoivat normaalilla tuotostasolla läpi koko kuuman kesän. Parsista kantautuvan hiekan ansiosta lantakäytävät eivät ole koskaan liukkaita, vaikka kaikkein kovimmilla pakkasilla saattaa esiintyä pientä jäätymistäkin. Hiertymät ja polvipatit loistavat poissaolollaan ja lehmien liikkuminen on varmaa ja rentoa. Hiekkaparsien positiivisia puolia on myös päivittäisen kuivitustyön pois jääminen; hiekkaa lisätään kerran viikossa, muina päivinä riittää pieni siivous kolan kanssa. Negatiivisia puolia ovat pienet haasteet lantakoneen kanssa, mutta niihin osattiin varautua jo etukäteen.

Hiekkaparsi on mukava ja helteilläkin viileä makuualusta.

Paksu olkikuivitus suojaa poikivia liukastumisilta

Lannan käsittely ei ole ollut ongelma, kun lietteenajon lopuksi poistetaan hiekat altaan pohjalta kaivurin avulla. Hiekka tulee rekalla naapurikunnan puolelta, ja kulutukseksi Nikkilässä on laskettu noin 18kg/parsi/pv.

Josko hiekkaparret ovat vielä aika harvinaisia Suomessa, lienevät hirsiseinät uudisnavetoissa vielä poikkeuksellisempi ratkaisu. Rakennussuunnittelussa pyrittiin hyvien olosuhteiden lisäksi edullisiin ratkaisuihin, ja omista metsistä sattui löytymään sopivia puita käytettäväksi. Kun vielä edellisen sukupolven edustaja suoritti hirsien sorvauksen, ei verhoseinien alaosille kertynyt kovinkaan suurta hintalappua.

Ruokintaratkaisu MTY Nikkilässä on hyvin yksinkertainen; hyvää pyöröpaalisäilörehua vapaasti pöydällä ja sitä täydennetään sopivalla täysrehulla sekä kioskeista että robotilta. Lisäksi poikineet saavat energialiuosta noin 100 päivää poikimisesta. Kuivaa heinää on lehmille tarjolla aina vapaasti ruokintapöydän päässä. Sekä pienet että isot hiehot laiduntavat mahdollisimman pitkään ja talviajaksi niille on muokattu tilat vanhaan navettaan. Osa hiehoista asuu vanhoissa laakasiiloissa, joissa käytettävää kuivikeolkea ne voivat myös syödä vapaasti ja kasvattaa samalla itselleen hyvin pötsiä. Noin kuukautta ennen poikimista hiehot otetaan lehmien sekaan opettelemaan, jotta kaikki ei olisi aivan uutta, kun lehmän ura alkaa. Kaikki poikivat saavat pienen tunnutusrehuannoksen kioskeista, joista yksi on nimenomaan tätä tarkoitusta varten asennettu umpi-

Omeliina (Silverridge V Envious) on poikinut kaksi kertaa ja sen viimeisen 12 kuukauden tuotos on 20 018 kiloa. Korkein päivämaito on 79 kiloa ja tuotosseurannan 305 päivän tuotos on 17 840 kiloa. Nuoskan (Monument Impression) paras päivämaito 3. poikimisen jälkeen robotilla on ollut 98,2 kiloa ja 119 lypsypäivän keskimaito 62 kiloa. Vuoden 2020 tuotosseurannan tuotos 14719 kg.

Umpilehmien osastolla parsien mukavuus ja väljyys takaavat hyvän alun seuraavalle lypsykaudelle.

osastolle. Poikimakarsina on olkipohjainen, kuten myös vasikkakarsinat, joten liukasteluja ei pääse tapahtumaan niilläkään osastoilla.

Tällä tuotostasolla hedelmällisyyden hallinta ei enää ole niitä kaikkein helpoimpia asioita, mutta Nikkilässä sekin puoli on hyvin hallussa. Lehmät heruvat korkealle, tarkkailutuloksista katsoen ensikot tavallisesti noin neljäänkymppiin ja vanhemmat lehmät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vähintään 50, yleensä 55-65 kilon päivämaitoihin. Varsinkin kovatuottoisimmat lehmät saavat helposti hieman pidemmän lepokauden, ja se on selkeästi ollut hyvä päätös, sillä siemennyksiä per poikiminen on kertynyt vain 1,54 toteutuneen poikimavälin ollessa vielä asiallinen 417. Virpi siementää lehmät itse kaksi kertaa vuodessa päivitettävän Optimatejalostussuunnitelman mukaan. Nikkilässä ollaan eläinainekseen jo nyt varsin tyytyväisiä. Jatkossa jalostustavoitteena on hyvän rakenteen ylläpitämisen lisäksi mm. maidon pitoisuuksien parantaminen. ¬ Anu Tiikkainen