SEMEX-POSTI toukokuu 2020
Pääkirjoitus
K
un Semex Finland OY 1.6.2010 virallisesti aloitti toimintansa, lehdistötiedotteessa luki seuraavasti: ”Toiminnan tarkoituksena on tarjota työkaluja tilan omien jalostustavoitteiden saavuttamiseksi”. Moni asia on muuttunut 10 vuoden aikana, mutta Semexin toiminnan perusajatus on pysynyt ennallaan. Me pyrimme palvelemaan jokaista tilaa sen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Neuvonnan ja jalostuksen on nopeasti mukauduttava muuttuvaan toimintaympäristöön, jotta jokainen jalostusneuvojan käynti tuo tilalle todellista, euroissa mitattavaa lisäarvoa. Lisäarvo voi liittyä myös ympäristöön tai hyvinvointiin, joita ei aina voi mitata euroissa. Olennaista on, että muuttuvat tarpeet ovat edelleen tilakohtaisia. Viimeisten viikkojen aikana on Valion julkistama sopimustuotantomalli herättänyt paljon keskustelua. On selvää, että maidon ylituotanto ei hyödytä ketään. Päinvastoin se pudottaa tuottajahintoja ja syö kannattavuutta. Mutta miten rajoittaa tuotannon kasvua ilman, että kannattavuus heikkenee? Jälleen kerran vastaus on täysin tilakohtainen. Pelkästään tukipolitiikka tuo alueellisia eroja siihen, miten sopimustuotantomalli vaikuttaa tiloilla. Etelä-Suomen lehmäpalkkioalueilla lehmämäärällä on merkitystä, kun taas C-alueen litratuki tuo enemmän rahallista arvoa tuotetulle litramäärälle. On selvää, että alueesta ja meijeristä riippumatta pitoisuudet tuovat lisäarvoa jokaiselle tuotetulle litralle. Mutta jos maitomäärät ratkaisevasti putoavat, kun tavoitellaan mahdollisimman korkeita pitoisuuksia, ei kuiva-ainekiloja POHJOINEN kerry riittävästi kannattavaa tuotantoa ajatellen. On myös selvää, että mitä pienemmällä lehmämäärällä saadaan meijeriin sopimuksen mukainen maitomäärä, sitä ympäristöystävällisempää ja kannattavampaa maidontuotanto on. Tässäkin toki pitää huomioida, etteivät tuotantopanokset kasva liian korkeiksi. Tukipolitiikan koukerot, peltojen tuottoarvo, lehmäpaikkojen määrä ja viljelijän henkilökohtaiset arvot LÄNSI 1 määrittävät, minkälaisia tilakohtaisia ratkaisuja tehdään. Joku erikoistuu luomuun tai A2- maitoon, toiset satsaavat pitoisuuksien nostoon, ja kolmannessa karjassa kaivataan edelleen enemmän maitoa lehmää kohti, jotta kannattavuus saadaan paranemaan. Sopimustuotannossa pyritään myös tasaamaan vuodenaikojen vaihtelut maitomäärissä. Olisi varmasti järkevää tasata poikimiset tasaisesti ympäri vuoden, mutta jokainen 2 vaikeuksia poikkeukselliset karjanomistaja tietää,LÄNSI minkälaisia sääolot ja säilörehun laadun vaihtelut aiheuttavat hedelmäl-
lisyydelle. Ei auta, vaikka hiehojen ensimmäiset poikimiset ajoitettaisiin loppukesään, jotta syksylle saataisiin enemmän maitoa, jos kesä sattuu olemaan huono ja sen seurauksena lehmien tiinehtyminen takkuaa. Tilanne saattaa johtaa eläinkaupan merkittävään kasvuun, jos syksymaitoa halutaan lisätä ostamalla vastapoikineita lehmiä. Eläinkauppa lisää aina tautipainetta, ja pahimmillaan saatetaan joutua ojasta allikkoon, kun tarttuva tauti iskee karjaan ja maitomäärä romahtaa. Maidon pitoisuuksien nosto on joka tapauksessa aina kannattavaa. Nopein tapa vaikuttaa pitoisuuksiin on ruokinta. Avainasemassa ovat säilörehun säilönnällinen laatu ja sulavuus, riittävä kuidun saanti, väkirehujen koostumus sekä appeen komponentit. Ruokinnan suunnitteluun kannattaa todella panostaa ja huolehtia siitä, että pötsit ovat aina täynnä ja toimivat täydellä teholla. Pitoisuuksien nosto ITÄhitaampi prosessi. Rasvaprojalostuksen avulla on selvästi senttiin voidaan parhaiten vaikuttaa suosimalla sonneja, jotka ovat homotsygootteja DGAT1-geenin rasvapitoisuutta nostavan alleelin suhteen. Toistaiseksi mikään jalostusyritys ei testaa sonnejaan, mutta mikäli rasvaprosentin nostolle tulee tarvetta laajemmassa mittakaavassa, on tämä yhden geeniparin määrittelemä ominaisuus tehokas tapa vaikuttaa rasvapitoisuuteen eläimen perimän kautta. Maailma muuttuu ja meidän täytyy sopeutua muutokseen. Semex Finland tarjoaa jokaiselle tilalle tilakohtaisten tarpeiden mukaisia ratkaisuja sekä sonnivalikoiman, jonka avulla suomalaisilla maitotiloilla on mahdollista päästä parhaaseen taloudelliseen tulokseen ja elämänlaatuun. Sari Alhainen
KAAKKO
ETELÄ 1
ETELÄ 2
3
