Yksilöllistä liikuntaneuvontaa teknisellä sovelluksella

Kanta-Hämeen ja Tampereen Seudun Selkäyhdistykset mukana UKK-instituutin elintapahankkeessa

Vuosikymmenten ajan tutkimuksissa on kyselylomakkeilla selvitetty miten usein ja millaista liikuntaa ihmiset harrastavat. Teknologiset sovellukset ovat mahdollistaneet yksilöllisen ja tarkemman fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja nukkumisajan mittaamisen vuorokauden ympäri. Tätä tietoa on alettu käyttää myös liikuntaneuvonnan tukena.

UKK-INSTITUUTTI toteutti syksyllä 2019 STEAn tuella eri potilasjärjestöille elintapahankkeen. Hankkeeseen pyydettiin Kanta-Hämeen ja Tampereen Seudun Selkäyhdistyksiä kutsumaan jäseniään yhdessä Selkäliiton kanssa. Tavoitteena oli saada osallistujiksi yhteensä 120 vapaaehtoista ja tarkoitus oli, että osallistujat lisäävät päivittäisiä askeleita ja vähentävät paikallaanoloa, mikä vaikuttaisi myös unen laatuun. Selkäyhdistyksistä hankkeeseen osallistui kaikkiaan 50 henkilöä. Suurin osa heistä oli naisia, iältään hieman yli 60-vuotiaita.

Hanke tuotti arvokasta tietoa yhdistyksille, liitoille sekä liikuntaneuvonnan käytännön työhön.

Nykyisten liikuntasuositusten mukaan reippaan ja rasittavan liikkumisen lisäksi yhtä tärkeää on vähentää paikallaanoloa ja liikuskella aina kun mahdollista. Osallistujien liikkumista, paikallaanoloa ja nukkumista mitattiin liikemittarilla (kiihtyvyysmittari) vuorokauden ympäri neljän viikon ajan. Valveilla ollessa mittaria pidettiin vyötäröllä ja yöksi mittari siirrettiin rannekkeeseen. Mittari osoitti vuorokautisen valveillaoloajan sekä nukkumisen kokonaiskeston eriteltynä levottoman ja rauhallisen unen vaiheisiin.

Hankkeeseen kuului myös älypuhelinsovelluksen kautta toteutettu yksilöllinen elintapaneuvonta. Osallistujat saivat laatia liikemittariin ensimmäisen viikon aikana kertyneen tiedon pohjalta omat liikkumisensa tavoitteet, kuten esimerkiksi päivittäisten askelten määrän lisäyksen ja paikallaanolon vähentämisen. UKK-instituutin elintapaneuvoja auttoi puhelimitse ja tekstiviestein tavoitteiden asettamisessa sekä niiden saavuttamisessa. Tavoitteiden toteutumista seurattiin liikemittarin puhelinsovellukseen välittämän tiedon avulla.

Tavoitteet muokattiin liikemittarin keräämästä tiedosta

Ensimmäisen viikon mittaustiedon mukaan osallistujat pitivät liikemittaria noin 21 tuntia vuorokaudessa. Tästä ajasta he istuivat tai olivat valveilla ollessaan makuulla yli 8 tuntia vuorokaudessa, seisoma-asennossa he olivat keskimäärin 2 tuntia ja kevyttä liikkumista kertyi 1 tuntia 39 minuuttia. Reipasta tai rasittavaa liikkumista kertyi noin tunti vuorokaudessa. Nukkumisen ajalta liikemittari osoitti unen laadun: rauhallista lähes 4 tuntia, rauhatonta unta jopa yli 3 tuntia ja hereillä oloa keskimäärin tunnin verran.

Hankeraportissa esitetään liikkumisen muutokset ensisijaisesti askelmäärien perusteella. Ensimmäisellä mittausviikolla askelmäärä oli keskimäärin 7 420 askelta/osallistuja vuorokaudessa, mikä on laajoihin väestötutkimusten tuloksiin verrattuna kohtuullisen hyvä määrä. Määrät kuitenkin vaihtelivat yksilöllisesti noin 2 200 askeleesta 15 900 askeleeseen. Liikemittarin älypuhelinsovellus antoi näiden perusteella jokaiselle osallistujalle tavoitteeksi henkilökohtaisen askelmäärän. Pienimmillään tavoite saattoi olla 3 487 ja suurimmillaan 12 000 askelta vuorokaudessa, mutta tavoitetta voitiin muuttaa elintapaneuvojan kanssa.

Teknisen sovelluksen käyttökokemuksia

Liikemittarin käyttökin vaihteli, osa muisti pitää mittaria, osalla mittarin käyttö unohtui. Koko neljän viikon jaksolta saatiin vain 38 osallistujalta vähintään kolmen vuorokauden mittaustieto, mutta viimeisellä neljännellä viikolla kuitenkin 42 osallistujaa käytti liikemittaria ja sovellusta. Viimeisellä viikolla osallistujat lisäsivät muutoinkin askeleidensa määrää. Niitä kertyi lähes saman verran kuin alussa, keskimäärin 6 800 askelta vuorokaudessa. Tällä voidaan olettaa olevan merkitystä yksittäisten osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Nykyisten liikuntasuositusten mukaan reippaan ja rasittavan liikkumisen lisäksi yhtä tärkeää on vähentää paikallaanoloa ja liikuskella aina kun mahdollista.

Osallistujat vastasivat hankkeen päätteeksi liikemittaria ja sovellusta koskevaan käytettävyyskyselyyn. Sovelluksen näkymiä pidettiin epäluotettavina, koska mittari ei tuntunut rekisteröivän kaikkea paikallaanoloa eikä liikkumista, kuten lihaskuntoharjoittelua. Jotkut osallistujat kokivat, ettei älypuhelinsovelluksen näyttämä paikallaanolon tai liikkumisen määrä vastannut heidän toimintaansa. Lisäksi mittarin toimintaan toivottiin kehitystä niin, että se huomioisi paremmin käyttäjien liikkumiskyvyn ja kuntotason. Reippaan liikkumisen ja askelten kertymiseen vaadittava liikuntasuositusten mukainen teho on todennäköisesti liian suuri etenkin iäkkäämmille ja hitaasti liikkuville käyttäjille.

Elintapaneuvojan rooli tärkeä

Osallistujat olivat kuitenkin tyytyväisiä elintapaneuvojan tukeen puhelimitse sekä tekstiviestien välityksellä. Elintapaneuvojan kannustavuus ja asiantuntemus saivat erityisesti kiitosta. Suurin osa sai neuvonnasta sen mitä tarvitsi, vaikka elintapaneuvojan yhteydenotoilla ei saavutettu suuria muutoksia osallistujien liikkumiseen. Muutosten tekemisen kannalta hankkeen toteutusaika, joulunalusaika, oli ehkä huonoin mahdollinen. Huomattavasti parempi ajankohta olisi ollut aiemmin syksyllä.

Aineisto jäi tässä osahankkeessa huomattavasti keskimääräistä pienemmäksi ja oli myös valikoitunut, mikä vaikeuttaa vaikutusten arviointia ja heikentää tulosten yleistettävyyttä. Yksi syy pieneksi jääneeseen osallistujamäärään saattoi olla varsin lyhyt rekrytointiaika.

Todennäköisesti myös osallistujamäärää pienensi se, että mittareiden käyttö ajoittui marraskuun puolivälistä aina lähelle joulua.

Elintapojen muuttaminen vaatii aikaa

Elintapojen muuttaminen ei tapahdu lyhyessä ajassa. Hanke tuotti kaikkineen arvokasta tietoa yhdistyksille, liitoille sekä liikuntaneuvonnan käytännön työhön. Neuvontajakson pituus ja yhteydenottojen määrä tulisi mukauttaa yksilön elämäntilanteeseen ja tarpeisiin. Monella osallistujalla oli sairaudesta tai kivusta johtuvia rajoituksia liikkumisessaan. Nämä sairaudesta tai kivuista johtuvat rajoitukset ja muut yksilölliset asiat, kuten elämäntilanne, tulisi pystyä paremmin selvittämään ja ottamaan huomioon neuvonnassa.

Elintapapilotin Selkäliiton raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa ukkinstituutti.fi/aineistot/elintapahanke-selkaliiton-loppuraportti/.

Teksti: Marjo Rinne Kuva: Reetta Muranen / UKK-instituutti