Tutkimustietoa

Koonnut: Maria Sihvola Kuva: Freepik

Kaularangan kulumasairauden leikkaushoidot puolitoistakertaistuneet Suomessa 1999–2015

KAULARANGAN KULUMASAIRAUDEN leikkaushoitojen määrä Suomessa vuosina 1999–2015 on lisääntynyt puolella, selviää Anna Kotkansalon väitöstutkimuksessa. Leikkauksia tehdään erityisesti luisen juurikanavan ahtauman vuoksi ja uusintaleikkauksia tehdään jopa 13 prosentille potilaista. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä on yliopistosairaaloiden välillä yli 2,5-kertaisia eroja. Leikkausten esiintyvyyden nousu sekä sairaaloiden väliset erot liittyvät todennäköisesti leikkausindikaatioiden vakiintumattomuuteen.

Kaularankaan kehittyy normaaliin ikääntymiseen liittyviä kulumamuutoksia, kuten välilevyjen madaltumista ja pullotusta, luunokkia ja ahtaumia. Kulumamuutokset voivat aiheuttaa hermojuuren painumisen seurauksena säteilykipua, lihasvoimien heikkoutta tai puutumista yläraajoissa.

Selkäytimen painumisen seurauksena kulumamuutokset voivat aiheuttaa myös tasapainovaikeuksia ja kömpelyyttä sekä kävelyvaikeuksia. Hermojuuren tai selkäytimen painumisesta aiheutuvia oireita voidaan hoitaa leikkauksella, jonka tekniikka valitaan yksilöllisesti.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kaularangan kuluman vuoksi tehtyjen leikkausten yleisyydessä sekä leikkaustekniikoissa tapahtuneet muutokset Suomessa vuosina 1999–2015. Lisäksi tutkittiin uusintaleikkausriskiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Kaikki Suomessa vuosina 1999 – 2015 kaularangan kulumasairauden vuoksi tehdyt leikkaukset analysoitiin viranomaisrekistereistä saatujen tietojen pohjalta. Leikkausten ikävakioitu esiintyvyystiheys lisääntyi tutkimusaikana puolitoistakertaiseksi, mutta nousu tasaantui tarkastelujakson lopulla. Vuonna 2015 Suomessa tehtiin kaularangan kuluman vuoksi 32 leikkausta 100 000 aikuista kohti.

Erityisesti luisen hermojuurikanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät ja luisen hermojuurikanavan ahtauma oli yleisin leikkauksen syy vuodesta 2007 eteenpäin. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä oli jopa yli 2,5-kertaisia eroja eri yliopistosairaaloiden välillä.

Erot olivat merkittävimmät luisen juuriaukkoahtauman vuoksi tehtyjen leikkausten esiintyvyystiheydessä. Tutkimusaikana erityisesti kaularangan etukautta tehtävien avarrus- ja luudutusleikkausten määrä lisääntyi ja tätä tekniikkaa käytettiin 2010-luvulla yli 80 prosentissa kaularankaleikkauksista. Myös käytetyissä leikkaustekniikoissa oli eroavaisuuksia eri yliopistosairaaloiden välillä.

Vuosina 1999–2015 kaularankakuluman vuoksi leikatuista potilaista 13 prosentille tehtiin uusintaleikkaus. Tutkimuksessa keskityttiin yli vuoden kuluttua ensimmäisestä leikkauksesta tehtyihin uusintaleikkauksiin, joiden ajateltiin edustavan kuluman etenemistä. Näitä myöhäisiä uusintaleikkauksia tehtiin yhdeksälle prosentille potilaista.

Mediaaniaika uusintaleikkaukseen osoittautui varsin lyhyeksi sen ollessa vain 3,6 vuotta. Myöhäisistä uusintaleikkauksista jopa 75 prosenttia tehtiin ensimmäisten kuuden ja puolen vuoden sisällä leikkauksesta. Uusintaleikkaukseen joutumisen todennäköisyyttä lisäsivät nuori ikä, miessukupuoli, etukautta tehty avarrus-luudutusleikkaus, luinen juuriaukon ahtauma leikkauksen syynä sekä mietojen opiaattien tai lihasrelaksanttien käyttö ennen leikkausta. Uusintaleikkausriskissä oli 50 prosentin ero pienimmän ja suurimman riskin sairaalan välillä.

Väitöstutkimus osoitti, että kaularangan kuluman vuoksi tehtyjen leikkausten esiintymistiheys lisääntyi erityisesti juuriaukkoahtauman leikkausten lisääntymisen vuoksi.

Myös selkäydinkanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät, mutta selvästi vähemmän. Muutos leikkausindikaatioissa vaikuttaisi selittävän leikkausten esiintyvyyden nousun.

Osaltaan tähän voi vaikuttaa magneettikuvauksen ja leikkausten saatavuuden paraneminen. Satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuva näyttö leikkausten vaikuttavuudesta on edelleen varsin niukkaa ja juuriaukkoahtauman diagnoosi perustuu edelleen pitkälti kliiniseen arvioon oireiden syystä, jolloin yksiköiden välille voi muodostua eroja toimintatavoissa.

Leikkaustekniikaksi vakiintui valtaosassa leikkauksista etukautta tehtävä avarrus-luudutus, mutta uusintaleikkauksen riski ei kasvanut tutkimusaikana. L

eikkausten esiintyvyyden nousun ja yliopistosairaaloiden välisten erojen merkityksen sekä leikkausten vaikuttavuuden arvioimiseksi jatkossa tarvitaan tietoa leikkausten potilaskohtaisesta vaikuttavuudesta esimerkiksi kliinisten rekistereiden pohjalta.

Tutkimus toteutettiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen sekä yliopistosairaaloiden yhteistä PERFECT (Performance, Effectiveness and Cost of Treatment Episodes) -projektia.

Anna Kotkansalon kliinisen neurotieteen alan väitöskirja Surgery for Degenerative and Rheumatoid Cervical Spine Disease in Finland tarkastettiin Turun yliopistossa helmikuussa 2022. Alkuperäinen julkaisu: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-29-8703-0.

Iskiaspotilas saa yhtä hyvän avun tähystysleikkauksesta

TÄHYSTYSLEIKKAUS on vähintään perinteisen leikkauksen veroinen hoito iskiakseen, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.

Tulosten perusteella tähystysleikkauksella hoidettujen jalka- ja selkäkivut lievittyivät enemmän, fyysinen toimintakyky ja elämänlaatu paranivat enemmän ja potilaat pääsivät kotiin ja liikkeelle nopeammin kuin perinteisen leikkauksen jälkeen. Tämä havaittiin 12 kuukauden seurannassa.

Havaitut erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä eikä tulosten perusteella ole varmaa, ovatko ne käytännössä kuinka merkittäviä. Tulokset joka tapauksessa osoittavat tähystysleikkauksen olevan ainakin yhtä hyvä kuin perinteinen avoleikkaus.

Tutkimukseen osallistui 600 iskiaspotilasta, joiden oireet johtuivat välilevyn pullistumasta.

Potilaat olivat 18–70-vuotiaita ja heidät ohjattiin joko tähystysleikkaukseen tai perinteiseen leikkaukseen. Iskiasoireet olivat jatkuneet vähintään kuusi viikkoa.

Iskias on työikäisillä erittäin yleinen sairaus, ja se aiheuttaa paljon työpoissaoloja ja sairaalahoitoja. Iskiasoireella tarkoitetaan iskiashermon ärsytyksestä johtuvaa selkäkipua ja muita oireita. Oireet voivat tuntua lanneselässä ja ulottua alaraajaa alaspäin aina varpaisiin saakka. Oireisiin voi kuulua alaraajan kipua, pistelyä, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta. Useimmiten oireet lievittyvät itsestään, mutta pitkittyneet oireet voivat vaatia leikkaushoitoa.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Alkuperäinen julkaisu: Gadjradj PS, Rubinstein SM, Peul WC, Depauw PR, Vleggeert-Lankamp CL, Seiger A, van Susante JLC, de Boer MR, van Tulder MW, Harhang BS. Full endoscopic versus open discectomy for sciatica: randomised controlled non-inferiority trial. BMJ 2022;376:e065846. https:// dx.doi.org/10.1136/bmj-2021-065846.

Allasterapia auttaa kroonisiin alaselkäkipuihin

Kuva: Dreamstime

KROONISISTA ALASELKÄKIVUISTA kärsivät voivat saada pitkäaikaisen avun allasterapiasta. Vedessä tehtäviä fyysisiä harjoituksia käytetään selkävaivojen hoitoon, mutta näyttö niiden pitkäaikaisista hyödyistä verrattuna muihin hoitoihin on ollut vähäistä.

Tutkimuksessa 98 alaselkäpotilasta satunnaistettiin joko allasterapiaan tai saamaan transkutaanista sähköistä hermostimulaatiota (TENS) ja infrapunalämpöhoitoa kolmen kuukauden ajan. Allasterapia- ja verrokkihoitokerrat kestivät tunnin ja niitä tehtiin kahdesti viikossa.

Vuoden kuluttua hoitojaksoista allasterapiaryhmäläiset kokivat toimintakykynsä parantuneen ja selkävaivoista johtuvien rajoitteiden vähentyneen selvästi enemmän kuin verrokkiryhmäläiset. Myös kivut lievittyivät ja unen- ja elämänlaatu paranivat enemmän allasterapiaryhmässä.

Havainnot viittaavat allasterapian olevan hyvä ja pitkäkestoinen apu kroonisiin alaselkäkipuihin, mutta tulosten perusteella ei voi sanoa tulivatko hyödyt juuri allasterapiasta vai olisiko ne saanut myös muusta liikunnasta. Potilaat olivat myös suhteellisen nuoria, keskimäärin 31-vuotiaita, joten tulokset eivät välttämättä päde iäkkäisiin potilaisiin.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Alkuperäinen julkaisu: Peng M-S, Wang R, Wang Y-Z, Chen C-C, Wang J, 4, Liu X-C, Song G, Guo Jia-Bao, Chen P-J, Wang X-Q. Efficacy of Therapeutic Aquatic Exercise vs Physical Therapy Modalities for Patients With Chronic Low Back Pain: A Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open. 2022;5(1):e2142069. DOI: 10.1001/jamanetworkopen.2021.42069.