Keho on työkaluni – siitä on pidettävä huolta

Teksti: Pia Bilund • Kuva: Jussi Kaasinen

Viiltävä kipu pysäytti Nina Tapion reilu vuosi sitten. Hän pelkäsi, että kyseessä oli lopullinen vaiva, joka merkitsi töiden ja liikkumisen päättymistä. Onneksi kipu kuitenkin helpotti ajan kanssa. Koronasta seuranneen työtauon Nina päätti hyödyntää liikkumiseen, ja se on kannattanut. Voimat ovat palautuneet ja uusi lajikin on löytynyt.

LAULAJA-NÄYTTELIJÄ Nina Tapio on aina ollut perusterve ja säästynyt selkävaivoilta, kunnes syyskuussa 2019 selkäkipu iski kuin puukolla leikaten. Ikävät hermokivut tuntuivat vasemmassa kädessä ja lavassa.

– Heräsin aamulla vähän jäykkään oloon. Tunnin päästä en enää pystynyt liikkumaan ollenkaan, koska kivut olivat niin järkyttävät.

Kun Nina pääsi magneettikuvaukseen, niskasta löydettiin välilevyn pullistuma.

– Mulla ei ole mitään hajua, mistä se on tullut. Olin ollut ulkokeikalla puolitoista vuorokautta aiemmin ja paikassa oli tosi kylmät odottamistilat. Varmaan olin tehnyt äkkinäisiä liikkeitä ja ollut niin jäässä, Nina aprikoi kivun äkillistä puhkeamista.

Akuutti kipuvaihe kesti noin viisi viikkoa, jolloin Nina lähinnä makasi, oli ”täysin pois pelistä”. Sitten kipu alkoi helpottaa ja lähti lopulta itsestään.

– Siihen ei auttanut mikään muu kuin aika. Sain kyllä kamalat kipulääkkeet ja relaksantit. Kaikenlaisia hoitoja myös kokeilin. Kävin esimerkiksi hermoratahierojalla, osteopaatilla ja akupunktiossa, mutta mikään ei oikein tepsinyt.

Leikkaushoitoa mietittiin myös yhtenä vaihtoehtona, jos vaiva ei olisi alkanut helpottaa. Joulukuussa kipu helpotti ja vielä tammikuussa voimat olivat heikot. Nina kertoo, että hän sai hädin tuskin nostettua vasemmalla kädellään kahden kilon painon.

– Pari kuukautta olin käyttämättä kättä ja huomasin, että kroppa oli aika huonossa kunnossa. Vasta nyt kun olen tehnyt remonttia omakotitalossa keväästä ja alkanut jumppaamaan loppukesästä, niin huomaan, että voimat ovat palanneet. Välillä on tosin ollut alaselkäkipua mutta ei niskakipua.

Nina allekirjoittaa väitteen, että liikunta on lääke. Hän on päättänyt pitää huolta itsestään ja vahvistanut selän lihaksia, mikä on tuottanut tulosta.

Ajattelin, että käytetään hyödyksi tämä työttömyys, liikutaan oikein kunnolla.

– Kun nostin aiemmin sen enintään kahden kilon puntin, niin nyt nousee aika monta kiloa enemmän. Ja punnerruksia, naisten punnerruksia, en voinut tehdä aiemmin yhtään. Nyt niitä menee parikymmentä ihan kevyesti. Se on jännä ja hieno juttu, miten voimat palautuu, kun treenaa.

Tässäkö tämä nyt oli?

Nina joutui lamaannuttavista kivuistaan huolimatta käymään keikoilla, jotka oli aiemmin sovittu. Muut työt, kuten studiohommat, hän perui akuutin kivun ajalta.

– Mulla oli kolme keikkaa, jotka oli pakko hoitaa, ei voinut ottaa tuuraajaa. Sinnittelin ne. Mut kuskattiin auton takapenkillä keikkapaikalle ja menin hirveässä lääkepöllyssä lavalle.

Tuskissaan Nina ajatteli, että hän näyttää ja kuulostaa varmaan ihan kamalalta. Yhdellä keikalla yleisössä mukana ollut Ninan ystävä sanoi, ettei laulussa kuulunut mitään, mutta jotenkin jäykkä Nina oli ollut.

– Kyllä, olin jäykkä. Pelkäsin jokaista pientäkin liikahdusta, sillä se sattui.

Nina kertoo, että niskakipu oli todella pysäyttävä ja sai pelkäämään uran loppumista.

– Olin ihan varma, että mun ura oli tässä. Työt loppuu tähän ja mun liikkumiset oli tässä. Ajattelin, että tämä on lopullinen vaiva. En enää voi tehdä keikkaduunia, koska en voi istua bussissa tai autossa. Enkä pysty montaa tuntia seisomaan paikallaan. Se tuntui niin totaaliselta, varsinkin kun olin aina ollut perusterve.

Oman kipuepisodinsa myötä Nina kertoo ymmärtävänsä niitä ihmisiä, joilla on jatkuvia, kroonisia kiputiloja.

– Se maailma avautui isosti. Kipujen kanssa eläminen on kurjaa.

Koska Ninan oireet tuntuivat kädessä ja lavassa, hänelle ei tullut heti mieleen, että vaiva on välilevyssä ja niskassa. Hän oli vuotta aiemmin käynyt lääkärissä tenniskyynärpään takia. Ehkä se oli jo kaularangan välilevyn pullistuman alkusoittoa.

– Sitä oli jotenkin vaikea ymmärtää, kun kivun syy ei ollutkaan siellä, missä kipu tuntui. Luojan kiitos, kipu ei ole enää vaivannut, Nina huokaisee.

Selkä kaipaa myös venyttelyä

Nina kertoo, että hän on aina tykännyt paljon liikunnasta. Liikunta kuuluu olennaisesti myös hänen ammattiinsa, ja hän on tottunut treenaamaan erilaisia koreografioita esiintyessään musikaaleissa.

– Mun pitää jo oman työkykyni puolesta liikkua, jotta jaksan laulaa, hyppiä ja tanssia. Ja kun on läheltä seurannut kropan rapistumista ja mitä sairaus tekee, kun ei pysty enää liikkumaan, niin tajuaa, miten oleellinen asia se on, ja siitä haluaa pitää huolta niin kauan kuin mahdollista. Keho on mun työkalu.

Välilevyn pullistumaa edeltäneiden neljän vuoden aikana Nina liikkumistilanne oli ollut huono. Hänen molemmista polvistaan oli revennyt kierukka, mikä vaikutti siihen, että liikuttua tuli aiempaa vähemmän ja painoa oli päässyt kertymään. Polvet saatiin sittemmin kuntoon leikkauksella.

– Viime kesän lopulla päätin, että nyt otan liikunnalle aikaa, jota korona on tuonut lisää kalenteriin. Ajattelin, että käytetään hyödyksi tämä työttömyys, liikutaan oikein kunnolla.

Elokuussa Nina aloitti tyttären usuttamana kuntonyrkkeilyn, joka on hyvää liikuntaa niska-hartiaseudulle. Se aktivoi lihaksia ja lisää verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa. Kuntonyrkkeily on myös hyvä keino purkaa stressiä.

– Tajusin muutaman nyrkkeilykerran jälkeen, että mä pystyn tällaistakin tekemään eikä tunnu missään. Siis ei tunnu mitään ikävää kipua, paitsi tietenkin ihan normaalia lihaskipua treenaamisesta. Se on ollut mulle riemuvoitto, Nina iloitsee.

Olen ottanut liikunnassa lempeämmän asenteen ja menen keho edellä.

Innokas liikkuja harrastaa liikuntaa nykyään jopa viitisen kertaa viikossa. Hän myös liikkuu aiempaa monipuolisemmin. Ennen hän harrasti lähinnä hikiliikuntaa ja kehonhuolto tuppasi unohtumaan.

– Käyn pari kertaa viikossa nyrkkeilemässä, pari kertaa circuit-treenissä ja kerran kehonhuoltotunnilla. Ja sitten mulla on joka toinen viikko koira, jonka kanssa tulee lenkkeiltyä.

– Mulle olisi tyypillistä, että keskityn vain hikiliikuntaan ja teen täysillä, ja siinä saattaa ehkä osittain olla syytä selkäongelmiin. Nyt olen ottanut lempeämmän asenteen ja menen keho edellä.

Nina on havainnut selkeän eron selässä kehohuoltotuntien myötä.

– Tunneilla venytellään paljon selkää ja heti kyllä huomaa, se tuntuu, jos tunti jää välistä. Sitä myös kaipaa. Ja mitä enemmän ikää tulee, liikkuvuus huononee, joten siitä on huolehdittava.

Huolehdi ensin itsestäsi

Selkäkipu on monen asian summa. Nina uskoo, että vähäisen liikunnan lisäksi selän ”pamahtamiseen” liittyi myös henkinen stressi ja väsymys.

– Mä olen mieltäni hyvin vahva. Pärjään kriisitilanteissa ja mun stressinsietokyky on hyvä. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että en tunnista, milloin olen liian väsynyt. Olen vain tottunut puskemaan eteenpäin.

Nina arvioi, että välilevyn pullistuma oli hänelle lopullinen herätys ja pysähtymisen paikka.

– Mieti välillä itseäsi. Jos et huolehdi itsestäsi ensin, sinusta ei ole apua muillekaan.

Työn ja muun arkisen aherruksen vastapainoksi Nina rentoutuu viettämällä aikaa läheistensä kanssa. Hän myös rakastaa tehdä palapelejä.

– Se on mulle hermolepoa. Siinä saan purettua muut ajatukset pois, kun keskityn palapelin tekemiseen.

”Jos et huolehdi itsestäsi ensin, sinusta ei ole apua muillekaan.”

Omakotitaloasujana Ninalla riittää työnsarkaa pihapuuhissa. Hän on myös tehnyt remonttia talossaan koko korona-ajan.

– Se on kieltämättä vähän harrastuskin ja tekemistä on vielä. Mutta se on sellaista, mistä tykkään. On mukava puuhastella ja nähdä oman käden jälki.

Korona hiljensi kalenterin

Vallitseva koronapandemia on vaikuttanut ankarasti kulttuurialan toimijoiden ja esiintyjien työtilanteeseen – myös Ninan. Viime vuonna laulajalta peruuntui noin sata keikkaa.

Jäissä ovat olleet myös suositun Menopaussi-musikaalin esitykset. Haastattelua tehtäessä näyttää siltä, että näytökset jatkuisivat nyt tammikuun lopulla Aleksanterin teatterissa Helsingissä ja Riihimäen teatterissa. Nina on yksi naiseutta ylistävän musikaalin neljästä päähenkilöstä.

– Musikaalin ensi-ilta oli helmikuussa 2020 ja mietin silloin, että voinko tehdä sen, jos joudun välilevyn pullistuman takia leikkaukseen. Mutta esitysten alkaessa olin jo onneksi paremmassa kuosissa.

Muutamia koronan jalkoihin jääneitä produktioita on siirtymässä tälle vuodelle. Tulossa on esimerkiksi isoja konsertteja. Lisäksi Ninalla on alkamassa yksi mittava teatteriproduktio, jota ei vielä julkistettu, joten ei siitä vielä sen enempää.

– Valoisalta näyttää vuosi 2021, kunhan vaan saataisiin rokotteet jakoon ja korona hallintaan, Nina toivoo.

Nina ja Titta-koira

Ninan vinkki selän hyvinvointiin: Kierrä rankaa ja venyttele

”Kun liikkuu paljon ja lihakset välillä jäykistyvät, kaikki kertoliikkeet tekevät hyvää. Esimerkiksi aamulla herätessä voi vähän kiertää rankaa ja venytellä. Jos vain suoraan sängystä pomppaa ylös tällä iällä, huomaa, että on vähän jäykkäselkäinen, vaikka ei olisi mitään kipuja.”

Nina Tapio, 48

• Helsinkiläinen laulaja, muusikko, näyttelijä ja äänityöläinen.

• Tuli tunnetuksi Taikapeili-duon toisena laulajana.

• Toimi Idols-ohjelman tuomarina vuosina 2005–2008.

• Toiminut Säädyttömät-orkesterin (ent. Jean S.) laulajana syyskuusta 2017.

• Ääninäyttelijänä useissa lasten elokuvissa, mm. Toy Story ja Pieni Merenneito -elokuvissa.

• Loppuvuodesta 2020 julkaissut kappaleet ”Kerro kuka sä oot” ja ”Mikä tekee joulusta joulun”.