3 minute read

OMAVARAINEN LEHMÄ TUOTTAA OMAT KUIVIKKEENSA

Kuivajakeen käyttö kuivikkeena mahdollistaa sen, että lehmätkin voivat olla omavaraisia. Lannasta separoitu kuivajae on kuivikemateriaaleista melko uusi, mutta sen käyttöä tutkitaan, ja kuivajaetta hyödynnetään jo lisääntyvissä määrin.

Omavaraisuus ja kierrätys ovat asioita, jotka nousevat monessa yhteydessä esille nykypäivänä. Miksipä ei lehmäkin voisi olla omavarainen? Ainakin kuivituksen suhteen. Kun asiaa kysytään Luonnonvarakeskus Luken tutkija Lilli Frondeliukselta, hän kertookin heti, että lehmä tuottaa vuodessa lantaa oman kuivitustarpeensa verran. Lantaa ei toki sellaisenaan käytetä kuivikkeena, vaan liete separoidaan, eli kuivajae erotellaan nesteestä erillisellä separaattorilla.

Lannasta tulee kuiviketta

Lietteestä separoitu kuivajae ei ole kovin yleinen kuivitusmateriaali Suomessa, eikä sitä ole kovin laajasti käytössä vielä ulkomaillakaan. Tutkimuksia kuivajakeen käytöstä on tehty kansainvälisellä tasolla jonkin verran, mutta Suomessa tutkimukset ovat vielä kovin vähäisiä. Tähän mennessä oikeastaan ainoa kuivajakeen kuivituskäyttöä koskeva tutkimus on Lantalogistiikka-hankkeessa tehty koe, jossa kuivajaetta käytettiin kuivikkeena puolen vuoden ajan. Lehmistä seurattiin tuona aikana utareterveyttä, ihovaurioita sekä makuuaikaa. Kokeen aikana tehtiin myös ontumis- sekä puhtausluokitteluita. Tulossa on kuitenkin uuttakin tutkimusta aiheesta Orgaanista voimaa peltoon ja parteen (Orvo) -hankkeen myötä. Siinä tutkitaan, miten kuivajakeeseen sekoitettu peltolevityskelpoinen tuhka vaikuttaa kuivajakeen mikrobiologiseen laatuun.

Lehmä tuottaa vuodessa lantaa oman kuivitustarpeensa verran.

Kokeen aikana seurataan utareterveyttä koko ajan. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus Luke ja Savonia-ammattikorkeakoulu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuella. Maailmalla kuivajakeen käyttöä on tutkittu jonkin verran lähinnä USA:ssa ja Kanadassa, Euroopassa ensisijaisesti Isossa-Britanniassa. Kovin yleinen kuivikemateriaali kuivajae ei kuitenkaan tutkimuksista huolimatta ole muuallakaan maailmassa. Sitä käytetään Isossa-Britanniassa jonkin verran, mutta Hollannissa se on kuitenkin yleistynyt kuivikekäyttöön laajemmin.

Vanhasta kuivikemateriaalista

kuivajakeeseen Kuten arvata saattaa, kun kyse on lannasta, ei kuivajae ole täysin ongelmaton kuivikemateriaali. Kuivajae sisältää enemmän mikrobeja kuin muut kuivikemateriaalit. Vaikka valtaosa tutkimustuloksista ei osoitakaan, että kuivajae heikentäisi utareterveyttä, tulee muutamiin perusasioihin kiinnittää erityistä huo-

lellisuutta. Kuivajae tulee ehdottomasti käyttää tuoreena: jos sitä varastoidaan pidempiä aikoja, kuivajae alkaa kompostoitua, ja tällöin sen mikrobikanta voi muuttua epäsuotuisaksi. Kuivajaetta tulee siis separoida kerralla ainoastaan se määrä, mikä aiotaan levittää parsiin. Navetan olosuhteisiin on syytä kiinnittää huomiota, esimerkiksi ilmanvaihdon tulee olla hyvä. Parsien säännöllisen puhdistuksen tarve sekä lantakäytävien puhdistus korostuvat.

Lypsyhygieniaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vaikka utare ei silminnähden olisikaan likainen, voi ihon pinnalla kuitenkin olla pieniä partikkeleita, jotka voivat heikentää utareterveyttä. Haitat ovat siis ainakin osittain ehkäistävissä huolellisuudella.

Jos haluaa siirtyä aiemmin käytössä olleista kuivikemateriaaleista kuivajakeeseen, kannattaa aiheeseen perehtyä huolellisesti ennen käytön aloitusta. Itse siirtyminen kannattaa tehdä kerralla. Aiemmista tilakokemuksista on huomattu, että muihin kuivikemateriaaleihin sekoittaminen ja siitä pikkuhiljaa siirtyminen kokonaan kuivajakeen käyttöön ei ole kannattavaa. Erityisesti kuivajakeen ja turpeen sekoittaminen keskenään voi muuttaa kuivikkeen pH:ta niin, että se on suotuisa kasvualusta ei-toivotuille mikrobeille. Jos tilalla on ollut jo aiemmin ongelmia utareterveyden kanssa, ei Frondelius lähtisi suosittelemaan kuivajakeen käyttöön siirtymistä.

Separaattorin sijoittelu kannattaa miettiä hyvin. Järkevintä se olisi sijoittaa paikalle, josta kuiviketta on kätevä ottaa käyttöön. Separaattori on mahdollista sijoittaa navettatilojen yhteyteen tai mahdolliseen erilliseen merikonttiin navetan läheisyyteen. Sijoituspaikan pitää kuitenkin olla kuiva sekä lämmin, joten ihan mihin vain sitä ei voi asentaa. Kuivitusmenetelmää kannattaa myös pohtia huolella.

Kuivajakeen käytön hyödyt

Kun kysytään suurimpia hyötyjä kuivajakeen käytöstä, nousevat ehdottomasti ensimmäisenä esille kuivikeomavaraisuus sekä taloudellisuus. Kuivajakeen käytöllä onkin mahdollista saada huomattavia säästöjä kuivikekustannuksista. Alkuinvestointeja toki joutuu ainakin separaattorin verran tekemään, jolloin kannattaakin investoida juuri kuivituskäyttöön tarkoitettuun separaattoriin. Näin kuivajakeelle saadaan riittävä kuiva-ainepitoisuus. Kuiva-ainepitoisuuden tulisi olla 30–35 %.

Kun kysytään suurimpia hyötyjä kuivajakeen käytöstä, nousevat ehdottomasti ensimmäisenä esille kuivikeomavaraisuus sekä taloudellisuus.

Jos siirrytään esimerkiksi turvekuivituksesta kuivajakeen käyttöön, investointi maksaa itsensä hyvin pian takaisin. Jos ajatellaan 120 lehmän navettaa, kuivikekustannukset turpeella vuodessa olisivat noin 13 210 euroa. Kuivajakeen käyttökustannukset jäisivät 3 960 euroon. Näin ollen vuodessa olisi mahdollista saada noin 10 000 euron säästöt. Kuivikekäyttöön tarkoitetun separaattorin investoinnille puolestaan tulisi hintaa noin 40 000 euroa, joten muutaman vuoden käytöllä investointi olisi maksanut itsensä takaisin.

Kiinnostusta kuivajakeen käyttöön löytyy Frondeliuksen mukaan kuivajakeen käyttö herättää runsaasti kiinnostusta. Kuivajaetta käyttäviä tiloja on yhä useampia, ja samoin syväparsien määrä navetoissa kasvaa. Tämä myös lisää kiinnostusta kuivajakeen käyttöön. Kuivajae onkin hiekkaan verraten vähemmän kuluttava

materiaali: siinä missä hiekka karkeana materiaalina on koettu laitteita kuluttavaksi, kuivajae on huomattavasti pehmeämpää eikä kyseistä ongelmaa ole. Siinä mielessä kuivajae voitaisiinkin mieltää jopa laiteystävällisemmäksi materiaaliksi. Kuivajae on myös eläinystävällinen materiaali, koska ihovaurioita on havaittu kuivajaekuivituksella vähemmän kuin hiekkakuivituksella.

Kuivajae tulee tulevaisuudessa varmasti yleistymään, joskaan ei ehkä ihan samalle tasolle kuin yleisimmät kuivikemateriaalit turve ja kutteri. Turve on tällä hetkellä hieman vastatuulessa päästöjen vuoksi. Epävarmaa onkin, tullaanko turvetta tulevaisuudessa saamaan kuivikekäyttöön missä määrin. -Voisi arvella, että kuivajae voisi mahdollisesti ottaa turpeen paikkaa kuivikkeena, Frondelius

Teksti & kuvat: Satu Virolainen

pohtii.

This article is from: