KORONA HILJENSI VIRASTOT, MUTTA ASIAKASPALVELU TOIMII

Maaliskuun puolessavälissä voimaan tullut valmiuslaki tyhjensi viranomaisten kalenterit. Virastopuoli sulkeutui ja asiakkaita ohjattiin asioimaan joko puhelimella, sähköpostilla tai kirjeitse.

Sähköinen asiointi on ollut arkipäivää tukiasioinnissa jo pitkän aikaa, ja nyt poikkeusaikana se on lisääntynyt entisestään. Erityisesti karjatilalliset ovat omaksuneet uuden tavan välttää lähikontakteja. Monilla tilallisilla on herännyt huoli siitä, kuka hoitaa tilan työt, jos itse sairastuu.

–Keväällä epävarmuus oli yleinen olotila, kun ei tiedetty, mitä tuleman pitää, ja se vaikutti kovasti ilmapiiriin, kertoo Polvijärven maaseutuasiamies Teuvo Mutanen. Tilakäynneillä on otettu huomioon uusia käytänteitä. Kohtaamiset viljelijöiden kanssa pyritään pitämään minimissä Ruokaviraston ohjeistusten mukaan. Suurin osa aikaisemmin tilalla tarkastetuista asiakirjoista käsitellään vasta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa. –Koronasta huolimatta tilakäynnit hoidetaan asiakaslähtöisesti ja asiantuntevasti, kertoo tarkastaja Minna Venäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Palvelu pelaa

Jos poikkeusajasta pitää etsiä jotain positiivista, niin hallinto on tänä aikana toiminut kuten pitääkin. Asiakkaat ovat saaneet jätettyä tukihakemukset ajallaan ja tuet on saatu maksettua. Viljelijöistä, tukihallinnosta, neuvontaorganisaatiosta, Ruokavirastosta ja ELY-keskuksesta muodostuva kokonaisuus on nyt tullut testattua tämänkaltaisissa poikkeusoloissa. Vaikka Pohjois-Karjalassa koronatilanne on

Polvijärven maaseutuasiamies Teuvo Mutanen on iloinen, että Pohjois-Karjalan koronatilanne pysyi keväällä maltillisena.

ollut vakiintunut, se on kuitenkin päivittäin taustalla ja mielessä koko ajan. –Koronasta on tullut arkipäiväinen ilmiö, Mutanen toteaa.

”Asiakkaat ovat saaneet jätettyä tukihakemukset ajallaan ja tuet on saatu maksettua. ”

Siirryttyä toimistotöistä etätöihin ELY-keskuksessa on jouduttu omaksumaan paljon uusia toimintatapoja. –Näistä suurin on ehkä digiloikka, Venäläinen sanoo. –Etäkokouksista on tullut uusi normaali. Ajankäyttö tehostuu, kun aikaa ei mene tien päällä kokouspaikkoihin siirtymiseen. Samalla työn tekemiseen tulee lisää tehokkuutta ja matkakustannukset pienenevät, Mutanen luettelee.

ELY-keskuksessa etätyön positiivisina puolina nähdään toimistoa parempi työrauha, jos paikalla ei satu olemaan samaan aikaan muita perheenjäseniä. Työergonomia voi kuitenkin olla kotona huonompi kuin työpaikalla.

Pitkän matkan päästä tulevilta ei kulu aikaa työpaikalle siirtymiseen ja kulut pienenevät. Sosiaaliset kontaktit ovat väistämättä vähentyneet ja palavereita on pidetty Teamsin ja Skypen kautta. Myös etätyön yleinen hyväksyttävyys on parantunut, mutta joillekin työntekijöille muuttuneet työtavat ovat aiheuttaneet ahdistusta.

Paluu normaaliin

Alkukevään pahimman pandemian jälkeen maakunnassa on vähitellen uskaltauduttu toimimaan normaalien tapojen mukaan. Etätyöstä on palattu takaisin toimistotöihin ja organisaation toiminta-alueella on pidetty pienempiä kokouksia, joissa on ollut läsnä alle kymmenen henkeä. Toukokuussa tarkastettiin valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja, ja myöhemmin kesällä tehtiin hukkakauratarkastuksia, joissa asiakkaita on ollut mukana. Vaikka keväällä uutisoitiin monien kesätyö- ja harjoittelupaikkojen peruuntumisesta, Polvijärven maaseututoimistoon pystyttiin ottamaan kesäksi työharjoittelija. –Pohjois-Karjalassa koronatilanne on ollut maltillinen, ja se on antanut uskoa tulevaan, Mutanen sanoo.

Sähköiset työskentelytavat ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen, mikä on herättänyt maaseututoimistossa huolta siitä, pysyvätkö kaikki asiakkaat mukana digitaalisessa myllerryksessä. Etenkin iäkkäimmillä asiakkailla voi olla hankaluuksia sähköisten järjestelmien käyttämisessä, jolloin erilaisten neuvontaorganisaatioiden rooli korostuu.

Neuvonta-apua asiakkaille tarjoavat ProAgria Itä-Suomi ja MTK-Pohjois-Karjalan EU-avustajat. Asiakkaille on annettu neuvontaa itsenäiseen työskentelyyn sekä puhelimitse että etäyhteyksillä, esimerkiksi Teamsin välityksillä. Osa tukihakemuksista on tehty viljelijöiden valtuutuksesta heidän puolestaan. Neuvontatehtävät on poikkeusaikana pystytty hoitamaan nykyisellä henkilöstöllä.

–Todennäköisesti myös tulevaisuudessa joudutaan sopeutumaan rajoitteisiin, kunnes tautiin saadaan rokote. Nähtäväksi jää, millä tavoin koronapandemia tulee vaikuttamaan vuoden 2021 toimintaan, Mutanen summaa.

Teksti ja kuva: Kirsi-Mari Kokkonen