SavoGrown Sanomat 2025

Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto - Elinkeinoelämän uutiset

Investointi tuplaa tuotannon, s. 14

OLLI TIAINEN: ”PCM on oikeastaan oppikirjaesimerkki yrityksen kehityskaaresta.” s.6

SavoGrown Sanomat esittelee alueen yrityksiä ja SavoGrown toimintaa. Lehti jaetaan jokaiseen alueen kotitalouteen, mökkiläisille ja otokselle alueelta pois muuttaneita.

Takana jäätelökesä, s. 10

Maalaishotelli satsaa palvelun laatuun, s. 11

Yritys isältä pojalle, s. 12 ”On ollut hyvä päätös.”

ARTO VÄISÄNEN: ”Kehittäminen on joukkuepeliä.” s. 8

PÄÄKIRJOITUS

Kaksi kivijalkaa, yksi suunta

Kädessäsi on Kehitysyhtiö SavoGrown ensimmäinen pelkästään elinkeinoasioihin painottuva sanomalehti. Nimeksi valikoitui yksinkertaisesti SavoGrown Sanomat. Nimi kuvaa hyvin tarkoitusta: nostaa esiin alueemme elinkeinoja ja samalla kertoa siitä, mitä teemme alueemme yritysten ja kuntien hyväksi ja millä tavoin SavoGrow toimii. Lehti on suunnattu laajalle lukijakunnalle – alueemme yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville, kuntien päättäjille ja yhteistyökumppaneillemme sekä kaikille kuntalaisille, joita kiinnostavat alueemme elinkeinot ja kehitysnäkymät.

Kun selaa tämän lehden juttuja, nousee rivien välistä kaksi asiaa, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä alueemme yritysten ja kuntien menestymiselle: luottamus ja yhteistyö. Asiakastarinoissa korostuu luottamus, joka rakentuu SavoGrown ja yritysten välille. Sen saavuttaminen vaatii aikaa, aitoa vuorovaikutusta ja ennen kaikkea reilun pelin toimintaa. Luottamus on keskeistä myös kuuden kunnan yhteisessä yhtiössä: kunnilla täytyy olla tunne, että resursseja ja palveluja pyritään aina suuntaamaan tasapuolisesti koko alueen etu mielessä.

Kunnanjohtajien haastatteluissa korostuu ymmärrys yhteistyön merkityksestä – yhdessä olemme kokoamme suurempia. SavoGrown perustaminen on ollut alueen kunnilta merkittävä satsaus elinkeinoelämän kehittämiseen. Toivon, että SavoGrown rooli kuntien työrukkasena elinkeinoasioissa muistetaan, kun kysellään, miksi kunta ei tee mitään elinkeinojen edistämiseksi.

SavoGrown toiminta perustuu kahdelle kivijalalle: elinkeinojen kehittämiselle ja alueen sekä kuntien kehittämiselle Nämä kaksi peruspilaria muodostavat jatkossakin yhtiömme strategian ytimen, kun sitä parhaillaan päivitämme. Tulevaisuudessa näitä kivijalkoja yhdistävänä teemana tulee korostumaan sijoittumispalvelut. Ne ovat yhtä tärkeitä niin elinkeinojen edistämisessä kuin elinvoiman ja kuntakehityksen vahvistamisessa.

Rakennamme uutta toimintamallia kuuden kunnan ja yhteisen elinkeinoyhtiön välille. Malli muotoutuu varmasti hieman erilaiseksi jokaisessa kunnassa, mutta onnistuessaan se vahvistaa koko alueen kilpailukykyä. Yhdessä tekemällä saamme aikaan enemmän kuin yksin –siihen haluamme rakentaa tulevaisuutemme.

Haluan ajatella, että tämä lehti on ennen kaikkea hyvän mielen julkaisu. Sen juttuja lukiessa havahtuu itsekin siihen, miten hienoja yrityksiä alueeltamme löytyy ja miten arvokasta työtä saamme yhdessä kuntien, yritysten ja kumppaneidemme kanssa tehdä.

Kiitos SavoGrown joukkueelle lehden kokoamisesta – ja kiitos sinulle, arvoisa lukija, että pysähdyit tämän äärelle. Toivotan kaikille innostavia hetkiä uuden lehtemme parissa ja valoisaa syksyä!

TAPANI LAITINEN

Toimitusjohtaja

Kehitysyhtiö SavoGrow

"Juttuja lukiessa havahtuu itsekin siihen, miten arvokasta työtä saamme yhdessä kuntien, yritysten ja kumppaneiden kanssa tehdä."

TAPANI LAITINEN

Toimitusjohtaja Kehitysyhtiö SavoGrow Oy

Kehitysyhtiö SavoGrow täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Mikä on SavoGrow ja mitä se tekee? SavoGrow on Keiteleen, Pielaveden, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon ja Vesannon kuntien omistama kehitysyhtiö. Sen tehtävänä on tuottaa elinkeino- ja aluekehityspalveluita omistajilleen ja toimia yhdessä omistajakuntien kanssa alueen edunvalvojana erityisesti elinkeino- ja yrityskehittämiseen liittyvissä asioissa.

Tarjoamme yritysneuvontapalvelut maksutta, lähipalveluna kaikille yrittäjille jokaisessa alueen kunnassa.

Painotiedot

Julkaisija: KehitysyhtiöSavoGrowjaSavoGrownalueenkunnat

Toimitus: SavoGrownelinkeinotiimijaTechSavo-hanke

Painopaikka: Kaleva365Oy,Oulu

Painosmäärä: 14000kpl

Jakelualue: Keiteleen,Pielaveden,Rautalammin,Suonenjoen,TervonjaVesannon kaikkitaloudet.Postitusalueenkesäasukkailleja10vuodensisällä alueeltapoismuuttaneille.

Toteutamme kehityshankkeita ja edistämme kuntien yhteistyön tiivistymistä.

Teemme aluemarkkinointitoimia uusien asukkaiden, yritysten, osaavan työvoiman sekä matkailijoiden houkuttelemiseksi.

Jakelu: EKJakeluOy,Posti

Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/Digi-jaVäestötietovirasto. Tietojaeioleluovutettukirjeenlähettäjänhaltuun. Tietojentekninentoimitus: PostiJakeluOy,PL7,00011POSTI

Auta meitä kehittymään! Annapalautetta:savogrow@savogrow.fi

SAVOGROW VUOTTA

*Opiskele insinööriksi.

Hae kevään yhteishaussa Savoniaan!

Järjestämme koulutusta yritysten tarpeisiin

Oppilaitoksessamme on ajanmukaiset koneet ja laitteet

Henkilökunnallamme on teollisuuden tarpeiden mukaista osaamista

Tavoitteenamme on alueen yritystoiminnan kehittäminen uusilla menetelmillä

Kysy lisää yrityskoulutuksista

sekä hitsauksen pätevöinnistä

Koulutuspäällikkö

Hannele Auvinen 044 785 8012

Lehtori

Jukka Marttinen 044 785 3279 etunimi.sukunimi@sakky.fi

Katso perus- ja ammattitutkinnot sekä lyhytkoulutukset sakky.fi/teknologia

Kuudet hartiat ja vähän enemmänkin

Kunnanjohtajat suitsuttavat kuntien välistä yhteistyötä. Kunnat hyötyvät Kehitysyhtiö SavoGrown isoista hankkeista ja elinkeinoasiantuntijoiden palveluista.

Teksti: Anssi Kemppinen

Kuvat: Elina Välkky

Elokuun lopulla Kehitysyhtiö SavoGrown alueen kunnanjohtajat kokoontuivat vuoden neljänteen hallituksen kokoukseensa.

Kokouksessa syvennyttiin jälleen kerran pohtimaan niin elinkeinojen kuin alueen yhteistä kehittämistä. Kuntajohtajat kokevat avoimen yhteistyön huipputärkeäksi.

– Hyvä, että meillä on tiivis ja avoin vuoropuhelu. Uskalletaan ja pystytään ottamaan akuutit asiat huomioon, sillä mielestäni olemme kaikki samassa kokoluokassa ja samojen haasteiden edessä. Voimme antaa toisillemme vertaistukea, sanoo Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen

PiiroisenmukaanSavoGrowonyhteinen alusta sekä kunnanjohtajille että resursseille.

– Yhteistyön tiivistämiselle kaikilla sektoreilla on tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta. Yksin ei voi kaikkea hoitaa, eikä pärjätä, sillä kuntien vaateet kasvavat, resurssit pienenevät ja rahoituksessa on painetta. Yhdessä ollaan kokoamme suurempia.

Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen korostaa, että kuuden kunnan yhteistyölläonjopitkähistoria.

– Yhteistyömme on jo toimintapa ja ajatusmalli. Meillä on kuudet hartiat. Ja se ei ole enää pelkästään yrityskehittämistä, vaan rinnalle on tullut myös alueen kokonaiskehittäminen. Tapaamiset ovat myös sparrausalusta kunnanjohtajille, joiden työ on joskus aika yksinäistä. Voi jakaa ajatuksia,sanooSepponen.

MyösKeiteleenkunnanjohtaja PasiMarjakangas korostaaajatustensparrausta. –Kylläyhteistyössähyvääonainakinse, että pääsee vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan mitä muualla tapahtuu. Syntyy laajempi näkökulma ja ollaan vahvempia yhdessäkuinyksin,sanooMarjakangas.

Hankeyhteistyö tuo enemmän Kehitysyhtiönisothankkeetjaasiantuntijat tuovat virtaa elinkeinotoimintaan ja aluekehittämiseen.

– Yrityskehittäminen kokonaisuudessaan on tosi tärkeää. Jos olisi vain omaan kuntaan rekrytoitu elinkeinoasiantuntija, niin se olisi paljon vähemmän, kun nyt saadaan viiden elinkeinoasiantuntijan osaaminen käyttöön. Ja lisäksi SavoGrown muuta asiantuntemusta eri hankkeista. Pielavetisten yritysten käytössä on huomattavan laajat ja monipuoliset lähipalvelut, sanoo Pielaveden kunnanjohtaja JohannaViita

Viita nostaa esiin kuntarajat ylittävien hankkeiden ison vaikutuksen, kuten Vesannon kunnanjohtaja Pia Harmokivikin

– Se raha, joka maksetaan SavoGrowlle, niin me saamme sen moninkertaisesti takaisin näiden hankkeiden kautta. Tällaisiin hankkeisiin ei meidän kunnassamme riittäisi tekijöiden rahkeet, kun on ohut organisaatio. Kaikki nämä palvelevat

Tervon kunnanjohtaja Lari Tiikasalo, Vesannon kunnanjohtaja Pia Harmokivi, Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen, Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen, Pielaveden kunnanjohtaja Johanna Viita ja Keiteleen kunnanjohtaja Pasi Marjakangas tapaavat säännöllisesti toisiaan Kehitysyhtiö SavoGrown hallituksen kokouksissa ja valmistelevissa kokouksissa. Elokuun lopun kokous pidettiin Suonenjoella kehitysyhtiön tiloissa.

meitä,jajoissakinlakisääteisissäkintehtävissä kuten kotouttamisessa. Tosi hyvä, että meillä pyörii isoja yhteisiä hankkeita, sanooHarmokivi.

–Meilläonmyösyhteisiävirkojajakoko ajan etsitään kuntakumppania. Yksin ei enää tehdä, jos se ei ole aivan välttämätöntä. Yhteistyö ja hankkeet ovat vahvuuksia,jatkaaHarmokivi.

Naapuriyhteistyö koetaan tärkeäksi myösTervossa.

– Yhteistyössä on paljonkin järkeä, kun huomioidaan, minkälainen kuntarakenne meillä on. Olemme viisi pientä kuntaa ja yksi pieni kaupunki. SavoGrow luo hyvän pohjan avoimelle keskustelulle elinkeinoja kehittämisasioissa. Kehitysyhtiö on hyvä esimerkki siitä, kun tehdään yhteistyötä, saadaan hyviä asioita aikaiseksi. Hankkeita, joita SavoGrow hallinnoi, ei yksinäinen kunta pystyisi tekemään. Yhteistyö naapureiden kanssa on tärkeää, korostaa Tervon kunnanjohtaja Lari Tiikasalo

Alueen vahvuus on monipuolisuus Kuuden kunnan alueellisena vahvuutena nähdään elinkeinoissa monipuolinen yritystoiminta.

– Jos lähtee Keiteleestä liikkeelle, niin puuteollisuus on koko seutukunnalle iso asia.Sielläkäylähikunnistakinpaljontyöntekijöitä. Ja onhan täällä vahvaa maataloutta, kuten Pielavedellä. Ja marjanviljelyä.Ehkäuutenaavauksenaonuusiutuva energia,kutentuulivoima.Siitäonmahdollisuutta saada alueelle tuotannollista toimintaa, josta tulee kuntiin verotuloja ja ehkä joku työpaikkanakin, sanoo Marjakangas.

Tiikasalo pitää monipuolisuutta alueen rikkautena.

–Meilläonkunnissaelinkeinollisestierilaiset rakenteet ja näen sen nimenomaan vahvuutena. Emme kilpaile elinkeinoasioissakeskenämme,vaankunelinkeino-

rakenne on erilainen, niin pystymme tekemään paremmin yhteistyötä SavoGrown elinkeinoasiantuntijoidenkin kautta. Yritystoiminta ei tunne kuntarajoja.

Ja siinä mielessä ne voivat työllistää ja tuoda ylipäätään koko alueelle elinvoimaisuutta. Se ei ole keneltäkään pois, vaan kaikilleplussaa,sanooTiikasalo.

Myös Sepponen pitää alueen vahvuutena monipuolista teollisuutta, kuten myösperinteistämaataloutta.

– Eikä koko alueemme sijaintikaan ole huono. Vaikka etäisyys kuntien kesken on iso, niin ajattelen, että esimerkiksi mekin Rautalammilla ollaan kahden ison kaupungin Kuopion ja Jyväskylän välissä. Työssäkäynnin kannalta eivät välimatkat ole mahdottomia, sanoo Sepponen.

Kaikissa kunnissa hyvää Kysyimme jokaiselta kunnanjohtajalta, mitä hän kadehtii naapurikunnista. He eivät kuitenkaan kadehdi, vaan arvostavat naapureidenratkaisuja.

–Kannatanaitoayhteistyötä.Onhantuo Suonenjoen uusi liikuntahallikompleksi uimahalleineen kuitenkin hieman kadehdittava. Se on juuri sitä, mitä kunnan tulee kuntalaisille tarjota. On palvelut saman katon alla. Mutta onneksi ollaan niin lähellä Suonenjokea, että vierailut siellä käyväthelposti,sanooSepponen.

–Rautalammillaonpositiivinenyhteisöllisyyden ja paikkakunnan identiteettiin liittyvä henki, joka huokuu heidän yhdessä tekemisessään. Sitä kehitystä tarvittaisiin enemmänSuonenjoenkinsuuntaan.Jokaisella on paikkansa ja roolinsa, mutta yhdessä voitaisiin tehdä meilläkin enemmän kunnan hyväksi, sanoo Piiroinen.

Keiteleenelinkeinotoimintanousiesiin.

– Ehkä hieman kadehdin Keiteleen työvoimaomavaraisuutta, joka on yli sata prosenttia. Ja sitä kansainvälisyyttä, joka heillä on siellä sahateollisuudessa. Ja

vähän Keiteleen tapahtumatuotantoa. Keitelepäiväkinonhyvinjärjestettyjaonhyviä esiintyjiä,muttaeitietystitarvitsekopioida samaatuohonnaapuriin,sanooHarmokivi – Pidän hyvänä Keiteleen ennakkoluulotonta suhtautumista kaikenlaisen uuteen elinkeinotoimintaan ja toimintaedellytysten luomiseen. En toki sano, etteikö meilläkin näin tapahtuisi, mutta Keiteleellä on oltu ennakkoluulottomampia. Ja Tervon matkailun ja ulkoilureittien kehittäminen on ollut innostamassa itseäkin. Vesannolta ja Rautalammilta nousee esiin lähidemokratia,sanooViita. Vesannonideoinnillekehut.

– Ehkä ottaisin mallia Vesannolta jalkapallon Reiska MM-kisoista. Tuollainen hauska teema, joka on nostettu isommaksi tapahtumaksi. Toinen on marjanviljelyssä brändäys Suonenjoen mansikalle, joka sai nimisuojankin. Se on hieno suoritus. En kadehdi, mutta täytyy nostaa hattua,sanooMarjakangas.

– On pakko sanoa, että Tervo on niin mahdottoman hyvä kunta, ettei kadehtiminenkuuluomaansanavarastoon.Jokaisesta naapurikunnasta voisi ottaa jotakin Tervoon. Jokaisesta kunnasta löytyy niin paljon hyviä asioita, vahvuuksia ja omintakeisia piirteitä, joista kunnat tunnetaan, että on vaikeaa nimetä mitään erityistä, sanooTiikasalo.

SavoGrown hallituksen kokouksissa kunnanjohtajat saavat toisiltaan vertaistukea.

TEOLLISUUSALUEET,

Mikä kuntien elinkeinoasioissa on nyt kuuminta?

Kysyimme kunnanjohtajilta, mikä kuntien elinkeinoasioissa on nyt kuuminta?

”Varmasti se on meidän teollisuusalueemme investoinnit. Uuden teollisuustien siirtäminen ja rakentaminen, joka on kokonaisuudessaan noin kolmen miljoonan investointi. Ja toisaalta teollisuusalueella tapahtuvat muut yritysten investoinnit. Keitele Groupin alueella on jo uusia rakenteita pystyssä ja he uusivat siellä tilojaan.”

KEITELE, Pasi Marjakangas

”Kala-asema pohdituttaa meillä tosi paljon. Olemme toivoneet, että olisi saatu siihen toimija. Asemalla on Suomessa harvinainen spiraalipakastuslaitos. Kalastus menee alaspäin, vaikka meillä on hyvät ja puhtaat kalavedet. Kalastus on huoltovarmuuden kannaltakin hyvä asia.”

VESANTO, Pia Harmokivi

”Energiapuun kysynnän väheneminen ja meillä on Energiapuun uudet hyödyntämismahdollisuudet -selvitys. Metsän myynti on tosi tärkeää, sillä noin 90 prosenttia Pielaveden yhteisöverotuotosta tulee metsänmyynnistä. Ja tällä hetkellä energiapuun kysyntä vähenee, kun lämmöntuotanto siirtyy polttokattiloista sähkökattiloihin. Yksi tärkeä asia on meidän keskustaajaman kehittäminen.”

PIELAVESI, Johanna Viita

”Vakautta ja varmuutta haetaan. Työvoimaan liittyvät kysymykset ovat aina akuutteja. Miten toimivat kunnille siirtyneet TE-palvelut niin työntekijöiden kuin työnantajien näkökulmasta. Isoimpana hankkeena on kaupungin investointi Karhukiven teollisuusalueen bioterminaaliin. On Ysitien ramppien ratkaisut, rakentamisessa Herralantien palveluasumisyksikkö ja kolme luvitusvaiheessa olevaa aurinkoenergiahanketta.”

SUONENJOKI, Juha Piiroinen

”Nostaisin esille Toholahden teollisuusalueen laajennushankkeen, jonka avulla saadaan uusia teollisuustontteja ja on jo saatu alueelle uutta infraa. Tämä laajennus herättää toki kaksijakoista ajatusta kunnassa, kun kouluja on lakkautettu. Tuulivoimahankkeiden keskustelukin käy meillä kuumana.”

RAUTALAMPI, Anu Sepponen

“Tällä hetkellä kuuminta elinkeinoasioissa on Nilakkalohi Oy:n investointi, joka merkittävästi kasvattaa kalankasvatuksen volyymiä ja on teknologisesti merkittävä. Kunnan osalta merkittävää on Äyskosken siirtyminen kokonaan kunnan omistukseen ja selvitämme kosken tulevaisuuskuvaa. Koskesta ollaan laajasti kiinnostuneita. Lisäksi kunnan ulkoilureittejä uudistetaan. Voisi sanoa, että Tervossa tapahtuu asioita.”

TERVO, Lari Tiikasalo

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

Toimitila- ja tonttipalvelu kokoaa alueen kiinteistöt yhteen

Etsitkö yrityksellesi tiloja tai onko suunnitelmissa laajentaa? SavoGrowkuntien yhteinen toimitilapalvelu-verkkosivusto on juuri julkaistu. Maksuttomaan palveluun kerätään alueen vapaat, yrityskäyttöön soveltuvat toimitilat ja teollisuustontit. Palvelu on avoin kaikille.

Kuntienelinvoimaamitataanuseinverotuloilla, työpaikoilla ja yritysten kasvulla. TämänvuoksiSavoGrowsuuntaajatkossa toimintaansa entistä voimakkaammin sijoittumispalveluihin eli uusien yritysten jainvestointienhoukuttelemiseenalueelle.

SavoGrowonjuurijulkaissutalustanToimitila- ja teollisuustonttipalvelulle, jonka tarkoituksena on koota yhteen alueen yrityskäyttöön soveltuvat tontit ja toimitilat. Palvelu on ensimmäinen osa SavoGrowalueen laajemman sijoittumispalvelukonseptinkehitystyötä.

”Palvelu on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaja voi olla kuka tahansa – kunnan työntekijä, kiinteistönvälittäjä tai yksittäistä toimitilaa vuokraava yksityis-

henkilö”, kertoo rekisterin kokoamista koordinoivaprojektipäällikkö ElinaVälkky Palvelun lähtökohtana on ollut ajatus siitä,ettäyhdessäolemmeenemmänkuin yksin – laajempi valikoima yrityskäyttöön soveltuviakiinteistöjäonkaikkienetu.

“Jos yritys sattuu sijoittumaan naapurikunnan puolelle, se tuo silti työpaikkoja, toimeliaisuutta ja palveluostoja, jotka hyödyttävät laajempaa aluetta” toteaa SavoGrown toimitusjohtaja Tapani Laitinen

Toimitila- ja tonttipalveluun voit tutustua osoitteessa: https://savogrow.toimitilapalvelut.fi

Keitele Pielavesi Rautalampi Suonenjoki Tervo Vesanto

Menestys on syntynyt omilla roboteilla

Suonenjokelainen PCM Technology valmistaa putkistoissa tarvittavia kartioita ja kauluksia, joista 80 prosenttia menee vientiin. Kehitysyhtiö SavoGrown elinkeinoasiantuntijat ja Suonenjoen kaupunki ovat tukeneet yrityksen taivalta alusta lähtien.

Teksti: Anssi Kemppinen

Kuvat: Elina Välkky

PCM Technology -yrityksen kokoustilassa kaikuunaurunremakka.

Yrityksen toimitusjohtaja Tommi Väänänen, laatu- ja standardiasioista vastaava Mika Kahelin, Kehitysyhtiö SavoGrown edellinen toimitusjohtaja Olli Tiainen ja sen monia teknologiahankkeita vetänyt Martti Kettunen päivittävät toistensa automerkit ja autojen polttoainejärjestelmät, ennen varsinaiseen asiaan siirtymistä.

Tämä on heidän omaa sisäpiirihuumoriaan, joka on syntynyt useissa tapaamisissavuosienvarrella.

Nelikon yhteistyö alkoi jo vuoden 2003 tienoilla.VäänäselläjaKahelinillaolioman alansa liikeidea, ja sitä he lähtivät esittelemään SavoGrown edeltäjän eli SisäSavon seutuyhtymän elinkeinoasiantuntijoille.

–Puhtaaltapöydältälähdettiin.Meilläoli oikeastaan vain idea lopputuotteesta, mutta kaikki muu puuttui siitä välistä. Ei ollut tuotantotiloja, koneita tai laitteita tuotteen valmistukseen. Pohdittiin rahoitusta Finnveralta ja pankeista, muistelee Väänänen.

Liikeidean kehittäjät otettiin avosylin vastaan ja jatkokehittämiseen löytyivät tilatJalkalantieltäFuturialta,jossatuolloin sijaitsivat Suonenjoen ja seutuyhtymän elinkeinopalvelut.

– Silloin 2000-luvun alussa Suomessa oli yrityshautomobuumi päällä ja Suonenjoen kaupunkikin sellaisen perusti. Tommi ja Mika olivat lähes ensimmäisiä asiakkaitamme, sanoo Tiainen, joka oli Suonenjoen yrityshautomoa perustamassa.

Apua rahoituskuvioihin

Futurialle ja Suonenjoelle oli helppo tulla, muistelee Kahelin. Ja palvelut olivat käytettävissä.

– Alkuaika meni aika paljon rahoitusta selvittäessä ja hakemuksia tehdessä, pankeilta, Finnveralta, TE-keskukselta ja Tekesiltä.Rahoitusneuvontaolienitensitä,mitä elinkeinoneuvonnasta tarvitsimme ja saimme. Selviteltiin myös markkinoita ja me suunnittelimme alustavasti koneita, sanooVäänänen.

– Kun saitte ensimmäiset ideat ja liiketoimintasuunnitelmat kasaan, niin oltiin sparrailemassa,ettämitenniistäpäästään eteenpäin. Hautomon lisäksi silloisella seutuyhtymällä oli teknologiahankkeita, joista pystyttiin myös tukemaan yrityksiä, vaikkamessuillakäyntiin,sanooKettunen.

Yksi tärkeä suunnitelma oli jo alusta lähtien automatisoida tulevaa tuotantoa, jossarobotitolivatvahvastimukana.

– Puolitoista vuotta olimme Futurialla ja sitten menimme Kimpanraitille kaupungin hallille vuokralle. Siihen asti oltiin puhtaastisuunniteltujasittenalettiinrakentaa laitteita,sanooKahelin.

Aloittelevat yrittäjät olivat miettineet sijoittuvansa myös Kuopioon tai Siilinjär-

velle, mutta Suonenjoki veti pidemmän korren,toteaaVäänänen.

– Täällä oli yrittäjälle avoin ilmapiiri ja yrittäjänä helppo toimia. Ja kun alkuun meille lyötiin heti toimistotilat Futurialta ja lähes heti päästiin jatkamaan kaupungin tuotantotiloissa, ei ollut ongelmia niiden suhteen. Muilta kaupungeilta ei tullut silloinpaljonjeesiä,sanooVäänänen.

– Vuoden 2005 lopussa saatiin ekat tuotteet ja seuraavan vuoden alussa ensimmäisetkaupat,sanooVäänänen.

Nopea hallipäätös

Kasvu alkoi ja viiden vuoden jälkeen yritys tarvitsivalmistukseenjolisäätilaa.

Kahelinin mukaan ajatuksena oli ensin rakentaa oma halli ja tilat Kuopioon. Tiainen ja Kettunen laittoivat kuitenkin sormensa peliin. Nelikko lähti keskustelemaan ja kahdessa viikossa oli syntynyt päätösjäädäSuonenjoelle.

– Suonenjoen kaupunki päätti silloin rakentaa tämän hallin, jossa nyt ollaan. Ja lähestulkoon niillä piirustuksilla, mitä alun perinsuunniteltiin,muisteleeVäänänen.

Väänäsen mukaan kaupungin elinkeinopuolellajaomallayritykselläolimolemmin puolin hyvä luotto, vaikka silloin yrityksessäolivainneljätyöntekijää.

– Täytyy nostaa hattua kaupungille rohkeudesta, toki hallin toinen puoli säilyi ensin vastaanottotilana muille paikallisille yrityksille,kiitteleeVäänänen.

Tiainen arvioi, että hallin rakentaminen vuonna2010onvarmaanedelleenkinSuonenjoen kaupungin suurimpia satsauksia elinkeinopuolella.Helppopäätöseiollut.

– Puolet hallista oli PCM:n ja puolet ensin tyhjää tilaa, mikä oli päättäjille hankala asia selittää. Kaupungillekin rakentaminen oli riski. Perustelin rakentamista silloin niin, että PCM tulee tarvitsemaanloputkintilat.

- Ollilla oli kristallipallo kohdillaan, sillä vuonna 2015 kaikki hallin tilat olivat jo

meillä käytössä. Hallia on vähän jo laajennettukin,sanooVäänänen.

KaupunkiomistaaedelleenhallinjaPCM toimiisiinävuokralla.

–Sekinolihyväpäätössilloin2010,että voitiin rahat sijoittaa tuotantoon, eikä seiniin. Tuolloin meille tuli kauluksetkin mukaantuotantoon,sanooKahelin.

Tänään yrityksellä on lattiapinta-alaa 3500 neliötä, 32 työntekijää ja 13 robottia. Liikevaihto on yli seitsemän miljoonaa euroa.

Saatavuus kilpailutekijä

Yrityksen menestys on syntynyt jatkuvalla kehitystyöllä ja tehokkaalla toimitusketjulla.

PCM:n oma insinööriryhmä kehittää jatkuvasti tuotannossa käytettävää robotiikkaajatehostaanäintuotantoaan.

– Tuotanto on hyvin automatisoitu, eikä samanlaisia tuotantoyrityksiä PohjoisSavossa muita juurikaan ole, arvioi Kettunen.

Väänäsen mukaan itse tuotetta ei voi juuri kehittää, vaan kilpailutekijät tulevat hinnastajatoimitusketjuntoimivuudesta.

– Saatavuus on tärkeä kilpailutekijä, ja siinä me varmaan erottaudumme muista. Toimitus on kunnossa ja lupaukset pidetään. Asiakkaan pitää saada tuote kohtuullisella toimitusajalla, sanoo Väänänen

Väänäsen mukaan saatavuutta edistää se, että yritys tekee tuotteita paljon varastoon, mikä on myös yksi kilpailutekijä.

Kahelinin mukaan runsasta varastoa voi pitää, sillä putkiston osat ovat kuluvia ja niitä tarvitaan jatkuvasti normaalissa kunnossapidossa.Alaeiolesuhdanneherkkä.

– Näin tuotanto pystyy tekemään isoja sarjoja, eikä tarvitse tehdä tilausten perässä. Ja teemme laadukasta tuotetta, sanooKahelin.

Rautakaupan hyllyltä PCM:n tuotteita ei löydy, vaan Suonenjoelta rekat vievät niitä tukkukauppoihin, josta tukkurit jakelevat neloppukäyttäjille.

– Pääsimme jo alussa Pohjoismaiden markkinoille. Nyt yrityksen tuotteista vientiin menee 80 prosenttia, muuallekin Eurooppaan,sanovatVäänänenjaKahelin. –PCMonoikeastaansellainenoppikirjamainen tarina yrityksen hienosta kehityskaaresta,tiivistääTiainen.

Robotit ovat olleet vahvasti mukana suonenjokelaisen PCM Technologyn yritystoiminnassa. Kuvassa monia teknologiahankkeita SavoGrowlla vetänyt Martti Kettunen, SavoGrown eläköitynyt toimitusjohtaja Olli Tiainen, yrityksen laatu- ja standardiasioista vastaava Mika Kahelin ja toimitusjohtaja Tommi Väänänen.

Kartioita ja kauluksia

Suonenjokelainen PCM Technology valmistaa putkistoihin kuuluvia kartioita ja kauluksia.

– On putkea, käyrää, t-putkea ja me teemme siitä isosta putkisto-osien joukosta kahta palikkaa. Tavallinen ihminen voi nähdä kartioita vaikka uimahallissa ja siellä missä putkistossa tarvitaan korroosion ja paineen kestoa. Puhtaan ja likaisen veden käsittelyssä, ja monen alan prosessiteollisuudessa, sanoo laatu- standardiasioista vastaava Mika Kahelin

Kun putkistoja on erilaisia, niin eri malleja ja kokoja tarvitaan paljon.

– Eri tuotteita on yhteensä 1500 ja vuodessavalmistamme1,5miljoonaakappaletta, sanoo toimitusjohtaja Tommi Väänänen Tuotteet valmistetaan ruostumattomasta teräksestä, jota saadaan Outokummun Tornion tehtaalta.

– Raaka-aine on 95-prosenttisesti kierrätettyä ja oma tuote täysin kierrätettävä. Täältäkin valmistuksen hukkaerä menee takaisin Outokummulle, sanoo Kahelin.

PCM Technology Oy

Putkiin liittyvien tarvikkeiden valmistus teräksestä

Perustettu 2004 (OTPSkonsernin tytäryhtiö 2021)

Perustajat Tommi Väänänen ja Mika Kahelin

Työntekijöitä 32

Suonenjoki, Lentokentänkatu 7

Vahva yrittäjäverkosto

Suonenjoennoin600yritystäjayrittäjäksi aikovaa pitävät Kehitysyhtiö SavoGrown elinkeinoasiantuntija Minna Saarion työpäivät täysinä.

– Laskin, että syyskuun yhdellä viikolla minullesoitti18yrittäjää.Soittojenlisäksi otetaan yhteyttä sähköisen ajanvarauksen kautta, sähköpostilla ja eri viesteillä. Kasvokkaisia tapaamisia Saario ehtii tehdä yhdestä kahteen päivässä.

– Tällä hetkellä tapaamisissa usein etsitään yrittäjän kanssa uusia asiakkaita tai toimintoja, ja mietitään palvelutarjontaasekä hinnoittelua.Kuluttajien heikentynyt ostovoimanäkyy erityisesti palvelualoilla, sanoo Saario.

– Myös yritysten investointi- ja kehittämisasioita valmistellaan aktiivisesti yrittäjien kanssa. Omarahoitusosuuden saamisessa rahoituksiin on haasteita ja

se hidastaa yritysten kehittymistä – vaikka halua kehittyä löytyykin. Saarion mukaan paljon on myös omistajavaihdosneuvontaa, koska moni yrittäjä on eläköitymässäja myyvät liiketoimintansa.

– Heitäautetaan monin eri tavoin, kuten esimerkiksi neuvotaan markkinointikanavat, joista uusia jatkajia tavoittaa. Me emme tee yrityksen tai liiketoiminnan arvonmääritystä, mutta meillä on hyvät yhteistyökumppanit, joita suosittelemme.

Myös yritysten ostajia neuvotaanmonin eri tavoin ja näitä tapaamisia onpaljon.

–Suonenjoelle yritysten sijoittumiskyselyjä on ollut tänä vuonnaenemmän kuin viime vuonna, myös uudet yrittäjät etsivät aktiivisesti toimitiloja. Kyselyjä tuleeenimmäkseenPohjois-Savonalueelta,muttamyösmuualtaSuomesta,sanoo Saario.

– Yrittäjäverkosto Suonenjoella on vahva ja avoin. Kun tulee tänne yrittäjäksi, niinnopeastiesimerkiksilöytääyhteistyökumppaneita, ja osataan suositella toisia yrittäjiä.Suonenjoen kaupungin tontti- ja

TIESITKÖ NÄISTÄ PALVELUISTA?

SavoGrown yritysrekisteristä löydät paikalliset palvelut

Mistä löytää paikallinen remonttimies, kampaaja tai vaikka nuohooja?

SavoGrown yritysrekisteri kokoaa yhteen alueen yritykset ja palveluntarjoajat. Rekisterionavoinjamaksutonkaikillealueen yrityksille. www.savogrow.fi/yrityshakemisto

Vuokrattavat elintarvikealan tuotekehitystilat

Suonenjoen Yrityspuisto Futurian tuotekehitystiloja vuokrataan yrityksille lyhytaikaiseen käyttöön. Hyvin varustellut tilat mahdollistavat elintarviketuotteiden jatkojalostuksenjakoevalmistuksen.SavoGrown tuotekehittäjät auttavat mm. reseptiikassa, pakkausmerkinnöissä ja ravintosisällön laskennassa. www.savogrow.fi/elintarvikkeet

tilaneuvottelut toimivat nopeasti ja joustavasti. Saarion työpöydällä on vielä paljon muutakin. Hänvälittääyrittäjilletietojatoimitiloista, vastaa Uusyrityskeskuksen aloittelevien yritysten laatutyöstä, sparraa aloittavia yrittäjiä, valmistelee yritysten investointi-ja rahoitushakemuksia ja etenemisstrategioita. Hän on myös mukana kaupungin johtoryhmässä ja erilaisissa yritysyhteistyötapaamisissa.

MINNA SAARIO Elinkeinoasiantuntija Suonenjoki

Uudet liikeideat ovat muuttaneet SAKISIn palveluita

Valmisvarastojen rakentamista helpottaa Pajatien korkea halli ja siltanosturit.

Pielavedellä toimiva yritys kehittää uutta yhteispelillä.

Teksti: Anssi Kemppinen

Kuvat: Elina Välkky

Pielavedellä Pajatien varrella sijaitsevasta hallista kuuluu meteliä. Hallin vanha lattiabetoni on viistetty auki ja yhteen alituskohtaansovitellaanputkea.

– Parannellaan hallin viemäröintiä, huikkaaSAKISI-yrityksenomistajajatoimitusjohtaja Arto Väisänen ja sovittelee viemäriputkenmalliapaikalleen.

SAKISI oli ollut pari vuotta hallissa vuokralla, mutta tänä vuonna yritys hankki kiinteistön Pielaveden kunnan omistamaltaPielavedenTeollisuushallit-yhtiöltä.

– Kevättalvella ostettiin koko kiinteistö. Tässä on reilu 2000 neliötä pinta-alaa ja kolmannes tästä on menossa meiltä muillevuokralle,sanooVäisänen.

Hallikiinteistön kaupoista Väisänen antaa erityiskiitoksen Kehitysyhtiö SavoGrown Pielaveden elinkeinoasiantuntijalle Aarno Niskaselle ja Pielaveden kunnanjohtajalle JohannaViidalle

– Heidän ansiostaan päästiin niihin kauppoihin. Aarno antoi kipinän ostamiseen ja hän oli isona apuna, että saatiin ostoon vielä avustuksia Maaseuturahoituksesta. Ja iso kiitos kunnanjohtajalle, joka oli enemmänkin kuin hengessä mukana.

Siltanosturit helpottavat Kiinteistökaupassa Väisänen halusi varmistaa, että muitakin ostajia kiinnostanut korkea halli säilyy SAKISIn käytössä. Hallissaseonvalmistanutpäätuotteitaan.

– Meille on äärimmäisen tärkeä tämän hallitilan korkeus ja katossa olevat siltanosturit. Se on se syy, miksi me olemme täällä.Tällaisiahallejaeiyksikertaisestiole tarjolla,taustoittaaVäisänentyytyväisenä.

Yritys valmistaa erilaisia lämpimiä ja paloturvallisia tiloja, kuten autotalleja ja varastoja sekä alihankintana tilaustuotteita. Ne tehdään Pielavedellä valmiiksi ja siirretäänasiakkaidenkohteisiin.

–Tilatovatasennusvalmiita,elilattiatja sähköt ovat valmiita. Tiloja menee niin yksityisille kuin firmoille, kuten rakennusliikkeille.Rakennusliikkeilletehdäänvaikka valmiita ilmastointihuoneita ja muita erilaisiayhdistelmätiloja,niinsanottujahybriditiloja.

Tilat kootaan elementeistä, jotka voivat painaa usean sata kiloa. Siltanosturit helpottavatniidenkäsittelyä.

–Meilläontäällävarastossaaikapaljon valmiina koontitavaraa ja parhaimmillaan asiakassaaautotallinkuukaudessa.

Uutta kehittäen

Yrityksen liikevaihdosta suurin osa muodostuu nykyään varastotilojen rakentamisesta ja myynnistä, mutta palveluita on muitakin.

– Meiltä löytyy laaja varasto teräs- ja palo-ovia. Ovet toimitetaan kuukauden tai kahden toimitusajalla. Se on noin kolmannesmeidänliiketoiminnastammetällä hetkellä. Toimitilojen vuokraus on sivubis-

nestä,sanooVäisänen.

Uudestakiinteistöstälöytyyvielävuokratiloja, jotka sopisivat erilaisiksi tuotantotiloiksitaikorjaamoksi.

SAKISI-yritys perustettiin parikymmentä vuottasitten.Omistajiaolituolloinneljä.

– Aloitettiin sillä, että tehtiin Pielaveden keskustaan rivitaloja. Sitten tehtiin kaikenlaisia kesäasuntoja ja omakotitaloja. Olen ollut pääosin yrityksen vetovastuussa ja vuodenvaihteessa koko omistus siirtyi minulle,sanooVäisänen.

Yritys on toiminut aina rakentamisalalla, muttapalveluvalikoimaonmuuttunut.

– Minulla on ollut taipumuksena aina vähän haistella uusia asioita. Olen oppinut luovimaan. Rakennusalalla kun on ollut haasteellisia aikoja, niin sitten meillä on tullutnämäomattuotteet.

Toinenmuutoksenvoimaonollutuusien innovaatioiden luominen ja uuden kehittäminen. Ideointi alkaa Väisäsen omasta ajattelusta.

– Minun pääni tuottaa lähtötilanteen. Piirrän aikani ja sitten yrityksessä neljästään Elias Rautakosken, Juha Honkasen ja Kimmo Helppolaisen kanssa työstämme ideaa eteenpäin. Asentajien kanssa käydään vielä läpi liitoksia ja muutasellaista.Sittenmeilläontuote,jota

voimmekehittää.Jaasiakkailtakuulemme vieläkehitysehdotuksia.

– Kehittäminen on joukkuepeliä, sillä omaanajatukseentaiomaantapaantehdä voijumittua.Pienityöryhmäauttaa.Ympärillä olevia ihmisiä kannattaa aina kuunnella,painottaaVäisänen.

SAKISI on vientiyritys

Valmiiden varastotilojen tekeminenkin alkoi Väisäsen mukaan ensin sivutuotteena ja harrastuksena. Ja ajatuksesta, ettävanhaavoiparantaa.

– En ole matkija. Näissä varastotiloissa erilaista innovaatiota on se, että tila on lämmin ja paloturvallinen, ja on käytetty paljonpuuta.Uudentyyppisentilankehittäminen vei pari vuotta ja sitten vein sen Kuopioon nähtäväksi. Ensin ei ollut kysyntää, mutta tein varastotiloille kysynnän. Esittelin tuotetta eri tahoille, jostasaammenykyääntilauksia.

Nyt varastotiloja menee vuosittain kymmenittäin Suomeen ja alihankinnan kautta Eurooppaan asti eli SAKISI on sitä kautta vientiyritys.

Euroopassa toimiminen on Väisäselle tuttua ja 40 yrittäjävuoden aikana on syntynytisoystäväverkostoEurooppaan.

– Ostan paljon tavaraa Euroopasta, kuten Virosta, Latviasta ja Liettuasta, ja kauppaa olen 30 vuoden aikana tehnyt myös Englannissa, Puolassa, Turkissa ja Italiassakin. Ystäväpiiri on iso ja voi kilauttaa kaverille, jos tarvitsee jotain. Yleensä vastaus on “En tiedä, mutta voin selvittää”.

Väisänen arvostaa sähköisiä nykyjärjestelmiä tavaroiden tilauksessa, mutta syvempiäliikesuhteitasyntyykasvotusten.

– Tällainen vanhoilla arvoilla liikkuva pitää tärkeänä, että käy paikan päällä tapaamassaihmisiä.Jääkasvotmieleen.

Seuraava idea tulilla

– Ajatuksissa on jo yksi tuote, jota kehitämme paremmaksi. Olemassa oleva tuote, mutta paremmin skandinaavisiin olosuhteisiinsoveltuvana.

Enempää ideasta ei kerrota, mutta kehitysajatuksia Väisänen mielessä liikkuu jatkuvasti.

– Ehkä se on elämäntapa tai riesa, että aina pitää kehittää jotain uutta. Vanhat tekotavat voivat kyllä olla hyviä, mutta tekeepä mitä yritystoimintaa tahansa, niin jotain voi aina tehdä paremmin tai uudella tavalla.

SAKISI Oy

Valmisrakennusten, palo- ja teräsovien myynti

Perustettu 2007

Omistaja Arto Väisänen

Työntekijöitä 5

Pielavesi, Pajatie 5

Arto Väisänen vinkkaa uusille yrittäjille ainakin sen, että hyvä kirjanpitäjä kannattaa olla heti. Jos esimerkiksi verottaja vaatii jonkun selvityksen, niin se hoituu kirjanpitäjän kautta aikataulussa.

SAVOGROWSTA...

10 vuoden aikana meillä on ollut

yli 21 000

asiakastapahtumaa

Kiireisimpiä kuukausia

ovat yleensä huhti- ja toukokuu. Kiireisin vuosi oli 2020.

Yritysten kehittämistarpeet löytyvät yhteistyössä

TechSavo-hanke tukee teknologiateollisuuden sekä puu- ja rakennusalan pk-yritysten kasvua ja uudistumista.

PIELAVEDEN YRITYSNEUVONTA

Yrityksillä kasvuajatuksia

Aarno Niskanen on ollut Pielaveden elinkeinoasiantuntijana ansiokkaasti kymmenen vuotta.

– Ja tuurannut samalla usein Keiteleellä. Olin sitä ennen 15 vuotta yrittäjä, jotentäälläolevatyrittäjätkylläminuttuntevat. Yhteydenoton kynnystä ei ole, sanoo Niskanen.

– Yhteyttä otetaankin kaikenlaisissa asioissa. Nyt on tullut kyselyjä toimitiloista tänne muuttavilta ihmisiltä, jotka ovat jo yrittäjiä tai lähdössä yrittäjiksi. Ja toimivien yritysten kanssa pohditaan kehitysjuttuja, kuten tuotteistusta ja markkinointia.

Pielaveden yrityksillä on investointi ja kehitysnäkymiä, mutta se vaihtelee toimialoittain. Kasvuajatuksia on ainakin teknologia- ja puuhun liittyvissä yrityksissä.

– Lisäksi tämän vuoden aikana on ollut investointihankkeita ja osaan on saatu rahoitustakin.

Viime vuonna Niskanen keskusteli SAKISI-yrityksen kanssa kiinteistön ostosta ja oli kiinteästi mukana ELYn kanssa käydyissä rahoitusneuvotteluissa. Ja on nyt mukana yrityksen tilamarkkinoissa.

Niskasen mukaan Pielavedelle toivotaan isoja työllistäviä yrityksiä, mutta osa näkee, että monessa pienessä yrityksessä on hyvät puolensa.

– Moni aloittaa täällä myös yksinyrittäjänä, jos ei ole muuta työllistymismahdollisuutta.

AARNO NISKANEN Elinkeinoasiantuntija Pielavesi

Tämän aukeaman koosti TechSavo – pk-yritysten kestävä kasvu ja uudistuminen -hanke.

Teksti: Anssi Kemppinen

Teknologia- ja puualan yrityksillä oli syyskuussa jälleen mahdollisuus osallistua Tampereen Alihankintamessuille TechSavo-hankkeen koordinoimalla yhteisosastolla.

Messut ovat metalli-, elektroniikka-, muovi- ja kumiteollisuus- sekä teollisuuden ICT-alojen tärkein tapahtuma Suomessa.

– Keräsimme jälleen yrityksiä näyttävälle yhteisosastollemme, johon mahtuu 13 yritystä. Niistä kaksi on SavoGrown alueen kunnista. Nämä messut ovat Euroopan suurimpia alan tapahtumia, joissa yritys tapaa ostajia ja yhteistyökumppaneita. Messuilla käynti on yrityksille verkostoitumista ja hieno tilaisuus tuoda omaa osaamistaan esille laajalle joukolle, kuvailee TechSavohankkeen SavoGrow-alueen projektipäällikkö JonniMarkkanen

Hankkeen isona tehtäväkuvana on edistää maakunnan teknologiateollisuuden sekä puu- ja rakennusalan pk-yritystenvalmiuksiakasvuun,uudistumiseen jainnovaatioihin.

Luottamuksen rakentamista

TechSavo toimii koko maakunnassa ja Pieksämäellä. Markkanen kehittää alan yrityksiä SavoGrown kunnissa eli Keiteleellä, Pielavedellä, Rautalammilla, Suonenjoella,TervossajaVesannolla.

Työt hän aloitti hankkeessa reilu pari vuottasitten.

–Itsellätyölähtiliikkeellesiitä,ettäkiersin alueen yrityksiä ja otin yrittäjiin kontaktia. Martti Kettunen (SavoGrown yrityskehittäjä)olirakentanuthyvänpohjan.Yrityskontakteja oli, mutta itse piti luoda oma suhde ja luottamus yrittäjiin. Apuja olen saanut myös SavoGrown elinkeinoasiantuntijoilta,toteaaMarkkanen.

Yritystapaamiset ovat hankkeen perustyötä. Tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään keinoja ja askeleita kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen sekä muutosvalmiuteen. Kehittämistyön perusta lähtee kuitenkin ensin siitä, että yrittäjä ja yrityskehittäjä ymmärtävät tosiaan.

–Kunluottamusjakeskusteluyhteyson

syntynyt, voi lähteä kartoittamaan yrityksentilannetta.Näistäalkaasittenmuodostua niitä yrityksen kehitystarpeita, sanooMarkkanen.

Markkanenonkäynytkehittämiskeskusteluja kymmenien yrityksen kanssa ja oppinut, ettei yhtä yleistä kehittämistarvettaole.

–Joyrityskenttäontosilaaja.Oninvestointitarpeita.Onuusiainnovaatioita,jotka lähtevät liikkeelle jonkin kehittämistuen kautta. Markkinointia, tuotannon kehittämistä, laiteinvestointeja, koneiden tai laitteiden kehittämistä. Ei ole montaakaan yritystä, jotka olisivat samassa tilanteessa,avaaMarkkanen.

– Kaikki kehittäminen ei vaadi rahoitusta, monesti jutustelun kautta voi löytyä ihanpäivittäisiäviilauksiatekemiseen.

Tiedolla eteenpäin

Suoran yrityskehittämisen lisäksi TechSavo tarjoaa myös työpajoja ja muita tiedon lisäämisen tilaisuuksia, joissa testataan vaikka yrityksien liiketoimintamalleja.

– On tärkeä tuoda yrityksiin lisää tämän päivän tietoa. Tänä syksynä meillä on tulossa esimerkiksi Teollisuus X.0koulutus ja keväälle suunnitellaan suuren suosionsaavuttaneitaRotiatuottavuuteen -työpajoja.

TeollisuusX.0keskittyyteollisuudenpalveluliiketoimintaan, jonka ydinajatus on asiakkaan ongelmien ratkaiseminen yrityksenhyvänäliiketoimintana.

TechSavo edistää myös työvoiman saatavuutta. Markkanen käy esimerkiksi peruskouluissakertomassaalanmahdollisuuksista.

– Se on yksi osa meidän yrityskehittäjien työtä. Käyn kertomassa nuorille teknologia-, puu- ja rakennusalasta, niiden opiskelu- sekä työllistymismahdollisuuksista. Olemme pitäneet nuorille myös kesätyösparrauksia,sanooMarkkanen.

– Nuorille avaan esimerkiksi sitä, että teknologia-japuualanyrityksemmeluovat SavoGrown alueen yrityskenttään kivijalkaa. Näkymätkin ovat hyvät. Jos mietitään ilmastonmuutosasioita, niin ehkä

edesauttaa, että suomalaista puuta tullaan tulevaisuudessakin käyttämään. Teknologiateollisuudellamme on taas paljon alihankintaa. Aloilla on työpaikkoja jatyötehtävätovatmonipuolisia.

Markkanen kokee työn merkitykselliseksi,koskanuorilleontarjottavamahdollisimman laaja kattaus eri alojen ja työtehtäviensisällöstä.

Orastavaa nousua

TechSavo haluaa edistää myös yritysten kansainvälistymistä ja väyliä vientiin. Markkasen mielestä sitä tukee verkostoituminenjakestäväliiketoiminta.

– Alueemme yrityksillä on enemmän välillistä vientiä, isojen yritysten alihankkijoina. Alihankintaverkostoa pitää kehittää. Yritysten vastuullisuusasiat pitää olla myös kunnossa, ja monella yrityksellä vaateet ovat jo olemassa ison yrityksen tasollataineovatnousseettapetille.

Yritysten yleiset kasvunäkymät Suomessaovatolleetlähivuosinaheikot.

– Totta kai laskusuhdanne näkyy nyt myös meidän alueemme yrityksissä. Pohjois-Savon yrittäjien tuore suhdanneraportti näytti hieman positiivista valoa ja toivottavasti se jatkuu meidänkin alueellamme.Voidaanehkänytollapiristymisen kynnyksellä, ei ehkä vielä investoinneissa, mutta tilausnäkymien valossa, arvioi Markkanen.

Yritysten kehittämistyön onnistuminen riippuumonestatekijästäjaMarkkasenon vaikeanostaaesilletiettyäonnistumista.

– Kyllä tietysti uudet innovaatiot, toteutuneet ja käynnissä olevat kehittämishankkeet, joihin on saatu tälle alueelle ja yrityksille tukieuroja, niin onhan ne onnistumisia. Ja jos on saanut muutenkin aktivoitua yrityksiä pohtimaan eteenpäin menoa. Hienoa on myös, että pääsee tutustumaan erilaisiin yrityksiin ja rakentamaan näiden välille verkostoa. Tykkään työstäni – työ yritysten ja alueen eteen on todellamielenkiintoista.

TechSavo – pk-yritysten kestävä kasvu ja uudistuminen 01.04.2023 – 31.03.2026. Rahoitus Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahastosta(EAKR).

”Jäätelöä piti tilata jatkuvasti lisää”

Kerkon kauppa turvaa tärkeitä palveluita kyläläisille, mökkiläisille ja matkailijoille. Kyläkauppa löysi jatkajan omalta kylältä.

Teksti: Anssi Kemppinen

Kuvat: Elina Välkky

Rautalammin Kerkonkoskella toimiva Kerkon kauppa avasi ovensa tämän vuoden toukokuussa. Kyläkaupan uudella omistajalla on takana vasta ensimmäinen kauppakesä.

– Kesähän oli hyvä. Porukkaa oli kaupalla hyvin, sanoo yrittäjä Ville Hämäläinen elokuunloppupuolella.

Asiakkaina ovat olleet niin tutut kyläläiset,matkailijatkuinveneilijätkin.

Läheltä kauppaa, tien toiselta puolelta löytyy asuntovaunualue ja kylän halkoo kanava. Järvireittiä riittää pohjoiseen Pielavedelle ja pääsee täältä Päijänteelle asti, avaaHämäläinen.

– Ja ulkomaalaisiakin on käynyt paljon, sanovat Hämäläinen ja avopuoliso Eini Junkkarinen, joka pääosin hoitaa asiakkaidenpalvelunkaupassa.

Kesän kuumimmat myyntituotteet ovat olleet makkara ja olut, mutta erityisesti jäätelö.

– Yllätyin, miten hirveästi jäätelöä meni, kun tulivat ne helteet. Jäätelöä piti olla koko ajan tilaamassa lisää. En edes ymmärtänyt, että jäätelöä voi mennä niin paljon,naurahtaaJunkkarinen.

Kyläläisten pelastus Kyläkauppa kauppatalossa on toiminut jo vuodesta 1982, näyttää Junkkarinen vanhasta lehtileikkeestä. Tämän vuoden keväänäedellinenkyläkauppiaspäättikahdeksan vuoden uran jälkeen luopua kaupan pidosta ja iki-kerkonkoskelainen Hämäläinen huolestui kylän tulevaisuudesta.

– Kyllä koko kylä olisi hiljentynyt, kun vielä kyläkoulukin keväällä loppui. Sellainen hieno kyläkulttuuri olisi loppunut, sanooHämäläinen.

– Osa vanhuksista sanoi, että jos olisi kauppa loppunut, olisi joutunut muuttamaankylältäpois,toteaaJunkkarinen.

Hämäläinen ryhtyikin keväällä pohtimaan kaupan jatkoa. Lopulta hänestä tulikinkauppiasitse,vaikkatiesikyllä,ettei kyläkaupallarikastuta.

– Yritin ensin kysyä kaikkia sukulaisia ja omia tyttäriäkin kaupan jatkajiksi. Kun kukaan ei innostunut, tein itse tarjouksen. En ole katunut, mutta kysy ensi kesänä uudestaan,naurahtaaHämäläinen.

Asiakkaat ovat kiitelleet päätöstä, ja kauppa jatkaa kyläläisten ”olohuoneena”. Uusi ala molemmille

Hämäläiselle ja myös Junkkariselle ala oli uusi. Hämäläinen myös myöntää, ettei kyläkaupanpitoolehelppoa.

– Hirveä synnytyshän tämä on ollut, kun kaikki on pitänyt opetella. On saanut pohtia tuotteiden määriä ja hintoja, opetellajärjestelmiäjaanoaerilaisialupia. Emme ole myöskään missään ketjussa vaanolemme”villijavapaa”.

Moni kyläkauppa elää sillä, että se tarjoaa ruokatavaran lisäksi monenlaisia erikoispalveluja. Myös Kerkon kauppa tarjoaa tärkeitä palveluita alueella. Parin tuhannen eri tuotteen lisäksi kyläkaupasta löytyy kahvio, veikkaus, sivuapteekki ja ostostenkotiinkuljetuspalvelukin.

– On pienbensat, kaasut ja työrukkasia.

Kerkon kaupan yrittäjillä Eini Junkkarisella ja Ville Hämäläisellä on takana ensimmäinen kauppakesä ja kaupan pitoa on saanut opetella.

Kurkut, tomaatit, ruisleivät, perunat, kanamunat ja hunajat ovat lähituottajilta ja lisääkinyritetäänsaada.Jonkinverranpaikalliset tuovat myyntiin käsitöitäkin, luetteleeHämäläinen.

Monipuolisten tuotteiden ja palveluiden rinnalla Hämäläinen korostaa todella tärkeääasiakaspalvelua,jasiitätyöstähän kehuupuolisoaanEiniä.

–Einionkylläerittäinhyväasiakaspalvelussa ja porukka tykkää, sanoo Hämäläinen.

Junkkarisen apuna kaupassa on ollut töissä osa-aikaisena edellinen omistaja, jolta on saatu myös neuvoja kaupan pitoon. Hämäläisen tytärkin on tarvittaessaautellut.

Hämäläinen on monialayrittäjä Hämäläisen oma yrittäjätalous ei ole pelkästään kyläkaupan varassa. Hän viljelee, kasvattaa fasaaneja ja pitää matkailuyritys Willen jahteja sekä ehtiessä paistaa tapahtumissa itse pyytämiään muikkuja.

–Liki30vuottaolentoiminutyrittäjänä.

Matkailutoiminnan kautta Kehitysyhtiö SavoGrown asiantuntijapalvelut ovat jo tulleet Hämäläiselle tutuiksi ja nyt yhteistyötätehdäänkaupassa.

– Kyläkaupan omistajavaihdoksessa SavoGroweiollutmukana,muttatulevissa kaupan investoinneissa kyllä. Suunnitteilla onaurinkopaneeleidenhankinta.Hyväettä alueella on tuollainen kehitysyhtiö, kehuu Hämäläinen.

Talvimyyntiin ideoita

Maaseutuväestön vähentyminen ja suurmarkettien vetovoima ovat vähentäneet

Kerkonkosken kesäasukas Sirkka Korhonen asioi kaupassa säännöllisesti.

FAKTA SAVOGROWSTA... 10 vuoden aikana alueellemme on perustettu Eniten on perustettu metsätalousja terveyspalveluyrityksiä. 838 yritystä

RAUTALAMMIN YRITYSPALVELUT

kyläkauppojen määrää Suomessa. Maaseudun kyläkauppoja ja niiden palveluita tuetaan kyläkauppatuella, jota maa- ja metsätalousministeriö jakoi tänä vuonna 123kyläkaupalle.

Myös Kerkon kauppa saa kyläkauppatukea, mutta silti tulojen eteen saa kaupassa tehdä töitä. Ihmiset tekevät ostoksiaan isommissa marketeissa ja se Kerkonkaupallakyllätiedetään.

– Paljonhan asiakkaita olisi, jos kaikki kävisivät, mutta kyllähän ne marketeista ostavat. Joku ostaa kaiken ruokansa täältä. Ja kyllä moni lomalainenkin käy tästä meiltä ostamassa, etteivät tuo kaikkea kaupungeista, kiittelee Hämäläinen.

Varsinkin loppusyksystä moni kyläkauppa hiljenee, kun mökkiläiset lähtevät ja matkailijoiden määrä hiipuu. Niin Kerkonkoskellakin.

–Tämäonvähänniinkuinmuumilaakso, että keväällä ihmiset heräävät ja talveksi menevätunille,sanooJunkkarinen.

Kerkon kaupalla on ajatuksena pitää talvella sunnuntait kiinni ja toisaalta piristäämyyntiäuusillaasioilla.

– Talveksi pitää keksiä jotain uusia juttuja, että saa oven käymään. Pitäisikö tarjota aitoa hernerokkaa, pohtii Hämäläinentoiveikkaana.

Yrittäjäluonteeseen kun kuuluu uusien ideoidenluominen.

Kerkon Kauppa Oy Päivittäistavaroiden myynti

Perustettu 2025

Yrittäjä Ville Hämäläinen

1–2 työntekijää Rautalampi, Kerkontie 6

SavoGrown Rautalammin elinkeinoasiantuntijalla Tuomo Vähäsarjalla kiire on pysyvä olotila.

– Mutta tykkään, että on paljon töitä ja vielä monipuolista työtä. On kehittämistukia, investointitukia, starttirahajuttuja, yritysten kehittämistä, toimitilaratkaisuja, omistajanvaihdoksia ja firmojen perustamisia. Ja valitettavasti on myös joitakin yritysten alasajoja, jotka ovat usein niitä työläimpiä ja kivuliaimpia projekteja, sanoo kolme vuotta kunnassa ollut Vähäsarja.

Elinkeinopalveluilla on siis kysyntää ja lisäksi Vähäsarja myös jalkautuu yrityksiin.

Erityisesti mieltä lämmittää se, että Rautalammilla uusia yrityksiä perustetaan enemmän, mitä vanhoja poistuu. – Viimeisten vuosien saldo on ollut meillä plussalla. Viime vuonna syntyi 17 uutta yritystä ja tänä vuonna mennään jo toisella kymmenellä. Se on positiivista ja ihmetyttää, kun Rautalammilla ei starttirahaa ole kovin paljon jaettavana. Myös Kerkon kaupan omistajanvaihdoksen prosessissa Vähäsarja on ollut mukana. – Erittäin paljon mieltä lämmittänyt keissi. En edes uneksinut, että kyläkaupallesaadaanjatkajaa,muttajoskusovat tähdet kohdallaan. Olen auttanut esimerkiksi alkoholi- ja muiden luvitusten ja kyläkauppatuen siirtämisessä uudelle firmalle.

Yritysten perustamista ja investointeja jarruttaa lainansaannin vaikeus.

– Ajan suurin haaste on pankkirahoituksen ongelmat ja puute. Lainaa ei tahdo saada oikein millään vakuuksilla. Siksi moni harkitsee yrittäjäksi lähtemistä ja tuskailee investointien tekemistä. Sama asia vaikeuttaa myös Leader- ja ELY-tukien saantia.

Vähäsarja näkee Rautalammin elinkeinorakenteen monipuolisena. Hän ei lähde arvioimaan millaisia yrityksiä vielä tarvitaan, vaan toivoo enemmänkin nykyisten palvelu- ja muiden yritysten säilyvän.

– Näin saadaan Rautalampi pysymään elin- ja pitovoimaisena.

TUOMO VÄHÄSARJA

Elinkeinoasiantuntija Rautalampi

Hotellin ensimmäinen heinäkuu oli täynnä

Keiteleen Koutajärvellä avautui alle vuosi sitten uusi hotelli tapahtumapalveluineen.

SawolaResortissa tarjotaan laatua ja kiireettömyyttä.

Teksti: Anssi Kemppinen

Kuvat: Anssi Kemppinen

Kauniissa maalaismaisemassa mutkitteleva tie tuo matkailijan ison kaksikerroksisen rakennuksen pihapiiriin. Ollaan SawolaResortin hotellilla Keiteleen Koutajärvellä.

Siilinjärven ja Viitasaaren välinen kantatie 77 on kolmen kilometrin päässä, ja Keiteleen kuntakeskukseen on linnuntietämatkaanelisenkilometriä.

Hotelliyrittäjä Juha Ruotsalainen toivottaa tulijan iloisesti tervetulleeksi ja lähtee esittelemään yläkerran makuuhuoneita.

–Meilläon14huonettajamajoituskapasiteettia30.Lisävuoteidenavullavieläviisi lisää,sanooRuotsalainen.

Kun astuu pääovesta sisään, silmä kiinnittyy kunnostettuihin vanhoihin huonekaluihin, koriste-esineistöön ja kodinomaiseen sisustukseen. Rappusia noustessa huomaa matkailuun liittyvää vanhaa rekvisiittaa.

Yksilölliset majoitushuoneet näyttävät kuitenkinmoderneilta.

– Huoneet ovat tilavia ja joistakin löytyy omakeittiökin.

Valkoinen hotellirakennus oli alun perin 1950-luvun vanha kansakoulu. Ruotsalainen kertoo, että koulun jälkeen paikka on ollut monessa käytössä – vanhusten hoitolaitoksena, lomakotina ja vähän ennen hotellia päihdekuntoutujien yksikkönä.

Kiireettä syntyy laatua

Ruotsalainen ja hänen puolisonsa Kirsi Wiik ovat tuoreita hotelliyrittäjiä. Hotelli avasi ovensa asiakkaille viime vuoden lopulla. Takana on ensimmäinen kevät ja kuuminkesäaika.

– Kyllä, ensimmäinen kunnon kesä. Heinäkuu oli täynnä koko kuukausi. Elokuullekin on jo tehty varauksia, iloitsee Ruotsalainenelokuunalkupäivinä.

– Pääosa asiakkaista on tullut sukujuhlistajasyntymäpäiväjuhlistasekäyritysten ja yhteisöjen tapaamisista. Ja joskus he meilläyöpyvätkin.

– Yksi vakituinen asiakasryhmä on ollut myös huolto- ja kunnossapitotyöntekijät, jotkakäyvättöissäpaikallisellasahallasen huoltoseisokinaikana.

Ruotsalaisen mukaan asiakkaat ovat viihtyneet maalaishotellissa ja olleet tyytyväisiä palveluihin. Käynnit ovat poikineet lisätilauksiakin.

– Oli täällä meillä sellainen iäkkäämpi serkustapaaminen ruokineen ja kaikkineen,jakokotalokäytössä,niinseuraava sukupolvi on sitten ottanut meille oman juhlansa. Se on sitä hyvää suusta suuhun markkinointia. Kolmatta sukupolvea odotellessa,naurahtaaRuotsalainen.

Ruotsalainen korostaa, että asiakastyytyväisyyden lähtökohtana on palvelun laatu.

– Ruuat muun muassa valmistellaan täällä alusta asti itse ja lähiruokaa suositaan. Kuhat esimerkiksi haetaan edellisenä iltana paikallisesta järvestä ja

savustan ne tapahtumapäiväksi itse. Marjat lähimetsistä ja perunat naapuritilalta. Ruuan tekoaika on pitkä, mutta laadukkaan lähiruuan valmistaminen vaatii työaikaa.

Rohkeasti uuteen yritykseen

Ruotsalainen ja Wiik ovat olleet yrittäjiä pitkään, mutta hotelli on heille uudentyyppinenyritys.Ideamajoituksestasyntyi,kun Koutajärven rakennukselle pohdittiin uutta toimintaa.

– Kirsi toimi tässä päihdekuntoutuksessayrittäjänäkymmenenvuotta,kunnes toiminta siirtyi muualle. Tähän ajauduttiin oikeastaan Kirsin valinnan kautta, sanoo Ruotsalainen.

–Toiminnythotellillapääyrittäjänä.Kirsi käy päivätöissä ja on vapaa-ajalla täällä hotellilla. Minullakin on toinen työ ravintolapäällikkönä Viitasaarella. Olemme molemmat yrittäjähenkisiä, sanoo Ruotsalainen, joka on toiminut myös esimerkiksi eräoppaana.

SawolaResortin yrittäjät eivät lähteneet hakemaanhotellinperustamiseentukia.

– Kylmiltään ollaan tähän lähdetty. Emmeolehakeneetyritykseenmitäänhanketukia tai avustuksia. Näen yritys- ja

investointituet niin vaikeina paperisotina, ettei pienyrittäjällä ole aikaa sellaisten hakuun. Olen antanut tästä palautetta eduskunnallekin.

Ruotsalainen uskoo enemmän työntekoon ja ideointiin. Apuna hotellilla on kiireapulainen, mutta silti kiirettä on pitänyt kesällä

– Peukaloita pyörittämällä ei homma pyöri. Lisäksi pitää ideoida uutta ja kehittääniitäeteenpäin.

Talvimatkailijoita toivotaan Ruotsalainenpitääsomeatärkeänä,mutta myös yrityksen muu markkinointi ja kehitystyö pitää olla kunnossa. KehittämistyössähännäkeeKehitysyhtiöSavoGrown tärkeänäkumppanina.

– SavoGrow on ollut apuna varsinkin markkinoinnissa. Yhtiö on ollut hyvin meihin kontakteissa ja poikinut meille asiakkaitakin. Ja käyttänyt itse meidän palveluitamme. Hyvä, että alueella on tällainenorganisaatio.

– Satunnaisia matkailijoita on käynyt vielä vähän ja he ovat hakusessa. On haastetta saada niin ulkomaiset kuin kotimaan asiakkaat tänne, kun emme ole minkäänisonvaltaväylänvarrella.

TalvimatkailuakinhalutaanKoutajärvellä lisää.

– Varauksia on ripotellen joulukuulle, mutta kun pikkujoulukausi loppuu, niin suomalaiset painuvat talvihorrokseen. Toki yritykset ja yhteisöt käyvät sitten talvellakin.

– Kyllähän meidän pitäisi saada pysähtymään nuo Lappiin menevät ulkomaalaiset turistit. Matkaavat nyt kaupungista toiseen, sanoo Ruotsalainen, joka näkee Lapin nykyiset matkailukeskukset liki kaupunkeina.

– Täältä löytyy maaseudun rauhaa ja puhdasta luontoa. Täällä ei asiakkaalla pidäollakiirettä.

Vieressä on Hetejärven lintujärvi, Koutajärvi ja Nilakka kesä- ja talvikalastukseen. Ja on tarjolla omia liikunnallisia ohjelmapalveluja.

– Keiteleellä on hyvä yrittää. Vaikka tämä mielletään teollisuuspaikkakunnaksi – on pääelinkeinokin – niin täällä teollisuus ei ole pilannut vesistöjä eikä luontoa. Keitele ei ole ottanut tänne luontoapilaavialaitoksia.

Kannattaa jatkaa

Ensimmäinen hotellikesä on luonut uskoa tulevaan.

– Mitä olen tutkinut ja lukenut asioita, niin kaksi vuotta näyttää, kannattaako yritys.Jakyllätämäalkoinäyttää,ettäkannattaajatkaakin,uskooRuotsalainen.

– Ja asiakkailta tullut palaute on ollut aivanmahtavaa,omaamieltälämmittää.

Sawola Resort Ky Majoitus- ja ohjelmapalvelut

Perustettu 2024

Yrittäjät Juha Ruotsalainen ja Kirsi Wiik

Työntekijöitä 1-3

Keitele, Koutajärventie 300

Piha-alueelta löytyy myös hirsinen sauna ja vanhaan navettaan Juha Ruotsalainen on rakentanut baarin. Ruotsalainen on tyytyväinen kesään, sillä asiakkaita oli jo hyvin.

Juha Ruotsalainen ja Kirsi Wiik avasivat SawolaResort-hotellin viime vuoden lopulla. Hotellin sisustus on kodinomainen.

Sukupolvenvaihdos osui oikeaan aikaan

Santeri Peltolehto jatkaa vesantolaisen LVI Peltsin yrittäjänä. Omistajanvaihdokseen saatiin tärkeää apua Kehitysyhtiö SavoGrown elinkeinoasiantuntijalta.

Teksti: Anssi Kemppinen

Kuvat: Elina Välkky

Santeri Peltolehto tarkistaa ja täydentää työauton varustuksen yrityksen pihalla Vesannolla. Puuttuvia liittimiä, venttiileitä tai putkia voi täydentää vierestä omasta varastosta.

– Autossa ja varastossa pitää olla perustava kattaus tarvikkeita. Yhtä liitintä ei voi, eikä kannata lähteä välillä hakemaan tukusta, jos työmaa on sieltä kymmenienkilometrienpäässä.

LVI Peltsin palvelut kohdistuvat etuliitteen mukaisesti lämmitys-, vesi ja ilmanvaihtojärjestelmien asennuksiin sekä korjauksiin. Viime aikoina Peltolehto sanoo tehneensä pääosin huolto-, korjaus- ja saneeraustöitä. Uusiakin järjestelmiä asennetaan.

– Ilma- ja maalämpöpumput työllistävät paljon. Ilmalämpöpumput vievät nyt useamman kymmenen prosenttia työajasta. Muutaman viikon olin myös alihankintatöissäKuopiossajanytonpariuuden omakotitalon työmaata. Viime kesänä mökkiläiset työllistivät tosi paljon, sanoo Peltolehto.

– Omalla Vesannon kylällä pyöritään paljon ja Kuopion alueella. Toimintakenttä ontarvittaessalaaja.

Onnellinen vaihdos

LVI Peltsin omistajana ja yksityisyrittäjänä Santeri Peltolehto on toiminut viime lokakuusta lähtien eli vajaan vuoden. Yrittäjäksi siirtyminen osui sopivaan saumaan.

Isä Jukka Peltolehto oli aloittanut Peltsin luomisen toiminimellä 30 vuotta sitten, mutta viime vuoden alussa hän päätti lopettaa yrityksen. Olkapää oli operoitu ja edessä oli siirtyminen kuntoutuseläkkeelle.

–Viimevuodenhelmikuussasoitintilintarkastajalle, että minkälainen prosessi olisi ajaayritysalas.Sovittiinsesilloinniin,ettei kesäkuun jälkeen tule enää rahaliikennettä.

– Sitten Santeri soitti parin viikon päästä tästä soitosta. Siinä kaikenlaista puheltiin jayhtäkkiähänsanoi,ettäonaikonutjäädä yrittäjäksi. Sanoin, että nyt soitit kreivin aikaan. Se oli kyllä onnellinen tapahtuma, jatkaaJukka.

IsänyritysolitietystiSanterilletuttu,jaLVIalan käytännön työtkin hän imi nuorukaisenaPeltsintyömailla.

– Ala tuli verenperintönä. Neljävuotiaana olin ensimmäisen kerran isän mukana työmaalla. Muistan kun kerran yhdeksännelläkin luokalla kävin aamulla koulussa kuntotesteissä ja sieltä kiiruhdin asentamaan lattialämmitystä, muistelee Santeri.

Muutamat edelliset vuodet Santeri oli kuitenkin ollut muissa yrityksissä palkkatöissä niin asentajana kuin työnjohtajanakin.Näillätyömaillaajatusyrittäjyydestä alkoiitää.

– Kun oli ollut isällä töissä, ei ollut vielä verrokkia omasta osaamisesta eikä tietoa siitä, miten muut asioita tekevät. Muiden töissätuliolo,ettäitselläonammattitaitoa ja on saanut hyvän opin isän hommissa.

Itsevarmuus karttui ja tunsi, että pärjää itsekseen,jayrittäjänävoisisaadaomasta ammattitaidostakaikenirti,sanooSanteri.

Omistaja vaihtui sujuvasti

Omistajanvaihdospäätöksen jälkeen Santeri soitti SavoGrown elinkeinoasiantuntija Sari Tulilalle, että mitenkä ajatuksesta lähdettäisiin eteenpäin. Kehitysyhtiön palvelut olivat Peltolehdoille jo tuttuja,kunyrityksenvarastohallinrakentamiseenhaettiinaikoinaanavustusta.

– Ehkä sukupolvenvaihdos ei olisi vieläkään valmis, jos ei olisi ollut apua. Vaihdoksessa oli niin monia selvitettäviä asioita.Jatilintarkastajakinonollutapuna paperihommissa ja verotusasioissa. Heidän avullaan asiat hoituivat hienosti, ettei tarvinnut kuin nyökytellä, että näin tehdään,kehuuSanteri.

– Eihän meikäläiset osaa ottaa huomioon kaikkia niitä asioita, joita joutuu tekemään ja miettimään. Sellainen asiantuntija-apu onihanvälttämätön,muistuttaaJukka.

– Sarin avulla saatiin vielä asiantuntijaavustus sukupolvenvaihdokseen liittyvien kulujen kattamiseen. Avustus kattoi juuri tarkalleenkaikkikulut,sanooSanteri.

Vanha yritys jatkuu Osakekaupattehtiin,muttaisompialainoja vaihdokseeneitarvinnutottaa.

– Voin suositella elinkeinoasiantuntijan palveluita. Se on niin, että me olemme ammattilaisia omassa työssä, niin sitten on omat ammattilaiset tekemään tuota hommaa,sanooSanteri.

– Eikä sitten tarvitse ostaa sitä palvelua, niinsekinolihienoa,jatkaaJukka. Sukupolvenvaihdos on ollut molemmille hyväpäätös.

– Minulle se oli ensinnäkin iso helpotus, kun ei tarvinnut ruveta myymään yrityksen kalustoa ja varastoa. Ja sitten se, että vanha yritys jatkaa toimintaansa, kun on itse sitä kasvattanut yhdestä autosta ja muutamasta putkipihtipakista. Ja on itselläkin vielä mahdollisuus eläkkeellä vähän työllistyä, kun Santeri tarvitsee. Olkapään takia kevyempiä hommia, sanoo

Yrittäjänä Santeri Peltolehto huolehtii nyt itse, että työmaalla on oikeat tavarat ja autossa on lisänä perusvarasto tarvikkeita.

Jukka.

– On ollut hyvä päätös. Toki kaikessa on hyvät ja huonot puolensa, mutta toistaiseksimuutosonollutpositiivisienpuolella, kiitteleeSanteri.

Työtä on ollut

Rakennusalalla on ollut viime vuosina hiljaista ja yrityksiäkin kaatunut. Uudisrakennuksia aloitetaan vähemmän, rahoitusten saaminen taloyhtiöiden saneerauksiin on tiukentunut,investointejasiirretäänjatulevaisuuteen ei luoteta, luettelevat Jukka ja Santeri.

– Rakennusala menee käsi kädessä taloustilanteen kanssa. Kun on niukkaa, niin energiainvestointejakin harkitaan huomattavasti isommalla kädellä kuin viisi, kymmenen vuotta sitten, sanoo Santeri ja toteaa taloustilanteen näkyneen Peltsissäkin.

Yrityksenkohdetyömaatovatpienentyneet niistä ajoista, kun Santerikin oli ammattikoulunjälkeenPeltsissä.

– Silloin kun Santerikin oli minulla töissä, niin tehtiin kerrostalosaneerauksia Suonenjoella ja Viitasaarellakin. Omakotitalokohteita oli Kuopiossa monta ja Jyväskylässäkinkolme.MinunjaSanterinlisäksi olikolmastyöntekijä.Jaoppisopimusopiskelija, joka valmistui asentajaksi. Raksa-

Santeri ja Jukka Peltolehto ovat tyytyväisiä yrityksen sukupolvenvaihdokseen. Siitä hyötyivät molemmat.

alalla kevättalvet ovat tyypillisesti hiljaisempia ja tuolloin meidät pelasti monta kertaa isot kerrostalokohteet, jotka usein saatiinloppiaisena,toteaaJukka. Rakennusalan nykyiseen ”lamaan” nähden Santerin ensimmäinen vuosi yksinyrittäjänäonsujunuthyvin.

– Ei ole tarvinnut vielä jäädä kotiin odottelemaan töitä. Tällä hetkellä loppuvuoden puolikin näyttää töiden puolesta hyvältä, mutta kevättalvella voi olla hiljaisempaa, sanooSanteri.

Ajankäytön hallintaa Yrittäjäuran alkua on avittanut se, että Peltsionjotunnettuyritys.

– Vaikeampaa olisi, jos olisi lähtenyt yrittäjäksi puhtaalta pöydältä. Nyt on ollut asiakaskunta valmiina. Edullisempaa on ollut itselle sekin, kun yrityksessä on valmiiksikalustojatyökalut.

Uudet työtilaukset ovat tulleet Santerille omanlaatutyönjälkeen.

– Ei ole vielä markkinointiin tarvinnut panostaa, vaan puskaradion kautta on löytynyt asiakkaita. Esimerkiksi juuri syyskuun alussa kävin sopimassa omakotitalokohteenjasetyösyntyisiitä,kunolen ollutnaapuritalossatekemässäLVI-työt. Santeri Peltolehdolle LVI-alan työt ovat vuosien kokemuksesta tuttuja, mutta yrittäjänäonsaanutopetellauutta.

– On huolehdittava, että tavarat ovat työmaalla, tehtävä laskut, laskettava tarjouksia, hoidettava asiakassuhteet ja kaikkea rakentamiseen liittyvää konsultointia. On osattava varata aikaa kaikkeen muuhunkin, kuin siihen työtekoon. Ehkä ajankäytön hallinta on se suurin oppi, pohtiityytyväinenuusiyrittäjä.

LVI Peltsi Oy

LVI-palvelut

Perustettu 2012

Yrittäjä Santeri Peltolehto Työntekijöitä 1 (+1) Vesanto, Suonenjoentie 385

KEITELEEN JA VESANNON YRITYSPALVELUT

Uudelleen sijoittumista

Kehitysyhtiö SavoGrown elinkeinoasiantuntija Sari Liimatainen toimiisekäVesannolla että Keiteleellä.

– Nyt olen tehnyt toimitilakartoituksia ja hankerahoituksen suunnitelmia yrityksille, jotka haluavat tulla alueelle tai joiden toiminta on muuttunut ja haluavat sijoittua uudelleen. Ja perustyötä, kuten aloittavien yritysten neuvontaa ja nykyisten yritysten sparrausta.

Liimataisen mukaan aika haastaa yrittäjiä keksimään uusia liiketoimintamalleja tai tuotteita ja palveluita.

– Uutta suuntaa. Yritysten toimintakenttä on muuttunut, ja yksi suuri syy tällä alueella on asiakaspohjan pieneneminen.

Liimatainen toivottaa Vesannolle ja Keiteleelle tervetulleeksi kaikenlaiset yritykset.

– Kunnissa on tarvetta peruspalveluja tuottaville yrityksille – kivijalkakaupoille ja hyvinvointialan toimijoille. Ne vastaavat kuntalaisten arjen tarpeisiin ja vahvistavat alueen pito- ja vetovoimaa. Suuret yritykset työllistävät – paikalliset yritykset palvelevat.

Liimatainen on ollut elinkeinoasiantuntijana reilut puoli vuotta.

– Kyllä minut jo yrityksissä tunnetaan. Yhteyttä otetaan koko ajan, mutta olen itsekäynytaktiivisestiyrityksissäjasoittanutkin.

– Matalalla kynnyksellä saa ottaa yhteyttä.

SARI LIIMATAINEN

Elinkeinoasiantuntija Keitele & Vesanto

Kyvykäs tarjoaa apua yrityksen uudistumiseen

Pohdituttaako yrityksen tulevaisuus? KYVYKÄS-hanke tarjoaa yritysten osaamisen, uudistumisen ja muutoskyvykkyyden, työyhteisötaitojen sekä yrittäjien työhyvinvoinnin kehittämiseen apuja. Kaikki yritykset toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta ovat tervetulleita Kyvykkäänpalveluidenpariin!

Kehittämiskartta viitoittaa yrityksen tulevaisuutta

Yrityskehittäjä Sanna Laitisen kanssa on mahdollista laatia kehittämiskarttaa, joka poluttaayrityksesitulevaisuuttaeteenpäin. Tapaaminen on maksuton. Oheisessa jutussakahvilaHuiloonSannaKorpikertoo kokemuksestaan.

Lyhytkoulutuksissa ajankohtaisia teemoja

Kyvykäs -hankkeen lyhytkoulutukset ja täsmätyöpajat räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan ja niitä toteutetaan läpi koko hankeajan vuoden 2027 loppupuolelle saakka. Koulutuksiin osallistuminen on edullista ja samalla maksulla voi osallistua vaikka koko yrityksen henkilökunta! Vuosimaksukattaakaikkisamankalenterivuoden aikana järjestettävät koulutukset. Mikäli kaikkiin koulutuksiin ei pääse osallistumaan, ja on maksanut osallistumismaksun, saa mahdollisuuden katsoa koulutustentallenteet.

Koulutustenjärjestämispaikkakunnatvaihtelevat kysynnän mukaan ympäri maakuntaa, mutta kaikkiin koulutuksiin voi osallistuamyösetäyhteydellä.

Koulutukset starttasivat elokuussa tekoälyteemalla ja lokakuusta eteenpäin on tarjolla digitaalisen markkinoinnin erilaisia koulutussisältöjä. Marras-joulukuun vaihteessa on vielä tietoturvaan ja tietosuojaanliittyvätkoulutukset.

Jos sinulla on koulutustoiveita jatarpeita, toivomme yhteydenottoja Kyvykkääntyöntekijöihin.

Edullinenosallistumismaksu:

I.Mikroyritykset(alle10hlöä): 100eur/vuosi/yritys

II.Pienyritykset(10–50hlöä): 200eur/vuosi/yritys

III.Keskisuuretyritykset(yli50hlöä): 300eur/vuosi/yritys

Webinaarista koulutusmaistiaisia maksuttomasti

Eri koulutusteemoista järjestetään etukäteen tunnin mittaisia maistiaiswebinaareja, jotka ovat kaikille tarjolla maksuttomasti. Tekoälyn hyödyntämiseen ja digitaaliseenmarkkinointiinliittyvätwebinaarit löydät nettisivuilta: https://kyvykas.fi/ajankohtaista/

Yritysneuvontaa uudistetaan Yritysneuvontapalveluiden uudistaminen on hankkeen toinen päätavoite. Yritysneuvojien osaamista päivitetään erityisesti digitaalisten työkalujen hyödyntämisessä jamonikulttuuristenasiakkaidenkohtaamisessa sekä toteutetaan “Yritysneuvojasta valmentajaksi” -koulutussarja. Tavoitteena on löytää ja ottaa käyttöön myös uusia toimintatapojatyöllistämisensarallayhdessä työllisyyspalveluidenkanssa.

Hankealue kattaa lähes koko maakunnan ja sitä toteuttavat Kehitysyhtiö SavoGrow (päätoteuttaja), Kuopion kaupunki, Iisalmen kaupunki, Navitas KehitysjaSiilinjärvenkunta.

Lisätiedot

SavoGrow Oy / Sari Tulila, projektipäällikkö/ työyhteisövalmentaja, p. 040-482 7506,sari.tulila@savogrow.fi

Sanna Laitinen, yrityskehittäjä / työhyvinvointivalmentaja, p. 040-706 1411, sanna. laitinen@savogrow.fi

Tilaa uutiskirje ja katso lisää: www.kyvykas.fi.

KYVYKÄS - Pk-yritysten ja yritysneuvonnan uudistuminen ja jatkuvuus PohjoisSavossa. Hankkeen päärahoitus on saatu Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hankeaika on vuoden 2027 loppuun saakka.

Huiloolle tehtiin maksuton kehittämiskartta

KYVYKÄS-hankkeen tapaamiset Sanna Laitisen ja Aila Riikosen kanssa olivat lämminhenkisiäjaantoisia.

Istahdimme aamukahvikupposen äärelle rennossa ilmapiirissä, ja heidän kannustava otteensa sai pohtimaan asioitauusistanäkökulmista.

Kehittämiskartta auttoi jäsentämään ajatuksia ja toi selkeyttä seuraaviin askeleisiin. Keskusteluista jäi innostunut olo sekä konkreettisia oivalluksia, joita olen voinut lähteä hyödyntämään Huiloontoiminnankehittämisessä.

Suunnitelmat vielä kehittyvät ja katsotaan, mihin suuntaan Huiloo tulevaisuudessamuotoutuu.

YrittäjäSannaKorpi, KahvilaHuiloo Tervo

Nilakkalohen uusi kalankasvatusyksikkö

vähentää Itämeren päästöjä

Tervolaisen kalankasvatusyrityksen Nilakkalohi Oy:n uusi investointi maksaa yli neljä miljoonaa euroa. Tuotanto kasvaa merkittävästi.

Teksti: Anssi Kemppinen Kuvat: Elina Välkky

Vihreän pyöreän altaan virtaavassa vedessäuisatojakymmensenttisiäkirjolohenpoikasia. Kalat ovat syntyneet keväällä.

– Alkuvuodesta pannaan hallissa valot jalämmötpäälle,jaherätelläänemokaloja. Emokalojen mäti lypsetään, haudotaan mäti poikasiksi ja startataan poikaset syömään, selvittää Nilakkalohen toimitusjohtaja PietariPuranen

Kesän loppupuolella työntekijät siirtävät keväällä syntyneitä allaskaloja ulos pitkiin vesiuoma-altaisiin jatkamaan kasvuaan ja odottamaanmyyntiä.

–Pääosinkalatovatmeilläparivuottaja lähtevät sitten merelle muiden yritysten jatkokasvatukseen. Meiltä kaloja menee Suomen koko rannikkoseudulle Virolahdelta Iihin, mutta pääosa kasvatuslaitoksistaonSaaristomerelläjaAhvenanmaalla sekäMerenkurkussajaPerämerellä.

Kolmessa hallissa on vieri vieressä vihreitä altaita ja ulkovesiuomia useita. Kalojen määrää arvioidaan enemmän massana.

– Massa on pienimmillään toukokuun loppupuolella, kun edellisvuoden kalat ovat lähteneet merelle ja uusin ikäpolvi painaa muutaman gramman. Yksilöiden laskuissa ei tahdo pysyä perässä. Sanotaan kuitenkin, että noin miljoona kalaaonsyksyllä,arvioiPuranen.

Uusi halli ja uutta teknologiaa

TervossasijaitsevaNilakkalohiinvestoinyt uuteen kalankasvatuslaitokseen. Nykyisten hallien vieressä rakennetaan kiivaasti.

– Pohjat on tehty. Rakentamaan aloitettiin tuossa kesän korvalla ja käyttöönotto on helmi-maaliskuun vaihteessa, sanooPuranenelokuussa.

Paras Aqua Oy toimittaa uuteen yksikköön Suomessa upouutta ympäristöystävällistä kalankasvatusteknologiaa.

– Se on veden osittaiskiertoon perustuva kalankasvatuslaitos. Menetelmä on kehitetty Lukella konttikasvatuksesta ja meillä kehitystyö pilotoidaan teollisessamittakaavassa.

Toimitusjohtaja selventää, että vesiteknologiaonnykyisinkäytössäolevienkalankasvatuslaitosten välimuoto. Suljetussa järjestelmässä uutta vettä lisätään vain haihtuneen ja lietteen mukana poistuvan veden tilalle. Nilakkalohen nykyinen laitos taas on perinteinen läpivirtauslaitos, jossa vesi otetaan yleensä joesta ja johdetaan eteenpäin osittain kiintoaineista puhdistettuna.

– Uusi laitos käyttää vähemmän vettä. Ja ravinteita saadaan nykyistä paremmin talteen eli se ei kuormita ympäristöä niin merkittävästi kuin läpivirtauskalankasvatuslaitos,jokameilläkinon.

Puhdistuksessa saadaan talteen 90 prosenttia kiintoaineista, joka viedään lietteenä pelloille ravinteiksi tai biokaasulaitokseen.Lisäksivettäilmastetaan.

Nilakkalohi toimii tiukan ympäristöluvan ehtojen raameissa. Uusi kalankasvatuslaitos vähentää ravinnekuormaa ja mahdollistaa myös yrityksen kasvua. Yrityksen toimitusjohtajan Pietari Purasen takana uuden laitoksen rakennustyömaa.

– Itämeren ravinnepäästöjen osalta ollaan merkittävä nettopoistaja. Kun käytämmeItämerensilakastavalmistettua rehua, niin rehunvalmistuksen kautta poistuu ravinteita merestä ja meillä ravinteet sitoutuvat rehun kautta kasvatettavaankalaanjapoistettavaanlietteeseen, sanooPuranen.

Tervon seudun järvialueillekin menee entistävähemmänravinteita.

Kalojen tuotanto tuplaantuu

Veden lämpötilan hallinta uudessa laitoksessa on lisäksi niin hyvä, että Nilakkalohen kirjolohentuotanto tuplaantuu. Nuppiluku hieman kasvaa ja kalat kasvatetaan isoimmiksi.

– Päästään ympärivuotiseen kasvatukseen, kun talvella voidaan allasvesiä lämmittääjakesälläviilentää.Sillävoidaan reagoida myös ilmastonmuutoksen tuomiinongelmiin.

Kalojenvirkeysjaruokahaluhyytyvät,jos altaisiin tuleva vesi on liian lämmintä. Nilakkalohellakin viereisestä Huuhtajankoskesta tuleva vesi oli tämän kesän helteilläpahimmillaan28,4astetta.

–Meilläkinoliongelmia,muttaniistäsel-

vittiin säikähdyksellä. Ensimmäinen iso investointimme vuonna 2021 oli syvänneputki, jolla saadaan Nilakan syvänteestä viileämpää vettä. Putki oli osa 0,7 miljoonan euron investointia ja on säästänyt hintansajomoninkertaisesti.

Uusi veden osittaiskiertoinvestointi maksaa noin 4,2 miljoonaa euroa. Pankin kanssakäytiinmontatiukkaaneuvottelua.

– Voi sanoa, ettei raha ole herkässä tässä maassa. Pankin lisäksi investointirahaaonympäristölainaFinnveraltajaosa on omapääomaehtoista lainaa, sanoo Puranen.

Ympäristöministeriöltä Raki-ohjelman ja ELY:nkauttaEuroopanmeri-,kalatalous-ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) on tullut myösinvestointiavustusta.

– Hienoa, että ympäristöministeriö lähti mukaan ja normaalia paremmalla prosentilla. Kun ajatellaan kalankasvatusta, niin ministeriö on ollut enemmän kiistakumppani. Näkivät, että tässä kehitetään japilotoidaanuuttaympäristöteknologiaa.

Vientiäkin odotellaan

Nilakkalohi on vanha ja tunnettu tervolainen yritys. Kalanpoikasia paikassa ovat

Nilakkalohen kalat ovat kirjolohia (Oncorhynchus mykiss), jota Suomessa eniten kasvatetaan ruokakalaksi. Kalankasvatuksessa mukaillaan lajin vuodenaikojen rytmiä.

kasvattaneet Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Luonnonvarakeskus vuoteen 2018 asti, kunnes pitkään kalatalousalalla olleet Puranen, Rauno Tossavainen ja PekkaLatikka ostivatlaitoksen.

– Nilakkalohen laitos on rakennettu jo 1972javarmaanollutaikoinaanTervonyrityksistäsuurintyöllistäjä.

Uudet omistajat ovat kehittäneet Nilakkalohta kuusi vuotta ja liikevaihtokin on kasvanut kalaston kasvun myötä tasaisesti1,2miljoonaaneuroon.

– Koko yrityksen historian ajan Kehitysyhtiö SavoGrow on ollut mukana, kun meillä on joku hanke ollut menossa. Ja varsinkin alkuvaiheessa erittäin tiiviisti. Uusimman investoinnin hakemiseen ei apua hirveästi tarvinnut, kun hakemiseen ontullutjorutiinia,sanooPuranen.

–Tervokin on hyvä paikka yrittää.Täällä onyrittäjienkeskenhyvähenkijahyvätverkostot.

Kalankasvatuksessa on Purasen mukaanhyvätnäkymät.

– Ei tämä ole auringonlaskun ala. Kalan kulutus kasvaa, isojen kasvatuslaitosten määräkasvaaavomerilläjasamallakalanpoikasten tarve. Myös vientimahdollisuuksia on aukeamassa, esimerkiksi Viroon,näkeePuranen.

Vaikka säänvaihtelut tuovat kalankasvatukseen omaa stressiään, niin Puranen nauttii ulkotöistä ja erityisesti vesistön äärellä.

– Koen myös tekeväni merkityksellistä työtä.

Nilakkalohi Oy Kalanviljely

Perustettu 2019

Yrittäjät Pietari Puranen, Rauno Tossavainen ja Pekka Latikka

Työntekijöitä 3 + 7 (sesongin mukaan)

Tervo, Huuhtajantie 160

SavoGrown alueen biokaasuasiaa Pohjois-SavonEnergiaMasterplan-hankkeen kanssa.

Kestävä

liiketoiminta

on muutos koko yritykseen

Ilmastoon liittyvä lainsäädäntö tiukentuu ja vaikuttaa pk-yrityksienkin toimintaan.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ympäristöön ja ravistelee niin yhteiskuntaa kuin yrityksiäkin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heikentää yrityksen toimintaa, mutta yritys voi myös kehittää uusia ratkaisuja ilmasto-ongelmiin ja edistyksellisiä toimia päästöjenvähentämiseen.

Pienetjakeskisuuretyrityksetkinarvioivat yhä useammin ilmastoon liittyviä vaikutuksiaanjatekevätilmastotyötä.

– Useimmat yritykset tekevät jotakin ilmastotyötä. Yleensä heille on esitetty jotain vaatimuksia tehdä jotakin, kun isot asiakkaat vaativat, sanoo yrityskehittäjä

Ville Availa perustamastaan Double Roundista, joka konsultoi ja kouluttaa yrityskentän parissa toimivia ihmisiä kestävämpään ja vastuullisempaan liiketoimintaan.

Ilmasto- ja muu vastuullisuustyö (sosiaalinen, johtaminen) voi olla myös kilpailuetu markkinoilla tai vaade asiakkailta tai tilaajilta. Painetta vaikuttavampaan ilmastotyöhön syntyy lisäksi tiukentuvasta sääntelystäjalainoituksenehdoissa.

–Sääntelyeivarmastivähenetulevaisuudessa. Esimerkiksi rakentamisessa tulee vaatimuksia materiaaleista ja tietoa niiden alkuperästä. Tai pyydetään tietoa, kenen kanssa yritys on tehnyt bisnestä. Finanssipuolella EU:n suunnasta tulee lainsäädäntöä ja velvollisuuksia, jotka vaikuttavat siihen, millä ehdoilla saadaan esimerkiksilainaapankista.

–Kuvitellaan,ettäkunontehtypäästöselvityksiä ja raportteja, niin on jo hirveästi tehty ympäristöasioita. Mutta onkin vasta selvitettyfaktat.

Availa kannustaakin yrityksiä etsimään ja kehittämään uutta kestävää toimintatapaa koko yritykseen, etteivät ilmasto- ja muut vastuullisuusasiat jäisi pelkäksi sivustrategiaksi ja ympäristökatsauksiksi verkkosivuilla.

Kysy asiakkailta

Availa tietää, että pk-yrityksien rahkeet vastuullisuustyön tekemiseen ovat usein rajalliset. Hän lähtisi yrityksen ilmasto- ja vastuullisuustyössä liikkeelle vaikka omista asiakkaista ja kysyisi asiakkailta, miten yritys voi heitä auttaa, ja mitä ympäristöllistä ja taloudellista hyötyä asiakas voisi saavuttaa.

– Niin, että asiakkaat kuluttaisivat vähemmänjafiksummin.Mitenesimerkiksi tuotteet kestäisivät paremmin, miten niitä voisikorjatatainiidenarvosäilyä.Asiakkaat hyötyisivät ja yritys tekisi asioita kestävämmin.

Tämä voi tarkoittaa sitä, että yritys alkaa tehdäasioitakokonaanuudellatavalla.

TERVON YRITYSNEUVONTA

Matkailuyrityksiä haetaan

Kehitysyhtiö SavoGrown Tervon elinkeinoasiantuntija Aila Riikonen kartoittaa tällä hetkellä uusia matkailuyrittäjiä Koskisydämeen, joka ajautui taannoin konkursseihin.

– Mutta Tervossa ilahdutaan kyllä kaikista uusista yrittäjistä ja yrityksistä, painottaa Riikonen.

Uusia onkin tullut, sillä keväällä Riikonen neuvoi starttirahan haun yhdelle uudelle yrittäjälle ja toinenkin on pian ajankohtainen.

– Se on yksi alue sitä minun perustyötäni. Myös yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdokset ovat monella ajankohtaisia, mutta nämä prosessit voivat kestääkuukausia.Monestiuuttayrittäjää etsitään ensin hiljaisesti.

Riikosen yhtenä työnä on pitää esillä

Työpöydällä on myös kunnan luontoreittihankkeen edistäminen ja Äyskosken alueen elävöittäminen.

– Tervossa kyllä tapahtuu. Yhteistyökumppanina on elinkeinoryhmä, joka koostuu kunnan virka- ja luottamushenkilöistä.

Riikosen pesti alkoi maaliskuussa. Yritysasioissa häntä on helppo lähestyä.

– Minulle soitetaan, kun on tarve. Ja voi laittaa sähköpostiakin. Kun liikun Tervossa, niin ”hihaan tarrautuva” asiakas on tyypillisin, naurahtaa Riikonen.

AILA RIIKONEN Elinkeinoasiantuntija Tervo

Ensimmäinen askel yrityksen ilmastotyöhön on tuntea toiminnasta aiheutuvat ilmastopäästövaikutukset, jotta yritys pystyy tekemään muutoksia toimintaansa. Sitten laaditaan tiekarttaa ilmastotoimiin. Tähän työhön on tarjolla laskentamenetelmiä ja raporttimalleja, ja apuna on vastuullispalvelujatarjoaviayrityksiä.

Availa kannustaa yrityksiä ottamaan tästäkin askeleen eteenpäin, etteivät ilmastoteotjäisinäennäisiksi.

– Kaikki PK-yritykset eivät välttämättä vielä tunnista toimia, joilla olisi aitoja vaikutuksiaympäristöasioihin.

– On hyvinkin paljon yrityksiä, jotka ovat ymmärtäneet sen, että kestävämmässä liiketoiminnassa nykyinen toiminta pitää purkaa osiin ja järjestää uudelleen. Oma tuotekin pitää ehkä keksiä uudestaan. Näin saataisiin kuitenkin aikaan merkittävämpiä ympäristövaikutuksia, kuin jos vain vaihdetaanyksiraaka-ainetoiseen.Uusitapavoi olla myös tehokkaampi. Ja pakko on puhua myös rahasta, uuden toiminnan pitää olla taloudellisestikannattavampaa.

Ilmastotyötä voi olla kannattavampaa aloittaa yrityksessä jo tänään, eikä jäädä odottamaanlainsäädännöntiukentumista. Kehitysyhtiö SavoGrowlla on meneillään Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke, joka kehittää erityisesti kuntien ilmastotyötä (Rahoitus: Pohjois-Savon liitto, EAKR ja kunnat).

syytä tulla yrittäjäksi 3 SavoGrown alueelle

Tilaa kasvaa –hyvällä sijainnilla

Kun yritys etsii uutta kotia, sijainti ratkaisee. SavoGrown alueella yritys pääsee kasvamaan hyvien kulkuyhteyksien varrella ilman kasvukeskusten kireää kilpailua ja kustannuksia.

SavoGrown toimitilapalvelu: savogrow.toimitilapalvelut.fi

Alueemme KÄRKITOIMIALAT

Puutuoteteollisuus ja metsätalous

Metsäsektorilla olemme vahvoja –alueellamme toimii alansa johtavia yrityksiä, kuten Keitele Group, Koskisen Oy ja SEPA. Ne valmistavat laadukkaita puutuotteita, joita viedään ympäri maailman.

Metalliteollisuus

Metalli- ja teknologiateollisuus on yksi alueemme tukijaloista. Vahva osaaminen ja kilpailukykyiset ratkaisut tekevät siitä merkittävän työllistäjän.

Marjanviljely ja muu alkutuotanto

Meillä yrittäjää palvellaan

SavoGrown alueella yrityksesi ei jää yksin. Meiltä saat maksutonta, luottamuksellista yritysneuvontaa jokaisessa alueemme kunnassa –tämä ei ole enää itsestäänselvyys Suomessa.

SavoGrown yritysneuvonta: www.savogrow.fi/yritykset

Alue on tunnettu mansikoistaan – täältä tulee merkittävä osa koko Pohjois-Savon sadosta. Lisäksi Suonenjoen mansikka on saanut arvostetun EU-nimisuojan – tämä voi avata mahdollisuuksia niin viljelijöille kuin marjanjalostajillekin. Maatalous on meillä muutenkin vahva, perinteinen toimiala ja työllistäjä.

Elintarviketeollisuus ja tuotekehitys

Meiltä löytyy Suomen suurin hillotehdas (Valio), maan suurimpia marjojen pakastajia (Pakkasmarja ja Toripiha) ja myös suurin osa Suomen rinkeleistä tulee alueeltamme (Keski). Toripihalla on Suomen ainoa teollisen mittakaavan korkeapaineprosessointilaitos (HPP), joka säilöö elintarvikkeet ilman säilöntäaineita tai kuumennusta.

Leipomo Puustelli ja Suonenjoen Leipomotuote pitävät meidät lähileivässä ja Maitomaan meijeri hyvinvoivan lehmän maidossa.

Lisäksi Suonenjoelta löytyvät Suomen mittakaavassa ainutlaatuiset elintarvikealan tuotekehitystilat – tiloja vuokrataan yritysten omiin tuotekehitysprojekteihin. Kysy lisää SavoGrown asiantuntijoilta!

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ: Puh. 0207 464 600 | savogrow@savogrow.fi www.savogrow.fi/yritykset

Sujuva arki yrittäjälle ja työntekijöille

Kun arki sujuu, myös yrityksen on helpompi kukoistaa. Meillä yhdistyvät luonto, turvallinen arki ja edulliset asumiskustannukset –täällä aika ei kulu ruuhkissa, vaan voit keskittyä työhön, perheeseen ja omiin harrastuksiin.

Erityisiä mahdollisuuksia yrittäjälle:

Äyskosken matkailualue

Huippupaikalla sijaitseva Äyskosken matkailualue Tervossa on myynnissä. Alue tarjoaa monia mahdollisuuksia matkailuliiketoiminnalle. www.savogrow.fi/ayskoski

Vesannon kalasatama

Kalankäsittelylaitos spiraalipakastuksella – tässä on kala-alan yrittäjälle valmis mahdollisuus, joka etsii tekijäänsä. www.savogrow.fi/kalasatama

Säviän mylly

Rouhea Pielaveden kunnan omistama meijeri- ja myllymiljöö etsii innovatiivisia yrittäjiä! Tutustu Säviän kehittämissuunnitelmiin: www.pielavesi.fi/saviamasterplan