Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen

TÄKYJÄ IKÄYSTÄVÄLLISEEN ASUMISEEN Ehdotuksia ikääntyvien asumisen ja elinympäristön kehittämiseksi SavoGrown alueen kunnissa Eija Kaipainen & Kimmo Salo, Ikääntyvien asumisen Master Plan -hanke Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, 2022

5. NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN ODOTUKSET 9 5.1 Alkukartoitukset 9 5.2 Kuntastrategia ja kuntien suunnitelmat 11 5.3 Kyselyjen tuloksia 11

......................................................................................................................................................

4. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 5

...........................................................................................................

6.1 Ikäystävällinen toimintakulttuuri ja strategiatyö 13 6.2 Ennakointi, ikääntymiseen varautuminen 14 6.3 Yksin asuminen, yksinäisyyden torjunta 15

SISÄLLYSLUETTELO

..................................................................................................................

6.4 Asumisen muodot ja mahdollisuudet 15 6.5 Ikäystävällinen ympäristö 16

3.3 Työpajat ja kumppanuuspöydät 5

1. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TIIVIISTI 3

7. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 17

6.6 Osallistava kumppanuus 17

3. HANKKEESSA KÄYTETYT MENETELMÄT 4 3.1 Nykytilanteen kartoitus 4 3.2 Kyselyt 4

..................................................................................................................................................

6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 13

LÄHTEET 19

...........................................................................................................

.................................................................................................................

4.1 Ikääntyvä väestö valtakunnan politiikassa 6 4.2 Tilastoja ja ennusteita 8

2. JOHDANTO 4

Yksin asuminen, yksinäisyyden torjunta

Ennakointi, ikääntymiseen varautuminen

Asumisen muodot ja mahdollisuudet

11. Julkisten tilojen, kulkuväylien ja -reittien, liikuntapaikkojen, puistojen ja rantojen sekä kokoon tumispaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan esteettömyys ja turvallisuus siten, että liikkuminen on mahdollista myös niille, joiden toimintakyky on heikentynyt.

3. SavoGrown alueen kunnat suunnittelevat ja ottavat käyttöön yhteisen sähköisen palveluha kemiston, joka pitää sisällään hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien tuottamat ikäihmisille suunnatut palvelut sekä yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden palvelut.

9. Kunnissa kartoitetaan olemassa olevien kiinteistöjen sopivuus ja mahdollisuudet ikääntyneiden asumiseen ja mm. yhteisiksi kokoontumis- tai harrastetiloiksi.

8. Ikääntyneiden asumisen kehittämistä tehdään painottaen omassa kodissa asumisen tukemista mahdollisimman pitkälle.

Ikäystävällinen toimintakulttuuri ja strategiatyö

4. Tiedon lisääminen ja jakaminen esim. kansalaisopistojen ikäihmisille suunnatun informatiivisen kurssitarjonnan kautta.

7. Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä käynnistetään kyläkummitoiminta, jonka tar koituksena on auttaa koko kunnan alueella asuvia harrasteiden, aktiviteettien ja yhdessä teke misen pariin.

1. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TIIVIISTI

12. Kunnissa järjestetään säännöllisesti esteettömyys- ja turvallisuuskävelyjä eri kiinteistöissä, pai koilla ja ympäristöissä.

13. Päätöksentekoon liittyvän kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämi seksi kunnissa käynnistetään kumppanuuspöytätoiminta. Kumppanuuspöytiin otetaan mukaan päätösehdotuksia valmistelevia viranhaltijoita, kokemusasiantuntijan roolissa olevia kuntalaisia ja vanhus- ja vammaisneuvostojen jäseniä sekä mm. elinkeinoelämän ja vapaaehtoistoimijoi den edustajia.

1. Ikäystävällisyyden huomioiminen tulee kirjata kuntastrategiaan.

2. Päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointia (kuntalaisvaikutukset) tehdessä tulee päätösten vaikutukset ikäihmisten asuin- ja elinympäristöön sekä toiminnan ja osallistumisen mahdolli suuksiin arvioida.

6. Kyläkunnille suunnitellaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa mahdollistuu kyläläis ten tapaaminen, kuulumisten vaihtaminen ym. yhteisöllinen toiminta. Kokoontumisilla on vaihtu vat teemat sekä vaihtuvat vastuutahot. Tavoitteena on saada toimintaan mukaan kattavasti eri järjestöjä, yhdistyksiä, yksityisiä toimijoita sekä vapaaehtoisia.

10. Välimuotoisen yhteisöllisen asumisen uusia ratkaisuja kehitetään ja suunnitellaan arvioiden ikääntyvän väestön tulevaisuuden tarpeita.

Ikäystävällinen ympäristö

Osallistava kumppanuus

5. Kunnissa suunnitellaan ja otetaan käyttöön liikkuva neuvontapalvelu, joka jalkautuu sinne, mis sä ikäihmisiä liikkuu – kaupat, apteekit, sote-keskukset, torit, tapahtumat.

Hankkeen toteutus on edennyt osallistavana strategiaprosessina hyödyntäen kumppanuuspöytämenetelmää. Hankkeen alkuvaiheessa, kun työpajatyöskentelyä käynnistettiin, oli käytettävissä tilastotietoa väestöennusteista sekä tietoa ikäihmisten palveluista kunnissa. Matkan varrella, kun työpajoista siirryttiin kumppanuuspöytiin, käy tettävissä oleva tieto täydentyi asteittain kyselyistä suoraan kuntalaisilta saaduilla tuloksilla. Näin eri lähteistä ker tynyt tieto ja työpajoissa ja kumppanuuspöydissä tehty ideointi- ja kehittämistyö täydensivät prosessin edetessä toinen Kumppanuuspöytätyöskentelyssätoistaan. näkyi vahvasti kokoonpanon monipuolinen ammattiosaaminen ja kokemusasiantuntijuus.

Vastauksista muodostettiin nelikenttäanalyysi aluksi kuntakohtaisesti ja tämän jälkeen koko SavoGrown alueen Vastauksistalaajuisesti. saatiin kattavasti tietoa siitä, miten kunnat ovat ikäihmisten palvelut järjestäneet ja kuinka niitä on tar koitus kehittää. Nelikenttäanalyysin avulla muodostui selkeä tilannekuva ikäihmisten palvelujen vahvuuksista ja heikkouksista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhkista alueella.

3.2 Kyselyt

Saadut toimenpide-ehdotukset ovat hyödynnettävissä kuntien strategisissa suunnitelmissa ja päätöksenteossa. Keskeisimmät tulokset kohdentuvat ennakointiin, yksinäisyyden ehkäisyyn ja tiedon lisäämiseen ikäihmisten keskuu dessa. Tuloksia on esitelty luottamushenkilöille jokaiseen kuntaan suunnatuissa kuntavierailuissa.

3. HANKKEESSA KÄYTETYT MENETELMÄT

Savon Villin Lännen ikääntyvien asumisen ”Master Plan” -hankkeessa toteutettiin SavoGrown alueen kuntien (Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto) tiedonkeruuseen ja ennakointiin tukeutunut tiedol la johtamisen osallistava strategiaprosessi. Prosessissa on ollut mukana kuntalaisia, luottamushenkilöitä, soteammattilaisia, vanhus- ja vammaisneuvostojen jäseniä, teknisen toimen edustajia sekä asumis- ja hoivapalvelu ja tuottavien yritysten edustajia. Tähän raporttiin on koottu hankkeen tuotoksiin ja tuloksiin pohjautuvat keskeiset Tämätoimenpide-ehdotukset.toimenpideohjelma ja ehdotukset pohjautuvat osin ikääntyville kuntalaisille sekä ikäihmisten läheisille ja omaisille suunnattujen kyselyjen tuloksiin ja muuhun koottuun tausta-aineistoon. Kyselyissä esiin nousseita teemoja on jalostettu yhteisöllisin menetelmin työpajoissa ja kumppanuuspöydissä.

Nykytilan kartoitukset suunnattiin kuuden kunnan ikäihmisten palveluihin. Keskeisiä viranhaltijoita haastateltiin sa mansisältöisellä kysymyspatteristolla. Kysymykset suuntautuivat laajasti ikäihmisten palveluja tuottavien ja järjes tävien tahojen toimintaan sekä tarjottavien palvelujen valikoimaan ja määrään. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia ke hittämissuunnitelmia kunnissa on tehty.

Ikäihmisten omaisille ja läheisille suunnattu kysely toteutettiin sekä sähköisessä että paperisessa muodossa. Linkki sähköiseen kyselyyn oli julkisesti jaossa kuntien ja SavoGrown kotisivuilla sekä hankkeen Facebook-sivuilla. Paperisia kyselyjä oli jaossa kirjastoissa, apteekeissa, terveyskeskuksissa sekä kunnanvirastoilla. Vastauksia tuli ko konaisuudessaan 130 kappaletta.

Ikääntyville kuntalaisille suunnattu kysely toteutettiin sekä paperisena että postikyselynä. Vastaaminen oli mahdol lista myös sähköisesti. Postikysely toteutettiin kymmenen prosentin satunnaisotannalla 65–74- ja 75–84-vuotiaille, jotka eivät olleet tehostetun palveluasumisen piirissä. Paperisia kyselyjä vastauskuorineen postitettiin 519 kappalet ta, ja vastauksia saatiin 239.

3.1 Nykytilanteen kartoitus

2. JOHDANTO

Selvityshanketta ovat osarahoittaneet ympäristöministeriö sekä SavoGrown alueen kunnat.

4 IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen

Ensimmäisessä kokoontumisessa esiteltiin tiivistetysti Master Plan -hankkeen tavoitteet, saadut tulokset ja etene missuunnitelma. Kumppanuuspöydissä tehtävänä oli jatkaa työpajoissa valikoituneiden teemojen työstämistä ja ideoida muita teemaan liittyviä kehittämiskohteita. Toisessa kokoontumisessa jatkettiin eri teemojen kehittelemis tä konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi. Koko alueen yhteisessä kumppanuuspöydässä esiteltiin teemoittain toi menpide-ehdotukset. Ehdotuksia tarkasteltiin kriittisesti ja niihin tehtiin yhdessä tarkennuksia ja korjauksia.

Väestön ikärakenteessa ja sen kehityksessä on merkittäviä alueellisia eroja. Ikääntyneiden osuus väestöstä ja sen kasvu tulevina vuosina on Pohjois-Savon maakunnassa selvästi suurempaa kuin Etelä-Suomessa ja jonkin verran suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan länsilaidalla, SavoGrown alueen kunnissa ikääntyneiden osuus väestöstä on selvästi koko Pohjois-Savon maakuntaa korkeampi ja väestöennusteiden mukaan se kasvaa edelleen voimakkaasti. Vuonna 2040 joissakin alueen kunnissa jopa joka kolmas asukas on täyttänyt 75 vuotta.

Kuntien vanhus- ja vammaisneuvostoille suunnattiin sähköinen kysely, joka toimitettiin neuvostojen jäsenille neuvos tojen sihteereinä toimivien kuntien viranhaltijoiden kautta. Vastauksia saatiin 35, mikä on noin kaksi kolmasosaa alueen kuntien neuvostojen jäsenistä. Kyselyn lisäksi neuvostojen kokouksissa vierailtiin keskustellen mm. neuvosto jen roolista ja vaikuttamismahdollisuuksista.

Väestö ikääntyy nopeaa tahtia tulevina vuosikymmeninä koko maassa. Samalla, kun ikääntyneiden määrä kasvaa ja ikäihmiset elävät aiempaa pidempään, syntyvyys on pitkään ollut alhainen. Tällä hetkellä noin joka kymmenes suomalainen on täyttänyt 75 vuotta. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan 75 vuotta täyttäneiden osuus vuonna 2040 on jo joka kuudes. Valtionhallinnossa onkin kiinnitetty huomiota ikärakenteen muutokseen varautu miseen mm. kehittämällä uusia asumisen ratkaisuja ja mahdollisuuksia.

Kuntakohtainen työpajatyöskentely käynnistettiin helmikuussa. Työpajojen kokoonpanot vaihtelivat jonkin ver ran kuntien välillä. Ikäihmisten palvelujen viran- ja toimenhaltijat, vanhus- ja vammaisneuvoston edustaja, kun nanvaltuuston tai kunnanhallituksen edustaja sekä kuntalaista edustava ikäihminen oli mukana jokaisessa työpa jassa. Osassa kunnista mukana oli myös teknisen-/asuntotoimen edustaja sekä yksityisten palvelujen edustaja. Kuntakohtaisia työpajoja järjestettiin yhteensä kaksi kertaa/kunta.

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen5

3.3 Työpajat ja kumppanuuspöydät

Menetelmänä osallistava toimintatapa osoittautui hyvin käyttökelpoiseksi. Keskustelu työpajoissa oli vilkasta ja asioita käsiteltiin laajasti eri näkökulmista. Tähän oli vaikuttimena osallistujien kattava edustus eri verkostoista. Työpajojen vetäjinä toimivat hanketyöntekijät, joiden rooli työpajoissa keskittyi tehtävänantoon ja tilaisuuden on nistuneeseen läpivientiin sekä ajatusten ja tuotosten kokoamiseen.

4. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE

Ensimmäisellä työpajakerralla työskentely aloitettiin unelmoimalla. Osallistujat saivat kertoa sanoin tai kuvin, kuin ka, missä ja kenen kanssa toivoisi saavansa elää halutunlaista vanhuutta. Seuraavaksi osallistujat jaettiin pienem piin ryhmiin, joissa pohdittiin, kuinka ikäihmisten palveluja sekä toimintaa tulisi kunnissa toteuttaa. Edelleen toi voimme innovatiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta käytettävän. Toisella työpajakierroksella suunnitelmat esiteltiin ja työstettiin yhdessä paremmin käytännössä toteutettaviksi.

Väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin muutoksiin mm. palvelutarpeessa tulee varautua erityisesti siellä, missä ikärakenteen muutos on voimakkainta. Väljä asutus ja ikääntyneiden halu asua omissa kodeissaan edellyttää pal velujen ja toimintojen uudistamista sekä kuntien välisen yhteistyön tiivistämistä. Alueen kuntien asukkaista yhä mer

Kumppanuuspöytiä SavoGrown alueelle päätettiin koota kuntapareittain kolme: Suonenjoki-Rautalampi, TervoVesanto ja Pielavesi-Keitele muodostivat omat kumppanuuspöydät. Työpajoihin osallistuneiden toivottiin osallis tuvan myös kumppanuuspöytien kokoonpanoon. Kokoonpanoa täydennettiin kutsuen mukaan edustajia eri toi mialoilta, yhdistyksistä, järjestöistä sekä yksityisiä toimijoita. Kumppanuuspöytien kokoonpano ja osallistujamäärä vaihteli 11–13 henkilön Kumppanuuspöytäkokoontumisiavälillä. kuntapareittain järjestettiin kaksi, yksi molemmissa kunnissa. Elokuulla järjestettiin yksi koko SavoGrown alueen kumppanuuspöytä.

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen kittävämpi osa on tulevina vuosina ikäihmisiä. Ikäystävällisyyden huomioimiseen ja ikääntyvien tarpeisiin tuleekin jatkossa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Ikääntyneiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen ennakointia ja muuttuviin tarpeisiin varautumista tulee vah vistaa kunnissa entistä tehokkaammin ja entistä varhaisemmin. Kunnan tehtävä on tukea myös ikääntyvien omaa ennakointia ja varautumista. Neuvontaa ja opastusta erilaisista kotona asumista tukevista ratkaisuista tulisi olla tar jolla jo ennen toimintakyvyn heikkenemistä.

• Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan asuntopolitiikan yhtenä toimenpiteenä on auttaa väestöltään vähenevien alueiden kuntia ja yhteisöjä sopeuttamaan kiinteistökantaansa vähenevään kysyntään ja korjaamaan olemassa olevaa ARA-asuntokantaa ikääntyville sopivaksi (Valtioneuvosto 2019, 53). Ympäristöministeriön ikään tyneiden asumisen toimenpideohjelma on osa hallituskauden ikäohjelman kokonaisuutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu ikääntyneiden asumisen hyvien ratkaisujen, kuten yhteisöllisen asumisen ja yhteisökotien rakentamisen ke hittäminen ja tukeminen. Myös esteettömyyden parantaminen sekä muistisairaiden erityistarpeet ja ikääntyvän vä estön asumisen turvallisuus mainitaan ohjelmassa (Mts. 54). Ikäsyrjinnän torjunnan, ikääntyneiden osallisuuden ja arvokkaan vanhuuden korostaminen EU:n päätöksenteossa nähdään tärkeänä (Mts. 72).

• Ikääntyvien työikäisten toimintakyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet

Hallitusohjelmassa mainitaan myös maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö lasten ja nuorten, ikääntyneiden, haa voittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa (Valtioneuvosto 2019, Hallitusohjelman155).

2030 kuvataan pitkän aikavälin toiminnallisena tavoitteena väestön ikääntymiseen varautuminen laaja-alaisesti ja kestävästi. Ikäohjelma on rakennettu kuuden vaikuttavuustavoitteen ympärille:

• Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia

• Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema ikääntyvässä yhteiskunnassa

• Asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä

tavoitteiden mukaisesti on laadittu poikkihallinnollisen asiantuntijaryhmän toimesta ikäohjelma. Ohjelmassa on määritelty hallituskauden aikana käynnistettävät toimenpiteet väestön ikääntymisestä seuraavan yhteiskunnalliseen muutokseen varautumiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 9). Ikäohjelmassa on mää ritelty väestön ikääntymisestä seuraaviin haasteisiin liittyvät pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2030 (Mts. Ikäohjelmassa13).

• Palvelut toteutetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 28).

Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on ikäystävällisyyden edistäminen: ”Suomi on entistä ikäystävällisempi maa, joka tunnistaa väestön ikääntymisen tuoman yhteiskunnallisen muutoksen ja varautuu siihen. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohde, vaan myös yhteiskunnan voimavara. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.” (Valtioneuvosto 2019, 148)

Ohjelmassa iäkkäiden toimintakyvyn toivotaan parantuvan siten, että aktiivisten, toimintakykyisten elinvuosien määrä kasvaa ja keskimääräinen intensiivistä hoitoa ja huolenpitoa edellyttävä aika lyhentyy (Sosiaali- ja terveys ministeriö 2020, 29). Ohjelmassa painotetaan myös ikääntymiseen varautumista ja sen aloittamista keski-iässä ja jatkamista eläkkeelle siirryttäessä (Mts. 32). Itsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat nähdään tärkeä nä tekijänä hyvinvoinnin parantamisessa. Yhteiskunnan tulisikin tukea ikääntyneiden yhdenvertaisia mahdollisuuk sia hyödyntää teknologiaa (Mts. 34).

6

Vapaaehtoistyön aseman vakiinnuttamiseksi julkisen sektorin tulisi tunnistaa ja mahdollistaa vapaaehtoistoimintaa yhteiskuntaa ja vapaaehtoisia hyödyttävällä tavalla. Tärkeää on, että paitsi iäkkäät ovat vapaaehtoistyön kohtei na, he myös osallistuvat yhä enemmän vapaaehtoistyöhön. Läheisapuun ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen voi lisätä ikääntyvien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 37).

4.1 Ikääntyvä väestö valtakunnan politiikassa

• Ikääntyneille sopivien asuntojen korjaamisen, kehittämisen ja rakentamisen tukeminen » asuntojen ja asuinrakennusten korjaamisen edistäminen » tarpeita vastaavien asumisratkaisujen kehittäminen, myös yhteisöllinen asuminen ja palveluasumisen ratkaisut

Iäkkäiden tarvitsema hyvinvointia ja terveyttä edistävä laadukas hoito ja huolenpito varmistetaan ikäohjelman mu kaan palveluja uudistamalla. Palveluintegraatio ja kustannusvaikuttavien palvelujen järjestäminen varmistetaan asiakas- ja palveluohjauksella. Kotiin annettavissa palveluissa käytetään akuuttihoidon, kuntoutuksen ja omaishoi don toimintamalleja, palveluita ympäri vuorokauden ja toiminnanohjausjärjestelmiä, jotka tukevat henkilöstön jous tavaa kohdentamista asiakkaiden tarpeen mukaan. Turvallista kotona asumista pyritään lisäämään eri toimialojen yhteistyönä (mm. liikunta, liikenne, koulutus, kulttuuri, ruokapalvelut) (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 42).

Toimenpideohjelman tavoitteena on:

Kotiin annettavien palvelujen osalta uudistuksella pyritään varmistamaan ikääntyneiden mahdollisuus elää kodis saan turvallisesti ja saada kotiinsa tarpeidensa mukaiset palvelut. Kotihoitoa voi jatkossa saada kaikkina vuoro kauden aikoina. Tukipalveluiden (mm. Siivous-, ateria- ja asiointipalvelu) rooli iäkkäiden ensimmäisen, toimintaky kyä tukevana palveluna täsmentyy (Valtioneuvosto 2022, HE231/2021).

• Asuinympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä on huomioitu ikääntyvien ja iäkkäiden tarpeet

Asumispalveluiden osalta uudistuksessa painotetaan monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien luomista siten, että ikääntyneille voidaan tarjota joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palve luratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin. Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispal veluja ovat jatkossa yhteisöllinen asuminen, ympärivuorokautinen palveluasumisen sekä tilapäinen ja tuettu asumi nen (Valtioneuvosto 2022, HE231/2021).

Ikäystävällisyys merkitsee esteettömyyttä ja turvallisuutta niin asunnon kuin asuinympäristönkin näkökulmasta. Asuinympäristöä voidaan suunnitella, kehittää ja rakentaa siten, että se mahdollistaa toimimisen ja osallistumisen silloinkin, kun liikkuminen vaikeutuu ja aistien toiminta heikkenee. Muisti- ja ikäystävällinen ympäristö käsittää fyy sisten tekijöiden lisäksi myös sosiaaliset tekijät (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 40).

• parantaa ikääntyneiden asuinoloja ja edistää asumisvaihtoehtojen tarjontaa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen rakenneuudistus astuu voimaan 1.1.2023. Samaan aikaan tulee voi maan myös iäkkäiden ihmisten palvelujen uudistuksen toinen vaihe, jolla pyritään parantamaan erityisesti kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Uudistuksessa tulee muutoksia sosiaalihuoltolakiin ja vanhuspalvelulakiin sekä asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin (Valtioneuvosto 2022, HE231/2021).

• Ikääntyneille soveltuvia esteettömiä ja muunneltavia asuntoja on kehitetty, korjattu ja rakennettu

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen7

• Ikääntyneiden ja kuntien asumisen ennakoinnin ja varautumisen vahvistaminen

• tukea ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittämistä (YM 2020, 5).

Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2022 kiinnitetään huomiota ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen. Keskeistä tässä on asukkaiden toiveiden ja itsemääräämisen huomioi minen sekä kustannustehokas palvelurakenne (YM 2020, 2).

• tukea ikääntyneiden omaa ja kuntien ennakointia ja varautumista asumiseen

• Ikä- ja muistiystävällisten asuinympäristöjen kehittämisen tukeminen » hyvien käytäntöjen levittäminen ja kehittäminen (YM 2020, 5).

Ikäohjelmassa ikääntyneiden asumiseen liittyen pidetään tärkeänä varhaista ennakointia ja varautumista tuleviin asumistarpeisiin. Tämä varautumisen tarve koskee niin kansalaisia, kuntia, asunto-osakeyhtiöitä kuin kiinteistö- ja rakennusalan toimijoitakin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 41).

Ikäohjelmassa asumisen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä koskeviksi tavoitteiksi vuoteen 2030 mennessä on kirjattu seuraavat:

• Ihmiset itse ennakoivat ja varautuvat ikääntymisen mukanaan tuomiin asumisen ja siihen liittyvien palvelujen haasteisiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 40).

Toimenpideohjelma painottuu kuntien ja kansalaisten tukemiseen näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Ikääntyneet ovat suuri väestöryhmä, jolla on erilaisia tarpeita. Asumisen tukemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Painopisteinä ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa ovat:

Aika näyttää, mitä kaikkea iäkkäiden ihmisten palveluiden uudistus ja siihen liittyvät lakimuutokset lopulta tulevat tarkoittamaan, kun uusia säädöksiä aletaan soveltamaan käytännössä. Täysin selvää ei vielä ole sekään, mitä yllä mainittu asumisen ja palvelujen eriyttäminen tulee käytännössä tarkoittamaan.

8

Uudistuksen myötä nykyisen ns. Tavallisen palveluasumisen tilalle tulee yhteisöllinen asuminen, johon kuuluu asi akkaalle sopiva asunto sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävää palvelua. Uutta nykytilanteeseen verrattu na tulee olemaan se, että asuminen ja palvelut järjestetään erikseen asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuminen ja palvelut järjestetään samoin kuin nykyisessä tehostetussa palveluasumisessa (Valtioneuvosto 2022, HE231/2021).

4.2 Tilastoja ja ennusteita

64 % 20 % 11 % 5 2020% Alle 65 v 65 74 v 75 84 v +85 v 58 % 18 % 18 % 6 2030% 57 % 15 % 17 % 11 2040%

Yhtenä uudistuksen ajatuksena on vähentää asukkaiden palvelutarpeiden kasvusta johtuvia muuttoja. Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista voidaan toteuttaa samassa rakennuskokonaisuudessa, ja raken nuskokonaisuudessa voi olla myös muita asuntoja. Palvelutarpeen kasvusta johtuvat muutokset, esimerkiksi siirty minen ns. Tavallisesta asumisesta tai yhteisöllisestä asumisesta ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tulee mah dollisuuksien mukaan toteuttaa siten, ettei asukkaan tarvitse siirtyä toiseen asuntoon saadakseen tarvitsemansa palvelut (Valtioneuvosto 2022, HE231/2021).

SavoGrown alueen kunnissa asui vuoden 2020 lopussa yhteensä 19.935 henkilöä. Alueen asukkaista 3.242, eli noin joka kuudes oli 75-vuotiaita tai sitä vanhempia. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan 75 vuot ta täyttäneiden määrä alueella tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä reilulla tuhannella ja vuoteen 2040 mennessä lähes 1.300:lla. Kun samalla väestöennusteet arvioivat koko väestön vähenevän lähes viidenneksel lä reiluun 16.000:n, tulee ikäihmisten osuus alueen väestöstä kasvamaan merkittävästi. Väestöennusteiden mu kaan SavoGrown alueen kuntien asukkaista 75 vuotta täyttäneitä on vuonna 2030 noin joka neljäs ja vuonna 2040 jo lähemmäs 30 %. Joissakin kunnissa joka kolmas asukas on vuonna 2040 75-vuotias tai sitä vanhempi. Ikääntyneiden osuus SavoGrown alueen väestöstä alueella on jo nyt merkittävästi korkeampi kuin koko PohjoisSavon maakunnassa, ja ero kasvaa tulevina vuosina edelleen. Maakunnan väestöstä 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuoden 2020 lopussa 11,7 %, ja sen arvioidaan olevan vuonna 2040 19,6 %.

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen

Kuva 1. Väestön ikääntyminen SavoGrown alueella 2020-2040.

Hankkeessa mukana olleissa SavoGrown alueen kunnissa iäkkäiden osuus on keskimääräistä selvästi korkeampi. Kun koko Suomen väestöstä yli 64-vuotiaiden osuus on noin 23 %, on se Pohjois-Savon maakunnan alueella 26 % ja SavoGrown alueella yli 36 %. Alueen kunnissa asutaan yleisesti haja-asutusalueilla ja pientaloissa. Kun taa jama-aste (taajamissa asuvien osuus väestöstä) on koko maassa noin 87 % ja Pohjois-Savon maakunnassa reilut 76 %, on se SavoGrown alueella yli 53 %. Koko maan asuntokunnista 38 % ja Pohjois-Savon asuntokunnista 42 % asuu pien- tai rivitaloissa – SavoGrown alueen asuntokunnista 85 %.

5.1 Alkukartoitukset

Kuntien ikäihmisille suunnatuissa palveluissa korostuivat kotihoito ja tehostettu palveluasuminen. Kaikissa kunnissa oli panostettu kotihoitoon laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarpeen hillitsemiseksi. Sen sijaan tavallista palveluasumista sekä ryhmäkotiasumista, yhteisöllistä asumista tai muita kevyempiä asumisen muotoja oli kunnissa tarjolla varsin vähän – joissakin kunnissa ei lainkaan. Myös kotona asumista tukevien palvelujen kuten päivätoi minnan ja ennakoivan työn järjestämisessä oli eroja. Myöskään perhehoitokoteja ikääntyville ei alueella juurikaan ole.

5. NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN ODOTUKSET

Rivi- ja pientaloasuminen 84,7 % 41,7 % 38,2 % Vuokra-asunto 21,9 % 33,0 % 34,4 % (ikävakioitu)Sairastavuusindeksi 139,1 129,6 100,0

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen9

SG-alue Pohjois-Savo Koko Suomi

Kuva 2. Alueen erityispiirteitä verrattuna maakuntaan ja koko maahan

Yli 64-vuotiaat 36,3 % 26,4 % 23,3 % Taajama-aste 53,3 % 76,4 % 86,5 %

Hankkeen alkaessa kuntien nykytilannetta kartoitettiin haastattelemalla kuntien vanhuspalvelujen johtavia viran haltijoita ja muita ammattilaisia.

Kuva 3. Nelikenttäanalyysi ikäihmisten palvelujen nykytilanteesta VAHVUUDET Fysioterapia kotihoidon yhteydessä Järjestö- ja yhdistystoiminta Hoitoon pääsyn kriteerit Palvelutarpeen arviointi Ehkäisevät Hyvinvointikäynnitkäynnit

MAHDOLLISUUDET

VirtuaalinenSAS-toimintakotihoito Teknologian hyödyntäminen HaluHenkilöstönPalvelusetelitUudetkehittämiselleasumisjärjestelytHälyttimet,paikantimetTabletitsitoutuminenKotihoito Väestöennusteet Kotona asumisen tuki Palvelutarjonnan yksipuolisuus VälimuotoisenAsiakas-/järjestelmälähtöisyysasumisenpuuttuminenPitkätvälimatkat Henkilöstöresurssit Väärät sijoittumiset Kodin muutostöiden Päivätoimintatoteutuminen UHAT Omaishoitajien jaksaminen TiedonDementianpuuteOmaishoidonyleistyminen tuki Perhehoidon puuttuminen Yksityinen palvelutarjonta Kodin muutostyöt TeknologianEnnakoivaPalveluohjaustyöhyödyntäminenTukipalvelutKotiutustilanteet HEIKKOUDET Palvelutarpeen arviointi

Maakuntien välisessä vertailussa Pohjois-Savon ikävakioitu sairastavuusindeksi on koko maan korkein, 129,6 (koko maan keskiarvo 100,0). SavoGrown alueella sairastavuusindeksi on vielä merkittävästi maakunnan keskiar voa korkeampi, 139,1.

Ennuste 2030 v. täyttäneet 945 258 Tehostetun tarve 119 43 51 471 Muutos vs. 113

54 166

Tehostettu määrä säilyy

Ennuste 2040 v. täyttäneet 981 636 508 427 4 512 Tehostetun tarve 2040 123 180 50 39 501 Muutos vs. 2022

palveluasuminen ja arvioitu tarpeen muutos SavoGrown alueen kunnissa 2020–2040 Tehostetun paikat kuntien ilmoittamina (haastatteluissa) Keitele Pielavesi Rautalampi Suonenjoki Tervo Vesanto kunnatSGpalveluasuminenTehostettu 33 93 43 124 30 35 358 Muut 75+ 308 646 446 915 221 348 2 884 75 v. täyttäneitä 2020 341 739 489 1 039 251 383 3 242 Osuus 9,7 % 12,6 % 8,8 % 11,9 % 12,0 % 9,1 % 11,0 % Jos mikään ei muutu - ts. jos tehostetun käyttö vs. ikääntyneiden

75

10

Tulevaisuuden mahdollisuuksina nelikenttäanalyysissa nousivat esiin kehittämishalu, teknologian hyödyntäminen, uudet asumisratkaisut, turvateknologia, virtuaalinen kotihoito, palvelusetelit sekä henkilöstön sitoutuminen. Uhkina koettiin mm. palvelutarjonnan yksipuolisuus, välimuotoisen asumisen puuttuminen, henkilöstöresurssien niukkuus, väärät sijoittumiset (järjestelmälähtöisyys), tiedon puute, pitkät välimatkat sekä omaishoitajien jaksaminen. Myös ennustettu väestörakenteen kehitys ja dementian yleistyminen koettiin huolen aiheina.

543

Kun kuntien ikäihmisten palvelujen nykytilanteesta laadittiin nelikenttäanalyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdol lisuudet, uhat), nousivat vahvuuksina esiin mm. hoitoon pääsyn kriteerien olemassaolo ja käyttö, palvelutarpeen arviointien tekeminen, ennaltaehkäisevät käynnit/hyvinvointikäynnit sekä aktiivinen järjestö- ja yhdistystoiminta. Heikkouksiksi koettiin mm. perhehoidon ja yksityisen palvelutarjonnan vähyys tai puuttuminen, tukipalvelujen käyt tö, palveluohjaus, kodin muutostyöt ja teknologian hyödyntäminen. Myös palveluohjauksen vaillinaisuus ja osin palvelutarpeen arviointien toteuttaminen nähtiin puutteina.

506

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen

Nykytilanteen kartoituksen yhteydessä selvitettiin myös tehostetun palveluasumisen asiakkaiden määrää kunnit tain. SavoGrow -kunnissa tehostetussa palveluasumisessa oli kuntien oman ilmoituksen mukaan vuoden 2022 alussa yhteensä 358 asiakasta. Kun ko. kuntien 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden yhteenlaskettu määrä oli vuo den 2021 lopussa 3324, oli tehostetun palveluasumisen peittävyys noin 11 %. Iäkkäiden asukkaiden määrään suh teutettu tehostetun palveluasumisen määrä vaihteli kunnittain merkittävässä määrin. Kunnissa, joissa tehostetun palveluasumisen peittävyys oli korkea, tavallisen palveluasumisen tai muiden välimuotoisten (kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimaastoon sijoittuvien) asumispalvelujen tarjonta oli vähäistä tai sitä ei ollut lainkaan. Tämä viittaa siihen, että tehostettuun palveluasumiseen on osin ohjautunut myös asiakkaita, jotka eivät vielä toimintakykynsä ja terveydentilansa puolesta ympärivuorokautista hoivaa tarvitsisi. Kevyempien asumisratkaisujen puute voi johtaa myös siihen, että osa kotona asuvista ei siellä tosiasiallisesti enää pärjäisi.

49

2022 16 26 11 42 13 6

Koska muiden asumispalvelujen järjestäminen vaihtelee kunnittain varsin paljon, arvioitiin, että tehostetun palve luasumisen tarve on parhaiten vertailukelpoinen hoivan tarpeen indikaattori. Kun väestöennusteiden valossa tiede tään, että alueella asuvien ikääntyneiden määrä kasvaa tulevina vuosina merkittävästi, voidaan arvioida, kuinka tämä mahdollisesti vaikuttaa hoivan ja hoitopaikkojen tarpeeseen. Mikäli oletetaan, että ikäihmisten toimin takyky, terveydentila ja hoitoisuus säilyy keskimäärin nykyisen kaltaisena, ja että palvelurakenne ja -tarjonta pysyy ennallaan, voidaan arvioida, että SavoGrown alueelle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä reilut 100 ja vuoteen 2040 mennessä lähes 150 uutta tehostetun palveluasumien paikkaa. Tähän kehitykseen voidaan luonnollisesti vaikuttaa toisaalta panostamalla ikääntyvien toimintakykyyn ja sen säilymiseen ja toisaalta huomioimalla ikääntyvän väestön tarpeet aiempaa paremmin sekä asuin- ja elinympäristön että asumisen mahdollisuuksien suunnittelussa.

417

53

611 1 388 358 450 4

75

nykyisellään...

20 30 13 56 20 4 143

56

1

5.2 Kuntastrategia ja kuntien suunnitelmat

Osassa kuntia oli löydetty innovatiivisia ratkaisuja palvelujen tehostamiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita pyörä luotsit, jotka on koulutettu ulkoiluttamaan ikäihmisiä riksapyörällä. Vapaaehtoistyöhön kouluttamista poikkihallin nollisesti oli suunniteltu järjestää esimerkiksi lukiokurssina. Ikäihmisten osallistuminen kouluruokailuun olisi helposti toteutettava tapa ylisukupolviseen sosiaaliseen kanssakäymiseen.

5.3 Kyselyjen tuloksia

Palveluihin ja niiden tuottamiseen liittyen strategioissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Lähipalveluja pidetään tärkeinä. Myös virtuaaliset hyvinvointipalvelut sekä ajasta ja paikasta riippumatto mat asiointimahdollisuudet on mainittu.

Kuntalain mukaan kunnan tulee määritellä kuntastrategiassaan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Strategiassa tulee huomioida mm. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuot taminen, kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen.

Kuntien hyvinvointikertomuksissa ja hyvinvointi- ja taloussuunnitelmissa on etenkin korona-aikana nostettu esiin haasteina mm. yksinäisyys ja vähäinen liikkuminen, kuten myös heikot kulkuyhteydet ja toimeentulo. Keinoina haasteiden ehkäisemiseksi on mainittu mm. yhteisöllisyyden lisääminen, terveysliikunnan, terveysneuvonnan lisää minen ja liikkumisen mahdollistaminen koulukyytejä hyväksi käyttäen. Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämi sessä osallisuuden vahvistaminen nähdään tärkeänä ja tavoiteltavana asiana, johon keinoiksi on esitetty mm. kun talaisraateja ja –paneeleja. Ikäihmisten näkökulmasta merkittävällä vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminnalla voidaan vaikuttaa osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien vahvistamiseen.

Välimuotoisen asumisen puuttumisen myötä tehostettuun palveluasumiseen saattaa ohjautua henkilöitä, jotka pär jäisivät kevyemmän hoidon yksikössä. Tavoitteeksi oli nostettu perhemuotoinen ja kodinomainen asuminen sekä osallisuutta ja turvallisuutta lisäävien palvelujen saaminen osaksi palvelujärjestelmää. Omaishoitajien vapaapäi vien aikaisen hoidon mahdollistamiseksi oli toiveeksi asetettu kotiin vietävä palvelu esim. palveluseteliä käyttäen.

Hankkeessa kartoitettiin asumisen nykytilannetta sekä tulevaisuuden toiveita ja odotuksia ikääntyneiden läheisille ja omaisille sekä ikääntyville kuntalaisille suunnatuilla kyselyillä. Vapaasti sähköisenä ja paperisena vastattavissa olleeseen läheisten ja omaisten kyselyyn vastauksia saatiin 130. Ikääntyvien kuntalaisten kysely toimitettiin postitse 519 henkilölle, ja vastauksia saatiin 239 (46,1 %).

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen11

Reilu kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista alueen ikääntyvistä asuu omakotitalossa, ja asunto on yleensä omis tusasunto. Noin 11 % vastaajista asui vuokralla. Kyselyyn vastanneiden asunnoista noin 45 % on rakennettu 1970tai 1980-luvulla ja noin 20 % sotien jälkeen 1940- tai 1950-luvulla. Asuntojen keski-ikä oli 49 vuotta. Noin 60 % vastaajista asui kahdestaan puolisonsa kanssa ja vajaat 40 % yksin. Asunnot ovat pääsääntöisesti yhden tai kahden hengen taloudelle varsin kookkaita: vähintään kolmen huoneen ja keittiön asunnossa asui lähes 70 % vas taajista, ja asuntojen asuinpinta-ala oli keskimäärin 100 m2. Enintään 60 m2 asunnossa asui vastaajista vajaa Kyselyynneljännes.vastanneiden ikääntyvien asunnot ovat pääosin asianmukaisesti varusteltuja. Tilastokeskuksen varusteta soluokituksen mukaan hyvin varustetussa asunnossa tulee olla vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (suihku / kylpyhuone tai sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Nämä kriteerit täyttyvät kyselyvastausten mukaan lähes kaikissa tapauksissa. Asuntojen lämmitysmuodoista yleisimmäksi nousi puulämmitys tulisijoilla. Harva koti kuitenkaan lämpiää pelkällä puulla, vaan sitä täydennetään useimmiten suoralla sähkö- tai keskuslämmityksellä. Myös ilmalämpöpumppuja on käytössä reilussa viidenneksessä asunnoista. Taajama-alueiden kerros- ja rivitalo

Alueen kuntien kuntastrategioissa väestön ikääntyminen ja ikääntyneen väestön korkea osuus näkyy varsin heikos ti. Yhdessä kuntastrategiassa kuudesta on mainittu väkiluvun ja ikärakenteen tulevan kehityssuunnan huomioiminen. Yleisesti ottaen kuntastrategiat ovat varsin ympäripyöreitä ja toteavat asioita yleisellä tasolla. Yhteisöllisyys, osalli suus, sujuva arki ja yhteistyö näkyy strategioissa vahvasti. Turvallisuuden kokemisen ja hyvinvoinnin vahvistamisen yhteydessä mainitaan kaikkien ikäryhmien ja elämäntilanteiden huomioiminen. Asumiseen ja asuinympäristöön liittyen viitataan mahdollisuuksiin asua, liikkua ja saada palveluja koko kunnan alueella. Elinympäristön viihtyisyys, turvallisuus ja terveellisyys nähdään tärkeänä. Vaihtoehtoiset asumismahdollisuudet sekä monipuolinen, laadukas ja tarpeeseen vastaava asuntotarjonta mainitaan strategioissa myös.

Kun ikääntyviltä kuntalaisilta kysyttiin, millaisia palveluja he arvoivat tarvitsevansa nyt ja lähitulevaisuudessa, esiin nousi paljon asioita, jotka eivät suoranaisesti ole lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta joiden puuttu minen saattaa hankaloittaa kotona asumista. Tällaisia olivat mm. siivousapu, kodin ja kiinteistön hoito ja huolto, ruokapalvelu, kuljetuspalvelu (asiointiin ja harrasteisiin), mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen (mm. kohtaa mispaikat) sekä kulttuuripalveluista kirjaston ja kansalaisopiston palvelut. Myös kotipalvelun ja kotisairaanhoidon, yhteisöllisen asumisen ja kevyemmän palveluasumisen tarve nousi esiin. Kysyttäessä, millaista tukea ikääntyvät kuntalaiset arvioivat tarvitsevansa asumiseen liittyen 5-10 vuoden kuluttua, esiin nousivat useimmiten talkkariapu (lumityöt, nurmen leikkaus, pihatyöt, polttopuut), apu talon korjaukseen ja asunnon muutostöihin, asiointiapu ja kul jetuspalvelut, ateriapalvelut, siivousapu ja tukipalvelut sekä kotipalvelu.

Tulisijat savuhormitja

sähkötVesi-ilmanvaihto,Lämmitysjärjestelmä,ilmastointijaviemäriputkisto,jasähkölaitteet

Ikääntyville kuntalaisille suunnatun kyselyn vastaajista vajaa 60 % asuu kirkonkylän tai kaupungin keskusta-alueel la tai sen läheisyydessä. Noin 41 % vastaajista asuu haja-asutusalueella syrjäkylällä. Haja-asutusalueella asuvilla matkaa asioimaan ja palveluihin on keskimäärin 15,4 km.

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen asunnoissa lämmitysmuotona on usein kaukolämpö. Tulisijoilla tapahtuvan puulämmityksen yleisyys on kuitenkin Vajaamerkillepantavaa.neljännesvastaajista arvioi, että nykyisessä asunnossa on lähitulevaisuudessa tarvetta peruskorjaus tai suu rempi remontti. Tärkeimpinä korjaustarpeina nousivat esiin sauna-, WC- ja peseytymistilat, ikkunat, ovet ja lämpö eristys, lämmitys ja ilmastointi, vesi- ja viemäriputkistot, sähköt ja sähkölaitteet, vesikatto, ulkomaalaus ja ulkovuo raus sekä esteettömyyttä parantavat muutostyöt (oviaukot, kynnykset, portaat jne.).

12

Ikkunat ja Pintaremontti,ovetlattiat, seinät, maalaus, tapetointi

Kyselyyn vastanneet läheiset ja omaiset ovat olleet ikääntyneen läheisensä apuna ja tukena useimmin saattajana ja apuna terveyspalveluihin tai asiointiin kaupassa, pankissa, apteekissa yms. Läheiset ja omaiset kokivat myös seuran pitämisen ja yksinäisyyden torjunnan tärkeäksi. Apuna ja tukena oli oltu yleisesti myös palvelujen ja etuuk sien hakemisessa, raha-asioiden hoitamisessa, kotiaskareissa (ruoka, siivous, pyykkihuolto yms.), pihatöissä sekä asunnon lämmityksessä ja muussa huollossa. Ikääntyville kuntalaisille suunnattuun kyselyyn vastanneet tarvitsivat ja saivat yleisimmin apua pihatöissä, asioinnissa, kotiaskareissa sekä asunnon lämmityksessä ja huollossa. Noin joka kuudes vastaaja koki seuran pitämisen ja yksinäisyyden torjunnan tärkeäksi.

Tulevat korjaustarpeet ikääntyvien asunnoissa

Sauna, pesutilat, WC

Asunnon esteettömyys; oviaukot, kynnykset, portaat ym. Keittiö ja kodinkoneetVesikatto,ulkomaalaus,ulkovuorinuusiminen

Kyselyyn vastanneista ikääntyvistä 65–84-vuotiaista noin 87 % ei ollut kunnan järjestämisvastuulla olevien palve lujen piirissä. Vastaajat olivat varsin tyytyväisiä palveluihin – erityisesti terveyspalveluihin sekä mm. kirjastopalve luihin ja harrastusmahdollisuuksiin. Tyytymättömiä oltiin mm. tiedon saamiseen ja omaishoitajien vapaiden aikaisen hoivan järjestelyyn. Apua toivottiin mm. hakemusten tekemiseen (palveluohjaus).

Kyselyyn vastanneet ikääntyvät kuntalaiset eivät ole kovin halukkaita muuttamaan nykyisestä asunnostaan muualle. Lähes puolet vastaajista piti todennäköisenä tai hyvin todennäköisenä sitä, että asuu nykyisessä asunnossaan 5-10 vuoden kuluttua. Muuttohalukkuus oli hieman vähäisempää haja-asutusalueella asuvilla kuin keskusta-alueella tai sen läheisyydessä asuvilla ja selvästi vähäisempää omistusasunnossa asuvilla kuin vuokra-asunnossa asuvilla.

Ikääntyviltä kuntalaisilta kysyttiin, mitkä voisivat olla keskeisimmät esteet sille, ettei asuminen heidän haluamallaan ja toivomallaan tavalla olisi tulevina vuosina mahdollista. Tässä vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaih toehto. Yleisimmiksi esteiksi vastaajat arvioivat yleisen terveydentilan (63 %) ja liikkumisen vaikeutumisen (49 %). Yleisesti esteiksi halutunlaiselle asumiselle nähtiin myös vaikeudet asunnosta ja kodista huolehtimisessa (26 %), vaikeus päästä palveluihin ja aktiviteetteihin (24 %), muistiongelmat (22 %), puutteet asunnon esteettömyydessä (15 %), vaikeudet itsestä huolehtimisessa (13 %) ja vaikeudet saada palveluja kotiin (9 %). Jotkut vastaajat näki vät mahdollisiksi esteiksi myös halutunlaisen asumisen kalleuden (9 %) sekä yksinäisyyden ja sosiaalisen verkoston puuttumisen (8 %).

Lopuksi ikääntyviltä kuntalaisilta kysyttiin, ottaisivatko he käyttöön uutta teknologiaa, kuten etäyhteyslaitteita tai turvalaitteita, mikäli tämä parantaisi mahdollisuuksia asua nykyisessä kodissa mahdollisimman pitkään. Vastaajista 83 % vastaisi, että ottaisi ilman muuta tai että ottaisi, mikäli saisi riittävästi opastusta käyttöön.

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen13

Ikäihmisten osuus SavoGrown alueen kuntien väestöstä on jo nyt selvästi suurempi kuin koko maassa tai PohjoisSavon maakunnassa keskimäärin, ja se tulee lähivuosina edelleen merkittävästi kasvamaan. Ikääntyvät kuntalaiset ovat tulevaisuudessa alueella yhä merkittävämpi väestöryhmä, joka tulee huomioida kaikessa kunnan toiminnassa, toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa sekä päätöksenteossa.

6. 6.1TOIMENPIDE-EHDOTUKSETIkäystävällinentoimintakulttuurijastrategiatyö

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

Kyselyyn vastanneista ikääntyvistä kuntalaista lähes kaksi kolmannesta (66 %) ilmoitti, että heillä on harrastuksia tai muuta säännöllistä sosiaalista kanssakäymistä. Reilu viidennes vastaajista (20 %) kaipaisi kuitenkin nykyistä enemmän harrastusmahdollisuuksia, aktiviteetteja ja/tai sosiaalista kanssakäymistä. Yleisimmin esiin nousivat kult tuuriin, luontoon, liikuntaan, retkiin, kerhotoimintaan, ystävätoimintaan, keskustelutuokioihin, virikepiireihin ja ta paamispaikkoihin liittyvät teemat. Yleisesti kaivattiin helpotusta yksinäisyyteen. Osa vastaajista koki jäävänsä tai tulleensa jätetyksi yhteisöllisen toiminnan ulkopuolelle.

Lähes kaksi kolmannesta (65 %) ikääntyvistä kuntalaisista asuisi 5-10 vuoden kuluttua mieluiten nykyisessä asun nossaan. Niistä, jotka olivat pohtineet muita vaihtoehtoja, reilu kolmannes (34 %) haluaisi asua itsenäisesti muussa asunnossa, noin viidennes (21 %) itsenäisesti käyttäen tukipalveluja ja joka kuudes (17 %) seniorikodissa tai muus sa yhteisöllisessä asumisessa. 12 % vastaajista haluaisi asua itsenäisesti kotihoidon tukemana ja 9 % palvelutalossa tai palveluasumisyksikössä. Myös läheisille ja omaisille suunnattuun kyselyyn vastanneet arvioivat yleisimmin (43 %), että vastaajan ikääntynyt läheinen haluaisi mieluiten asua nykyisessä asunnossaan. Merkille pantavaa on, että läheisten ja omaisten vastauksissa toiseksi yleisimpänä vaihtoehtona 13 % vastaajista arvioi ikääntyneen läheisen sä haluavan asua tehostetussa palveluasumisessa. Kyselyyn vastanneista 239 ikääntyvästä kuntalaisesta kuitenkin vain yksi näki mieluisimpana tulevana asumispaikkana tehostetun palveluasumisen.

1: Ikäystävällisyyden huomioiminen tulee kirjata kuntastrategiaan. palvelujentulevinaKunnantuleehuolehtiakaikenikäistenasukkaidenterveydenjahyvinvoinninedistämisestä.Ikäihmisetovatvuosinasuuri,näkyväjamerkittäväkuntalaisryhmä,jaheidänelämänlaatunsaparantamiseksijaturvaamiseksitarvitaanyhteistätahtoajamonipuolistayhteistyötä.

Ikääntyville kuntalaisille ja ikääntyneiden läheisille ja omaisille tehtyjen kyselyjen mukaan tieto palveluista ja etuuk sista sekä mm. harrastamisen ja osallistumisen mahdollisuuksista on pirstaleista ja sitä on hankala löytää.

3: SavoGrow alueen kunnat suunnittelevat ja ottavat käyttöön yhteisen sähköisen palveluhakemiston, joka pitää sisällään hyvinvointialueen sote-palvelut, kuntien tuot tamat ikäihmisille suunnatut palvelut sekä yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden palvelut. yhteistyönä.Sähköisenalustanjatkokehittäminen,sisällönsuunnittelujatoteutustehdäänalueenkuntienjaSavoGrown

TARVIIS VAPPAA-AIKAANOLLASISÄLTÖÖ...TAEMITTEEHÄNSITÄTEKIS? KOLOTTAALONKKOO JA NILIKAT ON KIPPEET MITTEEHÄNTUKKEESITÄVOESSUAHA...? SÄILYTTÖÖ...TAHONETTÄONNISTUU,MITENKÄOMANVOES REMONJOIJAPITÄISHUUSHOLLIA KUN MIKKÄÄN EI MILTÄÄN...OIKEINTUNNU KOTONA ON HYVÄ, JOS... MILLÄHÄN SITÄ KULUKIS...?SITTEN MITTEETEKNIIKKOO SITÄ KOTTIIN ON? MISSÄHÄN SITÄ MUUALLA VOES ASSUU... MUISTANKUITENKAAN?MUISTANKOVAI KUKA NEUVOO?OSSOIS

6.2 Ennakointi, ikääntymiseen varautuminen

2: Päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointia (kuntalaisvaikutukset) tehdessä tulee päätösten vaikutukset ikäihmisten asuin- ja elinympäristöön sekä toiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksiin arvioida.

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

14 IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen

keutuuneidenhyvinvointiin,dollisuuksiin,Kunnassatehtävätpäätöksetvaikuttavatkuntalaistenarkeen,palveluihin,osallistumisenjatoimimisenmahsekäasuin-jaelinympäristöön.Kunkuntapanostaayhdenvertaisestikaikkienasukkaidenmyösiäkkäätpääsevätmukaanyhteisönelämään.Päätöstenvaikutustenarviointiikääntynäkökulmastaontärkeääerityisestisiksi,ettäiänkarttuessatoimintakykyheikkenee,liikkuminenvaijaosallistumisenmahdollisuudetheikkenevät.

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

Kuva 6. Esimerkki verkkopalvelun sisällön teemoista

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

4: Tiedon lisääminen ja jakaminen esim. kansalaisopistojen ikäihmisille suunnatun informatiivisen kurssitarjonnan kautta.

SavoGrown alueen kansalaisopistot ovat jo suunnitelleet luentotilaisuuksia mm. asuntojen muutos- ja kor lisätäjaustöistäsekäkotonahyödynnettävänteknologianmahdollisuuksistajne.Opistojenkurssitarjontaantuleeikäihmisillesuunnattuainformatiivistasisältöä,esim.luentosarjoja.

Palvelutarpeen arviointi

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

1.1.2023 voimaan tulevaksi suunnitellun iäkkäiden palveluja koskevan lakimuutoksen tavoitteena on edistää mo nimuotoisia ja joustavia asumisratkaisuja. Esityksen mukaan asumispalveluja tulevat olemaan tilapäinen ja tuettu asuminen sekä yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Nykyinen ns. tavallinen palve luasuminen korvataan yhteisöllisellä asumisella, ja asuminen ja palvelut järjestetään erikseen kotihoitona ja muina kotiin annettavina palveluina.

5: Kunnissa suunnitellaan ja otetaan käyttöön liikkuva neuvontapalvelu, joka jalkautuu sinne, missä ikäihmisiä liikkuu – kaupat, apteekit, sote-keskukset, torit, tapahtumat.

Ikääntyneet asuvat lähes poikkeuksetta joko yksin tai kahdestaan puolisonsa kanssa. Kyselyihin saatujen vastaus ten mukaan monet ikäihmiset kokevat yksinäisyyttä ja osallisuusvajetta. Yksinäisyyttä koetaan yleisesti paitsi syrjä kylillä, myös taajama-alueilla yksin rivi- tai kerrostaloasunnoissa asuvien keskuudessa.

6: Kyläkunnille suunnitellaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa mahdollistuu kyläläisten tapaaminen, kuulumisten vaihtaminen ym. yhteisöllinen toiminta. Kokoontumisilla on vaihtuvat teemat sekä vaihtuvat vastuutahot. Tavoitteena on saada toimin taan mukaan kattavasti eri järjestöjä, yhdistyksiä, yksityisiä toimijoita sekä vapaaehtoisia.

lunatietää,Jalkautuvanneuvonnantoteutuseiedellytäsitä,ettäneuvontaaantavatietääkaikestakaiken.Oleellistaonmistäjamitentietoalöytyy.Edelläehdotettusähköinenpalveluhakemistotoimiimyöshyvänätyökaneuvontaajaopastustatekevillekunnantyöntekijöillejavapaaehtoistoimijoille.

Kyläkummi- ja kohtaamispaikkatoimintaa voidaan toteuttaa organisoituna vapaaehtoistyönä, jota voi olla koordinoimassa esim. kunnan hyte-koordinaattori tai -yhteyshenkilö tai vanhus- ja vammaisneuvosto. Kyläkumminpalkkaamiseenselvitetäänerilaisiatyöllistämisenkeinoja.

6.4 Asumisen muodot ja mahdollisuudet

Kyselyjen mukaan ikäihmiset haluavat pääsääntöisesti asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Kuntien asumispalvelujen suppean tarjonnan vuoksi ihmiset saattavat ohjautua “väärään” hoitopaikkaan. Välimuotoisten asumispalvelujen järjestäminen vähentää raskaampien palvelujen tarvetta ja tuo toisaalta helpotusta niille, joiden kohdalla kotona pärjääminen on käynyt vaikeaksi.

6.3 Yksin asuminen, yksinäisyyden torjunta

Toiminta vahvistaa osallisuutta, ja osallisuus puolestaan ehkäisee syrjäytymistä ja tukee toimintakyvyn säilymistä. Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen mm. tarjoamalla viriketoimintaa ja aktiviteetteja koko kunnan alueella on tärkeää myös niille ikäihmisille, jotka eivät ole palvelujen piirissä.

7: Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä käynnistetään kyläkummitoiminta, jonka tarkoituksena on auttaa koko kunnan alueella asuvia harrasteiden, ak tiviteettien ja yhdessä tekemisen pariin.

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

Ikäihmisille suunnattua tietoa on saatavilla ammattilaisilta, kuntien neuvontapisteissä sekä tulevissa sote-keskuksis sa. Neuvoa ja tietoa tarvitsevat kuitenkin myös ne, jotka eivät ole palvelujen piirissä, sekä ne, jotka eivät digitaali sista lähteistä tietoa kykene hankkimaan. Tiedon tulisi olla helposti saatavilla olevaa ja saavutettavaa.

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen15

Kohtaamispaikkatoimintaa voidaan toteuttaa yhteisessä käytössä olevissa tiloissa kuten kylätaloilla, nuo misiarisoseurataloillataikäyttämättömänäolevissakunnankiinteistöissä.Mikälitällaisiaeiolekäytössä,kohtaavoidaanjärjestäämyöskyläläistenkodeissajakesäaikanaulkosalla.

10: Välimuotoisen yhteisöllisen asumisen uusia ratkaisuja tulee kehit tää ja suunnitella arvioiden ikääntyvän väestön tulevaisuuden tarpeita. enpalveluasumisenNykytilanteessaosastakuntiapuuttuuvälimuotoisetvaihtoehdotkotiinannettavienpalvelujenjatehostetunvälimaastosta.AsumisratkaisujensuunnittelussatuleehyödyntääSavoGrow-alueenkuntiyhteistyötäjayhteistäosaamista.

Kuntien tilaohjelmia, kaavoitusta, rakennustarpeita ja olemassa olevaa rakennuskantaa tarkasteltaessa kiinnitetäänhuomiotaikääntyvänväestöntuleviintarpeisiin.

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

11: Julkisten tilojen, kulkuväylien ja -reittien, liikuntapaikkojen, puisto jen ja rantojen sekä kokoontumispaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan es teettömyys ja turvallisuus siten, että liikkuminen on mahdollista myös niille, joiden toimintakyky on heikentynyt.

Ikäystävällisyyden tavoitteena on ympäristö, joka on esteetön ja hahmotettava, jossa palvelut ovat helposti saa tavilla ja jossa liikkuminen on kaikille mahdollista. Tällainen ympäristö tukee osallisuutta ja tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia myös heille, joiden toimintakyky on heikentynyt. Hyväksyvä ja salliva ympäristö – sosiaalinen es teettömyys ja saavutettavuus – on keskeinen osa ympäristön ikäystävällisyyttä.

tarkistuslistojaTilojenjaympäristönsuunnittelussajarakentamisessahyödynnetäänolemassaolevianormeja,oppaitajaesteettömyydenjaikäystävällisyydenhuomioimiseksi.

Väestön vanhetessa myös muistisairautta sairastavien määrä kasvaa. Muisti- ja ikäystävällisessä asuinympäristös sä iäkkäitä ja muistisairaita ihmisiä arvostetaan yhdenvertaisina asukkaina, ja he tuntevat kuuluvansa paikalliseen yhteisöön.

9: Kunnissa kartoitetaan olemassa olevien kiinteistöjen sopivuus ja mahdollisuudet ikääntyneiden asumiseen ja mm. yhteisiksi kokoontumis- tai harrastetiloiksi.

Esteettömyyskävelyjen toteuttamista varten on laadittu ja testattu toimintamalli, joka jaetaan SavoGrow -kunnille käyttöön. Kunnissa nimetään vastuutaho tai -henkilö, joka huolehtii esteettömyyskävelyjen sään nöllisestä toteuttamisesta. Esteettömyyskävelystä laaditaan raportti, johon kirjataan esiin nousseet havain doksinot,huomiotjakorjaustarpeetsekäaikataulutettusuunnitelmakorjaustoimenpiteistä.Raporttiannetaantiekunnanjohdollejavanhus-javammaisneuvostolle.

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

8: Ikääntyneiden asumisen kehittämistä tehdään painottaen omassa kodissa tukemista mahdollisimman pitkälle. asuinolojensaesteettömyyttä,Kunnatvoivattukeakotonaasumistaesimerkiksivahvistamallaikääntyvienomaavarautumista,edistämälläkehittämälläkotiintuotaviapalveluitayhteistyössäyritystenjavapaaehtoistoimijoidenkanssekätarjoamallakäyttöönteknologiaajaopastamallasenhankinnassajakäytössä.Kodinkorjauksiinjaparantamiseenonsaatavissatukeamm.ARA:lta.

16 IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen

6.5 Ikäystävällinen ympäristö

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

12: Kunnissa järjestetään säännöllisesti esteettömyys- ja turvallisuus kävelyjä eri kiinteistöissä, paikoilla ja ympäristöissä.

Kuntalain mukaan kuntalaisilla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua kunnan toimintaan. Asukkaiden osalli suuden kokemuksesta on hyötyä paitsi yksilön oman elämänhallinnan ja hyvinvoinnin näkökulmasta, myös yhtei söllisyyden ja konkreettisen osallistumisen näkökulmasta. Vahva asukkaiden osallisuuden tunne lisää kunnan elin voimaisuutta ja sosiaalista pääomaa.

13: Päätöksentekoon liittyvän kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi kunnissa käynnistetään kumppanuuspöytätoiminta. Kumppanuuspöytiin otetaan mukaan päätösehdotuksia valmistelevia viranhaltijoita, kokemusasiantuntijan roolissa olevia kuntalaisia ja vanhus- ja vammaisneuvostojen jäseniä sekä mm. elinkeinoelämän ja vapaaehtoistoimijoiden edustajia. Kumppanuuspöytätoimintaa voidaan käyttää joko ratkaisuja työstävän kehittämisen tai päätöksentekoa Kumppanuuspöydänluuntäydentävänosallistumisenvälineenä.Kumppanuuspöydilläeiolepäätäntävaltaa,vaanseonvuoropuhepainottuvakeskustelualustaennenpäätöksentekoa.rakennusopaslöytyykuntaliitonverkkosivuilta.

Hankkeen aikana on koottu ja saatu paljon uutta tietoa väestön ikääntymisestä sekä tulevaisuuden toiveista ja nä kymistä. Tietoa on koottu suoraan kuntalaisilta kyselyin ja jalostettu ensin ideoiksi ja sitten toimenpide-ehdotuksiksi ammattilaisia ja kuntalaisia osallistaen. Tuotettu tieto on hyödynnettävissä pienten ja maantieteellisesti väljästi asut tujen kuntien ikääntyvien asumisen ennakoinnissa ja varautumisessa. Ikäystävällisyyden huomioiminen suunnitte lussa ja päätöksen teossa lisää kaiken ikäisten kuntalaisten viihtyvyyttä.

7. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET

6.6 Osallistava kumppanuus

Ikäystävällisyyden edistämiseksi tulee huomioida ikääntyvien tarpeet arjessa, asumisessa, palveluissa, ympäristös sä sekä osallistumismahdollisuuksissa. Ikäystävällinen asuinympäristö tukee iäkkäiden asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä huomioi heidän tarpeensa ja voimavaransa. Ympäristön tulisi olla viihtyisä, helposti hahmotettava ja esteetön. Palvelujen tulisi olla saavutettavia kaikille iästä ja toimintakyvystä riippumatta sekä iäkkäille tarjolla so veltuvia asumisratkaisuja ja kohtaamispaikkoja. Asuin- ja elinympäristö voi parhaimmillaan vahvistaa kuntalaisten toimijuutta ja aktiivista elämäntapaa.

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen17

Kun puhutaan ikäihmisistä, kiinnittyy huomio niin mediassa kuin kahvipöytäkeskusteluissakin usein hoivapaikkoi hin, hoitajamitoituksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nämä kaikki ovat tärkeitä ja haasteellisia asioita. Samalla saattaa kuitenkin unohtua se, että 75 vuotta täyttäneistä reilut 70 % ei ole pitkäaikaisten ja säännöllisten sosiaalija terveyspalvelujen piirissä. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, kuinka voidaan vaikuttaa ikääntyvän väestön hyvinvointiin ja toimintakyvyn säilymiseen niin, että pärjättäisiin aiempaa pidempään ilman raskaampien palvelujen SavoGrowntarvetta.alueen kunnissa asuu tällä hetkellä hieman enemmän 75 vuotta täyttäneitä ikäihmisiä kuin alle 20-vuotiaita lapsia ja nuoria. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan ikäihmisten määrä alueella on jo kym menen vuoden kuluttua noin kaksinkertainen verrattuna lasten ja nuorten määrään. Yhteiskunta kannattelee koulu järjestelmän kautta osaltaan kaikkia lapsia ja nuoria elämän alkutaipaleella esikouluiästä toisen asteen opintojen loppuun. Kunnissa myös panostetaan vahvasti niin henkilöresurssien, toimitilojen kuin vapaa-ajan toiminnan tuke misen kautta lasten ja nuorten hyvinvointiin – ja hyvä niin. On kuitenkin aiheellista kysyä, pitäisikö samansuuntaisia panostuksia suunnata myös ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuuden ja toimijuuden vahvistamiseen. Syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn ja ikääntyneiden aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen satsaamisella voidaan oleellisesti vaikuttaa toimintakyvyn säilymiseen ja elämänlaadun parantamiseen sekä hillitä sitä kautta so siaali- ja terveyspalvelujen kasvavaa tarvetta.

”TOIMENPIDE-EHDOTUS

Ikääntyvillä ja ikääntyneillä kuntalaisilla tulee olla aidot mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua kunnan toimin taan, päätöksentekoon ja strategiatyöhön. Ikäasumisen Master Plan -hankkeessa kehittämistyötä tehtiin laajas sa yhteistyössä ammattilaisten, päättäjien ja kuntalaisten kanssa hyödyntäen kumppanuuspöytä-menetelmää. Kumppanuuspöytä todettiin toimivaksi tiiviin ja suunnitelmallisen yhteisten tavoitteiden suuntaisen yhteistyön keinoksi.

Toimenpideohjelma on esitelty ja toimitettu kuntien ja hyvinvointialueen luottamushenkilöille ja johdolle. Kuntien tehtäväksi jää pohtia, kuinka hankkeessa saatuihin tuloksiin suhtaudutaan ja miten toimenpideohjelman ehdotuksia aletaan käytännössä toteuttaa. Osassa ehdotuksia on aineksia jatkohankkeiden toimenpiteiksi ja rahoituksen ha kemiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriöltä tai Euroopan Sosiaalirahastolta. Jatkokehittämistä on syytä pohtia yhteistyössä muiden kuntien sekä hyvinvointialueen kanssa.

Kuva 7. Nuoret ja ikääntyneet SavoGrown alueella 2021-2040.

Hankkeen aikaisissa kyselyissä sekä kumppanuuspöytätyöskentelyssä on selkeästi noussut esille tarve tarkastel la ikääntyvien tämänhetkistä palvelujen tarjontaa sekä ennakointia ja varautumista. Tulosten pohjalta on laadittu 13 toimenpide-ehdotusta. Osa ehdotuksista on hyvinkin konkreettisia ja toteutettavissa heti. Osa ehdotuksista taas edellyttää toteutuakseen yhteistä poliittista tahtoa ja päätöksentekoa.

Kuntien hyvinvointisuunnitelmissa on asetettu tavoitteiksi hyvin samankaltaisia teemoja, jotka hankkeen kyselyjen tuloksissakin koetaan haasteina. Suunnitelmissa ja niihin kirjatuissa tavoitteissa näkyy kyllä tahtotila, mutta konk reettiset toimenpiteet ja askeleet tavoitteiden saavuttamiseksi jäävät usein puuttumaan.

18 IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen Vuosi 2021 2030 2040 Alle 20-vuotiaat 3 224 2 417 1 974 75 vuotta täyttäneet 3 315 4 208 4 441

Hankkeen toteutusaika ajoittui Suomen historian suurimpaan murrosaikaan – hyvinvointialueiden toiminnan käyn nistyminen on työllistänyt valmistelijoita sekä kunnissa että väliaikaishallinnossa, mikä näyttäytyi hieman ohuena vuorovaikutuksena/yhteistyönä hankkeessa. Tästä ei saa kuitenkaan syntyä kompastuskiveä - tärkeää tekemistä riittää sekä hyvinvointialueelle, kunnille, yhteisöille että yksittäiselle kuntalaiselle.

Kunnan panostaessa yhdenvertaisesti asukkaidensa hyvinvointiin, myös iäkkäät pääsevät mukaan yhteisön elä mään. Tunne osallisuudesta vahvistaa hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. Jokainen voi elää turvallista ja ihmis arvoista elämää kaikissa elämänvaiheissa.

Ikäihmiset tulee nähdä aktiivisina yhteiskuntaan osallistuvina toimijoina, joilta itseltään kysytään ja kerätään tietoa. Näin saamme arvokasta näkemystä siitä, miten ikääntyvän väestön palvelut tulisi toteuttaa. Ikäihmiset ovat par haita asiantuntijoita arvioimaan, mikä on heille vaikuttavaa palvelua ja mistä esimerkiksi inhimillinen kohtaaminen koostuu. Kokemusasiantuntijoina ikääntyvät tulee ottaa mukaan suunnitteluun ja päätösten tekemiseen esimerkiksi kumppanuuspöytämallia käyttäen.

VarauduIkäihmistenYMYMra_7_2017.pdf.7/2017.YMYhteiskuntapolitiikanVuorinen,vat-lakiuudistuksella.https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/iakkaiden-ihmisten-kotiin-annettavat-palvelut-ja-asumispalvelut-kehittyValtioneuvostoammattikorkeakoulu.Vakkilata.Valtioneuvostosuositus-vaikutusten-ennakkoarvioinnista-kunnallisessa-paatoksenteossa.sa.Sundquist,terveysministeriö2020Sosiaali-Sosiaali-Sosiaali-le/10024/161060/YO_2018_Muisti_ja_ikaystavall_asuminen_WEB.pdf.tö.Rappe,tent/uploads/2022/01/Ikaturvallinen_asuinalue_2022_interactive-FINAL.pdf.https://www.ikainstituutti.fi/conE.,Kotilainen,H.,Rajaniemi,J.&Topo,P.2018.Muisti-jaikäystävällinenasuminenjaasuinympärisYmpäristöopas2018.Helsinki:Ympäristöministeriö.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handjaterveysministeriö2020a.Kansallinenikäohjelmavuoteen2030–TavoitteenaikäkyvykäsSuomi.jaterveysministeriönjulkaisuja2020:31.jaterveysministeriö2020b.Laatusuositushyvänikääntymisenturvaamiseksijapalvelujenparantamiseksi–2030–TavoitteenaikäystävällinenSuomi.Sosiaali-jaterveysministeriönjulkaisuja2020:29.Sosiaali-jajaSuomenKuntaliitto.S.&Oulasvirta,L.(toim.)2011.VaikutustenennakkoarviointikunnallisessapäätöksenteosHelsinki:SuomenKuntaliitto.Saatavillainternetissä:https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2011/2019:OsallistavajaosaavaSuomi–sosiaalisesti,taloudellisestijaekologisestikestäväyhteiskunPääministeriSannaMarininhallituksenhallitusohjelma.Valtioneuvostonjulkaisuja2019:31.M.2019.Ikäihmistenkokemuksiamatalankynnyksenkohtaamispaikasta.Opinnäytetyö.Seinäjoen2022.Iäkkäidenihmistenkotiinannettavatpalvelutjaasumispalvelutkehittyvätlakiuudistuksella.L.2009.Ikääntyminenmaalaiskylässä.Sosiaalipolitiikanväitöskirja.Helsinginyliopisto,laitos.2017.Älyteknologiaratkaisutikääntyneidenkotonaasumisentukena.YmpäristöministeriönraporttejaHelsinki:Ympäristöministeriö.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79348/2020.Ikääntyneidenasumisentoimenpideohjelmavuosille2020–2022.Helsinki:Ympäristöministeriö.Ilomantsi-verkkosivusto.https://www.jelli.fi/ikaihmisten-ilomantsi/.vanhuuteen-verkkosivut.https://www.vanheneminen.fi.

Helsinki: Suomen kuntaliitto. Saatavilla internetissä: htt KSLps://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2018/1963-kumppanuuspoydan-rakennusopas.2017.Osallistavatmenetelmät–Vinkkejäjavirikkeitäkouluttajalle.Helsinki:Kansan Sivistysliitto ry ja KSLopintokeskus. https://www.ksl.fi/app/uploads/2022/01/Osallistavat-menetelmat-KSL-verkko.pdf. Kilpelä, N. 2019. Esteetön rakennus ja ympäristö. Helsinki: Rakennustieto Oy. Saatavilla internetissä: https:// Koramo,ym.fi/-/uusi-opas-antaa-valineet-esteettomaan-rakentamiseen.M.&Haukkapää-Haara,P.2021.Ikääntyneidenasumistarpeisiin vastaaminen kunnissa. Raportti kuntien verkostohankkeen toteutuksesta. FCG.

Kortelainen, J., Oosi, O., Luukkonen, T., Luomala, N., Välikangas, K., Hätälä, J., Haapakorva, P., Hämeenniemi, R. & Kaasalainen, T. 2020. Ikääntyneiden asuminen – ennakointi ja varautuminen kunnissa. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:55. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Ojala, T. 2017. Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus: OTE – Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille. SPEK tutkii 18. Helsinki: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. https://issuu.com/spek_ry/docs/spek_tutkii_18.

IKÄASUMISEN MASTER PLAN – Täkyjä ikäystävälliseen asumiseen19

Rajaniemi, J. & Rappe, E. 2022. Ikäturvallinen asuinalue. Helsinki: Ikäinstituutti.

LÄHTEET

HE 231/2021. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tu kemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niin liittyviksi laeiksi. htt Jaakkola,ps://finlex.fi/fi/esitykset/he/2021/20210231.pdf.V.2018.Kumppanuuspöydänrakennusopas.

JalkalantieWWW.SAVOGROW.FI6,Suonenjoki|vaihde0207464 600 Kehitysyhtiö SavoGrow Oy on Keiteleen, Pielaveden, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon ja Vesannon alueilla toimiva kehitysyhtiö, joka toteuttaa omistajakuntiensa yhteistä elinkeinostrategiaa. Yhtiö on alueen elinkeinopoliittinen edunvalvoja, joka edistää alueen pysymistä asuttuna ja elinvoimaisena.