Sauna-lehti 3 / 2019

Page 34

Teksti: Keijo Häkkinen, Joonas Rissanen, Jari Laukkanen, Arja Häkkinen Kuvat: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta

Kova fyysinen harjoitus ja saunominen:

HYVÄ vai huono yhdistelmä?

S

aunominen kuuluu kiinteästi suomalaiseen kulttuuriin ja sitä on harrastettu tuhansien vuosien ajan. Ei varmaankaan yllätä, että myös saunomisen fysiologisessa tutkimuksessa Suomi näyttäytyy vahvana. Saunomisen akuutteja vaikutuksia verenpaineeseen, sykkeeseen ja veren hormonitasoihin on tutkittu Suomessa jo 1970ja 80-luvuilla. Saunomisen välitöntä vaikutusta fyysiseen suorituskykyyn on tutkittu kuitenkin aika vähän, vaikka saunomista käytetään usein liikunnan tai urheilun jälkeen rentoutumis- ja palautumiskeinona. Antti Meron tutkimusryhmä havaitsi hyvin matalalämpöisellä infrapunasaunalla olevan suotuisia vaikutuksia palautumiseen. Perinteisessä suomalaisessa kiukaalla toimivassa saunassa lämpötila nousee kuitenkin yleensä vähintään 70 °C:een ja löylyn heittäminen kiukaalle lisää lämmön siirtymistä ilmasta ihmiseen. Joissakin tapauksissa lämpötila saattaa nousta jopa lähemmäs 100 °C astetta. Liikunnan tai urheilun jälkeen suomalainen todennäköisimmin istahtaakin perinteisen suomalaisen kiukaalla toimivan saunan lauteille. Kova fyysinen kuormitus ja puolen tunnin saunominen

Tutkimukseen osallistui 27 säännöllisesti liikuntaa ja saunomista harrastavaa tervettä nuorta miestä Jyväskylän alueelta.

34

sauna I3I 2019

Jyväskylän yliopistossa suoritetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia välittömiä vaikutuksia kovalla yksittäisellä fyysisellä harjoituskerralla ja harjoituksen jälkeisellä puolen tunnin saunomisella on maksimaaliseen suorituskykyyn, veren hormonitasoihin ja verenpaineeseen. Tutkimustulosten mukaan näyttäisikin, että kestävyystyyppisen fyysisen harjoituksen ja saunomisen yhdistäminen olisi suositeltavaa.

Kolmenkymmenen minuutin saunominen tapahtui sähkökiukaalla varustetussa saunassa kolmessa 10 minuutin pätkässä. Saunomista edeltävän kestävyysharjoituksen on oltava reilusti sykettä nostavaa intensiivistä kestävyyskuormitusta.

Tutkimusasetelma sisälsi neljä erilaista kovaa fyysistä kuormitusta: 1) voimaharjoitus yhdistettynä saunomiseen 2) kestävyysharjoitus yhdistettynä saunomiseen 3) yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoitus (50 % em. kestävyys- ja 50 % voimaharjoituksen määrästä) yhdistettynä saunomiseen 4) kontrollimittauksena pelkkä saunominen. Voimaharjoitus suoritettiin suurilla kuormilla ja kymmenen toiston sarjoilla ja kestävyysharjoitus polkupyöräergometrillä käyttäen kovaa intervallityyppistä harjoitusta. Suorituskykyä ja terveysmuuttujia mitattiin ennen ja jälkeen harjoituksen, heti ja 30 minuuttia saunomisen jälkeen sekä 24 tunnin kuluttua. Tutkimukseen osallistujilta otettiin kaikissa mittapisteissä verinäytteet, mitattiin verenpaine sekä maksimivoima- ja nopeusvoimaominaisuuksia useilla eri luotettavilla tutkimusmenetelmillä. Kolmenkymmenen minuutin saunominen tapahtui sähkökiukaalla varustetussa saunassa kolmessa 10 minuutin pätkässä, joiden välissä pidettiin yhden minuutin jäähdyttelytauko. Saunan lämpötila oli 70 °C ja vettä heitettiin kiukaalle 2 dl kuusi kertaa puolen tunnin saunomisen aikana. Tutkimuksen tuloksia

Tutkimuksen tulokset osoittivat kaikkien kuormitusten nostavan veren kasvuhormonin ja testosteronin pitoi-