Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Árpád Sailo
Arkkitehti Árpád Sailo:
Savutuvat ovat tutkimuksen ja
Abbortjärnsbergin savutupa (suomeksi Ahvenlamminmäki)
– Savutupa on rakennuksena aivan erinomainen ja sen sisäänlämpiävä uuni on jo aikoinaan kehitetty huippuunsa. Ikävä kyllä Suomessa on asiasta vääriä käsityksiä, koska meillä ei olla kunnolla tutkittu savutupia – toisin kuin Ruotsissa, Árpád Sailo sanoo.
78
sauna I2I 2019
M
Arkkitehti Árpád Sailo on perehtynyt metsäsuomalaisten käytössä olleisiin savutupiin, jotka ovat osa suomalaista rakennus- ja saunakulttuuria. – Vaellusturismia ja kulttuurimatkailua pitäisi edistää, sillä rakennushistoriallisesti arvokkaat savutuvat, saunat ja riihet ovat tutustumisen, säilyttämisen ja käyttämisen arvoisia.
etsäsuomalaiset olivat Ruotsissa ja Norjassa asuneita suomalaisia, joita siirtyi 1580-luvulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi. Maahanmuuttajat levittäytyivät laajalle alueelle Etelä-Ruotsin Tivedenistä aina Ruotsin Lappiin, ja idässä Pohjanlahden länsirannikolta Gästriklandista Norjan Telemarkiin asti. Nykyään alueella on yhä jäljellä metsäsuomalaisten rakennuksia ja paikannimiä, jotka muistuttavat suomen kielestä. Alueen kyliä kutsutaan yhä suomalaiskyliksi ja niiden metsiä