300
Vanha kylä, jonka alueelle on kehittynyt esikaupunkiasutusta jo 1800-luvun lopulta. 64 Hyvelänmäki Hyvelän kylässä on ollut asutusta jo keskiajan lopulta lähtien. Hyvelässä on säilynyt varsin paljon vanhaa rakennuskantaa raittien varrella. Edustavin on Kuurin tila, jonka päärakennus on vuodelta 1857. Rakennusta laajennettiin 1905 rakennusmestari Viikerin suunnitelman mukaan. Samalla se sai nykyisen uusrenessanssiasunsa. Kulku pihaan käy vanhan luhdin läpi. Keskiajalta periytyvä kylä, jossa vanhaa rakennuskantaa raittien varrella. 65 Toukarin viljelymaisema Laaja Kokemäenjokeen rajautuva viljelymaisema. Näkymä avautuu parhaiten Lyttylän tieltä taustanaan kaupungin ääriviivat. Maisema alueen reunassa on Toukarin uusrenessanssityylinen koulurakennus 1900-luvun alusta. Pihapiirissä on uudempi, sotien jälkeen tehty koulurakennus. Tuorin huvilamainen päärakennus on valmistunut vuonna 1909. Uusrenessanssityylistä rakennusta koristaa näköalatorni. Tilan mailla on aitta ja luhti 1800-luvun alkupuolelta. Laaja viljelymaisema, johon liittyy 1900-luvun alun koulu ja vanha maatila. 66 Kalafornianjuovan huvila-alue Kalafornianjuovan huvila-asutus on hieman Pihlavan huvila-asutusta nuorempi. Vanhimmat huvilat on rakennettu 1880-luvulla. Alueella on säilynyt puolisen tusinaa vanhaa huvilaa.
Satakunnan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, kuntakohtainen luettelo
Kalafornianjuovan ympäristössä oli Porin ensimmäinen golfrata, joka avattiin 1939. Porille luonteenomaista kesäasuntokulttuuria. 67 Musan Paviljongin pientaloalue Musan Paviljongin pientaloalue on syntynyt entisen ampumapaviljongin ympäristöön 1900-luvun alkupuolella. Porin kaupunkiin alue liitettiin 1941. Osin uusiutuneenakin se muodostaa yhä yhtenäisen ja rakennuskannaltaan omaleimaisen kokonaisuuden. 1900-luvun alun esikaupunkiasutusta. 68 Musan alue, Liikastentie– Pohjoisrinne–Siirtolaisentie Musan omakotialue on rakennettu säännöllisen asemakaavan mukaan 1940-luvulla. Hoidetut pihat ja puutarhat antavat alueelle viihtyisän leiman. Jälleenrakennuskauden yhtenäinen omakotialue. 69 Lanki, Vähärauma Pohjakaavaltaan keskeissalityyppinen talonpoikaistilan päärakennus on valmistunut ennen 1800-luvun puoliväliä. Vuonna 1876 siikaislaiset puusepät rakensivat koristeellisen kuistin. Poikkeuksellisen rikasmuotoista talonpoikaista puuarkkitehtuuria 1800-luvun keskivaiheilta. 70 Liinaharjan kartano, Vähärauma Liinaharjan mäellä on ollut talonpoikaistila jo 1500-luvun alussa. 1500-luvun lopulla tila siirtyi säätyläisten omis-
tukseen ja tunnettiin lähes vuosisadan ajan Rauman herraskartanona. Tämän jälkeen kartanosta tuli ratsutila. Liinaharjan päärakennus on ilmeisesti 1800-luvun keskivaiheilta, nykyinen uusrenessanssiasu on kuitenkin vuosisadan lopulta. Kivestä ja tiilestä rakennetut navetta ja talli ovat 1900-luvun puolelta. Päärakennuksen ympärillä on vanhoja lehtipuita. Liinaharjan alueella toimii sekä lasten päiväkoti että vanhainkoti ja vanhustentalo. Pitkän asutushistorian omaava vanha ratsutilan päärakennus. 71 Vähärauman VPK:n talo 1900-luvun alun yhdistystalo. Tuhoutunut tulipalossa 2009. 72 Tuorsniemi Alkuaan kaavoittamattomalle maalle syntynyt tiivis pientaloasutus, jonka ikärakenne on vaihteleva. 1900-luvun kuluessa syntynyttä esikaupunkiasutusta. 73 Klasipruukin historiallinen teollisuusalue, Tuorsniemi Tuorsniemen lasitehdas perustettiin vuonna 1781 nykyiselle Klasipruukin mäelle. Tehdas toimi vuoteen 1868. Muistona ”pruukin” ajoista on 1800-luvun alussa istutettu puisto ja vaahterakujanteet ja kivinen makasiini. Alueella on myös suuri kivinavetta. Puistoon kuulunut tekojärvi on maatunut. Mäellä on useita1800-luvun merkittäviä maatilakokonaisuuksia, kuten Tommila, Teikari ja Vainio-Mattila. Teollisuushistoriallisesti merkittävä paikka.
74 Alakartano, Pietniemi Tasapainoinen talonpoikaistilan rakennusryhmä, jossa päärakennus on 1800-luvun lopulta ja kivinavetta vuodelta 1896. 1800-luvun talonpoikainen rakennusryhmä. 75 Vanhakartano, Pietniemi Vanha rälssi- ja säteritila, jonka linnamainen päärakennus on rakennettu 1902–03 arkkitehti Usko Nyströmin piirustusten mukaan. Rakennusmateriaalina on käytetty graniittia ja rapattua tiiltä. Rakennuksen muodossa ja koristelussa on sekä kansallisromantiikan että jugendin piirteitä. Kookkaat navetta- ja tallirakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Rakennusryhmää ympäröi laaja puisto, jossa on mm. vuonna 1923 perustettu sukuhauta. Kansallisromanttisen kauden edustava kartanorakennus laajan puiston keskellä. 76 Preiviikin kylä Vanha kylä, jonka nykyinen rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä. Vanhat maatilat ovat päätien tuntumassa. Pienet asuinrakennukset ovat sijoittuneet tiheästi rantaan vievän tien varteen. Rannassa on kylän kalasatama, jossa on säilynyt vanhojakin verkkohuoneita ja verkkopuita. Kylässä on 1900-luvun alussa rakennettu pystyrimavuorattu seuratalo, jossa on kansallisromanttisia piirteitä. Kyläkeskuksen ulkopuolella sijaitsee Preiviikin vanha kansakoulu, joka on rakennettu 1907. Uusitalon tilalla on säilynyt toistakymmentä hirsi- ja luonnonkiviraken-