Page 1

suomen sarjakuvaseura ry TOIMINTAKERTOMUS 2015


SISÄLLYS 1. PERUSTOIMINTA  1.1 Hallitus ja toimihenkilöt  1.2 Talous  1.3 Sarjainfo-lehti   1.3.1 Jäsenkortti  1.4 Puupäähattu-palkinto  1.5 Kokoelma 

4 4 5 6 6 7

2. SARJAKUVAKESKUS 

8

2.1 Kahvio, kauppa ja verkkokauppa  2.2 Tilat ja toimisto  2.2.1 Muut toimijat tiloissa  2.3 Näyttelyt  2.3.1 Galleria Sarjakuvakeskus  2.3.2 Näyttelyt muualla  2.4 Opetustoiminta   2.4.1 Aikuisten kurssit  2.4.2 Lasten ja nuorten kurssit  2.4.3 Avoimet työpajat   2.4.4 Sarjakuvapisteet muualla  2.4.4.1 Vuosaaren sarjakuvapiste  2.4.4.2 Roihuvuoren sarjakuvapiste  2.4.4.3 Kinaporin sarjakuvapiste  2.4.4.4 Vernissan sarjakuvapiste  2.4.4.5 Tapiolan sarjakuvapiste  2.4.5 Tilauskurssit ja opetus muualla  2.5 Pop-up Sarjakuvakeskus -tapahtumat  2.6 Muuta  2.6.1 Muita tapahtumia Sarjakuvakeskuksella   2.6.3 Palvelut ja muu yhteistyö 

2

4

8 8 9 9 9 11 12 12 13 14 15 15 15 16 16 16 16 17 18 18 19


3. HELSINGIN 30. SARJAKUVAFESTIVAALIT  20 3.1 Ohjelma   3.1.1 Ohjelma ja teemat  3.1.2 Klubit  3.1.3 Kilpailut  3.1.4 Tapahtumapaikat  3.2 Näyttelyt  3.3 Näytteilleasettajat  3.3.1 Kaupalliset näytteilleasettajat  3.3.2 Kansainväliset näytteilleasettajat  3.3.3 Pienlehtitaivas   3.4 Vieraat 

20 20 21 21 22 22 26 26 26 26 27

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 

28

4.1 Comix Vice Versa – Hongkong  4.2 Dreambuddies Korea   4.3 Nordicomics  4.3.1 Nordicomics Youth! -nuortenleiri  4.4 CUNE Comics-in-Residence  4.4.1 CUNE CiR Helsinki  4.5 Venäläisen sarjakuvan syksy  4.6 Edustusmatkat ulkomaisilla festivaaleilla 

5. MUITA PROJEKTEJA  5.1 Helsingin Kirjamessut  5.2 Sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen  5.3 Särön residenssi  5.4 Sarjakuva-automaatti  

28 28 29 29 30 30 31 32

33 33 34 34 34

6. JULKAISUT 

35

7. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS 

38

8. YHTEISTYÖTAHOT 

41

3


1. PERUSTOIMINTA Suomen sarjakuvaseuran perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja aseman parantaminen. Tässä mainittujen aktiviteettien lisäksi seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn merkeissä.

Vuopala. Erilaiset projektit työllistivät myös useita opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Sarjakuvakeskuksella työskenteli ympäri vuoden myös useita työharjoittelijoita eri rooleissa. Lisäksi useiden vapaaehtoisten työpanoksella oli tärkeä osa järjestön toiminnassa.

1.1 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT

1.2 TALOUS

Puheenjohtaja: Ville Hänninen

Vuonna 2015 Suomen sarjakuvaseuran talous taantui hieman voimakkaan kasvun jälkeen. Pääasiallisena rahoituslähteenä olivat erilaiset avutukset. Merkittävimpänä näistä OKM:n yleisavustus valtakunnallisten sarjakuvajärjestöjen toimintaan (76 000 €).

Hallitus: Vesa Kataisto Jonna Kuitunen Merja Lundén Christer Nuutinen Severi Nygård Rami Rautkorpi Pauli Ruonala (sihteeri) Tuomas Tiainen Kati Vuopala Varajäsenet: Kalle Hakkola Ville Manninen Aino Sutinen Toimihenkilöt: Toiminnanjohtaja Kalle Hakkola Kokoelmanhoitaja Kari Juhola Sarjainfon päätoimittaja Reetta Laitinen Sarjainfon toimitussihteeri Aino Sutinen Palkkasuhteessa työskentelivät lisäksi: Antti Hintsa, Jenni Kallionsivu, Petri Koikkalainen, Jonna Kuitunen, Petra Koponen, Verna Kuutti, Maura Manninen, Hannele Richert ja Kati

4

Muita merkittäviä ja seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat OKM:n kulttuurilehtituki (18 000 €), tapahtumatuki (30 000 €), kuten myös Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toiminta-avustus sekä monet muut kansainvälisiin projekteihin liittyvät avustukset. Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin noin 15 ja näiden yhteenlaskettu rahamäärä oli noin (220 000 €). Tästä osa käytettiin jo vuoden 2014 takautuviin kuluihin ja osa siirtyi tulevalle vuodelle 2016. Suurimpina menoerinä olivat palkat ja Sarjakuvakeskuksen vuokra sekä kansainvälisten projektien matka- ja tuotantokulut. Lisäksi muita merkittäviä menoja olivat Sarjainfon painokustannukset sekä festivaalien tila- ja laitevuokrat. Taloudesta kerrotaan tarkemmin vuoden 2015 tilinpäätöksessä.


Koti- ja ulkomaisten sarjakuvataiteilijoiden haastatteluiden lisäksi lehdessä arvosteltiin kotimaisia ja käännösalbumeita sekä pienlehtiä. SarjakuvaSarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti vuoden aikana pohdittiin mm. sananvapautta ja Suomessa. Se on ilmestynyt vuodesta 1972, neljästi vuodessa. Aiheina ovat koti- ja ulkomaiset sarjakuvan joukkorahoittamista sekä pistäydyttiin tekijät, haastatteluja, analyysiä, tutkimusta, arvos- sarjakuvafestivaaleilla eri puolilla maailmaa. teluja ja uutisia. Myös pilapiirros- ja animaatioai- Keskustelua käytiin Kaksintaistelu-palstalla sekä Vieraskynä-kolumneissa. Vakiokaartin lisäksi lehheita sivutaan. Lehti on kulttuurilehtien järjestön, Kultti ry:n jäsen. Se sai kulttuurilehtitukea teä avusti useita kymmeniä vierailevia kirjoittajia, piirtäjiä ja valokuvaajia. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. 1.3 SARJAINFO-LEHTI

Numero #166, 1/2015: Vuoden ensimmäinen Sarjainfo oli Charlie Hebdo- ja sananvapausteemainen Ranskan terrori-iskun seurauksena. Pääjutun haastateltava oli tuore puupäähatutettu Kari Korhonen, joka piirsi myös kannen. Vuoden 2014 parhaat albumit pistettiin järjestykseen. Muita aiheita mm. Tintti-parodiat, Reetta Niemensivu ja Mattipekka Ratia. Numero #167, 2/2015: Pääjutun aihe ja kansitaiteilija oli Wolf Kankare. Muita haastateltuja sarjakuvataiteilijoita olivat mm. Anneli Furmark ja Riitta Uusitalo. Rasmus Nallen historiaa käytiin läpi kattavasti. Myös sarjakuvan joukkorahoitus puhutti. Numero #168, 3/2015: Kymmenvuotias Kutikuti-kollektiivi esiintyi pääjutussa ja taiteili kannen. Haastatteluissa muun muassa Ben Katchor, Sanna Hukkanen ja Luke Pearson. Kivi Larmola raportoi Brysselin sarjakuvafestivaaleilta. kansikuva: Kari Korhonen

Sarjainfo-lehti ilmestyi vuonna 2015 neljä kertaa: huhtikuussa, heinäkuussa, lokakuussa ja tammikuussa (2016). Painosmäärä oli 950–1100 / numero. Tilausmaksut olivat 30 € aikuisilta, 25 € alle 18-vuotiailta ja 43 pelkälle tilaukselle vuodessa.

Numero #169, 4/2015: Kansikuvan piirtäjänä ja pääjutun aiheena oli Anna Sailamaa. Aarne Ankka -sarjakuvan piirtäjää, ruotsalaista Charlie Christenseniä haastateltiin Necrocomiconsarjakuvafestivaaleilla. Muita aiheita olivat muun muassa historia ja arkeologia sarjakuvassa sekä karjalankieliset sarjakuvat. 5


Tarinoita on syntynyt niin kokonaan yksin tehtyinä kuin myös yhteistyössä arvostetuimpien ankkapiirtäjien, kuten Vicarin ja Daniel Brancan Seuran jäsenet saivat Sarjainfon mukana jäsenkanssa. Suomalaisista lehdistä häntä ovat julkaiskortin, jolla sai rahanarvoisia etuja eri yhteisseet myös esimerkiksi Ilta-Sanomat, Nalle Puh, työtahoilta. Sarjakuvakeskukselta sai alennusta kaupasta ja kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana Suomen MAD ja Punaniska. Lastensarjakuvien tekijäksi jo varhain suuntautunut Korhonen on olivat vuonna 2015 myös Asema Kustannus, myös kuvittanut kolme satukirjaa. Egmont, Taidetarvikeliike Farbe, Fantasiapelit, Jalava, Kulku-Katin Poika, Laatua lapsille, Geezers, Otavan kirjakauppa, Painotalo Miktor, Pieni Teknisiltä taidoiltaan Korhonen on huipputason Leffakauppa, Rosebud, Snow White, Tempera ja ammattilainen. Hänen kuvakerrontansa on luonnollisen sujuvaa ja hahmot ilmeikkäitä. Erityisesti Turun Sarjakuvakauppa. käsikirjoittajana hän on saanut kehittyä sellaisessa koulussa, johon vain harvalle Suomessa on suotu 1.4 PUUPÄÄHATTU-PALKINTO mahdollisuus. Tarinoita hiotaan huolellisesti, ja tekijöille asetetut vaatimukset ovat korkeat. Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattutunnustuspalkinnon sai tammikuussa 2015 Kari Korhonen. Seuran perustelut valinnalle: 1.3.1 JÄSENKORTTI

“Suomi on tunnustetusti Disney-kansaa. Yleensä sarjakuvaharrastajat tutustuvat ilmaisumuotoon Aku Ankkaa Kari Korhonen lukemalla. Moni on oppivalokuva: Henry Söderlund nut lukemaankin lehden kautta. Silti yllättävän harva suomalainen on päätynyt Aku Ankka -piirtäjäksi. Tällä hetkellä Korhonen on sarjassaan ainoa. Kotimaan lisäksi hänen töitään arvostetaan varsinkin Saksassa. Vuonna 1973 syntynyt Kari Korhonen toimii yhtenä Egmont Comic Creationsin päätekijöistä. Kahdenkymmenen vuoden aikana hän on ollut tekemässä yli 200 Disney-tarinaa, sadoista kansikuvista ja kuvituksista puhumattakaan. Korhonen on eräs Suomen tuotteliaimmista sarjakuvantekijöistä.

6

kuvitus: Kari Korhonen

Korhosen tyyli erottuu selvästi. Hän osaa kääntää toisinaan varsin epätavallisen lähdeaineiston napakasti ankkamaailman asuun. Erityisesti pitkissä seikkailuissa Korhosen oivalluskyky ja laaja populaarikulttuurin tuntemus pääsee hienosti esille.”


1.5 KOKOELMA Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja, tutkimusta ja muuta. Kokoelma sijoitettiin vuonna 2003 kirjastokeskus Aralikseen, Aalto-yliopiston Arabian kampuskirjaston tiloihin Helsingissä.

työpajoja, tapahtumia ja muuta toimintaa, johon osallistuivat kaikenikäiset sarjakuvan harrastajat niin Helsingissä kuin muualla Suomessa.

Arabianrannassa elokuusta 2010 lähtien sijainneessa Sarjakuvakeskuksessa toimivat vuonna 2015 sarjakuvakauppa, kahvio, galleria, kaksi työpaja- ja kurssitilaa sekä kellarikerroksessa toimisto- ja varastotila. Tiloja uudistettiin vuoden Vuonna 2015 kokoelmanhoitaja kartutti kokoel- mittaan. maa ja vastasi tietopalvelun kautta myös sarjakuYhdistämällä alan voimat saman katon alle Sarjava-aiheisiin kysymyksiin. kuvakeskus on luonut helsinkiläiseen katukuvaan uudenlaisen kulttuuritilan. Näin sarjakuva on Aalto-yliopiston kirjaston siirtyminen Otaniemeen lähestyi ja saatiin tieto siitä, että kokoelma saanut näkyvän sijan kaupungin kulttuuritaron muutettava pois helmikuussa 2016. Uudesta jonnassa. Katutason toiminta toi vuonna 2015 sarjakuvan laajaa kirjoa tunnetummaksi sekä paikasta ei kuitenkaan edelleen ollut tietoa. sarjakuvan ammattilaisille ja harrastajille että muille toimijoille. Tavoitteena on, että muuton yhteydessä tutkimuksellista aineistoa, kuten graduja, tutkielmia ja omakustanteita, tultaisiin eriyttämään omaksi Opetustoimintaa kehitettiin ja kursseja ja työpajoja järjestettiin paljon niin paikan päällä kuin kokonaisuudekseen. Jatkossa omakustanne- ja muualla. pienlehtiharrastajia voidaan opastaa helpommin aineiston äärelle, sillä kaiken kokoisena Myös kansainvälinen toiminta on laajaa ja ja muotoisena formaattina ko. materiaali on sarjakuvaseuralle erittäin haastellista arkistoitavaa. vilkasta. Sarjakuvakeskuksessa järjestettiin useita kansainvälisiä näyttelyitä sekä taiteilijavierailuita. Muuton jälkeen niiden löytyvyys toivottavasti Tärkeässä osassa kansainvälistymisesssä olivat tulee parantumaan. CUNE CiR -residenssitoiminta sekä Helsingin sarjakuvafestivaalit. Kuopiossa pidettiin Pop-up Gradujen ja väitöskirjojen sekä muiden tutkielSarjakuvakeskus -tapahtuma keväällä ja Annantamien lisäämistä kokoelmaan jatkettiin. Suurin osa kotimaisista sarjakuvien kustantajista lossa festivaalien aikaan. lähetti vapaakappaleet seuran kokoelmiin. Myös Sarjakuvakeskus kartoitti vuonna 2015 mahdolulkomaista materiaalia saatiin runsaasti lahjoituksina yhteistyökumppaneilta. Lisäksi tärkeä osa lisuuksia muuttoon kokonaan uusiin tiloihin. kokoelman kartuttamista ovat yksityiset lahjoitta- Muuttoon on monia syitä ja myös Aalto-yliopiston ja kokoelman muutto vaikuttaa. Uusista jat, joille sarjakuvaseura onkin kiitollinen. tiloista ei kuitenkaan saatu vielä selvyyttä ja Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämä ja hallinnoi- erilaisille yhteistyömalleille ollaan avoimia. ma, vuonna 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, 7


2. SARJAKUVAKESKUS Kaupassa myytiin myös paljon omakustanteita ja pienlehtiä. Näitä ostettiin sisään suoraan tekijöiltä. Lisäksi kaupan valikoimiin kuului mm. paitoja, postikortteja, mukeja, julisteita ja näyttelyprinttejä. Tuotteita oli myös verkkokaupassa.

valokuva: Mia Collan

2.1 KAHVIO, KAUPPA JA VERKKOKAUPPA

Sarjakuvakeskuksen originaalikauppa välitti myyntiin suomalaisten ja kansainvälisten sarjakuvataiteilijoiden originaalitaidetta. Välityksen avulla seura helpotti originaalien leviämistä ja näin toi sarjakuvataiteilijoille yhden tulokanavan lisää. Originaalin tekijä sai 70% myyntituloista itselleen.

Sarjakuvakeskuksen kahvio on vakiintunut yhdeksi alueen suosituista kohtaamispaikoista. Vuonna 2014 asiakaskunta koostui kaikenikäisis- 2.2 TILAT JA TOIMISTO tä ihmisistä, lapsiperheistä eläkeläisiin. Kahvio on vakiinnuttanut paikkansa etenkin lähiympäristön Katutasossa sijaitsivat kahvio, kauppa, galleria ja opiskelijoiden olohuoneena. opetustilat. Katutason tiloja vuokrattiin yhdistysten, yksityisten ja erilaisten toimijoiden käyttöön. Sarjakuvakeskuksen kauppa pyöritti pientä, Tilat olivat usein mm. kokouskäytössä sekä lisäksi voittoa tavoittelematonta liiketoimintaa, jonka esim. perhejuhlien paikkana. Useiden näiden tatarkoituksena on ollut tarjota erityisesti kotimai- pahtumien yhteydessä oli myös Sarjakuvakeskuksille ja kansainvälisille pienkustantajille levityska- selta tilattua toimintaa, kuten sarjakuvatyöpajoja nava alan tapahtumien ulkopuolella. ja pientä ruokatarjoilua. Vuonna 2015 valikoima tarjoili kotimaisia sarjakuvateoksia sekä merkittäviä ja vähemmän tunnettuja ja ulkomaalaisia albumeja. Erikoisempien ulkomaisten julkaisujen alikoima karttui mm. seuran kansainvälisten projektien, festivaalivierailujen, Helsingin sarjakuvafestivaalien ja residenssitoiminnan myötä. Myös sarjakuvaseuran omat julkaisut ja tuotteet olivat aina saatavilla omasta kaupasta sekä verkkokaupasta. 8

Suomen sarjakuvaseuran toimisto sijaitsi Sarjakuvakeskuksen alakerrassa. Yhdistyksen työntekijöiden työskentelytila toimi myös erilaisten sarjakuvaprojektien työpisteenä ja luontevana tapaamispaikkana. Toimistotiloja kehitettiin läpi vuoden ja Sarjakuvakeskus sai toiminnan tueksi mm. tietotekniikkatarvikkeita lahjoituksina eri tahoilta. Samassa tilassa sijaitsi myös Sarjainfon arkisto sekä seuran kirjavarasto.


2.2.1 MUUT TOIMIJAT TILOISSA

Kari Korhonen: Puupäinen Ankka – Puupäähattu 2015 21.1.–28.2: Suomen sarjakuvaseura jakoi vuoden 2015 Puupäähattu-palkinnon Huuda Huuda 15.1.2015 sarjakuvataiteilija Kari Korhoselle. Sarjakuvakustantamo Huuda Huudan kirjavaras- Näyttelyssä oli esillä muun muassa taiteilijan Aku Ankka ja Angry Birds -materiaalia uran varrelta. to sijaitsi Sarjakuvakeskuksen arkistotiloissa. Uransa aikana Korhonen on ollut tekemässä yli 200 Disney-tarinaa. Kuvittajat ry Kuvittajat ry:n toimisto, kaksi työpistettä ja arkisto toimivat päivittäin Sarjakuvakeskuksen tiloissa. Kuvittajat mm. julkaisee Kuvittaja-lehteä ja ajaa alan ammattilaisten etua. Yhteistyötä Kuvittajien ja sarjakuvaseuran välillä syvennettiin vuonna 2015. Maailman sarjakuvat ry Kehitysmaissa ja kotimaassa opetus- ja näyttelytoimintaa tekevä pieni järjestö vuokrasi pöytää Sarjakuvakeskukselta.

Minä olen Charlie: Charlie Hebdon toimituksessa Pariisissa sattuneen surullisenkuuluisan väkivallanteon jälkeen monet suomalaiset sarjakuvantekijät reagoivat tapahtuneeseen tarttumalla kynään. Suomen sarjakuvaseura kokosi syntyneet sarjakuvat ja pilapiirrokset yhteen ja tuotti niistä pienimuotoisen Minä olen Charlie -muistonäyttelyn, jonka oli tarkoitus olla esillä Arabianrannan kirjastossa ja kunnioittaa edesmenneiden kollegoiden muistoa.

Suomen Sarjakuvamuseo Suomen sarjakuvamuseo -projekti muutti takaisin Sarjakuvakeskukselle, jossa projektilla on työpöytä. 2.3 NÄYTTELYT 2.3.1 GALLERIA SARJAKUVAKESKUS Suomen sarjakuvaseuran oma galleria esitteIi monipuolisesti kotimaista ja ulkomaista sarjakuvaa ja sarjakuvataiteeseen liittyviä poikkitaiteellisia töitä. Tila on Helsingin ainoa sarjakuvaan keskittyvä galleria. Vuonna 2015 seura järjesti pääasiassa omia kutsuvierasnäyttelyitä. Galleria oli myös vuokrattavissa taiteilijoille ja toimijoille kohtuullista, kulut kattavaa vuokraa vastaan. Vuonna 2015 pidettiin seuraavat näyttelyt:

kuvitus: Timo Kokkila

Näyttely kuitenkin suljettiin ennenaikaisesti, melko nopeasti sen avauduttua, Kööpenhaminassa sattuneen verisen terroriteon vuoksi. Tämän jälkeen muistonäyttely siirtyi Kirjasto 10:n Lasipalatsiin, jossa se ei ehtinyt olla esillä edes yhtä vuorokautta. Teokset siirrettiin varastoon tilojen omistajan määräyksestä, turvallisuusuhkaan vetoamisen vuoksi. Suomalainen media innostui näyttelyn ajankohtaisesta aiheesta ja pian Minä olen Charlie -näyttelystä ja sen kohtalosta uutisoitiin ahkerasti. Se herättikin paljon keskustelua sananvapauden rajoista. 9


Näyttely oli myöhemmin esillä mm. Kallion kirjastossa sekä pienempänä, vain suomalaiset piirrokset kattavana versiona Helsingin vasemmiston vaalitoimistolla sekä Tampere Kuplii -festivaalilla. Myöhemmin se oli esillä myös Oulun Sarjakuvakeskuksen sarjakuvagalleriassa.

huumorista ja elämää syleilevistä ajatuksista. Näyttely koostui serigrafioista ja originaalipiirroksista.

Random Walk Comics: Space 29.4.–16.5: Näyttely kertoi universumista ja avaruudesta sarjakuvissa. Random Walk Comics -kollektiivi Näyttelyssä oli esillä Charlie Hebdo -lehtiä sekä halusi näyttelyllä osoittaa, miksi tieteestä kanpiirroksia suomalaisilta sarjakuva- ja pilapiirnattaa innostua. Sarjakuvatöitä oli esillä Frøydis täjiltä, joita ovat JP Ahonen, Pertti Jarla, Petri Sollid Simonsenilta (Norja), Karoline StjernfeltilKoikkalainen, Timo Kokkila, Heikki Paakkanen, tä (Tanska) ja Mari Ahokoivulta (Suomi). Milla Paloniemi, Jope Pitkänen, Ville Ranta, Joonas Rinta-Kanto ja Aino Sutinen. Jana Vasiljević: Suspended Disbelief 20.5.–18.6: Tutkittuaan perhehistoriaa, amToto Fogelberg-Kaila (1924–2013) – Puupää- muskelupelejä, sotaa ja rakkautta, Jana Vasiljević tä sukupolvelta toiselle 6.3.–1.4: Yksi Suopäätti tehdä sarjakuva-albumin. Hänen ja hänen men ikonisimmista sarjakuvahahmoista, Pekka isoisoäitinsä lapsuuksien yhtymäkohdat sekä Puupää, syntyi Ola Fogelbergin ja kasvoi hänen Vasiljevićin 90-luvulla pelaamat tietokonepetyttärensä Toto Fogelberg-Kailan tekemänä osaksi lit tarjosivat tarinalle täydelliset lähtökohdat. kansallista kuvastoamme. Suomen Sarjakuvamuseon näyttelyssä tuotiin esille 90-vuotiaan Pekka Puupää -sarjakuvan alkuperäisaineistoja ja esiteltiin sen tekijöiden elämäntyötä sekä kulttuurisia vaikutuksia.

valokuva: Aino Sutinen

valokuva: Jukka Tilus

Suspended Disbelief lähti liikkeelle historiallisen tarkkuuden ja lapsuuden mielikuvitusmuistojen liittymäkohdasta. Työt tehtiin CUNE Comicsin-Residence -jakson aikana, Suomenlinnan HIAP-taiteilijaresidenssissä.

Tommi Musturi: Toivon näyttely 7.–25.4: Toivon kirja on Tommi Musturin suurteos, sisältäen yli 1 300 yksittäistä kuvaa. Se on tähän Milla Paloniemi: Kaikkee muuta 11.–22.8: asti laajin suomalainen sarjakuvaromaani. Toivon Milla Paloniemi on Helsingissä asuva sarjakuvanäyttely esitteli otteita kirjasta - sen lempeästä ja nykytaiteilija, kuvittaja ja graafikko. Hän on 10


tehnyt mm. Kiroileva siili, En vaan osaa! ja Veera ja minä -sarjakuvia sekä mm. kierrätystaidetta. Näyttely esitteli Paloniemen taidetta laajasti. Esillä oli tauluja, luonnoksia, eläinsarjakuvia ja omaelämäkerrallista blogimateriaalia.

virallinen messulehti, Nyt riittää! – Sarjakuvakulttuuri <3 monikulttuurisuus tehtiin Helsingin Kirjamessuilla, Sarjakuvakeskuksen osastolla. Rasismin vastainen julkaisu oli sarjakuvantekijöiden reaktio syksyn ihmisvastaisiksi teoiksi kärjistyneeseen rasismiin. Näyttelyssä oli esillä Choi Juhyun 27.8.–19.9: Näyttely esitteli Etelä- otteita lehdestä. Koreasta kotoisin olevan Choi Juhyunin töitä. Hän on julkaissut yhteensä kahdeksan sarjakuva- Printtien ja originaalien myyntinäyttely albumia ja hänen töitään on nähty lukuisissa 27.11.-18.12: Sarjakuvakeskuksen myyntinäyttelehdissä, antologioissa sekä näyttelyssä oli esillä kotimaista ja ulkomaista sarlyissä Ranskassa, Sloveniassa, jakuvataidetta. Töitä sai ostaa suoraan Venäjällä ja nyt Suomessa. seinältä kotiin. Choi Juhyun vietti elokuun Helsingissä, Suo2.3.2 NÄYTTELYT men sarjakuvaseuran MUUALLA järjestämässä CUNE CiR -sarjakuvaresiSarjakuvakeskus lanseerasi denssissä. vuonna 2015 sivuilleen Kiertonäyttelyt-osion, josta saa Triin Valvas: tilata näyttelyitä ilmaiseksi Viktor travels eri paikkoihin. 24.9.–17.10: Triin Valvas on tallinMuumien jäljillä: nalainen lavastajaHelsingin Kirjamessuilkuvittaja. Hän la 2014 ensimmäistä osallistui syyskuussa kertaa nähty Muumien CUNE Comics-injäljillä -näyttely esittelee Residence -ohjelmaan kymmenen nykysarjakuHelsingissä. Näyttevatekijän suunnittelemat lyssä oli esillä originaauudet ja erikoiset otukset. lisivuja hauskasta Viktor Tehtävänanto lähti kyTravels -teoksesta sekä symyksestä: millainen uusi kuvitus: Emmi Valve vedoksia Valvasin kuvituksista. hahmo sopisi Muumilaakson maailmaan? Näyttely kiersi vuonna 2015 Suomea Venäläisen sarjakuvan syksy: seuraavasti: Askold Akishin 21.10.–7.11: Askold Akishin repertuaari kattaa monta eri genreä. Hänen töis- Tammikuu: Kaakkois-Suomen ammattikorkeatään löytyy niin sotasarjakuvia, supersankaritakoulu, Kampuskirjasto, Mikkeli rinoita kuin lastensarjakuvaakin. Näyttelyssä näh- Helmikuu: Kaakkois-Suomen ammattikorkeatiin mm. Talvisota-aiheisia töitä. Näyttely oli osa koulu, Kasarminmäen kirjasto, Kouvola Venäläisen sarjakuvan syksy -tapahtumasarjaa. Nyt riittää! 18.–26.11: Suomen sarjakuvaseuran 11


Maalis-huhtikuu: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Savonniemen kirjasto, Savonlinna Huhtikuu: Tampere Kuplii -festivaali, Lielahden kirjasto, Tampere Toukokuu: Naantalin kaupunginkirjasto Kesäkuu: Turun kaupunginkirjaston nuorten alue Stoori Heinäkuu: Runosmäen kirjasto, Turku Elo-syyskuu: Oulun Sarjakuvakeskus Marraskuu: Haapaveden kirjasto Nordicomics Baltic: Pohjoismaista sarjakuvaa esittelevä kiertonäyttely oli esillä Seinäjoen kaupunginkirjastolla kesäkuussa 2015.

2.4.1 AIKUISTEN KURSSIT Aikuisille suunnatuilla kursseilla opiskeli vuoden 2015 aikana reilut 80 oppilasta. Tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Opettajina toimi ammattitaitoisia ja erikoistuneita opettajia Sarjakuvakeskuksen laajasta opettajaverkostosta. Sarjakuvailmaisu 1&2 sekä kuvituksen jatko- ja peruskurssit ovat saavuttaneet kestosuosion. Myös uusia kurssi-ideoita etsitään ja toteutetaan jatkuvasti, usein asiakaspalautteen perusteella. Koko lukukauden kestävät aikuisten kurssit

2.4 OPETUSTOIMINTA

Kuvituksen peruskurssi: Kurssilla syvennyttiin kuvitukseen sekä kirjamuodon mahdollisuuksiin Sarjakuvaopetus ja sen jatkuva kehittäminen ovat ilmaisumuotona. Käytiin läpi kuvituksen eri osayksi keskuksen toiminnan ydinalueista. Sarjaku- alueita lehtikuvituksesta kuvakirjaan, erityisenä vakeskuksella järjestettävää opetusta kehitettiin huomion kohteena kokeellinen ja rajoja rikkova vuonna 2015 laajemmaksi ja pitkäjänteisemmäk- kuvakirja. si. Lapsille järjestettävien kurssien osalta jatkettiin edelleen sovellettua opetussuunnitelmaa, joka perustuu taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Sovellettuun opetussuunnitelmaan perustuvia kursseja järjestettiin etäpisteillä Vuosaaressa, Roihuvuoressa ja Sarjakuvakuvakeskuksen omissa tiloissa Arabianrannassa. Uusina etäpisteinä aloitettiin Tapiolan ja Vernissan sarjakuvapisteet yhteistyössä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Sarjakuvakeskus tarjoaa peruskurssien ja työpajojen lisäksi erilaisille toimijoille teemoitettuja non-stop-pajoja, luentoja, lasten syntymäpäiviä sekä räätälöitäviä pajoja. Opetuskokonaisuuksia tilataan niin yksittäisiin tapahtumiin kuin kouluille, järjestöille, kirjastoihin ja yrityksille. Lasten ja seniorien opetustoiminta huomioitiin loppuvuodesta jopa kutsulla Linnan juhliin.

12

kuvituskurssi: Satu Kettunen

Kuvituksen jatkokurssi: Kurssilla syvennettiin aiemmin saatua kokemusta lehtikuvituksesta ja perehdyttiin lisäksi kirjankuvituksen koko prosessiin. Itselle sopivinta kuvakerronnan tapaa ja tyyliä haettiin uusien erilaisten tekniikkakokeilujen ja eri laajuisten editorial-henkisten kuvitustehtävien avulla. Sarjakuvailmaisu 1&2: Sarjakuvailmaisu on pitkä, kolme lukukautta kestävä kurssi, jonka aikana on mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti


omaan sarjakuvatyöskentelyyn ja oman ilmaisun kehittämiseen. Sarjakuvailmaisun opettajina toimivat Suomen eturivin sarjakuvataiteilijat. Aikuisten kurssit, kevät 2015 Kuvakirjapiiri: Kurssi oli suunnattu kuvittamisesta kiinnostuneille, kuvakirjan tai sarjakuvakirjan teosta haaveileville tai sitä parhaillaan työstäville. Piirin tarkoitus oli tarjota aikaa, tilaa ja yhteisöllisyyttä oman projektin työstämisen tueksi. Sarjakuvailmaisu 3: Sarjakuvailmaisu 3 -kurssilla keskityttiin pitkän novellimaisen sarjakuvan luomiseen. Kevätlukukaudella opiskelijat viimeistelivät omia töitään. Kurssi edellyttää kokemusta sarjakuvan tekemisestä. Kurssi jäi tauolle lukukauden 2015-2016 ajaksi ja se jatkuu taas syksyllä 2016, kun tarpeeksi moni opiskelija on päässyt oma pidempään sarjakuvaan käsiksi.

Aikuisten kurssit, syksy 2015 Käsikirjoituksen peruskurssi: Käsikirjoituksen lyhytkurssilla käytiin läpi edistyneitä käsikirjoitustekniikoita ja -harjoituksia sarjakuvaopettaja Antti Hintsan johdolla. Kurssi toteutui viitenä perjantai-iltana loka-marraskuussa. 2.4.2 LASTEN JA NUORTEN KURSSIT Koko lukukauden kestävät lasten kurssit Animaation peruskurssi: Kurssilla opittiin liikkuvan kuvan perusperiaatteet. Kurssilla käytiin läpi animaation kaikki vaiheet: ideointi, käsikirjoitus ja toteutus. Kurssilaiset pääsivät kokeilemaan erilaisia animaatiotekniikoita piirtäen ja valokuvaten. Kurssilla työskenneltiin paljon ryhmissä.

Animaation jatkokurssi 7–12-vuotiaille: Animaation jatkokurssilla keskityttiin vahvemStrippikurssi: Sarjakuvapiirtäjä Maria Björklund min omien pitempien animaatioiden tekemiseen. (tunnettu mm. sarjoista Planeetta Z ja Kaksin) Kurssin sisältö painottui enemmän animaation kertoi kurssin aikana omasta tavastaan tehdä työvaiheisiin kuin tekniikoiden kokeiluun. strippisarjakuvia. Kurssilla käytiin läpi kaikki Ennen jatkokurssilla aloittamista suositellaan työvaiheet käsikirjoituksesta ja hahmo- sekä käymään läpi animaation peruskurssi, mutta kuvasuunnittelusta piirtämiseen ja värittämiseen. kurssilla voi myös ilmoittautua suoraan, jos aiemMyös kaupallisten sarjakuvatöiden tekemistä sekä paa kokemusta animaation parissa löytyi. julkaisuformaatteja sivuttiin. Lasten iltapäiväkurssit (7–12-vuotiaille, Tekstauskurssi: Tekstauksen intensiivikurssilla 8–12-vuotiaille, 10–15-vuotiaille): Lasten käytiin läpi sarjakuvatekstauksen perusteet, oman kolmella iltapäiväkurssilla käytiin läpi sarjakutekstaustyylin kehittäminen ja variointi sekä teks- vanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, tauksen huomioiminen jo luonnosteluvaiheessa. luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus Kurssin piti sarjakuvapiirtäjä, tekstaaja Mikko – itse tehden. Kursseilla suunniteltiin hahmoja ja Huusko. ideoitiin ympäristöjä tutuilla ja harvinaisemmilla välineillä. Katutaidetyöpaja: Katutaidetyöpajassa tutustuttiin yleisesti katutaiteeseen ja “tuunaamiseen”. Kurssilla tehtiin omia julisteita, tarroja ja käyttöesineitä kierrätysmateriaaleista. Pieniä teoksia toteutettiin Sarjakuvakeskuksella ja sen lähiympäristössä.

13


Lasten kurssit kesällä 2015 Kesäkuun sarjakuvakurssi nuorille: Nuorten kesäkurssilla nuoret saivat kokeilla erilaisia piirustustekniikoita ja harjoituksia. Kurssilla käytiin myös läpi amerikkalaisen ja japanilaisen sarjakuvan kerrontatapoja. Kurssilla tutustuttiin sarjakuvablogeihin ja keinoihin luoda omannäköinen blogi. Kesäkuun katutaidekurssi lapsille: Katutaiteen kesäkurssilla tutustuttiin katu- ja ympärisReportterikurssi lapsille tötaiteeseen oman tekemisen kautta. Kurssilla valokuva: Verna Kuutti tehtiin muun muassa omia tarroja ja julisteita, Valotaidekurssi lapsille: Kaksipäiväisellä seinämaalaus ja yhteinen ympäristötaideteos. Samalla kurssi oli monipuolinen katsahdus katu- kurssilla kokeiltiin, millaisia kuvia ja sarjakuvia syntyi valon ja pimeän yhdistelmästä. Kurssilaiset taiteeseen. pääsivät tekemään valomaalauksia kameran ja pitkän valotusajan avulla sekä valokuvasarjakuvaa Kesäkuun kuvakirjakurssi lapsille: Kesän käsiä mallina käyttäen. kuvituskurssin teemana oli kuvakirja. Kurssilla kuvitettiin vanha klassinen satu. Syntyneistä tarinan osista koottiin lasten yhteinen kuvakirja, 2.4.3 AVOIMET TYÖPAJAT josta otettiin pieni painos. Nuorten avoin maanantaityöpaja: Nuorten ilmainen viikottainen sarjakuvapaja tarjosi maElokuun taidekurssi lapsille: Taidekurssi oli talakynnyksisen mahdollisuuden syventää omaa kolmipäiväinen kooste Sarjakuvakeskuksen sarjakuvaharrastusta sekä tavata muita siitä kiinsyksyn kurssitarjonnasta. Kurssi sisältää yhden nostuneita helsinkiläisiä ja lähialueiden nuoria. animaatiopäivän, yhden sarjakuvapäivän ja yhden katutaidepäivän. Jos miettii osallistumista Maanantaiset nuortenpajat pidettiin viikoittain Sarjakuvakeskuksen pitkille kursseille syksyllä, on kello 16–19, kohderyhmänään n. 15–19-vuotiaat. Paja sai avustusta Opetus- ja kulttuurimitämä kurssi hyvä mahdollisuus tutustua niihin nisteriöltä ja pyöräliike Velobia lahjoitti syksyllä kaikkiin. Kurssi sopii myös kaikille, jotka ovat kiinnostuneita hauskasta leiristä, sarjiksista, katu- hyväntekeväisyyssumman. taiteesta tai animaatiosta. Tiistain croquis-paja: Suositut croquis-pajat keräsivät elävän mallin piirtäjiä joka tiistai kello Lasten syyslomakurssit 19–20 sekä joka kuun ensimmäisenä lauantaina kello 13–15. Pajassa oli sekä alastonmalleja että Reportterikurssi lapsille: Kolmipäiväisellä kurssilla tutustuttiin toimittajan työhön ja tehtiin erilaisia vaatetuksia ja liikettä. Mallille kerättiin pieni kolehti. Croquis-pajoja järjestettiin myös yhteinen lehti. Osallistujat saivat reporttereina havainnoida ympäristöä ja kertoa siitä sarjakuvil- eri tapahtumissa, kuten Helsingin Kirjamessuilla ja Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. la, teksteillä, valokuvilla ja kuvituksilla. Materiaali koottiin lehdeksi, jonka taittoon lapset myös Perjantain avoin piirtopaja: Sarjakuvakeskus pääsivät tutustumaan. järjesti avoimia piirtoiltoja kaikille halukkaille joka perjantai klo 14.30–18. Paja on ollut osa 14


Sarjakuvakeskuksen perustoimintaa alusta alkaen. Niissä vaihdettiin ajatuksia ja palautetta omista ja muiden töistä rennossa ilmapiirissä. Keskuksen opetustilat ja työvälineet olivat tilaisuuksien aikana vapaasti käytettävissä.

peruskursseista. Alun perin Kallahden nurisotalolla toiminut sarjakuvapiste jatkoi keväästä 2015 alkaen toimintaansa uusissa tiloissa Vuosaaren kirjastossa. Syksyllä 2015 toiminta muutettiin kahdeksi lastenryhmäksi.

Lasten lauantai: Kaikenikäisille lapsille suunnatut, lähes joka kuun viimeisenä lauantaina pidetyt ilmaiset pajat olivat suosittuja etenkin lähialueen asukkaiden ja pienempien lasten keskuudessa. Lasten lauantaiden teemoina olivat vuonna 2015:

Kevät 2015

31.1. Sirkus 28.2. Eläinten talviolympialaiset 28.3. Pääsiäinen 25.4. Merirosvot 30.5. Avaruusseikkailu 26.9. Metsän eläimet 31.10. Halloween 29.11. Joulu

Lasten sarjakuvakurssi: Kursseilla käytiin läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. Sarjakuvailmaisun kurssi aikuisille: Sarjakuvailmaisu oli pitkä kurssi, jonka aikana on mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti omaan sarjakuvatyöskentelyyn ja oman ilmaisun kehittämiseen. Ilmaisukurssi pohjautui Sarjakuvakeskuksen suosittuun aikuisten peruskurssiin, joka sopii niin aloittelijoille että harjaantuneemmillekin.

2.4.4 SARJAKUVAPISTEET MUUALLA

Nuorten avoimet pajat: Ilmaisen nuortenkurssin puitteissa toteutettiin matkareportaasi Sarjakuvakeskus laajensi syksyllä 2015 toiminVuosaaresta sekä toimitettiin materiaalia Curlytaansa myös Helsingin ulkopuolelle Espooseen ja lehteen. Aikuisten kurssilla oli mukana ammatVantaalle sekä jatkoi toimintaansa vuonna 2014 timaisia sarjakuvataiteilijoita kertomassa omista aloitetuissa kohteissa Vuosaaressa, Kinaporissa työskentelytavoistaan. ja Roihuvuoressa. Tarkoituksena on ollut tarjota viimevuotista entistä laajemmin ja keskitetymmin Syksy 2015 sekä maksullisia että ilmaisia sarjakuvakursseja. Lapsille suunnatut kurssit toimivat paikan ja Lastenkurssit: Syksyllä 2015 Vuotalolla aloitti ryhmän mukaan soveltaen, Sarjakuvakeskuksen kaksi lastenryhmää torstaisin. Ryhmissä painotetopetussuunnitelman pohjautuen. tiin sarjakuvan perusopintojen lisäksi animaation tekemistä. Sarjakuvapisteissä oli yhteistyötahoina Helsingin kulttuurikeskus, Espoon kaupunki sekä Vantaan 2.4.4.2 ROIHUVUOREN kaupunki. SARJAKUVAPISTE 2.4.4.1 VUOSAAREN SARJAKUVAPISTE Vuosaaren sarjakuvapiste tarjosi torstaisin alueen asukkaille kursseja, joiden rakenne oli pitkälti tuttu Sarjakuvakeskuksella hyviksi koetuista

Syksyllä 2014 perustettu Roihuvuoren sarjakuvapiste jatkoi toimintaansa kevään 2015 ajan. Lukukauden 2015–2016 tarjontaan jäi Roihuvuoren lastenryhmä, seniorikurssit jäivät tauolle projektirahoituksen loputtua ja palvelukeskuksen remontin takia.

15


Kevät 2015

2.4.4.4 VERNISSAN SARJAKUVAPISTE

Lasten ja seniorien yhteinen sarjakuvakerho: Lasten ja seniorien sarjakuvakurssilla rakennettiin siltaa sukupolvien välille. Eri ikäryhmien välille liittyvien ennakkoluulojen murtaminen oli yksi opetuksen päämääristä. Kokonaisuuden aikana seniorit pääsivät piirtämään lasten kertomia tarinoita ja toisinpäin.

Vantaan Tikkurilassa sijaitsevaan nuorisotalo Vernissaan perustettiin syksyllä 2015 etäpiste, jossa pidettiin lasten sarjakuvakurssi kerran viikossa. Syksy 2015

Lasten sarjakuvakurssi: Lasten sarjakuvakurssilla käytiin läpi sarjakuvan perusteita. Kokonaisuuden aikana valmistettiin oma sarjakuvalehti. Kurssin tavoitteena oli tarjota lapsille onnistumisen tunteita luovan tekemisen parissa ja tätä kautta kannustaa heitä oman tekemisen äärelle.

Lasten iltapäiväkurssi: Kurssilla käytiin läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. Kursseilla suunnitellaan hahmoja ja ideoidaan ympäristöjä tutuilla ja harvinaisemmilla välineillä. Kurssikokonaisuuden päätteeksi tehdyistä töistä koottiin jokaiselle osallistujalle oma lehti. Kurssi jatkuu keväällä 2016.

Syksy 2015

2.4.4.5 TAPIOLAN SARJAKUVAPISTE

Lasten sarjakuvakurssi jatkui syksyllä Roihuvuoren palvelukeskuksen tiloissa. Kurssilla tutustuttiin sarjakuvanteon perusteisiin tähtäimenä antaa lapsille keinot tehdä sarjakuvaa myös itsenäisesti. Kurssilla tehtiin sekä yhteisiä pienlehtiä että omia sarjakuvia. Kurssi jatkuu keväällä 2016 Roihuvuoren nuorisotalon tiloissa.

Espoon Kulttuurikeskukseen Tapiolassa perustettiin syksyllä 2015 etäpiste, jossa pidettiin lasten iltapäiväkurssia 7-12-vuotiaille kerran viikossa.

2.4.4.3 KINAPORIN SARJAKUVAPISTE Kinaporin palvelukeskuksessa jatkettiin keväällä 2014 aloitettua ilmaista seniorien sarjakuvakurssia. Kurssi jatkuu myös vuonna 2016. Seniorien sarjakuvakurssi: Seniorien sarjakuvakurssilla käytiin rennossa tunnelmassa läpi sarjakuvan perusteita. Tekemisen ohella keskusteltiin ja muisteltiin omalle kohdalle sattuneita tarinoita ja sattumuksia. Tavoitteena oli, että jokainen kurssin käynyt saisi sarjakuvasta uuden työvälineen, jolla tallentaa ja kommentoida omaa arkea. Päämääränä oli myös tarjota positiivisia kokemuksia luovan työskentelyn ääreltä ja alentaa itsekriittisyyttä omaa tekemistä kohtaan.

16

Syksy 2015: Lasten iltapäiväkurssi: Kurssilla käytiin läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. Kursseilla suunnitellaan hahmoja ja ideoidaan ympäristöjä tutuilla ja harvinaisemmilla välineillä. Kurssikokonaisuuden päätteeksi tehdyistä töistä koottiin jokaiselle jokaiselle oma lehti. 2.4.5 TILAUSKURSSIT JA OPETUS MUUALLA Sarjakuvakeskus panosti vuonna 2015 erityisesti erilaisille kohderyhmille räätälöityyn, soveltavaan opetustoimintaan. Yhteistyötä tehtiin erilaisten toimijoiden kanssa paljon. Sarjakuvakeskukselta tilattiin useita opetuskokonaisuuksia eri toimijoiden käyttöön. Myös erilaisissa tapahtumissa järjestettiin avoimia työpajoja eri kohderyhmille. Lisäksi Sarjakuvakeskuksen kautta tilattiin opettajia ja puhujia moniin muihin tapahtumiin,


mm. kouluille ja kirjastoille. Sarjakuvakeskus myös vastaanottokeskuksen asukkaita. toimiikin sarjakuvaopetuksen alalla merkittävänä Lisäksi sarjakuvaopetusta ja eri tavoin teemoityöllistäjänä. tettuja työpajoja ja sarjakuva-aiheisia luentoja järjestettiin mm. seuraavien yhteistyötahojen Tässä mainittujen toiminnan lisäksi Sarjakuvakanssa ympäri Suomen. Opetusta oli erityisesti keskuksella pidettiin monia tilaussarjakuvapajoja lapsille ja nuorille, mutta myös kaikenikäisille. yksityisten asiakkaiden ja firmojen tilaisuuksien Erityisryhmille, kuten esimerkiksi vangeille oli ja koulutuksien yhteydessä. näiden ryhmien tarpeisiin erityisesti räätälöityä toimintaa. Työpajoihin liittyi usein kurssin töistä Varjofest Vuosaaressa 7.5: Sarjakuvakeskus koottu näyttely asiakkaan tiloissa. oli yhtenä järjestävänä tahona Vuotalofestiin liittyvässä Varjofestissä, jossa oli nuorille erilaisia Annantalo, Helsinki pajoja sarjakuvasta katutaiteeseen. Sarjakuvakes- Curly ry, Helsinki kus oli pajoin mukana myös tammikuun Valoa!- Espoon kaupunki tapahtumassa. Helsingin medialukio Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Kirjastokiertue kesä-heinäkuussa: Jakomäen, Kontulan ala-asteen koulu, Helsinki Malmin, Tapanilan ja Pukinmäen kirjastoissa Koskelan ala-aste, Helsinki Helsingissä pidettiin Ka-Pow-sarjakuvapajoja Kuopion vankila lapsille ja nuorille 10.6.–1.7. Pajat liittyivät Lehtikuusen koulu, Vantaa Helsingin kulttuurikeskuksen Operaatio Pulssin Ly Kallio-Pasila-Vallila, Helsinki toimintaan. Metallica-paja, Helsinki Naulakallion koulu, Helsinki Skidit Festarit 1.8. Sarjakuvakeskus on vuosit- Reaktori-tapahtuma, Helsinki tain pitänyt lapsille avoimia pajoja helsinkiläisessä Seinäjoen kirjasto Skidit Festarit -kaupunkitapahtumassa. Skidit Festarit, Helsinki Vantaan kaupunki Lasten Runokuu 24.8. 0-12-vuotiaiden lasten Viikin normaalikoulu, Helsinki tapahtumassa Helsingin Annantalossa pidettiin Vuosaaren kirjasto, Helsinki avoimia sarjakuvapajoja. Woodoo-verstas, Helsinki Kutitus-festivaali 3.–4.10. Sarjakuvakeskuk2.5 POP-UP SARJAKUVAKESKUS sen avoimia toiminnallisia työpajoja lapsille on -TAPAHTUMAT tarjolla lasten ja nuorten Kutitus-taidefestivaalilla Espoon Tapiolassa. Sarjakuvakeskus jalkautti toimintaansa moniin paikkoihin tutun Pop-up Sarjakuvakeskus Hakunilan koulun sarjakuvaviikko: Vantaan -konseptin voimin. Pop-up Sarjakuvakeskus on Hakunilan yläasteella pidettiin syksyllä 2015 jo vuonna 2011 aloitettu konsepti, johon kuuluu toista kertaa sarjakuvan teemaviikko. SarjakuSarjakuvakeskuksen perustoiminnan pyörittävaopetusta annettiin yhtäaikaisesti useammalle minen muutaman päivän, viikon tai muutaman luokalle. viikon ajan kuhunkin paikkaan räätälöidyn ohjelman puitteissa. Pop-up-tapahtumat järjesTähtiseikkailusarjakuvapaja Espoon keskuk- tetään eri yhteistyötahojen kanssa ja konsepti on sen Kannu-salissa 28.-29.12: Sarjakuvakeskus kokeellinen ja joustava. osallistui Espoossa nuorille ja lapsille suunnattuun Urban Project-tapahtumaan. Pajoissa kävi 17


Paikalla on yleensä sarjakuva- ja taidemyyntiä, kursseja ja työpajoja, näyttelyitä, puheohjelmaa ja muuta Sarjakuvakeskuksen osaamisalaan kuuluvaa. Ohjelma on kaikille avointa ja pop-upien yhteydessä on usein myös tilauspajoja kouluille, oppilaitoksille ja muille ryhmille.

Kuvittajien ja sarjakuvaseuran yhteinen apurahailta 24.3: Asiantuntijoiden esitelmiä apurahoista ja vakuutusasioista sekä henkilökohtaista sparrausta apurahahakemuksen tekemiseen.

Arabian Katufestivaali 16.5: Arabian Katufestivaali on vuosittainen, paikallinen kierrätys- ja Pop-up Sarjakuvakeskus @ Kuopio 18.–24.5: katutaidetapahtuma, jossa Sarjakuvakeskus on Ensimmäistä kertaa järjestetyn Juuret -sarjakuva- ollut alusta asti mukana mm. työpajojen ja kahtapahtuman yhteyteen järjestettiin myös Pop-up vion voimin. Vuonna 2014 järjestettiin lapsille Sarjakuvakeskus @ Kuopio tapahtuma. Paikan supersankariasupaja ja lisäksi Sarjakuvakeskus päällä tarjottiin viikon ajan erilaisia sarjakuvatyö- järjesti musiikkiohjelmaa ulkolavalla. pajoja lapsille, nuorille sekä aikuisille. Esillä oli Comics power! Ruohonjuurisarjakuvakouluttajan myös Suomen sarjakuvaseuran Mykkä -sarjakoulutus 13.6: Ruohonjuurisarjakuva on Maailkuvanäyttely, joka esitteli kotimaista sanatonta man sarjakuvat ry:n kehittämä matalan kynnyksarjakuvaa. Tilauspajoja pidettiin mm. vangeille. sen menetelmä. Pop-up Sarjakuvakeskus @ Annantalo 20.8.– Elke Renate Steiner 26.6: Saksalainen taiteilija 11.10: Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteyteen oli tavattavissa Feministisen sarjakuvatoiminnan järjestettiin Pop-up Sarjakuvakeskus Annantalol- järjestämässä tilaisuudessa. le. Sarjakuvafestivaalien lasten sarjakuvanäyttelyiden (Luke Pearson: Hilda & Kati Närhi: Agnes) ohella tarjolla oli sarjakuvapajatoimintaa lapsille ja nuorille sekä Sarjakuvakeskuksen lukukirjasto. 2.6 MUUTA 2.6.1 MUITA TAPAHTUMIA SARJAKUVAKESKUKSELLA

kuvitus Elke Renate Steiner

Queer norms comix workshop 3.10: FeminisTässä mainittujen lisäksi Sarjakuvakeskuksella oli tisen sarjakuvatoiminnan työpajalla luotiin sarjalukuisia yksityisiä tapahtumia, kokouksia, työpa- kuvia ja tarkasteltiin kriittisesti queermaailman ja joja, avajaisia, julkaisutilaisuuksia ym. feminismin normeja. Kuvittajaklubi sananvapauden äärellä 11.2: Kuvittajat ry:n klubi tutustui ajankohtaiseen Minä olen Charlie -näyttelyyn ja keskusteli Charlie Hebdosta sekä kuvan- ja sananvapaudesta. Kopiosto-rahat - mistä raha tulee ja kenelle se kuuluu? 11.3: Kuvittajien, Sarjakuvantekijöiden ja Suomen sarjakuvaseuran tilaisuudessa kerrottiin Kopiosto-rahoista.

18

Shut up and draw! Ambient comics 18.10: Ruotsalainen CUNE CiR -residenssitaiteilija Disa Wallander (Ruotsi) piti ambient-piirustustyöpajan, jossa päästiin tutustumaan kuvien ja musiikin yhteiseen kieleen.


Sumppitempaus asunnottomien hyväksi 27.11: Vailla vakinaista asuntoa ry ja helsinkiläiset kahvilat toteuttivat yhdessä Sumppitempauksen, jossa kahvimyynnit menivät asunnottomien hyväksi. 2.6.3 PALVELUT JA MUU YHTEISTYÖ

Pohjoismaiden suurin sarjakuvatapahtuma, Helsingin sarjakuvafestivaalit, järjestettiin 30. kertaa 28.8.–30.8.2015. Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen sarjakuvaseuran suurin yksittäinen hanke. Ilmaistapahtuma keräsi kävijöitä yli 24 000. Festivaalin päätemoina olivat pienlehtikustantaminen sekä teemamaina Hongkong ja Etelä-Korea, jotka edustavat vahvoja, aikaisemmin Suomessa esittelemättömiä sarjakuvakulttuureita. Teemat näkyivät festivaalin ohjelmassa, kotimaisten ja kansainvälisten taiteilijavieraiden kattauksessa, näyttelyissä sekä iltaklubeilla. Aasia-teema korostui myös EARStapahtuman (Europe-Asia Roundtable Sessions) kanssa tehdyssä yhteistyössä.

Sarjakuvakeskus pyrkii aktiivisesti toteuttamaan erilaisia sarjakuvateemaisia yhteistyöprojekteja ympäri vuoden. Tässä mainittujen lisäksi keskus välitti työtä eri tahoille ja taiteilijoille sekä toteutti sarjakuvateemaisia julkaisuja, kuvituksia, infosarjakuvaa, strippisarjakuvaa, karikatyyrejä, verkkosivuja, näyttelyitä ja tapahtumia myös monien yksityisten tilaajatahojen kanssa. Sarjakuvakursseja on ostettu mm. syntymäpäiväjuhliin ja Vuonna 2015 Helsingin sarjakuvafestivaalit oli häälahjaksi. ensimmäistä kertaa osana Helsingin juhlaviikkoja. Festivaalitaitelijaksi valittu Petteri Tikkanen Sarjakuvakeskus kehittää jatkuvasti palveluntar- loi teemanmukaisen visuaalisen ilmeen festivaaliljoamiseen ja työnvälitykseen liittyviä toimintole, joka näkyi myös Juhlaviikkojen tiedotuksessa. jaan. Palveluita onkin löydetty hyvin aktiivisen Tikkanen oli myös suuressa osassa Juhlaviikkojen promoamisen ja suositteluiden kautta. ohjelmistossa visualisoimalla livenä Alban Bergin Wozzeck -oopperan Radion Sinfoniaorkesterin Vantaan Hyvis: Sarjakuvakeskus toteutti säestyksellä Helsingin Musiikkitalossa. tilaustyönä Vantaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointioppaan Vantaanhyvis. Festivaali jatkoi kehitystään yhä monimuotoifi-verkkosivut. Projekti oli verkkomuotoisena semmaksi kaupunkitapahtumaksi ja levittäytyi pilottihanke ja toteutuksessa hyödynnettiin sarja- yhä laajemmalla panostuksella Lasipalatsin kuvamaisen kuvituksen keinoja. päätapahtuma-alueen ohella mm. Annantalolle ja kultuurikeskus Stoaan isojen näyttelyohjelma Hyvinvoinnin palveluopas: Sarjakuvakeskus kokonaisuuksien kera. Pääteltan lisäksi festivaatoteutti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa lialueelle levittäytyi Pienlehtitaivas toistamiseen Hyvinvoinninpalveluopas.fi-verkkopalvelun sierillisten pop up -telttojen muodossa. Festivaavut. Projektiin kuului yhteistyössä myös sarjaku- leilla tarjoiltiin fuusiokaturuokaa jo toistamiseen vamuotoista seminaarikuvitusta. ruokamyyjä Soul Mama’s Kitchenin toimesta. Tilaussarjakuvat: Sarjakuvakeskus toteutti 2014–15 neljän sarjakuvapiirtäjän voimin tehtyjä kirjallisuusaiheisia sarjakuvastrippejä Kirjavat sarjat -otsikon olla pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet.fi-sivustolle. Lisäksi Sarjakuvakeskus toimitti säännöllisesti sarjakuvia nuorten Curly-lehteen sekä Arabianrannan alueen Kuohu-lehteen.

Festivaali toteutettiin pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Tapahtuma sai Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisten taide- ja kulttuuritapahtumien tapahtumatukea.

19


3. HELSINGIN 30. SARJAKUVAFESTIVAALIT

valokuva: Jussi Pakkanen

meroissa. Päälavalla nähtiin Small Press Panel, johon osallistui eurooppalaisten pienkustantamoiden edustajia Kuš! Komikss-, Stripburger- sekä Festivaaliohjelmisto oli totuttuun tapaan laaja, sisältäen haastatteluita, esitelmiä, puhetilaisuuksia Misma-kustantamoista. Pienlehtikeskustelua käyja keskusteluja sekä työpajoja, kilpailuita, perfor- tiin myös suomalaisten pienlehteilijöiden voimin Laiturissa. Lisäksi Kutikuti 10 v .-lavaohjelma mansseja ja musiikkiohjelmaa. linkittyi osaksi pienkustannusteemaa. Taivaallisin Pienlehti -kilpailu oli myös tänä vuonna osana 3.1.1 OHJELMA JA TEEMAT festivaalien ohjelmaa ja sen voittajat julkistettiin Ohjelmanumeroita oli useita kymmeniä. Puhe- ja festivaaliperjantaina pääteltassa. musiikkiohjelmaa oli pääteltan lavalla, mbarin ulkolavalla, Kirjasto 10:ssä, Annantalossa, Laitu- Aasialaiseen sarjakuvamaailmaan tutustuttiin festivaaleilla Hong Kong Talk-, korealainen rissa, Goethe-Institutilla ja iltaklubeilla. sarjakuva-, Comix Home Base- ja Special Comix Pääteltan lavalla nähtiin tunneittain taiteilijaesit- -ohjelmanumeroissa sekä mm. kunniavieraiden telyitä, ja sunnuntaina keskityttiin suomalaisten Choi Juhyunin ja Chihoin haastattelujen kautta. tekijöiden töihin. Pääosassa olivat teemoihin Musiikki-alateema oli festivaaleilla esillä peliittyvät kotimaiset ja ulkomaiset kunniavieraat sekä kiinnostavat sarjakuvaprojektit, -järjestöt ja rinteisen musiikkiohjelman lisäksi myös musiikkiteemaisissa haastatteluissa Kirjasto 10:ssä. -kollektiivit. Pienlehtiteema näkyi festivaaleilla eri ohjelmanu- JP Ahonen ja Tommi Liimatta puhuivat mm. 3.1 OHJELMA

20


musiikin merkityksestä omassa työskentelyssään. Blues-legenda Robert Johnsonin elämään perustuvan Love in Vain -albumin tekijäkaksikko Jean-Michel Dupont ja Mezzo täydensivät myös osaltaan musiikki-teemaa. Love in Vain -teokseen perustuva näyttely oli esillä Dubrovnikissa. Annantalolla järjestettiin jälleen lauantaina ja sunnuntaina työpajoja ja muuta ohjelmaa lapsille sekä Pop-up Sarjakuvakeskus. Lilla Luckanissa järjestettiin ruotsinkielistä lastenohjelmaa nonvalokuva: Jaakko Seppänen stop sarjakuvapajojen ja Filippa Hellan sarjakuvanäyttelyn muodossa. Sarjakuvantekijät ry järjesti 3.1.3 KILPAILUT lauantaina ammattilaispäivän Laiturissa. Festivaaleilla jaettiin toistamiseen Taivaallisin sarjakuvablogi -palkinto. Voittajaksi valittiin Tea Sarjakuvafestivaalien ohessa järjestettiin myös Kuinka flirttailla latviaksi -työpaja Goethe-Insti- Tauriaisen blogi Mad Tea Party. Yhteistyökumptutissa sekä mm. ohjattuja näyttely- ja piirroskier- panina toimi Tempera, joka tarjosi kilpailun palkinnon. roksia. Tänä vuonna festivaaleilla jaettiin Taivaallinen pienlehti -palkinnot. Kilpailun tuomarina toimi myös pienlehdistään tunnettu festivaalitaiteilija Torstaina festivaaliohjelmaa käynnistelevään Petteri Tikkanen. Lasten ja nuorten sarjan kolme satelliittiohjelmaan kuului kulttuuritila LéSpacessa järjestetty Kutikuti-kollektiivin 10-vuotista palkittua teosta olivat Paul Tasan Etanoitia, Joni taipaletta juhlistava Kutiklubi, jonka ohjelmisto Tasan Onennonkijat sekä Pauli Tasan Strutsinmuna. Aikuisten sarjan voittajat olivat Emmi tarjosi sarjakuvanäyttelyitä ja musiikkiesityksiä. Valve teoksella Isän luo, Karola Gylphe teoksella Perjantaina festivaalin käynnisti festivaalien viral- In Indian Time ja Markku Mujunen teoksella linen avajaisklubi Lavaklubilla. Mukana oli mm. Eros. Voittajat saivat Temperan lahjakortteja ja painosopimuksia Books on Demandilta ja sarjalivesoitantoa, taiteilijaesittelyitä ja tiskijukkia. kuvaseuralta. Lauantain Bar Dubrovnikissa järjestetyssä iltaklubissa käytiin perinteinen sarjakuvamaaottelu, Petri Koikkalainen voitti perinteisessä Sarjakuvan jossa Suomi kohtasi jälleen muun maailman, fes- Kylli-täti -kilpailussa livesatuilulla Kylli-tätitivaalien ilmeestä vastanneen Petteri Tikkasen al- liivin. ter egon Black Peiderin säestyksellä ja juonnolla. Klubin teemana oli blues, mikä näkyi musiikin ja Livepiirroksissa lauantain klubilla kisaileva Sarjakuvamaaottelu – Comics Battle päättyi Suomi vs. Love in Vain -sarjakuvanäyttelyn muodossa. Etelä-Korea -taistelussa korelaisten kunniavieraiSunnuntain päätösklubilla mbarin terassilla mu- den voittoon. sisoivat Sunnuntaisiskot dj-kollektiivi, Älyvarkaat ja Muuan muassa Juha Pekka Tapani Heikkinen. 3.1.2 KLUBIT

21


Luckan, Simonkatu 9 Lilla luckan(Simonkatu 9) Mbar (Mannerheimintie 22-4) Myymälä 2 (Uudenmaankatu 23 F) Ravintola Om’pu (Siltasaarenkatu 15) Rööperin taidesalonki (Iso-Roobertinkatu 29-31) Sarjakuvakeskus (Hämeentie 150) Solo Sokos Hotel Aleksanteri (Albertinkatu 34) Tovi (Mannerheimintie 22-24) 3.2 NÄYTTELYT Petteri Tikkanen: Nuokkarilta molskille 25.8.–6.9. / Art Kaarisilta: Vuoden 2015 festivaalitaiteilijan näyttely loi retrospektiivisen katsauksen iisalmelaisen sarjakuvantekijän tuotantoon. Keskiössä Tikkasen tarinat Kanerva ja Eero -parivaljakosta sekä Black Peiderin harvemmin esillä ollutta materiaalia. Mukana sarjakuvaoriginaaleja ja kansikuvituksia. Isän Luo kuvitus: Emmi Valve

3.1.4 TAPAHTUMAPAIKAT Annantalo (Annankatu 30) Andorra & Dubrovnik (Eerikinkatu 11) Art Kaarisilta (Elielinaukio 2) Galleria Keidas (Fleminginkatu 15) Galleria Huuto (Uudenmaankatu 35) Goethe institut Finnland, Salomonkatu 5 B Hämeentie 26 Kalleria, Kaarlenkatu 10 Kaarlenkatu 12 Kirjasto 10 (Elielinaukio 10 G) Kulttuurikeskus Stoa (Turunlinnantie 1) Laituri (Mannerheimintie 22-24) Lavaklubi (Läntinen teatterikuja 1) LéSpace (Kuortaneenkatu 8)

22

valokuva: Henry Söderlund

Stripburger: Attention, work! 24.8.–13.9. / Myymälä 2: Slovenialainen Stripburger on kansainvälisesti tunnettu monikielinen sarjakuvalehti, jota on julkaistu vuodesta 1992 lähtien. Se oli tuolloin maansa ensimmäinen ja ainoa sarjakuvaan keskittyvä julkaisu ja on sitä yhä edelleen. Stripburger toi Helsingin sarjakuvafestivaaleille Attention, work! -näyttelynsä, joka oli ollut aiemmin esillä mm. Ranskassa ja Sloveniassa.


Kutikuti: Tempora Mutantur – 10-vuotisjuhlanäyttely 20.8.–6.9. / Galleria Huuto: Nykysarjakuvayhdistys Kutikuti täytti vuonna 2015 kymmenen vuotta. Juhlanäyttely esitteli yhdistyksen nykyisen jäsenistön uusia sarjakuvateoksia serigrafia-painotekniikalla.

installaatiota 18 pohjoismaiselta sarjakuvapiirtäjältä. Mukana taiteilijoita Färsaarilta, Islannista, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta.

Luke Pearson: Hilda 20.8.–11.10. / Annantalo: Brittiläinen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Luke Pearson on kehittänyt oman HildafolkNäyttelyyn osallistuivat Sami Aho, Mari Ahokoi- taruston, jonka päähenkilönä seikkailee nuori vu, Benjamin Bergman, Heta Bilaletdin, Terhi sinitukkainen Hilda-tyttö. Hilda-albumeita on Ekebom, Roope Eronen, Matti Hagelberg, Jyrki ilmestynyt tähän mennessä neljä, joista ensimHeikkinen, Mikko Huusko, Ville Kallio, Jan mäisen sarjakuvaseura julkaisi suomeksi nimellä Konsin, Leo Kuikka, Reijo Kärkkäinen, Jarno Hilda ja kivipeikko. Latva-Nikkola, Tiina Lehikoinen, Mikko Luostarinen, Hanneriina Moisseinen, Eeva Meltio, Hilda seikkailee kotiseudullaan, jonka asukkeihin Tommi Musturi, Lauri Mäkimurto, Pauliina kuuluu kaikenlaisia mörköjä ja maahisia. Hilda ja Mäkelä, Reetta Niemensivu, Jyrki Nissinen, kivipeikko -kirjan voi lukea myös suvaitsevuuteen Aapo Rapi, Kati Rapia, Hannele Richert, Heikki kannustavana taruna, vaikkei perinteinen opettaRönkkö, Anna Sailamaa, Kari Sihvonen, Katri Si- vaisuus siitä silmille hypikään. piläinen, Petteri Tikkanen, Tuomas Tiainen, Katja Tukiainen, Riitta Uusitalo, Jari Vaara, Emmi Kati Närhi: Agnes 20.8.–11.10. / Annantalo: Valve, Amanda Vähämäki ja Mikko Väyrynen. Kati Närhen näyttely esitteli töitä mm. uutuusalbumista Seitsemäs vieras (WSOY, 2015), joka Mawil: Singles 17.8.–14.9. / Goethe-Institut on orpotyttö Agnesista kertovan sarjakuvatriloFinnland: Berliiniläisen Markus ”Mawil” Witgian huima päätösosa. Sarjan aiempia osia ovat zelin Singles -näyttely esitteli Mawilin nerokkaita Saniaislehdon salaisuudet (2010) ja Mustasuon strippejä neliöformaatissa. Tekijä on voittanut mysteeri (2012). Näyttely sisältää julkaistuja sekä parhaan indie-sarjakuvan ICOM-palkinnon perä- ennen näkemättömiä ruutuja Agnes-trilogiasta ti neljään otteeseen, tuoreimman vuonna 2007. ja esittelee kirjojen hahmoja sekä valottaa myös tarinoiden taustoja. MAX 21.8.–12.9. / Galleria Stoa: Francesc Capdevila (s. 1976) on espanjalainen sarjakuvataiteilija, joka tunnettu maailmalla paremmin taiteilijanimellään MAX. Helsingin sarjakuvafestivaalien näyttely oli retrospektiivinen kattaus Maxin töistä sarjakuvataiteilijauran varrelta. Mukana ovat tunnetut hahmot kuten Gustavo ja Peter Pank uran alkuajoilta sekä myöhemmiltä vaiheilta Bardín. Gisp! 21.8.–12.9. / Kulttuurikeskus Stoa, Parvigalleria: Islannissa koottu Gisp!-sarjakuvanäyttely sisältää sarjakuvia ja niihin liittyviä

valokuva: Henry Söderlund 23


Jesse Jacobs 27.– 30.9. / mbar: Mbarin seinät valtaa kanadalaisen kuvittajan ja sarjakuvapiirtäjän Jesse Jacobsin töitä esittelevä näyttely. Sarjakuvaseura julkaisi samalla Avaruusmeduusakokoelman.

Merenkulkuhallituksen kartanpiirtäjänä, mutta onnistui silloinkin pitämään yllä laajaa sarjakuvatuotantoa. Näyttely tarjoaa katsauksen vain 43-vuotiaana kuolleen taiteilijan uraan aikana, jolloin käyttötaidetta ei juuri arvostettu.

SETH 27.8.–30.9. / Original Sokos Hotel Albert: Kanadalainen Seth (s.1962) on parhaiten tunnettu Palookaville -sarjastaan ja “mukaomaelämäkerrallisesta” albumistaan It’s a Good Life, If you Don’t Weaken. Hänen piirrostyylinsä on saanut paljon vaikutteita The New Yorker -lehden klassisilta sarjakuvapiirtäjiltä. Sethin töitä oli esillä Original Sokos Hotel Albertin aulassa.

Emmi Nieminen: Pitakebab ranskalaisilla 5.–30.8. / Galleria Keidas: Kun kebab läjähtää asfalttiin, etkä saa sitä enää takaisin käteesi, muistatko eläväsi, muistatko kuolevasi? Näetkö nyt, miten kaunis se on? Näetkö olemassaolon ihmeen paperikääreessä? Teoksessa “Pitakebab ranskalaisilla” pieni ja suuri kohtaavat.

Anneli Furmark: Punainen talvi 27.9.-30.9. / Luckan: Ruotsalaisen Anneli Furmarkin sarjakuvien teemoina nähdään usein taiteilijan omiin kokemuksiin perustuvaa ihmissuhdedraamaa pohjoismaisissa ympäristöissä. Näyttely perustuu Helsingin sarjakuvafestivaaleilla sarjakuvaseuralta suomeksi ilmestyvään uutuusalbumiin Punainen talvi. Justin Wong: Hello World 4.8.–31.8. / Lasipalatsin aukion pylväät: Justin Wong on sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja - graafista suunnittelua, animaatiota ja interaktiivista taidetta unohtamatta. Lasipalatsin aukion pylväissä sekä Kirjasto 10:ssä on esillä sarjakuvia albumista Hello World, joka kertoo Wongin omasta pojasta. Comics and the City 24.8.–6.9. / Kirjasto 10: Hongkongilaisen taideyhteisön Comix Home Basen kuratoimassa ja kiertävässa Comics and the City -näyttelyssä oli mukana on useita hongkongilaisia taiteilijoita esittelemässä sekä Hongkongia että paikallisen sarjakuvataiteen kirjoa. Piirtänyt Ami Hauhio – Sarjakuvia ja muita seikkailuja 1912–1955 28.–30.8. / Laituri: Aimo “Ami” Hauhio syntyi Viipurissa 1912. Taideopinnot Viipurin taideyhdistyksen piirustuskoulussa johtivat kirjapainotyöntekijäksi, kuvittajaksi ja sarjakuvataiteilijaksi 1930-luvulla. Sota-aikana Hauhio työskenteli Helsingissä 24

Special Comix / Hämeentie 26: Kiinalaisille nuorille taiteilijoille suunnattu Special Comix -projekti tukee taiteilijoita ja kannustaa heitä löytämään uusia sarjakuvailmaisun tapoja. Sarjakuvafestivaaleilla nähtävä Special Comix -näyttely esittelee kiinalaista nykysarjakuvaa, joka peilaa tekijöidensä sielunmaisemia ja kiinalaista kulttuuriperimää. Paikalla oli samalla myös sarjakuvafestivaalien pop-up-kauppa ja kahvio. Joakim Pirinen 26.8.–6.9. / Tovi: Esillä retrospektiivinen kattaus töitä sarjakuvataiteilija ruotsalaisen Joakim Pirisen uralta sekä hamahelmistä koottuja hahmoja. Choi Juhyun 26.8.–19.9. / Galleria Sarjakuvakeskus: Näyttely esittelee Suomen sarjakuvaseuran järjestämässä CUNE CiR -sarjakuvaresidenssissä Helsingissä elokuunsa viettävän, Etelä-Koreasta kotoisin olevan Choi Juhyunin töitä. Juhyun on julkaissut yhteensä kahdeksan sarjakuva-albumia ja hänen töitään nähty lukuisissa lehdissä, antologioissa sekä näyttelyissä Ranskassa, Sloveniassa, Venäjällä ja nyt Suomessa. Søren Mosdal & Jacob Ørsted: Visiitti El Caca Divinoon 2.8.–5.9. / Om’pu: Søren Mosdalin ja Jacob Ørstedin tarinassa Freddy ja Professori, tuo vanha kunnon kaksikko, suuntaa fine dining -ruokailun tärähtäneeseen maailmaan.


El Caca Divinon 12-osainen menyy tarjoillaan viinien kera.

Filippa Hellas serier för barn 28.8.–30.9. / Lilla Luckan: Filippa Hellan sarjakuvia lapsille ruotsiksi, lisäksi sarjakuvatyöpajoja lapsille ja Asema 15 24.–30.8. / LéSpace: Asema Kustan- nuorille ruotsin kielellä. nus on vuonna 2000 perustettu sarjakuvakustantamo. Pääasiassa kotimaisiin tekijöihin erikoisKaisa & Christoffer Leka: Place of Death tunut kustantamo on julkaissut 15-vuotisen 28.–30.8. / Kalleria: Miltä tuntuu käydä nuktaipaleensa aikana monien tekijöiden esikoisalkumaan kuoleman paikassa? Uudessa kirjassaan bumeita sekä useita merkittäviä sarjakuvateoksia. Place of Death Kaisa & Christoffer Leka vievät Näyttelyssä esillä uusia tulkintoja ja tuunauksia lukijansa rajan toiselle puolelle jakamaan väsyAseman 15 vuoden aikana julkaisemien teosten myksen ja pelon tunteita kaukana kotoa. kansista. Mukana mm. Mari Ahokoivu, Terhi Ekebom, Kaisa Leka ja Tommi Musturi. Kati Vuopala – AFTERWORK 28.7.-31.8. / Kaarlenkatu 12: Siunattuja ovat ystävät, jotka Terhi Ekebom, Leo Kuikka, Jarno Latvapatistavat väsynyttä koordinaattoria lomalNikkola, Heikki Rönkkö & Tuomas Tiainen: laan koordinoimaan vaihteeksi omia töitänsä Köyhät 24.–31.8. / LéSpace: “Köyhyys on muualle esille kuin oman työhuoneen seinille. kierre ja prosessi, joka kerran alkuun päästyään AFTERWORK -pienoisnäyttely sisältää uutta ja helpommin kasvaa ja syvenee kuin vähenee.” vanhempaa funkkia teosta kulttuurityöläisen sieNäyttelyssä tutkitaan köyhyyttä, tuota nykypäi- lunmaisemista before,-during, -ja after. Näyttely vän uutta mustaa, piirtämällä köyhyys-teemainen auki Kaarlenkatu 12:n ikkunagalleriassa 24/7. värityskirja, jolloin kaikki pääsevät värittämään köyhyysmielikuvia kaikilla köyhyyden iloisilla Pahkasika 40 vuotta 12.8.–30.8.2015 / Rööväreillä. Näyttelyssä värityskirjan sivuja, vihapu- perin taidesalonki: Pahkasika on suomalaisen hekollaasi sekä mahdollisuus värittää. huumorin klassikko. Huumorilehti Pahkasikaa julkaistiin vuosina 1975–2000 yhteensä 77 nuBenjamin Bergman, Roope Eronen, Tiina meroa. Lehden ensimmäisen numeron ilmestyLehikoinen, Eeva Meltio, Katri Sipiläinen misestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. & Mikko Väyrynen: Ylempänä 24.8.–16.9. / Juhlavuoden kunniaksi Rööperin Taidesalongissa LéSpace, yläkerta: “Korkeakulttuuria.” on esillä läpileikkaus Pahkasian tärkeimpien sarjakuvantekijöiden töistä. Body Positivity 24.–31.8. / LéSpace: Media tyrkyttää meille kuvaa siitä, että aina on jotain mitä voisi omassa kehossaan korjata, ja tässä näyttelyssä suomalaiset ja kansainväliset taiteilijat käsittelevät asiaa ja todistavat, että media on väärässä. Mukana sarjakuvataiteilijat Okenki Barry (Ranska), Anni Ho (Viro), Natalia Kekkonen (Suomi), Laura Haapamäki (Suomi), Sara Valta (Suomi) ja Hanna-Pirita Lehkonen (Suomi). Love in Vain 28.–30.8. / Dubrovnik: JeanMichel Dupontin kirjoittama ja Mezzon piirtämä Robert Johnsonin sarjakuvaelämäkerta esittäytyy mm. bluesin tahdittamana sarjakuvafestivaalien iltaklubilla lauantaina.

Vanhat herrat kuvitus: Pauli Heikkilä 25


Watdafac Gallery (Espanja) Centrala (Puola) Transatlantica 3.3.1 KAUPALLISET Dawn Davis (playerprophet) (Kanada) NÄYTTEILLEASETTAJAT Ian King (Yhdysvallat) Backwards Burd Comics (Iso-Britannia) Seuraavat kustantajat ja liikkeet vuokrasivatg PEOW Studio (Ruotsi) näytteilleasettajatilaa Helsingin sarjakuvafestiHong Kong Polytechnic University, School of vaalien pääteltan markkinoilta vuonna 2015. Tapahtuma on vuoden tärkein julkaisuajankohta Design (Hong Kong) ja tärkeimpiä myyntipaikkoja monille kotimaisil- Kate Schneider (Yhdysvallat) Jenny Hannula (Ruotsi) le kustantajille. Comix Home Base (Hong Kong) Tomas Antila (Ruotsi) Monilla näytteilleasettajilla on korttilaitteet, Ane V. ja Hanna Granlund (Ruotsi) mutta kannattaa ottaa mukaan käteistä. Ritualen (Ruotsi) C’est Bon Kultur (Ruotsi) Antikvariaatti Coppola & Varpainen Wormgod (Ruotsi) Apollo kustannus Tusen Serier (Ruotsi) Asema Kustannus Bredpress (Yhdysvallat) Daada London Feminist Library (Iso-Britannia) Egmont kustannus Oy Ab 65 Space Station (Iso-Britannia) Fantasiapelit Colectivo Amorfo (Espanja) Huuda Huuda Jalava 3.3.3 PIENLEHTITAIVAS Kaisa Leka Kreegah Bundolo Pienlehtitaivaassa oli Kumiorava kymmeniä yksityisiä Daily Hero Press omakustantajia ja KutikutiRosebud pienlehtien ja oheisRW Kustannus tuotteiden tekijöitä. Rosebud Tapahtuma on erityisesSS Libricon ti nuorten suosiossa ja Suuri Kurpitsa sinne ilmoittauminen Tempera valokuva: Aino Sutinen oli ilmaista, pienlehteilijät WSOY osallistuivat käytännön järjestelyihin. Vuonna Zum Teufel & Lempo Kustannus 2015 Pienlehtitaivas levittäytyi tapahtuma-alueelle kuuden pienemmän teltan kokonaisuudeksi. 3.3.2 KANSAINVÄLISET Mukana olivat seuraavat pienlehteilijät: NÄYTTEILLEASETTAJAT Ainur Elmgren AK Helsingin sarjakuvafestivaalit antaa vuosittain AmiComix näytteilleasettajapaikkoja kutsutuille kansainAnayte & Matti Delahay/Foxfire Court välisille taiteilijoille ja kustantajille. Seuraavat Anni K. kansainväliset tekijät osallistuivat Helsingin Annika Pepita ja Broci sarjakuvafestivaaleille vuonna 2015: Eeva Meltio, Aino Sutinen ja Emmi Valve Eksoottinen Myrkky 3.3 NÄYTTEILLEASETTAJAT

26


Erittäin Salainen Tissimerenneitoseura Femidistro Frida Lindholm Heikala ja Pepe Hyeena Kustannus Joensuun sarjakuvaseura Kaarina Waris Kehä 66 - Böndequeer-pöytä Keski-Suomen sarjakuvaseura Lahden kansanopisto LaNiemi ja NamKe Late ja kumppanit LIIGA Limingan taidekoulu Maaria Laurinen Ménage à trois MESA Miska Helle Monkey Business Musta Ritari Kustannus Mustan viivan ritarit Mustikka Muurlan Opisto Myla Myrntai rikkisu Rocken Moll Ry Saana Kaurala Saimi Kallio Salapoliisi Sipuli SAMI Satumatkatoimisto Seitti Studio Panama Suvi Ermilä ja Miissa Rantanen table of content Tampereen Sarjakuvaseura ja Pekka Manninen Team Pärvelö Tero Mäntylä Turun Sarjakuvakerho Vaasa Energy Institute Comics

3.4 VIERAAT Festivaalien ohjelmaan osallistuivat seuraavat kansainväliset ja kotimaiset kutsuvieraat. Heidän lisäkseen ohjelmassa esiteltiin lukuisia muita ajankohtaisia tekijöitä. Tapahtuma on Suomen tärkein uusien julkaisujen ajankohta, joten paikalla olivat perinteisesti useimmat nimekkäät suomalaiset taiteilijat. Chihoi / Hong Kong Justin Wong / Hong Kong Seth / Kanada Jesse Jacobs / Kanada Max / Espanja Joakim Pirinen / Ruotsi Anneli Furmark / Ruotsi Brecht Vandenbroucke / Belgia Richard Mcguire / Yhdysvallat Ben Katchor / Yhdysvallat Mawil / Saksa Yong-Deuk Kwon / Etelä-Korea Choi Juhyun / Etelä-Korea Luke Pearson / Uk Stripburger / Slovenia Bjarni Hinriksson / Islanti Jean-Michel Dupont / Ranska Mezzo / Ranska Søren Mosdal / Tanska Petteri Tikkanen / Suomi Kati Närhi / Suomi Emmi Nieminen / Suomi

Petteri Tikkanen valokuva: Jaakko Seppänen 27


4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Sarjakuvaseuran kansainvälinen toiminta jatkui kunnianhimoisena ja oli keskeisessä osassa järjestön toimintaa. Sarjakuvan vientityö keskittyi tänä vuonna Aasiaan, erityisesti Hongkongiin ja Etelä-Koreaan hankkeiden muodossa. Kansainvälinen toiminta jatkui myös monivuotisten kattohankkeiden kuten CUNE Comicsin-Residence -ohjelman ja Nordicomics-aloitteen osalta. Lisäksi valmisteltiin seuran vuoden 2016 Iso-Britanniaan ja Venäjälle suuntautuvia projekteja. 4.1 COMIX VICE VERSA – HONGKONG Seura toteutti yhteistyössä Hong Kong Arts Centren ja sen hallinnoiman Comix Home Basen kanssa suomalaista nykysarjakuvaa esittelevän tapahtumakokonaisuuden Hongkongissa 31.7.–9.8.2015. Hankkeeseen sisältyi myös suomalaista sarjakuvaa esitteleviä luentoja ja haastatteluja näyttelyn yhteydessä, verkostoitumista paikallisten kustantajien kanssa sekä livepiirrosja animaatioesityksiä.

sarjakuvaa näyttelyn avajaisissa ja luennoivat suomalaisen sarjakuvan historiasta ja Björklundin urasta. Lisäksi Björklund toteutti neljän paikallisen sarjakuvataiteilijan kanssa ulkomaalauksen livepiirrostilaisuudessa tapahtumaviikon aikana. Tapahtumaviikon aikana Comix Home Basessa järjestettiin myös ulkoilmanäytös suomalaisesta nykyanimaatiosta. Näytöksen oli koonnut Finnanimation ry. Hankkeeseen saatiin tukea Opetus- ja kulttuuriministeriön Kiinaan ja Aasiaan suuntauvan kulttuuriviennin ohjelmalohkosta ja Taiteen edistämiskeskukselta ja se toteutettiin yhteistyössä Hong Kong Arts Centren, Comix Home Basen ja Finnanimation ry:n kanssa. 4.2 DREAMBUDDIES KOREA

Seura toteutti yhteistyössä Moomin Characters Ltd:n kanssa pohjoismaista ja suomalaista nykyja klassikkolastensarjakuvia esittelevän näyttelykokonaisuuden Bucheon International Comics Festival -tapahtumassa (BICOF) 12.–16.8.2015. Näyttelyn toinen osuus perustui Seuran vuonna Hankkeeseen sisältyneessä The Fifth Season 2013 julkaisemaan Dreambuddies -antologiaan ja -nimisessä näyttelyssä oli esillä vedoksia, originaa- klassinen osuus Tove Janssonin Muumi-sarjakulipiirroksia, sekatekniikkatöitä sekä animaatioita viin. Näyttelyt olivat festivaalin ajan esillä Korea suomalaisen sarjakuvan kirkkaimmalta kärjeltä. Manwha Museumissa, festivaalin päätapahtumaMukana oli töitä seuraavilta tekijöiltä: Maria paikalla. Björklund, Tommi Musturi, Joonas Rinta-Kanto, Marko Turunen ja Amanda Vähämäki. Näyttely oli esillä Comix Home Basen galleriassa. Näyttelyssä mukana olevilta tekijöiltä julkaistiin kesä–elokuun välillä myös englanniksi käännettyjä sarjakuvia Hong Kong Arts Centren kuukausijulkaisuissa. Näyttelyn avajaisten ja tapahtumaviikon yhteydessä olivat läsnä hankevastaava Maura Manninen sekä taiteilija Maria Björklund. Manninen ja Björklund edustivat hanketta ja suomalaista 28

valokuva: Petra Koponen


Dreambuddies-osuudessa oli esillä suuria vedoksia antologian sarjakuvista ja hahmoista. Mukana oli töitä seuraavilta tekijöiltä: Mari Ahokoivu (Suomi), Anna Fiske (Norja), Annika Giannini (Ruotsi), Aarni Korpela (Suomi), Ann-Christine Magnusson (Ruotsi), Reetta Niemensivu (Suomi), Joonas Sildre (Viro) and Ana Udovic (Ruotsi). Näyttelyn klassinen osuus toteutettiin yhteistyössä Moomin Characters Ltd:n ja yhtiön korealaisen agentin kanssa. Näyttelyssä oli esillä vedoksia Janssonin klassikkoteoksista, suuria Muumi-figuureja sekä itse Muumi-talo, joka houkutteli kävijöitä sisälle pohjoismaisen sarjakuvan ihmemaahan.

4.3 NORDICOMICS

Festivaalilla olivat läsnä hankevastaava Petra Koponen sekä taiteilijavieraat Mari Ahokoivu (Suomi). ja Josefin Svenske (Ruotsi). Koponen ja Svenske ottivat myös osaa BICOFin yhteydessä järjestettyyn Global Comics City -seminaariin, joka kokosi yhteen eurooppalaisia, aasialaisia sekä pohjoisamerikkalaisia alan edustajia keskustelemaan kansainvälisestä yhteistyöstä.

Seura järjesti syksyllä kaksiosaisen Nordicomics Youth! -sarjakuvaleirin nuorille Helsingissä Sarjakuvakeskuksella sekä Tallinnassa keskuskirjastolla. Leireille osallistui 11 nuorta Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Leirille osallistuivat Suomesta Aino Lehtola, Katariina Hirvonen, Annika Miettinen, Ina Rosberg ja Lahja Siikarla, Ruotsista Chloé Feller ja Matilda Gauffin ja Virosta Hannah Harkes, Leene Künnap, Eva Parel ja Maari Soekov.

Hanke esitteli pohjoismaista lasten sarjakuvakulttuuria maassa, jossa sarjakuvaa kulutetaan kolmanneksi eniten maailmassa. Näyttely sai erinomaista näkyvyyttä ja oli festivaalin suurin yksittäinen näyttely vuonna 2015. BICOFin arvioitu kävijämäärä oli 100 000 kävijää. Hankkeeseen saatiin tukea Pohjoismaisen kulttuuripisteen tuotantopainotteisesta tukiohjelmasta ja se toteutettiin yhteistyössä Bucheon International Comics Festival -tapahtuman, Moomin Characters Ltd:n ja Korea Manwha Museumin kanssa.

Sarjakuvaseuran pohjoismaisia sarjakuvatoimijoita yhdistävä Nordicomics-hanke jatkui edelleen. Vuonna 2015 toteutettiin Ruotsissa, Suomessa ja Virossa asuville nuorille suunnattu sarjakuvan tekoon syvemmin tutustuttava leirikokonaisuus. Leireillä käytiin läpi muun muassa sarjakuvan perusteita sekä syvennettiin omaa osaamista ja käytiin läpi sarjakuvan tehokeinoja sekä käsikirjoittamista. 4.3.1 NORDICOMICS YOUTH! -NUORTENLEIRI

Hanke koostui kahdesta viisipäiväisestä leiristä, joiden välisenä taukona osallistujat työskentelivät etänä aloittamien projektiensa parissa. Leirien välissä osallistujat saivat myös erilaisia tehtäviä. Etäjakson aikana kehitettiin mm. sarjakuvien käsikirjoituksia ja taiteellisia ratkaisuja sekä kerättiin osallistujilta toiveita Tallinnan leiriohjelmaan. Tavoitteena oli rohkaista nuoria kokeilemaan erilaisia sarjakuvan kerronta- ja piirustustekniikoita, jotka eivät olleet heille ennestään tuttuja tai olivat mukavuusalueen ulkopuolelta.

29


Valmiista töistä koottiin näyttely, joka on esillä tammikuussa 2016 Tukholman Serieteketissä. Leirit suunniteltiin ja toteutettin yhteistyössä Viron sarjakuvaseuran ja Tukholman Serieteketin kansa kanssa. Pääjärjestäjänä toimi sarjakuvaseura. Hankkeeseen saatiin tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Svenska Kulturfondetilta.

Avoin haku ohjelmaan toteutettiin keväällä 2015 ja sen myötä valittiin seuraavat taiteilijat:

Helsinki 3.–7.8: Elokuun alussa pidetty Helsingin osuus pidettiin Sarjakuvakeskuksen tiloissa. Leiri sisälsi sekä ohjausta sarjakuvan ja kerronnan tekniikoista sekä vapaata työskentelyaikaa, jolloin nuoret työskentelivät itsenäisesti.

Molemmissa kahdessa kohteessa järjestäjät koordinoivat toimintaansa itsenäisesti, sarjakuvaseuran toimiessa toiminnan hallinnoijana. CUNE CiR -ohjelma sai vuoden 2015 toimintaansa rahoitusta Pohjoismaisen kulttuuripisteen liikkuvuusohjelmalta ja Viron kulttuuriministeriöltä.

Helsinki: Jana Vasiljević (Serbia/Belgia), Choi Juhyun (Etelä-Korea), Triin Valvas (Viro) ja Disa Wallander (Ruotsi) Tallinna: Aurelié Grand (Ranska)

Helsingin leirin ajatuksena oli tutustuttaa osallistujat toisiinsa ja saattaa leirien aikana toteuttavat 4.4.1 CUNE CIR HELSINKI sarjakuvaprojektit alulle. laittaa nuoret työskentelemään ja luonnostelemaan paljon luonteeltaan Helsingissä residenssit toteutettiin yhteistyössä hyvinkin erilaisia sarjakuvia. HIAP – Helsinki International Artist Programmen kanssa. Residenssimajoitukset järjestettiin Tallinna 9.–13.11: Marraskuun alussa pidetty HIAPin Suomenlinnan ja Kaapelitehtaan studiTallinnan osuus pidettiin Tallinnan keskuskiroissa. jastossa. Leiri sisälsi sekä ohjausta sarjakuvan ja kerronnan Toukokuussa residenssissä tekniikoista sekä vapaata työskenteli serbialais-beltyöskentelyaikaa, jolloin gialainen Jana Vasiljević. nuoret työskentelivät Residenssinsä aikana itsenäisesti. Vasiljević toteutti Suspended Disbelief -näyt4.4 CUNE COMICStelyn SarjakuvakeskukIN-RESIDENCE sen galleriaan. Näyttelyn taustalla oli taiteilijan Vuonna 2013 käynnisserbialaisen isänsä ja beltynyt CUNE CiR -ohgialaisen äitinsä välistä jelma jatkui yhteistyössä kirjeenvaihtoa kymmeViron sarjakuvaseuran, nen vuoden kaukosuhEesti koomiksiseltsin teen ajalta. Vasiljevićin kanssa. CUNE CiR teoksissa ”everything -ohjelmassa järjestetis connected”: kyseiset tiin taiteilijaresidenssejä kirjeet, sota-ajan tapahHelsingissä ja Tallinnassa tumat, tietokonepelit, keväällä ja syksyllä 2015. lapsuus sekä äidin puolen sukuhistoria. 30

kuvitus: Choi Juhyun


Elokuussa residenssissä oli eteläkorealainen sarjakuvataiteilija Juhyun Choi. Choi toteutti Sarjakuvakeskuksen galleriaan retrospektiivinäyttelyn, jossa oli esillä sarjakuvaoriginaaleja ja kuvituksia. Näyttely oli osa Helsingin sarjakuvafestivaalien virallista ohjelmaa ja sai hyvää näkyvyyttä tapahtuman tiedotuksessa. Choi osallistui festivaaleille kunniavieraana osana tapahtuman Etelä-Koreateemaa. Syyskuussa residenssiin tuli virolainen Triin Valvas, joka toteutti Viktor Travels -yksilönäyttelyn Sarjakuvakeskuksen galleriaan. Näyttelyssä oli esillä otteita Valvasin kokoelmista Viktor Travels, Speedos ja Beard. Residenssin aikana Valvas työsti sarjakuvaromaaniaan, jossa ujo virolaismies pitää kuvitteellista matkapäiväkirjaa.

Petrushinan kirjasta Isä ja minä. Sarjakuvakeskuksella pidettiin näyttely Askold Akishin töistä 21.10.–7.11. Häntä pidetään yhtenä venäläisen sarjakuvan pioneereistä, jonka repertuaari kattaa monta eri genreä sotasarjakuvista lastensarjakuvaan. Originaaleja esitellystä näyttelystä tehtiin myös toinen versio Helsingin Kirjamessuille. Kirjamessujen näyttely oli avoinna koko messujen ajan 22.–25.10., jolloin Akishin vieraili myös Helsingissä.

Lokakuussa residenssissä oli ruotsalainen Disa Wallander. Residenssin aikana Wallander johti Shut Up and Draw - Ambient Comics -työpajan. Työpajassa oli tarkoitus oli luoda tila, jonne voisi vapaasti tulla piirtämään ja tapaamaan muita sarjakuvantekijöitä. Wallander osallistui myös Helsingin kirjamessuille kirjailijavieraana. 4.5 VENÄLÄISEN SARJAKUVAN SYKSY Venäläistä sarjakuvaa nostettiin syksyn mittaa esille monen eri näyttelyn ja työpajan voimin ympäri pääkaupunkiseutua. Vuotalolla järjestettiin 14.10.–14.11. näyttely pietarilaisesta nykysarjakuvasta. Näyttelyssä oli töitä Julia Nikitinalta, Maria Bogatovalta, Olga Lavrentjevalta, Ilja Obukhovalta, Maria Konopatovalta ja Varvara Pomidorilta. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin myös lasten ja nuorten työpaja, jonka vetäjinä olivat taiteilijavieraiksi saapuneet Maria Bogatova ja Julia Nikitina. Vieraat toteuttivat lasten työpajan myös Sellon kirjaston Venäläisessä perhepäivässä 17.10. Teemapäivän yhteyteen rakennettiin näyttely Polina

kuvitus: Maria Bogatova

Pietarilaisen nykysarjakuvan ja Askold Akishin näyttelyt toteutettiin yhteistyössä pietarilaisen sarjakuvafestivaalin Boomfestin kanssa. Festivaalin tuottajana toimivaa Dmitry Jakovlevia sekä Askold Akishinia haastateltiinkin osana Helsingin kirjamessujen Kirjakahvilan ohjelmaa, lauantaina 24.10.

31


Sarjakuvaseura järjesti 27.–28.8. masterclasstyöpajan nuorille suomalaisille ja venäläisille sarjakuvataiteilijoille. Tarkoituksena oli tuoda yhteen sarjakuvan seuraavan sukupolven tekijöitä molemmista maista. Heidän välilleen syntyvä verkosto luo pohjan myös tulevaisuuden yhteistyölle ja julkaisumahdollisuuksille, ja välittää kansainvälistä sarjakuvatietotaitoa maasta toiseen. Pajan idea pohjautui sarjakuvataiteilija Chihoin albumiin Juna. Hankkeeseen osallistuivat Venäjältä Irina Troitskaya ja Evgenia Barinova sekä Suomesta Miissa Rantanen ja Emmi Valve. He toteuttivat työpajassa sarjakuvanovelleja toistensa teksteistä. Pajan vetäjänä toimi kanadalainen taiteilija Jesse Jacobs. Projektia tuki Opetus- ja kulttuuriministeriö.

valokuva: Aino Sutinen

32

4.6 EDUSTUSMATKAT ULKOMAISILLA FESTIVAALEILLA Sarjakuvaseura pyrkii olemaan paikalla mahdollisimman monessa alan kansainvälisessä tapahtumassa. Edustusmatkoille on lähtenyt seuran edustajia sekä valikoituja taiteilijoita. Vuonna 2015 Suomen sarjakuvaseura oli läsnä ohjelmajärjestäjänä ja näytteilleasettajana seuraavissa kansainvälisissä tapahtumissa: Angoulêmen kansainvälinen sarjakuvafestivaali (Ranska) Fumetto International Comix-Festival Luzern (Sveitsi) Tukholman kansainvälinen sarjakuvafestivaali (Ruotsi) Chicago Alternative Comics Expo (Yhdysvallat) Barcelonan kansainvälinen sarjakuvafestivaali (Espanja) Oslo Comics Expo (Norja) Bucheon International Comics Festival (EteläKorea) Comicopolis (Argentiina) Lakes Internationational Comic Arts Festival (Iso-Britannia)


5. MUITA PROJEKTEJA 5.1 HELSINGIN KIRJAMESSUT Suomen sarjakuvaseuran kirjamessuosastolla Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa luettiin, tehtiin ja ostettiin sarjakuvia 22.–25.10.15.

Suomen sarjakuvaseuran messuosaston teemoina olivat pienlehdet, aktivismi ja Venäjä. Kirjamessuilla työstettiin ja julkaistiin tänäkin vuonna Suomen sarjakuvaseuran virallinen messulehti. Nyt riittää! – Sarjakuvakulttuuri <3 monikulttuurisuus -niminen julkaisu on sarjakuvantekijöiden reaktio kuluvana syksynä ihmisvastaisiksi teoiksi kärjistyneeseen rasismiin. Lehti julkaistiin lauantaina 24.10. PDF-muodossa Issuu-palvelussa ja myöhemmin painettuna hyväntekeväisyysversiona. Messuilla oli myös näyttely töistä. Lehden originaalisarjakuvat huutokaupattiin myös messuosastolla ja tuotot lahjoitettiin niinikään Suomen Punaiselle Ristille.

Osastolla järjestetiin sarjakuvataiteilijoiden signeerauksia ja haastatteluja. Vierailevina taiteilijoina nähtiin mm. Pertti Jarla, JP Ahonen, Tiitu Takalo ja Eeva Meltio. Avoimien työpajojen tarjontaan kuuluivat kokeneiden ohjaajien vetämät, lapsille suunnatut työpajat sarjakuvahattutyöpaja, jossa askarreltiin. Läpi messujen toiminnassa olevissa, avoimissa työpajoissa kävijät saivat perehtyä sarjakuvien maailmaan ja kokeilla eri tekniikoita Messuilla oli myös esillä venäläisen sarjakuvataija lähestymistapoja. turin Askold Akishin sarjakuvaprinttinäyttely.

valokuva: Aino Sutinen 33


5.2 SARJAKUVAN MATKAILULLINEN TUOTTEISTAMINEN Sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen -hankkeessa pyrittiin kehittämään sarjakuvaa hyödyntäviä matkailutuotteita. Pääpaino oli elämystuotteiden kehittämisessä ja sarjakuva- ja matkailualojen välisten verkostojen laajentamisessa ja syventämisessä. Tavoitteena on ollut luoda tuotteita, joita matkailualan toimijat myyvät omalla asiakaskunnalleen. Tuotteita on kehitetty yhdessä siten, että kunkin osapuolen ydinosaaminen ja ammattitaito tulee hyödynnetyksi. Sarjakuvaseura ja Helsingin turistioppaat ry. kehittivät yhdessä Helsinki piirtäen -kävelykierroksen, jolla osallistujat piirtävät näkemiään, oppaan esittelemiä kohteita. Tuote on kokonainen paketti, johon kuuluvat sekä oppaan ja opettajan palvelut että tarvittavat luonnoskirja ja muut välineet. Kierrosta tarjottiin ensimmäistä kertaa yleisölle Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä, minkä jälkeen sitä on voinut tilata Turistioppaiden kautta. Helsingin sarjakuvafestivaaleilla järjestettiin myös vuonna 2015 kaikille avoimia näyttelykävelyitä, kaksi suomen- ja yksi englanninkielinen. Kävelyiden osallistujat kokivat ne toimivaksi tavaksi tutustua festivaalin näyttelytarjontaan ja toivoivat niiden järjestämistä jatkettavan. Projektia tuki Opetus- ja kulttuuriministeriö.

34

5.3 SÄRÖN RESIDENSSI Sarjakuvaseura aloitti yhteistyön kulttuuriyhdistys Särön kanssa näiden hallinnoimasta Berliinin residenssiasunnosta. Residenssiin haettiin taiteilijoita, jotka matkustivat paikan päälle omalla kustanuksella touko- ja marraskuussa. 5.4 SARJAKUVA-AUTOMAATTI Seuran ylläpitämä Sarjakuva-automaatti sijaitsi Lasipalatsin mbarissa Helsingin keskustassa. Vanhasta tupakka-automaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti tarjosi vuonna 2015 monipuolisen kattauksen harrastajien ja ammattilaisten piensarjakuvia, hahmokortteja, flipbook-animaatioita ja C-kasetteja. Sisältöä saatiin eri puolilta Suomea ja maailmaa. Sarjakuva-automaatti siirtyi syksyllä 2015 väliaikaissäilytykseen Lasipalatsin aukion remontin ja mbarin sulkemisen tieltä, ja sille etsitään uutta paikkaa.


6. JULKAISUT Sarjakuvaseura julkaisi kirjoja mm. sarjakumukanaan yllätyksiä, mutta kuten Hilda osuvasti vafestivaalien vierailta, joita ei muutoin ole toteaa: “sellaista on seikkailijan elämä”. suomennettu, sekä ajankohtaisiin hyväntekeväisyyshankkeisiin. Käännös englannista: Heikki Kaukoranta 40 sivua, kovat kannet, värillinen, 215 mm x Justin Wong: Hello World 288,3 mm Hinta: 16,00 € Justin Wong on hongkongiISBN: 978-952-5972-14-6 lainen sarjakuva- ja mediataiteilija. Jesse Jacobs: Avaruusmeduusa Hello World on omaelämäkerrallinen teos taiteilijan ja hänen poikansa elämästä. Siinä leikitellään graafisilla kuvakkeilla. Hello World on kiinnostava kohtauspiste aikusten ja lasten maailmojen, kuin myös idän ja lännen sekä perinteen ja modernin välillä. Kieli: englanti ja kiina. 20 sivua, pehmeät kannet, värillinen, 350 mm x 400 mm Hinta: 20,00 € ISBN: 978-952-5972-19-1 Luke Pearson: Hilda ja kivipeikko Brittiläinen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Luke Pearson on kehittänyt oman Hildafolk-taruston, jonka päähenkilönä seikkailee nuori sinitukkainen Hildatyttö. Hilda-albumeita on ilmestynyt tähän mennessä neljä, joista ensimmäinen julkaistiin nyt suomeksi. Vedenhaltioita, jättiläisiä, metsäläisiä ja peikkoja – Hildan retket poikkeavat aina kovin tavallisuudesta. Tämänkertainenkin reissu tuo taatusti

Jesse Jacobs on nuori kanadalainen kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Avaruusmeduusa koostuu kahdesta tarinasta: “Avaruusmeduusassa” käsitellään kiehtovan surrealistisella tavalla painovoiman katoamista ja “Nuoressa safarioppaassa” nähdään eräänlaista evoluutiobiologiaa henkivä selviytymisseikkailu. Käännös englannista: Maura Manninen 60 sivua, pehmeät kannet, värillinen, 215 mm x 89 mm Hinta: 8,00 € ISBN: 978-952-5972-15-3

35


Anneli Furmark: Punainen talvi

MAX

Punainen talvi (alkuperäinen Röda vintern) on osa ruotsalaisen sarjakuvataiteilija Anneli Furmarkin teostrilogiaa.

Barcelonalaissyntyinen Francesc ”Max” Capdevila on espanjalainen taiteilija, jonka lukuisia kuvituksia ja sarjakuvia on julkaistu kansainvälisesti, Euroopasta Yhdysvaltoihin.

Katkelmassa kurkistetaan pohjoisruotsalaisen perheen elämään poliittisesti latautuneella 1970-luvulla. Furmark oli teoksillaan myöhemmin ehdolla vuoden 2016 Angoulêmen sarjakuvafestivaalien albumikilpailussa. Käännös ruotsista: Hannele Richert 46 sivua, pehmeät kannet, värillinen, 176 mm x 250 mm Hinta: 12,00 € ISBN: 978-952-5972-17-7 Chihoi ja Hung Hung: Juna Hongkongilainen lyijykynätaituri Chihoi (s.1977) on tehnyt useita sarjakuvasovelluksia kaunokirjallisista teoksista. Juna on unenomainen kertomus päättymättömästä junamatkasta. Albumi on sovellus taiwanilaisen Hung Hungin novellista “Karuselli”, joka löytyy myös suomennoksen lopusta liitteenä. Käännös englannista: Kalle Hakkola ja Hannele Richert 84 sivua, pehmeät kannet, mustavalkoinen, 148 mm x 210 mm Hinta: 12,00 € ISBN: 978-952-5972-16-0

36

Näyttelykatalogissa on Ville Hännisen suomenkielinen esipuhe, espanjankielisiä työnäytteitä sekä englanninkielinen taiteilijakuvaus. 56 sivua, pehmetä kannet, värillinen, 125 mm x 176 mm Hinta: 3,00 € ISBN: 978-952-5972-20-7 Festivaalikatalogi 2015 Helsingin 30. sarjakuvafestivaalien katalogi esittelee festivaalien teemoja, vieraita ja ohjelmaa. Mukana on sarjakuvia useilta festivaalivierailta. 64 sivua, pehmeät kannet, värillinen, 176 mm x 250 mm Hinta: 5,00 € ISBN: 978-952-5972-18-4


Nyt riittää! – Sarjakuvakulttuuri <3 monikulttuurisuus Julkaisu on sarjakuvantekijöiden reaktio kuluvana syksynä ihmisvastaisiksi teoiksi kärjistyneeseen rasismiin. Lehti toteutettiin Helsingin Kirjamessuilla Sarjakuvakeskuksen messuosastolla pienlehtihengessä, ensin digitaalisesti ja myöhemmin täydennettynä painoksena printtilehtenä. Painetun lehden myynnistä saadut tulot ohjataan Suomen Punaiselle Ristille. Lehden toimittivat Tuomas Tiainen ja Karstein Volle. Taiteilijat: Ninni Aalto, Warda Ahmed, JP Ahonen, Apila Pepita, Benjamin Bergman, Roope Eronen, Matti Hagelberg, Olli Hietala, Wilfred Hildonen, Petri Hiltunen, Otso Höglund, Pertti Jarla, Jupu, Kaltsu Kallio, Pauli Kallio, Leo Kuikka, Aapo Kukko, Verna Kuutti, Reetta Laitinen, Kivi Larmola, Joonas Lehtimäki, Kaisa Leka, Teppo Manninen, Emmi Nieminen, Christer Nuutinen, Milla Paloniemi, Ville Pirinen, Hannele Richert, Joonas Rinta-Kanto, Jussi Seppänen, Aino Sutinen, Tuomas Tiainen, Jukka Tilsa, Emmi Valve, Karstein Volle.

Paula Bulling: Aamuvirkkujen maassa Aamuvirkkujen maassa on saksalaisen Paula Bullingin ensimmäinen suomennettu teos, alkuperäisnimeltään Im Land der Frühaufsteher (AvantVerlag, 2012). Teos kertoo itäisen Saksan turvapaikanhakijoista, heidän elämästään vastaanottokeskuksessa ja päivittäisistä kohtaamisista rasismin ja väkivallan kanssa. Albumin kaikki tuotot menevät lyhentämättömänä Suomen Punaiselle Ristille turvapaikanhakijoiden auttamiseen. Julkaistu Goethe-Institut Finnlandin tuella. Käännös saksasta ja ranskasta: Hannele Richert 128 sivua, pehmeät kannet, 170 x 245 mm Hinta: 15,00 € ISBN: 978-952-5972-22-1

Kieli: Suomi ja englanti. 44 sivua, pehmeät kannet, koko A5 Hinta: 5,00 € ISBN: 978-952-5972-21-4

37


7. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS Tapahtumatietoja, blogia, tehtäväkansiota ja media-arkistoa päivitetään jatkuvasti. Sarjakuvakeskuksen blogi kertoo tapahtumista syvemmin ja tarjoaa mm. taiteilijahaastatteluja. Sivusto on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan ja sillä on oma, toimitettu uutiskirje. Digitaalinen pienlehVerkkopalveluiden kehittämisessä ja ylläpidossa titaivas lopetettiin nykymuodossa loppuvuodesta oli mukana laaja verkosto työntekijöitä, työhar- 2015, mutta tälle etsitään uutta, toimivaa mallia. joittelijoita ja vapaaehtoisia. Sarjakuvablogit.com Sarjakuvaseura.fi Vuonna 2008 perustettu WordPress-pohjainen Sarjakuvaseura.fi kerää yhteen paikkaan tärkeim- Sarjakuvablogit.com-sivusto tarjoaa kaikille hamät faktat seurasta ja sen toimintaa koskevat uu- lukkaille ilmaisen alustan sarjakuvabloggaamiseltiset. Sivuilta löytyy perustietoa seuraan liittymi- le. Sivusto on olemassaolonsa aikana kerännyt jo sestä, Sarjainfosta, Puupäähattu-palkinnosta jne. suuren joukon suomalaisia sarjakuvataiteilijoita Sinne on myös koottu tietoa eri puolella Suomea jakamaan taidettaan verkkosarjakuvan muodosjärjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja sa. Suuri osa blogeista on päiväkirjatyyppisiä, kursseista. Etusivuille päivitetään ajankohtaisia mutta moni käyttää niitä myös jatkuvien sarjojen uutisaiheita. Sivustolla on myös Sarjainfo-lehden julkaisuun, verkko-CV-tyyppisesti, kokeilevan digitaalinen arkistosekä kuvagalleria ja kokoelsarjakuvan tekoon ja muihin haluamiinsa tarkoiman tietopalvelu ym. Sivusto on yhteydessä myös tuksiin. Blogien ympärille on syntynyt aktiivinen sosiaaliseen mediaan ja sarjakuva-alan uutisten yhteisö, johon mahtuu niin innokkaita harrastajia mediaseurantaan. kuin ammattilaisiakin. Palveluun on perustettu olemassaoloaikanaan yhteensä n. 1500 yksittäistä Uutta oli vuonna uutiskirje, joka on suunnattu blogia, ja niitä tulee jatkuvasti lisää. Tunnukset kirjastojen työntekijöille. luodaan manuaalisesti ja ylläpidossa onkin käytössä vapaaehtoisvoimaa. Sarjakuvakeskus.fi Vuonna 2015 etusivun sisältöä, sivuston teknistä Sarjakuvakeskuksen toiminnasta kiinnostuneita toimivuutta ja mainosmyyntiä kehitettiin edelpalvelee sivusto Sarjakuvakeskus.fi. Sivustolla leen.. Tekijänoikeuden ABC ja Sarjakuvan ABC tiedotetaan keskuksen kursseista, työpajoista ja -osiot olivat esillä kaikille kiinnostuneille sarjakunäyttelyistä ja siellä toimii keskuksen verkkovantekijöille. Projekteja ovat tukeneet Opetus- ja kauppa. Verkkokauppa päivitettiin uuteen kun- kulttuuriministeriö ja WSOY:n kirjasäätiö. Aiemtoon vuonna 2015. Myös kurssi-ilmoittautumiset min julkaistusta Tekijänoikeuden ABC -oppaasta tulevat tätä kautta. tehtiin 2015 myös painettu versio. Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja sivustoja. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä, käydään keskustelua ja julkaistaan laajaa yleisöä kiinnostavaa sisältöä – verkkosarjakuvia, artikkeleita, tapahtumatietoja jne.

38


Finnishcomics.info-sivusto tarjoaa tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä, vierailuista sekä muista suomalaista sarjakuvaa koskevista tapahtumista, näyttelyistä ja julkaisuista ulkomailla. Sivustolta löytyvät tekijäesittelyt tärkeimmistä suomalaisista sarjakuvataiteilijoista englanniksi sekä lista eri kielille käännetyistä suomalaisista sarjakuva-albumeista. Näitä tietoja pidetään ajan tasalla ja laajennetaan. Sivulla on myös blogi, johon pyydetään koti- ja ulkomaisia kirjoittajia kommentoimaan englanniksi ajankohtaisia aiheita Suomen sarjakuvakentältä. Sivusto on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan. Nordicomics.info

Voittajablogi: Tea Tee

Sarjakuvafestivaalit.fi

Nordicomics.info on seuran Nordicomicshankkeen kansainvälinen sivusto, joka esittelee englanniksi pohjoismaiden ja Baltian maiden sarjakuvantekijöitä. Tekijäesittelyjen ja tapahtumakalenterin lisäksi sivuilla oli hankkeen julkaisuja myyvä verkkokauppa sekä pohjoismaisten sarjakuvajulkaisujen tietokanta. Lisäksi sivustolla on oma blogi.

Vuotuisten Helsingin sarjakuvafestivaalien tiedotussivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. Sivuston ilme Cunecomics.net uudistetaan vuosittan festivaaliteemojen mukaan. Itse tapahtuman aikana sivuille päivitettiin tietoa CUNE (Comics Union of Northern Europe) ohjelmamuutoksista ja ajankohtaisista tapahtujärjestää residenssivaihtoa sarjakuvataiteilijoille mista. Euroopassa. Sivusto tiedottaa tulevista residenssihauista, julkaisuista, työpajoista ja muista Sosiaalisen median kautta tavoitettiin suuri yleisö tapahtumista. Sivustolla on myös oma blogi, tapahtumaa ennen ja sen aikana. Itse festivaaleilta joka esittelee residenssikohteiden toimintaa ja kerättiin paljon aineistoa, kuten kuvaustiimiin taiteilijoiden kokemuksia. Lisäksi sivustolla on tapahtumavalokuvia ja kävijöiden itse #sarjakuvaoma blogi. festivaalit-tunnisteella aihemerkkaamia twiittejä. Myös valokuvia keräävä kuvahaaste lanseerattiin Kvaak.fi vuonna 2015. Finnishcomics.info Sarjakuvan vientiin keskittyvä englanninkielinen

Toukokuussa 2003 toimintansa aloittanut Kvaak. fi on sarjakuvia asiallisen journalistisella mutta viihdyttävällä asenteella uutisoiva, arvosteleva ja 39


seuraava, jatkuvasti päivittyvä ja kehittyvä verkkopalvelu, johon kuuluu myös aktiivinen, kaikille avoin keskustelufoorumi. Vuonna 2009 Suomen sarjakuvaseura otti Kvaak.fi -sarjakuvaportaalin hallintaansa. Vuonna 2015 sarjakuvaseura ylläpiti sivustoa ja myi sinne verkkomainoksia. Sisällöstä vastasi Kvaakin vakiintunut, vapaaehtoinen toimituskunta ympäri Suomen. 24tuntiasarjakuvaa.info Vuonna 2009 perustettu 24tuntiasarjakuvaa.info -kuvagalleria kerää yhteen paikkaan maailmanlaajuisen 24-Hour Comics Day -tapahtuman suomalaisia tuotoksia. Kerran vuodessa sarjakuvan harrastajat ja ammattilaiset haastetaan piirtämään kokonainen 24 sivun pituinen sarjakuva yhdessä vuorokaudessa.

Sosiaalinen media, mediaseuranta ja tiedotus Sarjakuvaseura laajensi tiedotustoimintaa ja tiedotti omistaan ja alan muista tapahtumista sekä sarjakuvaan liittyvistä media-artikkeleista eri tiedotuskanavien sekä sosiaalisen median kautta. Sarjakuvaseuralla on useita aktiivisia Facebooktilejä eri teemoille. Vuonna 2015 perustettiin uutena SoundCloud-tili. Seuran, Sarjakuvakeskuksen, Helsingin sarjakuvafestivaalien ja Finnish Comicsin Facebook-, Twitter- ja YouTube-tilit ovat olleet suosittuja ja kaikkien seuraajamäärä kasvoi vuonna 2015. Seuran toimittamia julkaisuja julkaistiin myös Issuussa.

Omien sivustojen, kuten Sarjakuvakeskuksen, Finnishcomics.infon ja CUNE Comicsin blogeja Valistavasarjakuva.info päivitettiin myös säännöllisesti moniäänisillä artikkeleilla. Sarjakuvaseuran sivuilla sijaitseSyksyllä 2010 perustettu sivusto luotiin tukevaan kuvagalleriaan sekä sarjakuvafestivaalien maan ja esittelemään sarjakuvaseuran valistavaa Google+-tilille päivitettiin kuvia tapahtumista ja nuortentoimintaa sekä esittelemään uusia keinoja näyttelyistä. sarjakuvan monimuotoisesta käytöstä. Sivusto on suunnattu nuorisotyön kentällä työskenteleville ja Suomalaiseen sarjakuvaan liittyviä mediaosumia se tarjoaa ideoita, materiaalia ja näytteitä nuorten kartoitettiin niin puskaradion kuin Meltwaterkanssa tehdyistä töistä, sekä toimii linkkinä eri mediaseurantaohjelmankin avulla. Suomalaiseen alan ammattilaisten välillä. Sivusto mahdollistaa sarjakuvaan liittyvistä media-artikkeleista, omasta vastaavien projektien toteuttamisen valtakunnal- sisällöntuotannosta ja ajankohtaisista tapahtumislisesti. ta tiedotettiin alan toimijoille ja kiinnostuneelle yleisölle suomeksi ja englanniksi sarjakuvaseuran Sarjakuvantekowiki sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Myös apurahahauista, residensseistä ja muista tekijöitä kiinSarjakuvaopettaja Keijo Ahlqvistin hanke yhtei- nostavasta tiedotettiin. Sarjakuvaseura pyrkii näin sölliseen sisällöntuotantoon tarkoitetun wikimyös olemaan osaltaan helposti lähestyttävä taho. palvelun muodossa olevasta sarjakuvaoppaasta, Alaan liittyviä yhteydenottoja tuleekin paljon. joka kertyy jatkuvasti kattavammaksi. Suomen sarjakuvaseura osallistuu sivuston ylläpitoon. Sarjakuvaseuran toiminta ja suomalainen sarjakuva näkyivät hyvin kotimaisessa ja ulkomaisessa mediassa vuonna 2015. Sarjakuvaseura lähetti säännöllisesti tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen ja kulttuuritoimittajien kanssa. 40


8. YHTEISTYÖTAHOT Aalto-yliopisto Annantalo Arktinen Banaani Art Kaarisilta Artova kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys ry Asema Kustannus avant-verlag Bionade Bonnier Books / WSOY Bucheon International Comics Festival Checkpoint Helsinki Comix Home Base Copenhagen Comics CPX Palvelut Curly Dansk Tegneserieråd Deutscher Comicverein e.V. Dimcos DLX Dubrovnik Bar & Lounge EARS on Helsinki Egmont Eesti Koomiksiselts Erilaisten oppijoiden liitto ry Fantasiapelit Farbe Feministinen sarjakuvatoiminta Finnanimation ry Fumetto Galleria Huuto Galleria Keidas Geezers Goethe-Institut Finnland Helsingin Juhlaviikot Helsingin kaupungin nuorten metalliverstas Helsingin kaupunginkirjasto Helsingin kulttuurikeskus Helsingin Kirjamessut Helsingin turistioppaat ry Helsingin yliopisto Helsinki Poetry Connection HIAP – Helsinki International Artist Programme

Hoitola Hertta Hong Kong Arts Centre Hong Kong Economic and Trade Office, London Huuda Huuda Inner Ground Design Institut français de Finlande Jalava Jimm’s Kanneltalo Kansalliskirjasto Kinaporin palvelutalo Kirjasto 10 Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry Korea Manwha Museum Kulku-Katin Poika Kultti ry Kulttuurikeskus Stoa Kuohu kuš!komikss Kutikuti ry Kuvittajat ry Kynä ja paperi Laatua lapsille Laituri Lasipalatsin mediakeskus Lavaklubi L’Institut d’Estudis Baleàrics Lähiöprojekti mbar Maailman sarjakuvat ry Malmitalo Meltwater News Metallica-paja Modern Sky Festival Moomin Characters Ltd Myymälä 2 Naisasialiitto Unioni Norske tegneserieforum Nuorisoasiainkeskus Om’pu Opetusvirasto / osallistavia luentoja opettajille Oranssi ry 41


Oslo Comics Expo Osuuskunta Multiprofessio Otavan kirjakauppa Oulun sarjakuvaseura ry Painotalo Miktor Palikka ry / Animatricks Pieni Leffakauppa Pågå oy Reaktor Roihuvuoren palvelutalo Rosebud Sanomatalo Sarjakuvamuseo ry Sarjakuvantekijät ry Seriefrämjandet Särö Skidit Festarit Snow White Solo Sokos Hotel Albert Solo Sokos Hotel Aleksanteri Soul Mama’s Kitchen Stadin ammattiopisto Stockholm International Comics Festival Stockholm Serieteket Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen pakolaisapu Suomen Punainen Risti Talouden tiedotustoimisto TAT Tempera TNT Turun kaupunginkirjasto Turun Sarjakuvakauppa Turun Sarjakuvakerho ry Uusix-verstas Vadelma ry Vailla vakituista asuntoa ry Vantaan kaupunki Vantaan Steiner-koulu Viikin kirjasto Viikin normaalikoulu

42

Voima Vuokraapaku.fi Vuotalo Vuosaaren kirjasto WooDoo-verstas

Kiitokset tuesta: Opetus- ja kulttuuriministeriö Pohjoismainen kulttuuripiste Helsingin kaupunki Taiteen edistämiskeskus Uudenmaan taidetoimikunta Nordplus Horizontal Svenska Kulturfonden Espoon kaupunki FILI – Finnish Literature Exchange Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto WSOY:n kirjasäätiö Vantaan kaupunki Velobia


suomen sarjakuvaseura ry

Suomen sarjakuvaseuran toimintakertomus 2015  

Suomen sarjakuvaseura ry:n toimintakertomus vuodelta 2015. Perustoiminta – Sarjakuvakeskus – Helsingin sarjakuvafestivaalit – Kansainvälinen...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you