TOIMINTAKERTOMUS 2024
1.1 Hallitus ja toimihenkilöt
1.2 Talous
1.3 Seuran jäsenyys
1.4 Sarjainfo-lehti
1.5 Puupäähattu-palkinto
1.6 Muita projekteja
2.1 Opetustoiminta
2.2 Kurssit
2.3 Koululaisten harrastusryhmät
2.4 Opetuksen hankkeet
39. SARJAKUVAFESTIVAALIT
3.1 Kunniavieraat
3.2 Ohjelma
3.3 Näytteilleasettajat
4.1 Vieraat
4.2 Ohjelma
NÄYTTELYTOIMINTA
5.1 Opetustoiminnan näyttelyt
5.2 Helsingin sarjakuvafestivaalien näyttelyt
5.3 Lasten sarjisfestareiden ryhmänäyttely
6.1 Kansainvälisten sarjakuvafestivaalien yhteistyö
6.2 HCF GOES ATH
6.3 Verkkosarjakuvan kansainvälinen yhteistyöhanke
EU Webtoons
6.4 Muu kansainvälinen yhteistyö
7.1 Julkaisut
7.2 Verkkopalvelut ja tiedotus
ESIPUHE
Kulttuurialalla ei ole tällä hetkellä helppoa, ja kulttuuriskenen vaikeuksista muistuttaminen on varmasti monelle jo hyvin kulunut virsi. Kulttuurikentän huononevasta tilanteesta huolimatta
Suomen sarjakuvaseura on onnistunut vastaamaan haasteisiin ja myös vuoden 2024 aikana innokkaasti ja aktiivisesti toteuttanut tärkeintä tehtäväänsä, eli edistänyt sarjakuvan asemaa ja näkyvyyttä.
Sarjakuvaseura on kuluneena vuonna panostanut yhteistyöhön monien eri tahojen kanssa. Olemme päässeet toteuttamaan lukuisia yhteistyöhankkeita, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Sarjakuvaseura osallistui useampaan kotimaiseen isompaan ja pienempään festivaaliin ja teemapäivään, tuotti sarjakuvasisältöjä ja keskusteli paneeleissa. Tänä vuonna meillä oli myös mahdollisuus järjestää Helsingin sarjakuvafestivaalien ja Zine Festin ohessa myös Lasten sarjisfestarit.
Mullistavimmat hankkeemme menneeltä vuodelta ovat kuitenkin kansainvälistä sorttia. Vuonna 2023 aloitettu yhteistyö brittiläisen sarjakuvakentän
kanssa jatkui meidän kutsuessamme lukuisia brittitekijöitä vieraiksi ja puhujiksi vuoden 2024 sarjakuvafestivaaleille. Tämän lisäksi meiltä matkattiin myös aktiivisesti ulkomaille sarjakuvafestivaalien yhteistyöprojektien perässä. Suomen sarjakuvaseura oli menneenä vuonna mukana muun muassa Angoulêmen kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla, Luzernin Fumetto-festivaaleilla sekä Ateenan Comicdom Con Athens -festivaaleilla. Viimeisin vierailu poiki vielä lisää kulttuurivaihtoa yhteistyönä järjestämässämme HCF GOES ATH -tapahtumassa!
Kovina aikoina ystävä tunnetaan, ja monenlaiset yhteistyöprojektit ovat erittäin tärkeitä niin Sarjakuvaseuran nykyiselle toiminnalle kuin pitkällä tähtäimelläkin. Toivomme hartaasti, että pystymme jatkamaan sekä kansainvälistä että kotimaista verkostoitumista ja yhteistyötä jatkossakin, ja erinäiset apurahat ja avustukset mahdollistavat sekä nykyisen toimintamme jatkamista että uusien projektien innovointia.
- Nika Kiiskilä Suomen sarjakuvaseuran hallituksen puheenjohtaja
Kuvassa Seuran työntekijöitä.
Vasemmalta: Oona Heinänen, Kalle Keinonen, Aino Sutinen, Ella Tahkolahti, Lauri Pulkkinen & Athanasía Aarniosuo. Kuva: Henry Söderlund.
1. PERUSTOIMINTA
Suomen sarjakuvaseuran (myöhemmin myös Seura) perustehtävä on alan toimijoiden edustaminen ja taidelajin aseman parantaminen. Seura julkaisee Sarjainfo-lehteä, järjestää laaja-alaista sarjakuvaopetusta erilaisille kohderyhmille, tuottaa vuosittain Helsingin sarjakuvafestivaalit ja osallistuu sarjakuva-alan tapahtumiin ja festivaaleille Suomessa ja muissa maissa. Näiden toimintojen lisäksi Seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn nimissä. Seura toimii myös alan keskeisenä järjestönä, verkostoijana ja tietopalvelujen tuottajana Suomessa.
1.1
Hallitus ja toimihenkilöt
Työntekijät
(palkkasuhteessa koko- tai osa-aikaisesti):
Athanasía Aarniosuo (toiminnanjohtaja ja
Helsingin sarjakuvafestivaalien taiteellinen johtaja)
Ella Tahkolahti (tuottaja)
Kalle Keinonen (opetuskoordinaattori)
Lauri Pulkkinen (opetuskoordinaattori)
Oona Heinänen (tiedottaja ja järjestösihteeri)
Aino Sutinen (Sarjainfon päätoimittaja)
Veera Varteva (tuntiopettaja)
Työharjoittelussa Sarjakuvaseuran tehtävissä toimivat Aarni Saksholm (harjoittelu jatkui vuodelta 2023), Claudia Roosia, Nemo Koski, Ilari Seppälä, Liana Sorainen, Annika Ihatsu, Ratmir Punga, Zubair Meerab ja Shahad Masaoodi. TET-harjoittelunsa suorittivat Sarjakuvakeskuksella Merike Varteva ja Sade Jauhiainen
Erilaiset projektit työllistivät myös useita opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Seurassa työskenteli myös vapaaehtoisia. Erityisesti sarjakuvafestivaaleilla ja Sarjainfossa vapaaehtoistyön merkitys on perinteisesti suuri.
Turvallisemman tilan periaatteet. Seura otti käyttöön turvallisemman tilan periaatteet vuoden 2023 aikana. Vuonna 2024 Seuran häirintäyhdyshenkilöinä toimivat Heta Nääs ja Pii Anttonen.
Arvot
Seuralle kulttuuri on itseisarvo, ja se haluaa kaikin keinoin vahvistaa sarjakuvataiteen toimintaedellytyksiä. Seuran toiminnassa kiinnitetään huomiota syrjimättömyyteen, ekologisuuteen, tasa-arvoon ja rasisminvastaisuuteen. Seura puolustaa kulttuurin saavutettavuutta ja esteettömyyttä, ja sen tapahtumissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Arvoista linjataan tarkemmin osoitteessa sarjakuvaseura.fi.
Hallitus 2024
H-P Ontto-Panula (puheenjohtaja)
Nika Kiiskilä (varapuheenjohtaja)
Pauli Ruonala (sihteeri)
Anna Oikarinen (taloudenhoitaja)
Saija Ketola (sihteeriharjoittelija)
Jaakko Seppänen (hallituksen jäsen)
Vesa Kataisto (hallituksen jäsen)
Toma Henry (hallituksen jäsen)
Pii Anttonen (hallituksen jäsen, häirintäyhdyshenkilö)
Heta Nääs (hallituksen jäsen, häirintäyhdyshenkilö)
Paju Ruotsalainen (varajäsen)
Arvi Tammi (varajäsen)
H-P Ontto-Panula jatkoi
Seuran hallituksen puheenjohtajan tehtävässä.
1.2 Talous
Vuoden 2024 alussa Sarjakuvaseuran taloudellinen tilanne näyttäytyi hyvänä ja suunnitelmia tehtiin sen mukaisesti. Vuoden edetessä taloudellista tilannetta pahensi se, ettei Seura aktiivisesta hakemusten laatimisesta huolimatta saanut lainkaan avustuksia opetustoiminnalle, minkä takia etenkin avointa opetustoimintaa jouduttiin vähentämään. Myös residenssitoiminta oli vuonna 2024 rahoituksen puuttuessa tauolla. Rahoitusta kuitenkin saatiin kansainväliseen yhteistyöhön ja festivaalien kuluihin, joten näiltä osin Seuran toiminta oli erittäin aktiivista.
Seuran pääasiallinen rahoittaja oli opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka yleisavustus vuodelle 2024 oli 127 000 euroa. Helsingin kaupungin toiminta-avustus (25 000 €) kohdistettiin pääasiassa Helsingin sarjakuvafestivaalien kustannuksiin. Edelliseen vuoteen verrattuna molemmat myöntösummat pienenivät, joten valitettavasti lapsille suunnattuja avoimia Lasten lauantai -sarjakuvapajoja emme enää syksyllä 2024 pystyneet järjestämään.
Seura haki aktiivisesti avustuksia eri hankkeisiin, mutta valitettavasti saatujen avustusten määrä jäi edeltävää vuotta pienemmäksi. Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin vuodelle 2024 kymmenen kappaletta, joista kaksi siirrettiin kokonaisuudessaan vuodelle 2025. Lisäksi vuodelta 2023 vuodelle 2024 siirtyi Espoon kaupungin alun perin vuodelle 2022 myönnetty 6 000 euron avustus, jonka avulla suunniteltiin ja toteutettiin senioreille kursseja espoolaisiin palvelutaloihin.
Vuonna 2024 muita toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat Taiteen edistämiskeskuksen 20 000 euron erityisavustus, jonka Seura kohdisti kansainväliseen yhteistyöhön ja HCF GOES ATH -tapahtuman järjestämiseen Ateenassa, EU:n Luova Eurooppa -ohjelman rahoitus EU Webtoons -yhteistyöhankkeelle (kaksivuotinen hankerahoitus yhteensä 54 502,40 €) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hankeavustus lastenkulttuurin innovatiivisten hankkeiden toteuttamiseen (10 000 € Lasten sarjisfestareiden järjestämiseen).
Helsingin kaupungin toiminta-avustuksen lisäksi Helsingin 39. sarjakuvafestivaalit rahoitettiin seuraavien tahojen tuella: opetus- ja kulttuuriministeriö, FILI, British Embassy, Suomalais–ruotsalainen kulttuurirahasto, Majaoja-säätiö ja Taiteen edistämiskeskus.
Seura kasvatti omarahoituksen osuutta jäsenhankinnan kautta sekä yrityksille ja yhteisöille suunnatun kurssitoiminnan kehittämisellä.
Suurimpia menoeriä olivat palkat, Sarjakuvakeskuksen ja Seuran varastotilan vuokrat, Sarjakuvafestivaalien, Lasten sarjisfestareiden ja näyttelyiden kulut sekä kansainvälinen toiminta: HCF goes ATH -tapahtuma ja festivaaliyhteistyö. Muita merkittäviä menoja olivat yhdistyksen jäsenlehden Sarjainfon paino- ja postituskustannukset. Tarkemmat luvut selviävät Seuran tilinpäätöstiedoista.
Seuran tilitoimistona jatkoi vuonna 2024 oululainen Talenom Oyj. Kirjanpitäjänä toimi ensin Mari Virkkula ja myöhemmin Ella-Reeta Puolitaival sekä palkanlaskijana Heidi Matkaselkä. Tilintarkastajina toimivat BDO Oy:n Pasi Hartikainen ja Henri Harismaa. Tilintarkastustapaaminen järjestettiin etäyhteydellä 24.4.2024. Tilinpäätös allekirjoitettiin sähköisesti.
Kuva: Henry Söderlund
1.3 Seuran jäsenyys
Sarjakuvaseuran jäsenmaksu (samalla Sarjainfon tilausmaksu) oli vuonna 2024 35 € aikuisilta, 30 € alle 18-vuotiailta ja 50 € pelkälle tilaukselle vuodessa. Myös 350 euron kannatusjäsenoptio on olemassa. Seuran jäsenmäärä oli vuoden alussa 791 ja lopussa 815 henkilöä. Uusia jäseniä liittyi mukaan 97.
JÄSENKORTTI. Seuran jäsenet saivat jäsenkortin, jolla sai alennuksia ja etuja eri yhteistyötahoilta. Sarjakuvakeskukselta sai alennusta kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2024 Asema Kustannus, sarjakuvien erikoisliike Kulku-Katin Poika, Geezers, Otavan kirjakauppa, Pieni Limonaaditehdas, kirjakauppaketju Rosebud, taidetarvikeliikkeet Snow White ja Tempera sekä Turun Sarjakuvakauppa. Vuoden 2024 lopussa Seura lähetti vuoden 2025 jäsenkortit sähköisinä, muun muassa ekologisista syistä. Seuran vuosikokous järjestettiin 27.4.2024 Helsingin keskustakirjasto Oodissa ja etäyhteydellä sekä syyskokous 8.11.2024 Oodissa ja etäyhteydellä. Vuosikokouksen yhteydessä Sarjakuvaseuran hallitus esitteli jäsenille aiemmin toteutetun jäsenkyselyn tulokset.
Seura järjesti 13.10.2024 strategiakokouksen Turussa hallituksen jäsenille ja työntekijöille. Strategian päivittäminen aloitettiin ja saatetaan valmiiksi jatkokokouksessa 12.4.2025.
1.4 Sarjainfo-lehti
Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa ja Sarjakuvaseuran tärkein yhteydenpitoväline jäsenistöön. Lehteä on julkaistu vuodesta 1972, ja se ilmestyy neljästi vuodessa.
Lehdessä esiteltiin vuonna 2024 koti- ja ulkomaisia tekijöitä haastatteluin ja reportaasein, kirjoitettiin tutkimuksista ja tapahtumista sekä julkaistiin kritiikkejä uusista kirjoista ja pienlehdistä. Vakiopalstoja olivat uutiset, muistokirjoitukset, Vinjetisti, Ajan vangit, kirja-arviot ja pienlehtiarviot. Perusteellisten kirja-arvioiden merkitys korostuu muuttuvassa mediakentässä, jossa ne muualla vähenevät ja yksipuolistuvat.
Sarjainfo #202, 1/2024
TEEMANA LASTEN SARJAKUVA
• Anni Nykänen
• Mari Luoma
• Lastensarjakuvien paluu
• Sarjakuvaneuvos Petteri Oja
• Muumi-sarjakuvalehti
• Yoshihiro Takahashi: Hopeanuoli
• Renni Honkanen: Mikä on lastensarjakuva
• Vuoden 2023 parhaat kirjat
• Ajan vangit: Venny Soldan-Brofeldt
• Punaparran toinen paluu
• 22 arviota, muun muassa Emilia Laatikainen: Ei ois susta uskonu.
Osa avustajista saa pienimuotoisia palkkioita, mutta osa sisällöstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Vuonna 2024 lehti ilmestyi neljä kertaa, jokaisessa lehdessä oli 84 sivua ja painosmäärä oli 1200 / numero. Joitain artikkeleita jaettiin myös ilmaiseksi verkkosivuilla.
Lasten- ja nuortensarjakuvan erikoisnumero 1/2024 toteutettiin Niilo Helanderin säätiön apurahan avustuksella.
Sarjainfo on kulttuurilehtien järjestö Kultti ry:n jäsen. Lehti on saanut Sarjakuvantekijät ry:n Vuoden sarjakuvateko -palkinnon (Tampere Kuplii -tapahtumassa 2023).
Sarjainfo #203, 2/2024
• Reetta Niemensivu (Helsingin sarjakuvafestivaalien 31.8.–1.9. taiteilija)
• Tekstiilisarjakuva, muun muassa Hanneriina Moisseinen, Gareth Brookes
• Italialainen kioskisarjakuva, osa 2/2
• Zoe Thorogood
• Muumi-lehden tarinoita, osa 2/3
• Hittisarjakuvien oheistuotteet
• Sarjakuvataiteen tilan selvitys
• 23 arviota, muun muassa seuraavat: Kivi Larmola: Kaikki liikkuu; Tommi Musturi: Future; Kati Kovács: Kaya.
Sarjainfo #204, 3/2024
• P. A. Manninen
• Paikallislehtien piirtäjiä: Esa Holopainen, Hannu ”Hanski” Härkönen ja Robert Ottosson
• Venäläinen sarjakuva ja uusi rautaesirippu
• Hongkongin Vanhaherra Q
• Riitta Nelimarkka
• Adamson ja Pekka Puupää
• Ajan vangit: Harri Pystynen
• 24 arviota, muun muassa seuraavat: Nainen, elämä, vapaus, Hei muuten -sarja, Eeva Meltio: Hiekka.
Sarjainfo #205, 4/2024
• Heikki Rönkkö
• Niilo Pielinen
• Tietosarjakuvaa vasta-alkaville ja edistyville
• Howard Chaykin
• Sarjakuvanäyttelyt museoissa
• Boys’ love -manga
• 23 arviota, muun muassa Mika Lietzen: Pnuk.
Kuva: Henry Söderlund
1.5 Puupäähattu-palkinto
Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut maan arvostetuinta sarjakuvantekijöiden elämäntyöpalkintoa eli Puupäähattu-palkintoa.
Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmo Pekka Puupään päähineen mukaan.
Vuoden 2024 Puupäähattu myönnettiin 18.1.2024 sarjakuvantekijä ja kasvatustieteen tohtori Pekka A. Manniselle (s. 1959). Mannisen töistä avattu näyttely oli esillä 18.1.–1.3.2024 Kansalliskirjaston kahvilassa Helsingissä.
Perustelut palkinnolle
Suomen sarjakuvaseura päätti myöntää Puupäähattu-tunnustuspalkinnon sarjakuvantekijä ja kasvatustieteen tohtori Pekka A. Manniselle. Manninen on aina ollut kiinnostunut hämärän rajamailla liikkuvista sarjakuvista ja varsinkin tahallisesti tai tahattomasti parodisista tarinoista. Kansanperinteelliset, myyttiset hahmot alkoivat esiintyä jo hänen varhaisissa omissa sarjakuvissaan. Niitä julkaistiin aluksi Non Stopin Lukijan sarjakuvana sekä Sarjainfossa, ja pian Mannisen kynänjälkeä näkyi lukuisissa pien- ja isommissakin julkaisuissa. Ensimmäinen omakustanne, Milanon ihme, ilmestyi 1981. Inspiraatiota antoivat esimerkiksi vapaalla otteella suomeksi toimitetut supersankarisarjakuvat, kuten Teräsmiehen poika ja kauhulehti Shokki. Mannisen oma suosikkihahmo on Marvelin universumia koossa pitelevä Tohtori Outo.
Manninen liittyi Tampereen sarjakuvaseuraan sen alkuvaiheessa, ja hän on päätoimittanut seuran toiminnan tärkeintä tuotetta, Sarjari-lehteä,
vuodesta 1982 lähtien. Se on ainoa säännöllisesti ilmestyvä suomalainen sarjakuvalehti. Opinnäytetyöt Tampereen yliopistoon olivat sarjakuvaaiheisia, ja Manninen väitteli kasvatustieteen tohtoriksi vuonna 1995. Hänen väitöskirjansa Vastarinnan välineistö: Sarjakuvaharrastuksen merkityksestä oli Suomen ensimmäinen sarjakuva -aiheinen väitös.
Tutkimuksessaan Manninen osoittaa, miten lapset ja nuoret voivat luoda sarjakuvien avulla oman ilmaisukielensä esimerkiksi parodioimalla vallitsevaa todellisuutta. Samaan aikaan aikuiset ovat usein ymmärtämättömyyttään tuominneet sarjakuvat kieltä ja muita ilmaisutaitoja köyhistäväksi välineeksi. Mannisen rouhealla tyylillä piirtämiä sarjakuvasivuja on vuodesta 1976 lähtien julkaistu yli 5 000 sivua. Hänen pitkäaikaisia hahmojaan ovat muun muassa tiedemiliisi Igor Motor, tulevaisuuden kyborgipoliisi Teräslilja sekä kotikaupunkiaan kaikelta yliluonnolliselta turvaava Kapteeni Kuolio.
Näistä aktiivisimpia ovat Teräslilja, jonka tähdittämä sarjakuva ilmestyy Tähtivaeltaja-lehdessä. Teräslilja kirjaimellisesti räjäyttää taivaan tuuliin inhottavat muoti-ilmiöt ja kuvottavat julkkikset.
Sarjari-lehden vakiohahmo Kapteeni Kuoliolla on myös oma albumisarjansa, jossa paljastetaan Tampereen maaginen ja mystinen piilotodellisuus. Kuolio on siviilissä skitsofreenikko, sairaseläkeläinen Veikko Eloranta. Hahmo näkee sen, mitä niin sanotut normaalit ihmiset eivät, vaikka asioita tapahtuu heidän silmiensä edessä.
Oman piirrostyönsä ohella Manninen opettaa sarjakuvaa lasten ja nuorten kuvataidekoulussa kasvattaen uusia tekijöitä ruutujen maailman ymmärtäjiksi. Mannisen sarjakuvien vino näkökulma oikaisee näkemyksiämme niin kansanperinteestä, historiasta kuin nykyisestä todellisuudestakin.
1.6
Muita projekteja
Suomen sarjakuvaseura Helsingin kirjamessuilla 24.–27.10.2024
Suomen sarjakuvaseuralla oli osasto Helsingin kirjamessuilla 24.–27.10.2024. Osastolla pidettiin avoimia työpajoja (mukana pienzinetyöpaja, queer zine -työpaja, pienlehtien lukupaja ja Sarjakuvakeskuksen Perjantaipaja). Lauantaina 26.10. Seura oli näkyvästi mukana Lonna-salin lavaohjelmassa ja järjesti siellä seuraavat paneelikeskustelut:
Sarjakuvakustantamisen kriisi
• Mitä on sateenkaarisarjakuva?
• Mitä on faktasarjakuva?
Mielenkiintoiset keskustelut vetivät jokainen Lonna-salin täyteen yleisöä. Keskusteluja moderoivat Seuran hallituksen jäsenet Vesa Kataisto, Pii Anttonen ja H-P Ontto-Panula.
Ukraina-avustuskampanja
Vuoden 2022 aikana taiteilija Janne Torisevan aloitteesta Facebookiin perustettu sarjakuvantekijöiden yhteinen kampanja ”Auta Ukrainaa, saat sarjakuvaa” jatkui myös vuonna 2024 ja jatkuu yhä niin kauan kuin on tarpeen. Kampanjan tarkoitus on myydä originaalitaidetta Ukrainan hyväksi. Maksut suunnataan kokonaisuudessaan suoraan avustusjärjestöille.
Sarjakuvalla apua Gazaan
Sarjakuvantekijöiden yhteisessä Facebookryhmässä sarjakuvantekijät ilmoittavat lahjoituksista, joiden avulla kerätään varoja Gazan tilanteen auttamiseksi. Sarjakuvatekijöiden töitä, esimerkiksi kirjoja ja printtejä, voi lunastaa itselleen tekemällä lahjoituksen Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön ja paikallisen hätäapuprojektin keräyksiin.
Sarjakuva-automaatti
Seuran ylläpitämä, vanhasta tupakkaautomaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti sijaitsi vuonna 2024 Sörkan Ruusussa. Automaattia täytettiin tätä tarkoitusta varten maaliskuussa 2024 pidetyn lyhytkurssin aikana tuotetuilla sarjakuvilla.
Kokoelma
Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja, tutkimusta ja medialeikkeitä. Kokoelma siirrettiin vuoden 2018 lopussa Töölön kirjaston varastosta Suomen sarjakuvaseuran omaan varastoon. Kokoelmaa kartutettiin vuonna 2024 muutamilla lahjoituksilla. Vaikka viime vuosien ajan kokoelman kartoittaminen ja kehittäminen on ollut hidasta, olemme iloisia voidessamme kertoa, että vuonna 2025 Seuran kokoelmaa kehitetään, arkistoidaan ja kirjataan tietokantaan Helsingin kaupungin myöntämän kehitysavustuksen avulla.
Mellu Abuzaid-Ryu
Kati Vuopala
Sarjakuvien palautepalvelu
Suomen sarjakuvaseura ry aloitti vuonna 2022 yhdessä Sarjakuvantekijät ry:n kanssa sarjakuvien palautepalvelun suunnittelun. Palautepalvelun avulla aloittelevat sarjakuvapiirtäjät voivat saada palautetta töistään kokeneilta tekijöiltä. Palautteenantajat ovat vastaavien kaunokirjallisuuteen keskittyvien palvelujen tavoin alansa ammattilaisia eli piirtäjiä, sarjakuvakäsikirjoittajia ja kustannustoimittajia. Palautepalvelu toteutettiin Taiteen edistämiskeskuksen tuella, ja se käynnistettiin Tampere Kuplii -festivaaleilla maaliskuussa 2023. Palvelu herätti kiinnostusta, ja palautteenantajat saivat useita sarjakuvia arvioitavakseen. Vuoden 2023 jälkeen palautepalvelu on otettu osaksi Seuran perustoimintaa. Vuoden 2024 loppuun mennessä palvelun kautta on arvioitu yhteensä 376 sivua sarjakuvaa. Hankkeen koordinoinnista vastaa Seuran puolelta Athanasía Aarniosuo.
KuvataiDEtalo
Suomen sarjakuvaseura on kuulunut vuodesta 2023 Kuvataidetalo-yhteishankkeeseen. Kuvataidetalo kokoaa taiteilijavetoiset kuvataideorganisaatiot yhdelle sivustolle ja tulevaisuudessa myös samaan taloon. Kuvataidetalon tavoite on tuoda kuvataidetta lähemmäs yleisöjä, parantaa taiteilijoiden ja alan elinvoimaa sekä vahvistaa kuvataiteen yhteiskunnallista merkitystä. Kuvataidetalon syksyllä 2024 lanseeramalla uudella sivustolla kuvataidetalo.fi on kootusti Kuvataidetalon jäsenten tapahtumat, gallerioiden näyttelyt sekä ammattitaiteilijoille tarkoitetut koulutukset, tapahtumat ja sisällöt.
VERTAISMENTOROINTI
Vertaismentorointi. Sarjakuvaseura osallistui Kuvataidetalon järjestämään vertaismentorointiohjelmaan. Seuran koordinaattoreina ohjelmassa toimivat Nika Kiiskilä ja Paju Ruotsalainen. Vuoden 2024 vertaismentorointiohjelmassa oli mukana lähes 100 taiteilijaa seitsemästä taiteilijajärjestöstä. Pienryhmiä koottiin ensimmäistä kertaa osallistujien toiveesta paitsi taiteilijajärjestökohtaisesti myös järjestörajat ylittäen.
Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalit
Suomen sarjakuvaseuralla oli osasto Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 20.–24.3.2024. Turun sarjakuvafestivaalit
Seura osallistui Turun sarjakuvafestivaaleille lauantaina 12.10.2024. Hallituksen jäsen Vesa Kataisto osallistui tapahtumassa kahteen paneelikeskusteluun: Ei tääl Turus mittä sarjakuvia olis? – Entisten puheenjohtajien paneeli ja Susi jo syntyessään: ihmisenkaltaiset eläimet sarjakuvissa.
Sakset seis!
Suomen sarjakuvaseura oli Sakset seis! -kampanjan virallinen tukija.
Aino Sutinen ja Anna Oikarinen edustamassa Suomen sarjakuvaseura Tampere
Kuplii! -festivaaleilla
Jäsenkysely
Seura teetti keväällä 2024 laajan jäsenkyselyn, jonka tuloksia esiteltiin Seuran vuosikokouksessa 27.4.2024.
Myyrmäen katutaidetriennaali elokuussa
SAV Taidekollektiivi järjesti 19.–25.8.2024
Myyrmäen katutaidetriennaalin. Myyrmäen katutaidetriennaali on urbaanin taiteen tapahtuma, joka järjestetään kolmen vuoden välein ja jossa
Myyrmäki toimii katutaiteen testilaboratoriona ja leikkikenttänä. Vuoden 2024 katutaidetriennaalin teemoja olivat katutaiteen ja sarjakuvataiteen rajapinnat sekä Vantaan 50-vuotisjuhlat. Suomen sarjakuvaseura osallistui triennaaliin kuratoimalla usean sähkökaapin maalauskokonaisuuden ja hyllyllisen sarjakuvaa Myyrmäen kirjastoon. Näiden lisäksi järjestimme myös mangapajan lapsille ja nuorille 21.8. Myyr York Parkissa.
Sarjakuvan paikka -seminaari SKS:n juhlasalissa
Sarjakuvan paikka -seminaari SKS:n juhlasalissa. Kutikuti ry:n järjestämässä Sarjakuvan paikka -seminaarissa syvennyttiin Sarjakuvan paikka –Nykysarjakuva suomalaisen taiteen kentällä -selvityksen tuloksiin ja keskusteltiin sarjakuvan tilasta Suomessa. Seuran toiminnanjohtaja Athanasía Aarniosuo moderoi seminaarissa kaksi keskustelua: Sarjakuva-alan organisaatiot sekä Sarjakuva ja vienti.
Maailma kylässä -festivaalit 25.26.5.2024
Sarjakuvaseura järjesti Maailma kylässä -festivaaleilla avoimen mangatyöpajan.
Pii Poon LEGO-rakennustapahtuma Helsingin Messukeskuksessa 10.-11.8.2024
Sarjakuvaseuralla oli osasto hauskassa LEGO -rakennustapahtumassa sekä ohjattuja työpajoja.
Arabian katufestivaalit 18.5
Sarjakuvaseura järjesti lapsille suunnatun sarjakuvatyöpajan.
Myyrmäen katutaidetriennaali:
1. Heikki Rönkkö
2. Emmi Valve
3. Apila Pepita
2. SARJAKUVAKESKUS
Sarjakuvaseuran ylläpitämä, vuonna 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, näyttelyitä, tapahtumia ja muuta toimintaa. Toiminnassa korostuvat Seuran arvot (ks. luku 1, Perustoiminta).
Helmikuusta 2022 Sarjakuvakeskus on toiminut Herttoniemessä Helsingissä. Keskuksen toiminta on otettu alueella vastaan hyvin. Keskuksen toiminnot, siis sekä opetustoiminta että toimisto, jakavat Herttoniemenrannassa saman tilan.
Pääkaupunkiseudun sarjakuvapisteiden opetustoiminta jatkui 2024 totuttuun tapaan Arabiassa ja Karakalliossa. Vuonna 2024 aloitimme yhteistyön Leikkiväki ry:n kanssa. Yhteistyö koski Kallion tilojen yhteiskäyttöä, joka konkreettisesti piti sisällään niin leiri- kuin kurssitoimintaakin. Yhteistoimintaa jatketaan ainakin leiritoiminnan osalta myös vuonna 2025.
2.1 Opetustoiminta yleisesti
Sarjakuvakeskus on oman kurssitoiminnan sekä erilaisten hankkeiden kautta kehittänyt ja jatkanut sarjakuvan ja sen lähitaiteiden opetusta. Opetusta suunnittelivat vuonna 2024 kuukausipalkkaiset
opetuskoordinaattorit Kalle Keinonen sekä Lauri Pulkkinen. Lisäksi opetustoimintaa järjestivät tuntiopettajat ja hanketyöntekijät, jotka ovat ammattitaitoisia taidepedagogeja sekä sarjakuvataiteilijoita. Vuonna 2024 Sarjakuvakeskus palkkasi yhden kuukausipalkkaisen opettajan toteuttamaan opetuksen hankkeita, kuten kursseja, tilattuja pajoja sekä leirejä.
Opetustoiminnan ytimessä ovat syrjimättömyys sekä taiteen saavutettavuuden, tasa-arvon, moniäänisyyden, yhteisöllisyyden ja rasisminvastaisuuden edistäminen. Opetuksen kivijalan ovat perinteisesti muodostaneet Sarjakuvakeskuksen tiloissa Helsingissä sekä pääkaupunkiseudulla harrastuspisteissä pidetyt sarjakuvakurssit ja -työpajat, kouluissa järjestetyt harrastusryhmät sekä loma-aikojen leirit. Näitä opetustapahtumia täydentämään olemme vuonna 2024 panostaneet tilattaviin pajoihin ja pajakokonaisuuksiin. Tilattavia pajoja olemme toteuttaneet tasaiseen tahtiin pääkaupunkiseudulla ja maakunnissa. Mittavimpana tilattuna pajakokonaisuutena toteutimme Kangasalan kaikille kakkosluokkalaisille työpajojen sarjan, jota opetti sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalo.
Kuva: Henry Söderlund
Avoimet työpajat. Maksuttomat, avoimet croquis-pajat jatkuivat vuonna 2024 Kulttuurikeskus Caisassa. Myös Perjantaipaja kokoontui Sarjakuvakeskuksen tiloissa sekä etänä Discordissa.
Lasten lauantai. Lasten lauantai jatkui kevätkauden 2024 mutta lopetettiin syyskaudella resurssipulasta johtuen.
Sarjishaaste Sarjakuu järjestettiin lokakuussa 2024 NELJÄTTÄ kertaa. Sarjakuu oli lokakuun kestävä avoin sarjishaaste, johon osallistuttiin Instagramissa. Haasteeseen osallistuvia ohjeistettiin liittymään mukaan Instagramissa käyttämällä tageja #sarjakuu ja @Sarjakuvakeskus. Haastoimme mukaan Sarjakuuhun kaikki, jotka halusivat kehittää luovuuttaan ja piirtotaitojaan. Aiheiden ideoinnissa olivat jälleen mukana Sarjakuvakeskuksen perjantaipajalaiset.
2.2 Kurssit
Vuonna 2024 keväällä Sarjakuvakeskuksen kursseille osallistui 113 henkilöä, kesän leireille 116 lasta ja syyskauden kursseille yhteensä 153 henkilöä. Yhteensä keskuksen kurssi- ja leiritoiminta tavoitti vuonna 2024 siis 382 henkilöä.
Lasten ja nuorten kurssit. Lasten kursseja pidettiin Sarjakuvakeskuksen lisäksi Helsingin Arabianrannassa ja Espoon Karakalliossa yhteistyökumppanien tiloissa. Lisäksi kurssitoimintaa laajennettiin helsingin Kallioon, Leikkiväki ry:n tiloihin syksyllä 2024. Ajatuksena on tuoda toimintaa lähelle niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat harrastaa sarjakuvaa tai animaatiota. Nuorten sarjakuvakurssi pidettiin totutusti 15–18-vuotiaille lähiopetuksena Sarjakuvakeskuksella.
Aikuisten kurssit. Aikuisten kursseja järjestettiin vuonna 2024 sekä lähi- että etäopetuksenakin. Muutamia kursseja jouduttiin perumaan taloudellisesti kannattamattomina niin kevät- kuin syyskaudellakin normaalin käytännön mukaisesti. Sarjakuvakeskuksen ja Sarjakuvantekijöiden yhteistyö jatkui edelleen, Matti Hagelbergin ohjaaman Käsikirjoituspiirin muodossa. Suosittu Sarjakuvailmaisu 1 -kurssi järjestettiin sekä keväällä että syksynä lähi- ja etäopetuksessa. Syksyllä myös aikuisten kursseja järjestettiin Kalliossa. Erityisesti syksyllä kokeiltiin uusien kurssien tarjoamista. Tällaisia olivat muun muassa yhdessä Animaatiokillan kanssa järjestetty Kokeellinen stop motion -viikonloppukurssi, Muraalin perusteet -intensiivikurssi ja käsivarapiirustuskurssi.
2024 KEVÄÄN KURSSIT
– Sarjakuvailmaisu 1
– Sarjakuvailmaisu 1 (verkkokurssi)
– Käsikirjoituspiiri sarjakuvaa tekevälle
– Kuvituskurssi
– Nuorten sarjakuvakurssi 12–18-vuotiaille
– Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla, ryhmä 1
– Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla, ryhmä 2
– Lasten animaatio- ja sarjakuvakurssi
Karakalliossa
– Mangakurssi
–Datasta sarjakuvakäsikirjoitukseksi -lyhytkurssi (verkkokurssi)
– Pienlehtiä sarjakuva-automaattiin -lyhytkurssi
2024 syksyn kurssit
– Sarjakuvailmaisu 1
– Sarjakuvailmaisu 1 (verkkokurssi)
– Käsikirjoituspiiri sarjakuvaa tekevälle
– Työkaluja käsikirjoituksen tueksi -viikonloppukurssi
– Kuvituskurssi
– Käsivarapiirustuskurssi
– Kokeellinen stop motion -viikonloppukurssi.
– Nuorten sarjakuvakurssi 12–18-vuotiaille
– Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla, ryhmä 1
– Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla, ryhmä 2
– Lasten animaatio- ja sarjakuvakurssi
Karakalliossa
– Animaatio LEGO-palikoilla
– Mangakurssi Herttoniemenrannassa, ryhmä 1
– Mangakurssi Herttoniemenrannassa, ryhmä 2
– Mangakurssi Kalliossa
– Datasta sarjakuvakäsikirjoitukseksi -lyhytkurssi (verkkokurssi)
– Muraalin perusteet -intensiivikurssi
Anna Neva
2024 KESÄN LEIRIT
– Lasten sarjakuvaleiri 1
– Kuvataideleiri 1
– Lasten mangaleiri 1
– Kuvataideleiri 2
– Lasten sarjakuva- ja animaatioleiri 1
– Lasten mangaleiri 2
– Lasten sarjakuva- ja animaatioleiri 2
– Lasten sarjakuvaleiri 2
– Lasten sarjakuvaleiri 3
– Lasten manga- ja animeleiri
2.3 Koululaisten harrastusryhmät
Koulupäivän yhteydessä toteutetut harrastukset ovat olleet osa Suomen sarjakuvaseuran lapsille suunnattua taidetoimintaa vuodesta 2016 saakka. Toimintaa on kehitetty ja laajennettu vuosien mittaan muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön, Aluehallintoviraston sekä eri kaupunkien tuella. Tavoitteena on ollut kehittää ja tuottaa laadukkaita ja innostavia matalan kynnyksen sarjakuva- ja animaatioharrastusmahdollisuuksia peruskoululaisille pääkaupunkiseudulla. Sarjakuvakeskuksen harrastusryhmien opettajina toimivat alan ammattilaiset: koulutetut taidekasvattajat ja sarjakuvataiteilijat.
Kouluissa tarjottava harrastustoiminta järjestettiin osana Suomen malli -hanketta. Seura järjesti toimintaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Seuran järjestämien harrastusryhmien teemat ovat keväällä 2024 sarjakuva, animaatio sekä elokuva ja animaatio. Syksyn 2024 teemat olivat sarjakuva, animaatio sekä manga. Suomen mallin ryhmät ovat osallistujille maksuttomia. Seura järjesti kevätkaudella harrastuksia 14 ryhmän ja syyskaudella 17 ryhmän verran.
Loma-aikojen leiriT. Säännöllisten kurssien lisäksi Seura järjesti koulujen kesäloman aikana leiritoimintaa lapsille. Vuoden 2024 lasten kesäleirejä järjestettiin enemmän kuin koskaan Sarjakuvakeskuksen historiassa – kymmenen kappaletta. Leirit käsittelivät arjakuvaa, kuvataidetta, animaatiota, mangaa ja animea. Kuusi leireistä järjestetttiin Seuran omissa tiloissa Sarjakuvakeskuksella ja neljä Kalliossa, Leikkiväki ry:n tiloissa. Vastapalveluksi tilojen käyttämisestä leiritoimintaan Sarjakuvakeskuksen opetuskoordinaattorit toteuttivat Leikkiväelle viiden tapaamiskerran mittaisen työpajojen sarjan. Kaikilla loma-aikojen leireillä oli apuna Plan ry:n kautta työharjoitteluun otettu harjoittelija.
Suomen mallin harrastukset vuonna 2024
KeväT
Helsingissä
- Latokartanon peruskoulun ala-aste (elokuva ja animaatio)
- Metsolan ala-aste (elokuva ja animaatio)
- Suomenlinnan ala-asteen koulu (elokuva ja animaatio)
Espoossa
- Martinkallion koulu (animaatio)
- Eestinkallion koulu, ryhmä 1 (sarjakuva)
- Eestinkallion koulu, ryhmä 2 (sarjakuva)
- Nauriskasken koulu (animaatio)
- Karakallion koulu, ryhmä 1 (sarjakuva)
- Karakallion koulu, ryhmä 2 (sarjakuva)
- Saunalahden koulu (animaatio)
- Ruusutorpan koulu, ryhmä 1 (sarjakuva)
Vantaalla
- Tikkurilan kirjasto, ryhmä 1 (sarjakuva)
- Tikkurilan kirjasto, ryhmä 2 (sarjakuva)
Syksy
Helsingissä
- Vuosaaren mangaharrastus (manga)
Espoossa
- Tapiolan kirjasto (sarjakuva)
- Järvenperän koulu (sarjakuva)
- Espoonlahden koulu (animaatio)
- Vanttilan koulu (sarjakuva)
- Martinkallion koulu (animaatio)
- Hansakallion koulu (animaatio)
- Nauriskasken koulu (manga)
- Kantokasken koulu (Sarjakuva)
- Ymmerstan koulu (manga)
- Kirstin koulu (animaatio)
Vantaalla
- Martinlaakson kirjasto, ryhmä 1 (sarjakuva)
- Martinlaakson kirjasto, ryhmä 2 (sarjakuva)
- Myyrmäen nuorisotila, ryhmä 1 (sarjakuva)
- Myyrmäen nuorisotila, ryhmä 2 (sarjakuva)
- Lumon kirjasto, ryhmä 1 (sarjakuva)
- Lumon kirjasto, ryhmä 2 (sarjakuva)
Anna Neva
2.4. Opetuksen hankkeet
Espoon Kulttuurikurkkaus –Sarjakuvaa päiväkodeissa
Vuonna 2019 aloitettu Kulttuurikurkkaus-toimintamalli jatkui yhteistyössä Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön kanssa. Vuonna 2024 Sarjakuvakeskus toteutti lapsille suunnattuja sarjakuvapajoja sekä kasvattajille suunnattuja koulutuksia päiväkodeissa. Pajoja opetti kuvataidekasvattaja Veera Varteva. Kulttuurikurkkauksen myötä Sarjakuvakeskuksen toimintaa toteutettiin vuoden 2024 aikana kymmenessä eri espoolaisessa päiväkodissa.
Espoon KULPS
2024 Sarjakuvakeskus aloitti toiminnan osana Espoon kulttuuripolkua tarjoamalla työpajoja alasekä yläkoululaisille. Sarjakuvakeskuksen KULPS-pajojen teemat olivat hahmosuunnittelu, manga ja zine. KULPS-pajoja tilattiin huomattavasti edellisvuotta suurempi määrä, ja ne keräsivät kiittävää palautetta. KULPS-hanketta jatketaan sekä kehitetään vuonna 2025.
Senioreiden sarjakuvatoiminta
Sarjakuvakeskus jatkoi vuonna 2024 senioreille suunnattua sarjakuvatoimintaa Espoossa. Kulttuuriespoon myöntämän projektiavustuksen avulla järjestettiin yhden senioriryhmän viikottaiset kokoontumiset Merikartanon palvelukeskuksessa sekä mahdollistettiin ryhmän tekemä julkaisu. Helsingissä oleva ryhmä ei saanut jatkorahoitusta, joten tämän ryhmän toiminta jouduttiin lopettamaan. Kevätkaudella Merikartanon ryhmää opetti Hannele Richert ja syyskaudella Kalle Keinonen.
Kuva: Henry Söderlund
Kesäleiri Kalliossa, kuva: Ilari Seppänen
Pieni työpajaosallistuja Arabian katufestivaaleilla, kuva: Ilari Seppänen
Opetusta Sarjakuvakeskuksella, kuva: Henry Söderlund
3. HELSINGIN 39. SARJAKUVAFESTIVAALIT
Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestettiin Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa 30.8.–1.9.2024. Festivaalitaiteilijana toimi Reetta Niemensivu, ja tapahtuman teemoina olivat pop ja brittiläinen sarjakuva. Helsingin 39. sarjakuvafestivaalit toi kaupunkiin näyttelyitä, kansainvälisiä vieraita, tatuointistudion ja lasten omat sarjisfestarit Merikaapelihallin parvelle.
Festareiden arvioitu kävijämäärä oli noin 5 500 henkeä. Festivaalien yhteydessä järjestettiin yhdeksän sarjakuvataidenäyttelyä. Näyttelyt järjestettiin yhteistyössä helsinkiläisten gallerioiden ja muiden kulttuuritilojen kanssa, ja ne olivat kävijöilleen ilmaisia. Näyttelyihin panostettiin, ja ne keräsivätkin yleisöä päätapahtuman ohessa. Näyttelyvieraiden iloksi toteutettiin näyttelypassi, johon sai kerätä leimoja eri näyttelyistä. Täytettyä passia vastaan kävijä sai vapaavalintaisen festivaalituotteen.
Festivaaliviikonlopun aikana järjestimme myös kustantajavieraiden pitchaus-pajoja, joiden aikana Suomessa työskentelevät sarjakuvantekijät saattoivat esitellä kustantajille töitään ja ideoitaan.
Festivaaliviikolla julkaisemamme esite sisälsi ohjelmatiedot ja festivaalikartan.
Helsingin 39. sarjakuvafestivaalien kaikki haastattelut, sarjakuvaluennat ja paneelikeskustelut videokuvattiin. Tallenteet jaetaan yleisölle Seuran YouTube-kanavan kautta.
Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen merkittävin sarjakuvatapahtuma ja yleishyödyllinen kaupunkifestivaali. Toiminnassa korostuvat Seuran arvot (ks. kohta 1).
Helsingin 39. sarjakuvafestivaalien rahoittajina toimivat Helsingin kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö, FILI, British Embassy, Suomalais–ruotsalainen kulttuurirahasto, Majaoja-säätiö ja Taiteen edistämiskeskus. Lisäksi Helsingin sarjakuvafestivaalia tukivat Myymälä2 cooperative, Porvoon sarjakuvayhdistys, Maailman sarjakuvat ry, Kutikuti ry, Vallilan Panimo, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Muu ry, Voima, Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa ry, Kanniston Leipomo, K-Market Ruokakippari ja Annananna.
Kuva: Joonas Kohonen
3.1 Kunniavieraat
Festivaalitaiteilija 2024: REETTA NIEMENSIVU. Helsingin sarjakuvafestivaalien visuaalisesta ilmeestä vastasi vuonna 2024 Reetta Niemensivu. Niemensivu on sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Häntä inspiroivat myyttiset tarinat, terävät lyijykynät ja iloiset sattumat.
GARETH BROOKES. Gareth Brookes kirjoittaa sarjakuvista ja tekee sarjakuvia. Hän käyttää epätavallisia materiaaleja kuten kirjontaa, linoleikkausta, pyrografiaa ja kuivattuja kukkia. Brookesin viimeisimmät teokset ovat The Dancing Plague (SelfMadeHero), Gym Gains (kuš!) ja Times Tables (omakustanne). Festivaalien aikaan Brookes työskenteli tohtorin tutkintonsa parissa University of the Arts Londonissa, missä hän tutki sarjakuvaa, monistamista ja materiaalisuutta.
DAVE MCKEAN. Dave McKean on kuvittanut lähes yhdeksänkymmentä palkittua ja uraauurtavaa kirjaa ja sarjakuvaromaania, joista yksin muun muassa teokset Cages, kaksi Pictures That Tick -novellia ja Black Dog: The Dreams of Paul Nash sekä muiden kanssa teokset The Magic of Reality, Arkham Asylum, Night Shift ja Mr. Punch. McKean on ohjannut viisi lyhytelokuvaa ja kolme koko illan elokuvaa: MirrorMask, Luna sekä The Gospel of Us.
Emilia McKenzie. Emilia McKenzie (alias Emix Regulus) on tehnyt sarjakuvia vuodesta 2009. Hänen töihinsä lukeutuu scifi- ja fantasia-sarjakuvia, unisarjakuvia sekä autobiografisia sarjakuvia. Top Shelf Comix julkaisi vuonna 2023 McKenzien ensimmäisen kokopitkän sarjakuvaromaanin But You Have Friends, joka on muistelma ystävyydestä ja menetyksestä. New York Public Library valitsi teoksen yhdeksi parhaista vuoden 2023 sarjakuvista, ja se voitti myös parhaan kaunokirjallisen teoksen palkinnon Broken Frontier Awardsissa 2023.
Zoe Thorogood. Eisner-palkintoehdokas Zoe Thorogood (s. 1998), jolla on yli 100 000 Instagram-seuraajaa, debytoi sarjakuvataiteilijana vuonna 2020 teoksellaan The Impending Blindness of Billie Scott, ja hänen omaelämäkerrallinen sarjakuvansa It’s Lonely at the Centre of the Earth on voittanut useita palkintoja.
JP AHONEN. JP Ahonen on tamperelainen sarjakuvantekijä ja kuvittaja. Kulttisarja Villimmän Pohjolan ohella hänet tunnetaan Belzebubs-nettisarjakuvastaan, jota on käännetty lukuisille kielille. Henkilökohtaisena terapiaprojektina syntynyt Belzebubs on sittemmin muovautunut poikkitaiteelliseksi konseptiksi, joka yhdistelee sarjakuvaa, musiikkia ja animaatiota. Ahonen työstää paraikaa Belzebubsista animaatiosarjaa yhdessä Pyjama Filmsin ja YLEn kanssa.
JOONAS SILDRE. Joonas Sildre (s. 1980) on virolainen sarjakuvantekijä, kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Hän on kuvittanut lukuisia lastenkirjoja, joista Maailman napa on ilmestynyt suomeksi. Hänen pääteoksensa Kahden sävelen välissä on käännetty paitsi suomeksi myös saksaksi, englanniksi, liettuaksi ja unkariksi. Sildren uusin sarjakuvaromaani Värviline mägi (2023) käsittelee kuvataiteilija Konrad Mägin elämää ja tuotantoa.
NIKO-PETTERI NIVA. Niko-Petteri Niva (s. 1991) on Tampereelle asettunut sarjakuvataiteilija Oulusta. Niva on julkaissut kaksi sarjakuva-albumia Tessa Astren ja Aapo Kukon kanssa: Huojuva torni (2021) ja Uhma on Jumalasta (2022). Vuonna 2023 Niva julkaisi omakustanteena strippikokoelman Hyvät värinät. Nivan tyyliä ja tarinoita värittää pohjoinen vaihtoehtokulttuuri, queer-ilo ja poliittinen satiiri. Nivan neljäs kirja Salome julkaistiin Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2024 (Zum Teufel).
MIKA LIETZEN. Mika Lietzen (s. 1974) on vähäeleisestä dramatiikastaan ja kauniista piirrosjäljestään tunnettu turkulainen sarjakuvataiteilija, jonka teoksia ovat muiden muassa elämäkertasarjakuva Taipumaton Tanner (2021), Alkoholi (2023), Death Metal (2024) ja Pnuk (2024).
AINO SUTINEN. Aino Sutinen on dokumentaarisiin aiheisiin erikoistunut sarjakuvantekijä, livekuvittaja ja Sarjainfo-lehden päätoimittaja. Hän on piirtänyt muun muassa tiedeviestintää, matkasarjakuvia ja historiaa. Ajattelen Ukrainaa koko ajan (Suuri Kurpitsa, 2024) kertoo Ukrainan sodasta ja yhdistää ajankohtaisia tapahtumia, ajatuksia, keskusteluja asiantuntijoiden ja ystävien kanssa sekä ukrainalaisia kulttuuritapahtumia, lauluja ja euroviisuja.
Hamish Steele. Hamish Steele on Eisner- ja GLAAD-palkittu sarjakuvantekijä Lontoosta. Parhaiten hänet tunnetaan kauhukomedia DeadEndia-trilogiasta, jonka pohjalta on tehty myös Netflix-sarja Dead End: Paranormal Park.
PAULI KALLIO. Pauli Kallio (s. Nivalassa 1960) on tamperelainen sarjakuvakäsikirjoittaja ja -kustantaja. Kallion tunnetuimpia lehtisarjoja ovat muiden muassa Kramppeja & nyrjähdyksiä, Ornette Birks Makkonen ja Onnen lahjat. Lyhenevä kesä, Muddy Lee Makkonen ja FC Palloseura ilmestyvät edelleen. Maalaispunkin päiväkirja, Mutta suurin on rakkaus ja Ammatti: käsikirjoittaja kuuluvat hänen tunnetuimpiin albumeihinsa.
VILLE PIRINEN. Ville Pirinen on julkaissut sarjakuvia, kuvituksia ja musiikkia 1990-luvun alusta lähtien. Yhteistyö käsikirjoittaja Pauli Kallion kanssa on sujunut hyvin jo 31 vuotta. Piriselle myönnettiin Puupäähattu-palkinto vuonna 2016.
Muut vieraat
Edellä mainittujen lisäksi festivaaleille kutsuttiin useita muita vieraita yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa tai kustantajien suosituksesta. Heitä haastateltiin festivaalien lavoilla yksin tai paneeleissa. Muita vieraita olivat Anneli Furmark (SWE), Anna Härmälä, Johanna Rojola / roju, Tuoni Myllylä, Sari Sariola, Hanneriina Moisseinen, Ville Ranta, Heikki Rönkkö ja Tommi Musturi.
Kuva: Juho Liukkonen
Kuva: Henry Söderlund
3.3 Ohjelma
Tekijöitä ja teoksia esiteltiin paikan päällä kahdella lavalla: Merikaapelihallin alakerran lavalla ja parvella. Haastatteluissa ja keskusteluissa kuultiin niin tapahtuman kunniavieraita kuin nuoria nousevia tekijöitä Zine Festin puolelta.
Esimerkkejä ohjelmistosta:
• Festivaalitaiteilija Reetta Niemensivu (haast. Reetta Laitinen)
• Paneeli: Korkeajännitys (Samuli Lintula, Janne Suominen, mod. Asko Alanen)
• Gareth Brookes & Hanneriina Moisseinen (haast. Ville Hänninen)
• Tommi Musturi (haast. Reetta Laitinen)
• Ville Ranta (haast. Jon Karvinen)
• Anneli Furmark (haast. Hannele Richert)
• Emmi Valve (haast. Ville Hänninen)
• Heikki Rönkkö (haast. Onni Mustonen)
• Anna Härmälä (haast. Niamh Jones)
• Paneeli: Musiikki sarjakuvassa (Mika Lietzen, Aino Sutinen, JP Ahonen, Niko-Petteri Niva, mod. Athanasía Aarniosuo)
• Dave McKean (haast. Vesa Kataisto)
• Zoe Thorogood (haast. Onni Mustonen)
• Paneeli: Sarjakuvia Lontoon kielellä? Kielivalinnat omakustantamisessa (Pohjoisen Kustannustoiminnan panelisteja: Niko-Petteri Niva, Tuuli Humina, Martti Teinilä, mod. Suvi Sipronen)
• Paneeli: Sarjakuvan kääntäminen (Kirsi Kinnunen, Mirka Ulanto, Saara Pääkkönen ja Vesa Heino, mod. Vesa Kataisto)
Zine Fest
Helsinki Zine Fest on osa Helsingin sarjakuvafestivaaleja ja toimii paikkana, jossa pienlehtien tekijät, lukijat ja muut vastavirtakulttuurista kiinnostuneet voivat kokoontua, myydä teoksiaan ja tavata muita samanhenkisiä ihmisiä. Zine Festin 2024 omat kunniavieraat olivat Heidi Lintula ja Marko Raassina.
Myyntitapahtuma järjestettiin Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa Sarjakuvafestivaalien yhteydessä.
Myyntitapahtuman yhteydessä Merikaapelihallin molemmilla lavoilla järjestettiin myös Zine Festin lavaohjelmaa suomeksi ja englanniksi.
Esimerkkejä lavaohjelmistosta:
• Housukalat-nukketeatteriesitys (Kaarina Uimonen & Tuukka Teponoja)
• Heidi Lintula & Marko Raassina (haast. Fanni Kestilä)
• Taivaallisin pienlehti -kilpailun ja Taivaallisin verkkosarjakuva -kilpailun voittajien julkistus ja haastattelu (mod. Osma Tarvasneva)
• DIY zine-making and self-publishing (Le Lin (SPICY BABY), Rachael House, mod. roju) (ENG)
Zine Festissä jaettiin taas Taivaallisin pienlehti -palkinto ja Taivaallisin verkkosarjakuva -palkinto. Pienlehtikategorian voittaja oli Jupe Parkkonen teoksellaan Witches of the Western Wilds ja verkkosarjakuvan voittaja oli Janika Keskitalon Dream About Me.
Muu ohjelma
EU Webtoons: Tuoni Myllylä (haast. Pii Anttonen). EU Webtoons Competition on koko EU:n alueen kattava verkkosarjakuvakilpailu, jonka avulla vuoden 2023 aikana etsittiin ja tuettiin eurooppalaisia verkkosarjakuvan tekijöitä. Kilpailun kautta valittiin 10 parasta verkkosarjakuvaprojektia, jotka saivat rahapalkinnon. Sari Sariola ja Tuoni Myllylä olivat kaksi kilpailussa palkittua tekijää. Tuoni Myllylä kertoi haastattelussa kilpailusta ja työskentelystään. Sari Sariola oli valitettavasti estynyt osallistumasta tapahtumaan.
Sarjakuvavisa (juont. Pii Anttonen). Leikkimielisessä visassa yksilöt tai joukkueet löivät kollektiiviset päänsä yhdessä seinään mahdollisten ja mahdottomien kysymysten ääressä. Osallistuminen oli ilmaista, mutta palkinnot olivat huumaavia!
Iltaklubi: DJ Buugiekalle). Festivaalilauantain iltaklubi ravintola Hima & Salissa tarjoili lauantaina 31.8.2024 yhdessäoloa ja ohjelmaa festivaalikansalle. Illan musiikista vastasi DJ Buugiekalle. Klubille oli vapaa pääsy.
Karikatyyriautomaatti. Karikatyyriautomaatti. Karikatyyriautomaatti tehtaili festivaalilauantaina kävijöistä pikamuotokuvia Kaapelitehtaalla. Tempaukseen osallistui joukko kuvataiteilijoita ja kuvittajia pääkaupunkiseudulta. Automaatin tuotto ohjattiin Maailman sarjakuvat -yhdistyksen voimauttavaan sarjakuvatyöpajatoimintaan.
Pitchaus-työpajat. Yhteistyössä FILIn kanssa toteutettiin sarjakuvantekijöille tarkoitetut esittely-tapaamiset festivaaliviikonlopun lauantaina ja sunnuntaina. Brittiläisen Nobrow-kustantamon edustaja Niamh Jones ja niin ikään britti Paul Gravett pitivät kukin vastaanottoa Kaapelitehtaalla ja antoivat osallistujille neuvoja ja palautetta. Pitchaus-pajat olivat jälleen kerran erittäin suosittuja ja varattiin täyteen ennätysajassa.
Julkaisutilaisuus ja haastattelu. Joonas
Sildreä haastatteli Ville Hänninen. Sarjakuvakirja Kahden nuotin välissä seuraa ylistettyä, maailman esitetyintä virolaista säveltäjä Arvo Pärtiä kulttuurisissa, poliittisissa, henkilökohtaisissa ja hengellisissä myllerryksissä, jotka tiivistyivät hänen omaleimaiseen tyyliinsä.
Croquis-työpaja. Croquis-työpaja. Croquistyöpajassa festivaalikansa harjoitteli omatoimisesti elävän mallin pitkän ja lyhyemmän asennon piirtämistä. Paja oli kaikille avoin.
Apila Tattoo -pop-up-tatuointistudio. Apila Tattoo -pop-up-tatuointistudio. Apila tatuoi festivaaleilla pieniä sarjakuvatyylisiä tatuointeja itse piirtämistään valmiista flash-malleista.
Popcornia, karkkia ja juomia à la Annananna. Popcornia, karkkia ja juomia à la Annananna. Annanannan makeiset pitivät huolen, ettei festivaaleilla tullut nälkä.
Kuvat vasemmalla sivulla:
1. Zine Fest palkitsi verkkosarjakuvan ja pienlehden, kuva: Henry Söderlund
2. MUU Helsinki Nykytaidekeskuksella avautui
Dave McKeanin näyttely, kuva: Juho Liukkonen
3. Gareth Brookes ja Hanneriina Moisseinen paneelissa, kuva: Juho Liukkonen
4. Croquis-työpaja, kuva: Juho Liukkonen
Kuvat tällä sivulla:
1. Festivaalipaitoja, kuva: Joonas Kohonen
2. Zoe Thorogood signeeraa, kuva: Juho Liukkonen
3. Pokuton paneeli kielivalinnoista omakustantamisessa, kuva: Juho Liukkonen
3.4 Näytteilleasettajat
MErIKAAPELIHALLI
Turun sarjakuvakauppa / Zum Teufel
Asema Kustannus
Suuri Kurpitsa
WSOY & H-town
Jalava
Kristian Huitula / Fantacore Media
Kutikuti
STUFF
Pohjoinen kustannustoiminta, POKUTO
Superturunen & Kreegahbundolo (Hans Nissen)
Penelopez
Nordic Manga
Musta Ritari kustannus
Tampereen sarjakuvaseura
Molotow
Nina Mutik
Dragonhide Studios
Hamish Steele
Emilia McKenzie
Zine Fest / LAUANTAI
Heidi Lintula
naensut / Eetudraws
Aleksi Klemetti & Chloe Vegas & Hanna Koivumäki & Henna Sarajärvi & Kai Härtsiä
Susitse.art & Karma Lehtinen
SPICY BABY & YUKHINX
Neo Narjus & Eeva Nikkari
Janikainen / Kaarinart
Leorppa / Kiitoskiitos
Joensuun sarjakuvaseura
stc019 / Afanasjeffin Papu
KAAOS.KIOSKI
Feministinen sarjakuvatoiminta / Femidistro
Jenna Oldén & Emilia Mäkelä
Nea Runne & Viivi Kuuva PoisonPineapple / Reunaehto Ruakku & Taneli Kemppi
ZINe FeST / SUNNUNTAI
Ana Pando
AntsuPuff
Betoniaaveet
Broci
Emilia Ojala & Pinja Salmi
Emilis
Essi Välimäki & Karma Lehtinen
Jenni Välikangas, Reetta Kallio, Variable jkmiddlehouse
Kaarinart
Klaudia Denisov & Susanna Kesänen
Lassi Kaikkonen
Limingan sarjakuvalinja
Mirella Aurora Baas
Nemo Koski & Sakari Kyyrönen
Gareth Brookes
Markku Tanttu
JP Ahonen
Nurkka + Neilikka
Reima Mäkinen & Harri Vaalio
Feminist Library & Rachael House
Angry Duck
Rakkautta & Anarkiaa ry
Jari Laitinen
Antikvariaatti Coppola & Varpainen
Tim & Tom
Rosebud
SS. Libricon
Head Hunter Store
Fennica Comics
Reetta Niemensivu
Kain Tarkkonen
Holomons
Aleksis ”Sarracenian” / Bon’s Galaxy Express
Sarjakuvakeskuksen perjantaipaja
Tomatowen / AntsuPuff
Valpuri Kerttula / Milla Mykrä (miharuusart)
Tarinoita Muinaisesta Pohjolasta
Plenty collective kuš!
Kummat madot
Maan Satama
Limingan taidekoulu
Para Valta
Manamonni & YesSirLTHR
Rosakaz & Heinokai
Nadia Nova & Pepe VDK
LastAlex / Ryan B.
Erittäin salainen tissimerenneitoseura
Jupe Parkkonen / Ukko
VÄKIVÄÄRÄ
Olivia Skjöld & Lars Nilsson
Nli
Para Valta & Siiri Viljakka
PawsUpRobbie
Pikku paperi
Rasmus Tiilikka & Leija Reilin
Reunaehto
Rikkisu & Haltijakäpälä
Sanni Laine
Selma Bertell & Elmer Strang
Sophie Labelle & Arvi Tammi
Sotavalta & Vihtoori
Tiitus Niemenperä
Tuisku H.
Tähdenetsijät
Lisäksi Zine Fest järjesti yhteismyyntipöydän niille pienkustantajille, jotka eivät syystä tai toisesta voineet pitää omaa myyntipöytää festivaaleilla.
4. LASTEN SARJISFESTARIT
Suomalainen lastensarjakuva on näkynyt lähiaikoina maailmalla palkintoehdokkuuksien ja voittojen myötä. Kenttä on elinvoimainen, ja lapsille sekä nuorille suunnatulla kirjallisuudella onkin tärkeä tehtävä: houkutella kohdeyleisö kirjallisuuden pariin tai jopa sarjakuvapiirtäjäksi asti!
Lasten omat sarjakuvafestivaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa 31.8.–1.9.2024. Lasten sarjisfestarit järjestimme OKM:n tuella, kun Seuralle myönnettiin lastenkulttuurin innovatiivisten hankkeiden toteuttamisen hankeavustus. Lasten sarjisfestarit toivat Merikaapelihalliin kirjojen lisäksi nukketeatteriesityksen, sarjakuvaluentaa, työpajoja, ihomaalausta, taiteilijahaastatteluja ja paljon muuta!
Lasten sarjisfestareiden omaksi festivaalitaiteilijaksi valittiin Apila Pepita. Apila toteutti lasten festareiden julisteen ja taiteili festareilla yhdessä lasten kanssa. Muita vieraita lasten festareilla olivat Kari Korhonen, Anni Nykänen, Anne Muhonen, Suvi Sipronen, T. Palosaari, J. Tilsa, Jenni Varila, Kaarina Uimonen ja Tuukka Teponoja. Lasten festareiden ohjelma sijoitettiin Merikaapelihallin parvelle.
Lasten- ja nuortensarjakuvia käsittelevää paneelia juonsi kahdeksanvuotias Klió Aarniosuo yhdessä
Warda Ahmedin kanssa. Lasten sarjisfestareiden yhteydessä järjestettiin myös lastensarjakuvaa laajemmin esittelevä ryhmänäyttely Itäkeskuksen Stoassa 23.8.–22.9.2024. Esillä oli lapsille suunnattua ja lapsia ilahduttavaa sarjakuvaa.
4.1 VIERAAT
aPILA PEPITA KAIVO-OJA. Apila Pepita Kaivo-oja (s. 1991) on Pohjois-Savosta Siilinjärveltä kotoisin oleva sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja tatuointitaiteilija. Apila on opiskellut graafista suunnittelua Aalto-yliopistossa. Viime aikoina Apila on pääosin kuvittanut lastenkirjoja (mm. Kuuilma-sarja Kumma-kustannukselle) sekä tehnyt tatuointeja Studio Nokkasiilissä Helsingissä. Apilan sarjakuvat rikkovat sarjakuvakerronnan perinteitä vähäisellä tekstillään ja perinteisen ruutujaon puutteella. Hänen värikkäät teoksensa on tehty feministisestä näkökulmasta ja käsittelevät usein sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä.
KAri KORHONEN. Kari Korhonen on piirtänyt ja kirjoittanut Disney-sarjakuvia vuodesta 1993 alkaen. Hänen sarjakuviaan on julkaistu noin 40 maassa.
aNNI NYKÄNEN. Anni Nykänen (s. 1983) on turkulaistunut eteläkarjalainen sarjakuvantekijä ja kuvittaja. Parhaiten hänet tunnetaan Mummosarjakuvastaan, joka ilmestyi muun muassa Seuralehdessä 2010–2018. Mummo on nykyään hyvin ansaitulla eläkkeellä ja Annin työpäivät sujahtavat lastenkirjoja kuvittamalla. Lämminhenkinen huumori ja ilmeikäs sarjakuvallinen ilmaisu ovat hänen kuvitustensa sielu.
aNNE MUHONEN. Anne Muhonen on tehnyt sarjakuvia ja kuvituksia reilut parikymmentä vuotta. Tyttö ja korppi (Hertta Kustannus) on hänen 20. kokopitkä sarjakuva-albuminsa. Kuvittamisen ohella Muhonen tykkää valokuvaamisesta.
SUVI SIPRONEN. Suvi Sipronen on päivisin tulkki, aina sarjakuvantekijä, joka on julkaissut pitkään strippisarjakuvaa päivätyöhönsä liittyen. Vuonna 2023 ilmestyi hänen ensimmäinen sarjakuvaalbuminsa Routa, joka löysi tiensä SarjakuvaFinlandian kärkikymmenikköön. Sipronen inhoaa korianteria ja purukumin jauhamisesta kuuluvia ääniä ja tykkää vesimelonista ja kirjastolaitoksesta.
JUKKA TILSA. Jukka Tilsa (s. 1961) on piirtäjä–maanviljelijä Oriveden Eräjärveltä. Hän on julkaissut sarjakuvia 70-luvun lopulta alkaen, ensin omakustanteissa, sitten sanoma- ja aikakauslehdissä sekä albumeina. Erityisesti lapsille suunnattuja sarjakuvia Tilsa on tehnyt 2020luvulla Teemu Palosaaren runoihin.
TEEMU PALOSAARI. Teemu Palosaari on lastenrunoilija ja YLEn lastenohjelmien toimittaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Hänen ja Jukka Tilsan runosarjakuvateos Runoja lapsille ja muille älyköille (Suuri Kurpitsa) sai vuoden 2022 Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Kirjan jatko-osa ilmestyi 2024.
JENNI VARILA. Jenni Varila (s. 1986) on helsinkiläinen luova suunnittelija ja sarjakuvataiteilija. Hänen esikoissarjakuvaromaaninsa Hullu koiramuija julkaistiin keväällä 2024. Varila on opiskellut graafista suunnittelua Lahdessa, työskennellyt art directorina mainosalalla sekä jatko-opiskellut pelisuunnittelua Aalto-yliopistossa.
4.2 OHJELMA
• Zine Fest: Housukalat-nukketeatteriesitys (Kaarina Uimonen & Tuukka Teponoja)
• Paneeli: Lasten- ja nuortensarjakuva (Anni Nykänen, Anne Muhonen, Suvi Sipronen, mod. Warda Ahmed ja Klió Aarniosuo)
• T. Palosaari & J. Tilsa (haast. Jon Garfield)
• Jenni Varila (haast. Apila Pepita)
• Pop-tähdet Aku Ankan tarinoissa (Kari Korhonen, haast. Vesa Saarinen)
• Hamish Steele & Miiko Toiviainen (haast. Harry-Anne Bentley)
• Sarjakuvaluenta: Miina Supinen lukee Rosmariini-sarjaa
IHOTAIDETYÖPAJA. Siirtokuvatatuointeja ja ihomaalausta tatuointi- ja sarjakuvataiteilija Apila Pepitan ohjaamana. Työpajaan osallistuminen oli ilmaista eikä vaatinut aiempaa kokemusta. Kaikki materiaalit sai paikan päältä.
LASTEN LAUANTAI. Lasten lauantai on Sarjakuvakeskuksella joka kuun viimeisenä lauantaina pidettävä maksuton työpaja kaikenikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Elokuussa työpaja toteutettiin poikkeuksellisesti Merikaapelihallilla, osana Helsingin sarjakuvafestivaaleja.
MANGAZINE-PAJA. Hauskan MiniMangaZine-työpajan ohjasi taiteilija ja zinentekijä SPICYBABY (Le Lin). Osallistujat loivat oman tarinansa ja herättivät sen henkiin kahdeksansivuisessa lehdessä. Osallistuminen oli ilmaista, eikä aikaisempaa kokemusta vaadittu. Työpajan kieli oli englanti.
kuvat: Juho Liukkonen
5. NÄYTTELYTOIMINTA
Vuoden 2022 alussa galleriatoiminta jouduttiin lopettamaan tilojen, varojen ja henkilöstön puutteen vuoksi. Vuodesta 2022 vuoteen 2024 näyttelytoimintaa on järjestetty yhteistyössä gallerioiden ja julkisten tilojen kuten kirjastojen kanssa. Seura järjestää ja koordinoi kumppanien tiloissa esitettäviä kiertäviä sarjakuvanäyttelyitä sekä kotimaassa että kansainvälisesti osana erilaisia hankkeita.
Pidemmän tähtäimen tavoitteena on saada pääkaupunkiin uudestaan varta vasten sarjakuvalle tarkoitettu galleriatila säännöllisine toimintoineen.
5.2 Helsingin sarjakuvafestivaalien näyttelyt
Vuoden 2024 Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä Seura järjesti yhteensä yhdeksän näyttelyä yhteistyössä helsinkiläisten gallerioiden ja muiden näyttelytilojen kanssa. Näyttelyiden kesto vaihteli festivaaliviikonlopusta kahteen kuukauteen, ja kaikissa juhlittiin avajaisia festivaaliviikolla elokuun lopussa. Kaikki näyttelyt olivat kävijöille ilmaisia. Taiteilijoilta ei peritty galleriavuokria.
5.1 OPETUSTOIMINNAN NÄYTTELYT
Maaliskuussa 2024 Merikartanon ja Kinaporin palvelukeskuksissa toimivien senioriryhmien kurssinäyttely järjestettiin Keravan kirjastossa. Näyttelyssä nähtiin 16:n kursseille osallistuvan ikäihmisen teoksia.
MUU Helsinki nykytaidekeskus, Helsinki.
Dave McKean on kuvittanut lähes 90 palkittua ja uraauurtavaa kirjaa ja sarjakuvaromaania, joista yksin muun muassa teokset Cages, kaksi Pictures That Tick -novellia ja Black Dog: The Dreams of Paul Nash sekä muiden kanssa teokset The Magic of Reality (Richard Dawkins), Arkham Asylum (Grant Morrison) ja Night Shift (Stephen King). McKean on ohjannut viisi lyhytelokuvaa ja kolme koko illan elokuvaa: MirrorMask, Luna sekä The Gospel of Us. McKeanin ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa järjestettiin yhteistyössä MUU Helsinki nykytaidekeskuksen kanssa Kaapelitehtaalla. Näyttelyssä oli esillä lyhytelokuvia, sarjakuvia, kuvituksia ja piirrosoriginaaleja.
Dave McKean
Reetta Niemensivu: LOVE & OTHER DREAMS
Myymälä2, Helsinki.
Teiniangstia, sydänsuruja ja epämääräisiä haaveita. Love & Other Dreams -näyttely esitteli kokoelman risopainettuja sarjakuvia tekijän teinipäiväkirjojen pohjalta. Reetta Niemensivu on lahtelainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja ja vuoden 2024 Helsingin sarjakuvafestivaalien festaritaiteilija.
Marko Turunen: DOES YOUR PUG DREAM ABOUT THE END OF THE WORLD?
Vallilan panimon galleria, Helsinki.
Mopsi Lihis kulkee isäntänsä kanssa maailmanlopun jälkeisessä maailmassa. Ihmiskunta on selviytynyt äärimmäisestä katastrofista mutta tulevaisuuden odotukset ovat kuitenkin edelleen synkät. Lopullinen romahdus siintää horisontissa. Vaikka tuntemamme maailma on muuttunut, koiran elämä ei niinkään. Lihis elää hetkessä, hän ei mieti menneitä eikä murehdi tulevaa. Elämä on tässä ja nyt. DOES YOUR PUG DREAM ABOUT THE END OF THE WORLD? -näyttely Vallilan panimon galleriassa esitteli Marko Turusen piirustuksia ja valokuvia, joiden keskiössä on mopsi Lihis. Koira toimi kontrastina rapistuvalle maailmalle sekä lukuisalle joukolle erikoisia hahmoja. Marko Turunen on kotkalainen Puupäähattu-palkittu taiteilija ja kuvittaja.
Ryhmänäyttely: DOODLES AND DAYDREAMS
Kalasataman seripajan Paja Galleria, Helsinki.
Näyttely Doodles and Daydreams juhlisti seitsemää uutta, alkusyksystä 2024 ilmestynyttä risozineä, joiden tekijäkaarti koostui nykysarjakuvayhdistys Kutikutin taiteilijoista täydennettynä kansainvälisellä vahvistuksella. Kaartiin kuuluivat Terhi Adler, Warda Ahmed, Silvia Maria Aureli, Terhi Ekebom, Sanna Hukkanen ja Katja Ronkanen. Näyttely oli esillä
Kalasataman seripajan Paja Galleriassa Helsingin sarjakuvafestivaalien ajan.
Ryhmänäyttely: EU WEBTOONS
Merikaapelihalli, Helsinki.
Osana Luova Eurooppa -ohjelmaa Suomen sarjakuvaseura, Le Musée de la bande dessinée (Ranskassa), Polskie Stowarzyszenie Komiksowe Polskie (Puolassa) ja Lucca Crea (Italiassa) käynnistivät tammikuussa 2023 yhteistyöhankkeen, jonka tarkoitus oli esitellä eurooppalaista webtoons-sarjakuvaa suurelle yleisölle. Työryhmä järjesti kilpailun, jonka kautta kymmenen valittua projektia palkittiin. Palkitut taiteilijat ovat Monika Filipiak, Charles Manalt, Tomer Calacuda, Sebastijan Camagajevac, Claudia Razzoli, Igor Baranko, Andrea Tridico, Sari Sariola, Tuoni Myllylä ja Elena Mazzucato. Helsingin sarjakuvafestivaalit toi palkitut työt myös Kaapelitehtaalle.
Gareth Brookes
MUU Helsinki nykytaidekeskus, Helsinki.
Gareth Brookes oli yksi Helsingin sarjakuvafestivaalien 2024 taiteilijakutsuvieraista. Brookes tekee itse sarjakuvia ja kirjoittaa sarjakuvista. Parhaillaan hän työstää University of Arts London -korkeakoulussa PhD-väitöstutkimusta, jossa hän tarkastelee sarjakuvia, jäljentämistä ja materiaalisuutta. Sarjakuvafestivaalit esittelivät Brookesin töitä ensi kertaa Suomessa yhteistyössä MUU Helsinki nykytaidekeskuksen kanssa. Näyttelyn työt käsittivät kymmenvuotisen ajanjakson ja sisältävät originelleja kirjoista The Dancing Plague, Threadbare, A Thousand Coloured Castles sekä Home. Brookes käyttää töissään muun muassa kirjontaa ja pyrografiaa sekä epätavallisia materiaaleja kuten puuhiiltä, paperiliinoja, tekstiilejä, vahaa ja tulta.
Ryhmänäyttely: TAIVAALLISIN PIENLEHTI
Merikaapelihalli, Helsinki.
Edeltävien vuosien Taivaallisin pienlehti -palkinnon ja Taivaallisin verkkosarjakuva -palkinnon voittajat Eppu Wickström eli Ukko, Saija ”Saiccu” Ketola ja YesSirLTHR esittelivät palkittuja sarjakuviaan Kaapelitehtaalla Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä.
Ryhmänäyttely: NÄKYYKÖ ÄÄNI, KUULUUKO KUVA? MUSIIKKI SARJAKUVASSA
Ravintola Hima & Sali, Helsinki.
Musiikista inspiroituvat ja musiikillisia tarinoita sarjakuvissaan kuvaavat taiteilijat Mika Lietzen, Aino Sutinen, JP Ahonen, Niko-Petteri Niva ja Athanasía Aarniosuo keskustelivat musiikkiaiheisista sarjakuvistaan Helsingin sarjakuvafestivaaleilla Kaapelitehtaalla 1.9. Hima & Sali -ravintolan yhteisnäyttelyssä oli esillä edellämainittujen taiteilijoiden sekä myös Ville Pirisen ja Juliana Hyrrin musiikkiaiheisia teoksia.
5.3 Lasten sarjisfestareiden ryhmänäyttely
Ryhmänäyttely: LASTENSARJAKUVA
Kulttuurikeskus Stoa, Parvigalleria, Helsinki. Näyttely esitteli Kaarina Uimosen, Apila Pepitan, Suvi Siprosen, Reetta Niemensivun, Anni Nykäsen sekä Teemu Palosaaren ja Jukka Tilsan lapsille suunnattua ja lapsia ilahduttavaa sarjakuvaa. Näyttelyn taiteilijat olivat myös esillä Helsingin sarjakuvafestivaalien puheohjelmassa yksilöhaastatteluissa, työpajoissa ja paneeleissa. Lastensarjakuvaan keskittyvä paneeli kuultiin 31.8. Kaapelitehtaan parven lavalla.
Oikealla sivulla teoksia Lastensarjakuvanäyttelystä. Yllä Anni Nykänen. Alla Kaarina Uimonen.
6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Suomen sarjakuvaseura ry panosti vuoden 2024 aikana merkittävästi sarjakuvavientiin ja kansainväliseen yhteistyöhön, vahvistaen vuoden 2023 aikana aloitettuja yhteistyösuhteita. Seuran saamat avustukset (etenkin Taiteen edistämiskeskuksen 20 000 euron avustus kansainväliseen toimintaan) mahdollistivat Seuran laajan kansainvälisen yhteistyön ja usean sarjakuvan kansainvälisen kulttuuriviennin hankkeen toteutuksen.
Seura oli mukana kehittämässä sarjakuva-alan järjestöjen yhteistä vientistrategiaa tuleville vuosille. Sarjakuva-alan toimijoista vuonna 2023 kootun työryhmän tarkoituksena on yhtenäistää Suomen sarjakuvakentän vientitoimintaa, koordinoida kansainvälisiä sarjakuvafestivaalivierailuja sekä pitää kirjaa Suomen sarjakuvantekijöiden sarjakuvien käännöksistä ja ulkomaisista julkaisuista. Suomen sarjakuvaseura on työryhmän keskeinen yhteistyökumppani; alan Suomen kattojärjestönä Seuran on luontevaa koota tarvittavaa tietoa ja esitellä tekijöitä kansainväliselle yleisölle.
Sarjakuva-alan kansainvälisyysstrategian kirjaamisen prosessi on yhä käynnissä. Työryhmään kuuluvat Seuralta Athanasía Aarniosuo ja Vesa Kataisto, Kutikuti ry:ltä Petra Virtanen, Sarjakuvantekijät ry:stä Timo Kokkila sekä sarjakuvaneuvos–kääntäjä Kirsi Kinnunen Siksiagentuurista. Strategiassa keskitytään toistaiseksi Eurooppaan ja Euroopan isoihin sarjakuvafestivaaleihin, joita ovat Fumetto Comic Festival Luzern, Angoulêmen kansainväliset sarjakuvafestivaalit, Lakesja Thought Bubble -festivaalit Lontoossa, Tukholman kansainväliset sarjakuvafestivaalit sekä Comicdom Con Ateenassa.
6.1 Kansainvälisten sarjakuvafestivaalien yhteistyö
Festival international de la bande dessiée d’angoulême, 25.-28.1.2024. Angoulêmen kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla Athanasía Aarniosuo (Sarjakuvaseuran toiminnanjohtaja ja Helsingin sarjakuvafestivaalien taiteellinen johtaja) osallistui paneelikeskusteluun kansainvälisistä sarjakuvafestivaaleista ja verkostoitui. Seuran hallituksen puheenjohtaja H-P OnttoPanula ja Aarniosuo avasivat Cité internationale de la bande dessinée et de l’image -museossa EU Webtoons -hankkeen näyttelyn.
fumetto comic festival luzern. Kimmo Lust ja Henna Räsänen osallistuivat Fumetton satelliittiohjelmaan näyttelyn muodossa. Athanasía Aarniosuo osallistui myös Fumettofestivaaleille maaliskuussa 2024 Helsingin sarjakuvafestivaalien taiteellisen johtajan roolissa. Aarniosuo tapasi festivaaleilla sveitsiläisiä ja muita taiteilijoita, muun muassa Helsingin sarjakuvafestivaaleille vuonna 2025 osallistuvan ranskalaisen taiteilijan Melek Zertalin.
Fumetto-festivaalin logo Luzernissa.
Helsingin sarjakuvafestivaalien taiteellinen johtaja Athanasía Aarniosuo ja Fumetton taiteellinen johtaja Lea Willimann vaihtoivat festivaalien kangaskasseja.
Helsingin sarjakuvafestivaalien taiteellinen johtaja Athanasía Aarniosuo Henna Räsäsen ja Kimmo Lustin näyttelyssä Fumettossa.
Comic Invasion Berlin -paneelikeskustelussa Athanasia Aarniosuo keskustelemassa kjansainvälisten sarjakuvafestivaalien järjestämisestä.
comic invasion berlin, 10.–12.5.2024. Suomi oli vuoden 2024 ComicInvasion Berlin -sarjakuvafestivaalin teemamaa, ja suomalaiset matkustivatkin Berliiniin sankoin joukoin. Athanasía Aarniosuo osallistui paneelikeskusteluun kansainvälisten sarjakuvafestivaalien järjstämisestä. Seuran hallituksen puheenjohtaja H-P OnttoPanula osallistui paneelikeskusteluun ”A look at Finnish independent comics” (mukana myös Henna Räsänen, Jyrki Nissinen, Emmi Valve ja Johanna ”roju” Rojola). Kollektiivit Kutikuti ja Femicomix järjestivät näyttelyn festivaalien yhteydessä. Lisäksi Suomen delegaatio järjesti festivaaleilla työpajoja ja osallistui myyntitapahtumaan. Matkoja tuki Frame Contemporary Art Finland.
Stockholm international comics festival 2024. Suomen sarjakuvaseura osallistui Tukholman kansainvälisille sarjakuvafestivaaleille 25.–26.5.2024. Seuran tuottaja Ella Tahkolahti moderoi festivaaleilla paneelikeskustelun. Festivaaliyhteistyötä tukivat Svenska kulturfonden ja Suomalais–ruotsalainen kulttuurirahasto.
Comic Invasion Berlin -paneelikeskustelussa Jyrki Nissinen, Emmi Valve, Henna Räsänen, Seuran puheenjohtaja H-P Ontto-Panula ja Johanna ”roju” Rojula.
comicDOM con Athens. Suomen sarjakuvaseura osallistui Ateenan Comicdom Con -festivaaleille 17.–19.5.2024. Tuottaja Ella Tahkolahti ja Athanasía Aarniosuo vetivät työnäytekeskusteluja kahden päivän ajan ja tapasivat useita taiteilijoita. Osan kanssa Seura jatkoi yhteistyötä järjestämässään HCF GOES ATH -tapahtumassa.
lakes international comic art festival (licaf). Athanasía Aarniosuo osallistui Lakes International Comic Art Festival -tapahtumaan Englannin Lake Districtissä. Matkan mahdollisti Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti.
6.2 HCF GOES ATH
Helsingin sarjakuvafestivaalit esiteltiin lauantaina 16.11.2024 HCF GOES ATH -tapahtuman myötä yleisölle Kreikassa. Samalla luotiin uusia yhteistyömahdollisuuksia ja avattiin ovia suomalaisille tekijöille. Yksipäiväiseen tapahtumaan mahtui mukaan myyntipöytiä, pienlehtiä, keskusteluja, haastatteluita ja signeerauksia.
Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Comicdom Con Athens, INNOVATHENS | Technopolis City of Athens, Jemma Press, Athens Zine Bibliotheque, Suomen Ateenan-instituutti, Suomen Ateenan suurlähetystö, Ateenan merimieskirkko ja Net Technologies Finland Oy. Tapahtumaa tuki Taiteen edistämiskeskus. Mukana tapahtumassa olivat muun muassa Tuoni Myllylä, Siiri Viljakka, Ilias Kyriazis, Ville Hänninen, Steve Stivaktis, Kutikuti ry, Dimitris Gavalas, Arkki by AKTO, Myrto Tselenti ja Alexandra Kalesopoulou.
Athanasía Aarniosuo ja tuottaja Ella Tahkolahti Ateenan pop-up tapahtumassa.
Reetta Niemenisivun toteuttama juliste HCF Goes ATH tapahtumalle.
6.3 Verkkosarjakuvan
kansainvälinen yhteistyöhanke EU Webtoons
Verkkosarjakuvan maailma muuttuu jatkuvasti. Erityisesti mobiililaitteilla luettavat webtoon-sarjakuvat ovat saavuttaneet kansainvälistä huomiota. Euroopassa webtoonit ovat kuitenkin vielä marginaalissa. Tästä sai alkunsa EU:n Luova Eurooppa -ohjelman rahoittama EU Webtoons -projekti. Kyseessä on koko EU-alueen laajuinen verkkosarjakuvakilpailu, jonka rahapalkinnot vaihtelevat 1 000 ja 15 000 euron välillä. Suomen sarjakuvaseura on yksi järjestäjistä yhteistyössä International City of Comics and Imagen, Varsovan sarjakuvafestivaalin ja italialaisen Lucca-sarjakuvafestivaalin kanssa. Kaksivuotinen projekti käynnistyi tammikuussa 2023 ja jatkui vuoden 2024 loppuun asti.
6.4 Muu kansainvälinen yhteistyö
Sarjakuvaseura edisti suomalaisen sarjakuvataiteen kansainvälistymistä myös tapaamalla kansainvälisiä kuraattoreja ja alan muita toimijoita. Athanasía Aarniosuo tapasi korsikalaisen BD à Bastia -festivaalin johtajan Juana Macarin lokakuussa 2024 sekä Pariisin Formula Bula -sarjakuvafestivaalin johtajana toimivan Raphaël Barbanin joulukuussa 2024 heidän Suomen-vierailujensa aikana.
Seuran puheenjohtaja H-P Ontto-Panula tutkii EU Webtoons -tuotosta. Kuva: Siiri Viljakka
HCF GOES ATH.
Helsingin sarjakuvafestivaalien kutsuvieraat Iso-Britannian suurlähetystössä.
7. JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS
7.1 Julkaisut
Vedenalaista. Sarjakuvakeskuksen perjan taipajan kuudestoista julkaisu. Sarjakuvia kuudel ta tekijältä: Haamu Lehto, Jenni Soramo, Pekka Isometsä, Riitta Oittinen, Vesa Jämsen ja Saana. Lehteä myytiin Helsingin sarjakuvafestivaalien Zine Festissä ja festivaalien jälkeen Turun sarjaku vakaupassa.
Aika. Sarjakuvakeskuksen perjantaipajan seitse mästoista julkaisu. Sarjakuvia yhdeksältä tekijältä: Haamu Lehto, Jenni Soramo, Katri Joensuu, Pekka Isometsä, Riikka S, Riitta Oittinen, Vesa Jämsen, Saana ja Shiori. Lehteä myytiin Helsingin sarjaku vafestivaalien Zine Festissä ja festivaalien jälkeen Turun sarjakuvakaupassa.
7.2 Verkkopalvelut ja viestintä
Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja verkko sivuja ja somekanavia. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä ja käydään keskustelua. Vuon na 2024 tavoitimme kohderyhmiämme hyvin muun muassa toimivien digimarkkinointikampanjoiden, medianäkyvyyden ja kiinnostavien monikanavais ten sisältöjen avulla.
Kanavissa tiedotettiin paitsi Seuran omista tapah tumista myös alan yleisistä tapahtumista, uuti sista, media-artikkeleista, julkaisuista, historiasta, residensseistä, apurahoista ja muusta kiinnosta vasta alan toimijoille ja suurelle yleisölle. Sarjaku vaseura lähetti myös tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen ja kulttuuritoimittajien kanssa.
Verkkosivut
Sarjakuvaseura.fi
Sivusto keräsi yhteen tärkeimmät faktat Seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyvät perustiedot Seuraan liittymisestä, Sarjainfosta, Puupäähattu-palkinnosta ja muusta toiminnasta. Sinne koottiin myös tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille päivitettiin ajankohtaisia uutisaiheita. Sivustolta löytyy myös Suomen sarja kuvaseuran tilattava, toimitettu uutiskirje. Seuran sivuilla vieraili vuoden aikana yli 8000 kävijää.
Juliana Hyrri
Sarjakuvafestivaalit.fi
Helsingin sarjakuvafestivaalien tapahtumasivustolla julkistettiin festivaalien ilme, ohjelma, vierasesittelyt, näyttelyt, vuoden 2024 festivaaliraportti ja muu sisältö. Sivujen kaikki sisällöt tarjottiin myös englanniksi. Myös vapaaehtoiset tuottivat valokuva-, video- ja tekstisisältöjä osana festivaalien viestintätiimiä. Valokuvia kerättiin verkkosivuilta löytyvään galleriaan. Festivaalin sivuilla vieraili vuoden aikana yli 13 000 kävijää.
Sarjakuvakeskus.fi
Sivustolla tiedotettiin Sarjakuvakeskuksen tapahtumista, kursseista, työpajoista ja näyttelyistä sekä muista opetustoimintaan liittyvistä ajankohtaisasioista. Keskuksen sivuilla vieraili vuoden aikana yli 9 800 kävijää.
Sarjakuvablogit.com
Vuonna 2008 perustettu, suosittu WordPress-pohjainen Sarjakuvablogit.com-sivusto on tarjonnut Seuran jäsenille alustan sarjakuvabloggaamiselle. Sarjakuvablogit on ollut pitkäaikainen jäsenpalvelu, ja alustalla sarjakuviaan on vuosien mittaan julkaissut aktiivinen yhteisö. Sarjakuvablogit.com on kuitenkin keväällä 2025 tulossa tiensä päähän. Sarjakuvaseuralla ei ole vaadittavia resursseja palvelun ylläpitämiseen, ja hallitus on keskustellut blogien kohtalosta jo pidempään, muun muassa yhdessä palvelun käyttäjien kanssa vuoden 2023 vuosikokouksessa. 26.3.2025 Sarjakuvablogit.com arkistoidaan tärkeänä osana suomalaista sarjakuvakulttuuria. Maaliskuun jälkeen olemassa olevia blogeja pystyy vielä selaamaan ja lukemaan.
Kvaak.fi
Kvaak.fi on sarjakuvia uutisoiva, arvosteleva ja seuraava verkkopalvelu, johon kuuluu myös keskustelufoorumi. Kvaakilla on oma, itsenäinen toimituksensa Seuran omien toimintojen ulkopuolella.
Uutiskirje
Vuonna 2024 uudistimme Sarjakuvaseuran uutiskirjeen. Uutiskirjeen rakennetta selkeytettiin ja sen ilme päivitettiin vastaamaan Seuran ilmettä. Nykyinen uutiskirje tekee nostoja Seuran ajankohtaiseen toimintaan ja vinkkaa muiden toimijoiden tarjoamista mahdollisuuksista sekä kokoaa sarjakuva-alan kuulumisia. Uutiskirje lähetettiin tilaajille kahdeksan kertaa vuonna 2024. Uutiskirjettä tilaa 1 634 henkilöä. Lista koostuu sekä jäsenistä että muista toiminnasta kiinnostuneista.
Sosiaalinen media
Seuran aktiivisessa käytössä olivat Facebook, Instagram ja Twitter. Seura viesti lähes päivittäin näissä kanavissa erilaisista sarjakuva-alan uutisista, jäsenasioista, Sarjakuvakeskuksen kursseista, festivaalin sisällöistä ja Sarjainfon artikkeleista. Viestimme kanavissamme pääosin suomeksi sekä festivaalien yhteydessä myös englanniksi.
Seuraajamäärät ovat kasvaneet kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Uusia seuraajia tavoitimme erityisesti Instagramin puolella. Erityisen hyvin onnistuimme Sarjakuvafestivaalien viestinnässä. Festivaalien Instagram-tili kerrytti lähes 500 uutta seuraajaa.
Toteutimme somessa erilaisia tempauksia kuten suosittu lokakuun Sarjakuu-piirustushaaste Sarjakuvakeskuksen Instagramissa.
Keskeiset sosiaalisen median kanavien seuraajatiedot:
• Sarjakuvaseuran Facebook 2 500 Sarjakuvakeskuksen Facebook 3 500, Instagram 2 700
• Sarjakuvafestivaalien Facebook 5 000, Instagram 2 900
Juliana Hyrri
8. KUMPPANIT
Kiitokset tuesta
British Embassy
Espoon kaupunki
Euroopan Unioni (Luova Eurooppa) FILI
Frame Contemporary Art Finland
Helsingin kaupunki
Niilo Helanderin säätiö
Majaoja-säätiö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Porvoon sarjakuvayhdistys
Taiteen edistämiskeskus
Suomalais–islantilainen kulttuurirahasto
Suomalais–norjalainen kulttuurirahasto
Suomalais–ruotsalainen kulttuurirahasto
Kiitokset yhteistyöstä
Aalto-yliopisto
Annananna
Apila Tattoo
Arabian asukastalot
Arabian katufestivaali
Arkki by AKTO
Asema Kustannus
Ateenan merimieskirkko
Athens Zine Bibliotheque
BD à Bastia
BDO Oy
Cité internationale de la bande dessinée et de l’image
Comicdom Con Athens
ComicInvasion Berlin
DJ Buugiekalle
Dragonhide Studios
Eestinkallion koulu
Espoon kaupungin kulttuuritoimi
Espoonlahden koulu
Feministinen sarjakuvatoiminta
Festival International de la Bande Dessinée d’Angoulême
Formula Bula
Fumetto Comics Festival Luzern
Geezers the Shop
Hansakallion koulu
Helsingin kaupunginkirjasto
Helsingin keskustakirjasto Oodi
Helsingin Kirjamessut
Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa ry
Helsingin kuvataidelukio
Henry Söderlund
HIAP – Helsinki International Artist Programme
Hotel Ax
INNOVATHENS | Technopolis City of Athens
Itäkeskuksen kirjasto
Jemma Press
Joonas Kohonen
Kaapelitehdas
Kaapelitehtaan Konttori
Kalasataman seripajan Paja galleria
Kaitaan koulu
Kangasalan kaupunki
Kanniston Leipomo
Kansalliskirjasto
Karakallion asukaspuisto
Karatalo
Keravan kirjasto
Kinaporin seniorikeskus
Kirstin koulu
K-Market Ruokakippari
Korjaamo
Koskelan ala-aste
Kulku-Katin Poika
Kultti ry
Kulttuurikeskus Caisa
Kulttuurikeskus Stoa
Kutikuti ry
Kuvataidetalo
Kuvittajat ry
Lakes International Comic Art Festival (LICAF)
Lastenkirjainstituutti
Latokartanon peruskoulu
Leikkiväki ry
Lucca Comics & Games
Lumon kirjasto
Lystring förlag
Maailma kylässä -festivaali
Maailman sarjakuvat ry
Mainingin koulu
Malmin peruskoulu
Malmitalo
Martinkallion koulu
Merikartanon palvelukeskus
Messukeskus
Metsolan ala-asteen koulu
Museo Leikki
MUU Helsinki nykytaidekeskus
Mäntynummen kirjasto
Myymälä2
Myyrmäen katutaidetriennaali
Myyrmäen nuorisotila
Myyr York Park
Nauriskasken koulu
Net Technologies Finland Oy
Nobrow Press
Nordic Manga
Nurmijärven kirjasto
Otavan kirjakauppa
Oulunkylän ala-aste
Oulun Sarjakuvafestivaalit
Oulun sarjakuvaseura ry
Palvelutalo Merikartano
Pieni Limonaaditehdas
Pihlajiston ala-aste
Pii Poo Oy
Plan ry
Poliisien kesäkoti
Polskie Stowarzyszenie Komiksowe
Pure Waste
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus
Ravintola Hima & Sali
Ravintola Sörkan Ruusu
Roihuvuoren ala-aste
Rosebud
Ruusutorpan koulu
Sakset Seis!
Sarjakuvamuseo ry
Sarjakuvantekijät ry
Saunalahden koulu
SAV Taidekollektiivi
Seriefrämjandet
Siksi Agency
Snow White
Soukan koulu
Stockholm International Comics Festival
Street Art Vantaa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Ateenan-instituutti
Suomen Ateenan suurlähetystö
Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti
Suomenlinnan ala-asteen koulu
Suuri Kurpitsa
Suutarilan ala-asteen koulu
Swiss Comics Artists Association
Talenom Oy
Tampere Kuplii
Tempera
Turun sarjakuvafestivaalit
Turun Sarjakuvakauppa
Vallilan ala-aste
Vallilan panimo
Vallilan panimon galleria
Vantaan kaupunki
Vesalan ala-aste
Villa Eläintarha
Voima
WSOY
Zine Fest
Anna Neva
Suomen Sarjakuvaseura