Page 1

suomen sarjakuvaseura ry TOIMINTAKERTOMUS 2011


SISÄLLYS 1. Perustoiminta............................s.4 1.1 Henkilöt 1.2 Sarjainfo 1.3 Puupäähattu 1.4 Kokoelma 1.5 Sarjakuva-automaatti 2. Sarjakuvakeskus.......................s.7 2.1 Yleistä 2.2 Työpajat ja kurssit 2.3 Sarjakuvatapahtumat 2.4 Lasten toiminta 2.5 Nuorten toiminta 2.6 Kansainvälinen toiminta 2.7 Toimisto 2.8 Galleria Sarjakuvakeskus 2.9 Arabianrannan kirjaston pylväsnäyttelyt 2.10 Kahvio 2.11 Kauppa ja originaalivälitys 2.12 Sarjakuvan tiedotuskeskus 2.13 Muu toiminta 2.14 Kurssit ja opetustoiminta 2.15 Muut tapahtumat ja projektit 3. Helsingin 26. sarjakuvafestivaalit.................................s.18 3.1 Ohjelma ja tapahtumapaikat 3.2 Näytteilleasettajat 3.3 Vieraat 3.4 Näyttelyt

4. Kansainvälinen toiminTA........s.22 4.1 Finnish Comics Annual 4.2 Pop up-Koomiksikeskus Tallinnassa 4.3 Nordicomics 4.4 Suomalaisen ja ruotsalaisen sarjakuvan seminaari 4.5 Suomalaisen sarjakuvan päivä Oslossa 4.6 Kolor Klimax -antologia 4.7 Rikke Bakmanin ja Nina Hemmingssonin näyttelyt 4.7 Itämeren sarjakuvat -seminaari 4.8 Venäjän kulttuuriprojekti 4.9 Budapest 4.10 Finest / Call It A Day suomalais-virolainen sarjakuvaprojekti 4.11 Sarjakuvapajat Virossa ja Latviassa 4.12 Sarjakuvakeskuksen julkaisut 4.13 Muita tapahtumia 5. Näyttelytoiminta......................s.30 5.1 Galleria Sarjakuvakeskuksen näyttelyt 5.2 Sarjakuvafestivaalien näyttelyt 5.3 Arabianrannan kirjaston näyttelyt 6. Muu toimintA...............................S.35 6.1 Verkkopalvelut 6.2 Helsingin kirjamessut 7. Talous...............................................s.38 8. Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuosi..............s.38 9. Yhteistyökumppanit................s.39


ESIPUHE Suomen sarjakuvaseura ry täytti 40 vuotta vuonna 2011. Vuosi oli järjestön historiassa suurin, ainakin jos tarkastellaan sarjakuvaseuran toiminnan laajuutta. Järjestön toimipiste, Sarjakuvakeskus, vakiinnutti edelleen asemaansa sarjakuvaammattilaisten ja -harrastajien kohtaamispaikkana. Helsingin sarjakuvafestivaalit keräsivät vuonna 2011 ennätysyleisön. Myös järjestön rooli sarjakuvakulttuuriviennin keskusjärjestönä vahvistui erilaisten julkaisujen ja yhteistyöhankkeiden kautta. Vuoden 2011 toimintaa arviomalla voidaan todeta Suomen sarjakuvaseuran muuttuneen harrastajajärjestöstä pysyvästi ammattimaiseksi sarjakuvataiteen alan keskusjärjestöksi. Vuonna 2011 suomalainen sarjakuva juhli 100-vuotista taivaltaan. Juhlavuonna sarjakuvakulttuuri oli poikkeuksellisen vahvasti esillä mediassa ja Suomen sarjakuvaseura ry oli vahvasti mukana merkkivuoden tapahtumissa ja osallistui vahvasti sarjakuvan asemasta käytyyn julkiseen keskusteluun. Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhla tarjosi paitsi mahdollisuuden tarkastella taiteenalan historiaa ja kehitystä mutta myös ryhtyä kulttuuripoliittisiin toimenpiteisiin sen tulevaisuuden varmistamiseksi. Taloudellisesti järjestö jatkoi epävakaalla pohjalla, mutta tilanne on kehittynyt jatkuvasti parempaan suuntaan. Vaikka järjestön perusrahoitus nousi vuonna 2011, jouduttiin suurin osa perustoiminnasta kattamaan edelleen erilaisilla hankkeilla. Sarjakuvaseura jatkaa aktiivista dialogia eri rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa oman myös koko sarjakuvataiteen alan vakiinnuttamiseksi. Ammattimaisen opetus-, vienti-, näyttely- ja julkaisutoiminnan jatkaminen on kuitenkin ollut mahdollista järjestön työntekijöiden ja vapaaehtoisten taidon ja innon vuoksi. Suomen sarjakuvaseura haluaa kiittää toiminnassa vuonna 2011 mukana olleita aktiiveita, joita ilman järjestön kehitys ei olisi ollut mahdollista. Kalle Hakkola Toiminnanjohtaja, Suomen sarjakuvaseura ry Otto Sinisalo Hallituksen puheenjohtaja, Suomen sarjakuvaseura ry

3


1. PERUSTOIMINTA 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt Puheenjohtaja Otto Sinisalo Varapuheenjohtaja Reetta Laitinen Sihteeri Pauli Ruonala Hallituksen jäsenet: Antti Hintsa Jelle Hugaerts Vesa Kataisto Reetta Laitinen Joonas Lehtimäki Rami Rautkorpi Aino Sutinen Varajäsenet: Jyrki Vainio Petri Koikkalainen Juho Salo Toimihenkilöt: Toiminnanjohtaja Kalle Hakkola Sarjainfon päätoimittaja Mari Ahokoivu Sarjainfon päätoimittaja Vesa Saarinen Kokoelmanhoitaja Kari Juhola Taloudenhoitaja Juho Lindman Rahastonhoitaja Piritta Keränen Muut sarjakuvaseuran ja SARJAKUVAKESKUKSEN TYÖNTEKIJÄT vuonna 2011: Petri Koikkalainen - nuorisotyö, Antti Hintsa - opetusvastaava, Aino Sutinen – tiedotus, Mari Ahokoivu – Nordicomics, Warda Ahmed – sarjakuvafestivaalit, Johanna Rojola – tuottaja, Harri Lehtisaari – verkkosivut. Lisäksi Sarjakuvakeskuksella oli suuri määrä tuntiopettajia ja kurssityöntekijöitä. 1.2 Sarjainfo-lehti Sarjainfo ilmestyi vuonna 2011 neljä kertaa. Lehden painos oli aiempien vuosien tapaan noin 1100 kappaletta, josta noin 850 lähetettiin jäsenille ja loput kirjastoille

4

sekä kauppoihin. Sarjainfo oli edelleen ainoa säännölisesti ilmestyvä sarjakuva-alan kulttuurilehti Suomessa. Vuonna 2011 Sarjainfon päätoimittajina toimivat Mari Ahokoivu ja Vesa Saarinen. Sarjainfon taittajana toimi Milla Saarikko. Uutispalstaa sekä sarjakuvien arvosteluja toimitti Ville Hänninen. Vuoden aikana lehden sisältöä ja ulkoasua kehitettiin maltillisesti vuonna 2010 tehdyn lehtiuudistuksen sekä sitä seuranneen palautteen perusteella. Lehden vanhojen numeroiden digitaalinen arkisto siirrettiin uudistuneeseen, avoimesti selattavaan tietokantaan sarjakuvaseuran verkkosivuilla. Vuoden 2011 Sarjainfo-lehdet ilmestyivät maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Sarjainfo 1/2011 (150) oli Sarjainfon 150. numero. Sen kunniaksi lehti tehtiin kokonaan sarjakuvana, kaikki palstat uutisia, artikkeleita ja kolumneja myöten. Lehti herätti paljon keskustelua, ja palautetta artikkeleista annettiin ennätysmäärä. Sarjainfo 2/2011 (151) oli suuri Tampere-aiheinen numero. Lehdessä käsiteltiin tamperelaisia sarjakuvantekijöitä ja muuta Tampere-aiheista sarjakuvaa. Pääartikkelissa tutustuttiin sarjakuvakäsikirjoittaja Pauli Kallioon. Sarjainfo 3/2011 (152) keskittyi Helsingin Sarjakuvafestivaaleihin. Kotimaisen sarjakuvan ohella festivaalilla esittäytyi Iso-Britannian sarjakuvamaailma. Lehdessä julkaistiin muun muassa pitkä Paul Gravettin artikkeli brittisarjakuvan nykytilasta. Sarjainfo 4/2011 (153) -lehdessä pohdittiin suomalaisen sarjakuvan tulevaisuutta. Eri sar-


jakuvavaikuttajat esittivät näkemyksiään siitä, mihin suomalainen sarjakuva on menossa. Vuosi 2011 oli suomalaisen sarjakuvan juhlavuosi. Sarjainfossa vuotta seurattiin joka numerossa, ja niissä esiteltiin paitsi suomalaisen sarjakuvan tekijöitä, myös laajemmin suomalaista sarjakuvakulttuuria. Vuoden lopussa päätoimittajat Vesa Saarinen ja Mari Ahokoivu siirtyivät tehtävistään suunnitellusti sivuun. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin Sarjainfoa pitkään avustanut Reetta Laitinen. Toimitussihteeriksi valittiin Aino Sutinen ja kuvatoimittajaksi Ville Manninen. Uusi toimituskunta aloitti työnsä vuoden 2011 lopulla. Albumista Samuelin matkassa (Huuda Huuda, 2009)

2.3 Puupäähattu-palkinto Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan. Vuonna 2011 palkinto myönnettiin sarjakuvataiteilija Tommi Musturille. Järjestö perusteli palkintoa seuraavasti: “Hyvä sarjakuvataiteilija kykenee luomaan ehdottoman omaperäisen ja -lakisen maailman, jonka tunnistaa välittömästi ja jossa mikään ei voisi olla toisin. Hyvä taide avaa näkymiä, joita loskainen arki ei tarjoa. Taivas on olemassa, aivoissa. Todelliset taiturit kykenevät metamorfoosiin, jossa mielen juonteet muuntuvat merkeiksi tuonpuoleisesta.

Tommi Musturin (s. 1975) sarjakuvatuotanto toimii näin. Useimmiten sanattomat, sekä muotokieleltään että väreiltään kiihottavat pikku kertomukset pakottavat imuunsa samalla lailla kuin varhaiset elokuvat lienevät tehneet: jo silkan graafisen loistonsa ansiosta. Silti niillä on syvempikin tarkoitus. Musturi itse on todennut sarjakuviensa käsittelevän yleensä vapautta, yksinäisyyttä tai ihmistä suhteessa ympäristöihinsä. Taiteilijan tähänastisen tuotannon pääteokseksi nouseva, viidessä maassa julkaistu Samuelin matkassa (2009) yhdistää kaikki kolme teemaa. Musturin päähenkilö, jonkinlainen valkoinen humanoidi, on ilkikurinen oman elinympäristönsä rakentaja ja muokkaaja: otus, joka tekee, mitä päähän juolahtaa. Hönkii jatsitupakastaan punaisenvihreää savua, veistää yksinäisyyden linnakkeensa keskelle omakuvaansa ja sytyttää sen tuleen, nousee kuun päälle ratsastamaan kuin paroni von Münchhausen. Ennen kaikkea Samuelin matkassa on vapauden ja laukkaavan mielikuvituksen ylistyslaulu.

5


Muun muassa Moebiuksen ja Jim Woodringin jalanjäljissä asteleva tarinakokonaisuus tulvii psykedeelistä, pop-taidehenkistä irrottelua. Musturi hallitsee silti muutkin tyylilajit: hän muuntaa ilmaisuaan kunkin tarinan mukaan. Ennen Samuelin matkassa -kirjaa tuottelias Musturi on ehtinyt tehdä muun muassa kolme osaa viisiosaisesta Toivon kirja -sarjasta (Like 2007–09). Niissä Musturi on ottanut tyylilajikseen meditatiivisen arjen ylistyksen. Hän käyttää paljon lakonista, suorastaan huomaamatonta ironiaa. Luonnoskirjoissaan (esim. Concrete Floor, Moving Plastic Castles, Stand Alone and Smile) Musturi puolestaan revittelee: suurieleisesti ja huomattavasti. Huomattava on myös Musturin vaikutus muihin suomalaisiin sarjakuvataiteilijoihin. Oman taiteilijan uransa ohessa hän on muun muassa toimittanut kymmenen Glömp-antologiaa, ollut yksi Kuti-sarjakuvalehden toimittajista, pyörittänyt Huuda Huuda -sarjakuvakustantamoa Jelle Hugaertsin kanssa sekä osallistunut lähes sataan sarjakuvanäyttelyyn Suomessa ja ulkomailla. Näyttelyistä merkittävin lienee Glömp X -näyttely: kolmiulotteisen sarjakuvan mahdollisuuksia kartoittanut näyttely kävi kymmenessä kaupungissa ympäri Eurooppaa.”

maista materiaalia saadaan runsaasti lahjoituksina yhteistyökumppaneilta. Lisäksi tärkeä osa kokoelman kartuttamista ovat yksityiset lahjoittajat, joille sarjakuvaseura onkin kiitollinen. Lahjoittajat voivat olla varmoja lahjoitustensa päätymisestä hyvään ja arvostavaan kotiin. Tietokirjallisuutta ja tutkimuksia pyritään myös tarpeen mukaan ostamaan. Suomessa on myös nähtävissä kasvua sarjakuva-aiheisten gradujen määrässä. Kiitos aktiivisten opiskelijoiden suurin osa graduista päätyykin seuran kokoelmiin. Kokoelmanhoidollisesti sarjakuvalla on kunnianhimoinen visio – tarkoituksena on kerätä kokoelmiin kaikki suomeksi julkaistava materiaali. 2.5 Sarjakuva-automaatti

2.4 Kokoelma Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja. Kokoelma sijoitettiin vuonna 2003 kirjastokeskus Aralikseen, Aalto-yliopiston Arabian kampuskirjaston tiloihin Helsingissä. Seuran kokoelma on tallennettu yhteispohjoismaiseen Nordicomicstietokantaan. Kokoelmanhoitaja vastaa kysymyksiin osoitteessa kari.juhola@sarjakuvaseura.fi. Suurin osa sarjakuvakustantajista lähettää vapaakappaleet seuran kokoelmiin. Myös ulko-

6

Petri Koikkalainen täyttämässä automaattia Mbarissa.

Jo yli kymmenen vuotta seura on ylläpitänyt piensarjakuvalehtien myyntiautomaattia Lasipalatsin Mbarissa. Automaatti tarjoaa sarjakuvantekijöille ja harrastajille mahdollisuuden myydä erilaisia piensarjakuvalehtiä, julisteita ja muita tuotteita kuten pinssejä ja c-kasetteja aivan Helsingin ydinkeskustassa. Automaatti tarjosi vuonna 2011 hyvin monipuolisen kattauksen harrastajien ja ammattilaisten kokoamia erilaisia pienlehtiä ja muita tuotteita.


2. sarjakuvakeskus 2.1 Yleistä

2.2 Työpajat ja kurssit Sarjakuvakeskuksella järjestetään työpajoja ja kursseja niin lapsille ja nuorille kuin kokeneemmillekin sarjakuvantekijöille. Kurssit ovat maksullisia, työpajat ilmaisia. Maanantaisin järjestetään nuorten työpaja, tiistaisin ja torstaisin muita kursseja, keskiviikkoisin on lasten vuoro ja perjantait on varattu vapaalle piirtämiselle. Joka kuukauden viimeinen lauantai on Sarjislauantai, kaikille avoin sarjakuvatapahtuma.

Suomen sarjakuvaseuran perustama, ylläpitämä ja hallinnoima Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä työpajoja, kursseja, tapahtumia ja muuta toimintaa, johon osallistuvat kaikenikäiset sarjakuvan harrastajat niin Helsingissä kuin muualla Suomessa. Myös kansainvälinen toiminta on laajaa ja vilkasta. Arabianrannassa elokuusta 2010 lähtien sijainneessa Sarjakuvakeskuksessa toimivat sarjakuvakauppa, kahvio, galleria, työpaja- ja kurssitila sekä kellarikerroksessa toimisto- ja varastotila. Yhteensä kahdessa kerroksessa tilaa on 450 m2. Yhdistämällä alan voimat saman katon alle Sarjakuvakeskus on luonut helsinkiläiseen katukuvaan uudenlaisen kulttuuritilan. Näin sarjakuva on saanut näkyvän sijan kaupungin kulttuuritarjonnassa. Katutason toiminta on tehnyt alan laajaa kirjoa tunnetummaksi myös muille kuin sarjakuvan ammattilaisille ja harrastajille, joille Sarjakuvakeskus tarjoaa luontevan kohtauspaikan. Sarjakuvakeskuksen galleria ja koulutustila ovat vuokrattavissa myös ulkopuoliseen käyttöön. Sarjakuvakeskus toimii aktiivisesti myös internetissä. Keskuksen verkkosivusto osoitteessa sarjakuvakeskus.fi uudistui syksyllä 2011.

Sarjakuvakeskuksen laaja kouluttajaverkosto koostuu sarjakuvapiirtäjistä ja muista alan ammattilaisista, jotka osaavat myös opettaa kaikenikäisiä. Ilmaisissa työpajoissa voi opetella vaikkapa tekemään pienlehtiä tai pitämään sarjakuvablogia. Vuonna 2011 maksullisilla kursseilla tehtiin omaelämänkerrallista sarjakuvaa, piirrettiin havainnosta ja opiskeltiin sarjakuvakustantamisen käytäntöjä. Lisää kurssista luvussa 2.14. 2.3 Sarjakuvatapahtumat Keskuksessa järjestetään erilaisia sarjakuvaan liittyviä tapahtumia. Vuonna 2011 järjestettiin mm. sarjakuvakirpputoreja, 24 tuntia sarjakuvaa -tapahtuma, pienlehtien myyntitapahtumia, sarjakuvaoriginaalien huutokauppa, koulutusta opettajille ja kirjastoammattilaisille sekä useita kansainvälisiä vierailuja. 2.4 Lasten toiminta Vuonna 2011 järjestettiin viikottaisia lasten kursseja kahtena päivänä viikossa, kerran kuussa teemoitettuja Lasten lauantai -työpajoja sekä lomakursseja lukukausilomien aikaan. Uudet tilat mahdollistivat monipuolisemman toiminnan sekä sen määrän selkeän kasvattamisen.

7


2.5 Nuortentoiminta

2.8 Galleria Sarjakuvakeskus

Nuorten viikottainen ilmainen sarjakuvapaja tarjosi matalakynnyksisen mahdollisuuden syventää ja saada tukea harrastukseen sekä tavata muita samasta harrastuksesta kiinnostuneita helsinkiläisiä ja lähialueiden nuoria. Toimintaan sitoutunut aktiivinen nuorten ryhmä tuotti materiaalia yhteiseen blogiin ja näyttelyyn. Lisäksi nuoret toteuttivat pajalla henkilökohtaisia projektejaan ja hioivat koulutöitään ja valmistautuivat koulujen pääsykokeisiin.

Sarjakuvakeskuksessa sijaitsee Suomen sarjakuvaseuran galleria, joka esittelee monipuolisesti kotimaista ja ulkomaista sarjakuvaa. Tila on Helsingin ainoa sarjakuvaan keskittyvä galleria. Gallerian käytöstä peritään kohtuullista kulut kattavaa vuokraa.

2.6 Kansainvälinen toiminta Sarjakuvakeskuksessa järjestettiin vuonna 2011 useita kansainvälisiä näyttelyitä sekä taiteilijavierailuita. Sarjakuvakeskuksen kauppa on myös monille kansainvälisille toimijoille ainoa reitti saada töitään tarjolle Suomessa. Lisäksi Sarjakuvakeskus jalkautui ulkomaille Tallinnassa järjestetyn Pop up-Koomiksikeskuksen muodossa.

2.9 Arabianrannan kirjaston pylväsnäyttelyt Hämeentien toisella puolella sijaitsevassa Aralis-kirjastokeskuksessa (Hämeentie 135 A) ryhdyttiin järjestämään Suomen sarjakuvaseuran kokoamia ja välittämiä näyttelyitä. Kolmen kuukauden välein vaihtuvien näyttelyjen tavoitteena oli nostaa esille erityisesti nuoria tekijöitä. Vuoden 2011 näyttelyt Näyttelytoimintaa esitellään luvussa 5. 2.10 Kahvio

2.7 Toimisto Sarjakuvakeskuksessa toimii Suomen sarjakuvaseuran toimisto, joka palvelee myös erilaisten sarjakuvaprojektien työpisteenä. Tiloissa toimivat myös Sarjakuvan tiedotuskeskus ja Uudenmaan läänintaiteilija Solja Järvenpää.

8

Kahvio on päivisin etenkin TaiK:in, Metropolian ja muiden alueella liikkuvien opiskelijoiden suosiossa. Vuonna 2011 tarjolla oli mm. reilun kaupan kahvia ja teetä, pullaa, piirakkaa, pizzaa ja muuta pientä naposteltavaa. Sarjakuvakeskuksen kahviosta on tullut yksi alueen suosituista kohtaamispaikoista.

Kuvitus: Aino Sutinen


2.11 Kauppa ja originaalivälitys Sarjakuvakeskuksen kauppa siirtyi sarjakuvaseuran suoraan hallintaan tammikuussa 2011. Liiketoiminta ei tavoittele voittoa, vaan tarkoituksena on tarjota kotimaisille ja kansainvälisille pienkustantajille levityskanava julkaisuille alan tapahtumien ulkopuolella. Valikoimasta löytyi vuonna 2011 laajasti kotimaisia sarjakuvateoksia sekä merkittävimpiä ulkomaalaisia albumeita. Kaupassa myytiin omakustanteita ja pienlehtiä, joiden valikoima karttui reilusti vuoden aikana. Lisäksi kaupan valikoimiin kuului mm. paitoja, postikortteja ja julisteita. Sarjakuvakeskuksen kauppa oli suosittu; myynti oli päivittäistä. Syksyllä kauppa siirtyi myös verkkoon, jotta valikoima olisi saatavilla ympäri Suomen. Tilauksia tuli myös ulkomailta. Nettikaupan päivitys saatiin hyvin alkuun, ja se jatkuu edelleen. Sarjakuvaoriginaalien ostaminen on Suomessa ollut harvinaista ja hieman hankalaksi koettua. Välityksen avulla seura haluaa helpottaa originaalien leviämistä ja näin luoda sarjakuvataiteilijoille yhden tulokanavan lisää.

2.12 Sarjakuvan tiedotuskeskus ry Sarjakuvakeskuksen tiloissa toimii myös vuonna 2009 perustettu Sarjakuvan tiedotuskeskus ry. Sarjakuvan tiedotuskeskuksen jäsenjärjestöjä ovat Suomen sarjakuvaseura ry, Sarjakuvantekijät ry, Maailman sarjakuvat ry ja Helsingin sarjakuvakeskus. Sarjakuvan tiedotuskeskus ry pyrkii yhdistämään sarjakuva-alan toimijoita ja edistämään suomalaisen sarjakuvan tuntemusta. Sarjakuvan tiedotuskeskus ry:n ensimmäinen suurhanke oli tuottaa Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuosi. Vuonna 2011 tiedotuskeskus käynnisti myös sarjakuva-arkisto-hankkeen, johon tullaan keskittymään 2012. 2.13 Muu toiminta Sarjakuvakeskuksessa on esillä seuran kokoelmista valikoituja albumeja ja lehtiä, joihin voi tutustua sarjakuvakahvion viihtyisissä tiloissa. Keskus toimii myös uusien sarjakuvien ja sarjakuva-aiheisten tietokirjojen julkistamispaikkana.

9


Sarjakuvakeskuksella järjestetty opetus vuonna 2011

2.14 Kurssit ja opetustoiminta Vuoden 2011 aikana opetus Sarjakuvakeskuksen omissa tiloissa ja talon ulkopuolella lisääntyi merkittävästi. Keskuksen kahdessa opetustilassa järjestettiin useita päiväkursseja kouluille ja kulttuuritoimijoille kuten Heltecille ja Kiasmalle sekä iltakursseja harrastajille ja ammattilaisille joka arki-ilta. Suomen sarjakuvaseura on jatkanut hanketta siirtää keskuksen toiminta taiteen perusopetuksen piiriin ja kehittänyt vuonna 2010 tehtyä opetussuunnitelmaa eteenpäin. Tilauskursseja järjestettiin 26 eri tilaisuudessa. Opetusta tilattiin pääasiassa eriasteisiin oppilaitoksiin ammattikorkeakouluista peruskouluihin sekä kulttuuritapahtumien yhteyteen. Sarjakuvakeskuksella järjestettiin myös opettajille suunnattuja koulutuspäiviä, joiden tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta sarjakuvaopetuksesta ja jakaa kokemuksia ja tehtäviä sen kehittämiseen kouluissa.

Kuvitus: Milla Paloniemi

10


Kevätlukukausi Dokumentaarinen ja omaelämänkerrallinen sarjakuva Kurssilla tehdään sarjakuvia sekä omasta elämästä että muiden tarinoista ja käydään läpi sarjakuvapäiväkirjan tekeminen, reportaasisarjakuva ja uutissarjakuva. Kurssilla käydään eri tapahtumissa ja tehdään reportaaseja sekä kritiikkejä. Opettajina Mari Ahokoivu ja Aino Sutinen. Tiina Pystysen sarjakuvakurssi Kurssin aiheita ovat mm. typografia, kuvan ja tekstin suhde sekä omaelämänkerrallisen materiaalin käyttö aineistona sarjakuvassa ja käsikirjoituksessa. Kurssilla pohditaan taidetta pelikenttänä ja sitä, millaista on julkaista sarjakuvaa ja kirjoja Suomessa. Opettajana kirjailija, graafikko ja sarjakuvataiteilija Tiina Pystynen. Valokuvasarjakuvan peruskurssi Kurssilla käsitellään staattisen kuvan käyttöä kerronnassa, pohditaan käsikirjoitusta lähtökohtana valokuvanovelli, valokuvasarjakuvan toteutustapoja sekä tutustutaan valaisemiseen ja valokuvauksen perusteisiin. Kurssin aikana toteutetaan valokuvilla oma sarjakuvanovelli. Opettajana sarjakuvapiirtäjä Kari Juhola. 6–13-vuotiaiden iltapäivä-kurssit Iltapäiväkursseilla käydään läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. Kursseilla suunnitellaan hahmoja ja ideoidaan ympäristöjä tuttuja ja harvinaisempia välineitä käyttäen. Opettajana Antti Hintsa. Story Circle sarjakuvantekijöille Kurssin aikana oma tarinaidea tai käsikirjoituksen synopsis esitellään muulle ryhmälle ja opettajille. Yhdessä keskustellen löydetään uusia näkökulmia, ideoita, rikotaan totuttuja ajattelutapoja ja kiteytetään tarinasta olennainen esiin. Kurssin tavoitteena on tutustua käsikirjoittamisprosessiin ja auttaa osallistujia henkilökohtaisesti tarinan kanssa eteenpäin. Opettajina Antti Hintsa ja Johan Eicchorn.

Hahmotyöpaja nuorille Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija sarjakuvahahmon luomiseen ideoinnista valmiiseen visuaaliseen hahmoon. Luotuja hahmoja testataan erilaisissa ympäristöissä ja niiden välille rakennetaan dialogeja eri harjoitusten avulla. Opettajana Joonas Lehtimäki. Havainnosta paperille Kurssi koostuu luennosta ja erilaisista piirustustehtävistä, joita käydään piirtämässä mm. luonnontieteellisessä museossa, kasvitieteellisessä puutarhassa ja muualla kaupungilla. Kurssilla pohditaan havaintoa sarjakuvantekijän näkökulmasta. Opettajana kuvataiteilija Janne Kärkkäinen. Kuvittamisen peruskurssi Kurssilla perehdytään kirjankuvituksen prosessiin. Opitaan havainnoimaan ympäristöä, suunnittelemaan kiinnostavia hahmoja sekä hakemaan inspiraatiota ja visuaalista materiaalia oman työn tueksi. Havainnon ja ideoinnin kautta siirrytään kuvakäsikirjoituksen tekemiseen ja paneudutaan kirja-aukeaman sommitteluun. Opettajana kuvittaja Nadja Sarell. Sarjakuvan kustantaminen ja markkinointi Kurssilla käsitellään sarjakuvien markkinointia, myyntiä ja kustantamista Suomessa. Kurssi tarjoaa vinkkejä ja ohjeita pienkustantajille, työryhmille, omakustanteiden tekijöille ja kustantajaa etsiville. Opettajana Pitkämieskaupan entinen omistaja ja yksi Huuda Huuda -kustannuksen perustajista Jelle Hugaerts.

11


Syyslukukausi Blogikurssi Kurssilla luodaan oma sarjakuvablogi ja opetellaan sen käyttö harrastus- ja työvälineenä. Kurssilla keskitytään blogin graafiseen ulkoasun suunnitteluun, blogin mahdollisuuksiin julkaisukanavana ja ansioluettelona sekä blogisarjakuvan erityispiirteisiin. Opettajana sarjakuvataiteilija Mari Ahokoivu. Kuvittamisen syventävä kurssi Kurssilla perehdytään kirjankuvituksen prosessiin. Opitaan havainnoimaan ympäristöä, suunnittelemaan kiinnostavia hahmoja sekä hakemaan inspiraatiota ja visuaalista materiaalia oman työn tueksi. Havainnon ja ideoinnin kautta siirrytään kuvakäsikirjoituksen tekemiseen ja paneudutaan kirja-aukeaman sommitteluun. Opettajana kuvittaja Nadja Sarell. Käsikirjoitustyöpaja Työpaja on jatkoa vuoden 2010 Perusteellinen ja monipuolinen käsikirjoituskurssi -kokonaisuudelle. Käsiteltäviä teemoja ovat dramaturgia, hahmot, tekstin ja kuvan erot kerronnassa, oma elämä tarinan lähtökohtana, tavallisimmat tarinamallit ja perusteemat, nollaversio ja tyyli. Tehtävät ja harjoitukset on kerätty laajasti luovan kirjoittamisen, teatterin, sarjakuvan ja elokuvakäsikirjoittamisen alueilta. Opettajana Antti Hintsa.

12

Sarjakuvailmaisu 1 (Syyslukukausi) Kurssi keskittyy ideointiin ja inspiraation etsimiseen. Tarkoituksena on kerätä materiaalia myöhempää työskentelyä varten ja kartoittaa lähestymistapoja sarjakuvan tekemiseen. Sarjakuvablogeja käytetään kurssilla työvälineenä ja tehtävien palautukset hoidetaan omien blogien kautta. Opettajina mm. Mari Ahokoivu, Marko Turunen ja Karri Laitinen. Syyslomakurssi lapsille Kaksipäiväisellä syyslomakurssilla tutustaan eri tapoihin tehdä sarjakuvaa. Kurssilla piirretään sarjakuvaa suureen kokoon, tulitikkurasiaan ja pienoismalliksi. Oppilaat tutustuvat sarjakuvan perinteisiin työvälineisiin ja sekä harvinaisempiin tekniikoihin. Opettajana Kalle Hakkola. 6–13-vuotiaiden iltapäiväkurssit Iltapäiväkursseilla käydään läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. Kursseilla suunnitellaan hahmoja ja ideoidaan ympäristöjä tuttuja ja harvinaisempia välineitä käyttäen. Opettajana Antti Hintsa. Kuvitus: Max Sarin


Säännölliset ilmaiset työpajat sarjakuvakeskuksella Nuorten maanantaityöpaja Nuortenpaja suunnattiin noin 13–18-vuotiaille ja siellä tutustuttiin sarjakuvantekoon vapaamuotoisten tehtävien kautta. Vetäjänä keväällä sarjakuvapiirtäjä ja mielenterveys- ja päihde-erikoistunut lähihoitaja Petri Koikkalainen ja syksyllä sarjakuvatekijä Hanna-Pirita Lehkonen. Työpajan yhteisblogi toimii osoitteessa http://oravien.sarjakuvablogit.com Viikottainen paja tarjosi nuorille matalakynnyksisen mahdollisuuden syventää ja saada tukea harrastukseen sekä tavata muita samasta harrastuksesta kiinnostuneita pääkaupunkiseudun nuoria. Toimintaan sitoutunut ryhmä tuotti materiaalia yhteiseen blogiin ja näyttelyyn. Lisäksi nuoret toteuttivat pajalla henkilökohtaisia projektejaan, hioivat koulutöitä ja valmistautuivat koulujen pääsykokeisiin.

Perjantain avoimet piirtoillat Sarjakuvakeskus järjesti avoimia piirtoiltoja joka perjantai klo 14–18. Piirtoillat oli suunnattu niin harrastelijoille kuin ammattilaisille ja niissä vaihdettiin ajatuksia ja palautetta omista ja muiden töistä rennossa ilmapiirissä. Keskuksen opetustilat ja työvälineet olivat tilaisuuksien aikana vapaasti käytettävissä. Vetäjänä toimi syksyllä Max Sarin. Lasten lauantai Lasten lauantai on osa joka kuun viimeisenä lauantaina järjestättävää Sarjislauantaitapahtumaa. Avoin työpaja on ollut suosittu kaikenikäisten lasten keskuudessa. Vuonna 2011 teemoina olivat mm. merirosvot, ritarit ja linnanneidot, avaruus ja salapoliisit. Koululaisvierailut Kevään 2011 aikana järjestettiin 25 koululaisvierailua, joihin osallistui koululuokkia eri kouluista ympäri Helsinkiä.

13


Järjestetyt tilauskurssit Kevät Corto Maltese -Demotyöpaja Kohderyhmä/tilaaja: Ateneumin taidemuseo Opettajat: Antti Hintsa ja Jonna Wikström Corto Maltese -Työpajat Kohderyhmä/tilaaja: nuoret/Helsingin kaupunki Opettajat: Antti Hintsa ja Jonna Wikström Dinosaurustyöpaja lapsille Kohderyhmä/tilaaja: lapset/Tieteidentalo Vantaa Opettaja: Antti Hintsa Koulutuspäivä kuvataideopettajille Kohderyhmä/tilaaja: Kuvataideopettajat ry Opettajat: Solja Järvenpää, Johanna Kallio, Jenny Eräsaari ja Mari Ahokoivu Sarjakuvan perusteet -työpaja Kohderyhmä/tilaaja: Heltec Opettaja: Joonas Lehtimäki Sarjakuvatyöpajat Kotkan kaupungille Kohderyhmä/tilaaja: lapset ja nuoret/ Kotkan kaupunki Opettajat: Petri Koikkalainen ja Karri Lehtonen Syksy Dinosaurustyöpaja Kohderyhmä/tilaaja: lapset/Skidit festarit Opettajat: Antti Hintsa, Milla Paloniemi, Petri Koikkalainen ja Kalle Hakkola

Inspiroiva sarjakuva Kohderyhmä/tilaaja: Hämeen AMK Opettaja: Joonas Lehtimäki Kuvitustyöpaja Kohderyhmä/tilaaja: Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Outokumpu Opettaja: Laura Valojärvi Maailman sarjakuvat -työpaja Kohderyhmä/tilaaja: Helsinki Refugee Film Festival Opettaja: Petri Koikkalainen Mangasarjakuvatyöpaja Kohderyhmä/tilaaja: Kontulan kirjasto Opettajat: Hanna-Pirita Lehkonen ja Maura Manninen Non-stop-sarjakuvapaja Kohderyhmä/tilaaja: Lasten kulttuurikeskus LAKU Opettaja: Heidi Salminen Sarjakuva kielenä aivovammaisille Kohderyhmä/tilaaja: Asumispalvelusäätiö ASPA Opettajat: Petri Koikkalainen ja Susanna Partio Sarjakuvahahmotyöpajat Kohderyhmä/tilaaja: Postimuseo Opettaja: Heidi Salminen Sarjakuvan perusteet -työpaja Kohderyhmä/tilaaja: Ranskalainen koulu Opettaja: Tuovi Eskola Sarjakuvan perusteet -työpaja Kohderyhmä/tilaaja: Viikin kirjasto Opettaja: Heidi Salminen Sarjakuvan perusteet -työpaja Kohderyhmä/tilaaja: Imatran nuorisotalo Opettaja: Petri Koikkalainen

14


Sarjakuvan perusteet -työpaja Kohderyhmä/tilaaja: Suomen Lasten Parlamentti Opettaja: Petri Koikkalainen Seikkailusarjakuvatyöpaja Kohderyhmä/tilaaja: Kannelmäen kirjasto Opettaja: Petri Koikkalainen Syventävä sarjakuvatyöpaja Kohderyhmä/tilaaja: Helsingin Diakonissalaitos Opettaja: Petri Koikkalainen Tarinoita Pihlajanmäestä Kohderyhmä/tilaaja: lapset/Helsingin kaupunki Opettajat: Antti Hintsa, Joonas Lehtimäki, Karri Lehtonen, Petri Koikkalainen, Hannele Richert ja Heidi Salminen T-paitapaja Kohderyhmä/tilaaja: Nuorisoasiankeskus/ RuutiExpo2011 Opettaja: Petri Koikkalainen Valokuvasarjakuvan peruskurssi Kohderyhmä/tilaaja: henkilökunta/ Laurean AMK Opettaja: Hannele Richert Viidakkotyöpaja Kohderyhmä/tilaaja: Keravan taidekoulu Opettajat: Hanna-Pirita Lehkonen, Maura Manninen ja Laura Mitrunen Voimauttava sarjakuva mielenterveyskuntoutujille Kohderyhmä/tilaaja: Helsingin klubitalot ry. Opettajat: Antti Hintsa ja Joonas Lehtimäki

Sarjakuva sosiaalityön ja kasvatuksen tukena

Kuvitus: Petri Koikkalainen

Sarjakuvan perusteet -työpaja Kohderyhmä/tilaaja: Lastentarhanopettajien koulutustilaisuus Opettaja: Petri Koikkalainen

Vuoden 2011 aikana Sarjakuvaseuralla oli useita projekteja, joissa hyödynnettiin sarjakuvaa sosiaalityön apuvälineenä ja kasvatustyön tukena sekä rasisminvastaisessa työssä. Sarjakuvakeskus teki yhteistyötä laajasti eri sosiaalitoimijoiden (päiväkodit, nuorisotapahtumat, nuorisotyö- ja aikuisen asumispalvelut) ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Sarjakuvaa käytettiin välineenä rasisminvastaisessa työssä ja nuorten kansalaisaktiivisuuden ja oman vaikuttamisen aktivointiin muun muassa lasten ja nuorten omien näkemysten ja mielipiteiden tukemiseen ja julkiseen ilmaisuun RuutiExpo2011 -tapahtuman T-paitapajassa. Myös lastentarhaopettajia koulutettiin käyttämään sarjakuvaa ja poikkitaiteellisia menetelmiä oman työn tukena esikoululaisten hienomotoriikan, kielellisten, sosiaalisten ja matemaattisten taitojen tukemiseen. Asumispalvelusäätiö ASPA:n kanssa järjestetyssä Sarjakuva kielenä aivovammaisille -kurssissa kerättiin kokemuksia ja luotiin toimintamalleja aivovammaisten ryhmätoimintaan ja yksilön viestinnän ja itseilmaisun tukemiseksi. Kurssilta saatiin paljon positiivisia kokemuksia ja elämyksiä niin ohjaajilta kuin asiakkailta. Toiminnan lopuksi töistä koostettiin näyttely ASPA:n tiloissa. Projektista koostetaan vuonna 2012 raportti ja tehtäväpohjat toiminnan jatkamiseksi myös tulevaisuudessa. Projektia vetivät Petri Koikkalainen ja Susanna Partio.

15


Ufoja Lahdessa -näyttely Lahden muotoiluasemalla.

2.15 Muut tapahtumat Sarjakuvakeskus goes Lahti Lahden Muotoiluasemalla järjestettiin viikon ajan 13.–18.6. monenlaisia sarjakuva-aiheisia tapahtumia. Maanantaista perjantaihin pidettiin aamupäivisin sarjakuvapajoja lapsille. Salapoliisiteemaisissa pajoissa ratkottiin sarjakuvan keinoin erilaisia kaupungissa tapahtuvia outoja käänteitä, ja paikalla vierailivat myös ylikonstaapeli Vesa Okkola ja paikallismedia. Iltapäivisin vuorossa olivat nuortenpajat, joiden teemana oli "Ufoja Lahdessa". Muotoiluasemalla järjestettiin lisäksi Marko Turusen ja Mikko Luostarisen näyttely Ufoja Lahdessa sekä Mikko Saaraisen Kemin pohjoismaisen

16

sarjakuvakilpailun voittotyöstä koostettu näyttely. Ohjelmaan kuului myös perjantai-illan sarjakuvakaraoke, jossa esiteltiin sarjakuvantekijät Joonas Rinta-Kanto, Jari Vaara, Jukka Tilus ja Aiju Salminen, ja Sarjakuvalauantai, ilmainen sirkusteemainen työpaja kaikenikäisille lapsille. Tapahtumassa mukana olivat Suomen sarjakuvaseura ry, Uudenmaan taidetoimikunta, Hämeen taidetoimikunta, WDC Helsinki 2012, Lahden Muotoiluasema, Ravintola Tirra ja Lahden kaupungin kulttuurikeskus.


24 tuntia sarjakuvaa -tapahtuma 1.–2. lokakuuta kokoonnuttiin jälleen kansainvälisen 24-H Comics Day’n merkeissä. Yli 20 osallistujaa toteuttivat 24-sivuisen sarjakuvan vuorokauden sisällä (tuotokset luettavissa osoitteessa www.24tuntiasarjakuvaa.info). Tapahtuman sponsoreina toimivat Arabian Siwa, Kynä ja Paperi, keräilyliike Kulkukatin poika, Redbull sekä ravintola HerkkuHaarukka, joka tarjosi luovan työn tekijöille pizzat. Tarinoita PihlajamäestÄ -projekti Pihlajamäessä järjestettiin syys-marraskuussa sarjakuvatyöpajoja kaikenikäisille lapsista vanhuksiin. Työpajoja pidettiin Lähiöasemalla, Viikin kirjastossa, Helsingin uudella yhteiskoululla ja Pihlajamäen ala-asteella. Niissä tehtiin sarjakuvia liittyen osallistujien omiin muistoihin ja kokemuksiin Pihlajamäestä. Opetuksessa hyödynnettiin Maailman sarjakuvat ry:n ruohonjuuritason metodia, jotta kynnys sarjakuvien piirtämiseen olisi matalampi. Työpajoissa käytiin läpi sarjakuvan perusteita ja sarjakuvan luomista käsikirjoituksesta valmiiseen teokseen. Projekti huipentui Pihlajamäen ostoskeskuksessa pidettyyn sarjakuvanäyttelyyn. Lisäksi näyttelytyöt koottiin omaksi julkaisuksi, joka jaettiin kaikille työpajoihin osallistuneille sekä yhteistyökumppaneille. Tarinoita Pihlajamäestä on pilottihanke, jonka tavoitteena oli tallentaa lähiöalueen historiaa, sitouttaa asukkaita alueeseensa ja vahvistaa paikallisidentiteettiä lapsista vanhuksiin. Sarjakuva valikoitui tarinoiden ilmaisukeinoksi suomalaisen sarjakuvan ja Sarjakuvaseuran 100- ja 40-vuotisjuhlavuosien kunniaksi. Hanketta oli toteuttamassa Helsingin kaupungin lähiöprojekti, kulttuurikeskus, Pihlajamäen

lähiöasema, opetusvirasto, työväenopisto, Helsingin kaupunginmuseo, Sarjakuvakeskus, Helsingin Uusi yhteiskoulu, Pihlajamäen alaaste, Viikin kirjasto ja Pihlajamäen ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys ry. Työt ovat esillä osoitteessa pihlis.sarjakuvablogit.com. Näyttely järjestettiin Pihlajamäen ostoskeskuksella 12.12.2011-9.1.2012. Näyttely tulee myös olemaan Helsingin kaupunginmuseossa toukokuussa 2012 osana World Design Capital Helsinki 2012 -tapahtumaa. Sarjakuva-arkistohanke Sarjakuva-arkistohanke on Sarjakuvakeskuksen yhteydessä toimivan Sarjakuvan tiedotuskeskuksen hanke. Vuonna 2011 aloitetun hankkeen tavoitteena on järjestää kotimaiseen sarjakuvaan liittyvän alkuperäismateriaalin – piirrosoriginaalien, luonnosten, käsikirjoitusten jne. – arkistointi ja varmistaa tämän kansallisesti merkittävän aineiston säilyminen tutkijoiden ja jälkipolvien aktiivista käyttöä varten. Projektissa myös kartoitetaan kuvitus- ja käyttökuvan koontia maassa ja pyritään edistämään sen koordinoitua tallentamista. Projektista vastaa Reija Sann ja se on saanut rahoitusta Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

17


3. helsingin 26. sarjakuvafestivaalit Suomen sarjakuvaseuran järjestämät Helsingin sarjakuvafestivaalit ovat suurin sarjakuva-alan tapahtuma pohjois-Euroopassa. Festivaalit koostuvat näyttelyistä, puheohjelmasta, sarjakuvamarkkinoista, Pienlehtitaivaasta, kilpailuista ja klubeista. Maksuton tapahtuma palvelee sarjakuvasta kiinnostuneita mahdollisimman laaja-alaisesti. Festivaalin tavoitteena on nostaa sarjakuva esille paitsi sarjakuvaharrastajille myös kävijöille, joille sarjakuva ei ole ennestään tuttu. Helsingin sarjakuvafestivaalit keräsivät ennätysyleisön vuonna 2011. Yli 25 000 sarjakuvasta kiinnostunutta vieraili kolmipäiväisessä tapahtumassa 16. - 18.9.2011. Kaksi erityisteemaa nostettiin festivaalien keskiöön vuonna 2011: brittiläinen sarjakuva ja suomalaisen sarjakuvan sata vuotta. Brittiläinen sarjakuva tunnetaan uraauurtavista underground-piirtäjistä 70-luvulta sekä englanninkielistä mainstream-sarjakuvaa 80-luvulta eteenpäin elävöittäneistä tekijöistä. 2010-luvulla uusi, omaehtoinen brittiläisen sarjakuvan aalto on astumassa esiin. Festivaalit ohjelmiston taiteellisesta tuotannosta vastasi lontoolainen sarjakuvatoimittaja ja tietokirjailija Paul Gravett (kirjoittanut mm. teoksen Sarjakuvaromaani ja miten se voi muuttaa elämäsi, Otava 2007). Vuonna 2011 juhlittu myös suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuosi näkyi myös ohjelmassa suomalaisen sarjakuvan historiaa valottavan ohjelman ja näyttelyiden kautta. Festivaalitaiteilijana toimi pitkän linjan sarjakuvataiteilija Timo “Timppa” Mäkelä.

18

3.1 Ohjelma ja tapahtumapaikat Festivaaliohjelmaa järjestettiin tapahtuman ajan useissa eri tapahtumapaikoissa. Yhteensä ohjelmaa järjestettiin noin 100 tunnin edestä. Pääteltta - Festivaalien päätapahtuma järjestettiin toista kertaa Lasipalatsin aukiolle rakennetussa tapahtumateltassa. Telttassa järjestettiin sarjakuvamarkkinat, jossa kotimaiset ja kansainväliset näytteilleasettajat esittelivät julkaisujaan. Pääteltan lavaohjelmassa nähtiin muun muassa kotimaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden haastatteluja. Laituri - Kaupunkisuunnitelutila Laiturissa ohjelma keskittyi suomalaisen sarjakuvan 100-vuotiseen historiaan esitelmien ja luentojen muodossa.


Postimuseo - Postimuseon Hahmoterapiaa -näyttely oli ilmaiseksi avoin yleisölle festivaalilauantaina. Ohjelmassa nähtiin “Inside the comic mind” -luentosarja, jossa festivaalien kansainväliset kutsuvieraat esitelmöivät. Kirjasto 10 - Festivaalien kirjastolavalla nähtiin kaksi teemoitettua ohjelmakokonaisuutta. Sarjakuvan lukupäivässä puhuttiin sarjakuvien lukemisesta ja vinkattiin kiinnostavia uutuusjulkaisuja. Korkkaripäivän ohjelma keskittyi sotasarjakuvaan eri näkökulmista. Elisa studio - Lasipalatsin Elisa Studion ohjelma koostui “sarjakuvakaraokesta”, jossa suomalaiset tekijät esittelivät työprosessiaan lyhytelokuvasarjana. Suomalainen kirjakauppa - Kampin kauppakeskuksen kirjakauppa toimi yhtenä festivaalin haastattelulavoista. Suomalaiset ja kansaiväliset tekijät esittelivät lavahaastatteluissa uutuusteoksiaan. Henry’s Pub - Festivaalien baarilavalla nähtiin sarja tekijähaastatteluja ja elävää musiikkia. Pubissa järjestettiin myös festivaalin iltaklubiohjelma Pienlehtitaivas - Festivaaliteltan kylkeen rakennettuun Pienlehtitaivas-telttaan pystytettiin tila, josta tarjottiin omakustanne- ja fanzinejulkaisijoille myyntipöytiä ilman korvausta. Pienlehtitaivaan ohjelmassa esittäytyivät omakustannetaiteilijat. Klubit - Sarjakuvafestivaalien illanvietto-ohjelmaa oli tarjolla neljänä päivänä. Kutiklubi-tapahtumassa (Lepakkomies) nähtiin kokeellista musiikkia ja kirjanjulkistustilaisuus. Suuri kurpitsa -klubilla (Henry’s Pub) juhlittiin 30-vuotiasta tamperelaiskustantamoa useamman livebändin voimin. Lauantaina ja sunnuntaina järjestettiin DJ-klubit (Henry’s Pub ja mbar).

Lasten ohjelmaa - Festivaaliteltassa järjestettiin tapahtumaa edeltävänä torstaina Laps rakas -lastentapahtuma, johon festivaalit tuottivat Sarjakuvan Kylli-täti -sarjakuvasadunkerrontaesityksen. 3.2 Näytteilleasettajat Seuraavat näytteilleasettajat osallistuvat osastollaan festivaalien päätapahtumaan. Ulkomaisilta kutsuvierasnäytteilleasettajilta ei peritty erillistä osallistumismaksua. Suomesta: Arktinen Banaani Apollo Asema kustannus Daada books Egmont Fantasiapelit Huuda Huuda Jalava Kreegah Bundolo Kristian Huitula Kumiorava Kuti Lehmäoja Markku Tanttu Punainen jättiläinen Rosebud Sammakko SS Libricon Suuri Kurpitsa Tempera Varusteleka WSOY Zum Teufel

19


Ulkomailta:

Drops (Saksa) Landfill edition ja Manymono (Iso-Britannia) No Comprendo Press (Norja) Apa Apa (Espanja) Canicola (Italia) Anders Brønserud (Tanska) Kus! (Latvia) Geneva Rosett-Hafter (Suomi/USA) Chili Com Carne (Portugali) David Kerr (Skotlanti) The Treasure Fleet (Saksa) Gregor Hinz (Saksa) Juliacks (USA) ja Sara Bipede (Ruotsi) Matias Elftorp (Ruotsi) C’est Bon Kultur (Ruotsi) Comica Festival ja Escape Books (Iso-Britannia) Serrote publishing (Portugali) 3.3 Vieraat Zeina Abirached: Libanonissa vuonna 1981 syntynyt Zeina Abirached ammentaa sarjakuviensa aiheet sodan värittämästä lapsuudesta. Persepolis-teoksesta tunnetun Marjane Satrapin tavoin hän kertoo sodan mielettömyydestä lapsen näkökulmasta, samankaltaisella pelkistetyllä tyylillä. Andrea Bruno: Canicola-ryhmän italialaisista jäsenistä kansainvälisesti tunnetuin on Andrea Bruno (s. 1972), joka alkoi tehdä sarjakuvia 1990-luvun alussa. Canicola on julkaissut häneltä kaksi albumia, Brodo di niente (2007, ilm. myös ranskaksi) ja Sabato tregua (2009). Muita Brunon kirjoja: Black Indian Ink ja Disappearer. Hänen sarjakuviaan on lisäksi ilmestynyt muun muassa sveitsiläisessä Strapazinissä, norjalaisessa Forrestenissa ja suomalaisessa Glömpissä.

20

Dániel Csordás: Dániel Csordás on unkarilainen sarjakuvataiteilija, taidemaalari ja toimittaja, jonka sarjakuvia julkaistaan säännöllisesti lehdissä Wan2, Pinkhell ja Roham. Vuodesta 2009 lähtien Csordás on pitänyt myös sarjakuvablogia, jonka Unkarin sarjakuvaseura on palkinnut Alfabéta-palkinnolla. Csordás on osallistunut Helsingin festivaaleilla esillä olevaan FINEST-näyttelyyn ja siihen liittyvään antologiaan Call it a Day. Marcos Farrajota: Marcos Farrajota (s. 1973, Lissabon) on työskennellyt vuodesta 2000 Lissabonin sarjakuvakirjastossa, Bedeteca de Lisboassa, tuottajana, opettajana ja toimittajana. César Ferioli: Disney-piirtäjä Ferioli (s. 1959) tunnetaan Suomessa Aku Ankka -tarinoistaan. Feriolin lahjakkuus tuli ensi kertaa esille ranskalaiselle Le journal de Mickeylle tehdyissä sarjoissa. 1980-luvun lopusta lähtien Ferioli on työskennellyt ensisijaisesti Egmontille. Hänen piirrostyyliinsä ovat vaikuttaneet mm. Daniel Branca sekä Floyd Gottfredson. Paul Gravett ja Peter Stanbury: Toimittaja Gravett ja graafinen suunnittelija Stanbury ovat työskennelleet yhdessä lukuisten arvostettujen sarjakuva-aiheisten tietoteosten parissa. Gravett ja Stanbury koordinoivat festivaalien brittiläisen ohjelman. George Low: Commando-lehden pitkäaikainen toimittaja Georgo Low on tehnyt elämäntyönsä “Korkeajännitys” -sarjakuvien parissa. Festivaaleilla Low luennoi pitkästä urastaan. Frank Odoi: Ghanalainen Frank Odoi on on afrikkalaisen sarjakuvan uranuurtaja, jonka töitä on julkaistu muun muassa kaikissa Itä-Afrikan maissa. Hän muutti Keniaan jo 1970-luvulla. Suomessa Like Kustannus on julkaissut Odoin Golgoti-albumin vuonna 1995.


Stephan Pastis: Lakimieheksi opiskellut Stephan Pastis (s. 1958) siirtyi sarjakuvapiirtäjäksi vuonna 2002, kun hänen sarjansa Helmiä sioille (Pearls Before Swine) pääsi sanomalehtilevitykseen. Nykyään se ilmestyy 650 lehdessä ympäri maailman. Cyril Pedrosa: Vuonna 1972 syntynyt ranskalainen Cyril Pedrosa laatii teoksensa ainutlaatuisella visuaalisella käsialalla, jossa yhdistyvät Gustave Dorén musteinen maisema ja Jorge Luis Borgesin myyttinen kirjoitustyyli. Pedrosa opiskeli animaatiota Gobelinin taidekoulussa ja pääsi Ranskan Disneylle toteuttamaan Notre Damen kellonsoittaja ja Herkules -animaatioita 1996-98. Tämän jälkeen hän siirtyi sarjakuvien pariin tavattuaan David Chauvelin, joka laati käsikirjoituksen Pedrosan ensimmäiseen sarjakuvaan Ring Circus. Pedrosan notkeassa viivankäytössä ja näyttäviä kuvia kuljettavassa tarinoinnissa on selviä animaatiovaikutteita. Polina Petrushina: Polina Petrushina (1985) on venäläinen, Ranskan Strasbourgissa asuva sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Monen venäläisen tarinankertojan tapaan nuori nainen nimeää inspiraatiokseen absurdisti Daniil Harmsin. Warren Pleece: Warren Pleece on brittiläinen sarjakuvantekijä, joka tunnetaan varsinkin Vertigo -sarjakuvalinjalle tehdyistä töistään. Hänen tunnetuin - ja kohutuin - teoksensa on Garth Ennisin kanssa tehty uskonnollinen satiiri True Faith.

aikaan Aalto-yliopiston sarjakuvaopiskelijoita kolmipäiväisessä työpajassa. Bryan ja Mary Talbot: Brittiläisen underground- ja fantasiasarjakuvan pioneeri Bryan Talbot (s. 1952) on kansainvälisesti arvostettu ja runsaasti palkittu tekijä. Lancashiressa syntynyt Talbot on koulutukseltaan graafinen suunnittelija, jonka tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa The Adventures of Luther Arkwright ja Tuhman rotan tarina. Mary Talbot on on kirjoittanut useita äidinkielen, mediatieteen ja naistutkimuksen akateemisia oppikirjoja. Hänen ensimmäinen sarjakuvakäsikirjoituksensa Dotter of her father’s eyes on tarina Maryn ja hänen James Joycen tuotantoa tutkineen isänsä suhteesta. Matthias Wivel: Matthias Wivel on kirjoittanut väitöskirjan taidehistoriasta Cambridgen yliopistoon. Hän kirjoittaa mm. The Comics Journaliin ja blogiinsa. Wivel on toimittanut pohjoismaista sarjakuvaa esittelevän Kolor Klimax -antologian (Fantagraphics), joka julkistettiin sarjakuvafestivaaleilla. 3.4 Näyttelyt Helsingin sarjakuvafestivaalien näyttelyt on listattu toimintakertomuksen kappaleeseen 5. Helsingin 26. sarjakuvafestivaalit on dokumentoitu osoitteessa www.sarjakuvafestivaalit.fi

Sergi Puyol: Sergi Puyol (1980) on espanjalainen graafinen suunnittelija ja sarjakuvataiteilija. Itseoppinut piirtäjä kuvailee työtään tee se itse -etiikan läpäisemäksi ja on sarjakuvissaan kunnostautunut arkitilanteiden tarkkailijana. Olivier Schrauwen: Belgialainen sarjakuvataitelija Olivier Schrauwen tunnetaan Suomessa teoksistaan Poika Kulta ja Mies joka antoi partansa kasvaa. Schrauen opetti festivaalien

21


4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Suomen sarjakuvaseura pyrkii aktiivisesti edistämään suomalaisen sarjakuvan ja sen tekijöiden näkyvyyttä kansainvälisellä kentällä. Seura toteuttaa ja koordinoi itse monia kansainvälisiä hankkeita. Vuonna 2011 keskityttiin yhteistyöhön erityisesti Balttian ja Itä-Euroopan sarjakuvatoimijoiden kanssa ja muun muassa Nordicomics-hankkeen toiminnan laajentamiseen kyseisille alueille. Tavoitteena on luoda järjestäytynyttä ja monipuolista yhteistyötä, josta olisi kulttuurista ja toiminnallista hyötyä kaikkien osallistujamaiden sarjakuvatoimijoille. Lukuisten projektien ja suurempien kokonaisuuksien lisäksi Suomen sarjakuvaseura lähetti edustajia moniin kansainvälisiin merkkitapahtumiin ja vieraili muun muassa Angoulêmen, Tukholman ja Budapestin sarjakuvafestivaaleilla, Sveitsin Fumettossa, Oslon OPX:ssä, New Yorkin Moccassa sekä Pietarin Boomfestissa. Tapahtumiin osallistumalla sarjakuvaseura solmi merkittäviä suhteita, jotka ovat poikineet jo useita yhteistyöprojekteja ja jotka muodostavat pohjaa kasvavalle sarjakuvaviennille. 4.1 Finnish Comics Annual Finnish Comics Annual -antologiasarja toimii näyteikkunana laadukkaaseen suomalaiseen sarjakuvaan ja sen avulla pyritään luomaan tekijöille uusia julkaisukanavia ulkomailla. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 2011 Ville Hännisen toimittamana ja se sai erittäin hyvän kansainvälisen vastaanoton ja pääsi esille mediassa ja alan tapahtumissa. Vuoden 2011 kirjassa olivat mukana seuraavat taiteilijat: Terhi Ekebom, Matti Hagelberg, Jyrki Heikkinen, Ina Kallis, Kati Kovács, Reijo Kärkkäinen, Jarno LatvaNikkola, Hanneriina Moisseinen, Tommi Musturi, Pauliina Mäkelä, Jyrki Nissinen, Ville Pirinen, Aapo Rapi, Jii Roikonen, Jenni Rope, Jukka Tilsa, Marko Turunen, Riitta Uusitalo, Jari Vaara ja Amanda Vähämäki. Finnish Comics Annual 2012 julkaistaan maaliskuussa 2012 Leipzigin kirjamessuilla.

22

Kirjasarjan toisen osan toimittaa sarjakuvaneuvos Reija Sann. Vuoden 2013 kirja julkaistaan ranskaksi, ja vuoden 2014 saksaksi. Kyseessä on kotimaisen sarjakuvakentän yhteinen hanke suomalaisen sarjakuvan kansainvälisen tunnettuuden ja viennin edistämiseksi. Finnish Comics Annual on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön sarjakuvan kulttuuriviennin kärkihanketta. Hanketta tehdään myös yhteistyössä FILIn (Finnish Literature Exchange) kanssa. 4.2 Pop up -Koomiksikeskus Tallinnassa 4.–10.12.2011 Sarjakuvakeskus pystytettiin viikoksi Tallinnaan. Tapahtuma toteutettiin yhdessä Suomen Viron-instituutin kanssa, ja sen

koomiksikeskus POP-UP

pood näitused kohvik töötoad

Rotermanni 4.–10.12.2011

POP-UP www.sarjakuvakeskus.fi/koomiksikeskus

Rotermanni 8, 10111 Tallinn rotermannikvartal.ee


tavoitteena oli esitellä suomalaisen sarjakuvan moni-ilmeisyyttä ja sarjakuvan tarjoamia mahdollisuuksia. Virolaiset saivat pop up -koomiksikeskuksen kautta mahdollisuuden solmia kansainvälisiä kontakteja ja esitellä virolaisia sarjakuvantekijöitä. Samoin kuin Arabianrannassakin Sarjakuvakeskus tarjosi kahvi- ja sarjakuvamyynnin lisäksi monenlaisia tapahtumia: työpajoja, näyttelyitä ja tekijöiden esitelmiä. Viikko-ohjelmaan kuului myös kaksipäiväinen kansainvälinen seminaari, jossa pohdittiin sarjakuvan ammattilaisten kesken esimerkiksi sitä, kuinka kansainvälistä yhteistyötä voitaisiin tulevaisuudessa tehostaa. Suomen Viron-instituutin lisäksi projektia oli mukana rahoittamassa Pohjoismainen kulttuuripiste. 4.3 Nordicomics Vuonna 2011 Nordicomics-projekti laajeni pohjoismaisista sarjakuvista myös Baltian sarjakuviin. Nordicomics Baltic -kertue alkoi joulukuussa Tallinnasta, jossa järjestettiin näyttely sekä työpaja Koomiksikeskus-tapahtuman yhteydessä. Näyttelyssä mukana olivat taiteilijat: Emmi Valve (Suomi), Joonas Lehtimäki (Suomi), Joakim Ojanen (Ruotsi), Hanna Gustavsson (Ruotsi), Oskars Pavlovskis (Latvia), Martin Zutis (Latvia), Esben S. Titland (Norja), Kristoffer Kjølberg (Norja), Rikke Bakman (Tanska), Mikkel Sommer (Tanska), Kristel Maamägi (Viro), Joonas Sildre (Viro), Yoshi (Liettua), Akvilė Misevičiūtė (Liettua). Neljän päivän työpajassa osallistujat piirsivät sarjakuvia teemana “Tallinna”. Osallistujia oli Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta sekä Puolasta. Joka ilta kuultiin myös taiteilijaesittelyjä, joissa taiteilijat kertoivat tarkemmin omista työskentelystään. Työpajassa syntyneistä sarjakuvista kootaan antologia, joka julkaistaan keväällä 2012. Nordicomics Baltic näyttely ja

työpajat jatkaa vuoden 2012 aikana Latviaan sekä Unkariin. Nordicomics-verkkosivut (www.nordicomics. info) päivitettiin uudemmaksi versioksi, vastaamaan paremmin Nordicomics-projektin tarpeita. Sivujen päivitystä jatketaan vuoden 2012 aikana, ja sivuille pyritään hakemaan yhteistyökumppaneita myös muista pohjoismaista. Nordicomics-projekti otti myös käyttöön Facebook ja twitter -sivustot, joilla tiedotetaan Nordicomics-tapahtumista sekä muista pohjoismaisista sarjakuva-uutisista. Nordicomics Baltic -projektia rahoitti vuonna 2011 Pohjoismainen kulttuuripiste. Suomen sarjakuvaseura toimi projektin päävetäjänä, yhteistyökumppaneina Suomen viron-instituutti ja Kuš! Komiksi. Nordicomics-projektista vastasi Suomen sarjakuvaseuran puolesta Mari Ahokoivu. 4.4 Suomalaisen ja ruotsalaisen sarjakuvan seminaari Suomen sarjakuvaseura ja Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjestivät 18.-19.11.2011 kaksipäiväisen seminaarin suomalaisille ja ruotsalaisille sarjakuva-alan ammattilaisille. Seminaarin päätavoite oli keskustella suomalaisen ja ruotsalaisen sarjakuvan viennistä, tulevista yhteisprojekteista ja viennin mahdollisuuksista. Seminaarissa kuultiin myös luentoja suomalaisen ja ruotsalaisen sarjakuvan historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta. Seminaarin pääkielenä oli englanti, eikä siinä ollut osallistumismaksua. Seminaarista pyritään tekemään jokavuotinen. Seminaariin liittyen Suomen sarjakuvaseura esitteli Helsingin kirjamessuilla 29.-30.11.2011 uutta ruotsalaista sarjakuvaa sekä sarjakuvaseuran kokoelmien ruotsalaista osuutta. Esillä

23


oli ruotsalaisten kustantajien uutuuskirjoja, mukana mm. Positiv Förlag, Optimal, Kartago förlag ja Wormgod sekä ruotsalaista sarjakuvaa Suomen sarjakuvaseuran kokoelmista. Lisäksi seuran osastolla oli esillä pohjoismaalaista sarjakuvaa Kolor Klimax -näyttelyn kautta. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen, Seriefrämjandetin, Sarjakuvan tiedotuskeskus ry:n ja Uudenmaan taidetoimikunnan kanssa. Tapahtumaa tukivat Svenska kulturfonden ja Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Seminaarista vastasi Suomen sarjakuvaseuran puolesta Mari Ahokoivu. 4.5 Suomalaisen sarjakuvan päivä Oslossa Suomen sarjakuvaseura järjesti Oslossa suomalaisen sarjakuvan päivän 10-11.11.2011. Serieteket-kirjastoon pystytettiin Finnish Comics Annual -näyttely, joka esitteli sarjakuvantekijöitä Finnish Comics Annual 2011 -kirjasta. Torstaina 10.11. Ville Hänninen luennoi suomalaisen sarjakuvan historiasta ja Reija Sannin haastattelussa olivat Matti Hagelberg ja Hanneriina Moisseinen. Illalla pidettiin vielä näyttelyn avajaiset. Torstain tapahtumat olivat kaikille avoimia ja ilmaisia. Perjantaina 11.11. järjestettin yksityinen palaveri Norjan sarjakuva-alan vaikuttajien kanssa. Paikalla olivat Suomen sarjakuvaseuran puolesta Ville Hänninen, Reija Sann ja Mari Ahokoivu, Norjalaisista Berit Petersheim (serieteket), Espen Holtestaul (No Comprendo Press), Erik Falk (Jippi comics) ja Kyrre Goksøyr (Norjan sarjakuvaseura). Palaverissa puhuttiin mm. Nordicomics.info sivuston yhteiskäytöstä, kalenterin käyttöönotosta, mahdollisesta “tuottajien keskustelupalstasta” sekä Kolor klimax 2 -kirjasta.

24

Suomalaisen sarjakuvan päivä sai avustusta Suomalais-norjalaiselta kulttuurirahastolta, Serieteket Oslolta sekä suomalais-norjalaiselta kulttuuri-instituutilta. Suomalaisen sarjakuvan päivästä vastasi suomen sarjakuvaseuran puolesta Mari Ahokoivu. 4.6 Kolor Klimax -antologia Suomen sarjakuvaseura julkaisi yhdessä yhdysvaltalaisen kustantajan Fantagraphics Booksin kanssa uutta pohjoismaista sarjakuvaa esittelevän 256 sivuisen antologian Kolor Klimaxin (ISBN: 978-1-60699-520-4). Antologia julkaistiin Euroopassa Helsingin sarjakuvafestivaaleilla syyskuussa 2011 ja Yhdysvalloissa keväällä 2012. Kolor Klimax – Nordic Comics Now antologia yhdistää 22 taiteilijaa, jotka esittelevät tämänhetkistä parasta pohjoismaista sarjakuvaa. Taiteilijoita on mukana Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Kirja pyrkii esittelemään sarjakuvaa erinlaisten lähtökohtien ja monen genren kautta ja antaa näin kattavan kuvan pohjoismaalaisen sarjakuvan laajasta skaalasta. Antologia nostaa esille uusia pohjoismaisia tekijöitä ja auttaa heitä saamaan töitään julkaistuiksi alan tärkeimmillä markkina-alueilla. Antologia on suunnattu lähinnä vientitarkoituksiin Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille.


Mukana taiteilijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Antologiassa mukana olevat taiteilijat: Mari Ahokoivu (Suomi), Vanessa Baird (Norja), Mikkel Damsbo & Gitte Broeng (Tanska), Joanna Rubin Dranger (Ruotsi), Joanna Hellgren (Ruotsi), Bendik Kaltenborn (Norja), Kolbein Karlsson (Ruotsi), Peter Kielland (Tanska), Johan F. Krarup (Tanska), Tommi Musturi (Suomi), Christopher Nielsen (Norja), Emelie Östergren (Ruotsi), Signe Parkins (Tanska), Joakim Pirinen (Ruotsi), Ville Ranta (Suomi), Aapo Rapi (Suomi), Jenni Rope (Suomi), Mårdøn Smet (Tanska), Rui Tenreiro (Mozambique/Norja/Ruotsi), Thomas Thorhauge (Tanska), and Amanda Vähämäki (Suomi). Antologian oli tarkoitus ilmestyä jo vuoden 2010 aikana, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään kirjan kustantajaneuvotteluiden takia. Fantagraphics Books on tärkeä kustantaja Amerikan markkinoilla, ja heidän mukaan saaminen oli erittäin tärkeää kirjan levityksen kannalta. Aikataulun venyttäminen tuotti tulosta, sillä Fantagraphics Books viimein lupautui lähtemään projektiin mukaan, ja hoitavat näin kirjan levityksen Amerikassa, jolloin kirjan alkuperäinen tarkoitus toteutuu. Kirjan on toimittanut taidehistorioitsija Matthias Vivel Suomen sarjakuvaseuran aloitteen mukaan. Suomen sarjakuvaseura oli vahvasti projektissa mukana alusta loppuun asti, ja toimii myös kirjan eurooppalaisena kustantajana. Antologia tehtiin yheistyössä Suomen sarjakuvaseuran, Dansk tegneserie rådin sekä yksittäisten pohjoismaalaisten sarjakuvakustantajien ja alan vaikuttajien kanssa. Suomen sarjakuvaseura sai avustusta Kolor Klimax -kirjaan Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä.

4.7 Rikke Bakmanin ja Nina Hemmingssonin näyttelyt Helsingin kirjamessuijen aikaan sarjakuvakeskus tarjosi pohjoismaista sarjakuvaa kahden näyttelyn voimin. Esittelyssä olivat tanskalaisen Rikke Bakmanin tänä vuonna Tanskassa ja Ruotsissa julkaistu Glimt -sarjakuvaromaani (Aben maler, Optimal press) sekä Nina Hemmingssonin vastikään suomennettu Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt (WSOY). Molemmista kirjoista oli esillä originaaleja ja taiteilijat olivat tavattavissa Helsingin kirjamessuilla sekä näyttelyn avajaisissa. Rikke Bakmanin vierailun rahoitti suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto ja Nina Hemmingssonin näyttelyä tuki suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. 4.8 Itämeren sarjakuvat -seminaari Suomen sarjakuvaseura järjesti 9.-11.12.2011 Itämeren sarjakuvat -seminaarin. Seminaari järjestettiin Tallinnassa Koomiksikeskustapahtuman yhteydessä. Kolmepäiväisessä seminaarissa kuultiin esitelmiä jokaisen seminaariin osallistuneen maan sarjakuva-alan tilanteesta, käytiin keskustelua yhteistyön syventämisestä sekä pohdittiin mahdollisuutta EU-projektin alottamiseen. Seminaari kokosi yhden pöydän ääreen ensimmäistä kertaa sarjakuva-alan vaikuttajia jopa yhdestätoista maasta. Seminaariin osallistuivat: Christian Maiwald (Reprodukt, Saksa), Sascha Hommer (Reprodukt, Saksa), Kalle Hakkola, Ville Hänninen ja Mari Ahokoivu (Suomen sarjakuvaseura ry), Dmitri Jakolev (Boomfest, Venäjä), Gert Jan Pos (Alankomaat), David Schilter ( Kuš! Komiksi, Latvia), Michal Slomka (Ligatura, Puola), Joonas Sildre (Viro), Mads Bluhm (Komiks.dk, Tanska), Agne Litvinaite ja

25


Nerijus Smolianskis (Kitokia Grafika, Liettua), Espen Holtestaul (No comprendo press, Norja) ja Kristiina Kolehmainen (Serieteket, Ruotsi). Semiaarin rahoitti CIMO. Seminaarista vastasi Suomen sarjakuvaseuran puolesta Kalle Hakkola ja Mari Ahokoivu. 4.9 Venäjän kulttuuriprojekti Sarjakuvaseura syvensi suomalais-venäläistä yhteistyötä vuoden mittaan erilaisin projektein. Sarjakuvakeskuksen julkaisuja -sarjassa julkaistiin keväällä moskovalaisen Polina Petrushinan Isä ja minä -kirja, johon on koottu tekijän lyhyitä tarinoita suomennettuna. Petrushinalla oli myös Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä tekstiilityösarjakuvia esittelevä yhteisnäyttely “Sattumia – Incidents” Hanneriina Moisseisen kanssa Galleria Jangvassa. Sarjakuvaseuran Ville Hänninen ja Aino Sutinen vierailivat toukokuussa Moskovan KomMissia -sarjakuvafestivaaleilla ja Moskovan nuorisokirjaston Sarjakuvakeskuksella puhumassa suomalaisesta toiminnasta, yhteiskunnallisesta sarjakuvasta ja Finnish Comics Annualista sekä tutustumassa paikalliseen toimintaan. Pietarin Boomfest-festivaalin tuottaja Dmitri Jakolev vieraili marraskuussa Itämeren sarjakuvat -seminaarin venäläisenä edustajana.

4.10 Budapest Finest / Call It A Day -suomalais-virolainen sarjakuvaprojekti Suomen Viron-instituutti tuotti vuonna 2010 FINEST-sarjakuvanäyttelyn, jonka avajaisten yhteydessä saman vuoden marraskuussa järjestettiin sarjakuvapäivät Riiassa ja Tallinnassa. Siellä esillä oli alkuperäinen virolaisten ja suomalaisten tekijöiden osuus, johon kymmenen suomalaista ja kymmenen virolaista sarjakuvataiteilijaa olivat luoneet kukin oman nelisivuisen näkemyksensä aiheesta “Aamu, päivä, ilta ja yö”. FINEST suunniteltiin kiertäväksi ydinnäyttelyksi, johon muutkin maat pystyisivät jatkossa lisäämään osuuksia. Riiassa näyttely avattiin Latvian kansalliskirjastossa niin, että esillä oli myös latvialaisten sarjakuvataiteilijoiden töitä. Unkarin näyttely tuotettiin yhteistyössä Finnagora ja Unkarin Viron Instituutin kanssa. Näyttelytöistä koottu Call It A Day -antologia julkaistiin Budapestin 7. sarjakuvafestivaaleilla 30.4. Suomesta projektissa olivat mukana Mari Ahokoivu, Terhi Ekebom, Kaisa Leka, Karri Laitinen, Mika Lietzén, Milla Paloniemi, Anna Sailamaa, Aino Sutinen, Petteri Tikkanen ja Marko Turunen.

26

Alkuperäisen näyttelyn kuraattoreina toimivat Kalle Hakkola ja Joonas Sildre. Latvian osuuden kuratoi David Schilter ja Unkarin Ádám Halmos.


4.11 Sarjakuvapajat Virossa ja Latviassa Vuoden 2011 aikana järjestettiin useita suomalais-virolais-latvialaisia sarjakuvatapahtumia, joilla lujitettiin edellisenä vuonna alkanutta kolmen maan yhteistyötä ja verkostoitumista. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurivientituen avulla toteutetun FINESTsarjakuvaprojektin puitteissa järjestettiin muun muassa sarjakuvatyöpajoja virolaisissa ja latvialaisissa kouluissa. Opetusrungon kokoamisesta ja pajojen sisällöstä vastasi Petri Koikkalainen. Pajojen tavoitteena oli tuoda Suomesta valmiita sarjakuvaopetuksen malleja ja osaamista. Suomen Viron-instituutin ja Sarjakuvakeskuksen järjestämiä sarjakuvatyöpajoja pidettiin loka-joulukuun aikana Viron eri kaupungeissa (Tartto, Viljandi, Haapsalu, Pärnu). Pajat olivat kuusituntisia, ja opettajina toimivat Joonas Sildre Virosta ja Petri Koikkalainen. Tavoitteena oli esitellä sarjakuvaa itsenäisenä taiteen lajina ja kehittää nuorten narratiivista kuvailmaisua. Opetuksella haluttiin havainnollistaa, miten sarjakuvan välineitä voi käyttää tarinan kertomiseen ja viestin välittämiseen.

Nuorille haluttiin myös osoittaa, että sarjakuva toimii myös ilmaisuvälineenä eikä aina edellytä piirustustaitoa. Työpajojen avulla voitiin myös mainostaa ja esitellä FINEST-projektin muita tapahtumia. Työpajojen mukana pitkin Viroa kiersi myös FINEST-näyttely. Viron työpajat saivat paljon positiivista huomiota mediassa. Pajoista kerrottiin paikallisissa ja valtakunnallisissa sanomalehdissä sekä radiossa. Myös Viron television (ETV) uutistoimitus kävi kuvaamassa Tarton työpajaa, ja muutamia viikkoja myöhemmin ETV:n kulttuuritoimitus esitteli suomalaista sarjakuvakulttuuria. Sarjakuvapajoja järjestettiin myös Latviassa. Opettajina toimivat Petri Koikkalainen ja sarjakuvataiteilijat Ingrida Picukane ja Reinis Petersons Latviasta. Kaksi työpajoista pidettiin Riiassa, minkä jälkeen siirryttiin Cesiksen taidekouluun ja viimeiseksi Valmieran taidekouluun. Medianäkyvyys oli jälleen hyvä: niin sanomalehdet kuin televisiokin raportoivat aiheesta. Pajat täyttivät tavoitteensa, sarjakuvat saivat huomiota paikallisella tasolla ja herättivät kuvaamataidon opettajien kiinnostusta. Työpajat antoivat mahdollisuuden vaikuttaa nuorten kiinnostuksen kohteisiin ja tottumuksiin kulttuurin osalta.

Joonas Sildre ja Petri Koikkalainen opettamassa. Kuva: Suomen Viro-instituutti

27


4.12 Sarjakuvakeskuksen julkaisut Sarjakuvaseura käynnisti kesällä 2011 Sarjakuvakeskuksen oman julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on tarjoita uusi kustannusmahdollisuus aiemmin Suomessa julkaisemattomilla, usein valtavirran ulkopuolella oleville nuorille tekijöille. Tarkoitus on tuoda esille mielenkiintoista käännössarjakuvaa kevyessä pehmeäkantisessa muodossa. Sarja kustantaa myös seuran projekteihin liittyviä julkaisuja.

POLINA PETRUSHINA: ISÄ JA MINÄ Venäläisen, Ranskassa asuvan Polina Petrushinan (s. 1985) albumi sisältää lyhyitä, unenomaisia tarinoita. Venäläisestä kuvitustaiteesta sekä absurdin novellin perinteestä ammentava kokoelma avaa samalla sarjakuvaseuran venäläistä nykysarjakuvaa esittelevän ohjelman.

JOONAS SILDRE: MAAILMAN NAPA Virolaisen Joonas Sildren (s. 1980) esikoisalbumi, joka on alkuteoksena (Maailma naba) ensimmäinen maassa julkaistu täyspitkä sarjakuva-albumi. Vauhdikasta lastensarja on tarina yksin kotiin jäävästä Marjasta, joka kohtaa naapuruston erikoisia hahmoja.

28


FESTIVAALIKATALOGI Helsingin 26. sarjakuvafestivaalien katalogi kokosi festivaaliohjelman yhteen kirjaan. Lisäksi kirjaan koottiin tietoja syksyn uutuussarjakuvista.

TARINOITA PIHLAJAMÄESTÄ Syksyn 2011 aikana ympäri Pihlajamäkeä järjestettiin sarjakuvatyöpajoja. Tarkoituksena oli kerätä osallistujien muistoja asuinalueestaan ja pukea ne sarjakuviksi. Julkaisu esittelee työpajojen tuloksia.

4.13 Muita tapahtumia Kuš!-työpaja 11.8.2011 Latvialaisen Kuš!-kollektiivin jäsenet vierailivat Cold Soup -näyttelyn yhteydessä Helsingissä ja pitivät yhden iltapäivän pajan Sarjakuvakeskuksella. Pajaan osallistui suomalaistaiteilijoiden lisäksi virolainen sarjakuvantekijä Joonas Sildre.

29


5. NÄYTTELYTOIMINTA 5.1 galleria Sarjakuvakeskuksen näyttelyt Søren Mosdal: Lost Highway 7.12.2010-21.1.2011 Mosdal on tanskalainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, jolta on ilmestynyt kolme omaa albumia ja useita antologiatarinoita. Mosdal oli Helsingissä taiteilijaresidenssivierailulla. Lost Highway- albumi kertoo tarinan countrymusiikkilegenda Hank Williamsin viimeisestä maanpäällisestä yöstä. Hän kuoli alkoholin ja lääkkeiden yliannostukseen sinisen Cadillacinsa takapenkillä matkalla vuoden 1953 uudenvuodenkonserttiin. ART AGAINST RACISM 27.1.-26.2. Art Against Racism -näyttely kokosi 10-19-vuotiaiden nuorten taiteilijoiden valokuvia, sarjakuvia ja tekstejä Sarjakuvakeskukselle. Töissään nuoret tekijät käsittelivät suhdettaan rasismiin ja rasismin vastustamiseen sekä niitä tunteita, joita erilaisuus ja samankaltaisuus, mukaan ottaminen ja ulossulkeminen sekä hyväksyminen ja kieltäminen herättävät. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Allianssi ry:n kanssa. M. A. JESKANEN: PERKELE – MYYTILLISIÄ TARINOITA 2.–12.3. Näyttely kuvasi M.A. Jeskasen Perkele-sarjakuvakirjan syntyprosessia. Esillä oli niin varhaisia luonnoksia ja käsikirjoituksia kuin valmiita originaaleja. Monivaiheisen työn esittely vanhojen kansanmyyttien muokkaamisesta sarjakuvaksi antoi kiinnostavan kurkistuksen taiteilijan pään sisään.

30

ELIN! 14.3.–1.4. Reetta Laitisen näyttelyn omaelämäkerralliset sarjakuvat jaoteltiin antiikin kreikan neljän elimen ja perusnesteen uskomuksien mukaisesti. “Päiväkuvitelmia”-sarjakuvablogissa ilmestyneiden sarjakuvien lisäksi näyttelyssä oli esillä muita Laitisen sarjakuvia ja piirroksia, muun muassa pienlehtien ja “144 kertaa” -albumin kansioriginaaleja. MUSTA HEVONEN 4.–30.4. Samuli Lintulan Musta hevonen on suosittu strippisarjakuva, joka on ilmestynyt sarjakuvablogissa ja vuonna 2011 albumina. Näytteillä oli tuttua ja näyttelyn aikaan ennenjulkaisematonta materiaalia sekä originaalitöitä. Just det - Ruotsalaista lastensarjakuvaa 3.5.-4.6. Toukokuussa esillä oli vanhoja klassikoita sekä uusia tulokkaita ruotsalaisten lastensarjakuvien saralla. Mukana oli mm. Sara Olaussonin Loranga, Tivoli-sarjakuvalehti, Bamse sekä Peppi-sarjakuvia. Näytillä oli myös kirjoja Pohjoismaiden Suomen instituutin NiFin kirjaston ja sarjakuvaseuran kokoelmista.


Joonas Sildre: Maailman Napa 6.6.-22.7. Osana sarjakuvaseuran uutta julkaisusarjaa ilmestyi vuonna 2011 virolaisen Joonas Sildren lastensarjakuva Maailma napa, joka oli kotimaassaan ensimmäinen täysimittainen sarjakuva-albumi. Näyttelyssä oli esillä originaaleja ja printtejä teoksesta. 30/30 -NÄYTTELY 25.7.-5.8. Suomen sarjakuvaseuran ja Books on Demandin 30/30 -sarjakuvakilpailun tavoitteena oli luoda noin 30-sivuinen, vapaa-aiheinen sarjakuva-albumi. Voittajat valittiin esiraadin ja avoimen verkkoäänestyksen avulla ja kärkisijan haltija nimettiin Vuoden nuoreksi sarjakuvantekijäksi. Kilpailun voitti Salla Vasenius tarinakokoelmallaan Aliaskuvia. Toiseksi ja kolmanneksi tulivat Johanna Ruotsalainen ja Susanna Ruotsalainen. Voittajatyöt esiteltiin näyttelyn muodossa Galleria Sarjakuvakeskuksessa, ja seura julkaisi Books on Demandin kanssa voittajakolmikon albumit. COLD SOUP 8.-31.8. Latvialaisen sarjakuva-antologia Kuš!in näyttely esitteli latvialaista sarjakuvaa viimeisen neljän vuoden ajalta. Esillä oli töitä taiteilijoilta Reinis Petersons, Ingrida Picukane, Martins Zutis, Sabine Moore, Anete Melece, Kaspars Groševs, Endrju, Kristians Brekte, Dace Sietina, Oskars Pavlovskis, Ernests Klavins, Oskars Weilands, Martins Upitis, Kristofers Reidzans ja Ruta Briede. FUTURO PRIMITIVO 5.9.-1.10. Portugalilaisen Chili Com Carne-kustantamon eli CCC:n kansainvälisesti kiertävä näyttely oli osa Helsingin 26. sarjakuvafestivaalien ohjel-

mistoa. Taiteilijoille annettiin lähtökohdaksi dystooppinen tulevaisuus ja inspiraationlähteeksi joku historian mullistavista keksinnöistä. He tulkitsivat omilla tavoillaan, kuinka sen tuoma edistys veikin ihmiskunnan lähemmäksi omaa tuhoaan. YKSITOISTA – ELEVEN 3.–22.10. Eeva Meltion toimittaman antologian Yksitoista tekeminen aloitettiin tammikuussa 2011, kun 15 sarjakuvasta innostunutta tekijää tapasi ensimmäistä kertaa Sarjakuvakeskuksen tiloissa. Muutamassa kuukaudessa syntyi kollektiivisesti tuotettu albumi, jonka yhdessätoista tarinassa arkea lähestytään usein perin merkillisestä näkökulmasta. Näyttelyssä oli esillä sarjakuvien originaaleja. Pohjoismaista sarjakuvaa 24.10.19.11. Helsingin kirjamessujen aikaan Sarjakuvakeskus tarjosi pohjoismaista sarjakuvaa kahden näyttelyn voimin. Esittelyssä olivat tanskalaisen Rikke Bakmanin Tanskassa ja Ruotsissa julkaistu Glimt -sarjakuvaromaani sekä Nina Hemmingssonin suomennettu Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt. Esillä oli vedoksia ja originaaleja molemmista kirjoista. Ilpo Koskela: 30 – Retrospektiivi 21.11.–16.12. Ilpo Koskelan retrospektiivinäyttelyssä oli esillä niin Koskelan sanomalehti- kuin albumisarjakuvaoriginaaleja 30 vuoden ajalta. Näyttely oli ollut aiemmin esillä maalis-toukokuussa 2011 Tukholman Suomi-instituutissa, kesäkuussa 2011 Turun Sarjakuvakaupan galleriassa ja syyskuussa 2011 Pohjolan sanomien näyttelytilassa Kemissä.

31


5.2 Sarjakuvafestivaalien näyttelyt TIMPPA MÄKELÄ – MINUN HELSINKINI 13.-30.9. Laituri, Kamppi Vuoden 2011 festivaalitaiteilija Timppa Mäkelän retrospektiivinen sarjakuvanäyttely. Yli 30-vuotisen uransa aikana Mäkelä on tehnyt niin strippejä, pilakuvia kuin pidempiäkin kertomuksia. HAHMOTERAPIAA – SUOMALAISEN SARJAKUVAN MERKKIHAHMOJA 1.9.-30.10. Postimuseo, Helsingin pääpostitalo Näyttely esitteli suomalaisia sarjakuvahahmoja 1910-luvulta nykypäivään. Hahmojen kautta avautui suomalaisen sarjakuvan historian vaiheet ja todentui hahmojen valtava määrä.

SARJAKUVA-FINLANDIA 2011 1.–25.9. Postimuseo, Helsingin pääpostitalo Esillä olivat vuoden 2011 kymmenen finalistia. Finalistien joukosta M.A. Numminen nosti kaksi työtä vuoden 2011 Sarjakuva-Finlandiapalkinnon arvoiseksi: Kati Kovácsin ”Kuka pelkää Nenian Ahnavia?” ja Heikki Paakkasen ”Amerikka”. KAISA LEKA – KIRJASTO 5.–25.9. Kirjasto 10 Kaisa Lekan kirjastoaiheinen näyttely oli osa Turun Sarjakuvakerho ry:n virallista kulttuuripääkaupunkiohjelmaa eli Kohtaa Sarja Kuvia -hanketta, johon Leka teki näyttelyteokset tilaustyönä. Esillä oli myös luonnoksia sekä julkaistuja teoksia. Sarjakuvantekijät levynkansitaiteilijoina 16.9.–3.10. Kirjasto 10 Sarjakuvapiirtäjät ovat usein kunnostautuneet myös levynkansien kuvittajina. Näyttely kokosi sarjakuvantekijöiden taiteilemia levynkansia – Suomi-sarjakuvan juhlavuoden vuoksi tietysti yksinomaan meiltä, ei maailmalta. Suuri Kurpitsa – Julistenäyttely 17.9. Henry’s Pub Piirtäjä Ville Pirinen ja käsikirjoittaja Pauli Kallio sinitarrasivat Henry’s Pubin seinille jättikokoisia sarjakuvia, jotka julkaistiin albumissa ”Ornette Birks Makkonen ja musiikkiterapeutin omatunto”.

32


CANICOLA – ETURIVIN SARJAKUVAA ITALIASTA 6.9.–3.10. Lasipalatsin aukio Suomessa aiemminkin vieraillut italialainen Canicola-taiteilijaryhmä on toiminut vuodesta 2004 lähtien. Bolognassa alkunsa saaneen ryhmän jäseniin kuuluvat muun muassa Andrea Bruno, Giacomo Monti ja Michelangelo Setola. Esillä oli otteita ryhmän sekä vierailevien taiteilijoiden töitä. Great British Comics Now 16.–18.9. Festivaaliteltan katto, Lasipalatsin aukio Esillä oli otteita Ison-Britannian 2000-luvun suurimpien sarjakuvanerojen töistä. Tekijöihin kuului niin palkittuja kertojia kuin nuoria, itsenäisiä taidemuodon kehittäjiä. MIDNIGHT SUN – KUŠ! ESITTÄÄ SUOMALAISIA SARJAKUVIA 16.–29.9.2011 Mbar, Lasipalatsi Suomalaisen sarjakuvan juhlavuoden kunniaksi latvialainen sarjakuvalehti Kuš! julkaisi erikoisnumeron, jossa oli esillä ainoastaan suomalaisten tekijöiden töitä. Numeron teema oli “Midnight Sun”, keskiyön aurinko. RYMYÄ, RAIKUA, ÄRRÄPÄITÄ – VUOSISATA SUOMALAISTA SARJAKUVAA 10.2.-15.10. Kansalliskirjasto Rymyä, raikua, ärräpäitä -näyttelyssä oli ensi kertaa nähtävillä runsaasti harvinaisia sarjakuva-albumeja sekä originaaleja varhaisista suomalaisista sarjakuvista. Lisäksi esillä oli näytteitä sarjakuvataiteilijoiden tekemistä animaatioista, pien- ja omakustannelehtiä, sarjakuvablogeja ja kotimaisen sarjakuvan koko historian kirjo.

SATTUMIA / INCIDENTS 31.8.-18.9. Galleria Jangva Hanneriina Moisseisen sekä Polina Petrushinan ja Gala Marinan näyttelyssä tekijöitä yhdisti kiinnostus tarinankerronnan ja sarjakuvan metodien jatkamiseen uusin, toisaalta ikivanhoin keinoin: tekstiilityön kautta. FRANK ODOI – SARJAKUVAN MONITAITURI 14.9.–12.10. Tapulikaupungin kirjasto Frank Odoi on afrikkalaisen sarjakuvan uranuurtaja, jonka töitä on julkaistu kaikissa Itä-Afrikan maissa. Näyttelyssä esiteltiin otteita Odoin päätöistä ”Golgoti” ja ”Akokhan” sekä sanomalehtistrippejä ja poliittisia pilapiirroksia. Odoi on tehnyt myös lukuisia niin sanottuja kampanjasarjakuvia esimerkiksi YK:n väestöjärjestölle ja Lääkärit ilman rajoja -järjestölle. FINEST / CALL IT A DAY – SUOMALAISVIROLAINEN SARJAKUVAPROJEKTI 1.9.–25.9. Eesti-maja – Viro-keskus FINEST-sarjakuvanäyttelyyn koottiin kymmenen suomalaista ja kymmenen virolaista sarjakuvataiteilijaa. He loivat kukin oman näkemyksensä aiheesta ”Aamu, päivä, ilta ja yö”. Sittemmin projektiin liittyi myös latvialaisia ja unkarilaisia sarjakuvantekijöitä. MUSTE – FILIPPA HELLAN SARJAKUVANÄYTTELY 5.9–23.9. Kulttuuritalo Grand, Porvoo Kun muste ja vesi kohtaavat, syntyy loputtomasti uusia harmaita sekä ylläksellisiä sinisiä ja ruskeita sävyjä. Nämä sävyt luovat Filippa Hellan sarjakuvamaailman.

33


5.3 Arabianrannan kirjaston pylväsnäyttelyt TONI TIRRIN SARJAKUVIA 7.2. –4.5.2011 Tirri tunnetaan sarjakuvista, jossa päähenkilönä on Tirrin alter ego sekä tämän perheenjäsenet. Sarjakuvablogissaan Tirri kuvaa elämää kahden pienen lapsen isän näkökulmasta. Uusi Rauma on julkaissut Pystykaffe-nimistä sarjaa ja turkulaisessa Aamuset-lehti Arjen Askareita. Sanomalehtisarjojen lisäksi Tirri on tehnyt omakustanteita ja ollut mukana useissa sarjakuva-antologioissa. Rontit 12.9.–14.11. Rontit on Seitti-yhteisön sarjakuva lapsille ja nuorille ja ylipäätään kaikille jotka pitävät mysteereistä ja seikkailuista vanhan kunnon “Viisikko-genren” tyyliin. Presidentin tapaus eli Mustan Kouran salaseura on Ronttien ensimmäinen seikkailu. Antologiaan osallistuivat Aura Ijäs, Juho Sihvonen, Juuso Laasonen, Sanna Parviainen, Simo Heikkinen, Tessa Särkilahti, Joonas Kainulainen ja Janne Luokkanen. Wunderwald 28.11.2011–30.1.2012 Wunderwald on Elina Ovaskaisen tammikuussa 2010 perustama omaelämänkerrallinen sarjakuvablogi, jonka hän aloitti ennen vaihtoonlähtöä Skotlantiin. Blogimateriaalin lisäksi näyttelyssä oli myös sarjakuvia, jotka oli tehty syksyllä 2011 ilmestyneeseen Wunderwald -pienlehteen sekä muutamia Candy Bronco -pienlehden originaaleja.

34


6. MUU TOIMINTA 6.1 Verkkopalvelut Vuonna 2011 valtaosa Sarjakuvaseuran sivustoista siirrettiin Säätöyhteisö B2 ry:n ylläpitämille palvelimille. Tämä yhteistyö toteuttaa B2:n tavoitetta edistää sananvapautta ja kulttuuridiversiteettiä vähentämällä Sarjakuvaseuran riippuvuutta kaupallisista palveluntarjoajista tiedonvälityksessään.

elämästä. Suuren suosion saavuttanutta palvelua kävi vuonna 2011 lukemassa kuukausittain noin 60 000 vierailijaa, ja sivujen lukukerrat nousivat parhaimmillaan yli miljoonaan kuukaudessa.

Finnishcomics.info

Vuotuisten Helsingin sarjakuvafestivaalien tiedotussivustolla Sarjakuvafestivaalit.fi julkistetaan festivaalien ohjelma, vieraat ja muu sisältö, ja festivaalien aikana sivuille päivitetään tietoa ohjelmamuutoksista ja uutisia festivaalien ohjelmanumeroista, kuten kilpailujen tuloksista. Festivaalien tiedotustyössä käytetään myös Facebook-sivua ja Twitter-kanavaa, ja osa vuoden 2011 festivaalien ohjelmasta myös taltioitiin ja on katsottavissa festivaalien YouTubekanavalta.

Sarjakuvan vientiin keskittyvä englanninkielinen Finnishcomics.info-sivusto tarjoaa tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä ja heidän vierailuistaan sekä muista suomalaista sarjakuvaa koskevista tapahtumista, näyttelyistä ja julkaisuista ulkomailla. Vuonna 2011 sivusto oli myös osa Finnish Comics Annual 2011 -kirjan julkaisuhanketta. Maaliskuussa sivustolla käynnistettiin blogi, jossa koti- ja ulkomaiset kirjoittajat kommentoivat kansainvälisesti kiinnostavia ajankohtaisia aiheita Suomen sarjakuvakentältä. Sarjakuvablogit.com Vuonna 2008 perustettu Sarjakuvablogit. com-sivusto tarjoaa kaikille halukkaille ilmaisen alustan sarjakuvablogaamiselle ja on lyhyen olemassaolonsa aikana kerännyt jo suuren joukon suomalaisia sarjakuvataiteilijoita jakamaan joskus intiimejäkin hetkiä elämästään sarjakuvan muodossa. Joukkoon mahtuu niin innokkaita harrastajia kuin ammattilaisiakin. Ahkerimmat lisäävät merkintöjä lähes päivittäin, toiset harvemmin. Vuoden 2011 marraskuussa tehdyn selvityksen mukaan palveluun oli luotu jo 500 sarjakuvablogia, joista yli puoleen oli tuotettu sisältöä edeltävän kuukauden aikana. Lopputuloksena on sivusto, jolla julkaistaan valtava määrä elämän ja arjen makuista sarjakuvaa suoraan suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden

Sarjakuvafestivaalit.fi

Kvaak.fi Vuonna 2009 Suomen sarjakuvaseura otti Kvaak.fi -sarjakuvaportaalin hallintaansa. Toukokuussa 2003 toimintansa aloittanut Kvaak. fi on sarjakuvia asiallisen journalistisella mutta viihdyttävällä asenteella uutisoiva, arvosteleva ja seuraava, jatkuvasti päivittyvä ja kehittyvä verkkopalvelu, johon kuuluu myös aktiivinen, kaikille avoin keskustelufoorumi. Nordicomics.info Nordicomics.info on seuran Nordicomicshankkeen kansainvälinen sivusto, joka esittelee englanniksi pohjoismaiden ja Baltian maiden sarjakuvantekijöitä. Tekijäesittelyjen ja tapahtumakalenterin lisäksi sivuilla on hankkeen julkaisuja myyvä verkkokauppa sekä pohjoismaisten sarjakuvajulkaisujen tietokanta.

35


Sarjakuvaseura.fi Sarjakuvaseura.fi kerää yhteen paikkaan tärkeimmät faktat seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyy myös tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Vuonna 2011 sivusto toimi paitsi Sarjakuvaseuran, myös sarjakuvan juhlavuoden virallisena tiedotuskanavana, ja tarjosi ajantasaisen tapahtumakalenterin Suomen sarjakuva-aiheisista festivaaleista, näyttelyistä ja muista merkittävistä tapahtumista. Sivujen kuva-arkistoa kehitettiin ja laajennettiin. Valokuvia seuran tapahtumista ja historiasta sekä näytteitä suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden töistä tallennettiin kuvagalleriaan selailtavaksi. Arkistoa kehitettiin myös käytettäväksi sisäisenä kuvapankkina. Sarjakuvakeskus.fi Helsingin Arabianrannassa sijaitsevan Sarjakuvakeskuksen toiminnasta kiinnostuneita palvelee sivusto Sarjakuvakeskus.fi. Sivustolla tiedotetaan keskuksen kursseista, työpajoista ja näyttelyistä. Sivustolla toimii myös keskuksen sarjakuvakaupan verkkoversio. Keskuksella on myös oma Facebook-sivunsa ja Twitterkanavansa. 24tuntiasarjakuvaa.info Vuonna 2009 perustettu 24tuntiasarjakuvaa. info kerää yhteen paikkaan maailmanlaajuisen 24-Hour Comics Day -tapahtuman suomalaisia tuotoksia. Kerran vuodessa sarjakuvan harrastajat ja ammattilaiset haastetaan piirtämään kokonainen 24 sivun pituinen sarjakuva yhdessä vuorokaudessa. Piirtotapahtumia Suomessa järjestävät tahot voivat lähettää sarjakuviaan sivustolle, josta ne ovat vapaasti kaikkien luettavissa. Vuonna 2011 24-Hour Comics Day

36

tuotti sivustolle sarjakuvaa 74 eri tekijältä, 7 eri paikkakunnalta. Valistavasarjakuva.info Syksyllä 2010 perustettu sivusto luotiin tukemaan ja esittelemään Sarjakuvaseuran valistavaa nuortentoimintaa, sekä esittelemään uusia keinoja sarjakuvan monimuotoisesta käytöstä. Sivusto on suunnattu nuorisotyön kentällä työskenteleville ja se tarjoaa ideoita, materiaalia ja näytteitä nuorten kanssa tehdyistä töistä, sekä toimii linkkinä eri alan ammattilaisten välillä. Sivusto mahdollistaa vastaavien projektejen toteuttamisen valtakunnallisesti. Joonas-arkisto Sarjakuvantekijä Veikko ”Joonas” Savolaisen laajan tuotannon keskeinen osuus on tallennettu digitaaliseen muotoon ja julkaistu kuvagalleriana Sarjakuvaseura.fi-sivustolla. Galleria sisältää 13 Joonas-seikkailua - yhteensä 1073 strippiä - sekä 51 yksittäistä näytettä Savolaisen muista sarjakuvista. Galleriasta strippejä voi lukea Internet-käyttöön sopivassa koossa ja hakea tiettyä seikkailua tai hahmoa avainsanojen avulla. Originaalikokoiset kuvat on säilytetty digitaalisessa muodossa. Tietokantaa täydennetään kattamaan Veikko Savolaisen runsas tuotanto muiltakin osin, ja vuoden 2011 aikana arkistohanketta on jatkokehitetty kohti kirjastopalvelun tasoista materiaalipankkia, joka palvelisi sarjakuvatutkimusta mahdollistamalla tehokkaat haut sekä täysikokoisten originaalitiedostojen jakelun. Sarjakuvantekowiki Sarjakuvaopettaja Keijo Ahlqvistin hanke yhteisölliseen sisällöntuotantoon tarkoitetun wikipalvelun muodossa olevasta sarjakuvaoppaasta, joka kertyy jatkuvasti kattavammaksi. Suomen sarjakuvaseura osallistuu sivuston ylläpitoon.


6.2 Helsingin kirjamessut Helsingin Kirjamessuilla 27.–30.10.2011 järjestettiin tänä vuonna ennätysmäärä sarjakuviin liittyvää ohjelmaa ja messuilla esiintyi lähes 30 sarjakuvataiteilijaa. Juhlavuoden kunniaksi kirjamessut avasi Viivin ja Wagnerin luoja Jussi ”Juba” Tuomola. Suomalaista sarjakuvaa julkaistiin nyt muilla kielillä enemmän kuin koskaan. Sarjakuvan vientipaneelissa Filin projektikoordinaattori Maria Antas, Finnish Comics Annual 2012 toimittaja Reija Sann ja Suomen sarjakuvaseuran toiminnanjohtaja Kalle Hakkola keskustelivat suomalaisen sarjakuvan kiinnostavuudesta ja viennistä ulkomaille. Suomalaisen sarjakuvan nykytilaa puntaroivat sarjakuvan juhlavuoden pääsihteeri Laura Lyhykäinen, sarjakuvataiteen läänintaiteilija Solja Järvenpää ja Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja Otto Sinisalo. Juba Tuomola ja Pertti Jarla keskustelivat hyvän ja huonon maun välisestä rajasta. Kirjamessuilla esiintyivät lisäksi sarjakuvataiteilijat Maria Björklund, Kaarina Goldberg, Pauli Hirtolahti, Tuuli Hypén, M. A. Jeskanen, Jupu Kallio, Joonas Lehtimäki, Tommi Liimatta, Tommi Musturi, Anni Nykänen, Kati Närhi, Milla Paloniemi, Hannele Richert, Anna Sailamaa, Ville Tietäväinen, Ville Tiihonen ja Petteri Tikkanen. Suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden lisäksi messuille tuli useita esiintyjiä myös ulkomailta mm. 60-vuotta täyttävän Aku Ankan piirtäjä Don Rosa, islantilainen Hugleikur Dagsson, ruotsalainen Nina Hemmingsson ja virolainen Joonas Sildre. Sarjakuvataiteilijat norjalaissuomalainen Karsterin Volle ja Johanna Rojola keskustelivat uudesta poliittisesta sarjakuvasta. Suomen sarjakuvaseuran osastolla pystyi tutustumaan myös kansainväliseen sarjakuvaan ja tavata kansainvälisiä sarjakuvataiteilijoita. Esittelyssä oli erityisesti uutta ruotsalaista sarjakuvaa.

Helsingin Kirjamessujen yleisö sai jo toisena vuotena nähtäväkseen sarjakuvaseuran osastolla 36 tunnissa koostetun tabloidilehden. Lehteen piirsivät mm. Hugleikur Dagsson, Tuuli Hypén, Maria Björklund, Tommi Liimatta, Reima Mäkinen, Joonas Sildre ja monet muut. Teemoina olivat rasismi, suomalaisen sarjakuvan sata vuotta ja virolainen sarjakuva. Lehti sisälsi myös artikkelin sarjakuvan kulttuuripoliittisesta keskustelusta. Messuilla oli myös kansainvälisen Call It a Day -sarjakuvaprojektin virolais-suomalainen Finest-sarjakuvanäyttely, johon taiteilijat loivat kukin oman näkemyksensä aiheesta Aamu, päivä, ilta ja yö.

37


7. talous Suomen sarjakuvaseuran talous on kasvanut viime vuosina nopeaa tahtia. Sarjakuvaseuran saamat avustukset vuonna 2011 olivat yhteensä ennätykselliset 251443 EUR. Merkittävimpinä näistä olivat OKM:n yleisavustus muotoilun valtakunnallisten järjestöjen toimintaan 40000 EUR, OKM:n kulttuurilehtituki 17500 EUR, tapahtumatuki 26000 EUR, monet kansainvälisiin projekteihin liittyvät avustukset, sekä Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toiminta-avustus ja Lähiörahaston avustukset Pihlajamäki-projektiin. Suurimpina menoerinä olivat palkat ja sarjakuvakeskuksen vuokra. Lisäksi muita merkittäviä menoja olivat Sarjainfon painokustannukset ja festivaalien tila- ja laitevuokrat sekä kansainvälisten projektien matka- ja tuotantokulut. Taloudesta tarkemmin vuoden 2011 tilinpäätöksessä.

8. SUOMALAISEN SARJAKUVAN 100-VUOTISJUHLAVUOSI Suomen sarjakuvaseura ry. oli monella tavalla mukana juhlavuoden järjestelyissä. Juhlavuoden virallinen loppuraportti on tämän toimintakertomuksen liitteenä.

38


9. YHTEISTYÖKUMPPANIT Kiitämme Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Uudenmaan taidetoimikunta Mediakeskus Lasipalatsi Ranskan kulttuurikeskus Espanjan suurlähetystö Italian kulttuuri-instituutti Goethe-Instituutti Eesti Maja Latvian suurlähetystö Unkarin kulttuuri - ja tiedotuskeskus Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Suomen Saksan-instituutti Suomen Viron-instituutti Finnagora Arktinen Banaani Kansan uutiset Nokian panimo Varusteleka Helsinki International Film Festival WSOY Otava FILI Sarjakuvan tiedotuskeskus Sarjakuvantekijät ry Maailman sarjakuvat ry Pågå OY Vironniemen päiväkodin kannatusyhdistys ry Laituri Kirjasto 10 Postimuseo Sibelius-akatemia Suomalainen kirjakauppa, Kamppi Henry’s Pub Books on Demand Huuda Huuda Kansalliskirjasto Säätöyhteisö b2 ry

mbar Aalto-yliopisto Ravintola Herkku-Haarukka Arabian Siwa Red Bull Kynä ja Paperi Keräilyliike Kulkukatin poika Pohjoismainen kulttuuripiste Kuš! Komikss Lahden Muotoiluasema Svenska kulturfonden Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Hämeen taidetoimikunta World Design Capital Helsinki 2012 Ravintola Tirra Lahden kaupungin kulttuurikeskus Serieteket, Oslo Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti Dansk tegneserie råd Fantagraphics Books Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto CIMO Helsingin kaupungin lähiöprojekti Pihlajamäen lähiöasema Opetusvirasto Helsingin työväenopisto Helsingin kaupunginmuseo Helsingin uusi yhteiskoulu Pihlajamäen ala-aste Viikin kirjasto Pihlajamäen ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys ry

39


Suomen sarjakuvaseura ry 2011

Toimintakertomus 2011  

Suomen sarjakuvaseura ry:n toimintakertomus vuodelle 2011

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you