Page 1

Suomen sarjakuvaseura ry:n toimintakertomus 2012

suomen sarjakuvaseura ry tOIMINtaKeRtOMUS 2011


SISÄLLYS 1. Perustoiminta............................s.4 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt 1.2 Sarjainfo-lehti 1.3 Puupäähattu-palkinto 1.4 Kokoelma 1.5 Sarjakuva-automaatti

3. Helsingin 27. sarjakuvafestivaalit..........................................s.18 3.1 Ohjelma ja tapahtumapaikat 3.2 Näytteilleasettajat 3.3 Vieraat 3.4 Näyttelyt

2. Sarjakuvakeskus.......................s.7 2.1 Kahvio 2.2 Kauppa, verkkokauppa ja originaalivälitys 2.3 Tilat ja toimisto 2.3.1 Muut toimijat tiloissa 2.4 Opetustoiminta 2.4.1 Maksulliset kurssit aikuisille 2.4.2 Maksulliset kurssit lapsille ja nuorille 2.4.3 Avoimet työpajat 2.4.4 Muu opetustoiminta Sarjakuvakeskuksella 2.4.5 Tilauskurssit muualla 2.5 Näyttelyt 2.5.1 Galleria Sarjakuvakeskus 2.5.2 Galleria Ruutu 2.5.3 Pylväsnäyttelyt Aralis-kirjastokeskuksessa 2.6 Muut tapahtumat 2.6.1 Tapahtumat Sarjakuvakeskuksella 2.6.2 Kiasmalla 2.6.3 Sarjakuvakeskus goes Kontti 2.6.4 Helsingin Kirjamessut 2.6.5 Tapahtumat ulkomailla

4. Kansainvälinen ToiminTA......s.22 4.1 Finnish Comics Annual -vientihanke 4.2 Venäjä-ohjelma 4.2.1 Respect 5.2.2 Pop-up Sarjakuvakeskus @Pietari 4.3 Nordicomics-toiminta 4.3.1 Nordicomics Baltic Tour 2011–2012 4.3.2 Dreambuddies -lastensarjakuvan antologiahanke 4.3.3 Nordicomics Islands 2013 -residenssihankkeen aloitus 4.4 CUNE Comics-in-Residence -ohjelma 4.5 Edustusmatkat ja näyttelyt ulkomaisilla festivaaleilla

2

5. Näyttelytoiminta.....................s.30 6. JULKAISUT.........................................S.35 7. VERKKOPALVELUT 8. TALOUS..............................................s.38 9. Yhteistyökumppanit...............s.39


saate Suomen sarjakuvaseuran toiminta vuonna 2012 oli laajinta järjestön historiassa. Ennätysvuosi ei sinällään ollut yllätys, sillä sarjakuvaseuran toiminta on kasvanut sekä nopeasti että tasaisesti viime vuodet. Viimeistään vuonna 2012 seura näyttäytyi sellaisena kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä kulttuurin keskusjärjestönä, joka sen on aina ollut tarkoitus olla. Myös toiminnan jatkuvaa kasvua on pohjustettu vuonna 2012 monivuotisilla kansainvälisillä yhteistyöhankkeilla sekä kumppaniverkostojen rakentamisella kotimaassa ja ulkomailla. Silti kenties merkittävin muutos suomalaisen sarjakuvan kentällä ei ollut suoraan sarjakuvaseuran toimintaa. Vuonna 2012 valtion tulo- ja menoarvioon kirjattiin ensimmäistä kertaa oma rivi sarjakuvalle. Sarjakuvalle yhteensä 200 000 € budjetoitu summa ei toki ole muiden taiteenalojen saamaan tukee verrattuna erityisen suuri. Budjettirivillä on kuitenkin tärkeä periaatteellinen merkitys: Suomen valtio on vuonna 2012 tunnustanut sarjakuvan Opetus- ja kulttuuriministeriön varoista tuettavana omana taiteenlajinaan. Luonnollisesti, ilman sarjakuvaseuran ja muiden alan järjestöjen määrätietoista ja ammattimaista toimintaa kyseistä päätöstä oltaisiin tuskin tehty. Sarjakuvan tunnustaminen osaksi suomalaista kulttuuria sekä asteittainen määrärahojen kasvu takaa Suomen sarjakuvaseuralle mahdollisuuden jatkaa puitteiden rakentamista suomalaiselle sarjakuvakulttuurille. Eikä elinvoimainen, omaääninen ja ainutlaatuinen suomalainen sarjakuva ansaitsekaan vähempää.

Otto Sinisalo Puheenjohtaja

3


1. PERUSTOIMINTA SUOMEN SARJAKUVASEURA RY Y-tunnus 0532234-0 Sarjakuvakeskus Hämeentie 150 00560 Helsinki Puh. 09-685 6100

tuntijoita. Sarjakuvakeskuksella työskenteli ympäri vuoden myös useita työharjoittelijoita eri rooleissa. Lisäksi vapaaehtoisten työpanoksella oli tärkeä osa järjestön toiminnassa.

info@sarjakuvaseura.fi www.sarjakuvaseura.fi 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt Puheenjohtaja Otto Sinisalo Sihteeri Pauli Ruonala Hallituksen jäsenet: Warda Ahmed Jere Kasanen Vesa Kataisto Ville Manninen Annukka Mäkijärvi Rami Rautkorpi Pauli Ruonala Tuomas Tiainen Toimihenkilöt: Toiminnanjohtaja Kalle Hakkola Kokoelmanhoitaja Kari Juhola Sarjakuvakeskuksen toimintavastaava Petri Koikkalainen Sarjainfon päätoimittaja Reetta Laitinen Taloudenhoitaja Piritta Naamanka Tiedottaja Aino Sutinen Suomen sarjakuvaseuralla työskentelivät lisäksi Heidi Salminen (Nordicomics-projekti), Maura Manninen (Nordicomics- ja kansainväliset projektit), Lissu Lehtimaja (opetus, Kiasmayhteistyö ja Venäjä-ohjelma) sekä Antti Hintsa (opetussuunnittelu). Erilaiset projektit työllistivät myös lukuisia opettajia, graafikoita, kirjoittajia ja muita asian-

4

1.2 Sarjainfo-lehti Sarjainfo ilmestyi vuonna 2012 neljä kertaa. Lehden painos oli noin 1100 kappaletta, josta noin 850 lähetettiin jäsenille ja loput kirjastoille sekä kauppoihin. Sarjainfo oli edelleen Suomen ainoa säännöllisesti ilmestyvä sarjakuva-alan kulttuurilehti. Sarjainfon toimituskunta vaihtui vuonna 2012. Uutena päätoimittajana aloitti Reetta Laitinen. Toimituskuntaan kuului lukuisia niin vakituisia kuin satunnaisiakin avustajia. Uusi toimituskunta pyrki edelleen kehittämään lehden sisältöä ja ulkoasua. Esimerkiksi arvostelupalstan ilme uudistui, muutamat vakiopalstat lopetettiin ja uusia aloitettiin. Lehden vanhojen numeroiden digitaalinen arkisto on selattavissa internetissä sarjakuvaseuran verkkosivuilla.


Sarjainfo 1/2012 (154): Pääjutussa haastateltiin sarjakuvataiteilija Mikko Jeskasta, joka piirsi myös kansikuvan. Tiitu Takalon artikkeli käsitteli sarjakuvasensuuria Venäjällä. Sama artikkeli julkaistiin myöhemmin asunnottomien myymässä Iso Numero -lehdessä, jota kulttuuri-, tiede- ja mielipidelehtien liitto Kultti julkaisee. Lisäksi lehdessä haastateltiin mm. amerikkalaista sarjakuvataiteilija Craig Thompsonia sekä strippisarjakuvaa piirtävää Wulffmorgenthalerkaksikkoa. Sarjainfo 2/2012 (155): Lehdessä muisteltiin maaliskuussa menehtynyttä Ruotsin Serieteketin johtajaa Kristiina Kolehmaista. Ville Ranta piirsi Kolehmaisen muistoa kunnioittavan kannen. Pääjutussa haastateltiin pitkän linjan sarjakuva-ammattilaista Samuli ”Samson” Lintulaa. Sarjakuvatutkimuksen nykytilaa esiteltiin mm. artikkelissa pohjoismaisesta sarjakuvatutkimusverkostosta. Sarjainfo 3/2012 (156): Helsingin sarjakuvafestivaalien haastatteluissa jututettiin belgialaisia sarjakuvaveteraaneja Benoît Sokalia ja Francois Schuitenia. Sarjakuva-alan vaikutusta muihin taidemuotoihin käsiteltiin näyttämötaiteen ja ns. sarjakuvakonserttien osalta. Pääjuttu käsitteli 40-vuotiaan Sarjainfon ja suomalaisen sarjakuvajournalismin historiaa. Sarjakuvataiteilija Kati Närhi oli haastattelussa ja piirsi lehden kannen. Sarjainfo 4/2012 (157): Pääjutussa keskityttiin perinpohjaisesti dekkarisarjakuviin. Batmanaiheinen artikkeli jatkoi samaa teemaa. Fok it -stripeistään tunnettu Joonas Rinta-Kanto piirsi kannen ja oli haastateltavana. Lisäksi lehden toimittajat vierailivat sarjakuvafestivaaleilla Oulussa ja Las Vegasissa.

Sarjainfo täytti vuonna 2012 40 vuotta. Merkkivuotta juhlittiin marraskuussa Sarjakuvakeskuksella, jonne kokoontui lehden entisiä päätoimittajia, toimitussihteereitä ja avustajia vuosikymmenten varrelta. 1.3 Puupäähattu-palkinto Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-tunnustuspalkinnon sai tammikuussa 2012 Kaisa Leka. Seuran perustelut valinnalle: “Vuoden 2012 Puupäähattu-palkinnon saa porvoolainen sarjakuvataiteilija, graafikko, kuvittaja ja kaupunginvaltuutettu Kaisa Leka. Lekan sarjakuvateosten keskeisiä teemoja ovat vammaisuus ja henkinen etsiminen – ja poliittisen uran myötä myös politiikka. Pallopäiseksi Kaisahiireksi itsensä piirtävä Leka kertoo sarjakuvissaan avoimesti omasta elämästään, ajatuksistaan ja elämänkatsomuksestaan. Kaisa Lekan hahmo jalkaproteeseineen erottuu massasta. Jo ensivilkaisulla selviää, että sääretön nainen on erilainen kuin useimmat muut. Vammaisuus, joka on aiheena hankala ellei tabu, esitetään lukijalle rehellisesti ja kaunistelematta. Avaamalla uusia näkökulmia Leka on edistänyt erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä. Tunnetuimmassa teoksessaan I Am Not These Feet Leka kuvaa jalkojensa amputaatiota. Vaikean synnynnäisen epämuodostuman vuoksi liikkuminen oli hankalaa ja kivuliasta, eikä elämänmittainen kipulääkekierre tuntunut järkevältä vaihtoehdolta. Vuonna 2002 Leka teki päätöksen vapaaehtoisesta amputaatiosta.

Kaisa Leka

5


Matka on Kaisa Lekan tuotannossa sekä henkinen että lihallinen. Lähes 500-sivuisessa järkäleessä Tour d’Europessa (2010) matkataan polkupyörällä Porvoosta Nizzaan Välimeren rannalle. Kilometrejä kertyy kolme tuhatta. Samalla yksitoikkoinen pyöräily toimii henkisen vapautumisen välineenä, eräänlaisena pyöräjoogana. Harmaan asfaltin loputtomuus vie polkijan matkalle itseensä.

Kaisa Leka

Leikkauksen jälkeen oli opeteltava uudelleen kävelemään, askel askeleelta. Lopulta uusilla jaloilla jaksaa pidemmälle kuin vanhoilla. Leka ei piilottele proteesejaan verhoamalla niitä keinotekoiseen muovinahkaan, vaan paljastaa rohkeasti keinotekoiset säärensä. Näin hän näyttää muille esimerkkiä siitä, kuinka vammaisenakin voi kantaa itsensä pystyssä päin. Itsensä etsimistä ja henkisyyttä Leka on kuvannut etenkin teoksissa Your Name Is Krishangi (2004), On the Outside Looking in (2006) ja Audarya Lila (2008). Näissä sarjakuvissa Leka kertoo Hare Krishna -uskostaan avoimesti. Your Name Is Krishangissa tehdään häämatka Kaliforniaan, jossa Kaisa-hiiri ja Leka-ankka saavat gurulta Krishna-nimet. On the Outside Looking in käsittelee oman polun löytämistä ajomatkalla kerrottujen muistojen kautta. Audarya Lilan keskiössä on puolestaan ystävä, joka jättää entisen elämänsä päästessään noviisiksi Krishnaluostariin.

6

Elämänmakuisten ja usein vakavienkin tarinoiden kontrastina toimii yksinkertainen, naivistinen tyyli. Leka kuvaa itsensä hiireksi, aviomiehensä ankaksi ja uskonnollisen gurun rauhalliseksi lehmäksi. Asian painavuus ei pelkistetystä kuvituksesta kärsi. Päinvastoin, näin lukija pääsee lähemmäs aiheita, joiden toisenlainen käsittely voisi muodostua turhan raskaaksi. Teksti on Lekan sarjakuvissa keskeisessä, usein kuvaa hallitsevammassa asemassa. Huomionarvoista on myös Lekan leikittely sarjakuvateoksen fyysisellä muodolla. Kovakantinen On the Outside Looking In on kääritty kauniiseen seinäpaperiin. Little Fish Big Fish (2007) on taitettu haitarin muotoon, jonka voi lopuksi kääntää ja lukea uudelleen. Audarya Lila koostuu kolmesta japanilaistyyliin sidotusta vihkosesta. Oman Absolute Truth Press -pienkustantamon myötä voi kauneuden asettaa rationaalisuuden edelle. Graafista suunnittelua Lahdessa ja Porvoossa opiskelleen Lekan kirjat ovat kauniita esineitä.” 1.4 Kokoelma Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja. Kokoelma sijoitettiin vuonna 2003 kirjastokeskus Aralikseen, Aalto-yliopiston Arabian kampuskirjaston tiloihin Helsingissä. Seuran kokoelma on tallennettu yhteispohjoismaiseen Nordicomics-tietokantaan.


Kokoelmanhoitaja vastasi vuonna 2012 tietopalvelun kautta tuleviin kysymyksiin. Suurin osa sarjakuvakustantajista lähetti vapaakappaleet seuran kokoelmiin. Myös ulkomaista materiaalia saatiin runsaasti lahjoituksina yhteistyökumppaneilta. Lisäksi tärkeä osa kokoelman kartuttamista ovat yksityiset lahjoittajat, joille sarjakuvaseura onkin kiitollinen. Tietokirjallisuutta ja tutkimuksia pyritään myös tarpeen mukaan ostamaan. Gradujakin kerätään ja Suomessa on nähtävissä kasvua sarjakuva-aiheisten gradujen määrässä. 1.5 Sarjakuva-automaatti Seura on ylläpitää piensarjakuvalehtien myyntiautomaattia Lasipalatsin Mbarissa (Mannerheimintie 22, Helsinki). Automaatti tarjosi sarjakuvantekijöille ja harrastajille mahdollisuuden myydä erilaisia piensarjakuvalehtiä, julisteita ja muita tuotteita aivan Helsingin ydinkeskustassa. Automaatti tarjosi vuonna 2012 hyvin monipuolisen kattauksen harrastajien ja ammattilaisten kokoamia erilaisia pienlehtiä ja muita tuotteita. Vuoden 2012 näkyvin tempaus oli keväällä, kun Sarjakuva-automaatti teki yhteistyötä Funky Elephant -festivaalien kanssa. Sarjakuva oli mukana festivaalikatalogissa ja näyttelyssä Mbarissa. 5.–30.4.12 pidettyyn näyttelyyn kutsuttiin useita suomalaisia ja virolaisia taiteilijoita tekemään Funky Elephantiin liittyviä sarjakuvia.

Sarjakuvakeskus

2. SARJAKUVAKESKUS Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämä ja hallinnoima, vuonna 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, tapahtumia ja muuta toimintaa, johon osallistuivat kaikenikäiset sarjakuvan harrastajat niin Helsingissä kuin muualla Suomessa. Arabianrannassa elokuusta 2010 lähtien sijainneessa Sarjakuvakeskuksessa toimivat vuonna 2012 sarjakuvakauppa, kahvio, galleria, työpajaja kurssitila sekä kellarikerroksessa toimisto- ja varastotila. Yhdistämällä alan voimat saman katon alle Sarjakuvakeskus on luonut helsinkiläiseen katukuvaan uudenlaisen kulttuuritilan. Näin sarjakuva on saanut näkyvän sijan kaupungin kulttuuritarjonnassa. Katutason toiminta toi vuonna 2012 sarjakuvan laajaa kirjoa tunnetummaksi sekä sarjakuvan ammattilaisille ja harrastajille että muille toimijoilla. Myös kansainvälinen toiminta on laajaa ja vilkasta. Sarjakuvakeskuksessa järjestettiin useita kansainvälisiä näyttelyitä sekä taiteilijavierailuita. Lisäksi jalkauduttiin muualle Suomeen sekä Venäjälle asti.

7


2.1 Kahvio

Sarjakuvakeskuksen kahvio on vakiintunut yhdeksi alueen suosituista kohtaamispaikoista. Vuonna 2012 asiakaskunta koostui kaikenikäisistä ihmisistä, lapsiperheistä eläkeläisiin. Kahvio vakiinnutti paikkansa etenkin lähiympäristön opiskelijoiden olohuoneena. Kahviossa oli tarjolla mm. reilun kaupan kahvia ja teetä sekä pientä naposteltavaa. Vuonna 2012 lisättiin luomu- ja kasvisruokavalioon soveltuvien tuotteiden valikoimaa. Valikoimissa oli myös kausituotteita. Kahvion ulkoasua, yleisilmettä ja asiakaspalvelun laatua kehitettiin. 2.2 Kauppa, verkkokauppa ja originaalivälitys

ran omat julkaisut ja tuotteet ovat aina saatavilla omasta kaupasta. Vuonna 2012 valikoima tarjoili laajasti kotimaisia sarjakuvateoksia sekä merkittäviä ja vähemmän tunnettuja ja ulkomaalaisia albumeja. Sarjakuvakeskuksen kauppa on myös monille kansainvälisille toimijoille lähes ainoa reitti saada töitään tarjolle Suomessa. Kaupassa myytiin omakustanteita ja pienlehtiä. Näiden valikoima karttui reilusti vuoden aikana. Lisäksi kaupan valikoimiin kuului mm. paitoja, postikortteja, julisteita ja näyttelyprinttejä. Kauppaan oli mahdollista tuoda tuotteita myyntiin tilimyynnin periaatteella. Myyntihinnasta tulee tällöin 30% sarjakuvaseuralle. Monet Sarjakuvakeskuksen tuotteet ovat saatavilla myös keskuksen verkkokaupasta, jonka kautta moni tilasi tuotteita kauemmaskin. Sarjakuvakeskuksen originaalikauppa välitti myyntiin suomalaisten ja kansainvälisten sarjakuvataiteilijoiden originaalitaidetta. Välityksen avulla seura helpottaa originaalien leviämistä ja näin luo sarjakuvataiteilijoille yhden tulokanavan lisää. 2.3 Tilat ja toimisto Katutason tiloja vuokrattiin yhdistysten ja erilaisten toimijoiden käyttöön sekä lisäksi yksityisille ihmisille mm. perhejuhlien pitämiseen. Useiden yksityisten tapahtumien yhteydessä oli myös Sarjakuvakeskukselta tilattua yhteisöllistä toimintaa, kuten työpajoja.

Sarjakuvakeskuksen kauppa pyörittää voittoa tavoittelematonta liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota erityisesti kotimaisille ja kansainvälisille pienkustantajille levityskanava alan tapahtumien ulkopuolella. Myös sarjakuvaseu-

8

Suomen sarjakuvaseuran toimisto sijaitsi Sarjakuvakeskuksen alakerrassa. Yhdistyksen työntekijöiden työskentelytila toimi myös erilaisten sarjakuvaprojektien työpisteenä ja luontevana tapaamispaikkana. Toimistotiloja kehitettiin läpi vuoden ja Sarjakuvakeskus sai toiminnan tueksi mm. tietotekniikkatarvikkeita lahjoituksina eri tahoilta.


2.3.1 Muut toimijat tiloissa Sarjakuvan tiedotuskeskus ry Vuonna 2009 perustetun Sarjakuvan tiedotuskeskuksen jäsenjärjestöjä ovat Suomen sarjakuvaseura ry, Sarjakuvantekijät ry, Maailman sarjakuvat ry ja Helsingin sarjakuvakeskus. Sarjakuvan tiedotuskeskus ry pyrkii yhdistämään sarjakuva-alan toimijoita ja edistämään suomalaisen sarjakuvan tuntemusta. Vuonna 2012 keskittyi sarjakuva-arkistohankkeeseen. Tiedotuskeskus toimi Arabianrannan tiloissa vuoden 2012 alkupuolella, kunnes muutti omiin tiloihinsa Helsingin Vallilaan. Palikka ry Palikka ry on 1999 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää animaatiokulttuuria sekä koota alan harrastajia yhteiseen toimintaan. Palikka ry järjestää kursseja ja tapahtumia, joista suurin on vuotuinen Animatricks-festivaali. Vuoden 2012 elokuusssa Palikka ry:n työntekijät siirtyivät työskentelemään Sarjakuvakeskuksen toimistolle. Yhteistyötä järjestöjen välillä syvennettiin, tavoitteena luoda laajempaa ja monipuolisempaa kurssi- ja tapahtumatoimintaa kahden läheisen taiteenalan välille.

2.4 Opetustoiminta Sarjakuvaopetuksen kehittäminen on yksi keskuksen toiminnan ydinalueita. Sarjakuvakeskuksella järjestettävää opetusta kehitettiin vuonna 2012 laajemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi. Eripituisia kursseja järjestettiin eri ryhmille Sarjakuvakeskuksella sekä muualla Helsingissä, Suomessa ja ulkomaillakin. Sarjakuvakeskuksen kautta tilattavien kurssien tarjontaa lähdettiin laajentamaan ja lokeroimaan selkeämmin vuonna 2012. Sarjakuvakeskus tarjoaa erilaisille toimijoille teemoitettuja non-stop-pajoja, luentoja sekä räätälöitäviä pajoja niin yksittäisiin tapahtumiin kuin kouluille, kirjastoihin ja yrityksille. Vuonna 2012 eri alojen opettajia koulutettiin käyttämään sarjakuvaa työvälineenä apuna nuorten ja esimerikiksi maahanmuuttajien ja lukihäiriöisten kanssa työskennellessä. Myös opetuskäyttöön koottu Sarjakuva – Koulutus -julkaisu (ks. kohta 2.6.2 – Helsingin Kirjamessut) liittyy erikoistuneen sarjakuvan käyttön teemaan.

Huuda Huuda Sarjakuvakustantamo Huuda Huudan kirjavarasto sijaitsi Sarjakuvakeskuksen arkistotiloissa.

9


2.4.1 Maksulliset kurssit aikuisille Aikuisille suunnatuilla kursseilla opiskeli vuoden 2012 aikana reilut 80 oppilasta. Tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Opettajina toimi ammattitaitoisia ja erikoistuneita opettajia Sarjakuvakeskuksen laajasta opettajaverkostosta. Kevät 2012: 15.2.–9.5. Havainnosta paperille -jatkokurssi Kurssi koostui erilaisista havaintoon liittyvistä piirustustehtävistä. Piirtämällä tutkittiin muun muassa ihmisen anatomiaa, valoa, varjoa, väriä sekä erilaisia tapoja siirtää kolmiulotteinen havainto paperille. 21.4.–13.5. Ideointi tarinankerronnassa Kurssilla käytettiin improvisaatiomenetelmiä niin teatterin, kirjallisuuden kuin taiteen kentältä ja luotiin useita tarinaideoita, joista osaa kehiteltiin eteenpäin. 20.1.–6.4. Kuvittamisen syventävä kurssi Kurssi oli itsenäinen jatko syksyn 2011 syventävälle kuvituskurssille. Syksyllä osallistuneet saattoivat jatkaa kirjaprojektien parissa, kerrata opittuja asioita, kokeilla ohjatusti erilaisia piirustus- maalaustekniikoita ja työstää valmiita kuvakirjakuvituksia. 17.4.–15.5. Materiaalit tutuksi sarjakuvapiirtäjälle Materiaalit tutuksi -kurssilla tutustuttiin perinteisiin tapoihin tehdä itse omat taiteilija-

10

materiaalit. Kurssilla tulivat tutuiksi erilaiset väripigmentit sekä itsetehdyt vesi- ja peitevärit, musteet, kuivapastelliliidut ja paperi. 19.1.–17.5. Sarjakuvailmaisu 1 Sarjakuvailmaisu on pitkä kurssi, jonka aikana on mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti omaan sarjakuvatyöskentelyyn ja oman ilmaisun kehittämiseen. Opettajina toimivat Suomen eturivin sarjakuvataiteilijat. 18.1.–29.2. Sarjakuvakielikylpy ruotsiksi Fyll din pratbubbla med svenska! Kurssi oli suunnattu kaikille jotka haluavat parantaa ruotsinkielentaitojaan hauskalla tavalla. 19.1.–19.4. Tarinasta sarjakuvaksi Tarinasta sarjakuvaksi oli kurssi, jonka aikana valmis käsikirjoitus tai idearanka työstettiin sarjakuvaksi. Kurssilla perehdyttiin sarjakuvan työprosessin eri vaiheisiin niin teorian kuin käytännön esimerkkien kautta. 3.5.–24.5. Tuottajan peruskurssi Kulttuurituottamisen kurssilla oli teemoina mm. projektin suunnittelu ja aikataulutus, budjetointi, rahoitus, yhteistyökumppanien etsiminen ym. Syksy 2012: 18.9.–4.12. Käsikirjoitustyöpaja Käsikirjoitustyöpajassa käytiin läpi käsikirjoituksen perusteita, kuten dramaturgiaa, henkilöhahmoa, aihetta, teemaa, dialogia, genreä, improvisaatiota jne.


20.9.–7.12. Sarjakuvailmaisu 1 & 2 Sarjakuvailmaisu on pitkä kurssi, jonka aikana on mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti omaan sarjakuvatyöskentelyyn ja oman ilmaisun kehittämiseen. Opettajina toimivat Suomen eturivin sarjakuvataiteilijat. 17.9.–3.12. Kuvituksen peruskurssi Kurssilla syvennyttiin kuvitukseen kulttuurialueena sekä tehtiin kuvitusharjoituksia. Kuvitusta käsitltiin sekä lehtikuvituksen että kuvakirjan osa-alueilta. 2.4.2 Maksulliset kurssit lapsille ja nuorille Lasten iltapäiväryhmissä työskenteli vuoden aikana n. 40 lasta. Ryhmät olivat sekaryhmiä, joissa opiskelee yhdessä ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. Opetussuunnitelma tähtää tasolta toiselle etenevään opetukseen, jossa oppijan tarpeet huomioidaan yksilöllisesti. Pidempien kurssien lisäksi Sarjakuvakeskuksella järjestettiin aiempien vuosien tapaan lyhyempiä, teemoitettuja loma-ajan kursseja. Sarjakuvakeskusta kehitettiin edelleen mukavaksi ja turvalliseksi paikaksi eri-ikäisille ja kurssi- ja työpajatarjonnan lisäksi lapsille oli lukunurkkaus sarjakuvineen, kirjoineen ja peleineen. Kevät 2012: 17.1.–24.4. 6–13-vuotiaiden iltapäiväkurssit 1 18.1.–2.5. 6–13-vuotiaiden iltapäiväkurssit 2 Kursseilla käytiin läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu,

puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. Kursseilla suunniteltiin hahmoja ja ideoitiin ympäristöjä käyttäen tuttuja ja harvinaisempia välineitä. 4.–8.6. Kesän palomiessarjakuvapaja Viikon sarjakuvapaja sisälsi erilaisia tehtäviä ja pohdintaa esim. eksymisestä, paloturvallisuudesta, kodin vaarapaikoista ja liikenneturvallisuudesta leikin ja sarjakuvan kautta. Kurssilla luotiin myös lyhyt opetusvideo muille lapsille siitä, miten eri tilanteissa tulee toimia. 11.–15.6. Kesän animaatiotyöpaja Työpajassa selvittiin mitä animaatio tarkoittaa ja kuinka piirretty kuva saadaan liikkumaan. Pajan aikana luotiin hahmoja ja kokeiltiin erilaisia animaatiotekniikoita. Syksy 2012: 28.8.–4.12. 10–15-vuotiaiden iltapäiväkurssi 29.8.–5.12. 9–10-vuotiaiden iltapäiväkurssi 29.8.–5.12. 6–12-vuotiaiden iltapäiväkurssi Kursseilla käytiin läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. Kursseilla suunniteltiin hahmoja ja ideoitiin ympäristöjä käyttäen tuttuja ja harvinaisempia välineitä.

11


2.4.3 Avoimet työpajat

WILLI LÄNSI LASTEN LAUANTAI 28.4. 2012

KLO 12 - 16

SARJAKUVAKESKUS - HÄMEENTIE 150

Avaruus, 27.10. Sirkus ja 24.11. Manga. 2.4.4 Muu opetustoiminta Sarjakuvakeskuksella Uudenmaan sarjakuvan läänintaiteilija Solja Järvenpää piti 24.3. ja 25.5. Sarjakuvaopettajien teemapäivät yhteistyössä Sarjakuvakeskuksen opetustoiminnan kanssa. 26.5. pidettiin sarjakuvan läänintaiteilijan ja Sarjakuvakeskuksen yhteinen työpaja Sarjakuvan perusopinnot vauvoille, osa 1 – Väri(kylpy) oppi. Kurssi oli osa valtakunnallista Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -viikkoa ja Kaappaa kaveri -kampanjaa.

WWW.sarjakuvakeskus.fi

2.4.5 Tilauskurssit muualla Nuorten maanantaityöpajat Nuorten ilmainen viikottainen sarjakuvapaja tarjosi matalakynnyksisen mahdollisuuden syventää omaa sarjakuvaharrastusta sekä tavata muita siitä kiinnostuneita helsinkiläisiä ja lähialueiden nuoria. Toimintaan sitoutunut aktiivinen nuorten ryhmä tuotti materiaalia yhteiseen blogiin (oravien.sarjakuvablogit.com). Maanantaiset nuortenpajat pidettiin viikoittain kello 16–19, kohderyhmänään n. 15–18-vuotiaat. Perjantain avoimet piirtoillat Sarjakuvakeskus järjesti avoimia piirtoiltoja kaikille halukkaille joka perjantai klo 14.30–18. Niissä vaihdettiin ajatuksia ja palautetta omista ja muiden töistä rennossa ilmapiirissä. Keskuksen opetustilat ja työvälineet olivat tilaisuuksien aikana vapaasti käytettävissä. Lasten lauantait Kaikenikäisille lapsille suunnatut, lähes joka kuun viimeisenä lauantaina pidetyt ilmaiset pajat olivat suosittuja etenkin lähialueen asukkaiden ja pienempien lasten keskuudessa. Lasten lauantaiden teemoina olivat vuonna 2012: 28.1. Egypti, 25.2. Kauhu, 31.3. Supersankarit, 28.4. Villi länsi, 26.5. Naamiaiset, 25.8. Venäjä, 29.9.

12

Sarjakuvakeskuksen toteuttamia tilauskursseja 2012: Nuorten ryhmien ja opettajien koulutuspajoja teemalla Sarjakuva lukivaikeuksisten ja lukihäiriöisten apuna, tilaajana Omnia Urahaaveet sarjakuvina -pajoja opettajille Sarjakuvakeskuksella ja Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museolla, tilaajana Samalle viivalle -hanke ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Tulevaisuuden ammatti ja yhteishaku -pajoja Sinisellä Verstaalla Helsingissä, tilaajana Opetusvirasto Designia tutkivia pajoja World Design Capital -projektin WDC-Paviljongilla sekä Helsingin kouluilla ja päiväkodeissa, yhteistyössä Oranssi ry:n kanssa Pajoja eläinten oikeuksista ja eettisistä toimintamalleista Lahden kouluissa, tilaajana Lahden seudun ympäristöpalvelut ja Kymppi – työkaluja ympäristöystävälliseen palveluketjuun -hanke Mediaopiskelijoiden sarjakuvapajoja WooDooverstaalla Helsingissä


Mielenterveyskuntoutujien pajoja Helsingissä, tilaajana Leikkiväki ry

Milla Paloniemi

Mediaopiskelijoiden sarjakuvapajoja Mediakylpylässä Helsingissä Mediaopiskelijoiden sarjakuvapajoja Heltechissä Helsingissä Sarjakuvapajoja lukihäiriöstä Erilaisten oppijoiden liitto ry:lle Poikkitaiteellisia musiikkisarjakuvapajoja Länsi-Helsingin musiikkikoululla Pajoja eläinten oikeuksista ja eettisistä toimintamalleista Helsingissä, tilaajana Eläinsuojeluliitto Animalia Avoimia sarjakuvapajoja lapsille Helsingissä, tilaajana Skidit Festarit -tapahtuma Kouluvierailuja myös sarjakuvan peruskoulutuksen ja non-stop-pajojen osalta kertyi eri festivaaleilla, tapahtumissa, ala- ja yläasteen kouluissa ja kirjastoissa eri puolilla Suomea. 2012 vuoden lopusta rakennettiin yhteistyötä nuorten yhdistys Curly ry:n kanssa, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Yhteistyön kautta Sarjakuvakeskus toimii linkkinä Curlyn ja nuorten välillä, tarjoten nuorille ja opettajille kurssin jälkeistä suuntaa töiden julkaisuun ja erilaisiin mediaharrastuksiin. Lisäksi opetustoimintaa oli runsaasti keväällä Nykytaiteen museo Kiasmalla (ks. kohta 2.6.2).

2.5 Näyttelyt 2.5.1 Galleria Sarjakuvakeskus Suomen sarjakuvaseuran oma galleria esittelee monipuolisesti kotimaista ja ulkomaista sarjakuvaa. Tila on Helsingin ainoa sarjakuvaan keskittyvä galleria. Kun näyttely oli muiden kuin seuran toimijoiden järjestämä, gallerian käytöstä perittiin kohtuullista, kulut kattavaa vuokraa. 10.1.–2.3. Ottopoikia ja työläistyttöjä – yhdeksän sarjakuvaa Tampereelta 5.–31.3. Jarno Latva-Nikkola: Vihaisen miehen muistelmat 2.-28.4. Respect 2.5.–2.6. Neliökissa - Alexandru Ciubotariun sarjakuvia ja katutaidetta 4.–30.6.Nordicomics Baltic Vilna 1.–30.9. Adios! 5.–15.9. Silence – Installaatio 3.–29.9. Martin Ernstsen: Erakko 2.10.–27.10. Roope Eronen: Varjoja peilissä 29.10.–1.12. Milla Paloniemi: Mikä ihmeen Kiroileva siili?

13


4.–26.8. Perhe jolla on kissa sai kissanpennut – Sarjakuvia Karjalohjan toimintakeskuksesta 30.8.–29.9. Terhi Ekebom: Nature Morte with Ghosts 5.–28.10. Anssi Rauhala: Perinteisellä tyylillä 1.-28.11. Tuomas Tiainen: FUN•LAND 5.12.–10.1.13 Jupu Kallio: Superäiti 2.5.3 Pylväsnäyttelyt Aralis-kirjastokeskuksessa

3.12.–5.1. Team Pärvelö: Hyi, homoa! 2.5.2 Galleria Ruutu Galleria Ruutu oli Sarjakuvakeskuksen ja Uudenmaan taidetoimikunnan läänintaiteilijaprojektin ikkunagalleria, johon kutsuttiin sarjakuvataiteilijoita, keräilijöitä ja tekijäkollektiiveja pitämään kuukausittain vaihtuvia näyttelyitä. Ruudun toiminnasta vastasi sarjakuvan läänintaiteilija Solja Järvenpää.

Arabianrannan kirjastossa oli paikka vaihtuville näyttelyille, joilla pyrittiin nostamaan etenkin nuorten tekijöiden profiilia. Yleisönä olivat lukuisat kirjastokävijät. 30.1.–15.4. Tutkimusretki sarjakuvaan – Oulun sarjakuvaseuran yhteisnäyttely 16.5.–19.8. Sarjakuvakeskuksen lastenkurssien yhteisnäyttely 13.10.–10.3.13 Erakko – Martin Ernstsenin teosnäyttely

3.–27.2. Antti Silvekoski: GRAZY WINTER COLLECTION!! 7.–26.3. Tommi Hämäläinen: Suklaanappeja 30.3.–23.4. Joonas Rinta-Kanto: Fok_it - Viikset, faksit & vyölaukut 3.5.–28.5. Ninni Aalto: Zzzzuuuup!! 31.5.–24.6. Mari Ahokoivu ja Søren Glosimodt Mosdal: Onnellisten ihmisten kaupunki / De glade menneskers by 29.6.–30.7. Ville Pynnönen: Näyttely 20v.!

14

Jupu Kallio


Ravintolapäivä Ravintolapäivän yhteydessä 29.5. järjestettiin Somali Bistro -pop-up-ravintola, jossa myytiin perinteistä somalialaista ruokaa.

2.6 Muut tapahtumat 2.6.1 Tapahtumat Sarjakuvakeskuksella Keskuksen tiloissa järjestettiin säännöllisesti erilaisia sarjakuvaan liittyviä, kaupunkikulttuuria edistäviä tai muihin taiteenlajeihin linkittyviä tapahtumia. Keskus toimi lisäksi paikkana erilaisille alan toimintaan liittyville kokouksille, sekä julkistamispaikkana monille uusille sarjakuville ja sarjakuvaan liittyville teoksille. Serier på svenska Sarjakuvista ruotsiksi / Serier på svenska -sarjakuvailtamissa sarjakuvataiteilijat ja muut alan toimijat kertovat 22.2.–14.3. ruotsin kielellä sarjakuvistaan, niiden synnystä ja käytöstä opetuksessa. Yleisölle avoimissa iltamissa puhuivat Kaisa Leka, Bo Haglund, Søren Glosimodt Mosdal, Leif Packalén sekä Peter Madsen yhdessä Mikko Jeskasen kanssa. Kirpputorit Launtaisilla kirpputoreilla myytiin 10.3., 14.4., 15.5., 13.10. ja 10.11. sarjakuvia ja muuta tavaraa. Suosittuihin tapahtumiin osallistuivat myyjinä niin Sarjakuvakeskuksen työntekijät kuin asiakkaatkin. Respect Huhtikuussa moskovalaisen sarjakuvakollektiivi Respectin kolme edustajaa vieraili Sarjakuvakeskuksella Respect – Venäläistä sarjakuvaa -näyttelynsä yhteydessä Vierailuun kuului luento ja opetusta (ks. tarkemmin kohta 5.2.1).

Arabian Katufestivaali Sarjakuvakeskus teki 12.5. yhteistyötä Artovakaupunginosayhdistyksen kanssa Arabian Katufestivaalin yhteydessä järjestämällä paikan päällä avoimen liisteröintityöpajan, kirpputorin sekä festivaalin vapaaehtoisten cateringin. Paikalle tuotiin myös romanialainen katutaiteilija Alexandru Ciubotariu, joka järjesti näyttelyn seinämaalauksineen keskuksen galleriaan sekä julkaisi samalla Sarjakuvakeskuksen kautta kirjansa suomeksi. 24 tuntia sarjakuvaa 24 tuntia sarjakuvaa -tapahtuma toi 20.10. yhteen joukon eri-ikäisiä piirtäjiä vuorokauden mittaiselle piirrosmaratonille. 2.6.2 Tapahtumat Kiasmalla Nykytaiteen museo Kiasman (Mannerheiminaukio 2, Helsinki) Päin näköä! – Sarjakuvan uudet muodot -näyttelyyn osallistui 14 kansainvälisesti tunnettua kotimaista taiteilijaa. Näyttelyn yhteydessä Kiasma ja Suomen sarjakuvaseura ry järjestivät 15.3.–28.4. yhteistoimin tapahtumia ja kursseja eri kohderyhmille. Kiasman kanssa järjestetyt tapahtumat jatkuivat syksyllä Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä (ks. kohta 4.1.2). Opettajien sarjakuvakurssi kutsui 15.–16.3. yhteen eri aineiden opettajia oppimaan sarjakuvan käytöstä pedagogiassa.

15


Paikalla pidettiin avoimet työpajat otsikoilla Tuunataan sarjakuvaa, Elävän mallin piirtäminen fiktiivisestä hahmosta, Liikkuvan mallin piirtäminen, Taiteillaan suosikkibiisien sanoista sarjakuvia, Miten tehdä oma kirja? sekä Sarjakuvasuunnittelua skeittilautaan. Lisäksi ohjelmaan kuului blues-konsertti, Sketching Helsinki -kaupunkikiertue, Sarjakuvalla menee lujaa -luento kontin kielellä, Puhetta sarjakuvan tekijänoikeuksista -tilaisuus, sarjakuvabaaritapaaminen sekä 2 huonetta + baari -näyttely.

Sarjislauantai -tapahtumassa järjestettiin 31.3. Finnish Comics Annual 2012 -kirjan julkistustilaisuus, Arvot ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen sarjakuvassa -keskustelutilaisuus sekä Sarjakuvan kulttuuripoliittinen asema -keskustelutilaisuus. Samalla pidettiin pinssipaja, piirtäjä Anna Sailamaan yleisötapaaminen sekä näyttelyopastus. Sarjakuvan harrastajille ja näyttelykävijöille järjestettiin 17.3–28.4. avoimet työpajat aiheista seinäsarjakuva, kollaasi, pinssit, fotonovelli, lyriikka ja vaihtokuva. Syventäviä, neljän kerran sarjakuvakursseja pidettiin kevään mittaan otsikoilla Sivellintussaus, Havainnosta paperille ja Inspiraatiokurssi. 2.6.3 Sarjakuvakeskus goes Kontti Helsingin keskustan Lasipalatsin aukiolla sijaitsevassa Taidekontissa järjestettiin 11.–24.6. sarjakuvaohjelmaa yhteistyössä Uudenmaan taidetoimikunnan sarjakuvan läänintaiteilijan sekä monien muiden toimijoiden kanssa. Tapahtuma kuului osaltaan kokeellisten Pop-up Sarjakuvakeskus -tapahtumien jatkumoon.

16

2.6.4 Helsingin Kirjamessut Helsingin Kirjamessuilla Messukeskuksella Pasilassa keskityttiin Suomen sarjakuvaseuran osastolla 25.–28.10. teemaan “Sarjakuva kasvamisen ja oppimisen välineenä”. Osastolla jaettiin niin opetuksen ammattilaisille kuin kaikille kiinnostuneille vinkkejä sarjakuvan hyödyntämisestä ja mahdollisuuksista työpaikoilla, kouluissa, kerhoissa ja kirjastoissa, eri ikäryhmien sekä erityisryhmien tarpeet ja erityispiirteet huomioiden. Messuosastolla järjestettiin seuraavat luennot ja puhetilaisuudet: Alustus sarjakuvan maailmaan opettajille, Informaatiosarjakuva ja pilakuvien käyttö viestinnässä, Sarjakuva apuvälineenä ideoinnissa sekä Jos uutiset olisivatkin sarjakuvia?.


Paikan päällä myytiin sarjakuvia ja lehtiä. Sarjakuvaseuran osastolla oli tavattavissa myös sarjakuvataiteilijoita. Lisäksi messuilla oli esillä norjalaisen Martin Ernstsenin Erakko-lastensarjakuvaa esittelevä näyttely. 2.6.3 Tapahtumat ulkomailla Pop-up Sarjakuvakeskus @ Pietari Kirjamessut

Erilaisia kokeellisia työpajoja pidettiin otsikoilla Sarjakuvia yhteisöllisesti! -non-stop-paja, Humoristinen hahmopaja, Sokkona sarjakuvaa -paja, Hiekka-animaatiopaja, Kirja liikkuu! -animaatiopaja, Croquis-hahmopiirustustyöpaja sekä Stencil-paitatyöpaja. Lisäksi messuohjelmassa oli myös poikkitaiteellista viihdettä. Sarjakuvataiteilijat taiteilivat improvisoiden hulluja hahmoja yleisön toiveiden mukaan. Höh! -lastenohjelmaryhmän show’ssa improvisaatioduo Katriinamies esitti musikkikappaleita yleisön toiveiden mukaan ja eri sarjakuvataiteilijat kuvittivat kappaleita. Runoutta sarjakuviksi! -live-esitys taas sisälsi runonlausuntaa ja kuvitusta. Kirjamessujen aikana Sarjakuvaseuran osastolla kahden edellisvuosien tapaan kokeellinen livesarjakuvalehti. Sarjakuvaseuran osastolla saattoi seurata, kuinka lehti teksteineen, kuvituksineen ja taittoineen syntyi torstain ja perjantain aikana. Siihen siihen kerättiin materiaalia sarjakuvan ja kasvatuksen asiantuntijoilta, messuvierailta ja sarjakuvataiteilijoilta. Teemana oli sarjakuva ja kasvatus. Mukaan tuli artikkeleita, sarjakuvia, kuvituksia ja myös käytännöllisiä tehtäviä. Lehti toteutettiin tällä kertaa suoraan nettiversioksi ja julkaistiin Sarjakuvakeskuksen verkkosivuilla. Lehti painettiin myöhemmin viimeisteltynä laitoksena paperiversioksi nimellä Sarjakuva – Koulutus (ks. kohta 6).

Pietariin sijoittuava Pop-up Sarjakuvakeskus -tapahtuma (POP-UP Комикс-Центр @ Питер) järjestettiin 17.–22.11. Sergei Kurjohinin kulttuurikeskuksella Vasilin saarella Pietarissa. Katso ohjelmasta tarkemmin kohdasta 5.2.2.

Dasha Nikiforova

Kurjohin-keskus

17


4. HELSINGIN 27. SARJAKUVAFESTIVAALIT

Sarjakuvaseuran vuoden suurin yksittäinen tapahtumakokonaisuus, Helsingin sarjakuvafestivaalit oli vuonna 2012 pohjoisen Euroopan suurin sarjakuvatapahtuma. 7.–9. syyskuuta Lasipalatsin aukiolla järjestetty tapahtuma houkutteli yli 20 000 kävijää. Festivaalit säilyi pääsymaksuttomana ja tapahtuma tuotettiin edelleen lähes täysin vapaaehtoistyön pohjalta. Festivaalien taiteellisena johtajana toimi ansioitunut kuvataiteilija ja sarjakuvataiteilija Tommi Musturi. Musturi suunnitteli ja koordinoi taiteellisesti kunnianhimoisia ohjelma- ja näyttely-

18

kokonaisuuksia. Vuoden 2012 festivaalitaitelija oli kansainvälisestikin tunnettu Amanda Vähämäki. Festivaalien teemamaa vuonna 2012 oli Belgia. Pitkästä historiastaan tunnettu Belgia esittäytyi paitsi lukuisten taiteilijavierailuiden, myös näyttelyiden muodossa. Festivaalien päänäyttely, G18-galleriassa pidetty Night Animals – 9 belgialaista nykysarjakuvantekijää esitteli nimensä mukaisesti uutta belgialaista sarjakuvaa.

Festivaalien teemana oli “sarjakuva yhdeksäntenä taiteena”. Teeman mukaisesti ohjelma keskittyi sarjakuvan asemaan “yhdeksäntenä taiteena” ja sarjakuvan rajankäyntiin muiden taiteenlajien kanssa. Osiltaan teema nivoutui modernin taiteen museo Kiasmassa järjestettyyn Päin näköä! – Sarjakuvan uudet muodot -sarjakuvanäyttelyyn sekä Kiasmassa järjestettyyn sarjakuva-


ohjelmaan. Teeman mukaisesti Lasipalatsin aukiolla järjestettiin myös Walls of 9 -näyttelyperformanssi, jossa kotimaiset ja ulkomaiset kutsuvieraat maalasivat tapahtuman yhteydessä esillä olleita katutaideteoksia. 4.1 Ohjelma ja tapahtumapaikat Festivaaliohjelmisto oli vuonna 2012 hyvin laaja. Se sisälsi haastatteluita, esitelmiä. puhetilaisuuksia ja keskusteluja. työpajoja, kilpailuita ja musiikkiohjelmaa.

oma- ja pienkustajille sekä järjestöille. Pienlehtitaivaassa sijaitsi oma pieni lava, jossa haastateltiin näytteilleasettajia. Lisäksi oli musiikkiohjelmaa.

Cowboy Henk

Lasipalatsin aukio Festivaalien päätapahtumapaikka oli Lasipalatsin aukio. Aukiolle pystytetyssä pääteltassa nähtiin tekijöihin ja julkaisuihin keskittyvää lavaohjelmaa, kotimaisten kustantamojen ja kauppojen myyntipisteitä sekä yli 20 kansainvälistä näytteilleasettajaa. Ennen virallisia festivaalipäiviä järjestettiin teltassa myös torstaina 6.9. lasten toimintapäivä avoimine sarjakuvatyöpajoineen. Pääteltta oli edellisvuosia suurempi ja lava oli aseteltu uudelleen yleisölle ystävälliseen suuntaan. Lavalla nähtiin haastatteluja, keskustelua, musiikkia ja performanssia. Lavaohjelmaan liittyi usein eri piirtäjien paikan päällä toteuttamaa livepiirrosta. Lisäksi aukiolla sijaitsi erillisessä pikkuteltassa sijaitseva Pienlehtitaivas, josta festivaalit antavat myyntipisteitä ilman korvausta kotimaisille

Nykytaiteen museo Kiasma Sarjakuvaseuran vuoden 2012 yhteistyö Nykytaiteen museo Kiasman kanssa huipentui festivaaliviikonloppuun. Viikonlopun aikana Kiasma-teatterissa ja seminaaritilassa nähtiin luentoja festivaalien kutsuvierailta, taiteilijoiden syvähaastatteluita, paneelikeskusteluita sekä performansseja. Muun muassa belgialainen sarjakuva sekä sarjakuvan ja poliitiikan yhtymäkohdat puhuttivat teemoina luennoissa ja keskusteluohjelmassa. Paikalla järjestettiin myös osallistavia työpajoja museokävijöille. Comics in Concert! -konserttisarja toi lavalle kotimaisia ja kansainvälisiä piirtäjiä ja suomalaisia nykymuusikkoja improvisaation hengessä. Lisäksi Animatricks-festivaalin ja sarjakuvan läänintaiteilijan kanssa järjestettiin animaatioaiheista ohjelmaa ja sarjakuva-animaationäytöksiä Animatricks-spesiaali-ohjelmakokonaisuuden puitteissa. Kirjasto 10 Ohjelma kaupunginkirjasto Kirjasto 10:ssä jakautui kahteen teemapäivään. Supersankaripäivässä kuultiin luentoja amerikkalaisesta

19


4.2 Näytteilleasettajat genresarjakuvasta sekä musiikkia. Sunnuntaina pidettiin Sarjislounge, rento, vähemmän vakavan puheohjelman erikoispäivä. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä Uudenmaan sarjakuvan läänintaiteilijan kanssa. Annantalo Helsingin kaupungin lasten ja nuorten taidekeskus Annantalolla järjestettiin kaikille avoimia lasten sarjakuvatyöpajoja. Lisäksi nähtiin Sarjakuvan Kylli-täti -livepiirrosperformanssi, jonka voitti Laura Nieminen. Henry’s Pub Henry’s Pubissa järjestettiin erilaista ohjelmaa kaikkina festivaalipäivinä. Virallisen festivaalibaarin ohjelmassa nähtiin piirrosperformansseja, sarjakuvarunoutta, haastatteluja ja kilpailuita. Tarjolla oli myös erityinen, Nokian panimon tekemä festivaaliolut. Goethe-Institut Kampissa sijaitsevassa Saksan liittotasavallan kulttuuri-instituutti Goethe-Institutissa järjestettiin festivaalilauantaina Sarjakuva ja musiikki -iltamat, joihin kuului haastattelua, paneelikeskustelu sekä elävää musiikkia. Kampin Suomalainen kirjakauppa Kampin Suomalaisessa kirjakauppa järjestettiin uutuusjulkaisuihin liittyviä tekijähaastatteluita ja signeeraustilaisuuksia. Iltaklubit Perjantaina festivaalien avajaisklubina toimi Café Kiasmassa pidetty Belgialainen ilta. Lauantaina järjestetiin sarjakuvafestivaalien virallisella Tango, cómics y más -klubilla Dubrovnik Lounge & Lobbyssä Sarjakuvamaaottelu-performanssi sekä tanssiklubi.

20

Kaupalliset näytteilleasettajat Seuraavat kustajat ja liikkeet olivat vuokranneet näytteilleasettajatilan Helsingin sarjakuvafestivaaleilta vuonna 2012. Vuokraamalla näytteleasettajatilaa sarjakuvafestivaalit kattoivat menojaan. Apollo-kustannus Arktinen Banaani Asema Kustannus Daada Daily Hero Press Egmont Fantasiapelit Huuda Huuda Jalava Kreegah Bundolo Kustannusyhtiö Kumiorava Kutikuti Markku Tanttu Musta Ritari Punainen jättiläinen Rosebud Sammakko Seitti kustannus SS Libricon Suuri Kurpitsa Turun sarjakuvakauppa Zum Teufel Pienlehtitaivas Seuraaville taiteilijoille tai ryhmille annettiin pöytäpaikka erillisestä Pienlehtitaivas-teltasta: A-K Laine Aija Iiris Ainomaija Alanen Ainur Elmgren Anne Lehtola (Kumiko) Daga Ulv ja Ilai Lehto Eeva Meltio Ella Eiranto Heidi Seppänen Helmi Kajaste / Mahti, Siko Records ja ystävät


Jokke Saharinen / Joensuun Sarjakuvaseura Jussi Salakka ja Matias Teittinen Jyri Vasamaa Kaarina Uimonen Kaija Papu ja Aino Louhi / Kaino-Kustanne Kaisa Niinistö Katariina Katla Katastrofikustannus / Paula Kluukeri Keski-Suomen sarjakuvaseura Kuvalehti Kullervo Limingan taidekoulu Linda Hirvonen, Saana Renvall ja Marja Mastomäki Miissa Rantanen Mikko Jylhä Minna Mäkipää / Panama Mustan viivan ritarit Muura Parkkinen / Osma Tarvasneva Muurlan opiston sarjakuvalinja Nenäpäät Oula Cederqvist Pauli Kinnunen Polina “Broci” Morgunov Saara Varala Saimaan sarjakuvaseura Sami Rouhiainen Sari Manninen Sari Toivola Sini Majuri Sisko Hiittenkallio ja Nora Bäck Tampereen sarjakuvaseura ry. / Pekka Manninen & Hannele Kivilahti Team Pärvelö Tiitu Takalo & Tara Niemiö Tinet Elmgren Turun Sarjakuvakerho ry Tuukka Virtaperko

1. Laura Heikkala: Supreme Saga 2. Eeva Meltio (toim.): Yksitoista 2 3. Helmi Kajaste: Nooan arkki

Taivaallisin pienlehti -kilpailu Taivaallisin pienlehti-palkinnolla palkitaan ansioitunut omakustanne. Vuonna 2012 palkinnot jaettiin seuraavasti:

Els Aerts (Belgia) Arne Bellstorf (Saksa) Émile Bravo (Ranska) Paula Bulling (Saksa) Martin Ernstsen (Norja) Dominique Goblet (Belgia)

Kansainväliset näytteilleasettajat Helsingin sarjakuvafestivaalit antaa näytteilleasettajapaikkoja kutsutuille kansainvälisille taiteilijoille ja kustantajille. Seuraavat kansainväliset tekijät osallistuivat Helsingin sarjakuvafestivaaleille vuonna 2012: Chili Com Carne Cult Pump Dongery Editions Trip La Fanzinothéque Flemish Literature Fund Fremok Juliacks Kitokia Grafika Ligatura, Centrala No Comprendo Press kûs! Peow-studio Pure Fruit Reprodukt Sanatorium Geneva Rosett-Hafter Linus Stranberg Wormgod Emelie Östergren 4.3 Vieraat Festivaalien ohjelmaan osallistuivat seuraavat kansainväliset ja kotimaiset kutsuvieraat. Lisäksi ohjelmassa esiteltiin lukuisia muita ajankohtaisia tekijöitä.

21


Gregor Hinz (Saksa) David Kerr (Skotlanti) Gert Meesters (Belgia) Marcel Ruijters (Hollanti) Herr Seele (Belgia) François Schuiten (Belgia) Linus Strandberg (Ruotsi) Leen Van Hulst (Belgia) Benoît Sokal (Belgia) Ward Zwart (Belgia) Emelie Östergren (Ruotsi) Matti Hagelberg Sami Kivelä Tommi Musturi Jyrki Nissinen Amanda Vähämäki (festivaalitaiteilija) 4.4 Sarjakuvafestivaalien näyttelyt

5.–30.9. Night Animals – 9 belgialaista nykysarjakuvantekijää, Galleria G18 27.8–9.9. Amanda Vähämäki: Piilomaa, Galleria Maa-Tila 3.–16.9. Dominique Goblet, Galleria Myymälä2 6.9.–30.9 Gregor Hinz: Bernstein, mbar 1.-22.9. Jyrki Nissinen: Järkytys, XL Art Space 30.8 – 9.9. Kamagurka & Herr Seele: Cowboy Henk, Galleria Art Kaarisilta, Sanomatalo 1.-30.9. Adios!, Galleria Sarjakuvakeskus 5.–15.9. Silence – Installaatio, Galleria Sarjakuvakeskus 3.–29.9. Erakko – Martin Ernstsenin teosnäyttely, Galleria Sarjakuvakeskus 30.8.–29.9. Terhi Ekebom: Nature Morte with Ghosts, Galleria Ruutu, Sarjakuvakeskus 6.9.–29.9. Leen Van Hulst: Maitoa ja lunta, Moko Market & Café 4.–23.9. Nordicomics Baltic – Uutta sarjakuvaa Pohjoismaista ja Baltiasta, Kulttuurikeskus Stoa 6.–8.9. Paula Bulling: Nearly There, GoetheInstitut Finnland 7.–9.9. Walls of 9 – Seinämaalauksia, Lasipalatsin aukio

Adios!

Vuonna 2012 sarjakuvafestivaalien yhteydessä järjestettiin merkittävä määrä näyttelyitä. Suomen sarjakuvaseura järjesti seuraavat näyttelyt festivaalien yhteydessä:

22

Lisäksi sarjakuvafestivaalien aikaan nähtiin Helsingissä seuraavat sarjakuvanäyttelyt, jotka saatiin mukaan festivaaliohjelmistoon:


9.3.–9.9. Päin näköä! – Sarjakuvan uudet muodot, Nykytaiteen museo Kiasma 4.9.–6.10 Anonyymien eläinten digitaalinen vallankumous, Elisa Studio 7.–30.9. Arttu Heikkinen: Laserkokija + minun onneks, Alkovi Galleria 2.9.–6.10. Baarien miehet ja naiset, Ravintola Om’pu 7.–9.9. Jarkko Vehniäinen: Jos tuolla ylhäällä on joku, Kampin Kappelin edusta 3.–16.9. JP Ahonen: Puskaradio, Kirjasto 10 7.–9.9. Perhe jolla on kissa sai kissanpennut – Sarjakuvia Karjalohjan toimintakeskuksesta, Kampin Kappeli 4.–29.9. Roope Eronen: Kettu yms., Napa Galleria 31.8.–14.9. Team Pärvelö, Manga-café Amailla

5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Sarjakuvaseuran kansainvälinen toiminta oli entistä kunnianhimoisempaa ja aiempaa suuremmassa osassa järjestön toiminnassa. Tavoitteena oli toisaalta viedä laadukasta suomalaista sarjakuvaa käännöksinä maailmalle, toisaalta verkottua lähialueiden sarjakuvatoimijoiden kanssa ja tukea kiinnostavia tekijöitä. Yhteistyötahoja löytyi sarjakuvan kentältä pohjoismaista Itä-Eurooppaan ja toimintaa järjestettiin paljon moninaisten, luovien yhteistyöhankkeiden merkeissä. 5.1 Finnish Comics Annual -vientihanke Suomalaista sarjakuvaa esittelevän antologiasarjan toinen osa Finnish Comics Annual 2012 (ks. kohta 6) julkaistiin maaliskussa Leipzigin kirjamessujen yhteydessä sekä 31.3. Helsingissä, Kiasmassa. Antologian toimitti sarjakuvaneuvos Reija Sann ja se kustannettiin edellisvuoden tavoin yhteistyössä Huuda Huuda -kustantamon kanssa. Teos oli näkyvästi esillä messujen ohjelmassa ja etenkin FILI:n messuosastolla. Sarjakuvaseuran ja hankkeen puolesta messuilla olivat läsnä Kalle Hakkola ja Reija Sann sekä messuvieraina sarjakuvataiteilijat Ville Ranta, Petteri Tikkanen ja

23


Mari Ahokoivu. FCA 2012 -antologian julkistusta juhlittiin myös paikallisessa kulttuurikeskus Moritzbasteissa mm. saksalais-suomalaisen Comics Battle -turnauksen muodossa. 5.2 Venäjä-ohjelma 5.2.1 Respect Huhtikuussa moskovalaisen sarjakuvakollektiivi Respectin kolme edustajaa, Anna Voronkova, Hihus ja Alim Velitov, vierailivat Sarjakuvakeskuksella Helsingissä. He luennoivat ihmisoikeuksia käsittelevän Respect – Venäläistä sarjakuvaa -näyttelynsä avajaisissa venäläisen sarjakuvan historiasta, sitä rajoittaneesta neuvostosensuurista sekä nykypäivän sananvapausongelmista. Respectin ihmisoikeuksia, rasisminvastaisuutta ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia käsittelevien sarjakuvien pienlehtiä otettiin jakoon Sarjakuvakeskukselle. Alim Velitov kävi myös opettamassa sarjakuvaa lapsille Helsingin suomalais-venäläisellä koululla. 5.2.2 Pop-up Sarjakuvakeskus @ Pietari Pietariin sijoittuava Pop-up Sarjakuvakeskus -tapahtuma (POP-UP Комикс-Центр @ Питер) järjestettiin 17.–22.11. yhteistyössä Sergei Kurjohin kulttuurikeskuksen, Suomen Pietarininstituutin, Suomen konsulaatin ja pietarilaisen Boomfest -festivaalin kanssa. Vierailua isännöi Sergei Kurjohinin kulttuurikeskus, joka toimii Pietarissa Vasilin saarella vanhassa elokuvateatterissa. Kurjohinin tuottajat ja PR-osasto tekivät kaikki käännöstyöt ja rakensivat ammattitaitoisen tiedotuskampanjan tapahtumalle ja avustivat yhdessä Boomfestin toimijoiden kanssa tavoittamaan sarjakuvasta ja vaihtoehtokulttuurista kiinnostunutta yleisöä kaupungissa. Alan ihmisten lisäksi projekti onnistui tavoittamaan myös paljon satunnaisia ohikulkijoita ja tavallisia lapsiperheitä. Marraskuun lopulla järjestettyyn viikon tapahtumaan lähti viisi Sarjakuvakeskuksen työnteki-

24

jää sekä omakustanteisesti kahdeksan suomalaista sarjakuvaharrastajaa tapahtuman yhteydessä järjestetylle seuramatkalle. Viikon tapahtumissa oli yhteensä lähes 700 kävijää. Avajaisklubia lukuunottamatta kaikki tilaisuudet olivat yleisölle maksuttomia. Päiväsaikaan pidetyissä työpajoissa vieraili kokonaisia koululaisryhmiä opettajineen tutustumassa sarjakuvan alkeisiin, ja iltapäivisin pidettiin koko perheen avoimia työpajoja, joissa oli yleisöä neljävuotiaista mummoihin ja vaareihin. Iltaisin pidettiin vaativampia työpajoja aikuiselle yleisölle eri teemojen mukaan.

Pedagogisen ohjelman lisäksi Pop-up Sarjakuvakeskuksessa oli esillä Suomen konsulaatin tilaama näyttely suomalaisen sarjakuvan historiasta sekä Kaisa Lekan ja pietarilaisen Varvara Pomidorin yhteisnäyttely. Lisäksi vanhan elokuvateatterin lämpiössä oli paikallisten pitämä kahvila, jossa oli mukava iso lukunurkka ja iso sarjakuvakirjasto johon yleisö sai tutustua. Myös paikalliset pienkustantajat kävivät myymässä sarjakuvakirjojaan. Tapahtuma sai paljon merkittävää mediahuomiota paikallisessa televisiossa ja lehdissä. 5.3 Nordicomics-toiminta Sarjakuvaseuran pohjoismaisia sarjakuvatoimijoita yhdistävä Nordicomics-hanke jatkui ja laajeni vuonna 2012. Baltian maat olivat yhä näkyvämmässä osassa tapahtumissa.


5.3.1 Nordicomics Baltic Tour 2011–2012 Nordicomics Baltic Tourin työpajoissa piirrettiin sarjakuvia ennaltamäärätystä kaupunkiteemasta. Pajojen päätavoite oli työskennellä yhdessä, tutustua toisten työskentelytapoihin ja luoda kontakteja tekijöiden välille. Työpajojen yhteyteen järjestettiin taiteilijaesittelyjä ja muuta oheisohjelmaa. Työpajojen lisäksi Nordicomics Balticin mukana kulki sitä varten kuratoitu Nordicomics Baltic-näyttely. Kiertue alkoi vuoden 2011 lopulla Tallinnasta, jossa järjestettiin näyttely sekä työpaja Pop up Koomiksikeskus -tapahtuman yhteydessä 4.–10.12.2011. Neljän päivän työpajassa syntyneistä sarjakuvista koottiin Nordicomics.info Tallinn Workshop 2011 -antologia, joka julkaistiin keväällä 2012 (ks. kohta 6).

Latviassa Riian työpaja toteutettiin 6.–11.2. Myös kiertonäyttely oli esillä Riiassa. Työpajaan ottivat osaa Ingrida Picukane ja Oskars Pavlovskis Latviasta, Esben S. Titland Norjasta, Mikkel Sommer Tanskasta, Maria Dziarmaga Puolasta sekä Mari Ahokoivu ja Heidi Salminen Suomesta. Viikon työpajassa piirrettiin Riika-aiheisia sarjakuvapostikortteja, joita painettiin rajallinen erä huhtikuussa.

Kiertueen viimeinen pysäkki järjestettiin Vilnassa 22.–27.5. Paikallisena yhteistyökumppanina toimi taiteilijakollektiivi Kitokia Grafika. Kiertonäyttely pystytettiin Vilnius Planetariumin galleriaan, missä se oli esillä 26.5.–29.6.2012. Työpajaan osallistuivat Liettuasta Egle Vitkute ja Egle Shaltmira, Ingrida Picukane ja Martins Zutis Latviasta ja Maura Manninen Suomesta. Työpajan aikana osallistujat työstivät sarjakuvaoriginaaleja, joiden teemana oli Vilna. Originaaleista koottu näyttely oli esillä 4.–30.6. Galleria Sarjakuvakeskuksessa. Nordicomics Baltic -näyttely oli edellämainittujen maiden lisäksi esillä Unkarissa Budapestin sarjakuvafestivaaleilla toukokuussa ja Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoalla Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaan syyskuussa. 5.3.2 Dreambuddies -lastensarjakuvan antologiahanke Kesällä 2012 sarjakuvaseura aloitti pohjoismaisen ja baltialaisen lastensarjakuva-antologian toimitustyön. Aluksi työnimellä Nordicomics Kids kulkenut antologia on suoraa jatkoa aiemmin julkaistulle, aikuisyleisölle suunnatulle Kolor Klimax -teokselle (Fantagraphics, 2011). Dreambuddiesin julkaisuajaksi päätettiin loppukevät 2013 ja siitä päätettiin kuratoida näyttely Copenhagen Comics -festivaalille Tanskaan sekä Helsingin 28. sarjakuvafestivaalien yhteyteen. Antologiasta suunniteltiin julkaistavaksi tanskankielinen versio yhdessä tanskalaisen Afart-kustantamon kanssa. 5.3.3 Nordicomics Islands 2013 -residenssihankkeen aloitus Tulevan vuoden pohjoismainen projekti on Nordicomics Islands, jossa sarjakuvaseura toteuttaa lyhyitä taiteilijaresidenssejä Islannissa, Färsaarilla, Grönlannissa ja Ahvenanmaalla viidelle sarjakuvatekijälle keväällä 2013. Taiteilijavalinnat tehtiin marraskuussa ja kiertueeseen liittyvä näyttely kuratoitiin joulukuussa 2012.

25


5.4 CUNE Comics-in-Residence -ohjelma Vuonna 2013 sarjakuvaseura tulee käynnistämään sarjakuvataiteilijoille suunnatun residenssiohjelman yhteistyössä kuš! komikss-kustantamon, Viron sarjakuvaseuran ja Ruotsin sarjakuvaseuran kanssa. CUNE CiR -ohjelmassa järjestetään useita taiteilijaresidenssejä Helsingissä, Riikassa, Tallinnassa ja Malmössä kesällä ja syksyllä 2013. Ensimmäinen hakukierros toteutettiin syys–lokakuussa 2012 ja sen myötä valittiin kolme ensimmäistä taiteilijaa Helsinkiin, Riikaan ja Tallinnaan. 5.5 Edustusmatkat ja näyttelyt ulkomaisilla festivaaleilla Comics & Comments -näyttely Leipzigin kirjamessuilla ja Budapestin kansainvälisellä sarjakuvafestivaalilla Comics&Comments -näyttelyssa oli esillä rasismia ja epäoikeudenmukaisuutta käsitteleviä sarjakuvia suomalaisilta, unkarilaisilta ja virolaisilta taiteilijoilta. Suomesta mukana olivat Mari Ahokoivu, Kaisa Leka, Tommi Musturi ja Ville Tietäväinen. Näyttely toteutettiin yhteistyössä FILIn, Leipzigin kirjamessujen ja Budapestin sarjakuvafestivaalin kanssa. Näyttely oli esillä Leipzigissa maaliskuussa ja Budapestissa toukokuussa.

26

Muut festivaalivierailut Vuonna 2012 Suomen sarjakuvaseura oli läsnä ohjelmajärjestäjänä ja näytteilleasettajana seuraavissa kansainvälisissä tapahtumissa: Angoulêmen kansainvälinen sarjakuvafestivaali (Ranska) Tukholman kansainvälinen sarjakuvafestivaali (Ruotsi) MoCCa-festivaali (New York, Yhdysvallat) Oslo Comics Expo (Norja) Erlangen Comics Salon (Saksa) Boomfest (Pietari, Venäjä) AltCom (Malmö, Ruotsi) Comica (Lontoo, Iso-Britannia).


6. JULKAISUT Suomen sarjakuvaseuran julkaisemat sarjakuvaalbumit liittyivät vuonna 2012 pääosin erilaisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Julkaisujen kautta haluttiin sekä viedä korkeatasoista suomalaista sarjakuvaa maailmalle, erityisesti Finnish Comics Annual -lippulaivahankkeen kautta, että tuoda kotimaisen yleisön tietoon tuntemattomampia ulkomaisia tekijöitä.

Märss (Viro), Stella Salumaa (Viro), Elina Sildre (Viro), Toom Tragel (Viro), Ingrida Picukane (Latvia) ja Egle Vitkute (Liettua).

Finnish Comics Annual 2012 Toimittanut: Reija Sann ISBN: 978-952-5724-41-7 Kustantajat: Suomen sarjakuvaseura ry ja Huuda Huuda Englanninkieliset käännökset: Jukka Heiskanen, Minna Hjort, Jelle Hugaerts, Viljami Jauhiainen ja Andreas McKeough Maaliskuu 2012 Finnish Comics Annual 2012 on 250-sivuinen sarjakuva-antologia ja vuosittaisen suomalaista sarjakuvaa englanniksi esittelevän kirjasarjan toinen osa. Mukana Terhi Ekebom, Grönroos & Rantio, Matti Hagelberg, Pauli Kallio, Tarmo Koivisto, Mika Lietzén, Petteri Tikkanen, Tiitu Takalo, Katja Tukiainen ja Riitta Uusitalo. Nordicomics.info Tallinn Workshop 2011 ISBN: 978-952-5972-03-0 Kustantaja: Suomen sarjakuvaseura ry Huhtikuu 2012

Tarina minusta Tekijä: Alexandru Ciubotariu Kustantaja: Sarjakuvakeskuksen julkaisuja ISBN-10: 952-5972-04-7 ISBN-13: 978-952-5972-04-7 Kääntäjä: Anne Soininen Toukokuu 2012

Antologia on koottu Tallinnan Nordicomics Baltic -työpajassa tehdyistä sarjakuvista, joiden aiheena oli luonnollisesti Tallinna. Mukana Mari Ahokoivu (Suomi), Verna Kuutti (Suomi), Joonas Lehtimäki (Suomi) Eeva Meltio (Suomi), Emmi Valve (Suomi), Maria Dziarmaga (Puola), Kristel Maamägi (Viro), Martin

Ikääntynyt sarjakuvataiteilija saa vieraakseen salaperäisen haastattelijan, joka lupaa herättää hänen uransa uuteen kukoistukseen – korkeaa hintaa vasten. Tekijän ja taiteen välistä suhdetta käsittelevän nimikkotarinan lisäksi kirja sisältää romanialaisen sarjakuvan kärkinimiin kuuluvan Alexandru Ciubotariun lyhyempiä tarinoita.

27


Erakko Tekijä: Martin Ernstsen Kustantaja: Suomen sarjakuvaseura ry ISBN-10: 952-5972-05-4 ISBN-13: 978-952-5972-05-4 Kääntäjä: Mikko Huusko Syyskuu 2012 Nuori poika saapuu kylään eristyksissä asuvan isoäitinsä luokse. Aluksi tylsältä vaikuttava lomareissu Pohjois-Norjan syrjäseudulla muuttuu mielenkiintoiseksi kun lapsen mielikuvitus pääsee vähitellen valloilleen. Laskuvedestä napatuista erakkoravuista kehkeytyy ämpärigladiaattoreita ja ladosta löytyneistä E.T.-figuureista uusia kavereita ja omia vahtiufoja. Lisäjoukoille tuleekin tarvetta, kun lahdelmasta kömpii jotain uhkaavaa ja suurta kohti isoäidin mökkiä.

28

Festivaalikatalogi 2012 Kustantaja: Sarjakuvakeskuksen julkaisuja ISBN 978-952-5972-06-1 Elokuu 2012 Helsingin 27. sarjakuvafestivaalien ohjelma, näyttelyt, teemoitettuja artikkeleita ja sarjakuvia.


7. VERKKOPALVELUT Valtaosa Sarjakuvaseuran sivustoista sijaitsi vuonna 2012 Säätöyhteisö B2 ry:n ylläpitämillä palvelimilla. Verkkopalveluiden kehittämisessä ja ylläpidossa oli mukana laaja verkosto työntekijöitä, työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Sarjakuvaseura.fi Sarjakuvaseura.fi kerää yhteen paikkaan tärkeimmät faktat seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyy myös tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Vuonna 2012 sivuille myös lisättiin Sarjainfo-lehden digitaalinen arkisto. Sarjakuvantekijä Veikko "Joonas" Savolaisen laajan tuotannon keskeinen osuus on tallennettu digitaaliseen muotoon ja julkaistu kuvagalleriana Sarjakuvaseura.fi-sivustolla. Vuoden 2012 aikana arkistohanketta on muutenkin jatkokehitetty kohti kirjastopalvelun tasoista materiaalipankkia, joka palvelisi sarjakuvatutkimusta mahdollistamalla tehokkaat haut sekä täysikokoisten originaalitiedostojen jakelun. Sarjakuvakeskus.fi Helsingin Arabianrannassa sijaitsevan Sarjakuvakeskuksen toiminnasta kiinnostuneita palvelee sivusto Sarjakuvakeskus.fi. Sivustolla tiedotetaan keskuksen kursseista, työpajoista ja näyttelyistä. Sivustolla toimii myös keskuksen sarjakuvakaupan verkkoversio. Keskuksella on myös oma Facebook-sivunsa ja Twitter-kanavansa.

Finnishcomics.info Sarjakuvan vientiin keskittyvä englanninkielinen Finnishcomics.info-sivusto tarjoaa tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä, vierailuista sekä muista suomalaista sarjakuvaa koskevista tapahtumista, näyttelyistä ja julkaisuista ulkomailla. Vuonna 2012 sivusto oli myös osa Finnish Comics Annual 2012 -kirjan julkaisuhanketta. Sivustolta löytyy myös blogi, jossa koti- ja ulkomaiset kirjoittajat kommentoivat kansainvälisesti kiinnostavia ajankohtaisia aiheita Suomen sarjakuvakentältä. Sarjakuvablogit.com Vuonna 2008 perustettu Sarjakuvablogit.comsivusto tarjoaa kaikille halukkaille ilmaisen alustan sarjakuvablogaamiselle ja on lyhyen olemassaolonsa aikana kerännyt jo suuren joukon suomalaisia sarjakuvataiteilijoita jakamaan joskus intiimejäkin hetkiä elämästään sarjakuvan muodossa. Joukkoon mahtuu niin innokkaita harrastajia kuin ammattilaisiakin. Vuoden 2011 marraskuussa tehdyn selvityksen mukaan palveluun oli luotu jo 500 sarjakuvablogia, joista yli puoleen oli tuotettu sisältöä edeltävän kuukauden aikana. Suuren suosion saavuttanutta palvelua kävi vuonna 2012 lukemassa kuukausittain keskimäärin 70 000 vierailijaa, ja sivujen lukukerrat nousivat parhaimmillaan yli kahteen miljoonaan kuukaudessa. Sarjakuvafestivaalit.fi Vuotuisten Helsingin sarjakuvafestivaalien tiedotussivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vieraat ja muu sisältö ja festivaalien aikana sivuille päivitettiin tietoa ohjelmamuutoksista ja ajankohtaisista tapahtumista. Festivaalisivustoa kehitettiin vuonna 2012 uuteen muotoon ja vielä paremmin yhteensopivaksi sosiaalisen median kanssa.

29


Nordicomics.info Nordicomics.info on seuran Nordicomicshankkeen kansainvälinen sivusto, joka esittelee englanniksi pohjoismaiden ja Baltian maiden sarjakuvantekijöitä. Tekijäesittelyjen ja tapahtumakalenterin lisäksi sivuilla oli vuonna 2012 hankkeen julkaisuja myyvä verkkokauppa sekä pohjoismaisten sarjakuvajulkaisujen tietokanta. Kvaak.fi Vuonna 2009 Suomen sarjakuvaseura otti Kvaak.fi -sarjakuvaportaalin hallintaansa. Toukokuussa 2003 toimintansa aloittanut Kvaak. fi on sarjakuvia asiallisen journalistisella mutta viihdyttävällä asenteella uutisoiva, arvosteleva ja seuraava, jatkuvasti päivittyvä ja kehittyvä verkkopalvelu, johon kuuluu myös aktiivinen, kaikille avoin keskustelufoorumi. 24tuntiasarjakuvaa.info Vuonna 2009 perustettu 24tuntiasarjakuvaa. info kerää yhteen paikkaan maailmanlaajuisen 24-Hour Comics Day -tapahtuman suomalaisia tuotoksia. Kerran vuodessa sarjakuvan harrastajat ja ammattilaiset haastetaan piirtämään kokonainen 24 sivun pituinen sarjakuva yhdessä vuorokaudessa. Piirtotapahtumia Suomessa järjestävät tahot voivat lähettää sarjakuviaan sivustolle, josta ne ovat vapaasti kaikkien luettavissa. Vuonna 2012 24-Hour Comics Day tuotti sivustolle sarjakuvaa 56 eri tekijältä, 6 eri paikkakunnalta. Valistavasarjakuva.info Syksyllä 2010 perustettu sivusto luotiin tukemaan ja esittelemään sarjakuvaseuran valistavaa nuortentoimintaa sekä esittelemään uusia keinoja sarjakuvan monimuotoisesta käytöstä. Sivusto on suunnattu nuorisotyön kentällä työskenteleville ja se tarjoaa ideoita, materiaalia ja näytteitä nuorten kanssa tehdyistä töistä, sekä

30

toimii linkkinä eri alan ammattilaisten välillä. Sivusto mahdollistaa vastaavien projektien toteuttamisen valtakunnallisesti. Sarjakuvantekowiki Sarjakuvaopettaja Keijo Ahlqvistin hanke yhteisölliseen sisällöntuotantoon tarkoitetun wikipalvelun muodossa olevasta sarjakuvaoppaasta, joka kertyy jatkuvasti kattavammaksi. Suomen sarjakuvaseura osallistuu sivuston ylläpitoon. Sosiaalinen media Sarjakuvaseura laajensi tiedotustoimintaa ja tiedotti omistaan ja alan muista tapahtumista sekä sarjakuvaan liittyvistä media-artikkeleista eri tiedotuskanavien sekä sosiaalisen median (Facebook, Twitter, YouTube) kautta. Sarjakuvaaiheista tiedotettiin niin alan toimijoille kuin kiinnostuneelle yleisöllekin.


8. TALOUS Suomen sarjakuvaseuran talous on kasvanut viime vuosina nopeaa tahtia. Pääasiallisena rahoituslähteenä olivat erilaiset avutukset. Merkittävimpinä näistä olivat OKM:n yleisavustus muotoilun valtakunnallisten järjestöjen toimintaan 45000 €,OKM:n kulttuurilehtituki 17500 €, tapahtumatuki 26000 €, kulttuuriviennin kärkihanke 50000 €, kuten myös Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toiminta-avustus sekä monet muut kansainvälisiin projekteihin liittyvät avustukset. Suurimpina menoerinä olivat palkat ja Sarjakuvakeskuksen vuokra. Lisäksi muita merkittäviä menoja olivat Sarjainfon painokustannukset, festivaalien tila- ja laitevuokrat sekä kansainvälisten projektien matka- ja tuotantokulut. Taloudesta kerrotaan tarkemmin vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Vuoden tärkein talouteen liittyvä muutos oli valtion budjettiin lisätty sarjakuvalle oma rivi. Vuodelle 2013 budjettiin merkitty summa oli 200000 €.

9. YHTEISTYÖKUMPPANIT Kiitämme: Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Uudenmaan taidetoimikunta Taiteen keskustoimikunta Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kulttuurirahasto Svenska kulturfonden Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Kiasma Mediakeskus Lasipalatsi Ranskan kulttuurikeskus Espanjan suurlähetystö Puolan suurlähetystö Italian kulttuuri-instituutti Goethe-Institut Finnland Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Suomen Saksan-instituutti Suomen Viron-instituutti Suomen Pietarin-instituutti Finnagora Arktinen Banaani Helsinki International Film Festival Vertaisoppimisverkosto mekans WSOY Otava FILI - Finnish Literature Exchange Leipzigin kirjamessut Budapestin kansainvälinen sarjakuvafestivaali Flemish Literature Fund Sarjakuvan tiedotuskeskus ry Sarjakuvantekijät ry Maailman sarjakuvat ry Galleria Ruutu

31


Voima Vironniemen päiväkodin kannatusyhdistys ry Animatricks Multicoloured Dreams Kulttuurikeskus Annantalo Kulttuurikeskus Stoa Kirjasto 10 Art Kaarisilta Suomalainen kirjakauppa, Kamppi Henry’s Pub Dubrovnik Lounge Books on Demand Huuda Huuda Édition Rackham Forlaget Afart Kansalliskirjasto Säätöyhteisö b2 ry mbar Galleria G18 Moko Market Myymälä2 Napa Galleria Om'pu Taidekoulu MAA XL Art Space Pågå Oy Elisa Studio Aalto-yliopisto kuš!komikss Eesti Koomiksiselts Seriefrämjandet Kitokia Grafika Respekt Suomi-Romania -seura ry Arabian Katufestivaali Artova Eläintarhan huvilan residenssi Sergei Kuryokhinin kulttuurikeskus World Design Capital Helsinki 2012 Serieteket, Oslo Oslo Comics Expo Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti Dansk tegneserie råd CPX Palvelut Europcar

32

Nokian Panimo Teknos Fantagraphics Books CIMO Opetusvirasto Helsingin kaupunginmuseo Designmuseo Helsingin Suomalais-Venäläinen koulu

Suomen sarjakuvaseura ry:n toimintakertomus 2012  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you