Page 1

TOIMINTAKERTOMUS 2016 Suomen sarjakuvaseura ry 1


SISÄLLYS 1. PERUSTOIMINTA 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt 1.2 Talous 1.3 Sarjainfo-lehti 1.4 Puupäähattu-palkinto 1.5 Kokoelma

2. SARJAKUVAKESKUS 2.1 Tilat 2.2 Näyttelyt 2.3 Opetustoiminta 2.4 Tapahtumat ja palvelut

3. HELSINGIN 31. SARJAKUVAFESTIVAALIT 3.1 Taiteilijavieraat 3.2 Ohjelma 3.3 Näyttelyt 3.4 Näytteilleasettajat

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1 Nordicomics 4.2 CUNE Comics-in-Residence Polaris 4.3 Small Press Expo ja Finnish Comics Now -näyttely 4.4 Edustusmatkat ulkomaisilla festivaaleilla

5. MUITA PROJEKTEJA 6. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS 7. KUMPPANIT

2


Esipuhe Kohti uusia vuosikymmeniä! Neljän vuoden kuluttua Suomen sarjakuvaseura on toiminut jo 50 vuoden ajan. Yhdistys perustettiin Amos Andersonin taidemuseossa loppuvuodesta 1971, pyrkimyksenä lisätä suomalaisten tietoja sarjakuvista ja parantaa suomalaisen sarjakuvan asemaa. Tavoite on onnistunut paremmin kuin kukaan perustamiskokouksessa tohti edes toivoa. Yksittäiset harrastajat ja piirtäjät eivät ole enää ”tuulten viskeltävää heinää, akanoita”, vaan taiteenlajille on syntynyt historia, tämä hetki ja tulevaisuus. Sarjakuvan asema on vähitellen parantunut. Kotimaisten sarjakuvapiirtäjien ja julkaisujen vuotuinen määrä on huikeasti suurempi kuin edes parikymmentä vuotta sitten. Suomalaisten taiteilijoiden taso ja omaperäisyys on huomattu myös ulkomailla. Sarjakuvaseuran pyörittämän toiminnan merkitystä kehityksessä ei voi aliarvioida. Yhdistys on vaikuttanut vuosikymmenten ajan koko sarjakuvakenttään. Ensin Sarjainfo-lehti ja myöhemmin Helsingin sarjakuvafestivaalit, erilaiset taidehankkeet ja jatkuvasti kasvava säännöllinen sarjakuvaopetus ovat myöhineet maaperää kasvulle. Toiminta syntyi tarpeeseen. Sarjakuva on kiehtova ilmaisumuoto, jota voi käyttää lähes mihin tahansa inhimlliseen kerrontaan. Jotta sen mahdollisuudet osattaisiin hyödyntää täysimääräisesti, alan ja myös sen järjestöjen on hakeuduttava jatkuvasti yhteistyöhön muiden kanssa. Niin toimii sarjakuvaseuraväkikin. Moni vuonna 2016 toteutettu hanke hakeutui kohti tulevaisuutta. Yhdistys muutti Helsingin Arabiasta Kallioon, minkä lisäksi se järjestää Teurastamolla ja monissa muissakin paikoissa sarjakuvaopetusta. Suomen sarjakuvaseuran, Kuvittajat ry:n ja Turun sarjakuvakauppa Helsingin yhteinen tila on jo laukaissut ja laukaissee liikkeelle lisää uusia hankkeita ja ajatuksia, jotka rikastavat koko kuva-alaa. Mitä sanoikaan Mämmilän Rane, kun Tiukantaan puutalo päätettiin säilyttää pitkän taistelun jälkeen? Aivan. ”Ööööö… Meissä on voimaa!” Ville Hänninen Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja 31.12. 2016 asti Kuvitus: Ville Tietäväinen


1. PERUSTOIMINTA

kuksella työskenteli ympäri vuoden myös useita työharjoittelijoita eri rooleissa. Lisäksi useiden vapaaehtoisten työpanoksella oli tärkeä osa järjestön toiminnassa.

Suomen sarjakuvaseuran perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja aseman parantaminen. Tässä mainittujen aktiviteettien lisäksi seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn merkeissä.

1.2 Talous Vuonna 2016 Suomen sarjakuvaseuran talous pyrittiin saamaan tasapainoon ja sopeutettua kohti rakenneuudistuksia. Pääasiallisena rahoituslähteenä olivat erilaiset avustukset. Merkittävimpänä n ­äistä OKM:n yleisavustus valtakunnallisten ­ sarja­kuvajärjestöjen toimintaan (76 000 €). Lisäksi pyrittiin kasvattamaan omarahoitusta jäsenmaksutuotoilla sekä Sarjakuvakeskuksen kurssien tuotoilla.

1.1 Hallitus ja ­toimihenkilöt Puheenjohtaja: Ville Hänninen Hallitus: Vesa Kataisto, Jonna Kuitunen, Hanna-Pirita Lehkonen, Merja Lundén, Christer Nuutinen, Severi Nygård, Rami Rautkorpi, Pauli Ruonala (sihteeri) ja Kati Vuopala. Varajäsenet: Kalle Hakkola, Ville Manninen ja Aino Sutinen

Muita merkittäviä ja seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat OKM:n kulttuurilehtituki (18 000 €), tapahtumatuki (30 000 €), kuten myös Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toiminta-avustus sekä monet muut kansainvälisiin projekteihin liittyvät avustukset. Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin noin 15 ja näiden yhteenlaskettu rahamäärä oli noin (205 000 €). Tästä osa käytettiin jo vuoden 2015 takautuviin kuluihin ja osa siirtyi tulevalle vuodelle 2017.

Loppuvuodesta valittiin vuodelle 2017 uusi puheenjohtaja, Jonna Kuitunen. Palkkasuhteessa työskentelivät eri aikoina tai koko vuoden, koko- tai osa-aikaisesti: Kalle Hakkola (toiminnanjohtaja), Jonna Kuitunen (toiminnanjohtajan lomasijainen), Verna Kuutti (opetusvastaava), Maura Manninen (kansainvälisten projektien vastaava), Hannele Richert (opetusvastaava), Aino Sutinen (Sarjainfon päätoimittaja ja tiedottaja) ja Kati Vuopala (tuottaja ja graafikko).

Suurimpina menoerinä olivat palkat ja Sarjakuvakeskuksen vuokra sekä kansainvälisten projektien matka- ja tuotantokulut. Lisäksi muita merkittäviä menoja olivat Sarjainfon painokustannukset sekä festivaalien tila- ja laitevuokrat. Lisäksi tilikaudelle kohdistui paljon talouteen ja kirjanpitoon

Erilaiset projektit työllistivät myös useita opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Sarjakuvakes-

4


liittyviä kuluja OKM:n taloustarkastuksen myötä edeltävien tilikausien tarkistuksien ja korjauksien vuoksi. Vuoden 2016 talouteen vaikuttivat myös OKM:lle tehdyt palautukset edellisten kausien avustuksista taloustarkastuksen myötä. Taloudesta kerrotaan tarkemmin vuoden 2016 tilinpäätöksessä.

Lehden ytimessä oli ajankohtaisia koti- ja ulkomaisten ajankohtaisten sarjakuvataiteilijoiden ja ilmiöiden esittely. Lisäksi lehdessä arvosteltiin kotimaisia ja käännösalbumeita sekä pienlehtiä ja kirjoitettiin palstoilla mm. sarjakuvalla toimeen tulosta, sarjakuvan tekemisestä ja keräilystä. Svenska Kulturfondenin apurahan turvin voitiin toteuttaa suomenruotsalaista ja ruotsalaista sarjakuvakenttää esittelevien artikkelien sarja.

1.3 Sarjainfo-lehti Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa. Se on ilmestynyt vuodesta 1972, neljästi vuodessa. Aiheina ovat kotija ulkomaiset tekijät, haastatteluja, analyysiä, tutkimusta, arvosteluja ja uutisia. Myös pilapiirros- ja animaatioaiheita sivutaan. Lehti on kulttuurilehtien järjestön, Kultti ry:n jäsen. Se sai kulttuurilehtitukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

#170, 1/2016: Mm. Ville Pirinen, eurooppalainen animaatio, Marcel Ruijters, sarjakuvaneuvokset, Comix Creatrix, parhaat albumit 2015.

Sarjainfo-lehti ilmestyi vuonna 2016 neljä kertaa ja painosmäärä oli 1000–1100 / numero. Tilausmaksut olivat 30 € aikuisilta, 25 € alle 18-vuotiailta ja 43 pelkälle tilaukselle vuodessa. Uutena päätoimittajana aloitti Aino Sutinen. Tiimi toteutti lehteen ulkoasu- ja sisältöuudistuksen, jossa lehden formaatti vaihtui kirjamaisempaan 84-sivuiseen 170 x 240 mm liimaselkäiseen kokoon, uusi logo tilattiin ja muutamia uusia palstoja ja juttutyyppejä otettiin käyttöön sekä arvioita pidennettiin. Uudistus sai kentältä hyvää palautetta. Lehteä tehtiin osin perinteisesti vapaaehtoistyönä ja osin palkkiopohjaisesti. Vakiokaartin lisäksi lehteä avusti useita kymmeniä vierailevia kirjoittajia, piirtäjiä ja valokuvaajia.

Sarjainfo sai uuden ulkoasun ja logon. Kansikuvitus: Ville Pirinen.

5


#171, 2/2016: Mm. Maisa & Kaarina, Kivi Larmola, Gabriella Giandelli, Simon ­Hanselmann, Tampere Kuplii, Max Sarin. #172, 3/2016: Mm. Lauri Ahtinen, Liv Strömquist, Mattias Elftorp ja Tusen Serier, Ed Piskor, Aku Ankan taskukirjat. #173, 4/2016: Mm. Veikko “Joonas” Savolainen, Göteborgin kirjamessut, Jochen Gerner, Finnish Nightmares, Miracleman. Jäsenkortti. Seuran jäsenet saivat Sarja­ infon mukana jäsenkortin, jolla sai rahanarvoisia etuja eri yhteistyötahoilta. Sarja­ kuvakeskukselta sai alennusta kaupasta ja kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2015 myös Asema Kustannus, Taidetarvikeliike Farbe, Fantasiapelit, Jalava, Kulku-Katin Poika, Laatua lapsille, Geezers, Otavan kirjakauppa, Painotalo Miktor, Pieni Leffakauppa, Rosebud, Snow White, Tempera ja Turun Sarjakuvakauppa. Lisäksi Teatteri Kultsa tarjosi alennuksen Fingerpori-esitykseen.

Rojola, Pirinen ja Huusko. Kuva: Henry Söderlund.

käsikirjoittaja Pauli Kallion kanssa sekä kuvittanut mm. levynkansia. Pirisellä oli helmikuussa myös retrospektiivinäyttely Sarjakuvakeskuksella.

1.4 Puupäähattu-palkinto

Raati perusteli palkintoa mm. näin: Puupäähattu on arvostetuin ­suomalainen sarjakuvapalkinto ja se on jaettu elämäntyöstä vuodesta 1972. Tammikuussa 2016 Nykytaiteen museo Kiasmalla palkittujen kaartiin liittyi tamperelainen Ville Pirinen (s. 1973), joka on tunnettu mm. rock-aiheisista sarjakuvistaan sekä hauskojen suullisten kiertotarinoiden tallentamisesta Yhesti yhes paikas -kirjasarjaan. Hän on myös työskennellyt paljon

“Pirinen osoittaa kaikessa tekemisessään elämäniloa ja kokeilunhalua. Sarjakuvissaan hän yhdistää 1970-lukulaisen retrotyylin ja tajunnanvirtaisen kerronnan. Lukija ­tuntee samaan aikaan sekä riemua että myötä­ häpeää tutkaillessaan hahmojen toikkarointia. ­Energiaa uhkuvia sarjoja lukiessa tuntuu joskus, että Pirinen lyö ylitse, mutta ei koskaan ohi.”

6


Sarjakuvaneuvokset. Kyseessä on tunnustus sarjakuvan edistämisen eteen tavalla tai toisella tehdystä elämäntyöstä. Uusiksi sarjakuvaneuvoksiksi nimettiin opettaja-piirtäjä Johanna Rojola ja tekstaaja Mikko Huusko. Raati perusteli valintoja mm. näin:

Kokoelman sijoitus ja tulevaisuus ovat vielä alkuvuodesta 2017 haussa, sillä kokoelmalla ei ole tällä hetkellä vakinaista paikkaa, rahoitusta, tietopalvelua tai enää vapaaehtoistakaan ­kokoelmanhoitajaa. Kokoelmaa kartutettiin muutamilla lahjoituksilla, mutta sen kartutukseen uhkaa tulla suurempi ajallinen aukko kokoelman tilanteen vuoksi. Myös verkossa olevan tieto­kannan päivittäminen on silloin ­jäissä. Sarjakuvaseura jatkaa uuden paikan, ­rahoituksen ja yhteistyötahojen etsimistä.

“Johanna Rojola on toiminut sarjakuvan opettajana, organisaattorina, tuottajana, yleisnaisena ja takapiruna aina 1990-luvun alussa ilmestyneestä Naarassarjat-lehdestä lähtien. Etenkin uransa alussa oleville naispiirtäjille hänen henkilökohtainen rohkaisunsa on ollut ja on yhä korvaamattoman tärkeää.”

2. SARJAKUVAKESKUS

“Sarjakuvien sanoma välittyy kuvien ja tekstin kautta. Teksti voi olla painokirjaimin ladottua tai käsintehtyä. Käsin tekstauksessa on samaa elävyyttä ja vaihtelua kuin piirroksissakin. Tekstaaja-suomentaja Mikko Huuskon eloisaa kädenjälkeä ovat arvostaneet niin maamme suurimmat sanomalehdet kuin lukuisat sarjakuvakustantamot.”

Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämä ja hallinnoima, vuonna 2008 perustettu Sarja­ kuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, tapahtumia ja muuta toimintaa, johon osallistuivat kaikenikäiset sarjakuvan harrastajat niin Helsingissä kuin tilauskurssien, tapahtumien ja kiertonäyttelyiden kautta m ­ uualla Suomessa.

1.5 Kokoelma

Arabianrannassa elokuusta 2010 lähtien sijainneessa Sarjakuvakeskuksessa toimivat vuonna 2015 sarjakuvakauppa, kahvio, ­galleria, kaksi työpaja- ja kurssitilaa sekä kellarikerroksessa toimisto- ja varastotila. Paikka toimi muuttoon asti ­tiiviisti yhteis­työssä paikallisten toimijoiden k­anssa, Arabian Katufestivalilla oltiin m ­ ukana ja paikalliseen Kuohu-lehteen tehtiin t­ alkooperiaatteella sarjakuvaa.

Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen ­kokoelma, johon on koottu keskitetysti ­tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja, tutkimusta, medialeikkeitä ja muuta. Kokoelma sijoitettiin vuonna 2003 kirjastokeskus Aralikseen, Aalto-yliopiston Arabian kampus­kirjaston tiloihin Helsingissä, mistä se muutettiin vuonna 2016 pois väliaikaissäilykseen Helsingin kaupunginkirjaston tiloihin Töölöön.

7


Muutto uusiin tiloihin. Loppuvuodesta 2016 Sarjakuvakeskus luopui asteittain Arabian tiloista ja muutti kahteen uuteen paikkaan: Porthaninkadulle Kallioon sekä Teurastamolle, Kirjaverstas-tilaan. Samalla syvennettiin yhteistyötä toisten toimijoiden, erityisesti Kuvittajat ry:n kanssa. Uusiin tiloihin Helsingin Kallioon avattiin Kuvittajien kanssa yhteinen sarjakuva- ja kuvitustaiteen galleria sekä samoihin tiloihin Turun Sarjakuvakaupan Helsingin toimipiste alivuokralaiseksi. Suomen sarjakuvaseuran toimisto muutti tänne.

Opetustila. Kuva: Sakari Sivonen.

Teurastamolle Helsingin Kalasatamaan avattiin Kirjaverstas, joka on monitoimijainen kirjakauppa ja tapahtumatila. Sarja­kuvakeskus on siinä mukana yhdessä ­Kuvittajat ry:n, Toukka Lastenkirja­kioskin ja Nide Kirjakaupan kanssa. ­ Paikalla on myös Sarjakuvakeskuksen osio kirja­ kaupasta ja aikuisten kursseja sekä kaikenikäisten työpajoja ja tapahtumia. Tilan pidempiaikaisuudesta oli vielä epätietoi­ suutta alkuvuodesta 2017.

myytiin myös omakustanteita ja pienlehtiä, joita ostettiin sisään suoraan tekijöiltä. Lisäksi kaupan valikoimiin kuului mm. paitoja, postikortteja, mukeja, julisteita ja näyttelyprinttejä. Originaalikauppa välitti myyntiin suomalaisten ja kansainvälisten sarjakuvataiteilijoiden originaalitaidetta. Tilat ja toimisto. Katutasossa sijaitsivat kahvio, kauppa, galleria ja opetustilat. Katutason tiloja vuokrattiin yhdistysten, yksityisten ja erilaisten toimijoiden käyttöön. Useiden vuokratapahtumien yhteydessä oli myös Sarjakuvakeskukselta tilattua toimintaa, kuten sarjakuvatyöpajoja.

2.1 Tilat Kahvio, kauppa ja verkkokauppa. Sarjakuvakeskuksen kahvio jatkoi toimintaansa joulukuuhun 2016 asti. Samoissa tiloissa sijainnut kauppa pyöritti pientä, voittoa tavoittelematonta liiketoimintaa. Monet kaupan ulkomaisista teoksista ovat olleet muuten vaikeasti saatavilla Suomessa. Myös sarjakuvaseuran omat julkaisut ja tuotteet olivat aina saatavilla omasta kaupasta sekä verkkokaupasta. Kaupassa

Suomen sarjakuvaseuran toimisto sijaitsi Sarjakuvakeskuksen alakerrassa. ­ Samassa tilassa sijaitsi myös Sarjainfon arkisto sekä seuran kirjavarasto. Vuokralaiset. Seuraavat toimijat alivuokrasivat tai saivat lahjoituksena tilaa Kuvittajat ry (toi-

8


suvuosi 2015). Turvapaikanhakijoista kertovan kirjan tuotto ohjattiin SPR:lle painokulujen jälkeen. Sama Puupää kesät talvet – Ville Pirisen näyttely 9.–12.3. Puupäähattupalkittu Ville Pirinen esitteli uraansa, sarjakuvia, piirroksia ja levynkansia. Karstein Volle: Vinossa 22.3.–8.4. Norjalaisen Karstein Vollen sarjakuvaromaani Vinossa kertoo dystopiasta, jossa sarjakuvat ovat kiellettyjä. Marja Siira: Varjon rajamailla – Kuvia ­Kirjoituksista 11.–30.4. Marja Siira on työstänyt Kirjoitukset-fantasiasaagaansa yli kymmenen vuotta.

misto), Sarjakuvakustantamo Huuda Huuda (kirjavarasto), Maailman sarjakuvat ry (työpöytä ja varasto) sekä Suomen Sarjakuvamuseo ry (työpöytä ja varasto).

Häilyvä minuus – Sarjakuvailmaisu 1&2:n kevätnäyttely 2.–14.5. Sarjakuvailmaisu-kurssin opiskelijat loivat tarinoita yhteiseen teema-antologiaan.

2.2 Näyttelyt Galleria Sarjakuvakeskus

Suomen sarjakuvaseuran oma galleria ­esitteIi monipuolisesti kotimaista ja ulkomaista sarjakuvaa ja sarjakuvataiteeseen liittyviä poikki­taiteellisia töitä. Tila oli Helsingin ainoa sarjakuvaan keskittyvä galleria. Näyttelyitä kutsuttiin ja galleria oli myös mahdollista vuokrata. Vuonna 2016 pidettiin seuraavat näyttelyt:

Pertti Jarla: Fingerpori Art Show 2 7.–23.6. Suomen suosituimmasta strippisarjakuvasta oli esillä Pertti Jarlan originaali­piirroksia ja maalauksia. Tribuutteja Guido Crepaxin Valentinalle 15.8.–10.9. Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä esitettiin Fantagraphicsin Valentina-tribuuttiantologian töitä. Mukana sarjakuvataiteilijoita ympäri maailman.

Paula Bulling: Aamuvirkkujen maassa 20.1.–6.2. Samalla julkistettiin sarjakuva­ seuran kustantama Paula Bullingin Aamuvirkkujen maassa -kirja (Im Land der Frühaufsteher, käännöksen virallinen julkai-

Afri Kuti – Afrikkalaisen nykysarjakuvan näyttely 12.9.–1.10. Nykysarjakuvayhdistys Kutikuti keräsi Rui Tenreron toimitta-

9


maan teemanumero-Kutiin afrikkalaista nykysarjakuvaa.

vassa näyttelyssä hahmot seikkailivat ympäri maapalloa.

Eeva Meltio: Harvest 3.–29.10.16. Eeva Meltio suunnitteli Helsingin sarjakuvafestivaalien matkateemaan Harvest-julistesarjan. Se kertoi naisen eri ikävaiheista. Petri Hiltusen näyttely Koukussa taikaan 24.11.–23.12. Retrospektiivi esitteli Petri Hiltusen fantasiasarjakuvataidetta lähes 30 vuoden ajalta. Samalla avattiin uusi sarjakuva- ja kuvitustaiteen galleria Porthaninkadulla Kalliossa.

Kuvitus: Mari Ahokoivu (Sanni ja Joonas).

2.3 Opetustoiminta

Näyttelyt muualla

Opetus harrastaja- ja ammattilaistasolla ja sen kehittäminen moniin suuntiin on aina ollut Sarjakuvakeskuksen tärkeimpiä toimintoja. Talon opetussuunnittelijoiden lisäksi opettajina toimi ammattitaitoisia ja erikoistuneita opettajia Sarjakuvakeskuksen laajasta opettajaverkostosta.

Sarjakuvakeskuksen näyttelyitä saivat yhteistyötahot myös tilata ilmaiseksi eri paikkoihin. Kiertonäyttelyiden yhteydessä saatettiin myös pitää sarjakuvapajoja ja/tai myydä Sarjakuvakeskuksen julkaisuja. Muumien jäljillä. Kirjamessuilla 2015 lanseerattu näyttely esittelee leikkimielisesti kymmenen nykysarjakuvatekijän suunnittelemat uudet ja erikoiset otukset. Näyttely kiersi vuonna 2016 Suomea ympäri vuoden seuraavasti: Haapajärven kirjasto, Pyhäjärven kirjasto, Kärsämäen kirjasto, Siikalatvan kirjasto, Porvoon kaupunginkirjasto, Suomen Puotimuseo, (Valkeala), Karhulan kirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Iitin kirjasto, Lopen kirjasto.

Sarjakuvakeskuksen opetustoiminnassa vuosi 2016 oli viimeinen vuosi, jolloin suuri osa viikottaisesta kurssitoiminnasta oli yhden katon alla Arabiassa. Vuonna 2016 toimintaa vietiin entistä enemmän kohti hajautettua mallia: Sarjakuvakeskus tarjoaa opetusta yhteistyökumppanien ­ tiloissa ympäri pääkaupunkiseutua, ­lähellä niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat ­sarjakuvaa, animaatiota tai muita lähitaiteita harrastaa.

Sanni Ja Joonas: Matkalla. 25.10.–26.11. Vuotalo. Mari Ahokoivun ja Kalle Hakkolan Sanni ja Joonas -kirjasarjaan pohjautu-

Harrastustoiminnan saavutettavuus oli avainasemassa myös Opetus- ja kult-

10


tuuriministeriön kärkihankkeessa, jossa Sarjakuvakeskus oli mukana iltapäiväkerhotoiminnalla kolmessa eri koulussa. Kärkihankkeen ajatuksena on tuoda laadukasta kulttuuriharrastusta kouluihin, jokaisen lapsen ulottuville varallisuudesta tai toimintakyvystä riippumatta.

Vloggausleiri ja ympäristökasvatusta Taikametsäkurssin ja Sarjakuvakarttakurssin muodoissa.

Sarjakuvakeskuksen iltapäiväkerhot Oulunkylän ja Kaisaniemen ala-asteen kouluilla sekä Arabian peruskoulussa jatkuvat ainakin keväälle 2018, ja jatkorahoitusta on haettu useammalle iltapäiväkerholle pääkaupunkiseudun kouluihin. Lasten ja nuorten kurssit

Kursseja pidettiin Sarjakuvakeskuksella sekä lisäksi sarjakuvapisteissä Vuosaaressa, Roihuvuoressa ja Kinaporissa sekä Espoon Tapiolassa ja Vantaan Tikkurilassa. Pidempien kurssien lisäksi oli leirejä ja lyhyempiä lomakursseja. Kursseja oli 7–15-vuotiaille. Kuvitus: Mirkka Eskonen (Kuvituksen jatkokurssi).

Lasten sarjakuvaopetuksessa ryhdyttiin noudattamaan alkuvuodesta valmistunutta Sarjakuvakeskuksen opetussuunnitelmaa, joka täyttää valtakunnalliset taiteen perusopetuksen kriteerit. Vuonna 2016 käytiin läpi seuraavat moduuliopinnot: 1) Havainnoista hahmoihin, 2) Elämää ympäristössä, 3) Kuvat kertovat tarinoita ja 4) Sarjakuvan lajit.

Kevät-kesä 2016 Lasten ja nuorten sarjakuvakurssit (kolme ryhmää) Lasten animaatiokurssit (perus- ja jatkokurssi) Lasten ja nuorten katutaidepaja Hiihtoloman robottikurssi Sarjakuva- ja animaatiokurssi lapsille ja nuorille (kaksi ryhmää) Vuosaaressa Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Tapiolassa Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Tikkurilassa Lasten sarjakuvakurssi Roihuvuoressa

Sarjakuvaosaamisen lisäksi opetuksessa oli Sarjakuvakeskukselle ominaiseen tapaan läsnä myös laajemmin visuaalinen kulttuuri ja yhteydet muihin taidemuotoihin. Mediakasvatusta järjestettiin esimerkiksi

11


Kesä 2016

kus, Vuosaaren kirjasto, Vernissa-kulttuurikeskus, Kinaporin palvelutalo.

Animaation kesäkurssi Kesäinen sarjakuvakarttakurssi

Aikuisten ja seniorien kurssit

Syksy 2016 Lasten ja nuorten sarjakuvakurssit (kolme ryhmää) Lasten animaatiokurssit (perus- ja jatkokurssi) Lasten kuvituskurssi. Vloggauskurssi (syyslomakurssi) Taikametsäkurssi (syyslomakurssi) Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi ­Roihuvuoressa Lasten ja nuorten sarjakuva- ja ­animaatiokurssi Vuosaaressa Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Tapiolassa Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Tikkurilassa Seniorien ja lasten yhteinen sarjakuvakurssi Kinaporissa

Aikuisille suunnatuilla kursseilla opiskeli vuoden aikana reilut 100 oppilasta. Tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajillekin, mutta tänä vuonna keskityttiin erityisesti syventävien opintojen järjestämiseen pidempiaikaisille harrastajille. Sarjakuvailmaisu 3 -kurssilla noin kymmenen harrastajan ryhmä kehitti omaa sarjakuvateosideaa vertaistukiryhmän muodossa, ja lyhyempiä syventäviä kursseja olivat mm. Komiikka sarjakuvassa -viikonloppukurssi ja Syventävä käsikirjoituskurssi. Syksyllä vuoden 2017 kehityskohteeksi päätettiin ottaa ammattilaisten kurssit.

Yhteistyössä olivat sarjakuvapisteiden kohdalla Espoon kaupunki, Nuorisoasiainkes-

Kuvitus: Petra Gren (Comics 102)

12


Seniorien sarjakuvakurssilla käytiin rennossa tunnelmassa läpi sarjakuvan perusteita. Tekemisen ohella keskusteltiin ja muisteltiin omalle kohdalle sattuneita tarinoita ja sattumuksia. Senioritoiminta jatkui, vaikkei sille ollut erillistä rahoitusta. Ryhmästä muodostui tärkeä sekä osallistujille että vetäjälle. 50-luvun muisteloista koottiiin pienlehti.

Kurssien myynti ja yhteistyöt

Sarjakuvakeskus käytti osaamistaan myös kursseilla ja pajoilla, joita sai tilata muualle tai joita pidettiin tilaustyönä ryhmille Sarjakuvakeskuksella. Sarjakuvan keinoin voi käsitellä erilaisia asioita ja Sarjakuvakeskuksen opettajaverkostolla on kokemusta myös erilaisten erityisryhmien kanssa työskentelystä. Yhteistyökumppaneille räätälöidyissä yksittäisissä kursseissa ja työpajoissa korostui vuonna 2016 yhdenvertaisuusteema.

Kevät 2016 Sarjakuvailmaisu 1&2 Kuvituksen peruskurssi Kuvituksen jatkokurssi Comics 101 (Introduction to comics in ­English) Feministinen sarjakuvakurssi Mustemaalauksen viikonloppukurssi Seniorien sarjakuvakurssi Roihuvuoressa

Tammikuussa oli Kaikki pyörii kirjastossa -sarjakuvapaja Sellon kirjastossa Espoossa. Espoon kaupungin kulttuuripalveluiden järjestämässä tilaisuudessa oli tarjolla erilaisia pajoja, elämyksiä ja esityksiä. Tapahtumassa panostettiin erityisesti esteettömyyteen ja se oli osa Espoon vammaispoliittisen ohjelman Viihdytään kirjastossa -hanketta. Keväällä järjestettiin yhteistyössä Feministisen sarjakuvatoiminnan kanssa viiden kerran Feministinen sarjakuvakurssi.

Kesä 2016 Keskeneräisten kuvitusten viikonloppu Comics 102 Öljyvärisarjakuvan pitkä viikonloppu Syksy 2016 Sarjakuvailmaisu 1&2 Sarjakuvailmaisu 3 Kuvituksen peruskurssi Kuvituksen jatkokurssi Comics 101 (Comics in English) Syventävä käsikirjoituskurssi (lyhytkurssi) Komiikka sarjakuvassa -viikonloppukurssi Seniorien sarjakuvakurssi Kinaporissa Seniorien ja lasten yhteinen sarjakuvakurssi Kinaporissa

Kesällä oltiin taas mukana Skidit Festarit -lastenkulttuuritapahtumassa sarjakuvapajan muodossa. Linnanmäen Iloisin hyväntekijän päivässä oltiin Lastensuoje­ lun Keskusliiton kanssa pitämässä pajoja ja karikatyyripiirräntää. Elo-syyskuussa Annantalolla oli Kylli-täti-kilpailu sekä Runokuu-festivaaliin liittyvät, avoimet lasten sarjakuvapaja ja Instagram-runotyöpaja. Loka-marraskuussa oltiin osana Espoon kaupungin rahoittamaa, Helinä Rautavaa-

13


ran etnografisen museon koordinoimaa Youth Beyond Borders -hanketta. Erityistä tukea tarvitseville nuorille tarjottiin koulupäivän yhteydessä sarjakuva- animaatio- ja katutaidepajoja. Hankkeessa oli mukana myös muita kulttuuritoimijoita tanssin, teatterin ja sirkuksen aloilta. Oppilaat tulivat Vamoksen kautta sekä Omnian ja Keskuspuiston oppilaitoksista. Espoon kulttuuri- ja kirjastotoimen kanssa yhteistyössä toteutettiin myös animaatio- ja askartelupajoja uuteen Ison Omenan Palvelutorin Kohtaamo -tilaan syyslomalla 2016.

Espoon kaupunki, kulttuuritoimi Feministinen sarjakuvatoiminta, Helsinki Goethe-Institut, Helsinki Helinä Rautavaaran etnografinen museo Helsingin medialukio Helsingin observatorio / Yliopistomuseo Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Hervannan koulu, Tampere Hiidenkiven peruskoulu Kaarinan lukio Kaisaniemen ala-asteen vanhempainyhdistys Kallaveden lukio, Kuopio Kirkkojärven koulu, Espoo Lastensuojelun keskusliitto Masalan peruskoulu, Kirkkonummi Moision koulu, Salo Nortamon peruskoulu, Rauma Runokuu-festivaali Skidit Festarit Uusix-verstas

Loppuvuodesta Sarjakuvakeskus toteutti Goethe-Institutille mittavan yhteis­ työprojektin, jossa sarjakuvaopettajat kävivät pitämässä Mitä sä täällä teet -sarjakuva-­antologiaan liittyen mediakriittisiä sarjakuvapajoja yli 10 koulussa ympäri Suomea. Projekti liittyi suvaitsevuutta edistävän ­ Picture ­ Politics -hankkeeseen. Goethe-­ Institutin mahdollistamia pajoja pidettiin muun muassa Kuopiossa, Raumalla ja Tampereella. Pajoissa pyrittiin herättämään mediakriittisyyttä ja tehtiin ratkaisukeskeisiä sarjakuvia ennakkoluulojen hälventämiseksi.

Avoimet työpajat

Tiistain croquis-paja: Suositut croquis-pajat keräsivät elävän mallin piirtäjiä joka tiistai kello 19–20. Croquis siirtyi vuoden lopussa Kirjaverstaalle. Perjantain avoin piirtopaja: Sarjakuvakeskus järjesti avoimia piirtoiltoja kaikille halukkaille joka perjantai klo 14.30–18. Perjantaipaja loi myös oman robottiaiheisen pienlehden ja ylläpiti omaa blogia. Paja siirtyi Porthaninkadun tiloihin. Lasten lauantai: Kaikenikäisille lapsille suunnatut, lähes joka kuun viimeisenä lauantaina pidetyt ilmaiset teemoitetut pajat olivat suosittuja etenkin lähialueen

Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa järjestettiin myös samaiseen sarjakuva-antologiaan liittyvä rasisminvastainen sarjakuvapaja. Yhteistyötahot ja asiakkaat

Annantalo, Helsinki Arabian peruskoulu

14


asukkaiden ja pienempien lasten keskuudessa. Myös Arabian Katufestivaalin kanssa tehtiin yhteistyötä toukokuussa. Lasten lauantai siirtyi muutossa Kirjaverstaalle.

Pop-up Sarjakuvakeskus ­-tapahtumat

Pop-up Sarjakuvakeskus on vuonna 2011 aloitettu konsepti, johon kuuluu Sarjakuvakeskuksen perustoiminnan pyörittäminen muutaman päivän, viikon tai muutaman viikon ajan kuhunkin paikkaan räätälöidyn ohjelman puitteissa. Pop-up-tapahtumat järjestetään eri yhteistyötahojen kanssa ja konsepti on kokeellinen ja joustava.

2.4 Tapahtumat ja p ­ alvelut Tässä mainittujen lisäksi Sarjakuvakeskuksella oli yksityisiä tapahtumia, kokouksia, työpajoja, avajaisia, julkaisutilaisuuksia ym.

Paikalla on yleensä sarjakuva- ja taidemyyntiä, kursseja ja työpajoja, näyttelyitä, puheohjelmaa ja muuta Sarjakuvakeskuk-

Taidetehdas, 2.kerros ti-pe 10-18, la 11-16

POP-UP SARJAKUVAKESKUS @ PORVOO 9.-13.2.2016

Prostituutio & ennakkoluulo -työpaja 2.4. Työpaja oli osa kansainvälistä Lilies of the Streets – projektia, joka halusi sarjakuvan keinoin avata keskustelua prostituutiossa mukana olevista ihmisistä Suomessa. Motion Comics Forward workshop / kokeellisen digitaalisen sarjakuvan työpaja 8.–10.4. Työpajassa tehtiin australialaisen Sutun opastuksella uudenlaisia digitaalisia sarjakuvia Sarjakuvakeskuksen Instagramiin ja lisätyn todellisuuden Arilyn-­sovellukseen. Sutu on yksi digitaalisen sarjakuvan pioneereista maailmaalla ja vietti Suomessa aikaa residenssissä. Yhteiskunnallisen huumorisarjakuvan ­käsikirjoituspaja 16.4. Käsikirjoituspajaa veti kirjailija, käsikirjoittaja Johanna Sinisalo. Pajan järjestivät yhteistyössä Sarjakuvakeskus, Feministinen ajatushautomo Hattu ja Feministinen sarjakuvatoiminta.

Kuvitus: Jonna Kuitunen.

15


Uutta lastensarjakuvaa maailmalta -näyttely esitteli lastensarjakuvaa eri puolilta maailmaa. Taiteilijoina mm. Martin Ernsten, Luke Pearson, Joonas Sildre, Anna Fiske, Anouk Ricard, Marguerite Abouet sekä Anna Åhlén.

sen osaamisalaan kuuluvaa. Ohjelma on kaikille avointa ja pop-upien yhteydessä on usein myös tilauspajoja kouluille, oppilaitoksille ja muille ryhmille. Pop-up Sarjakuvakeskus @ Å-fest 9.–13.2. Sarjakuvakeskus järjesti yhdessä Porvoon kaksikielisen sarjakuvafestivaalin, Å-­ festin kanssa sarjakuvantäyteisen viikon, johon kuului avoimia pajoja, koululaisryhmien pajoja, sarjakuvakauppa, lukukirjasto ja omatoimitehtäviä Taidetehtaalla. Avoimien pajojen teemoina olivat salapoliisit sekä improvisaatiosarjakuva.

Palvelut ja muu yhteistyö

Sarjakuvakeskus pyrkii aktiivisesti toteuttamaan erilaisia sarjakuvateemaisia yhteistyöprojekteja ympäri vuoden. Tässä mainittujen lisäksi keskus välitti työtä eri tahoille ja taiteilijoille sekä toteutti sarjakuvateemaisia julkaisuja, kuvituksia, infosarjakuvaa, strippisarjakuvaa, karikatyyrejä, verkkosivuja, Pop­ -upin yhteydessä oli myös sarja- näyttelyitä ja tapahtumia myös monien ykkuvataiteilija Luke Pearsonin Hilda­ - sityisten tilaajatahojen kanssa. Esimerkiksi -sarjakuvanäyttely, joka liittyi Sarjakuva- Helsingin kaupungille tehtiin edelleen likeskuksen vuonna 2015 kustantamaan vekuvituksia. Sarjakuvakursseja on ostettu lastensarjakuvakirjaan. mm. syntymäpäiväjuhliin ja häälahjaksi. Sarjakuvakeskus toteutti myös Helsingin Pop-up Sarjakuvakeskus @ Kanneltalo kaupungin Hyvinvoinnin palveluopas-si24.11.–10.12. Pop-up pidettiin Helsingin vuston piirrettyine ulkoasuineen. Kannelmäessä. Lukukirjasto tarjosi sarjakuvaelämyksiä lapsille ja aikuisille. Ohjel- Sarjakuvakeskus kehittää jatkuvasti palvemassa oli kaikille avoin suomen- ja ruotsin- luntarjoamiseen ja työnvälitykseen liittyviä kielinen sarjakuvapaja, joulukorttipaja sekä toimintojaan. Palveluita onkin löydetty avoin askartelupaja. hyvin aktiivisen promoamisen ja suositteluiden kautta. Lapsille, nuorille ja koululaisryhmille tarjottiin myös tilauspajoja päivisin. Eri helsinkiläisille kouluille järjestettiin yhteensä 6 pajaa sarjakuvan perusteista. Pajoissa opeteltiin sarjakuvantekemisen perusteita näyttelyyn tutustuen ja itse sarjakuvaa tehden. Kanneltalon pajoihin osallistuivat Konalan ala-aste, Pohjois-Haagan ala-aste, Meilahden ala-aste ja Stadin ammattiopisto. Kuvitus: Aino Sutinen.

16


Sarjakuvafestivaalit pidettiin uudella paikalla ­Kansalaistorilla. Kuva: Henry Söderlund

3. HELSINGIN 31. SARJAKUVA­ FESTIVAALIT Pohjoismaiden suurin sarjakuvatapahtuma, Helsingin sarjakuvafestivaalit, järjestettiin 31. kertaa 2.–4.9.2016. Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen sarjakuvaseuran suurin ­yksittäinen hanke.

kanssa tehtiin yhteistyötä. Matkateema näkyi mm. festivaalivieraiden valinnassa, näyttelyissä ja residensseissä, joissa Jonathan Edwards, Louise Evans ja Oliver East loivat sarjakuvia Helsingistä. Festivaalitaitelijaksi valittu, matkasarjakuviakin tekevä Kaisa Leka loi teemanmukaisen visuaalisen hip hop -ilmeen tapahtumalle. Festivaalien virallisena suojelijana oli Paleface, joka myös kertoi omasta sarjakuvaharrastuksestaan ja haastatteli Ed Piskoria.

Kotimaisista sarjakuvatapahtumista Helsingin sarjakuvafestivaalit erottautuu paitsi koollaan, myös kansainvälisyydellään. Taiteilijavieraita ja yleisöä tulikin ympäri maailman. Kyseessä on myös ajankohdaltaan kirjavuoden tärkein julkaisukohta ja kustantajat pitävät uutuuksiaan esillä.

Festivaali toteutettiin pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Tapahtuma sai Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisten taide- ja kulttuuritapahtumien tapahtumatukea. Festivaali oli myös osa Helsingin Juhlaviikkoja.

Teemat. Festivaalin päätemoina olivat Ranska, matka ja hip hop. Ranskalaisia tekijöitä nähtiin paikalla useita ja Ranskan instituutin

17


Uusi tapahtumapaikka. Tapahtuma pidettiin poikkeuksellisesti Kansalaistorilla Kiasman vieressä, Lasipalatsin aukion mentyä remonttiin. Torin päätapahtumapaikat olivat edelleen teltoissa. Pääteltan lisäksi festivaalialueelle levittäytyi Pienlehtitaivas erillisten pop up -telttojen muodossa. Festivaaleilla tarjoiltiin myös aasialaista katuruokaa sekä juomatarjoilua anniskelualueella, ja paikalle tulikin paljon kaupunkikulttuurista kiinnostuneita ohikulkijoita. Festivaalin haasteena Helsingissä on tällä hetkellä sopivankokoisen, keskeisellä sijainnilla olevan sisätapahtumapaikan puute.

Ed Piskor on yhdysvaltalainen vaihtoehtosarjakuvan tekijä, joka on viime aikoina tullut tunnetuksi Hip Hop Family Tree -sarjastaan, jota on käännetty laajasti.

Festivaali jatkoi kehitystään yhä moni­ muotoisemmaksi kaupunkitapahtumaksi ja levittäytyi ympäri kaupungin näyttely- ja ohjelmakokonaisuuksien kera.

Gabriella Giandelli on yksi Italian tärkeimmistä sarjakuvataiteilijoista. Gabriella Giandelli luo tarinoita, jotka tuntuvat tutulta, mutta joihin samalla naamioituu piilotettua surrealismia.

3.1 Taiteilijavieraat

Anke Feuchtenberger on Saksan tunnetuimpia sarjakuvantekijöitä. Hänen sarjakuvissaan yhdistyvät hurjuus ja herkkyys omaperäisellä tavalla.

Simon Hanselmann on kotoisin Australiasta ja käsittelee mustan huumorin kautta vakavia aiheita teoksessaan Megg, Mogg ja Pöllö. Anouk Ricard on tuottelias ranskalainen sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja, jota pidetään yhtenä sukupolvensa rakastetuimpana ja innovatiivisimpana taiteilijana.

Festivaalien ohjelmaan osallistuivat kutsuttuna seuraavat kansainväliset ja kotimaiset kutsuvieraat ja kollektiivit. Painotuksena oli teemamaa Ranska, mutta vieraita oli useista maista. Heidän lisäkseen ohjelmassa esiteltiin lukuisia muita ajankohtaisia tekijöitä. Kaisa Leka on porvoolainen sarjakuvapiirtäjä, jonka omaelämäkerrallisten sarjakuvien keskeisiä teemoja ovat vammaisuus, politiikka ja henkinen etsiminen. Vuonna 2012 Leka sai Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon.

Kuvitus: Kaisa Leka: Beastie Boys.

18


tisen uransa aikana Phillips on työskennellyt suurimmille amerikkalaisille ja brittiläisille kustantamoille, mm. DC:lle ja Marvelille sekä elokuva- ja levy-yhtiöille.

Jochen Gerner on ranskalainen taiteilija, sarjakuvantekijä ja kuvittaja, joka tutkii kieltä ja kuvaa, viivaa ja typografiaa ja nyrjäyttää teoksissaan visuaalista koodistoa riemastuttavalla tavalla.

Liv Strömquist on ruotsalainen feministinen sarjakuvantekijä ja radiojuontaja, jonka tietoa, kulttuurianalyysiä ja huumoria yhdistelevät albumit ovat Ruotsissa olleet myynti- ja arvostelumenestyksiä.

Florent Ruppert on ranskalainen sarjakuvataiteilija. Jérôme Mulot’n kanssa yhdessä tehdyt sarjakuvat ovat kahdenkeskisiä keskusteluja, jotka luovat surrealistisia tilannekuvia ainutlaatuisella tavalla.

Paula Bulling on saksalainen sarjakuvantekijä, jonka esikoisalbumi Aamuvirkkujen maassa (suom. 2015, Suomen sarjakuvaseura) kertoo itäisen Saksan turvapaikanhakijoista.

Marguerite Abouet on ranskalainen, Norsunluurannikolla syntynyt käsikirjoittaja. Tunnetuimpia teoksia ovat Aya ja Akissi, joissa Abouet’n omat kasvukokemukset 1970-luvun Norsunluurannikolla kuvaavat maan lähihistoriaa humoristisella tavalla.

Oliver East on brittiläinen kuvittaja ja sarjakuvantekijä ja yksi maisemasarjakuvan tienraivaajista. Taiteilija oli elokuussa lyhytresidenssissä Suomessa ja toteutti uuden maisemasarjakuvaprojektin kävelemällä päivittäin Helsingin ja Tampereen väliä. Residenssi toteutettiin yhteistyössä brittiläisen The Lakes International Comic Art Festivalin kanssa.

Alan Davis on brittiläinen sarjakuvantekijä, joka on parhaiten tunnettu työstään DC:n ja Marvelin sarjojen parissa. Davis on myös piirtänyt Alan Mooren käsikirjoittamia tarinoita Captain Britain- ja Marvelman-sarjoihin. Lena Furberg on ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä ja on tullut tunnetuksi etenkin hevossarjakuvistaan, joiden parissa hän on työskennellyt 15-vuotiaasta lähtien. Helsingin vieraily oli kuitenkin hänelle ensimmäinen sarjakuvafestivaaliesiintyminen. Sean Phillips on Eisner-palkittu brittiläinen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Lähes 30-vuo-

Oliver East käveli Helsingistä Tampereelle ja piirsi matkalla näkemäänsä.

19


Jonathan Edwards on walesilainen kuvittaja, joka muodostaa kumppaninsa muotisuunnittelija Louise Evansin kanssa työryhmän nimeltä Felt Mistress. Molemmat olivat Helsingissä myös taiteilijaresidenssissä elokuussa ja loivat kaupungista hauskaa taidetta. Residenssi toteutettiin yhteistyössä brittiläisen The Lakes International Comic Art Festivalin kanssa. Ilan Manouach on kreikkalainen poikkitieteellinen taiteilija. Hänen tunnetuimpia luomuksiaan on Shapereader, muotojen ja kuvioiden repertuaari, joka pyrkii kääntämään kuvia ja merkityksiä taktiilisiksi, tunnusteltaviksi muodostelmiksi. Mikkel Sommer on tanskalaissyntyinen, Berliinissä asuva sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja animaattori. Sommerin kuvat ovat vahvasti väritettyjä, toisinaan abstrakteja. Alexandra Klobouk on saksalainen sarjakuvantekijä ja kuvittaja. Hän on käynnistänyt kansainvälisesti positiivista huomiota saaneen Bildkorrektur-projektin, jossa saksalaispiirtäjät purkavat pakolaisiin kohdistuvia pelkoja kuvitusten ja tilastotietojen kautta. Kasper Strömman on suomalainen graafinen suunnittelija, kuvittaja ja sarjakuvantekijä. Erityisesti hänet tunnetaan humoristisista blogiteksteistään. Uusin Tallipiällikkö-albumi sisältää kepeästi käsiteltyjä mutta sisällöltään vankkoja, teräviä huomioita nykyelämästä.

Kati Kovács on Roomassa asuva suomalainen sarjakuvantekijä, jonka teokset henkivät elämää ja erotiikkaa. Kovács on tullut tunnetuksi omaperäisestä, graafisesta piirrosjäljestään ja asenteeltaan rehellisen roiseista naishahmoistaan. Tommi Musturi on tuottelias sarjakuva-ammattilainen, jonka töitä on julkaistu laajalti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Musturi käsittelee eri tekniikoilla toteuttamissaan sarjakuvissa usein yksilöitä, yksinäisyyttä, luontoa ja vapautta. Aino Sutinen on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hän on myös julkaissut muun muassa kaksi matkasarjakuva-albumia. Eeva Meltio on helsinkiläinen sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja ja graafikko. Hänen töissään keskiössä ovat pienet, arkiset kohtaamiset. Adverse on uusi ranskalainen kustantamo, joka on kiinnostunut edistämään sarjakuvan eri taidemuotojen hyväksyntää julkaisujensa kautta. The Hoochie Coochie sai alkunsa vuonna 2002 Turkey Comix -fanzinesta, josta kehittyi pian vuosittain ilmestyvä kansainvälisiä nykytekijöitä esittelevä sarjakuvalehti.

20


Puheohjelmassa keskusteltiin mm. sarjakuvista ja peleistä. Valokuva: Henry Söderlund.

3.2 Ohjelma Festivaaliohjelmisto oli totuttuun tapaan laaja, sisältäen haastatteluita, esitelmiä, puhetilaisuuksia ja keskusteluja sekä työpajoja, kilpailuita, performansseja ja musiikkiohjelmaa. Puheohjelma. Puheohjelma on festivaalin keskiössä ja ohjelmanumeroita oli useita kymmeniä. Lavoilla haastateltiin kotimaiset ja ulkomaiset vieraat ja esiteltiin syksyn uutuuskirjat. Etusijalla olivat erityisesti vuoden kutsuvieraat sekä kustantajat, joilla oli festivaalien markkina-alueella myyntipaikka, mutta sarjakuvakulttuuria ja uutuuksia esiteltiin myös laajemmin. Erilaisia ajankohtaisia projekteja ja kollektiiveja esiteltiin myös.

21

Keskustelun teemoina nähtiin mm. ranskalainen sarjakuva, dekkarisarjakuva, hip hop, 35 vuotta Suurta Kurpitsaa, afrikkalainen sarjakuva ja mielenterveys taiteessa. Suomen Sarjakuvamuseo järjesti oman historiaan keskittyvän puheohjelmapäivänsä perjantaina Kirjasto 10:n tiloissa. Puheohjelmaa oli seuraavilla lavoilla: Päälava, Kansalaistori Voima-lava, Kansalaistori Voima-lehti) Kirjasto 10

(yhteistyössä

Työpajat. Avoimia työpajoja pidettiin lapsille (heppapaja, Lilla Luckan), nuorille (Instagram-selfie, paja yhdessä Runokuu-festivaalin kanssa, Kulttuurikeskus Stoa), aikuisille uskalikoille (tatuointipaja,


Sarjakuvakeskus), ammattilaisille (ranskalainen palautepaja, yhdessä Sarjakuvantekijät ry:n kanssa, Kansalaistori) sekä yleisölle (Open Mic Picnic, Hakasalmen huvila). Iltaklubit. Torstain Avausklubilla Kulttuurikeskus Stoassa lavalla nähtiin Hip Hop Family Treen tekijä Ed Piskor sekä Dxxxa D & Hzzzt. Torstaina oli myös Kutikuti-kollektiivin perinteinen Kutiklubi Ravintola Kaisaniemessä. Lauantain pääklubi Dubrovnikissa sisälsi Suomi-Ranska-sarjakuvapiirrosmaaottelun, live-runoutta (yhteistyössä Helsinki Poetry Connectionin kanssa), Katriinamies-duon ja musiikkia. Perjantai- ja sunnuntaiklubit olivat kevyemmin Kansalaistorin Ravintola Gastro Caféssa. Kilpailut. Taivaallisin sarjakuvablogi -kilpailun voitti Heta Nääs Harmaan pupun päiväkirja -blogillaan, Tempera tarjosi voittajalle palkinnoksi lahjakortin. Lapsille esitettävän perinteisen Kylli-täti-livepiirroskilpailun voittivat, yhteistyössä Runokuu-festivaalin kanssa, piirtäjä-runoilija-työparina Hannele Richert ja Hanna Rentola. Festivaalikatalogi 2016. Sarjakuvafestivaaleille tuotettiin painettu katalogi. Se esitteli festivaalien teemoja, vieraita ja ohjelmaa. Mukana oli haastatteluita ja sarjakuvia useilta festivaalivierailta.

3.3 Näyttelyt Kaisa Leka: Hello Kids! 23.8.–4.9. ­Galleria Art Kaarisilta. Sarjakuvafestivaalien virallisen taiteilijan Kaisa Lekan näyttelyssä tekijä kulki polkupyöräillen halki Amerikan yhdessä miehensä Christofferin kanssa. Näyttelyn teokset olivat pariskunnan Helsingin sarjakuvafestivaaleille lähettämiä postikortteja. Ed Piskor: Hip Hop Family Tree 25.8.– 24.9. Galleria Stoa. Piskorin edelleen jatkuva teossarja Hip Hop Family Tree dokumentoi hip hop -kulttuurin historian vaiheita. Näyttely esitteli originaalein ja printein sarjan alkupään materiaalia, joka kertoo varhaisvuosista 1971–1981. Näyttelyn yhteydessä pidettiin festivaalien avausklubi. Gabriella Giandelli X Anke Feuchtenberger 1.9.–18.9. Espoon kulttuurikeskuksen galleria. Näyttely esitteli kahden kansainvälisen kunniavieraan, italialaisen Giandellin ja saksalaisen Anke Feuchtenbergerin teoksia ­s­arjakuvaoriginaaleina. Kati Kovács: Kamileen labyrintti 1.–18.9. Espoon kulttuurikeskuksen galleria. Kati Kovácsin näyttely esitteli hänen uusimman sarjakuva-albuminsa Kamileen labyrintin orginaalitöitä. Berliini Suomix – Finnische Berlin Comics – Suomalaisia sarjakuvia Berliinistä. 1.–29.9. Goethe-Institut. Berliiniläis-tamperelainen Christian Jütte kuratoi

22


näyttelyn, johon hän kutsui kuusi suomalaista piirtäjää kuvittamaan käsikirjoittamiaan, Berliiniin liittyviä sarjakuvia. Hjalmar Löfving: Monta ruutua tuulta ja sadetta. 24.8.–10.9. Laterna Magica. Hjalmar Edward Löfving (1896–1968) kuuluu suomalaisen sarjakuvan ja animaation pioneereihin. Pitkään lähes unohduksissa olleen Löfvingin elämää ja työtä esitteli Suomen Sarjakuvamuseon näyttely. Kivi Larmola: 30 vuotta – retrospektiivi 1.9.–30.9. Rikhardinkadun kirjasto. Kivi Larmola kuuluu suomalaisen pienlehtikentän ja rock-sarjakuvan uranuurtajiin.

Kutikuti: Afrikkalaisen nykysarjakuvan näyttely 12.9.–1.10. Gastro Café Kallio. Kutikuti-kollektiivin Afri Kuti -näyttely esitteli suurelle yleisölle pääosin tuntematonta afrikkalaista sarjakuvaa 15 tekijältä eri puolilta maanosaa. Liv Strömquist: Kunskapens frukt – Kielletty hedelmä 15.8.–7.9. Luckan. Feministinen sarjakuva on ollut 2000-luvun yllättävimpiä hittikonsepteja Ruotsissa. Liv Strömquistin sarjakuvat osoittavat, kuinka kuka tahansa voidaan saada kiinnostumaan patriarkaatin murskaamisesta. Simon Hanselmann: Megg, Mogg & Pöllö 11.8.–4.9. Pop-up Turun s­arjakuvakauppa. Simon Hanselmannin Vicen nettisivuilta kult-

Hjalmar Löfvingin näyttely Suomen Sarjakuvamuseossa. Kuva: Henry Söderlund

23


Kati Kovács, Gabriella Giandelli ja Anke Feuchtenberger olivat taiteilijat Espoon kulttuurikeskuksen näyttelyssä.

timaineeseen kivunneessa Megg, Mogg & Pöllö -sarjakuvassa Megg ja Mogg keskittyvät pajautteluun, happotrippeihin ja kämppis-Pöllön nöyryyttämiseen. Uutta ranskalaista lastensarjakuvaa 25.8.– 24.9. Stoa, Parvigalleria. Lastensarjakuva on elänyt uutta nousua myös Ranskassa. Näyttelyssä oli esillä monia uudempia tekijöitä, joista yksi on festivaalien vieraaksi saapuva Anouk Ricard. Grönlantilaista satiiria 23.8.–9.9. Pohjoismainen kulttuuripiste. Grönlantilaisten sarjakuva- ja pilapiirrostaiteilijoiden töitä esillä.

ja hänen puolisonsa, kirjailija Anna Rozen vierailivat aiemmin Helsingissä ja loivat kirjan Helsinki: Näkymiä kaupungista. Paula Bulling @ Kolo. Kalliolaisessa Kolo-kahvilassa oli syyskuun esillä Paula Bullingin töitä turvapaikanhakijoista kertovassa kirjasta Aamuvirkkujen maassa ja muista teoksista. Eeva Meltio: Harvest – Sadonkorjuu 2.– 4.9. Kansalaistori. Sarjakuvataiteilija Eeva Meltio suunnitteli Helsingin sarjakuvafestivaalien matkateemaan naisen elämänvaiheista kertovan julistesarjan, jonka vedokset olivat esillä Kansalaistorilla.

Straight Outta Fiction – Musiikkinäyttely 19.8.–4.9. Hakasalmen huvila. Näyttelyssä yhdistyivät sarjakuva ja musiikki. Taiteenlajeja näyttelyssä yhdistää neliöformaatti. Useat sarjakuvataiteilijat ovatkin tulleet tunnetuiksi myös levynkansitaiteilijoina.

Bildkorrektur 2.–4.9. Kansalaistori. Kansainvälisesti positiivista huomiota saaneessa Bildkorrektur-projektissa saksalaispiirtäjät purkavat pakolaisiin kohdistuvia pelkoja kuvitusten ja tilastotietojen kautta.

Charles Berberian: Helsinki -mininäyttely, Original Sokos Hotel Helsinki. Ranskalainen sarjakuvataiteilija Charles Berberian

Tommi Musturi: Suurin piirtein Samuel 29.8.–4.9. Kirjasto 10. Sanattoman teoksen pääosassa nähdään tuttu haamunkal-

24


tainen hahmo, joka vaeltaa omintakeisella tyylillään psykedeliaan taipuvaisessa, värikylläisessä maailmassa. Tribuutteja Guido Crepaxin Valentinalle 15.8–10.9. Sarjakuvakeskus. Näyttely esitteli sarjakuvamestarin tunnetuimman sankarittaren Valentinan lukuisien kansainvälisten sarjakuvataiteilijoiden ja kuvittajien tulkitsemina tribuuttitarinoina ja kuvina. Tuomas Tiainen: Fever of the Soul 11.8.– 11.9. Galerie Exclusif. Tuomas Tiaisen ­kokeellisia sarjakuvia ja värikkäitä kollaasitöitä. Milla Paloniemi: 112 osumaa – sarjakuvaryöpsähdyksiä. 1.9.–27.9. Papu Galleria. Milla Paloniemi loi näyttelyn omaelämäkerrallisen 112 osumaa – sarjakuvataiteilijan

päiväkirja -kirjansa ­originaalipiirroksista. Rikki-taidenäyttely 29.8.-3.9. Third Space -galleria. Näyttelyssä oli esillä mielenterveyttä käsittelevässä Rikki-lehdessä mukana olleiden taiteilijoiden teoksia ja luonnoksia.

3.4 Näytteilleasettajat Kaupalliset näytteilleasettajat. Seuraavat kustantajat ja liikkeet vuokrasivat näytteilleasettajatilaa Helsingin sarjakuvafestivaalien pääteltan markkinoilta vuonna 2015. Tapahtuma on vuoden tärkein julkaisuajankohta ja tärkeimpiä myyntipaikkoja monille kotimaisille kustantajille. Monet kustantajat järjestivät myös suosittuja signeerausaikoja.

Sarjakuvamarkkinat. Kuva: Henry Söderlund.

25


Festivaaleille osallistuivat Antikvariaatti Coppola & Varpainen, Asema Kustannus & Apollo Kustannus, Daada + PeneLopez, Emmateatteri, European Grading Service, Fantasiapelit, Fennica Comics, Kreegah Bundolo, Kumiorava & Daily Hero Press, Kustannus Jalava, MPA Helsinki Oy, Musta Ritari & Fantacore Media/ Kristian Huitula, Nevelyn Media Oy, Niffe, Rosebud, SS Libricon, Suuri Kurpitsa, Timo Koskinen, Turun Sarjakuvakauppa, Vaasa Energy Institute Comics & Seitti ja WSOY. Kansainväliset näytteilleasettajat. Helsingin sarjakuvafestivaalit antaa vuosittain näytteilleasettajapaikkoja kutsutuille kansainvälisille taiteilijoille ja kustantajille. Festivaaleille osallistuivat CBK, Centrala, Cliodhna Ztoical, David Kerr/ We Studio Press & Treehouse, Ekaterina Zenina, Dasha Lebesheva, Yulia Butenko and Anna Sarukhanova, Exotic Poison feat. Taidekuja 2016, Falke (FIGHTBEAST), Folk Från Branschen, GREEN//MACHINE, Jenika Ioffreda, Jenny Hannula, Katharina Röser, Kitokia Grafika, kuš!komikss, Laura Ķeniņš, Marie Tillman, Rakel Stammer & Malin Skogberg, Narves1biblioteket, Rotopolpress, Students from Oslo National Academy of the Arts, Tusen Serier, Udu Books, Wicked Hero ja Wormgod. Pienlehtitaivas. Kansalaistorin Pienlehtitaivaassa oli kymmeniä yksityisiä omakustantajia ja pienlehtien ja oheistuotteiden tekijöitä. Tapahtuma on erityisesti nuorten suosiossa.

Mukana olivat seuraavat pienlehteilijät: ak, Apila Pepita, Astro Bear Club, Best no smoke, Broci, Erittäin salainen tissimerenneitoseura, Evangelos Androutsopoulos, FEMSKT – Feministinen sarjakuvatoiminta, Goldenbird, Guggenheim-projektz, Hannu Kesola, Härski-Luke, Heikala, Henna Räsänen, Jukkiksen ja Viljamin sarjakuvat, Kaija Papu, Kumiko LaNiemi ja Nam-Ke, Late ja kumppanit, 3rdbassLimingan sarjakuvalinja, Ménage à trois, Mindy, Miska Helle, Minna Keränen & Iida Aikku Parkkinen, Muurlan sarjakuvalinja, Paha maku, RIKKI-kollektiivi, Rocken Moll, Sara Valta ja Nameless Wolf Comics, Sarjakuvakeskuksen perjantaipaja, Suomen Sadankomitea ry, Suvi ja Miissa, Tampereen Sarjakuvaseura ry, Team Pärvelö, Teemu Juhani, Tiitu Takalo, Turun sarjakuvakerho ja Tuukka Teponoja.

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Sarjakuvaseuran kansainvälinen toiminta jatkui oli keskeisessä osassa järjestön toimintaa. Sarjakuvan vientityö keskittyi tänä vuonna Yhdysvaltoihin. Kansainvälinen toiminta jatkui myös moni­ vuotisten kattohankkeiden kuten CUNE Comics-in-Residence -ohjelman ja Nordicomics-aloitteen osalta. Lisäksi valmisteltiin seuran vuoden 2017 Iso-Britanniaan ja Venäjälle suuntautuvia projekteja.

26


Ane Vegane. Valokuva: Mia Collan.

4.1 Nordicomics Motion Comics Forward workshop / kokeellisen digitaalisen sarjakuvan työpaja 8.–10.4. Työpajassa tehtiin australialaisen Sutun opastuksella uudenlaisia digitaalisia sarjakuvia Instagramiin ja lisätyn todellisuuden Arilyn-sovellukseen. Työpaja toteutettiin yhteistyössä Arilynin kanssa ja sen toteuttamiseen saatiin tukea Nordplus Horizontal -ohjelmasta. Motion comics eli liikkuva sarjakuva ­yhdistää ominaisuuksia perinteisestä painetusta sarjakuvasta ja animaatiosta, ja tähän mennessä tekniikkaa on käytetty etenkin Yhdysvalloissa lähinnä valtavirtasarjakuvien julkaisemiseen verkossa.

Soveltavissa teoksissa sarjakuvaan animoidaan mukaan liikettä, taustaääniä ja joskus ääninäyteltyjä kohtauksia. Tällaiset kokeilut kurkottavat animaation tai pelin suuntaan, mutta ovat kuitenkin selkeästi vielä sarjakuvaa, jota voi lukea omaan tahtiin. Myös printtiä ja liikkuvaa kuvaa voi yhdistää ja näin on luotu uusia lukemisen ja näkemisen tapoja. Kun todellisuuden ”päällä” nähdään laitteen ruudussa uusia elementtejä, puhutaan usein ”lisätystä todellisuudesta” (augmented reality). Työpajan ohjaaja Stu Campbell eli Sutu on kokeilevan digitaalisen sarjakuvan pioneereja. Sutu on tehnyt niin interaktiivisia digi-

27


sarjakuvia, perinteisiä sarjakuvakirjoja, pelejä kuin videoitakin. Työteliäs Sutu matkustelee paljon ja on työskennellyt ties missä Australiasta Grönlantiin. Työpajan aikana Sutu oli residenssissä Suomessa HIAP - Helsinki International Artist Programmen Suomenlinnan studioissa.

4.2 CUNE Comics-in-­ Residence Polaris Vuonna 2013 käynnistynyt CUNE CiR -ohjelma jatkui yhteistyössä Viron sarjakuvaseuran (Eesti koomiksiselts) kanssa. Lisäksi ohjelmaan liittyi uutena yhteistyökumppani tanskalainen The Animation Workshop -koulutusohjelma, joka toimii Viborgin ammattikorkeakoulun yhteydessä. CUNE CiR -ohjelmassa järjestettiin taiteilijaresidenssejä Helsingissä, Tallinnassa ja Viborgissa keväällä ja syksyllä 2016. Avoin haku ohjelmaan toteutettiin keväällä 2016 ja sen myötä valittiin seuraavat taiteilijat: Helsinki: Ane Vegane (Ruotsi), Mikkel Sommer (Tanska) ja Karin von Schantz (Tanska) Tallinna: Christian Skovgaard (Tanska) Viborg: Mika Lietzén (Suomi)

Kaikissa kohteissa järjestäjät koordinoivat toimintaansa itsenäisesti, Seuran toimiessa toiminnan hallinnoijana. CUNE CiR -ohjelma sai vuoden 2016 toimintaansa rahoitusta Pohjoismaisen kulttuuripisteen liikkuvuusohjelmalta ja Viron kulttuuriministeriöltä.

Helsingissä residenssit toteutettiin yhteistyössä HIAP – Helsinki International Artist Programmen kanssa. Residenssimajoitukset järjestettiin HIAPin Suomenlinnan studioissa. Maaliskuussa residenssissä työskenteli ruotsalainen Ane Vegane. Vegane työsti residenssinsä aikana seuraavaa sarjakuvaromaaniaan Du dog lite före mig (’kuolit vähän ennen minua’). Teos on omaelämäkerrallinen tarina Veganen itsemurhan tehneestä ystävästä, surun kanssa selviytymisestä sekä elämästä transsukupuolisena samassa yhteiskunnassa, jonka transfobiset paineet ajoivat Veganen ystävän ennenaikaiseen kuolemaansa. Syyskuussa residenssissä oli tanskalainen Mikkel Sommer. Sommer oli kunniavieraana myös Helsingin sarjakuvafestivaaleilla ja edusti siellä kumppaninsa kanssa toteuttamaansa matkateosta, joka yhdisti sarjakuvaa, kuvituksia ja valokuvataidetta. Lokakuussa residenssissä oli tanskalainen Karin von Schantz. Residenssinsä aika von Schantz työsti kahta projektia: ”Oh-la-la” ja “The secret nocturnal lives of punctual dots”. Ensimmäinen oli viikottainen kollaasisarjakuvastrippi ja jälkimmäinen kuvitushanke, jos Schantz kehitti pienimmän graafisen elementin, pisteen ympärille tarinoita kuvilla ja teksteillä.

CUNE CiR Helsinki

28


Hanneriina Moisseinen esiintyi Lakes-festivaalilla Englannissa. Kuva: Onni Mustonen

4.3 Small Press Expo ja Finnish Comics Now ­-näyttely Seura toteutti Finnish Comics -kokonaisuuden yhdysvaltalaisella Small Press Expo -sarjakuvafestivaalilla 17.– 18.9.2017. Suomalaista sarjakuvaa esittelevä tapahtumakokonaisuus sisälsi 8 suomalaisen nykytekijän yhteisnäyttelyn Suomen Washingtonin suurlähetystössä sekä taiteilijaesiintymisiä festivaaliviikon aikana festivaalikaupunki Bethesdassa sekä Washingtonissa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Suomen Washingtonin suurlähetystön ja SPX:n kanssa. Finnish Comics NOW -näyttelyssä olivat mukana taiteilijat JP Ahonen, Hanneriina Moisseinen, Tommi Musturi, Reetta Niemensivu, Petteri Tikka-

nen, Anna Sailamaa, Marko Turunen ja Amanda Vähämäki. Kukin taiteilijoista oli tunnettu entuudestaan kansainvälisellä kentällä ja he edustivat suomalaisen sarjakuvan omaäänistä, mielenkiintoista kärkeä. Näyttely oli avoinna kävijöille 18.9.–2.10.2016. Festivaaleille osallistuivat hankevastaava Kalle Hakkola sekä näyttelyssä mukana ollut Marko Turunen. Hakkola ja Turunen olivat esillä SPX:n lavaohjelmassa haastattelujen ja paneelikeskustelujen myötä sekä osallistuivat Suomen Washingtonin suurlähetystön järjestämään taiteilijailtaan ja näyttelyn avajaisiin 15.9. festivaaleja edeltävällä viikolla. Small Press Expo (SPX). Vuonna 1994 perustettu Small Press Expo eli SPX on vuotuinen vaihtoehto- ja indie-sarjakuviin keskittyvä alan tapahtuma. SPX:n

29


ohjelma mahdollistaa yksittäisille taiteilijoille ja vaihtoehtosarjakuvaan erikoistuneille kustantajille teosten jakelun lisäämisen medianäkyvyyden ja myynnin kautta. SPX:n ohjelmaan kuuluu vuosittain laadukasta lava-ohjelmaa, seminaareja alan ammattilaisille sekä yleisölle avoimia tapahtumia. Vuosittain SPX kerää noin 4000 ammattilais- ja yleisökävijää ja on merkittävimpiä alan tapahtumia Yhdysvalloissa.

Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa luettiin, tehtiin ja ostettiin sarjakuvia. Ohjelmassa oli mm. sarjakuvaseuran toiminnan esittelyä ja kirjamyyntiä.

4.4 Edustusmatkat ulkomaisilla festivaaleilla Seura pyrkii olemaan paikalla mahdollisimman monessa alan kansainvälisessä tapahtumassa. Edustusmatkoille on lähtenyt seuran edustajia sekä valikoituja taiteilijoita. Vuonna 2016 Seura oli läsnä ohjelmajärjestäjänä ja näytteilleasettajana seuraavissa kansainvälisissä tapahtumissa: Denver Comic Con (Yhdysvallat) Tukholman kansainvälinen sarjakuva­ festivaali (Ruotsi) Erlangen Comics Salon (Saksa) The Lakes Internationational Comic Arts Festival (Iso-Britannia)

Heikki Rönkkö kuvitti risotöitä livenä kirja­ messuilla. Kuva: Aino Sutinen

5. MUITA P ­ ROJEKTEJA Helsingin Kirjamessut 27.–30.10.16. Suomen sarjakuvaseuran kirjamessuosastolla

Sarjakuvaseura esitteli messuosastolla uutta risoduplikaattoriaan, jolla on mahdollista tehdä persoonallista painojälkeä kopiokoneen nopeudella ja vaivattomuudella. Osastolla oli myynnissä sarjakuvataiteilijoiden suunnittelemia, risopainolla painettuja julisteita, joita taiteilijat tuunaavat livenä messujen aikana. Mukana olivat Tuomas

30


Tiainen, Eeva Meltio, Apila Pepita, Amanda Vähämäki, Heikki Rönkkö ja Terhi Ekebom.

Verkkopalveluiden kehittämisessä ja ylläpidossa oli mukana laaja verkosto työntekijöitä, työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia.

Lapsille ja nuorille oli avoimia, ohjattuja non-stop-pajoja. Lapset pääsivät tekemään messuosastolla omia sarjakuvia, jotka koottiin messujen päätteeksi risopainolla painettavaksi lehdeksi.

Sarjakuvaseura.fi. Sivusto kerää yhteen paikkaan tärkeimmät faktat seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyy perustietoa seuraan liittymisestä, Sarjainfosta, Puupäähattu-palkinnosta jne. Sinne on myös koottu tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille päivitetään ajankohtaisia uutisaiheita. Sivustolla on myös Sarjainfo-lehden digitaalinen arkisto sekä tapahtumien kuvagalleria. Sivusto on ­yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan ja sarjakuva-alan uutisten mediaseurantaan.

Sarjakuva-automaatti Seuran ylläpitämä, vanhasta tupakka-automaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti oli vuoden 2016 väliaikaissäilytyksessä Kirjasto 10:n tiloissa, Mbarin sulkemisen jäljiltä. Sille etsitään uutta pysyvää, tai projektiluontoistakin paikkaa. Särön residenssi Sarjakuvaseura jatkoi yhteistyötä kulttuuriyhdistys Särön kanssa näiden hallinnoimasta Berliinin residenssiasunnosta. Residenssiin haettiin taiteilijoita, jotka matkustivat paikan päälle omalla kustannuksella toukoja marraskuussa.

6. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja sivustoja. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä, käydään keskustelua ja julkaistaan laajaa yleisöä kiinnostavaa sisältöä – verkkosarjakuvia, artikkeleita, tapahtumatietoja jne.

31

Sarjakuvakeskus.fi. Sivustolla tiedotetaan keskuksen tapahtumista, kursseista, työpajoista ja näyttelyistä. Blogissa julkaistaan artikkeleita tapahtumiin liittyen. Sivusto on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan ja sillä on oma, toimitettu uutiskirje. Sarjakuvablogit.com. Vuonna 2008 perustettu WordPress-pohjainen Sarjakuvablogit.com-sivusto tarjoaa kaikille halukkaille ilmaisen alustan sarjakuvabloggaamiselle. Sivusto on olemassaolonsa aikana kerännyt jo suuren joukon suomalaisia sarjakuvataiteilijoita jakamaan taidettaan verkkosarjakuvan muodossa. Suuri osa blogeista on päiväkirjatyyppisiä, mutta moni käyttää niitä myös jatkuvien sarjojen julkaisuun, verkko-CV-tyyppisesti, kokeilevan sarjakuvan tekoon ja muihin haluamiinsa tarkoituksiin. Blogien ympärille on syntynyt


aktiivinen yhteisö, johon mahtuu niin innokkaita harrastajia kuin ammattilaisiakin. Tekijänoikeuden ABC ja Sarjakuvan ABC -oppaat palveleva käyttäjiä. Vuonna 2016 aloitettiin etusivun uudistus, joka valmistui alkuvuonna 2017. Sivustolle etsitään uutta rahoitusmallia tai sponsoria ja mainospaikkoja myydään aktiivisesti. Sarjakuvafestivaalit.fi. Vuotuisten Helsingin sarjakuvafestivaalien tapahtumasivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. Sivuston ilme uudistetaan vuosittan festivaaliteemojen mukaan. Sivuston ja sosiaalisen median kautta tavoitettiin suuri yleisö tapahtumaa ennen ja sen aikana. Valokuvia kerättiin gallleriaan.

Kvaak.fi. Toukokuussa 2003 toimintansa aloittanut Kvaak.fi on sarjakuvia uutisoiva, arvosteleva ja seuraava, jatkuvasti päivittyvä ja kehittyvä verkkopalvelu, johon kuuluu myös keskustelufoorumi. Vuonna 2009 Suomen sarjakuvaseura otti Kvaak.fi -sarjakuvaportaalin hallintaansa. Vuonna 2016 sarjakuvaseura ylläpiti sivustoa ja myi sinne verkkomainoksia. Sisällöstä vastasi Kvaakin vakiintunut, vapaaehtoinen toimituskunta ympäri Suomen. 24tuntiasarjakuvaa.info. Vuonna 2009 perustettu 24tuntiasarjakuvaa.info -kuvagalleria kerää yhteen paikkaan maailmanlaajuisen 24-Hour Comics Day -tapahtuman suomalaisia tuotoksia.

Finnishcomics.info. Sarjakuvan vientiin keskittyvä englanninkielinen sivusto tarjoaa tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä. Eri kielille käännettyjen kirjojen listaa päivitettiin. Sivusto on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan Facebookissa ja Twitterissä.

Sosiaalinen media, mediaseuranta ja tiedotus. Sarjakuvaseura laajensi tiedotustoimintaa ja tiedotti omistaan ja alan muista tapahtumista sekä sarjakuvaan liittyvistä media-artikkeleista eri tiedotuskanavien sekä sosiaalisen median kautta.

Nordicomics.info. Nordicomics.info on sarjakuvaseuran Nordicomics-hankkeen kansainvälinen sivusto, joka esittelee englanniksi pohjoismaiden ja Baltian maiden sarjakuvantekijöitä.

Seuran, Sarjakuvakeskuksen, Helsingin sarjakuvafestivaalien ja Finnish Comicsin Facebook-, Twitter- ja YouTube-tilit ovat olleet suosittuja ja kaikkien seuraajamäärä kasvoi vuonna 2015. Seuran toimittamia julkaisuja julkaistiin myös Issuussa.

Cunecomics.net. CUNE (Comics Union of Northern Europe) järjestää residenssivaihtoa sarjakuvataiteilijoille Euroopassa. Sivusto tiedottaa tulevista residenssihauista, julkaisuista, työpajoista ja muista tapahtumista. Lisäksi sivustolla on oma blogi.

Suomalaiseen sarjakuvaan liittyviä mediaosumia kartoitettiin niin puskaradion kuin Meltwater-mediaseurantaohjelmankin avulla. Suomalaiseen sarjakuvaan liittyvistä media-artikkeleista, omasta sisällöntuotannosta ja ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin

32


alan toimijoille ja kiinnostuneelle yleisölle suomeksi ja englanniksi sarjakuvaseuran sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Myös apurahahauista, residensseistä ja muista tekijöitä kiinnostavasta tiedotettiin. Sarjakuvaseura pyrkii näin myös olemaan osaltaan helposti lähestyttävä taho. Alaan liittyviä yhteydenottoja tuleekin paljon. Sarjakuvaseuran toiminta ja suomalainen sarjakuva näkyivät hyvin kotimaisessa ja ulkomaisessa mediassa vuonna 2016. Sarjakuvaseura lähetti säännöllisesti tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen ja kulttuuritoimittajien kanssa.

7. KUMPPANIT

Kiitokset tuesta: Opetus- ja kulttuuriministeriö Pohjoismainen kulttuuripiste Helsingin kaupunki Koneen Säätiö Nordplus Horizontal Pohjoismainen kulttuurirahasto Svenska Kulturfonden Espoon kaupunki FILI – Finnish Literature Exchange Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto Vantaan kaupunki Velobia

Kuvitus: Iita Järn (Croquis-paja)

33


Kiitokset yhteistyöstä: Aalto-yliopisto Annantalo Arilyn Artova kulttuuri- ja k­ aupungin­osa­yhdistys ry Asema Kustannus Bionade Dubrovnik Bar & Lounge Eesti Koomiksiselts Espoon kulttuurikeskus Fantasiapelit Farbe Feministinen ajatushautomo Hattu Feministinen sarjakuvatoiminta Galerie Exclusif Galleria Art Kaarisilta Gastro Café Kallio Geezers Goethe-Institut Finnland Haapajärven kirjasto Hakasalmen huvila Helsingin Juhlaviikot Helsingin kaupunginkirjasto Helsingin kulttuurikeskus Helsingin Kirjamessut Helsinki Poetry Connection HIAP – Helsinki International Artist Programme Huuda Huuda Iitin kirjasto Institut français de Finlande Jalava Kanneltalo Karhulan kirjasto Kiasma Kinaporin palvelutalo Kirjasto 10 Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry Kolo

Kotkan kaupunginkirjasto Kulku-Katin Poika Kultti ry Kulttuurikeskus Stoa Kuohu kuš!komikss Kutikuti ry Kuvittajat ry Kärsämäen kirjasto Laatua lapsille Laterna Magica Lilla Luckan Lopen kirjasto Luckan Maailman sarjakuvat ry Malmitalo Meltwater News Nide Kirjakauppa Oranssi ry Otavan kirjakauppa Oulun sarjakuvaseura ry Painotalo Miktor Palikka ry / Animatricks Papu Galleria Pieni Leffakauppa Porvoon kaupunginkirjasto Pyhäjärven kirjasto Pågå oy Richardinkadun kirjasto Roihuvuoren palvelutalo Rosebud Ruotsin suurlähetystö Helsingissä Sarjakuvamuseo ry Sarjakuvantekijät ry Seriefrämjandet Siikalatvan kirjasto Skidit Festarit Small Press Expo

34


Kuvitus: Petrus Louhio: The Adventurer.

Snow White Solo Sokos Hotel Helsinki Stockholm International Comics Festival Stockholm Serieteket Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen Puotimuseo Suomen Washingtonin suurlähetystÜ Tempera Third Space -galleria TNT Toukka Lastenkirjakioski Turun Sarjakuvakauppa Uusix-verstas Valkealan Museoyhdistys Vantaan kaupunki Voima Vuokraapaku.fi Vuotalo

35


SUOMEN SARJAKUVASEURA RY 2017

36

Suomen sarjakuvaseuran toimintakertomus 2016  

Suomen sarjakuvaseuran toimintakertomus vuodelta 2016.

Advertisement