Klaus Haapaniemi teki Kuukauden kotimaisen (Flip) vuonna 1995.
Rosa Liksomin Juulan sisarukset oli sadas Kuukauden kotimainen vuonna 1994.
k
Rakkaudesta lajiin
Ilta-Sanomien Kuukauden kotimainen on suomalainen sarjakuvainstituutio. teksti
Ville Hänninen
uukauden kotimainen alkoi helmikuussa 1986 Aapo Kässin ja Tapio Piiraisen sarjakuvalla Kaino Jätkä. – He olivat tehneet Ylioppilaslehteen sarjakuvaa ja siksi hoksasin pyytää. Piirainen piirsi minulle sen jälkeen Yllätyskuvia aika paljon. Hänellä oli tiukan poliittinen ote, Tolvanen kiittelee sittemmin Raidilla menestynyttä ohjaaja-käsikirjoittajaa. Tolvasella oli alussa selvä näkemys siitä, miten Kuukauden kotimaisen kanssa käy. Hän oli maamme johtavia sarjakuva-asiantuntijoita ja tunsi periaatteessa kaikki tekijät. – Sanoin päätoimittaja Vesa-Pekka Koljoselle, että Suomesta löytyy 18–20 tekijää. Tiristellen saisimme varmaan touhun jatkumaan pari vuotta. Sen jälkeen Kuukauden kotimainen on ollut osa Ilta-Sanomien sarjakuvasivuja 32 vuoden ajan, ainoana katkoksena Kari Korhosen kolmen kuukauden kesäjatkosarja 1990-luvun alussa. Aluksi käytettiin enemmän hyväksi katsottuja ammattilaisia, mutta pian tarjonta täydentyi sekä nuorilla lupauksilla että
26
monenlaisilla amatööreillä. Amatööreillä sanan vanhassa merkityksessä, ihmisillä, jotka rakastavat sarjakuvaa ilmaisumuotona ja haluavat kokeilla, olisiko heistä sen tekijäksi. Kuukauden kotimaisen tekijäkaarti onkin ollut todella moninainen. Kirjailijoita, toimittajia ja kuvataiteilijoita tietysti, mutta sen lisäksi kosmetologeja, virkamiehiä, antikvariaatin pitäjiä... – Oikeastaan Kuukauden kotimainen kuvaa alan kehitystä näinä vuosina aika vähän. Aluksi tilasin sarjoja enemmän tunnetuilta tekijöiltä, mutta sitten pystymetsästä alkoi tulla väkeä ehdotuksineen. Oli tavallista, että en ollut kuullutkaan tekijän nimeä, mutta hän tuli kansionsa kanssa ala-aulaan, Tolvanen muistelee. Ilta-Sanomat sijaitsi silloin vielä eri osoitteessa (Korkeavuorenkadulla), faksit ja putkiposti olivat arkisia työvälineitä ja Sanomatalo vasta pilke rakennuttajansa silmäkulmassa. – Osa innostuneista oli tehnyt johonkin paikallis- tai ammattilehteen aikaisemmin, osa vasta kokeili sarjakuvan mahdollisuuksia muotona. Itseään