Sanaston vaalikauden tavoitteet 2015

luomme suomalaisia tyรถpaikkoja. kirjallisuuden tekijรถiden toimintaedellytykset turvattava

tavoitteet Vaalikaudelle 2015-2019

Otava/Katja Lösönen

Siltala/Laura Malmivaara

Otava/Katja Lösönen

Otava/Jouni Harala

Otava/Katja Lösönen

Otava/Katja Lösönen

Jyrki Sahinoja

kirjallisuuden merkitys suomalaiselle kulttuurille on suuri.

Kirjallisuudella on suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle. Kotimainen kirjallisuus rakentaa kaikissa muodoissaan maamme sivistystä ja hyvinvointia. Kirjat eivät synny tyhjästä, eikä elävä kotimainen kirjallisuus ole itsestäänselvyys. Jotta kielemme ja kulttuurimme voivat tulevaisuudessakin hyvin, on kirjallisuuden tekijöiden toimintaedellytykset turvattava.

Luovien alojen taloudellinen menestys perustuu tekijänoikeuteen. Poliittisen päätöksenteon tulee turvata luovan työn tekijöille ja yrittäjille toimintaympäristö, joka kannustaa työhön ja yrittämiseen sekä mahdollistaa niillä elämisen.

Uutta kulttuuria ei synny ilman toimeentuloa. Luova talous perustuu osaamisen ja luovan työn tekijöiden ammattitaidon ja potentiaalin hyödyntämiseen. Kirjailijoiden toimeentulo koostuu monista eri lähteistä, joista tekijänoikeuskorvaukset ovat yksi keskeisimpiä tulomuotoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että tekijänoikeuslain edellyttämä oikeus kohtuulliseen korvaukseen teosten hyödyntämisestä toteutuu.

Luovaa työtä tekevä kirjailija työllistää laajan arvoketjun mahdollistaen monien ammattikuntien toiminnan.

Kirjalllisuuden tekijän työ on perusedellytys kustantamoille ja kirjakaupalle. Ilman tekijän luovaa työpanosta mm. kustannustoimittajat, kustannuspäälliköt, kustantamoiden markkinointi- ja foreign rights -osastot sekä suuri joukko graafikoita olisi vailla töitä. Kirjakauppojen omistajat ja myyjät sekä logistiikkapalveluiden ja kirjapainoalan työntekijät ovat myös riippuvaisia kotimaisen kirjallisuuden hyvinvoinnista. Ei pidä myöskään unohtaa kirjastolaitosta, kriitikoita ja erilaisia laitoksia ja yhteisöjä, joille elävä, kotimainen kirjallisuus on elinehto.

Näiden vaalikauden tavoitteiden takana on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto yhdessä jäsenjärjestöjensä Finlands svenska författareföreningin, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sekä Suomen tietokirjailijoiden kanssa. Edellämainitut järjestöt edustavat laajalti suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä: kirjailijoita, tietokirjailijoita, runoilijoita, oppikirjailijoita, suomentajia. Olemme seuraavassa koonneet yhteen kaikille kirjallisuuden

Otava/Jouni Harala

Tammi/Pertti Nisonen

Laura Jänisniemi

Otava/Suvi Laine

Suomen Kirjailijaliitto

Wikipedia/Soppakanuuna

Otava/Katja Lösönen

tekijöille tärkeitä teemoja ja tavoitteita. Uskomme, että niiden toteutuessa koko suomalainen yhteiskunta hyötyy elävän kulttuurin, työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääntyessä. Panostukset luovaan työhön ja talouteen synnyttävät yhteiskuntaan uutta kasvua ja työpaikkoja.

esitämme: • Hallitus sitoutuu korottamaan maksuttomasta kirjastolainaamisesta tekijöille maksettavat lainauskorvaukset pohjoismaiselle tasolle eduskunnan tahdon mukaisesti.

• Hallitus sitoutuu muuttamaan tekijänoikeuslain 19 § siten, että tekijän oikeus saada korvausta luomiensa teosten lainaamisesta laajennetaan koskemaan myös opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvaa lainaamista.

• Hallituskaudella 2015-2019 tekijänoikeuslaki ja -järjestelmät tukevat luovan työn tekemistä ja turvaavat luovan alan toimintaedellytyksiä.

Virpi Hämeen-Anttila Puheenjohtaja, Sanasto

Anne Salomaa Toiminnanjohtaja, Sanasto

tavoitteemme lainauskorvaukset pohjoismaissa vuonna 2014 LAINOJA VUODESSA

MÄÄRÄRAHA VUODESSA €

KORVAUS KÄYTÖSSÄ VUODESTA

TANSKA

75 milj.

22,0 milj.

1946

RUOTSI

90 milj.

14,7 milj.

1954

NORJA

40 milj.

12,5 milj.

1947

SUOMI

100 milj.

4,1 milj.

2007

Suomen vuosittainen lainamäärä koostuu yleisten kirjastojen kirjalainoista (n. 73 miljoonaa), musiikin lainoista (n. 10 milj.) sekä korvauksen ulkopuolella olevien opetus- ja tutkimuskirjastojen lainoista (n. 20 milj.). Muissa Pohjoismaissa opetus- ja tutkimuskirjastot ovat pääsääntöisesti mukana korvauksen piirissä.

4

lainauskorvaus pohjoismaiselle tasolle

Lainauskorvaus on kirjailijoille tärkeä tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan korvauksena maksuttomasta kirjastolainaamisesta.

Suomessa korvaukset ovat vain murto-osa muiden Pohjoismaiden tasosta.

Eduskunta on toistuvasti vaatinut lainauskorvausten nostamista lain edellyttämälle tasolle.

opetus- ja tutkimuskirjastot lainauskorvauksen piiriin

Lainauskorvausta maksetaan tällä hetkellä ainoastaan yleisten kirjastojen lainoista. Opetus- ja tutkimuskirjastoista tehdään vuosittain lähes 20 miljoonaa lainaa, joista tekijä ei saa korvausta. Tilanne asettaa kirjallisuuden tekijät eriarvoiseen asemaan sekä loukkaa tekijöiden perustuslain takaamaa omaisuuden suojaa.

tekijänoikeus turvaa luovaa työtä

tekijänoikeuskorvausten verotusta uudistettava

vaalikauden tavoitteet 2015-2019

Kaikki luova työ, erityisesti kirjallinen työ, perustuu tekijänoikeuteen.

Toimiva tekijänoikeus on kulttuurin, talouskasvun ja innovaatioiden edellytys.

Tekijänoikeudellisen toimintaympäristön tulee turvata tekijöiden oikeudet ja kannustaa luovaan työhön.

Lainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että tekijä voisi ohjata henkilökohtaiset tekijänoikeuskorvauksensa määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tällä hetkellä korvaukset verotetaan ansiotulona, eikä tulouttaminen omalle yritykselle ole mahdollista. Tämä heikentää tekijän mahdollisuutta kasvattaa yritystoimintaansa.

5

lainauskorvauksen epäkohdat korjattava Lainauskorvaus on EU:n vuokraus- ja lainausdirektiiviin perustuva tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan tekijöille heidän teostensa ilmaisesta kirjastolainaamisesta.

Suomessa lainauskorvauksiin varattu määräraha on huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Eduskunta on useasti edellyttänyt maamme lainauskorvausten korottamista pohjoismaiselle tasolle.

Lainauskorvausten alhaisen tason vuoksi opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta ei makseta lainkaan korvausta.

Lainauskorvaus tulee säätää kattamaan myös opetus- ja tutkimuskirjastot ja lainauskorvauksen määrä tulee nostaa pohjoismaiselle tasolle eduskunnan tahdon mukaisesti.

6

lainauskorvaus nostettava 16. milj. euroon

korvausta myös opetus- ja tutkimuskirjastoista

Lainauskorvausta maksetaan tekijöille korvauksena teosten ilmaisesta kirjastolainaamisesta. Suomessa lainauskorvauksiin varattu määräraha on huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka lainamäärät ovat maassamme maailman kärkeä. Lainauskorvausmääräraha tulee viipymättä korottaa pohjoismaiselle tasolle myös Suomessa.

Eduskunta on useasti edellyttänyt lainauskorvauksen korottamista pohjoismaiselle tasolle. Vaalikaudella 2011-2015 asiasta jätettiin kuusi kirjallista kysymystä, viimeisimpänä kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok) kirjallinen kysymys KK 713/2014, jonka allekirjoittajat edustivat kaikkia eduskuntapuolueita.

Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, ei harkinnanvarainen tuki tai apuraha. Sen tulee olla kohtuullinen korvaus tekijälle lainaamisesta aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Erityisesti pienellä kielialueella kirjastojen toiminnalla on huomattava merkitys teosten saattamiseen yleisön saataville ja sitä kautta vaikutus myös tekijöiden taloudellisten etujen toteutumiseen. Turvaamalla tekijöille direktiivin edellyttämä kohtuullinen korvaus näiden sisältöjen lainaamisesta voidaan samalla mahdollistaa tekijöiden keskittyminen luovaan työhön.

Euroopan unionin tuomioistuin otti kesäkuussa 2011 antamassaan tuomiossa (C-271/10) kantaa vuokraus- ja lainausdirektiiviin sekä kohtuullisen korvauksen määräytymiseen. Tuomiossa korostettiin, että lainauskorvaus ei saa olla ainoastaan symbolinen ja sen tulee korvata asianmukaisella tavalla tekijälle lainaamisesta aiheutuvaa tulonmenetystä. Tuomio velvoittaa kaikkia unionin jäsenmaita, myös Suomea.

Lainauskorvausta maksetaan tällä hetkellä ainoastaan yleisten kirjastojen lainoista. Opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta ei Suomessa makseta tekijöille lainkaan korvausta. Eduskunta on useasti edellyttänyt kyseisten kirjastojen ottamista mukaan korvauksen piiriin.

Opetus- ja tutkimuskirjastojen vuosittainen lainamäärä on Suomessa huomattava: kaikista kirjalainoista yli viidesosa tapahtuu tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevista kirjastoista. Näistä kirjastoista lainataan usein erityyppisiä teoksia kuin yleisistä kirjastoista. Teosten ollessa kurssikirjoina on tekijän teoksia lainattavissa samanaikaisesti satoja kappaleita eri oppilaitosten kirjastoista. Pienellä kielialueella kurssikirjojen myyntimäärät ovat pieniä, ja tekijöille lainaamisesta aiheutuva tulonmenetys on huomattava.

Vuokraus- ja lainausdirektiivin perusta on, että mikäli tekijällä ei ole mahdollisuutta kieltää teostensa lainaamista, tulee käytöstä suorittaa hänelle korvaus. Nykyinen tilanne loukkaa opetus- ja tutkimuskirjallisuuden tekijöiden perustuslaissa turvattua omaisuuden suojaa. Jotta opetus- ja tutkimuskirjallisuuden tekijät ovat yhdenvertaisessa asemassa muiden tekijöiden kanssa, tulee opetus- ja tutkimuskirjastot viipymättä poistaa poikkeuksen piiristä.

Eduskunta on edellyttänyt vuodesta 2006 lähtien, että korvausta suoritetaan myös opetus- ja tutkimuskirjastojen lainoista. Tämän jälkeen on toistuvasti kiirehditty toimenpiteitä, joilla voidaan mahdollistaa asianmukaisen korvauksen suorittaminen. Perusopetuksen piiriin kuuluvien oppilaitosten kirjastoista tapahtuva lainaaminen on jatkossakin perusteltua jättää korvausvelvollisuuden ulkopuolelle.

vaalikauden tavoitteet 2015-2019

7

Kuva: Schildts/ Cata Portin

ulla-lena lundberg voitti

vuoden 2012 Finlandia-palkinnon teoksellaan Is (suom. Jää). Teoksen suomen- ja ruotsinkielisiä versioita lainattiin vuoden 2013 aikana yhteensä lähes 70.000 kertaa yleisistä kirjastoista. Lundberg sai suositun teoksensa lainoista korvausta yhteensä 2543,70 euroa.

Kuva: Tammi/ Markku Ojala

kristiina rikman on uransa

aikana suomentanut useita lastenkirjallisuuden klassikoita, kuten Katto-Kassiset ja Peppi Pitkätossun. Vuonna 2013 näitä kestosuosikkeja lainattiin yli 10.000 kertaa. Rikman sai kyseisistä teoksista lainauskorvausta noin 330 euroa.

Kuva: Eero Kokko

markus hotakainen on tieto-

8

kirjailija ja tiedetoimittaja. Hänen lapsille ja nuorille suunnattuja tietokirjojaan Opas aurinkokuntaan ja Opas avaruuslennoille lainattiin vuonna 2013 yhteensä yli 6700 kertaa. Hotakainen sai lainauskorvausta näistä lainoista hieman yli 435 euroa.

• Suomalaiset lainasivat kirjastoista vuonna 2013 noin 100 miljoonaa kertaa. Samana vuonna kirjoja myytiin maassamme noin 22 miljoonaa kappaletta.

• Mahdollisuus lainata kirjoja ilmaiseksi vaikuttaa vähentävästi teosten myyntimääriin, ja kirjastolainauksen vuoksi kirjailijat menettävät myynnin perusteella maksettavia tekijänoikeustuloja.

• Suomenkielisen kirjallisuuden markkinat ovat pienet: noin 3 000 kappaleen myynti on jo paljon.

Kirjailijalle se tarkoittaa suurinpiirtein 6000- 9000 euron tuloa usein monien vuosien työstä.

• Yhdestä myydystä kirjasta tekijä saa n. 2-3 euroa.

Yhdestä yleisten kirjastojen lainasta tekijä saa lainauskorvauksen nykytasolla 0,065 €, eli 6,5 senttiä.

• Opetus- ja tutkimuskirjastojen vuotuisesta 20 miljoonasta lainasta tekijät eivät saa lainkaan korvausta.

• Lainauskorvauksen tulee EU:n tuomioistuimen ratkaisun mukaan olla myös kohtuullinen korvaus tekijälle lainaamisesta aiheutuvasta tulonmenetyksestä.

• Kirjasto on Suomen suosituimpia kulttuuripalveluja. Laadukas kotimainen kirjallisuus tarjoaa kirjastolaitokselle sisällön mahdollistaen sen olemassaolon.

• Tekijöille tulee turvata asianmukainen korvaus luomiensa teosten ilmaisesta lainaamisesta.

Eduskunnan lainauskorvauksesta toteamaa Valtiovarainvaliokunta

Sivistysvaliokunta

”Lainauskorvausjärjestelmän alkuvuosina lainauskorvauksiin oli käytettävissä 3 milj. euroa, mutta sen jälkeen siihen on tehty pieniä korotuksia. – – Näidenkin korotusten jälkeen lainauskorvauksen taso on vielä paljon jäljessä yleisestä pohjoismaisesta tasosta. Lainauskorvausjärjestelmää ei ole myöskään laajennettu koskemaan tutkimus- ja opetuskirjastoja. Valiokunta pitää tärkeänä, että lainauskorvausten tasoa pyritään edelleen nostamaan ja että tiukasta taloustilanteesta huolimatta löydetään myös keinot lainauskorvauksen laajentamiseen tutkimus- ja opetuskirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen.”(VaVM 34/2013)

”Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan lausunnossa suojattujen teosten tekijöille maksettavasta lainauskorvauksesta sanottuun ja toteaa, että korvausten saamiseksi muihin Pohjoismaihin verrattavalle tasolle määrärahoja tulee edelleen nostaa mm. tiede- ja kurssikirjastojen saamiseksi lainauskorvauksen piiriin.”(SiVL 18/2013)

”[Lainaus]korvauksen määrärahat ovat olleet riittämättömiä, ja järjestelmä kohtelee eri teoslajeja eri tavalla. Tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevat kirjastot eivät ole lainauskorvausjärjestelmän piirissä, mutta soveltamisalan laajentaminen edellyttäisi tekijänoikeuslain 19 §:n 3 momentin muuttamista. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että lainauskorvauksiin varattu määräraha korotetaan asteittain sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta.”(VaVM 39/2012) Lausuma hyväksyttiin valiokunnan esittämässä muodossa. ”Lainauskorvauksen määrärahat ovat kuitenkin koko ajan olleet riittämättömät, jotta tekijät saisivat kohtuullisen korvauksen. – – Lainauskorvausjärjestelmä myös kohtelee eri teoslajeja eri tavalla. Sen vuoksi valiokunta kiirehtii toimenpiteitä eduskunnan hyväksymän lausuman johdosta eli siitä, että mahdollistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevien kirjastojen ottaminen lainauskorvausjärjestelmän piiriin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lainauskorvauksiin varattu määräraha asteittain korotetaan sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta.”(VaVM 26/2011)

”Sivistysvaliokunta painottaa, että lainauskorvausten osalta tarvitaan pitkän aikavälin ohjelma, joka nostaa korvaukset Pohjoismaiselle verrannolliselle tasolle. Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että lainauskorvausjärjestelmä kohtelee eri teoslajeja eri tavalla, sillä tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevat kirjastot eivät ole lainauskorvausjärjestelmän piirissä. – – Edellä sanotun johdosta sivistysvaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että kirjastojen lainauskorvausjärjestelmää uudistetaan siten, että se kattaa yleisten kirjastojen lisäksi myös opetusta ja tutkimusta palvelevat kirjastot ja että lainauskorvausten määrä selkeällä pitkän aikavälin ohjelmalla nostetaan kirjailijoiden kannalta kohtuulliselle tasolle.” (SiVL 10/2012) Lausuma hyväksyttiin valiokunnan esittämässä muodossa. ”Laadukas suomalainen kirjallisuus muodostaa oleellisen sisällön kirjastojen toiminnassa. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä myös turvata tekijöille kohtuullinen korvaus näiden sisältöjen lainaamisesta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lainauskorvaukset Suomessa ovat huomattavasti alhaisemmalla tasolla verrattuna moniin muihin maihin.”(SiVL 9/2011) ”Kirjastojen toiminnalla on huomattava merkitys teosten saattamisessa yleisön saataville ja sitä kautta vaikutus myös oikeudenhaltijoiden taloudellisten etujen toteutumiseen. Valiokunnan lausumaehdotus: Eduskunta edellyttää, että valtion talousarviossa osoitetaan lisämääräraha, jolla mahdollistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevien kirjastojen ottaminen tekijänoikeuslain 19 §:n tarkoittaman lainauskorvausjärjestelmän piiriin.” (SiVM 15/2006) Lausuma hyväksyttiin valiokunnan esittämässä muodossa.

9

suomi tarvitsee kannustavaa ja oikeudenmukaista tekijänoikeuspolitiikkaa

• Tekijänoikeus on luovan alan perusta ja vahva tekijänoikeussuoja on kansallinen kilpailutekijä.

• Tekijänoikeuden keskeinen tavoite on turvata tekijän mahdollisuus elää luovalla työllä.

• Tekijänoikeusjärjestelmän ja poliittisen päätöksenteon tulee turvata luovan työn tekijöiden asema sekä mahdollistaa kohtuullinen korvaus tehdystä työstä.

• Lisäämällä luovan työn kannustavuutta yksilötasolla luodaan edellytyksiä luovan alan yrittäjyydelle sekä luovan alan ja talouden kasvulle.

• Kannustavuutta voidaan lisätä uudistamalla tekijänoikeuskorvausten verotusta siten, että tekijä voisi ohjata henkilökohtaiset korvauksensa määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi.

toimiva tekijänoikeus turvaa luovan työn tekemisen ja luovan alan toimintaedellytykset

Tekijänoikeusjärjestelmän ja poliittisen päätöksenteon tulee turvata luovan työn tekijöiden asema sekä mahdollistaa kohtuullinen korvaus tehdystä työstä. On huolehdittava, että Suomessa syntyy jatkossakin hyvää luettavaa, katsottavaa ja kuunneltavaa. Kirjallisuuden alalla tekijänoikeudet ovat erityisen tärkeitä siksi, että monelle kirjallisuuden tekijälle tekijänoikeuskorvaukset ovat ainoaa varsinaista tuloa.

Tekijänoikeudellisten markkinoiden toimivuus on luovan talouden toiminnan edellytys. Tekijänoike uslainsäädäntöä kehitettäessä ensisijaista on turvata kulttuurin tekemisen mahdollisuudet ja elinvoimaisuus Suomessa. Tekijänoikeuden merkitys kotimaiselle kulttuurialalle tulee ottaa huomioon toteutettaessa ja organisoitaessa tekijänoikeusasioiden valmistelua.

EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 % Suomen työvoimasta ja luovat 4,8 prosenttia BKT:stämme. Suomi on tekijänoikeuden merkityksen suhteen EU:n kärkimaita. Tekijänoikeustyöpaikkojen osuudessa olemme jaetulla toisella sijalla ja BKT-osuudessa jaetulla kolmannella sijalla.1

Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ry:n ja Taloustutkimuksen vuosittain toteuttaman Tekijänoikeusbarometrin mukaan suomalaiset kuluttajat pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä. 2 Tekijänoikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi tekijänoikeuslaissa tulee määritellä riittäviä keinoja piratismin estämiseen.

1

2

Industry-Level Analysis Report, September 2013, European Patent Office Tekijänoikeusbarometri 2014

Kulttuurilla on suuri merkitys paitsi suomalaiselle yhteiskunnalle, myös taloudelle ja työllisyydelle. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta kertyviä varoja käytetään myös kotimaisen kulttuurin edistämiseen. Tulevan vaalikauden aikana hyvitysmaksun tuotto tulee nostaa EU-lainsäädännön edellyttämälle tasolle.

Luovan alan tekijöiden tulonmuodostuksen ja verotuksen tulee olla kannustavaa ja mahdollistaa tekijän keskittyminen luovaan työhön. Tekijänoikeuskorvaukset eivät ole palkkatuloa vaan käyttökorvausta, mutta niitä verotetaan henkilökohtaisen ansiotuloverotuksen mukaan. Ne kuitenkin vaikuttavat etuuksia pienentävästi esimerkiksi työttömyys- ja sairauspäivärahoihin sekä asumistukeen. Tekijänoikeustulon kohtelu sosiaaliturvan ja etuuksien määrittelyssä on saatava yhdenvertaiseksi pääomatulon ja yrittäjän elinkeinotulon kanssa.

Osalla suomalaisista ammattimaisista kirjallisuuden tekijöistä on työhönsä liittyvää yritystoimintaa. Tekijän tulisi voida ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tällä hetkellä tekijänoikeuskorvaukset ovat tekijän ansiotuloa, eikä tulouttaminen tekijän omalle yhtiölle ole mahdollista.

Korvausten maksaminen tekijän omistamalle yritykselle mahdollistaisi investoinnit ja yritystoiminnan laajentamisen. Verokäytännön muuttaminen myös vauhdittaisi luovan alan kasvua ja loisi maahamme uutta työtä. Kulttuuriyrittäjyyden ja luovien alojen työpaikkojen syntyminen on koko yhteiskunnan etu.

vaalikauden tavoitteet 2015-2019

11

Kuvat: Vas. Teos/Heini Lehväslaiho WSOY/Kristian Tervo Teos/Ida Pimenoff Otava/Katja Lösönen Otava/Jouni Harala

Vas. Otava/Katja Lösönen Amanita Otava/Pekka Holmström Veikko Somerpuro Teos/Cata Portin

Vas. Tammi/ Pertti Nisonen Otava/ Irmeli Jung Teos/Heini Lehväslaiho Siltala/Laura Malmivaara Aamuposti/Tarja Heikkonen

sanasto.fi kirjaelää.fi Otava/ Ari Heinonen

Kari Likonen