8
Torstaina 23. helmikuuta 2012
Matkailu ja vapaa-aika Koululaiset ovat valmiita aloittamaan hiihtoloman. Hiihtotaitoa ja intoa riittää. – Aiotaan hiihtää hiihtolomallakin, koululaiset lupaavat.
Liikuntaa opettava Elina Salminen auttaa tarpeen mukaan oppilaita alamäessä. – Yksi syy hiihtokammoon on voinut tulla siitä, että on mäessä kaatunut pahasti, Elina Salminen toteaa.
Halikon koululaiset lähtevät sukset jalassa hiihtolomille Mari Salonen
Eka- ja tokaluokkalaisten hiihtotunti on alkamassa Marian koulussa. Suksien kiinnittäminen vie pieniltä oppilailta aikaa, mutta kun sukset on saatu siteisiin, alkaa kova tohina. Ladulle täytyy päästä nopeasti. Ala-
simmäistä kertaa jalassa. - Varmaan kolmen vanhana äidin kanssa omalla pihalla aloitin hiihdon. Luokkakaveri Oskari Multanen on samaa mieltä, että mäet ovat hiihdossa parasta, kun sukset luistavat. Eikä ongelmaa tuota vaikka joskus kaatuisikin. -
hiihtolomalla joka päivä, Nico sanoo ja kiiruhtaa takaisin isin ladulle. Ekaluokkalaiset Emmi Lehtonen ja Elsa Lehtinen pitävät ävät vauhdin hurmasta, mutta ylämäet tuottavat tytöille vaikekeuksia. – Pitää vaan harjoitella, lla, hiihtäjätytöt toteavat. helpom- Jalat harallaan on helpo om mpaa mennä ylämäkeen, FanFaanopastaa ny Hellgren opas t aaa muita. Kuudesluokkalaiset
Kuudesluokkalaiset Anni Hurttila ja Tuisku Huolila haastavat kaikkia hiihtämään. - Hiihdon jälkeen tulee aivan mahtava olo, tytöt kehuvat. Tytöt käyvät usein hiihtämässä koulun jälkeen ja aikovat olla hiihtolomalla paljon suksilla.
Hiihtotaito opitaan alakouluiässä
Yläkoululaisia ei hiihtoladulla juurikaan näy. –Hyvä vaan, että hiihto on yläkoulussa vapaaehtoista, sanovat kahdeksasluokkalaiset Nelli Isokääntä, Veera Kujala, Sanni Salminen ja Aatu Saarinen. He ovat oppineet hiihtotaidon alakoulussa ja nauttivat suksilla liikkumisesta ja laskettelusta vapaa-ajalla. Aatu ja Veera lähtevät suorittamaan hiihtoloman aikana rippikoulun lasketteluleirille Ruotsin Åreen. koululaiset näyttävät olevan innokkaita ja osaavia hiihtäjiä. - Marian koulussa on ollut tapana, että jos sääolosuhteet sallivat, sukset laitetaan jalkaan heti ensimmäisestä luokasta lähtien. Hiihtokammoa ei näin pääse muodostumaan, opettaja Elina Salminen toteaa. Hänen mukaansa tavoitteena on, että kaikilla oppilailla olisi ainakin kerran sukset jalassa hiihtotunnilla talven aikana. Pienen sivakoinnin jälkeen alkaa alamäki ja siitä tuntuu olevan kovasti iloa. - Hiihdossa on kivaa alamäet, pääsee lujaa, mutta pitää yrittää pysyä pystyssä, ekaluokkalainen Fanny Hellgren kertoo. Hänellä sukset eivät ole en-
Pääsen ihan helposti ylös, Oskari kertoo. Fannyn mielestä ainoa hankaluus hiihdossa on, kun sukset menevät ristiin. - Vähän hankalaa on sitten yrittää päästä ylös, Fannya naurattaa. Nico Nyberg hiihtää keskittyneen näköisenä vuorotahtia. Hän kertoo, että on jo aivan pienenä laittanut sukset jalkaan. - Ne on ihan helppo kiinnittää. Osaan hiihtää hyvin. Nicosta on mukavaa hiihdellä vapaa-aikana ja seuraksi lähtee usein perheenjäseniä. Intoa nuorella hiihtäjällä on niin paljon, että ajatus kilpaa hiihtämisestä ei tunnu huonolta idealta. - Koulussa saisi olla enemmän hiihtoa. Aion hiihtää
Anni Hurttila ja Tuisku Huolila ovat juuri kiertäneet hiihtolenkin. - Me rakastetaan hiihtoa, tytöt hehkuttavat ja kertovat hiihtävänsä paljon myös vapaa-ajalla, koska ovat pienestä pitäen olleet paljon suksilla. Tytöt ovat tyytyväisiä, että ovat saaneet koulussa hiihdonopetusta eri hiihtotyyleistä. - Hiihdän enimmäkseen luistelutyylillä, Anni kertoo. Tuisku pitää enemmän perinteisestä. Tyttöjen mielestä tärkeintä hiihdossa ei ole tyyli, vaan hiihdon antama hy vä olo. Tytöt ovat ehdottomasti sitä mieltä, että hiihtoharrastus jatkuu myös yläkoulussa. – Ja varmasti hiihdetään hiihtolomalla, tytöt lupaavat.
Elina Salminen on tyytyvväinen, koska hiihtoa kohtaan aalakoulussa on aika positiivinen asenne. n Jos lapselta puuttuvat suksset, se ei Salmisen mukaan yyleensä tarkoita, että puuttuisi iinto hiihtoa kohtaan. - Kannattaisi kysellä suksia vaikka lainaksi, että lapsi pääsisi kokeilemaan hiihtämistä, Elina Salminen pohtii ja toteaa, että yleensä innostuksen puute pienten oppilaiden kohdalla johtuu siitä, että on tapahtunut paha kaatuminen hiihdettäessä. Pelon takia ei ehkä uskalleta ladulle lähteä. - Tärkeintä pienten oppilaiden kanssa ei ole hiihtotekniikka vaan tottuminen suksilla liikkumiseen. Opetellaan selviytymään pienistä laskuista ja nousuista. Isompien oppilaiden kanssa tekniikkaa hiotaan enemmän. Pidän tärkeänä sitä, että jokainen laittaa sukset jalkaan ja lähtee ladulle. Vain yrittämällä ja kokeilemalla oppii jotakin uutta, Salminen toteaa ja mainitsee, että hiihdon opetuksessa käydään vähitellen alakoulun aikana läpi perinteistä tyyliä ja luistelutekniikkaa. Opettajan mukaan hiihtoa harrastetaan myös vapaa-ajalla aika mukavasti.
- Hy v i n ä t a lv i n a v a nhemmat ovat varmasti ostaneet lapsilleen hiihtovälineet ja käyneet heidän kanssaan hiihtämässä. Isommat oppilaat käyvät ihan keskenään koulupäivän jälkeenkin hiihtämässä. Pienempien kohdalla hiihtoseuraksi tarvitaan vielä aikuinen, Salminen kertoo. Opettajien mukaan kaikenlainen ulkoilu ja ulkoharrastaminen kuten laskettelu, luistelu, pulkkailu ja hiihto on hiihtolomalla suotavaa. Liikuntasuositusten mukaan tulisi liikkua kaksi tuntia päivässä. Ladullekin kannattaa lähteä. - Hiihto on hyvä laji siinä mielessä, että se kehittää tasapainoa ja kestävyyttä. Jalat ja kädet joutuvat töihin ja vauhdikkaalla menolla saa hiihtäjän kuin hiihtäjän hengästymään. Hiihdon aikana voi seurustella hyvän ystävän kanssa ja nauttia myös raikkaasta pakkaskelistä aurinkoisilla keväthangilla, Elina Salminen toteaa.
Yläkoululaiset laskettelevat alamäkeen Alakoululaiset hiihtävät innokkaasti ja mielellään, mutta yläkoulussa hiihdetään varsin vähän. Armfeltin koulua käy vät kahdeksasluokkalaiset Sanni Salminen, Aatu Saarinen, Nelli Isokääntä ja Veera Kuja-
la ovat tyytyväisiä siihen, siihen että yläkoulussa hiihtoa ei enää vaadita. He pitävät tärkeänä sitä, että alakoulussa tutustutettiin lajiin. - Siitä on hyvä jatkaa, jos intoa riittää, oppilaat toteavat. Veera Kujala Kuusjoelta on jatkanut hiihtoa mallikkaasti. - Hiihtelen vapaa-aikana kotini lähellä lähes päivittäin. Latuja on mukavasti siellä päin, Veera kertoo. Luok kakaveri Nelli Isokääntä liikkuu suksilla paljon Kokkilan suunnalla. - Hiihdän paljon yksinäni, mutta välillä otan mukaan Islanninlammaskoirani Tuiskun, joka vetää minua valjailla. Tuisku on kuulemma sen verran pieni, että hiihtäjäkin joutuu töihin. Vartsalassa asuvalle Aatu Saariselle murtomaahiihto ei ollut alakoulussa suosikkilaji. - Laskettelun olin aloittanut jo kolmivuotiaana, joten murtomaahiihto oli koulussa pakkopullaa, myöntää vauhdin hurmasta nauttiva nuori mies. Jo pitkään laskettelua harrastaneilta Veera Kujalalta ja Aatu Saariselta hiihtoloma kuluu suksilla, sillä he aikovat suorittaa rippikoulun Ruotsin Åressa lasketellen. - Kun seurakunnalla oli tarjota sellainen vaihtoehto, päätettiin lähteä, vaikka matkasta joutuu maksamaan, nuoret toteavat. Kuusjokelainen Sanni Salminen ei ole voinut selkäkipujen takia oikeastaan juuri ollenkaan hiihtää, mutta hän aikoo liikkua hiihtolomalla koiraa ulkoiluttaen ja lomasta nauttien. - Lomalla löhötään sohvalla ja levätään, kertoo Sanni ja aikoo myös leipoa kotiväen kanssa. Koululaisten mielestä loma tulee tarpeeseen ja on ansaittu. Jutunteossa avustivat Oskari Aaltonen, Arttu Aho, Nea Lindberg, Ronja Mehtonen ja Elias Parviainen.