Ruutiset 2/2023 by Ruutiset- lehti

Ruutiset 2/2023 Runosmäen, Aurinkolaakson, Kiikun ja Pallin asukaslehti

Ruutiset 46. vuosikerta 2/2023 JULKAISIJA Runosmäkiseura ry PÄÄTOIMITTAJA Tiina Koski, pjrunosmakiseura@gmail.com TAITTO JA TOIMITUS Pihla Koski JAKELUALUE Runosmäki, Aurinkolaakso, Kiikku, Palli PAINOSMÄÄRÄ 5500 kpl PAINOPAIKKA Keuruun Laatupaino KLP Oy KANSIKUVA Pihla Koski MAINOSMYYNTI Pihla Koski, ruutisetlehti@gmail.com Mediakortin löydät runosmakiseura.fi Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Palautetta lehdestä voi antaa osoitteeseen: ruutisetlehti@gmail.com

Puheenjohtajalta 1970-luvulla Runosmäessä oli kolme kauppaa Piiparinpolun varrella, lyhyttavarakauppa, pankki, posti, Runostuoppi, ainakin kaksi parturi-kampaamoa, Squash-halli ja paljon muuta. Kioski oli varmasti minulle se tärkein palvelupaikka, jos sattui taskun pohjalle saamaan jostakin muutaman pennin, joilla ostaa merkkareita. Vuosien kuluessa hävisi muun muassa lyhyttavarakauppa, Squash-halli, yksi kaupoista ja viimeiseksi R-kioski. Palveluita on tullut lisää ja palveluita on hävinnyt. Tärkein palvelumuoto on varmasti monen mielestä toimivat, terveyttä edistävät peruspalvelut. Kaupunki ja sen lähiöt ovat ihmisiä varten. Hyvä yhteisö on vuorovaikutteinen, erilaisuutta ymmärtävä, jossa erilaiset ihmiset ja heidän vahvuutensa täydentävät toisiaan. Viisaasti kaavoitettu asuinympäristö on asujilleen elävä ja mahdollistaa mahdollisimman esteettömästi osallisuuden ja vaikuttamisen ja edesauttaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaupungin ja sen asukkaiden tulisi ja tulee käydä vuoropuhelua eri tavoin eri foorumeissa. On tärkeää puhua yhdessä ihmisten arjesta ja elämästä ja kaavoituksen, palveluiden sekä liikenneinfrastruktuurin vaikutuksesta hyvään ja mielekkääseen elämään, joka on erilainen meillä kullakin. Kodin käsite voi monelle olla yhtä kuin palvelut ja harrastusmahdollisuudet, yhteisö johon kuuluu. Yhteisöjä voi olla monia, alkaen omasta perheestä. Yhteisö voi olla Äijä-kerho, oman pihan grillausporukka tai kävelykaveri. Kohtaamalla toisiamme erilaisissa yhteisöissä saamme aikaan huomaamattamme arvostavaa kohtaamista iästä, sukupuolesta, etnisyydestä, mielipiteistä tai tuloeroista huolimatta. Arvostava kohtaaminen tekee yhteisöstään idearikkaan ja hengeltään vauraan. Runosmäkeen tulee lähivuosina uudisrakentamista, vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan tilalle. Asumistuotannon kannalta se tarkoittaa lisää monimuotoisuutta ja vaikutus asukaslukuunkin tullee olemaan positiivinen. Peruspalvelurakenne ja palveluiden määrä on yleensä sidonnainen väestöpohjaan ja asukasmäärään. Paljolti siitä riippuu myös koulujen ja päivähoidon koko. Sama pätee myös muihin palveluihin. Mitä enemmän käyttäjiä ja ostajia, sitä enemmän palveluja. Esimerkiksi Runosmäen terveyskeskus opetusterveysasemana on ollut loistava lisä alueemme palveluihin. Säilyttääksemme palvelut ottakaamme alueen yrittäjät erityisen hyvän kohtaamisen kohteiksi ostamalla heidän palveluitaan ja tuotteitaan jokapäiväisten tarpeidemme ohella, ostamalla vaikka kesän juhlijoille yrittäjiltä lahjakortti tai mökille tuliaisia. Tässä Ruutisten numerossa esittelemme menneen kevään tapahtumien ohella myös alueemme yritystoimintaa ja palveluita. Haluamme osaltamme edistää palveluiden säilymistä ja tavoitettavuutta, mutta myös työllisyyttä alueellamme. Otamme myös mielellämme vastaan palautetta ja kehittämisehdotuksia. Olisi kiva kuulla minkälainen on sinun Runosmäkesi ja mitä toivot meiltä, Runosmäkiseuralta. Mukavia lukuhetkiä sinulle ja oikein kaunista kesää! Kesäisin terveisin, Tiina Koski Runosmäkiseura ry:n puheenjohtaja

Yrittäjän makeaa menoa Teksti: Pihla Koski, Mari Kallio Kuvat: Mari Kallion albumit Mari Kallio on runosmäkeläisenä yrittäjänä rakentanut menestyksekästä yritystään jo 11 vuoden ajan. Kallio omistaa Kakkupuoti MariAnnikan, jonka toiminta on alun perin lähtenyt liikkeelle Kallion sivutoimena oman kodin tiloissa Runosmäessä. Kakkupuodin pääasiallinen tuote on alusta asti ollut asiakkaan toiveiden mukaisesti kustomoitu artesaanikakku ja Kakkupuodin kuvia selatessa tuleekin olo, ettei ole teemaa, jonka mukaan Kallio ei kakkua osaisi tehdä. Tilauksia valmistetaan tällä hetkellä vain erillisestä ennakkotilauksesta ja makeiden kakkujen lisäksi yritystoiminnan laajentumisen myötä valikoimassa on nykypäivänä jo alkuaikoina mukana olleiden voileipäkakkujen lisäksi myös cupcakeja, macaroneja ja muita makeita leivonnaisia. Kakkupuoti työllistää nykyään Kallion lisäksi myös tuntityöntekijän. Päätoimista yrittäjyyttä Kalliolla itsellään tulee tänä vuonna täyteen neljä vuotta. Erillisen tilan Kallio hankki yritykselleen ensimmäistä kertaa noin kolme vuotta sitten ja tällä hetkellä yritystilat löytyvät Turun Portsasta, Hansasalin yhteydestä. Toiminta on siis laajentunut huomattavasti siitä, mitä se oli vuosikymmen sitten. Kakkupuoti tekee myös yhteistyötä Hansasalissa toimivan Otava Cateringin kanssa tuottamalla heidän kahviloihinsa pääkirjaston Café Siriukseen, Aboa Vetuksen Café Pegasukseen, torikahvila Tori-Otavaan ja kesäkahvila Kisälliin kakkuja ja muita leivonnaisia. Kannattaa siis käydä testaamassa Kakkupuodin herkkuja! Parasta Kallion mielestä yrittäjänä toimimisessa on ajankäyttö. Yrittäjä määrittää pitkälti omat aikataulunsa, mutta ei toki sovi unohtaa, että yrittäjän viikon aikataulu on tiivis ja tunteja ei lasketa. Sairaslomiin ja lomiin on periaatteessa mahdollisuus, mutta käytännön puoli voi olla vaikeammin järjestettävissä. Yrittäjyys ei siis aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista tai jutun otsikon mukaisesti makeaa menoa. Toisaalta työhön on erilainen palo ja velvollisuudentunne. ”Yrittäjyys tuntuu olevan jokapäiväinen oppimisprosessi, jossa koskaan ei ole ihan valmis”, Kallio sanoo. Yksinyrittäjänä hän on pitkälti ilman työyhteisöä, joten monien sellaisten asioiden kanssa, jotka suuremmissa organisaatioissa hoidetaan moniammatillisella verkostolla pienyrittäjä huomaa olevansa se ainoa henkilö, joka vastaa kyseisistä asioista itse. Viimeisimmän toimitilamuutoksen kautta Kallio iloitseekin siitä, että hän sai osaksi työviikkoaan seuraa yhteistyöyrityksen työntekijöistä. Kallio sanoo kiireen olevan yrittäjän ystävä, mutta toisaalta kertoo sen toisinaan olevan myös toisinaan innovaatioiden ja luovuuden este. ”Joka kerta, kun on rauhallisempi hetki työviikossa huomaan innostuvani enemmän käsillä olevasta työstä. Uuden luominen, uudenlaisen toteutuksen tekeminen, tietystä tilauksesta innostuminen tai asiakkaan kiitos ovat ne mitkä saavat tyhjentyneen patterin latautumaan täyteen ja pitkänkin päivän tuntumaan kevyeltä. Olen ollut hyvin onnekas saatuani matkalleni mukaan pitkäaikaisia asiakkaita, palautteita, joista kehittyä, kiitosta, josta saada voimaa ja ennen kaikkea perheen, joka ymmärtää yrittäjä-äidin arkea”, Kallio toteaa.

Auto-ongelmia? Hoituu! Teksti: Pihla Koski Kuvat: Jere Virtanen Runosmäki on monipuolisten palveluiden lähiö ja sitä tukevat myös Valurinkatu 1 -osoitteesta löytyvät vuonna 2014 perustettu AD-Autojevi-autokorjaamo ja vuonna 1989 perustettu AWUX-kolarikorjaamo Hellman. Yhdessä yritykset työllistävät tällä hetkellä 8–12 henkeä ja yritysten toimialana ovat autohuolto, korjaus, korikorjaus ja maalaus. Molemmat korjaamoyritykset ovat ketjujen alaisia ja Runosmäessä niitä pyörittävät omat yrittäjänsä. AWUX-kolarikorjaamoita löytyy ympäri Suomea noin 40 kappaletta ja AD-korjaamoita yli 200 kappaletta. Yritykset tekevät keskenään hyvin tiivistä yhteistyötä, sillä tarkoituksena on saada asiakkaan auto-ongelmat kerralla hoidettua. Samalla käynnillä hoituvat niin huolto- kuin autovahinkopalvelutkin. AWUX:in palveluihin lukeutuvat autolasitus, korikorjaus ja automaalaamo. AWUX tekee lisäksi yhteistyötä kaikkien vakuutusyhtiöiden kanssa. AD-autokorjaamon puolelta asiakas taas löytää huolto- ja korjauspalvelut. AWUX:illa yrittäjänä toimii Jari Hellman. ”Vuonna 1988 amerikkalainen Glass-Tech-System haki tuulilasin korjaajaksi yksityisiä liikkuvia yrittäjiä. Kuljimme aluksi autoliikkeissä ja asiakkaiden luona pienellä pakettiautolla. Myöhemmin vuokrasimme tilat Läntinen Pitkäkatu 6:sta ja mukaan tuli tuulilasin vaihdot. Yritys oli silloin GTS-Center Ky.” AD-Autojevin yrittäjällä Jere Virtasella yrittäjyys oli luonnollinen osa työpolkua. ”Vuonna 2006 aloitin automekaanikkona, josta tie jatkui merkkiliikkeeseen suorapalvelumekaanikoksi. Yritystoiminta aloitettiin pienissä hallitiloissa ja on laajentunut eri vaiheiden kautta nykyisiin nykyaikaisiin tiloihin. Yrittäjäksi lähteminen tuntui normaalilta siirtymältä suorapalvelumekaanikon töiden jälkeen.” Haastavinta molempien mielestä yrittäjänä toimimisessa on tällä hetkellä käynnissä oleva autoalan vahva murros. Yrittäjien tulee huomioida siirtymä sähköautoihin ja hallita eri pintamateriaalit auton koritöissä. Myös koulutustason ja tarvittavien laitteiden hankinta ja ylläpito vaativat jatkuvaa huomiota. Viime vuosien epävarma maailmantilanne ja sen mukanaan tuomat hintojen nousut ovat luoneet päänvaivaa niin asiakkaille kuin yrityksellekin. Virtanen nauttii yrittäjänä toimimisessa erityisesti kehittymisen mahdollisuuksista. Hellmannilla kärjessä plussalistalla ovat toiminnan vapaus ja ison ketjun tuoma vahva tuki. Mitkä sitten ovat yrittäjien mielestä heidän omien yritystensä vahvuudet? ”AWUX on kotimainen yrittäjävetoinen ketju, joka perustuu palveluun sekä vahvaan osaamiseen ja meillä on siitä yli 34 vuotta kokemusta”, kertoo Hellman. ”AD-autokorjaamon etuina mainittakoon mahdollisuudet sähköisiin huoltokirjamerkintöihin sekä määräaikaishuollot ja korjaukset niin vanhempaan autokantaan kuin uusin hybridiautoihinkin”, Virtanen toteaa.

Kevätkekkerit Tekst ja kuvat:Kristiina Hellstén Kahdeksan puoluetta pystytti telttansa Runosmäen nuorisotalon pihalle maaliskuussa eduskuntavaalien alla Runosmäkiseuran jo perinteeksi muodostuneessa Kevätkekkerit-tapahtumassa. Ehdokkaat tapasivat asukkaita ja vaalipaneelissa heitä tenttasi Aamuset-lehden päätoimittaja Lasse Virtanen. Tilaisuuden avasi Runosmäkiseuran puheenjohtaja Tiina Koski, ohjelman juonsi Pihla Koski. Nuorisovaltuuston edustajat muistuttivat äänestämisen tärkeydestä kaikenikäisille. Pauli Koski viihdytti musiikkiesityksillä ja halikoirat saivat silityksiä. Tarjolla oli myös monenlaisia herkkuja ja tietysti ehdokkaiden esitteitä. Talvisesta säästä huolimatta tapahtuma oli oikein onnistunut!

Luontoa, uusia taitoja ja yhdessäoloa Teksti: Pihla Koski Kuvat: Julia Aalto, Vesa Vihervirta Runosmäessä ja sen lähialueilla toimii kaksi partiolippukuntaa. Vuonna 1950 perustettu Maarian Kämmekät tarjoaa toimintaa tytöille Runosmäen, Kärsämäen, Raunistulan ja Halisten alueella. Lähes samoihin aikoihin, vuonna 1953 on perustettu Koroisten Ritarit, poikalippukunta, joka toimii Raunistulassa ja sen lähialueilla. ”Parasta partiossa on yhdessä kavereiden kanssa tekeminen. Nautin itse partiossa myös luonnossa olemisesta ja uusien taitojen opettelusta, esimerkiksi erätaidoista”, kertoo Maarian Kämmeköiden lippukunnanjohtaja Julia Aalto. Myös Koroisten Ritareiden lippukunnanjohtaja Vesa Vihervirralla on samankaltaisia ajatuksia: ”Parasta partiossa on monipuolisuus. Partiossa oppii monenlaisia uusia taitoja, saa kokemuksia sekä opitaan toimimaan ryhmässä. Opituista taidoista on hyötyä myös partion ulkopuolella. Lisäksi partio on verrattaen halpa harrastus.” Mitä partiossa sitten tehdään? Vaikka ja mitä, toteavat molemmat. Varsinkin luonnossa oleminen korostuu partiolaisten toiminnassa. Lippukuntien toiminta koostuu muun muassa luontoon tutustumisesta, retki- ja erätaitojen opettelusta, leikkimisestä ja retkeilystä. Toimintaa löytyy kouluikäisistä aikuisiin asti ja tekeminen suunnitellaan ikäryhmille sopivaksi. Yli 15-vuotiailla nuorilla on mahdollisuus päästä ryhmänohjaajakoulutukseen, jolloin nuori saa enemmän vastuuta partiopolullaan ja mahdollisuuden ryhtyä uuden ryhmän johtajaksi. ”Partiossa pääsee oppimaan kokemisen ja tekemisen kautta. Päätämme yhdessä asioista ja jaamme vastuuta sekä pääsemme harjoittelemaan johtamistaitoja”, toteaa Vihervirta. ”Johtajana toimiminen on myös antanut hyvät työkalut työelämään ja erilaisten ihmisten kanssa toimimiseen”, Aalto jatkaa. ”Ensimmäinen kesäleirini Lapissa 12-vuotiaana on jäänyt parhaiten mieleeni. Olimme leireilemässä lippukuntamme alueella ja vaeltamassa tunturimaisemissa. Silloin pääsin näkemään ja kokemaan millaista on olla yli viikon ajan luonnossa hyvällä porukalla ja pärjätä kovin erilaisissa olosuhteissa. Lisäksi maisemat ovat siellä sellaisia, mitä ei täällä Etelä-Suomessa pääsee näkemään”, Vihervirta kertoo. Molempien lippukunnanjohtajien mieleenpainuvimmat partiokokemukset liittyvät juuri luontoon ja sattumalta molemmilla Lappiin. ”Mieleenpainuvin partiomuistoni on noin kymmenen vuoden takaa, olimme pitkällä leirillä Lapissa Karigasniemellä. Majoituimme aivan Tenojoen rannassa Norjan rajalla. Puhelinyhteydet toimivat vain vaarojen päällä, joten olimme todella keskellä ei mitään. Leiriin myös kuului kolmen päivän vaellus keskellä erämaata ja tuntureita”, kuuluu Aallon mieleenpainuvin kokemus. Molemmat lippukunnat ottavat mielellään vastaan uusia partiolaisia. ”Partio sopii aivan kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta! Lippukuntaamme ovat tervetulleita esimerkiksi ensimmäistä harrastustaan etsivät lapset sekä nuoret ja kaikki siitä vanhemmat. Viikkotoimintaamme voi tulla katsomaan ja kokeilemaan muutamia kertoja ilman mitään sitoumuksia”, Aalto kertoo. Myös Vihervirta suosittelee partiota jokaiselle: ”Partio sopii kaikille. Jos monipuoliset, yleishyödylliset taidot ja toiminta luonnossa hyvällä porukalla kiinnostavat, tämä voisi olla sinulle sopiva harrastus.” Miten mukaan? Lisätietoa löydät: maariankammekat.fi, Instagramissa @maariankammekat, Facebookissa Partiolippukunta Maarian Kämmekät koroistenritarit.fi, Instagramissa @koroistenritarit, Facebookissa Partiolippukunta Koroisten Ritarit

Runosmäkipäivän iloa Teksti: Pihla Koski Kuvat: Pihla Koski, Tiina Koski Perinteikästä Runosmäkipäivää päästiin tänä vuonna viettämään varsin kesäisissä tunnelmissa. Tapahtuma on Runosmäkiseura ry:n järjestämä ja tänä vuonna päiväksi valikoitui sunnuntai 21.5. Nuorisotalon ympäristöön kokoontui liuta alueen toimijoita ja yrityksiä, jotka esittelivät tapahtumakävijöille omaa toimintaansa. Erilaista tehtävää tapahtumassa löytyi kaikenikäisille ja tapahtumakävijöiden ikähaarukka olikin ilahduttavan laaja! Myös markkinaherkut maistuivat ja hymy oli monella herkässä. Iso kiitos tapahtumaa sponsoroineille: Yhdessä-yhdistys, Lintunen Motorsport ja K-Market Runos! Runosmäkiseura kiittää kaikkia tapahtumaan osallistuneita loistavan tapahtuman mahdollistamisesta!

Pubiliigaa Runosmäessä Teksti: Pauli Koski Kuvat: Patrik Koski Hiekka pöllyää, äänekäs kannustus raikaa ja pölyn hetkeksi hälvennyttyä näkyy pallokin pyörimässä, jotta maalit pystytään laskemaan. Mistä on siis kysymys? No tietysti Turussa ja lähikunnissa pelattavasta jalkapallon pubiliigasta. Runosmäen kuulua jalkapallomainetta pitää tässä sarjassa yllä Runostuopin joukkue, joka pelaa liigaa nimellä FC Tuoppi. Tuoppi aloitti nykyisen sesonkinsa sarjassa kaudella 2020 ja ylsi parhaimmillaan sarjan kolmossijalle kaudella 2021. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Runosmäen värejä edustanut myös FC Satama. Tämän kauden sarja on vasta alkanut, joten kovin isoja ennusteita Tuopin menestyksestä on vaikea tehdä. Tuoppi on tullut sarjassa tunnetuksi hyvin yleisöä kotiotteluihinsa keräävänä joukkueena. Stoltinkadun kentän liepeillä saattaa hyvinkin olla 50-150 katsojaa Tuopin pelatessa. FC Tuoppi pelaa kotiottelunsa Stoltinkadun hiekkakentällä. Ennen pubiliigaa pelattiin käytännössä kaikkialla hiekka-alustalla mutta nykyisin suurin osa joukkueista pelaa jo keinonurmella. Myös Tuopin joukkue toivoo hartaasti esiintyvänsä sarjan syyskierroksella jo keinonurmella, jollainen alusta on Stoltinkadun kentällekin Turun kärkipoliitikkojen suulla kuluvaksi kesäksi luvattu. Samalla kentän nimeksi tulisi Lukas Hradecky Areena. Pubiliiga on yksi Suomen vanhimmista jalkapallon harrasteliigoista, sillä sarjaa on pelattu jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Suosio on säilynyt ja tämänkin kauden sarjaa tahkoaa 15 joukkuetta, mikä tarkoittaa noin 250-300 pelaajaa. Sarjassa on joukkueita Turun lisäksi myös Raisiosta ja Naantalista. Pelaajia mahtuu aina mukaan lisää myös FC Tuopin joukkueeseen. Jos kiinnostuit asiasta, ota yhteys joukkueen vetäjään Kimmo Keskikastariin, puh. 0400-786176. FC Tuopin kotiottelut Stoltinkadun kentällä klo 19.30. 8.6. FC Tuoppi - Hummpub 29.6. FC Tuoppi - Bristol 13.7. FC Tuoppi - Harjattulan Pubi 3.8. FC Tuoppi - FC Mänty 17.8. FC Tuoppi - Flex Pub

”Elä elämä ilman pahoja tekoja” Teksti: Kristiina Hellstén Kuva: Piia Kivelä Elä elämä ilman pahoja tekoja, toivoo 100-vuotias Helmi Raita. Vuonna 1983 Runosmäkeen eläkepäiviään viettämään muuttanut Helmi Raita täytti 100 vuotta 19.4.2023. Pirteän ja sanavalmiin Helmi-mummin juhlia vietettiin Turun Myllykodissa, jonne hän muutti vasta hiljattain. ”Ei tuntunut miltään täyttääkö 99 vai 100 vuotta”, hän totesi. Ennen Runosmäkeen muuttoaan Helmi Raita asui Turun Kärsämäen puolella. Ensin hän oli töissä Tarmolan kaupassa, sitten verkatehtaalla ja viimeksi 25 vuotta makeistehtaan huoltotuvassa. Pitkän elämän aikana moni asia on muuttunut. Tekniikan tulo on tuntunut oudolta, aina on ollut jotain uutta. Hyvin Helmi Raita on kuitenkin aina asioihin sopeutunut. Töiden lisäksi Helmi Raitaa työllisti suuri perhe, viisi tyttöä ja yksi poika. ”Rakastakaa toisianne eikä riidellä paljon”, hän ohjeistaa pitkään avioliittoon. Ruoanlaitto ja käsityöt olivat mukavia harrastuksia, joista joutui kuitenkin luopumaan näkökyvyn heikennyttyä. Onneksi pystyi kuitenkin jatkamaan mökillä koukkimista, hän naurahtaa. Runosmäessä oli hyvä asua, palvelut toimivat hyvin, toteaa Helmi Raita 40 vuoden kokemuksella. Ystävällisiä ja hyviä palveluja jatkaa nykyisin Runosmäen Parturi-Kampaamossa Raidan tyttärentytär Piia Kivelä, joka välitti tiedot tähän juttuun. Kaikkea hyvää, toivottaa Helmi Raita ja sitä samaa me toivotamme hänelle!

Kevättä rinnassa Teksti: Kristiina Hellstén, Pihla Koski Kuvat: Kristiina Hellstén, Tiina Koski, Pihla Koski Runosmäessä on kevään aikana nähty jos jonkinlaista tapahtumaa. Tässä jutussa on koottuna joitakin parhaita paloja - bongaatko itsesi tai tuttuja kuvista?

Yllä ja oikealla: Pääsiäisenä Yhdessä-yhdistyksen tilassa eri-ikäiset askartelijat keskittyivät munanmaalaushommiin. Tapahtuman järjesti Runosmäen alueen Sosialidemokraatit.

Yllä ja oikealla: Turun KaraokeKlubin Karjalan kaihoa ja sota-ajan lauluja -ensiesitys vetosi vahvasti niin varttuneempaan Runosmäen vanhuskeskuksen asukkaista muodostuneeseen kuin talon ulkopuolelta tulleeseen yleisöön.

Hymy oli herkässä Runosmäkipäivässä. Turun Lyseon koulun vanhemmat ry:n pisteellä riitti kävijöitä, kun myytävänä oli hattaraa ja popkornia.

Runosmäkipäivä oli Runosmäkiseuran kevään päätapahtuma. Tapahtuma kokosi runosmäkeläisiä yhteen nuorisotalon ympäristöön.

Runosmäkipäivässä oli sankoin joukoin tapahtumakävijöitä. Sää suosi ja kävijöitä oli vauvasta vaariin!

Uuden lämpölaitoksen avajaisissa illan päätteeksi yleisöä kerääntyi jännittämään asukaskyselyyn vastanneiden palkintojen arvontaa.

Lämpölaitoksen avajaisissa laitoksen toteutuksesta vastanneen Calefa Oy:n toimitusjohtaja Petri Vuori esitteli tekniikkaa sisätiloissa.

Runosmäen asukkaat kutsuttiin katsastamaan Runosmäen Lämmön uutta lämpölaitosta avoimiin oviin perjantaina 26.5.

Terveisiä Yhdessä-yhdistykseltä

Teksti: Emma Malmivaara Kuva: Tiina Koski

Yhdessä-yhdistys muutti joulukuussa 2022 Munterinkadulta uusiin avariin tiloihin osoitteeseen Friskinkatu 4. Paitsi kotiuduttu uuteen paikkaan, kevään aikana yhdistyksellä on muun muassa ahkerasti maalattu ja askarreltu, jumpattu, tanssittu latinalaistansseja sekä kokkailtu lasten ja aikuisten kanssa. Paljon olemme myös yhdessä ratkoneet kimurantteja kotitehtäviä ja suomen kielen koukeroita. Yhdessä-yhdistyksellä on usein töissä ja harjoittelussa ihmisiä eri puolilta maailmaa. Tänä keväänä heidän johdollaan olemme kokkikerhossa päässeet maistelemaan esimerkiksi etiopialaisia, somalialaisia ja brasilialaisia makuja. Yhdessä-yhdistyksen tavoite on olla kulttuurien välisyyttä edistävä kohtaamispaikka, jonne kenen tahansa on helppoa tulla. Toiminta onkin maksutonta ja avointa kaikenikäisille runosmäkeläisille. Kesäkuussa yhdistyksellä muun muassa tehdään yhdessä kävelyretkiä, pelataan mölkkyä, vietetään aikaa kahvikupposen äärellä sekä luetaan satuja ja tarinoita. Tervetuloa rohkeasti omin silmin kurkistamaan, mitä täällä tapahtuu!

Turussa vähennetään koulusegregaatiota Teksti: Emil Kusnetsoff, Minna Suominen Kuva: Tiina Koski

Segregaatio viittaa käsitteenä asuinalueiden haitalliseen eriytymiskehitykseen. Turun kaupungin tavoitteena on koulujen eriarvoistumisen katkaiseminen ja tasa-arvoisen oppimisen mahdollistaminen kaikille koululaisille lähikoulusta riippumatta. Koulusegregaation vähentämisen toimenpiteet on kirjattu pormestariohjelmaan sekä eriytymisen vähentäminen on kiinteä osa Turun kaupungin kärkihankkeita, ennen kaikkea osaamisen ja yhteisöllisen Turun kärkihankkeita. Koulusegregaation vähentäminen Turussa -projektin lisäksi segregaation vähentämiseen tähtäävät vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat hankkeet ovat käynnissä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Asikkalassa. Yhteistyö näiden kaupunkien projektien välillä on tiivistä, sillä eriytyminen ja eriarvoistuminen ovat yhteisiä haasteita eri puolella Suomea. Projektin aikana valmistuu Turun kaupungin koulusegregaation ehkäisemisen tiekartta. Tiekarttaan kootaan jo käytössä olevat koulusegregaation ehkäisemisen toimenpiteet sekä visio koulutuksellisesti tasa-arvoisemmasta Turusta. Lisäksi se tulee sisältämään mittariston, jonka perusteella työn vaikuttavuutta voidaan seurata ja mitata. Kaupunkilaisten osallistaminen on tärkeä osa projektia. Koulutuksellisesti tasa-arvoisemman kaupungin luomista tukemaan koottiin avoimella haulla asukasraati syksyllä 2022. Asukasraati on työstänyt erilaisissa työpajoissa visiota koulutuksellisesti tasa-arvoisemmasta Turusta sekä koonnut toimenpiteitä, joita tarvitaan tällaisen vision saavuttamiseksi. Asukasraadissa on mukana myös runosmäkeläisiä, sillä Runosmäkiseuran hallituksen puheenjohtaja Tiina Koski ja Turun Lyseon koulun vanhemmat ry:n puheenjohtaja Henna Lempiäinen ovat innokkaasti olleet mukana asukasraadin työssä. Oppilaiden ja koulujen henkilökunnan näkemyksiä on kerätty niin haastatteluin kuin skididialogeja järjestämällä. Lahdessa kehitetty ja Erätauko-keskustelumenetelmään pohjaava skididialogi on saanut hyvin positiivisen vastaanoton osallistujilta. Keskusteluissa on nostettu näkyville alueiden ja koulujen vahvuuksia, jotka torjuvat eriytymisen noidankehää. Tähän mennessä osallistujia on ollut reilut 150 henkeä lähes kaikista Turun kouluista. Lisäksi projektin tiimoilta on ollut kaksi Katse kouluihin -pilottihakua, joissa uusiin koulujen eriytymistä ennaltaehkäiseviin kokeiluihin on voinut hakea enimmillään 1000 euroa rahoitusta. Ensimmäinen hakukierros oli alkusyksystä 2022 ja toinen tammikuussa 2023. Yksi tänä vuonna toteutetuista piloteista on ollut Turun Lyseon koulun Runosmäen yksikön Lukuiloa lapsille ja nuorille -kokeilu. Pilottina toteutetun lukukampanjan tavoitteena on ollut oppilaiden lukutaidon paraneminen, sanavaraston laajeneminen ja ajattelutaitojen kehittyminen sekä lukuilon löytäminen ja kirjallisuudesta nauttiminen. Kokeilun aikana oppilaiden kiinnostus lukemista kohtaan onkin hienosti kasvanut. Runosmäkeläiset Tiina Koski ja Henna Lempiäinen ovat mukana Asukasraadissa.

Uusi lämpölaitos, uudistunut lämpöyhtiö

Teksti ja kuvat: Runosmäen Lämpö

Runosmäessä puhaltavat uudet, lämpimät tuulet. Uusi lämpölaitos on näyttänyt jo kyntensä talvipakkasilla, ja paikallinen isännöinti-, huolto- ja lämpöyhtiö on saanut uuden vetäjän. Runosmäen Lämmön uusi toimitusjohtaja Kimmo Lönnmark on toiminut tehtävässä joulukuusta 2022 lähtien, ja hänellä on selkeä visio siitä, mihin suuntaan yhtiötä halutaan viedä. ”Ensisijainen toiveeni on, että ymmärrettäisiin ero meidänlaistemme alueellisten toimijoiden ja vastaavasti kaupallisin lähtökohdin toimivien isännöintitoimistojen välillä.” Lönnmarkin mukaan paikallisyhtiön vahvuutena on, että se on noin neljänkymmenen runosmäkeläisen taloyhtiön omistama ja tämän myötä voittoa tavoittelematon toimisto. ”Me emme hyödy millään lailla siitä, että korottaisimme vähän väliä hintoja, vaan pyrimme joka välissä pitämään hinnat sillä tasolla, että kustannukset saadaan katetuksi”, Lönnmark jatkaa. Lämpölaitos tuottaa ilmaista lämpöä Runosmäen alue oli pitkään kaukolämmön asiakas, mutta ongelmaksi muodostui kaukolämmön jatkuvasti nouseva hinta. Vuodenvaihteessa valmistunut lämpölaitos on jo osoittanut kykynsä tuottaa vähäpäästöistä lämpöä kustannustehokkaasti. Taloyhtiöille lämpöenergian hinta on kilpailukykyinen ja perustuu läpinäkyvään hinnoitteluun. ”Sähkön hinta on laskenut jälleen nollan sentin tuntumaan, jolloin myös lämmityskustannus taloyhtiöille on olematon. Samaan aikaan esimerkiksi kaukolämmön hinta on seitsemän sentin luokkaa kilowattitunnilta. On hienoa, että taloyhtiöt pääsevät nyt nauttimaan laitoksen eduista”, Lönnmark iloitsee. Lämpölaitoksen tekniikka on tuttua pientaloissa käytössä olevista ilmavesilämpöpumpuista, mutta mittakaava on luonnollisesti täysin eri suuruusluokkaa. Kahdeksan rinnakkaista lämpöpumppua kattavat noin 70–75 prosenttia alueen lämmöntarpeesta ja loput tuotetaan yhden megawatin sähkökattilalla ja kaukolämmöllä. ”On merkillepantavaa, että laitos tuottaa vuodessa noin kolme miljoonaa kiloa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin saman kokoluokan, perinteisillä tavoilla energiaa Runosmäen lämpölaitos edustaa alansa terävintä kärkeä. Kiinnostuneita vieraita käy ihastelemassa laitosta tuottavat laitokset.

kaikkialta Suomesta.

Nyt edullinen ja ekologinen lämmöntuotanto on turvattu ainakin seuraavat 30–40 vuotta. Jos ja kun EU:n energiadirektiivit toteutuvat, on lämpölaitos myös niiden edellyttämä energiatehokkuusratkaisu”, Lönnmark listaa uuden laitoksen etuja. Monipuolista palvelua alueen ja asukkaiden hyväksi Runosmäen Lämpö on kuitenkin paljon muutakin kuin lämpöä. Yhtiö tarjoaa taloyhtiöille laajan skaalan palveluita aina taloyhtiöiden toiminnan johtamisesta, taloudesta ja hallinnosta ylläpito- ja korjaustöiden johtamiseen ja taloyhtiöiden tieto- ja viestintäpalvelujen tuottamiseen sekä näihin liittyvään asiakaspalveluun asti. Alueen asukkaiden kannalta näkyvintä työtä on taloyhtiöiden tarvitsemat siivous-, kiinteistönhoito-, piha-, lumi-, huolto- ja korjaustyöt sekä kiinteistöjen kaukovalvonta. Yhtiö pyrkii mahdollisimman läpinäkyvään ja tasavertaiseen hinnoitteluun ja kustannusten jakamiseen taloyhtiöiden kesken. Tähän apuna on puolueettoman Atop Oy:n kehittämä laskentatyökalua, jolla kustannukset saadaan mitoitetuksi ja jyvitetyksi kullekin yhtiölle mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Tämän lisäksi Kimmo Lönnmark tunnistaa paikallisyhtiön roolin myös alueen yhteishenkeä ja viihtyisyyttä sekä asukkaiden arkea helpottavana, tukevana ja rakentavana toimijana. Asukkaat voivat ja saavat vaatia hänen mukaansa alueelliselta toimijalta enemmän kuin kaupalliselta toimijalta. ”Siksi haluammekin tarjota asukkaille monenlaista ylimääräistä hyvää. Tulossa on esimerkiksi yhteiskäyttöauto, jonka voi vuokrata käyttöönsä kahdeksan euron tuntihintaan. Olemme myös käynnistämässä aikuisten ja lasten ilmaisia leffakerhoja. Olemme olemassa Runosmäkeä ja runosmäkeläisiä varten, ja viihtyisyyden ja yhteisöllisyyden rakentaminen on tärkeä osa työtämme”, Lönnmark summaa.

Kuka? Kimmo Lönnmark Titteli? Toimitusjohtaja, Runosmäen Lämpö Oy - Oikeustieteen maisteri - CEFA – kansainvälinen analyytikkotutkinto - Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) - toiminut ensimmäistä kertaa isännöitsijän roolissa 2010 - tuli Runosmäen tehtävään pääkaupunkiseudulta korjaussaneerausyhtiön operatiivisen johtajan tehtävästä - toiminut yli 20 vuotta finanssialalla johtotehtävissä mm. OP-ryhmässä ja eQ-konsernissa - perhe toimii sijais- ja tukiperheenä - kertoo pistävänsä itsensä täysillä likoon ja haluaa tehdä asiat aina hieman paremmin

Avoin päiväkoti Teksti ja kuvat: Sanna Enbacka

Turun kaupungin ylläpitämä avoin päiväkoti järjestää alueen lapsiperheille monenmoista puuhaa ja touhua niin kesällä kuin talvellakin. Syksyllä, talvella ja keväällä leikitään, lauletaan, jumpataan, askarrellaan ja puuhaillaan kaikennäköistä sisätiloissa. Kaikille löytyy jotakin. Toimintaa järjestetään nuorisotalon päätyasunnossa ja salissa. Osallistua voi kuka tahansa alle kouluikäinen lapsi yhdessä oman aikuisen kanssa. Mukaan voi tulla pistäytymään silloin tällöin, tai käydä säännöllisesti, vaikka monta kertaa viikossa. Avoimessa päiväkodissa lapset pääsevät leikkimään yhdessä toisten samanikäisten lasten kanssa ja harjoittelemaan ryhmässä toimimista esimerkiksi muskarihetkillä. Aikuiset pääsevät tapaamaan muita vanhempia kahvikupposen äärellä. Kesäaikaan avoimessa päiväkodissa ulkoillaan - kahdesti viikossa järjestetään puistotreffejä ja keskiviikkoisin retkeillään. Oletko törmännyt kävelylenkillä sydämiin tai apinoihin, tai löysitkö metsästä heijastinpuun? Ystävänpäivän sydämet ja pururadan eläinjumpat ovat myös avoimen päiväkodin järjestämiä. Niitä voi kierrellä omaan tahtiin, vaikka viikonloppuisin koko perheen kera. Tulevanakin kesänä metsään ilmestyy varmasti jotain puuhaa. Avoimen päiväkodin lisäksi toimintaan kuuluu myös leikkikerho. Leikkikerhossa 2-5-vuotiaat lapset käyvät ilman omaa aikuista. Kerhossa puuhaillaan monipuolisesti niin sisällä kuin ulkonakin neljänä päivänä viikossa. Syksyllä starttaa viimeinen vuosi nykyisissä tiloissa, sillä monitoimitalon valmistuttua myös avoin päiväkoti ja leikkikerho siirtyvät sinne uusiin tiloihin. Sitä ennen ehdimme viettää monta riemukasta hetkeä yhdessä, ja mukaan mahtuu aina uusia perheitä!

Lisätietoa toiminnasta: Instagramissa @parolanpolunavoinpaivakoti Facebookissa Parolanpolun Avoin Päiväkoti

Sauli Saarisen muistolle Teksti: Jorma Hellstén Kuva: Kristiina Hellstén

Muistaen Sauli Saarinen 1946-2023 Runosmäkiseuran aktiivinen toimija ja pitkäaikainen varapuheenjohtaja, levyseppä, kunnallisneuvos Sauli Saarinen kuoli 17.5.2023 pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana kotonaan Runosmäessä. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Hilkka ja lapset perheineen. Sauli Saarinen syntyi 19.11.1946 Yläneellä Heinjoenkylän Valtosen torpassa, jossa ei ollut sähköä eikä muita mukavuuksia. Hän muutti yksinhuoltajaäitinsä kanssa Turkuun vuonna 1953. Sauli kävi keskikoulun Puolalan koulussa ja oli hyvä oppilas, erityisesti kielissä. Hän kouluttautui levysepäksi ja työskenteli Wärtsilän Turun telakalla sekä Wärtsilä Dieselin tehtaalla myös luottamusmiehenä. Sauli Saarinen toimi Turun kaupunginvaltuutettuna viidellä vuosikymmenellä, 1981– 2021. Hän sai Kunnallisneuvoksen arvonimen vuonna 2008 ja hänelle myönnettiin myös Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 40-vuotisesta kunnallisesta luottamushenkilötoiminnasta. Saarinen vaikutti kunnallisissa luottamustoimissa vahvasti kotikaupunkinsa ja oman asuinalueensa Runosmäen kehitykseen. Vuosina 1998 -2007 hän oli Runosmäen aluetyöryhmän jäsen Turun kaupungin asukkaiden ja kaupungin päättäjien yhteyttä rakentaneen aluekumppanuuden aikana. Runosmäkiseuran toiminnassa Saarinen oli mukana pitkään ja toimi seuran varapuheenjohtajana vuodesta 2001 lähtien vuoteen 2022 saakka. Toimissaan Sauli oli yhteistyökykyinen, myönteisesti asioihin ja ihmisiin suhtautuva. Hän etsi ratkaisuja laajaa elämänkokemustaan hyödyntäen. Runosmäkiseura muistaa Sauli Saarista lämmöllä ja kiitollisuudella. Runosmäkiseuran puolesta, Jorma Hellstén Runosmäkiseura ry:n kunniajäsen

Sauli Saariselle myönnettiin Kotiseutuliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 2022 Runosmäkiseuran 50-vuotisjuhlassa. Merkin luovutti Turkuseuran hallituksen puheenjohtaja Maija Palonheimo.

Ruokakello Runosmäessä Rohkeasti portista sisään, olemme avoinna kaikille! AAMIAISTA LOUNASTA ILMAISET PARKKIPAIKAT TERVETULOA! Varusmestarintie 26, 20360 Turku Sandvikin tehdas ruokakello@unica.fi | www.unica.fi |

Palvelemme koko kesän poikkeuksena 17.7. - 30.7. jolloin vietämme kesälomaa ja ravintola on suljettuna