Roskis asiakaslehti 2019, Länsi-Uusimaa

| Asiakaslehti 2019

Kodin lajitteluopas!

Ota talteen lehden keskeltä.

Monilokero helpotti 8 porvoolaisperheen arkea 5

JULKINEN TIEDOTE

FIKSU KIERRÄTTÄÄ MYÖS MUOVIJÄTTEEN JÄTEKESKUS ON 14 KIERTOTALOUDEN RISTEYSASEMA

Miksi vappujuomapullon voi laittaa kierrätykseen, mutta juomalaseja ei?

Kuva Vastavalo

Laitathan lasinkeräykseen vain pakkauslasia!

Lasipakkausjätteistä tehdään uusia lasipakkauksia. Juomalaseja, kahvipannuja, posliinia ja ikkunalasia ei saa laittaa keräykseen, koska teollinen kierrätysprosessi asettaa kerätylle materiaalille laatuvaatimuksia. Eri lasimateriaaleilla on erilaisia sulamispisteitä ja muita ominaisuuksia, jotka estävät tai vaikeuttavat kierrättämistä.

2

5

8

13

2019

Pääkirjoitus 4 Fiksu kierrättää myös muovijätteen 5 Muovinkeräys kätevästi kotipihalle 7

Rytmissä 8 Monilokero helpotti porvoolaisperheen arkea 8 Älä säilö vaaraa kotona 10 Haluatko ilmoituksen poikkeavista jätetyhjennyksistä? 10 Lähes 3 000 uusmaalaista kasiluokkalaista tutustui kiertotalouteen 11 Kierrätysexpertit kisaavat jätekeskuksissa 11 Yksi jäteyhtiö, yksi jätelautakunta 12 Roskisrumban digitalisoija 13

JULKAISIJAT: Rosk’n Roll Oy Ab Munkkaanmäki 51, 08500 Lohja Teollisuustie 4, 06150 Porvoo Vaihde: 020 637 7010 neuvonta@rosknroll.fi www.rosknroll.fi Uudenmaan jätelautakunta ujlk@ujlk.fi www.ujlk.fi

Jätekeskus on kiertotalouden risteysasema 14 Onko muovikassi sittenkin ekologisin vaihtoehto? 18

Jäteopas Iso osa kotitalouksien jätteistä maksutta jäteasemalle 19 Otto ja Romulus: kiertävät keräykset 2019 22 Usein kysyttyä lajittelusta 23 Jäteasemamme palvelevat 24 9 vinkkiä sujuvaan asiointiin 24

TOIMITUS JA ULKOASU: Recommended | reco.fi TOIMITUSKUNTA: Tarja Salojärvi, Mikaela Berghem, Harri Palomäki, Timo Sormunen VALOKUVAT: Meeri Utti, Milla von Konow, Niko Laurila, Rosk’n Roll, Shutterstock ja Vastavalo PAINO: PunaMusta Rosk’n Roll Oy Ab:n asiakaslehti jaetaan julkisena tiedotteena kaikkiin Itä- ja Länsi-Uudenmaan kotitalouksiin ja vapaa-ajan asukkaille.

Kodin lajitteluopas – Ota talteen!

25

3

PÄÄKIRJOITUS

OIKEA TIETO ON TÄRKEÄÄ SUOMESSA ON HERÄTTY siihen, että olemme kaukana EU:n asettamista jätteiden kierrätysastetavoitteista. Pikaisesti päätellen voisi ajatella, että lähes 100 prosentin yhdyskuntajätteiden kierrätysaste olisi parasta myös ympäristölle. Näin ei kuitenkaan ole aina käytännössä. Korkeat kierrätysasteet edellyttävät, että yhä pienempiä kierrätettäviä jäte-eriä joudutaan keräämään yhä kauempaa, harvaan asutuilta alueilta. Lisääntynyt keräystyö kasvattaa vastaavasti kuljetusmääriä. Tällöin kuljetuksista syntyneet päästöt syövät lisääntyneen kierrätyksen ympäristöedut ja voivat kääntää kokonaisuuden haitalliseksi. Hyvin korkeat keräysasteet johtavat usein myös siihen, että kerättävä materiaali on likaista eikä kelpaa oikeaan uusiokäyttöön.

Kierrätysratkaisujen optimointi on niin keräysasteen, ympäristön kuin kustannusten kannalta vaativa tehtävä. Hyväksi koettu menetelmä on niin sanottu elinkaariarviointi. Se on perusmenetelmä, kun halutaan selvittää tuotteen tai palvelun ympäristövaikutukset kehdosta hautaan.

Kierrätykseen sovellettuna arvioinnissa selvitetään kierrätyksen itsensä aiheuttama ympäristökuormitus ja verrataan sitä kierrätyksen kautta saatavien uusiomateriaalien ympäristöhyötyyn. Kun tähän vielä lisätään eri vaihtoehtojen kustannusvertailu, saadaan hyvät lähtökohdat jätehuoltojärjestelmän optimointiin. Paikalliset olosuhteet vaihtelevat Suomessa alueittain merkittävästi. Näin ollen luotettavan tuloksen saamiseksi on elinkaariarvio tehtävä kunkin alueen olosuhteiden mukaan laskettuna.

Me Rosk’n Rollissa, Länsi- ja Itä-Uudenmaan kuntien omassa jäteyhtiössä, olemme lisäämässä jätteen lajittelumahdollisuuksia alueellamme. Tavoitteemme on kasvattaa kierrätysastetta ja laajentaa palveluja ympäristövaikutusten ja kustannustehokkuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoksi teemme tänä vuonna jätehuoltojärjestelmämme kehittämiseen kohdistuvan elinkaariarvioinnin.

Jukka Paavilainen, toimitusjohtaja, Rosk’n Roll

4

MUOVILLE UUSI ELÄMÄ

Fiksu kierrättää myös muovijätteen

Pahvien, sanomalehtien sekä pantillisten juomapullojen ja tölkkien kierrätys on Suomessa jo arkista puuhaa. Entistä useampi lajittelee myös kodin biojätteen ja pakkausmuovit omiin keräysastioihinsa. Kävimme kurkkaamassa Loviisassa, miten homma toimii keskustan kerrostaloyhtiössä.

Teksti Timo Sormunen Kuvat Meeri Utti

5

MUOVILLE UUSI ELÄMÄ

KUN LOVIISAN KESKUSTASSA asuva Lars Gröndahl avaa keittiönsä alakaapin, näkymä on suorastaan hämmentävä. Perinteisen hieman sotkuisen kotiroskiksen sijaan tiskialtaan alta löytyy todellinen ”lajittelukeskus”, jossa siististi taitellut pahvipakkaukset, sanomalehdet, pelti- ja lasipurkit sekä biojäte ovat tarkasti omissa koloissaan.

Pisteenä i:n päällä on taloyhtiössä viime syksynä aloitettu muovinlajittelu, jonka myötä asukkaiden roskislajitelma kasvoi vielä yhdellä pussukalla. Sinne päätyvät Gröndahlien huushollissa mm. jogurtti- ja viilipurkit sekä lukuisat muut erilaiset pakkausmuovit. ”Kappas, tämä tulikin nyt täyteen. Ei muuta kuin ulos ja keräysastialle”, hän toteaa pudottaessaan juuri huuhtomansa viilipurkin tarkasti oikeaan roskispussiin.

Ajan hermolla ympäristöasioissa Nappaamme samalle reissulle mukaan myös perinteisen sekajätepussin. Tarkan lajittelun ansiosta se täyttyy yhä verkkaisempaa vauhtia ja usein vasta päivien päästä. Saavumme asunto-osakeyhtiö Itäinen Tullikatu 10:n päätyyn ja pitkän jäteastiarivistön äärelle. ”Täällä on kaikille jätteille hommattu vähitellen omat astiat ja nyt viimeksi myös muoveille. Eli meidän taloyhtiössä ollaan tiukasti ajan hermolla”, Gröndahl kehaisee avatessaan jätelaatikon kantta. ”Nyt tuntuu suorastaan käsittämättömältä, että vielä muutama vuosi sitten kaikki heitettiin yhteen ja samaan jäteastiaan. Sinne menivät niin pahvit, lehdet ja ruuantähteet kuin pelti- ja lasipurkit”, mies huokaa.

Vieressämme nyökyttelee isännöitsijä Per-Henrik Winqvist Kiinteistö Memosta. Hän oli ehdottanut taloyhtiön hallitukselle erillisen muovinkeräysastian hankintaa viime syksynä, ja se oli ottanut nopeasti tuulta alleen. ”Ei meidän talon asukkailla ollut asiasta huomauttamista. Huoli ympäristöstä tuntuu synkkien uutiskuvien ja yleisen tietoisuuden myötä olevan kaikille yhteinen asia”, Gröndahl toteaa. ”Eikä tällainen lajittelu ole edes vaivalloista, päinvastoin.

Kaiken lisäksi paikat pysyvät puhtaampina sekä keittiössä että ulkona jäteastioilla”, hän listaa.

Lajitteluinto lisääntyy jatkuvasti Kiinteistö Memolla on Loviisassa ja sen lähiympäristössä isännöitävänä noin 55 taloyhtiötä. Kun Per-Henrik Winqvist viime syksynä lähetti tiedustelun muovinkeräyksen tehostamisesta loviisalaisten taloyhtiöiden puheenjohtajille, hän arveli sen herättävän vain varovaista kiinnostusta. ”Vastaanotto oli selvästi ennakko-odotuksia parempi. Lähes puolet täkäläisistä taloyhtiöistä oli valmis ottamaan saman tien oman jäteastian myös muoveille”, Winqvist kertoo.

Kuten tunnettua, tieto ja kokemukset leviävät pienellä paikkakunnalla nopeasti. Isännöitsijällä onkin vahva usko siihen, että tulevina kuukausina ”muoviastiapäätöksiä” tehdään roimasti lisää.

6

”Vastaanotto oli selvästi ennakko-odotuksia parempi.

Lähes puolet täkäläisistä taloyhtiöistä oli valmis ottamaan saman tien oman jäteastian myös muoveille.” ”Vuoden päästä astia lienee jo lähes jokaisessa taloyhtiössä, jossa on muutakin lajittelua. Muovinkeräyksestä ei tule yhtiölle lisäkustannuksia, jos yhden sekajäteastian korvaa muovinkeräysastialla. Sekin kannustaa mukaan”, Winqvist huomauttaa.

Koska iso osa sekajätteestä on pakkausmuovia, huolellisella lajittelulla voidaan harventaa sekajäteastioiden tyhjennysvälejä.

Se puolestaan keventää kiinteistön jätemaksuja.

Eläkeläisillä positiivisimmat asenteet Isännöitsijä tunnustaa yllättyneensä taloyhtiöiden myönteisestä asenteesta myös niiden asukkaiden ikärakenteen vuoksi.

Etenkin Loviisan keskusta-alueen kerrostaloyhtiössä asuu enimmäkseen iäkkäämpää väkeä, joiden asenteet lajittelua ja kierrätystä kohtaan ovat olleet hyvin myönteisiä. ”Korkein kynnys ja nihkein vastaanotto lajitteluun tuntuu olevan 40–60 -vuotiaiden miesten joukossa”, Winqvist naurahtaa.

Matkan varrella ovat isännöitsijän omatkin elämäntavat ja asenteet muuttuneet selvästi ekologisempaan suuntaan. Kun kääntää taloyhtiöiden käytäntöjä vihreämpään suuntaan, muokkautuu samalla myös oma ajattelu. ”Kyllä tässä itsekin on tullut vuosi vuodelta tarkemmaksi. Lajittelu ja kierrättäminen ovat kuitenkin selkeitä ja helppoja ympäristötekoja, jotka onnistuvat meiltä kaikilta”, hän muistuttaa.

MUOVILLE UUSI ELÄMÄ

MUOVINKERÄYS KÄTEVÄSTI KOTIPIHALLE ROSK’N ROLL ON TARJONNUT viime syksystä lähtien kiinteistökohtaista pakkausmuovinkeräystä toimialueellaan.

Rivitalo- ja kerrostaloyhtiöt voivat tilata omat keräysastiat, pientaloalueilla se voidaan hankkia myös naapureiden kesken yhteiskäyttöön.

Pienimmät taloyhtiöt ja omakotitalot voivat valita hyötyjätteiden keräykseen myös monilokeroastian, jonka lokeroista yksi kuuluu pakkausmuoville.

Tähän mennessä muovinkeräyksessä on mukana taloyhtiöitä ja kiinteistöjä lähinnä Lohjan, Vihdin ja Karkkilan taajamista sekä Sipoon, Loviisan ja Porvoon seudulta.

Keräystä laajennetaan uusille alueille sitä mukaa kun asiakkaita liittyy mukaan.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy organisoi pakkausmuovin alueellista keräystä ja se kerää muovia noin 600 RINKI-ekopisteellä eri puolilla Suomea. Itä- ja LänsiUudellamaalla muovinkeräysastioita on yhteensä 33 RINKIekopisteellä sekä kaikilla Rosk’n Rollin jäteasemilla.

Lisätietoja muovinkeräyksestä: asiakaspalvelu@rosknroll.fi, p. 020 637 7000 (arkisin klo 8.30–15.30).

Näin pienennät muovijälkeäsi: • Lajittele myös muovit, jos siihen on mahdollisuus • Vähennä kulutustasi ja suosi viisaasti pakattuja tuotteita • Mieti tuotteen koko elinkaari – tee sijoitus pidemmäksi ajaksi • Muuta ajatteluasi: muovikin voi olla raaka-ainetta!

• Kanna vastuusi roskikseen saakka: älä jätä roskia luontoon.

7

RYTMISSÄ

8

RYTMISSÄ

MONILOKERO HELPOTTI

PORVOOLAISPERHEEN ARKEA Porvoolainen Forsmanin perhe kokeili monilokerokeräystä osana Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöä. Kierrätys helpottui ja johti neljän naapurin yhteiseen muovinkierrätysastiaan.

Teksti Timo Sormunen Kuva Meeri Utti

LAPSIPERHEEN ARKI ON TUNNETUSTI KIIREISTÄ,

ja lajiteltavaa jätettä kertyy aivan toiseen tahtiin kuin vaikka sinkkutalouksissa. Perinteisen bio- ja sekajätteen lisäksi harmina ovat erilaiset muovi- ja kartonkipakkaukset, lehdet, lasi- ja peltipurkit sekä lamput ja paristot.

Tämä arkinen rumba oli käynyt vuosien mittaan tutuksi myös Porvoossa Pappilanpellon omakotialueella asuvalle nelihenkiselle Forsmanin perheelle. Kodin jätteet oli toki lajiteltu jo vuosien ajan varsin tarkasti ja viety asiaankuuluviin keräyspisteisiin. Silti perheessä ei kauaa mietitty, kun heille toissa vuonna tarjoutui mahdollisuus osallistua Rosk’n Rollin monilokerotutkimukseen. Siinä 200 sipoolaista ja porvoolaista omakotitaloa sai pihalleen kaksi jäteastiaa, joihin kokeilussa kerättiin peräti kymmenen eri jätelajia.

Monilokerokokeilun jälkeen Forsmanit lähtivät viime syksynä mukaan myös Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöön, jonka tavoitteena on löytää arjen keinoja pienentää hiili- ja materiaalijalanjälkiä. Projektia koordinoivat saksalainen Wuppertal-instituutti ja suomalainen D-mat oy, joiden kanssa Porvoon kaupunki tekee yhteistyötä.

Vaivaton vaihtoehto Jan-Christian Forsmanin mukaan monilokeroastia helpotti kierrätystä. Nurkkiin ei jäänyt pyörimään kierrätysastioita, vaan kaiken pystyi viemään suoraan omalla pihalla olevaan astiaan. ”Arki helpottui etenkin muovipakkausten osalta, joita ei tarvinnut enää kuljetella keräyspisteisiin. Samalla tavoin väheni myös lasi-, pelti- ja kartonkipakkausten kuljetusrumba, kun keräysastia oli kätevästi omalla tontilla”, Forsman kertoo.

Kokeilun päätteeksi monilokerokeräystä ei Forsmaneilla jatkettu, sillä lasin-, metallin-, kartongin- ja paperinlajittelupiste on vain korttelin päässä kotoa. Sen sijaan perhe päätti jatkaa muovinkierrätystä omalla pihallaan. Mukaan houkuteltiin kolme naapuria. ”Kun aloitimme muovin kierrättämisen, pystyimme harventamaan sekajäteastian tyhjennysväliä. Siitä syntyneellä säästöllä katamme muovinkeräysastian kustannukset”, Forsman kertoo.

Monilokeropalvelu laajenee lännessä Monilokeropalvelu on ollut tarjolla Itä-Uudenmaan kunnissa jo useita vuosia. Länsi-Uudellemaalle se tuotiin Lohjan ja Vihdin taajamiin vuonna 2017.

Vuosi sitten päättyneen tutkimuksen tulosten ja palautteen pohjalta monilokeropalvelua on kehitetty vastaamaan enemmän asiakkaiden tämän hetken tarpeita.

Muovinkeräys on otettu osaksi normaalia monilokeropalvelua, ja myös biojätteen saa siihen mukaan. Kuluvan vuoden aikana monilokeropalvelu pyritään tuomaan tarjolle Länsi-Uudenmaan muihinkin kuntiin Hankoa lukuun ottamatta. Palveluun voi liittyä ja siitä saa lisätietoa Rosk’n Rollin asiakaspalvelun kautta.

9

RYTMISSÄ

Älä säilö vaaraa kotona

Tiedätkö, mitä vaarallisia jätteitä kotoasi löytyy? Entä minne ne voi viedä asianmukaiseen käsittelyyn?

VAARALLINEN JÄTE on jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan erityistä vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Vaarallisen jätteen tunnistamiseen löytyy tietoa muun muassa internetistä sivustolta vaarallinenjate.fi.

Punareunaisella varoitusmerkillä merkityt aineet ovat aina vaarallista jätettä. Kodin vaarallisia aineita sisältäviä puhdistusaineita ovat ainakin vahvat emäksiset puhdistusaineet (esim. konetiskiaine, uuninpesuaine ja putkien avaamiseen käytetyt aineet) sekä vahvat happamat puhdistusaineet (esim. vessan puhdistusaineet ja kalkin poisto).

Vaarallisen jätteen vieminen Rosk’n Rollin keräykseen on kotitalouksille maksutonta 50 kg:aan asti. Akuissa ja jäteöljyssä ei ole määrärajoitusta. Rosk’n Rollin alueella vaarallisia jätteitä vastaanotetaan maksutta kaikilla jäteasemilla, vaarallisten jätteiden kaapeissa, joita on muun muassa eräiden kahviloiden ja huoltamoiden yhteydessä, sekä kiertävissä Otto-keräyksissä.

Lähimmän keräyspisteen löydät sivulta www.rosknroll.fi/vastaanottopisteet Suomen Kiertovoima KIVO ja sen jäsenenä olevat kunnalliset jätelaitokset, kuten Rosk’n Roll, kääntävät tänä keväänä kampanjalla huomion kotitalouksien vaaralliseen jätteeseen ja sen keräämiseen. Kunnallisten jäteyhtiöiden vastuulliset, kattavat ja maksuttomat vastaanottopalvelut halutaan nostaa kuluttajien tietoisuuteen. Valtakunnallisessa levityksessä olevat videot ja äänimainokset kohdistavat huomiota lisäksi jätteiden ei-toivottuun omatoimiseen käsittelyyn.

Jätä kännykkänumerosi, niin saat meiltä tekstarin.

10

Haluatko ilmoituksen poikkeavista jätetyhjennyksistä?

Rosk’n Roll on ottanut käyttöön tekstiviesti-ilmoitukset tavanomaisesta poikkeavista jäteastian tyhjennyksistä. Tekstiviestejä lähetetään asiakkaille, jos esimerkiksi roska-astioiden tyhjennysaikataulut poikkeavat arkipyhien takia tai jos jäteauto ei jonkin esteen vuoksi ole päässyt tyhjentämään astiaa. Tekstiviestin saaminen edellyttää, että asiakas on antanut jäteyhtiölle matkapuhelinnumeronsa sekä luvan käyttää sitä tekstiviesti-ilmoitteluun. Numeronsa voi jättää esimerkiksi Rosk’n Rollin sähköisessä asioinnissa osoitteessa web.rosknroll.fi

RYTMISSÄ

Lohjan Mäntynummen yhteiskoulun 8.-luokkalaisia vieraili Munkkaan jätekeskuksessa viime marraskuussa.

LÄHES 3 000 UUSMAALAISTA KASILUOKKALAISTA

TUTUSTUI KIERTOTALOUTEEN Teksti Tarja Salojärvi Kuva Marika Makkonen

39 KOULUA, 3906 KILOMETRIÄ, 12 NEUVOJAA, NOIN 160 OPETTAJAA JA 2957 KAHDEKSASLUOKKALAISTA. Siinä numeroina Rosk’n Rollin tarjoama koululaiskierrosprojekti, jolla perehdytettiin Länsi- ja Itä-Uudenmaan yläkoulujen 8.-luokkalaiset jätehuoltoon viime syksynä. Jäteyhtiö tarjosi ensin luennon koululla ja sen jälkeen bussikuljetuksen kaikilta kouluilta opastetulle jätekeskuskierrokselle.

Oppitunnin ja jätekeskusvierailun aikana oppilaita perehdytettiin kiertotalouden ja jätehuollon perusteisiin ja heille esiteltiin nykyaikaisen jätekeskuksen toimintaa. ”Nuorten valveutuneisuus ja yllättävät kysymykset olivat ehdottomasti urakan parasta antia”, toteaa opetuspaketin suunnitellut ja kierroksia itsekin runsaasti vetänyt projektityöntekijä Marika Makkonen Rosk’n Rollilta.

Elämyksellisiä hetkiä jätekeskuksissa koettiin muun muassa Domargårdin sekajätteiden siirtokuormaushallissa sekä Munkkaan jätekeskuksessa vanhan, suljetun kaatopaikan päällä. ”Siis onko tässä alla jätteitä?” hämmästelivät oppilaat, joille kaatopaikat eivät nykyisellä kierrätyksen ja jätevoimaloiden aikakaudella ole enää tuttuja.

KIERRÄTYSEXPERTIT

KISAAVAT JÄTEKESKUKSISSA Teksti ja kuva Tarja Salojärvi

KIERRÄTYSEXPERTIT ON Rosk’n Rollin jäte- ja kierrätysaiheinen kilpailu Länsija Itä-Uudenmaan 4. luokille. Nykymuodossaan se järjestetään toista kertaa tänä keväänä. Tänä vuonna mukaan kisaan lähti 21 luokkaa Länsi-Uudeltamaalta ja 15 Itä-Uudeltamaalta.

Koululaiset osallistuvat kisaan vastaamalla jäteaiheiseen tietovisaan netissä.

Visailuun voi valmistautua perehtymällä Rosk’n Rollin ympäristökasvatuskansioon Otto ja Ronja kierrättävät, jonka koulut ovat voineet tilata itselleen tai ladata Rosk’n Rollin verkkosivuilta maksutta.

Kisa huipentuu alueellisiin loppukilpailuihin, jotka järjestetään Rosk’n Rollin jätekeskuksissa Lohjalla 7.5. ja Porvoossa 9.5. Kumpaankin loppukilpailuun pääsee alueensa viisi tietovisassa parhaiten menestynyttä joukkuetta. ”Kokemuksen perusteella odotamme loppukilpailuista vauhdikkaita ja kovatasoisia myös osaamisen puolesta. Viime vuoden finalistijoukkueet olivat todella taitavia”, kehuu ympäristökouluttaja Rakel Allén.

11

RYTMISSÄ

Yksi jäteyhtiö, yksi jätelautakunta Teksti Tarja Salojärvi Kuva Shutterstock

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JA ROSK’N ROLL OY AB:N pitkään vireillä ollut fuusioituminen tapahtui vuodenvaihteessa. Fuusioidun yhtiön nimeksi tuli Rosk’n Roll Oy Ab. Itä-Uudenmaan Jätehuolto ja Rosk’n Roll ovat kuitenkin yhdistäneet toimintojaan yli viisi vuotta ja toimineet Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelubrändin alla myös itäisellä Uudellamaalla jo vuodesta 2016. ”Yhdessä meillä on mahdollisuus tarjota Itä- ja Länsi-Uudenmaan asukkaille erilaisia kestäviä ratkaisuja ja järjestää jätehuolto tehokkuudesta tinkimättä”, tiivistää toimitusjohtaja Jukka Paavilainen. ”EU:n tiukentuvat kierrätystavoitteet ovat asettaneet Suomen ison haasteen eteen, ja me pyrimme osaltamme vastaamaan siihen. Ja vaikka kaatopaikoille ei tätä nykyä enää juuri jätteitä sijoitetakaan, niiden vastuullinen jälkihoito on tehtävämme vielä vuosien ajan.”

Jätehuoltoviranomaiset yhdistyivät Jäteyhtiöiden fuusion myötä myös Porvoon alueellinen jätelautakunta ja LänsiUudenmaan jätelautakunta yhdistyivät Uudenmaan jätelautakunnaksi.

Uudenmaan jätelautakunnan kokoonpano 1.1.2019 alkaen: Elin Andersson (pj., Porvoo), Tuula Huuhtanen (varapj, Raasepori), Sanna Kurki (Askola), Timo Jansson (Hanko), Karl Åberg (Inkoo), Kirsi Kirves (Karkkila), Miika Lepokallio (Lohja), Mikael Karlsson (Loviisa), Jenni Lastuvuori (Pornainen), Matti Kalvia (Sipoo), Åke Holmlund (Siuntio) sekä Jaana Laine (Vihti).

Jätelautakunnan nettisivuilta osoitteesta www.ujlk.fi löytyvät esimerkiksi alueelliset jätehuoltomääräykset, jotka täydentävät jätelakia ja asetusta. Ne koskevat muun muassa jätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä sekä valvontaa.

Jätehuoltoviranomaisorganisaatio valmistelee asioita jätelautakunnan päätettäväksi sekä tekee päätöksiä jätehuoltomääräyksiin perustuen. Jäteasiainpäällikkönä toimii Christine Perjala. Jätehuoltoviranomaiset tavoittaa sähköpostilla osoitteesta ujlk@ujlk.fi ja puhelimitse numerosta 020 690 145.

12

Rosk’n Roll Oy Ab: • 100-prosenttisesti kuntien omistama yhtiö. Omistajakunnat: Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio ja Vihti.

• Toimialueen asukasmäärä 230 000 + n. 30 000 kesäasukasta • Yhteenlaskettu liikevaihto (v. 2018) noin 27,8 miljoonaa euroa • Rosk’n Roll Oy Ab:n hallitus: Anders Rosengren (Porvoo), Jarmo Aho (Lohja), Ulla LindströmDahl (Raasepori), Jarmo Kuosa (Vihti), Heikki Vestman (Sipoo), Merja Grönberg (Loviisa), Reija-Riikka Stenbäck (Askola), Torbjörn Ekholm (Hanko) sekä Mia Sundström (Karkkila).

RYTMIRYHMÄ

Roskisrumban digitalisoija Digitalisaatio etenee pitkin harppauksin monella toimialalla. Kuljetussuunnittelija Mika Toivari vie digimuutosta eteenpäin Rosk’n Rollissa. Samalla hän huolehtii siitä, että logistiikkaketju pyörii mahdollisimman kitkattomasti ja laadukkaasti kelillä kuin kelillä koko toimialueella.

Teksti Timo Sormunen Kuva Meeri Utti

KUN AMMATTINIMIKKEENÄ on kuljetussuunnittelija, voisi henkilön toimenkuvan olettaa liittyvän lähinnä logistiikkaan ja ajoreitteihin. Ne ovat toki tärkeä osa loviisalaisen Mika Toivarin arkista työnkuvaa, mutta käytännössä miehen tehtäväkenttä on paljon tätä laajempi ja katse monessa kohtaa jo tulevissa vuosissa.

Toivari näet vastaa osaltaan Rosk’n Rollin järjestelmäkehityksestä ja miettii samalla joka päivä, miten nykyisiä toimintatapoja saataisiin entistä sujuvammiksi ja tehokkaammiksi. ”Työn digitalisointi ja digijohtaminen alkavat olla päivän sana jokaisella työpaikalla. Muutos on jatkuvaa, ja kyllä se ulottuu myös tälle toimialalle”, mies toteaa.

Paperinpyörittely historiaan Virallisemmin Toivarin tehtäväkuvaus käsittää jätekuljetusten toimivuuden ja laadun varmistamista. Samalla hän vie eteenpäin kuljetus- ja asiakaspalvelutoimintojen sekä Rosk’n Rollin toiminnanohjausjärjestelmien kehittämistä.

Oma työura jätehuollon parissa alkoi kymmenen vuotta sitten, kun Toivari tuli projektipohjaiselle it-kehityspestille silloiseen Itä-Uudenmaan Jätehuoltoon. Muutamaa vuotta myöhemmin hän löysi itsensä ajojärjestelijän tehtävistä, josta toimenkuva on sittemmin laajentunut nykyiseksi ”digikehittäjäksi”. ”Digitalisaatio on tuonut läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta.

Kuljetusurakoiden päivittäisjohtaminen laatuohjauksineen voidaan toteuttaa reaaliaikaisesti, rajapinnoista riippumatta. Tehostaminen palvelee kaikkia osapuolia – asiakasta, kuljetusurakoitsijaa ja tilaajaa”, Toivari selvittää.

Oikeaan osunut uravalinta Kuljetussuunnittelijan vastuulle kuuluu ratkoa myös poikkeustilanteita ja miettiä vaihtoehtoja, jos esimerkiksi ajoreitillä on ongelmakohteita. Kovat talvikelit tuovat nekin omat haasteensa. ”Kun liikutaan talvisaikaan raskaalla kalustolla ja liukkailla keleillä, joskus tulee myös kolhuja. Onneksi kuitenkin todella harvoin, sillä alueet ovat kuljettajille tuttuja ja kiinnitämme huomiota myös ajotapoihin”, Toivari painottaa. Uravalintaansa hän ei ole katunut päivääkään.

13

ELINKAARIA

JÄTEKESKUS ON KIERTOTALOUDEN RISTEYSASEMA Rosk’n Rollilla on käynnissä useita mittavia investointeja, joiden myötä se vahvistaa rooliaan kiertotalouden edistäjänä eteläisen Suomen materiaalimarkkinoilla. Samalla sujuvoitetaan asiointia jätekeskuksissa ja -asemilla. Näin materiaalihukka saadaan jo ketjun alkupäässä mahdollisimman pieneksi.

Teksti Timo Sormunen Kuvat Milla von Konow ja Niko Laurila

BIOJÄTTEET ympäristöystävällisten polttoaineiden raakaaineeksi biokaasulaitoksiin, muovijätteet vastaavalla tavalla muovija kemianteollisuuteen, tekstiilijäte kiertoon vaatetehtaille ja kaatopaikkakaasut energianlähteeksi.

Osa edellä kuvatusta visiosta on totta jo nyt. Pääosa Rosk’n Rollin vastaanottamista materiaaleista toimitetaan materiaali- tai energiahyötykäyttöön lukuisten yhteistyökumppaneiden käsittelylaitosverkostoon.

Materiaalien arvoketjua pitää kuitenkin edelleen kehittää. Niinpä Rosk’n Roll pyrkii edistämään kiertotaloutta sekä omilla hankkeillaan että erilaisilla yhteistyöhön perustuvilla kehitysprojekteilla.

Merkittävimmät investointihankkeet keskittyvät Porvoon Kilpilahden ja Lohjan Munkkaan jätekeskuksiin, joista voi kasvaa merkittäviä kiertotalouden keskuksia koko eteläiselle Suomelle.

14

ELINKAARIA Porvoon Kilpilahden pitkään suunniteltu ja mittava investointiohjelma etenee aikataulussaan, kertovat kehityspäällikkö Vesa Heikkonen (kuvassa vasemmalla), suunnittelu- ja projektipäällikkö Asta Säämänen ja rakennuttamispäällikkö Tommi Itkonen. Yrityksiä ja teollisuutta palvelevan alueen ensimmäisiä osia otetaan käyttöön vuodenvaihteessa 2019–2020.

15

ELINKAARIA

Tiivistä yritysyhteistyötä Kehityspäällikkö Vesa Heikkosen hymy onkin herkässä, kun hän esittelee tulevien vuosien investointisuunnitelmia. ”Tavoite tietysti on, että jäte saataisiin energiahyödyntämisen sijaan muuhun hyötykäyttöön vuosi vuodelta tarkemmin”, Heikkonen tiivistää.

Neste Oil ja kemianjätti Borealis ovat kiinnostuneet mm. muoveista. Tekstiilijäte matkaisi puolestaan Turkuun, jonne on suunnitteilla kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden yhteistyöhankkeena koko maata palveleva tekstiilijätteen käsittelylaitos.

Gasum on päättänyt rakentaa biokaasulaitoksen Munkkaan jätekeskuksen alueelle. Laitos tulee hyödyntämään biojätteitä ja teollisuuden lietteitä, joista se valmistaa biokaasua ja luomulannoitteita maatalouteen. Biokaasulaitoksen rakentaminen käynnistyy tänä vuonna, ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2020.

Investointeja vauhdittavat myös EU-tavoitteet. Niiden mukaan yhdyskuntajätteestä tulisi saada vuoteen 2025 mennessä kiertoon 55 prosenttia. Vuonna 2035 vastaavan lukeman pitäisi olla 65 prosenttia. Nykyinen kierrätysaste Suomessa on hieman yli 40 prosenttia.

Tekstiileille on järjestettävä erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. ”Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi vaaditaan mittavia toimenpiteitä niin kuluttajien lajittelutottumuksissa kuin materiaalien keräysjärjestelmissä. Keskeinen keino parantaa kierrätysastetta on tehostaa syntypaikkalajittelua.

Tämä tarkoittaa sitä, että jäte lajitellaan entistäkin tarkemmin heti siellä, missä se syntyy, esimerkiksi tehtaissa ja kodeissa”, Heikkonen selvittää.

Munkkaan jätekeskuksessa Lohjalla odotellaan Gasumin laitoksen tuomia muutoksia, mutta alueella tehdään monia muitakin parannustöitä. Niillä tehostetaan etenkin yrityksiltä tulevan puu-, betoni- ja tiilijätteen käsittelyä ja materiaalikiertoa. Myös laajenevien jätteenkäsittelykenttien suoja-alueita parannetaan. Lisäksi Munkkaalle keskitetään Rosk’n Rollin jäteastioiden huollot ja korjaukset.

Porvoon Kilpilahdesta puolestaan rakennetaan yrityksiä ja teollisuutta palveleva jätekeskusalue, jonka ensimmäisenä operaattorina aloittaa Revanssi Oy. Kymmenen vuotta sitten aloitetussa louhintaurakassa on jo irrotettu yli puolet alueen kiviaineksesta, ja alueen ensimmäisiä osia otetaan käyttöön vuodenvaihteessa 2019–2020. Itä-Uudenmaan kotitalouksien palvelut jatkuvat Porvoon Domargårdin jätekeskuksessa, jossa niitä kehitetään edelleen. ”Jätekeskusten keskinäistä työnjakoa selkiytetään edelleen.

Meistä tulee eräänlainen risteysasema, josta materiaalivirrat ohjautuvat oikeaan osoitteeseen”, Heikkonen painottaa.

”Meistä tulee eräänlainen risteysasema, josta materiaalivirrat ohjautuvat oikeaan osoitteeseen.”

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen EU-tavoitteet:

40 % NYKYINEN KIERRÄTYSASTE

55 % VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

65 % VUOTEEN 2035 MENNESSÄ

Käyttöpäällikkö Sanna Lehtosen mukaan idea on tuoda palvelut entistä enemmän sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat.

Vapaammat palveluajat ja itsepalvelu ovat nekin tätä päivää.

16

ELINKAARIA

Raaseporin Tammisaareen rakennettavalla jäteasemalla joka jätelajilla on omat paikkansa.

Uusia tuulia myös jäteasemille Suurten jätekeskusten ohella Rosk’n Roll kehittää myös pienten, kotitalouksille palveluja tarjoavien jäteasemien toimintaa. Tammisaareen rakennetaan parhaillaan uutta ja aiempaa isompaa asemaa, joka avautuu vuonna 2020. Pienempiä perusparannustöitä tehdään Hangon ja Karjalohjan jäteasemilla.

Loviisassa puolestaan pilotoidaan automaattivastaanottoa, joka mahdollistaa asioimisen myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Palvelu on tarkoitettu lähinnä puutarha- ja haravointijätteille, joita kevään tullen aletaan taas kärrätä jäteasemille. Kokemusten perusteella palvelua laajennetaan muillekin asemille.

Myös vaarallisen jätteen konttien käytettävyyttä parannetaan asentamalla niihin mobiililla toimivat lukot. Kontit ovat perinteisesti sijainneet muun muassa huoltamoiden pihalla ja avain on kuitattu kassalta. Nyt monen huoltamon tilalla on kylmäasema, ja vaarallisen jätteen konteille on pitänyt hakea uusia sijoituspaikkoja.

Käyttöpäällikkö Sanna Lehtosen mukaan idea on tuoda palvelut entistä enemmän sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat.

Vapaammat palveluajat ja itsepalvelu ovat nekin tätä päivää. ”Kun konteilla ja asemilla voi asioida vaivattomammin, päätyvät myös jätteet portinpielien ja luonnon sijaan entistä paremmin sinne, minne ne kuuluvatkin”, Lehtonen muistuttaa.

17

Vieraileva solisti

ONKO MUOVIKASSI SITTENKIN EKOLOGISIN VAIHTOEHTO?

Suurin osa meistä haluaisi vähentää Elintarvikehävikki on ilmastolle Eija Puumalainen muovin käyttöä ja kierrättää muovit kuten haitallisempaa kuin muovikassit ja pakkaapuheenjohtaja, muutkin jätteensä, mutta kokevat tarvitminen. Pakkausten osuus elintarvikkeiden Tammisaaren Martat ry koko elinkaaren aikaisesta ympäristökuorsevansa neuvoja ja ohjeita, sillä muovin kierrätys ei olekaan niin helppoa kuin voisi Hyvä arki kuuluu mituksesta on vain parin prosentin luokkaa. kuvitella. Muoveja on niin monenlaisia, meille kaikille, ja ainakin toistaiseksi vain pakkausmuoElintarviketeollisuus ja päivittäisveja kerätään kierrätykseen. Sosiaalisessa tavarakauppa ovat sitoutuneet pakkausmyös tuleville mediassakin kiistellään nyt siitä, onko materiaalin vähentämiseen vuoden alussa sukupolville! muovikassi sittenkään se oikea kohde solmitulla elintarvikealan materiaalivähentää muovin kulutusta. Ensinhän tehokkuuden sitoumuksella, jolla vähenkannamme sillä ostokset kaupasta kotiin, sitten siitä tulee netään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristöusein roska-, lehti- tai pullokassi, jonka lopuksi kierrätämme. vaikutuksia vuosina 2019–2021.

Muovipussikeskustelu kuumeni somessa, kun Muovi- Päivittäistavarakauppa on sitoutunut vähentämään pussiton Kerava -hanke alkoi viime keväänä ja lapset alkoivat ommella ja jakaa kestokasseja keravalaisille. Hanketta kritisoitiin, sillä kestokassin materiaalien valmistus kuormittaa ympäristöä muovikassia enemmän. Muovia pidettiin hyödyllisenä raaka-aineena, kunhan huolehdimme siitä, ettei sen käytöstä ole haittaa ympäristölle. Jotkut esittivät, että vaikka maailman merissä on liikaa muovia, meillä suomalaisilla ei olisi mitään tekemistä sen asian kanssa.

ruokahävikkiään vuoden 2016 tasosta 13 % vuoden 2021 loppuun mennessä. Kaupan liiton ja ympäristöministeriön muovipussisopimuksessa keskeinen asia on maa- ja vesialueiden roskaantumisen vähentäminen ja estäminen. Yksi muovikassi ei tunnu paljolta, mutta jos jokaiselta suomalaiselta päätyy luontoon yksi muovipussi vuodessa, vaikutus on jo ihan eri luokkaa.

pakkauksista syntyy moninkertainen määrä jätettä. Isompia ongelmia ovat mm. tupakantumpit ja elintarvikkeiden monikerrospakkaukset. Esimerkkinä jauheliharasia, jossa on kolme kertaa muovipussin verran muovia painossa mitattuna.

martat.fi-sivustollaan sekä muovin että muiden jätteiden kierrätyksessä. Sivuilla on hauskoja testejä ja paljon hyödyllistä tietoa sekä ruokahävikin torjumisesta että muovin lajittelusta ja kierrätyksestä.

Puhdas luonto ja elinympäristömme ovat aina lähellä Muovijätteestä vain 0,05 % on muovikasseja, ruoka- meidän marttojen sydäntä, siksi myös Marttaliitto neuvoo

Kauppojen etujärjestö Kaupan liitto on sitoutunut vähen- Ei muovikassista tarvitse luopua kokonaan, mutta omaa tämään muovipussien käyttöä. Taustalla on EU-direktiivi, jolla pyritään vähentämään muovijätteen syntymistä ja muovin päätymistä meriin. Tavoitteena on vähentää muovikassien määrää vuoden 2025 loppuun mennessä enintään 40 muovikassiin suomalaista kohden vuodessa nykyisestä noin 55:stä.

18

kauppakassiansa kannattaisi miettiä. Käytätpä kangas-, kesto- tai muovikassia, sitä on järkevää käyttää uudelleen.

Muovi on tullut maailmaan jäädäkseen, ja ilmastonmuutos on jo täällä. Tehdään yhdessä kestäviä ratkaisuja, kierrätetään muovitkin ja pidetään huolta ympäristöstämme.

Jäteopas LÄNSI-UUSIMAA

KESÄ

2019

ISO OSA KOTITALOUKSIEN

JÄTTEISTÄ MAKSUTTA JÄTEASEMALLE ROSK’N ROLLIN JÄTEASEMILLA on tarjolla samat peruspalvelut kaikille jätehuollon perusmaksua maksaville kotitalousasiakkaille eli käytännössä kaikille alueemme vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille.

Jäteasemilla vastaanotettava sekajäte on itse lajiteltava palavaan ja palamattomaan sekajätteeseen. Palavaa sekajätettä ovat esimerkiksi rikkinäiset sohvat, muovi-, kumi-

ja nahkatuotteet sekä polttokelpoinen rakennusjäte.

Palamattomaan sekajätteeseen lajitellaan esimerkiksi hehku- ja halogeenilamput, sulakkeet, kipsilevyt, lasivilla, keramiikka ja tasolasi.

Myös puujäte lajitellaan jäteasemilla omiin kasoihinsa.

Vastaanottopisteet on merkitty kylteillä: kyllästetty puu, käsitelty puu, käsittelemätön puu sekä risut ja oksat.

Kotitalouksien maksuttomat jätteet (oikein lajiteltuina): Akut ja paristot

Lasipakkaukset

Puu, kyllästetty (alle 1 m3)

Risut ja oksat

Haravointijäte

Metalli

Puu, käsittelemätön

Sähkölaitteet

Jäteomenat (alle 200 l)

Muovipakkaukset

Puu, käsitelty

Tekstiilit, käyttökelpoiset

Kartonki

Paperi

Renkaat, vanteettomat

Vaarallinen jäte (alle 50 kg)

Kotitalouksien maksulliset jätteet Renkaat, vanteelliset

Sekajäte, palamaton

Sekajäte, palava

Lisäksi määrätyillä jäteasemilla vastaanotetaan seuraavia jätteitä: asbesti (maksutta alle 200 l), asfaltti, betoni- ja tiilijäte, erityisjäte, kannot, maa-aines, puupakkaukset, rakennusjäte (huom. pienkuormat rakennusjätettä otetaan vastaan sekajätteenä), rasvakaivojäte, romuautot, sadevesikaivojäte ja suurkuormat sekajätettä. Kotisivujemme hinnastoista löytyy tiedot eri jätteitä vastaanottavista jäteasemista.

PIENKUORMA on henkilö- tai pakettiautolla sekä mahdollisesti siihen liitetyllä peräkärryllä tuotu kuorma.

SUURKUORMA on kuorma-autolla tai traktorilla tuotu kuorma.

Suurkuormia vastaanotetaan vain Munkkaan jätekeskuksessa Lohjalla sekä tiettyjä jätelajeja Karjaalla, Hangossa ja Vihdissä.

19

Kiertävät keräykset 2019

Kiertävät keräykset

Sekä Itä- että Länsi-Uudellamaalla ovat jo vuosia kiertäneet vaarallisia jätteitä ja metalliromua keräävät autot. Itä-Uudellamaalla kiertää kesäisin keräyslautta, joka kerää saaristosta myös sekajätettä.

Otto kerää vaaralliset jätteet, Romulus metalliromut.

Aikataulut pysäkkitietoineen löytyvät myös osoitteesta www.rosknroll.fi sekä Itä- ja Länsi-Uudellemaalle jaetusta Rosk’n Rollin seinäkalenterista.

OTTO KERÄÄ MAKSUTTA kodin vaarallisia jätteitä, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, maalit, torjunta- ja puunsuoja-aineet, akut ja aerosolit.

OTTO-AUTOON VOI KERRALLA TUODA korkeintaan 200 litraa vaarallista jätettä (myös öljyä kanistereissa) / asukas. Jätteitä ei saa sekoittaa keskenään ja ne täytyy pakata suljettuun, ehjään pakkaukseen.

HUOM! Jätteitä ei saa jättää keräyspaikalle etukäteen. Tyhjät öljykanisterit ovat sekajätettä, eivätkä kuulu Otto-keräykseen.

ROMULUS OTTAA MAKSUTTA KYYTIINSÄ metallijätettä, esimerkiksi polkupyöriä ja auton osia, korkeintaan henkilöauton peräkärryllisen verran asiakasta kohti. Metalliset maali- ja liuotinastiat voi tuoda kuivina ja tyhjinä, samoin ruohonleikkurit pitää tyhjentää öljystä ja bensiineistä.

OTTO- JA ROMULUS-AUTOJEN KYYTIIN EI MAHDU: jääkaapit, televisiot tai muut sähkölaitteet, seka- ja rakennusjäte, kyllästetty puu tai asbestijäte. Yritysten vaarallisia jätteitä otetaan vastaan ainoastaan jäteasemilla.

20

Otto & Romulus Kevätkierros 6.–27.5.

RAASEPORI

MAANANTAI 6.5.2019

16.30–16.45

Snappertuna / paloasema Vanha Rannikkotie 658

17.15–17.45

Tammisaari / markkinapaikka Fleminginkatu

18.00–18.15

Trollböle / Vesterbyn kioski Kantatie / Trollbölentie

18.30–18.45

Österby / seurantalo Österbyntie 51

RAASEPORI

TIISTAI 7.5.2019

15.30–16.00

Prästkulla / seurojentalo Nitlaxintie 12

16.45–17.15

Bromarv / kesätori Vättlaxintie / Lillnäsintie

17.45–18.15

Tenhola / Tenholan tori Pitäjäntie 20

18.45–19.00

Hulta / Fylgia, ns-talo Trollshovdantie 29

HANKO

KESKIVIIKKO 8.5.2019

16.15–16.45

Kaupunki / Kappelisatama Kappelisatamantie

17.00–17.30

Kaupunki / vanha keksitehdas Santalantie 2

17.45–18.00

Täktom / koulu Täktomintie 432

18.30–19.00

Lappohja / SSAB tehdas Satamatie 56

INKOO

TORSTAI 9.5.2019

17.00–17.15

Degerby / kyläkauppa Degerbyntie

17.45–18.15

Inkoo kk / pienvenesatama Rantatie

18.45–19.00

Västankvarn Gård / alakoulua vastapäätä Västankvarnintie 398

RAASEPORI

MAANANTAI 13.5.2019

16.30–16.45

Pinjainen / KELMUn piha Ruukintie 10

17.15–17.30

Fiskari / tori Peltorivi

17.45–18.15

Pohja kk / tori Keskusraitti

18.45–19.00

Skarpkulla / museo Skarpkullantie 301

Otto- ja Romulus -keräykset tuotetaan perusmaksulla.

Kiertävät keräykset 2019

KESÄKIERROS  RAASEPORI

TIISTAI 14.5.2019

LOHJA

TIISTAI 21.5.2019

15.45–16.00

Backgränd / Seppälä Backgrändintie 660

16.15–16.45

Karjalohja / Sale Hakosenkuja 2

16.30–17.00

Mustio / kaupungin varikko Linderintien ja rautatien risteys

17.15–17.45

Sammatti / ekopiste Lönnrotintie / Leikkiläntie

17.30–17.45

Kaunislahti / ekopiste Kaunislahdentie 99

18.00–18.15

Karstu / koulu Karstuntie 1145

18.00–18.30

Bäljars / katsastusasema Tammisaarentie 55

18.45–19.00

Routio / Roution koulu Havumetsäntie 4

18.45–19.00

Lövkulla / kioski Dönsbyntie 7

19.15–19.30

Aurlahti / ekopiste Rantapuisto 23

SIUNTIO

KESKIVIIKKO 15.5.2019

16.30–16.45

Borgvik / seurantalo Itäinen Kuninkaantie 148

KARKKILA – VIHTI 16.15–16.30

Siuntio as / ekopiste Flemingintie / Åke Tottintie

Karkkila / tori Tammelantie

16.45–17.00

Niemenkylä / Björknäsin seurantalo Niemenkyläntie 922

Ahmoo / koulu Maikkalantie 51

17.15–17.30

Lappers / Västanlid seurantalo Bäcksintie 16

Haavisto / paloasema Vihtijärventie 647

17.45–18.00

Vihtijärvi / koulu Kouluntie 41

18.30–18.45

Haimoo / koulu Haimoontie 378

17.00–17.30 18.00–18.15 18.45–19.00

LOHJA

TORSTAI 16.5.2019

15.15–15.30

Kärkölä / kylätalo Kärköläntie 1387

16.00–16.15

Ikkala / Ikkalan koulu Koulutie 10 Leppäkorpi / työväentalo Leppäkorventie 1022

16.45–17.00 17.30–17.45 18.15–18.45 19.00–19.15

Nummi / entinen kunnantalo Siipoontie 1 Saukkola / St1-huoltoasema Sammatintie 1 Koisjärvi / koulu Retlahdentie 15

LOHJA

MAANANTAI 20.5.2019

15.45–16.15

Lohjansaari / Paavolan seurojentalo Pietiläntie 2

KESKIVIIKKO 22.5.2019

VIHTI

TORSTAI 23.5.2019

16.00–16.15

Olkkala Vakolantie 55

16.30–16.45

Vanjärvi / koulu Haagantie 15

17.00–17.15

Jokikunta / koulu Vanjoentie 29

17.45–18.15

Vihdin kk / linja-autoasema Helsingintie 26

18.45–19.00

Hiidenranta / Hiidenrannan koulu ja p.koti Tiesmäenkuja 6

VIHTI

MAANANTAI 27.5.2019 Otalampi / Ruskopirtti Vanha Porintie 661

16.45–17.15

Virkkala / ruotsinkielinen alakoulu Petter Forsströmintie 1

16.15–16.30

17.30–18.00

Ojamo / Citymarket (ekopiste) Ojamonharjuntie

16.45–17.15

Siippoo / Neste Vanha Porintie 1371

18.15–18.45

Keskilohja / KerabitPro Oy:tä vastapäätä Puistokatu 24

17.30–17.45

Ojakkala / Auto-Nyholm Lahdentie 1

19.00–19.30

Lohja as / Mäntynummen yhtenäiskoulu Mäntynummenkuja 5

18.00–18.30

Tervalampi / koulu Tervalammentie 408

19.45–20.00

Lieviö / seurantalo Muijalantie 374

19.00–19.15

Nummela / ABC Asemantie 2

Palveluhinnat yrityksille löydät kotisivuiltamme www.rosknroll.fi/hinnat/hinnastot/

21

Kiertävät keräykset 2019

 Tämäkin palvelu tuotetaan koti­talouksille jätehuollon perusmaksulla.

Otto & Romulus Kesäkierros 1.–17.7.

Kiitos kun noudatat ohjeita!

HANKO

MAANANTAI 1.7.2019

RAASEPORI

MAANANTAI 8.7.2019

17.00–17.15

Hanko / Hangonkylän satama Tiilitehtaantie

17.00 –17.30

Vättlax Vättlaxintie / Brinkbackantie

17.30–17.45

Hanko / Kappelisatama Kappelisatamantie

18.00–18.30

Bromarv / kesätori Vättlaxintie / Lillnäsintie

18.00–18.15

Hanko / Troolisatama Sunnantie

19.00–19.30

Tenhola kk / Tenholan tori Pitäjäntie / Itäinen Rengastie

HANKO – RAASEPORI

TIISTAI 2.7.2019

RAASEPORI – TIISTAI 9.7.2019 LOHJA

17.00–17.15

Lappohja / Lappohjan Laituri Matruusintie

17.00–17.15

Pohja / tori Keskusraitti

17.30–18.00

Lappohja / Predium Järnonsalmentie

17.45–18.00

Ansku / ent. tori Harabackantie / Antskogintie

18.30–18.45

Tammisaari / Pohjoissatama Pohjoinen rantakatu

18.15–18.30

Karjalohja / Topsail Veistämöntie 23

19.00–19.15

Tammisaari / Ormnäsin laituri Pursitie

18.45–19.00

Mustio / kaupungin varikko Linderintien ja rautatien risteys

RAASEPORI

KESKIVIIKKO 3.7.2019

INKOO

KESKIVIIKKO 10.7.2019

16.45–17.15

Sommaröstrand Sommarönranta 44

17.00–17.15

Fagervik / kahvila Fagervikintie / Fagervikin koulutie

17.30–18.00

Baggö / satama Baggöntie

17.45–18.00

Barölandet / Mövikenin satama Läntinen Baröntie

18.45–19.00

Gammelboda / lähiliikuntapaikan P-alue Kalliolahdentie 5

18.15–18.45

Orslandet / kauppa Valhallantie 21

INKOO – SIUNTIO

RAASEPORI

TORSTAI 4.7.2019

17.00–17.30

Sandnäsudd / laituri Sandnäsuddintie 372

17.00–17.30

17.45–18.00

Rösund / satama Rösundintie

Inkoon kk / pienvenesatama Rantatie

17.45–18.00

18.15–18.45

Box / kauppa Boxintie

Sonasund / Sonasundin laituri Sonasundintie

18.15–18.30

19.30–19.45

Höstnäs / laituri Höstnäsintie

Degerby / kyläkauppa Degerbyntie

18.45–19.00

Störsvik / kunnan venelaituri Störsvikintie

22

TORSTAI 11.7.2019

Otto- ja Romulus -keräykset tuotetaan perusmaksulla.

Usein kysyttyä

USEIN KYSYTTYÄ LAJITTELUSTA KARKKILA – LOHJA

MAANANTAI 15.7.2019

16.00–16.15

Karkkila / Vuotinaisen ekopiste Kovelontien ja Hiilikämpäntien risteys

16.45–17.00

Kärkölä / Kärkölän kylätalo Kärköläntie 1387

17.30–17.45

Pusula / Karisjärven entinen koulu Ahonpääntie 10

18.15–18.30

Hiidenniemi / pysäköintialue Valtatie 1 varrella

LOHJA

TIISTAI 16.7.2019

15.30–15.45

Karjalohja / koulu Koulukuja 10

16.00–16.30

Sammatti / entinen huoltoasema Lönnrotintie 49

17.00–17.30

Hormajärvi / Hiiden koulu Karstuntie 354

18.15–18.30

Lohjansaari / Paavolan seurojentalo Pietiläntie 2

VIHTI

KESKIVIIKKO 17.7.2019

17.00–17.30

Vihtijärvi / koulun piha Kouluntie 41

18.00–18.30

Vihti kk / linja-autoasema Helsingintie 26

Miten lajittelen muoviset kukkaruukut?

Kukkien ja taimien mukana tulleet muoviset ruukut voi lajitella pakkausmuovinkeräykseen. Suojaruukut, jotka ostetaan erikseen, ovat sekajätettä.

Mihin styroxi kuuluu?

Styroxipakkaukset ja esimerkiksi sähkölaitteen mukana tulevat styroxipehmusteet voi laittaa pakkausmuovinkeräykseen. Rakentamisessa käytettävät eristelevyt ovat sekajätettä.

Miten puhtaita keräykseen laitettavien pakkauksien täytyy olla?

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos pakkausjätteen voi säilyttää kotona hieman pidempään ilman hajuhaittoja, se on tarpeeksi puhdas. Jos pakkaus on kovin likainen eikä esimerkiksi huuhtelu kylmällä vedellä riitä, on ympäristön kannalta parempi, että pakkaus laitetaan sekajätteeseen.

Saako kartonkiastiaan laittaa putkilo­mallisia sipsi­purkkeja, joiden pohja on metallia?

Kyllä saa. Ja jos putkilossa on muovikansi, sen voi laittaa muovipakkausten keräykseen.

Voiko hiuslakkapullon laittaa metallinkeräykseen?

Tyhjät aerosolipakkaukset lajitellaan materiaalin mukaan, metalliset metallinkeräykseen. Pullot, joissa on vielä ainetta tai painetta jäljellä, tulee aina viedä vaarallisen jätteen keräykseen.

Miten lajittelen erilaiset lamput?

Led-lamput, energiansäästölamput ja loisteputket voi palauttaa liikkeisiin, joissa niitä myydään tai tuoda jäteasemalle (maksutta).

Ainoastaan halogeeni- ja hehkulamput kuuluvat sekajätteeseen.

Palveluhinnat yrityksille löydät kotisivuiltamme www.rosknroll.fi/hinnat/hinnastot/

23

Jäteasemilla asiointi

Jäteasemamme palvelevat Länsi-Uudellamaalla:

9 KARKKILA

7 PUSULA

VIHTI

8

6

LOHJA 1

KARJALOHJA

1 LOHJAN JÄTEKESKUS, MUNKKAA

SIUNTIO

Munkkaanmäki 51, puh. 020 637 7020 Avoinna: ma 7–19, ti–pe 7–18 ja la 9–12

KARJAA

4

2 HANGON JÄTEASEMA Suursuo, puh. 020 637 7025 Avoinna: ma 10–18, ti 10–17 ja ke 10–18, kesäisin (1.4.–31.10.) myös la 9–12

5 INKOO

3

RAASEPORI

TAMMISAARI

3 TAMMISAAREN JÄTEASEMA, HORSBÄCK

2

Insinöörintie 6, puh. 020 637 7027 Avoinna: ma 11–18, ti 11–16, ke 11–18, to–pe 11–16, kesäisin (1.4.–31.10.) myös la 9–12

HANKO

4 KARJAAN JÄTEASEMA

7 PUSULAN JÄTEASEMA

Furusvedintie, puh. 020 637 7024 Avoinna: ma, ke, pe 12–18, la 9–12

Pitkäsillantie 3, puh. 020 637 7028 Avoinna: ti, to 16–19, la 14–17

5 INKOON JÄTEASEMA

8 VIHDIN JÄTEASEMA, KOIVISSILTA

Inkoon Rannikkotie 1393, puh. 020 637 7023 Avoinna: ti, to 13–18, la 14–17

Kumpunotkolantie, puh. 020 637 7022 Avoinna: ti–pe 12–18, la 14–17

6 KARJALOHJAN JÄTEASEMA

9 KARKKILAN JÄTEASEMA, PITKÄLÄ

Sammatintie 330, puh. 020 637 7026 Avoinna: la 9–12, kesäisin (1.4.–31.10.) myös ke 16–18

Puhdistamontie, puh. 020 637 7021 Avoinna: ma, ke 14–18, la 9–12, kesäisin (1.4.–31.10.) ma, ke 14–19, la 9–12

Lauantaisin ei vaakapalveluja.

vinkkiä sujuvaan asiointiin Kotona

Jäteasemalla

1

Ota selvää jäteaseman aukioloajoista.

5

Seuraa jäteasemaopasteita ja noudata alueella nopeusrajoitusta.

2

Lajittele jätteesi, näin säästät rahaa ja luonnonvaroja.

Lajittelemalla vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja hyötyjätteet jää jäljelle maksullinen sekajäte. Jäteasemilla asiakas lajittelee sekajätteen palamattomaan ja palavaan sekajätteeseen.

6

Ilmoittaudu jäteasemanhoitajalle.

Näytä ja kerro, mitä jätettä tuot. Palveluun kuuluu kuorman tarkastus. Jäteasemanhoitaja varmistaa, että et maksa turhasta.

Jätekuorma hinnoitellaan tilavuuden tai kappalemäärän mukaan.

7

Maksa jäte ennen kuorman purkamista.

Maksuvälineenä käy pankki- tai luottokortti.

3

Pakkaa jätekuorma turvallisesti: kiinnitä kuorma hyvin ja merkitse pitkä kuljetus oikein. Hyvin pakattu ja lajiteltu kuorma nopeuttaa sen tarkastusta ja purkamista jäteasemalla. Vuokraa tarvittaessa peräkärry.

8

Saat jäteasemanhoitajalta ohjeet, minne eri jätteet puretaan.

9

Jäteasemilla on itsepalvelu, mutta neuvoja saat tarvittaessa. Isokokoisten tai raskaiden jätteiden purkamisessa autamme mahdollisuuksiemme mukaan.

4

Suuri osa jätteistä vastaanotetaan maksutta. Sekajätteen hinnoittelu on porrastettu 200 litran jälkeen alkavaa kuutiometriä kohti. Kuorma on edullisinta täyttää kokonaiseen kuutiometriin saakka.



Lohjan Munkkaan jäteasemalle on tuotu Ota ja jätä -kierrätyskontti. Sieltä asiakas voi ottaa mukaansa tai sinne voi jättää käyttökelpoista tavaraa (ei pienesineitä, tekstiilejä tai sähkölaitteita).

Lajitteluohjeet, vastaanottoehdot ja hinnastot löytyvät kotisivuiltamme: rosknroll.fi/kierratystieto/lajitteluohjeet/jateasemat/

24