Page 1

| Asiakaslehti 2018

Kesän Jäteopas! Ota talteen lehden keskeltä.

Bioroskis on kotikorttelin kohtaamispaikka 14

MUOVI KIERTÄMÄÄN MONESSA MUODOSSA TEKSTIILIT PÄÄLLÄ PITKÄÄN – JA SITTEN KIERRÄTYKSEEN 5

18

JULKINEN TIEDOTE


Anna alumiinin kiertää Pienistä metallivirroista kasvaa suuri paali. Kotitalouksista keräykseen viedyt juomatölkit, foliot, tuikkukuoret ja muut alumiinijätteet sulatetaan Kuusakosken Heinolan tehtaalla. Alumiini saa väliaikaisen olomuodon harkkona ja voi päätyä vaikka kännykkään. Metallia voi kierrättää lähes loputtomasti, ja uusiokäyttö kuluttaa vain vähän energiaa. Polttoon menevän sekajätteen seasta alumiini kannattaakin lajitella pois. Korkeassa lämpötilassa se höyrystyy ja tarttuu kiinni jätevoimalan tulipesän pintoihin.

2


5

14

26

2018

Pääkirjoitus 4 Muovi kiertämään monessa muodossa 5 Muovikassien kulutus kuriin 8 Muovi ja meret 8

Rosk’n Roll -palvelun tuottavat Rosk’n Roll Oy Ab ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy.

Rytmissä 9 Uutta opetusmateriaalia ympäristökasvatustyöhön 9 Haemme kuvia Rosk’n Rollin seinäkalenteriin 2019 10 Vaarallinen jäte konttiin 10 Rosk’n Roll auttaa taimenen ja helmipöllön elinoloja 11 Merkillinen Rosk’n Roll 11 Monilokero tehostaa tutkitusti kierrätystä 12 Ympäristöinsinöörin unelmatyö 13

Bioroskis on kotikorttelin kohtaamispaikka 14 Näin otatte käyttöön yhteisen biojäteastian 17

Tekstiilit päällä pitkään – ja sitten kierrätykseen 18 Vieraileva solisti: Punatakkinen tyttö 20

Jäteopas Kesä 2018 Asioi kanssamme verkossa – silloin kun sinulle sopii 21 Kierrätä lamput oikein

Otto ja Romulus: Kiertävät keräykset 22 Tuo keräyksiin vaarallista jätettä ja metalliromua

Neuvonnan vinkit 25 Pienet mutta vaaralliset

Jäteasemalle entistä enemmän 26 9 vinkkiä sujuvaan asiointiin 26 Jäteasemien yhteystiedot 27

Pidetään Uusimaa siistinä 28

Yhtiöt hoitavat pääosan omistajakuntiensa lakisääteisistä jätehuoltovelvollisuuksista.

JULKAISIJAT: Rosk’n Roll Oy Ab Munkkaanmäki 51, 08500 Lohja Vaihde: 020 637 7010 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Teollisuustie 4, 06150 Porvoo Vaihde: 020 637 7010 neuvonta@rosknroll.fi www.rosknroll.fi Länsi-Uudenmaan jätelautakunta roskaraati@roskaraati.fi Porvoon alueellinen jätelautakunta jatelautakunta@porvoo.fi

Ota talteen! TOIMITUS JA ULKOASU: Recommended | reco.fi TOIMITTAJAT: Tarja Salojärvi, Harri Palomäki, Timo Sormunen, Kaisa Halme, Sabina Lindström VALOKUVAT: Meeri Utti, Mika Latvala, Kaisa Halme, Rosk’n Roll ja Shutterstock PAINO: PunaMusta Rosk’n Roll -jätehuollon asiakaslehti jaetaan julkisena tiedotteena kaikkiin kotitalouksiin ja vapaa-ajanasukkaille Itä- ja Länsi-Uudellamaalla.

3


PÄÄKIRJOITUS

MITÄ MINÄ VOIN TEHDÄ KIERTOTALOUDEN HYVÄKSI? KIERTOTALOUS SOTKETAAN SANANA USEIN KIERRÄTYKSEEN. Kiertotaloudessa tuotteet suunnitellaan siten, että ne ovat kestäviä ja helposti kierrätettäviä. Käytetään mahdollisimman paljon uusiutuvia raaka-aineita ja vältetään hävikkiä. Tuotteiden korvaaminen palveluilla ja jaettu omistajuus ovat myös merkittävä osa oikeaa kiertotaloutta. Kiertotalous on koko talouteen, tuotantoon ja kulutukseen kohdistuva muutos, jonka tavoite on toimia järkevästi ja kestävästi raaka-aineita ja ympäristöä säästäen. Niin EU kuin Suomen hallituskin ovat sitoutuneet tähän vahvasti. Vaikka kiertotalouden painopiste on varsin kaukana tavallisen ihmisen jäteastiasta, jokainen meistä voi omilla valinnoillaan edistää siirtymistä aitoon kiertotalouteen. Kuluttajan päätökset vaikuttavat paljon siihen, mitä meille tarjotaan. Kannattaa kysyä ja valita kestävämpi vaihtoehto sekä harkita, voisiko esimerkiksi harvoin käytettävän työkalun ostamisen sijasta vuokrata tai teettää työn ammattilaisella. Jokapäiväisten ostosten joukossa ruokamme on ympäristövaikutuksiltaan merkityksellinen. Ruoan tuotannon ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin oikein lajitellusta biojätteestä saatavan energian ja mullan hyödyt. Ruokahävikin pienentäminen on tärkeimpiä kuluttajan ympäristötekoja. Jätteiden lajittelu ei sellaisenaan pelasta maailmaa. Kotitalouksien jätteiden lajittelu on kuitenkin viimeinen lenkki pelastaa kiertoon se osa materiaalista, joka on päätynyt meille kuluttajina jätteeksi. Mitä paremmin ohjaamme eri jätejakeet omaan keräykseensä, sitä enemmän saamme materiaalia hyödynnettäväksi. Kierrätyksen lisääminen kuuluu sekä EU:n kiertotalouspaketin että Suomen uuden jätehuoltosuunnitelman tavoitteisiin. Jokaisella meistä on mahdollisuus kantaa kortensa – tai ehkä pikemminkin lajitellut jätteensä – kiertotalouden kekoon, ja jäteyhtiösi Rosk’n Roll tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. Tästä lehdestä ja nettisivuiltamme saat käytännön tietoa ja vinkkejä oikeasta lajittelusta. Jukka Paavilainen, toimitusjohtaja, Rosk’n Roll

4


MUOVILLE UUSI ELÄMÄ

Muovi kiertämään

MONESSA MUODOSSA Pahvit, sanomalehdet, juomapullot ja tölkit kiertävät Suomessa kiitettävästi. Seuraava urakka on saada talteen myös muovipakkaukset. Kirittävää riittää, sillä esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat meitä tuplasti tunnollisempia. Teksti Timo Sormunen Kuvat Meeri Utti, Shutterstock

 5


MUOVILLE UUSI ELÄMÄ

MUOVIJÄTTEESTÄ ON TULLUT ONGELMA , jonka mittaluokkaan on herätty vasta tällä vuosikymmenellä. Pelkästään Euroopassa tuotetaan vuosittain 25 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta selvästi alle kolmannes päätyy kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Kierrätettävästä materiaalista ei tulevaisuudessakaan ole puutetta. Muovien tuotanto on 20-kertaistunut 1960luvulta, ja sen odotetaan edelleen tuplaantuvan seuraavien 20 vuoden kuluessa. Muovit hajoavat äärimmäisen hitaasti, joten ne ovat kasvava uhka luonnolle ja merten ekosysteemeille. Tähän haasteeseen on herätty myös EU:ssa, jossa tavoitteena on tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä, vähentää mikromuovien käyttöä sekä edistää muovituotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä. Samalla pyritään luomaan edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille. Kierrätysmuovien kysyntään ja käyttöön aiotaan niin ikään löytää uusi vaihde. Suunnitteilla on muun muassa koko EU:n laajuinen kampanja, jossa julkiset ja yksityiset toimijat sitoutuvat käyttämään tuotteissaan kierrätettyä muovia.

Kirittävää riittää Muovien keräyksen ja kierrätyksen ongelma on eri laatujen laaja kirjo. Teollisuuden kierrätysmuovia on hyödynnetty jo vuosikymmenten ajan, mutta kuluttajapakkausten keräyksessä otetaan vasta ensimmäisiä askeleita. Yksi tärkeä merkkipaalu osui vuoteen 2016, jolloin muovijätteelle tuli kaatopaikkakielto ja tuottajavastuu laajeni myös muovipakkauksiin. Tällä hetkellä Suomessa on noin 500 muovinkeräyspistettä, joita hoitaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Riihimäellä toimiva Fortum Waste Solutions (entinen Ekokem) on Suomen suurin sekalaisen muovijätteen jatkokäsittelijä ja uusiomuovin tuottaja. Sen hoiviin päätyvät myös Rosk’n Rollin toimialueen Rinki-ekopisteistä ja jäteasemilta kerättävät kuluttajapakkaukset sekä maatalouden ja teollisuuden käyttämät muovit. Viime vuonna Riihimäellä käsiteltiin kuluttajien muovijätettä noin kuusi miljoonaa kiloa. Tänä vuonna määrän ennakoidaan kasvavan tehostuvan keräyksen ansiosta noin kolmanneksella. Muovijätteen määrä on Suomessa vuosittain noin 15 kiloa asukasta kohden, josta kerätään talteen noin kilo. Vastaava määrä esimerkiksi Ruotsissa on viisi kiloa. ”EU:n tavoite on lisätä muovin kierrätystä 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kirittävää riittää, mutta onneksi asenteet ovat muuttumassa ja keräysjärjestelmä saatu toimivammaksi”, tuotelinjan päällikkö Mikko Koivuniemi kertoo. Riihimäellä valmistettu uusiomuovi kiertää valtaosin muovikasseiksi, sadevesi- ja viemäriputkiksi, eristeiksi ja kalvopakkauksiksi. Esimerkiksi muovikasseista 90 prosenttia tehdään kierrätysmuovista.

6

”Keräysmuovin laatu ja puhtaus paranevat koko ajan tietämyksen myötä. Eikä likaisempi muovipakkaus mene täysin hukkaan sekajätteissäkään, silloin se vain hyödynnetään energiantuotannossa”, Koivuniemi opastaa.

Orthex kierrättää kaiken Lohjalla toimiva Orthex Group on suomalaisen muoviteollisuuden pioneereja. Vuonna 1956 perustetun yhtiön tuotekirjoon kuuluvat muun muassa keittiö- ja pakasterasiat, korit, laatikot ja lukuisat lasten tuotteet. Yhtiö on panostanut jo vuosien ajan myös kierrätykseen ja materiaalin hyötykäyttöön. Kaikki tuotannosta jäävät leikkuu- ja valutähteet käytetään uudelleen, ja tehtaanmyymälä ottaa vastaan myös kuluttajien vanhoja muovituotteita. ”Tavoitteena on minimoida materiaalihukka ja käyttää kaikki mahdollinen hyödyksi uusissa tuotteissa”, toimitusjohtaja Alexander Rosenlew kertoo. Kierrätysmuovista syntyy Lohjalla muun muassa saaveja, ämpäreitä, kukkaruukkuja ja säilytyslaatikoita. Sen osuus on tällä hetkellä noin kymmenen prosenttia, mutta nousee lähivuosina selvästi. Tavoitteena on päästä 20 prosenttiin viimeistään vuonna 2020. ”Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki kukkaruukut, parvekelaatikot ja monet muutkin tuotteet valmistetaan vuosikymmenen vaihteessa kierrätysmuovista. Kierrätys on keskeinen osa koko alan tulevaisuutta, ympäristövastuuta ja materiaalitehokkuutta”, Rosenlew tiivistää. Samalla hän uskoo, että tiivistyvän tuotekehityksen ansiosta uusiomuovi löytää aikanaan tiensä myös moniin muihin tuotteisiin, kuten ruuanlaitto- ja ruokailuvälineisiin.


MUOVILLE UUSI ELÄMÄ

Kierrätysmuovien kysyntään ja käyttöön aiotaan löytää uusi vaihde.

Rosk’n Roll vahvasti mukana Muovinkeräyksen tehostaminen on vahvasti myös Rosk’n Rollin agendalla. Ringillä on Itä- ja Länsi-Uusimaalla yhteensä 25 muovinkeräyspistettä – lännessä 15 ja idässä 10. Monien asiakkaiden mielestä keräyspisteitä on kuitenkin edelleen liian vähän, ja palvelupäällikkö Marko Printz on samoilla linjoilla. Ringin ekopisteet ovat hyvillä paikoilla, mutta nykyistä useammalle tarvittaisiin myös muovin keräyskontteja. Näin toteutuisi tuottajavastuukin nykyistä paremmin. ”Osalla asiakkaista oli heti keräysten alkaessa isot määrät muovipakkauksia. Niinpä päätimme laajentaa muovinkeräystä omille jäteasemille”, Printz kertoo. Jäteasemilla noudatetaan samoja lajitteluohjeita kuin Ringin pisteissä. Lajittelu muiden jätejakeiden tuonnin yhteydessä on koettu hyväksi palveluksi, ja tietoisuuden lisääntyessä myös muoveja on kertynyt enemmän.

Isännöitsijät saavat keväällä tietoa vapaaehtoisesta kiinteistökohtaisesta muovinkeräyksestä. Rosk’n Rollilla on käynnissä myös monilokerokokeilu. Hankkeessa mukana olevilla noin 200 asuinkiinteistöllä on käytössään kaksi monilokeroastiaa, ja muovipakkaukset ovat yksi kerättävä materiaali. ”Kerätty muovi on hyvälaatuista ja määrät korkeita. Muovia on saatu talteen puolen vuoden tulosten perusteella reilusti yli 10 kg asukasta kohti. Homma toimii, kun lajittelu tehdään helpoksi ja asiakkaat ovat motivoituneita”, Printz tiivistää. Vireillä on myös vapaaehtoinen kiinteistökohtainen muovinkeräys, jonka tiimoilta ollaan kevään kuluessa yhteyksissä isännöitsijöihin. Isännöitsijä voi ilmoittaa taloyhtiön mukaan keräykseen ottamalla yhteyttä Rosk’n Rollin asiakaspalveluun. ”Varsinkin isommissa kiinteistöissä ja taloyhtiöissä voidaan tällä tavoin vähentää sekajäteastioiden määrää ja tuoda tilalle keräysastia pakkausmuoville”, Printz kertoo.

7


MUOVILLE UUSI ELÄMÄ

MUOVIKASSIEN KULUTUS KURIIN ARKISTA MUOVIKASSIA käytetään keskimäärin 25 minuuttia, mutta niiden hajoaminen luonnossa kestää jopa satoja vuosia. Suomalainen kuluttaja ostaa kaupasta viitisenkymmentä muovikassia vuodessa, ja EU-direktiivin tavoite on vähentää kulutusta 40 kassiin vuodessa. Monessa muoti- ja kodintarvikeliikkeessä muovikassit tulivat maksullisiksi viime syksynä, ja pudotus on ollut roima. Esimerkiksi Sokos-tavaratalojen 60 prosentin vähennyslukemia on kirjattu myös muualla. ”Kuukausitasolla kassien menekki väheni satoja tuhansia kappaleita, ja Hullujen Päivien aikana menekki laski puoleen”, Stockmannin yhteiskuntavastuupäällikkö Johanna Stenbäck kertoo. Samalla yhtiö on lisännyt vastuullisemmista vaihtoehdoista kertovaa myymäläviestintää ja alkanut suositella kestokassia parhaana vaihtoehtona. Myös pienin kassikoko on vaihdettu muovista paperiseksi. One Bag Habit – ruotsalaisten muotitalojen yhteinen ostoskassien vähennyskampanja – laajentui Suomeen, Baltiaan ja Isoon-Britanniaan tämän vuoden alussa. Kampanjassa ostoskassien tuotot lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

MUOVI JA MERET MERISSÄ OLEVAN roskan ja tuotetun muovin määrät kulkevat käsi kädessä. Muovin osuus Itämeren rannoilta kerätystä roskasta vaihtelee 30–80 prosentin välillä. Luonnossa muovit ovat ympäristöriski, sillä ne ovat pitkäikäisiä, hajoavat pienemmiksi hiukkasiksi ja voivat sisältää haitallisia kemikaaleja. Suurimpia roskien päästölähteitä ja kulkeutumisreittejä ovat huonosti hoidetut kaatopaikat, hulevedet, jätevedenpuhdistamot, roskaaminen sekä laiton roskien dumppaus. Mereltä peräisin olevat roskat syntyvät lähinnä liikenteestä, kalastuksesta ja vesiviljelystä. Hajoavasta muoviroskasta lähtöisin oleva mikroroska on erityisen haitallista, koska se päätyy kokonsa puolesta esimerkiksi lintujen, kalojen ja selkärangattomien ravinnoksi. Mikromuovit saattavat lisäksi toimia kuljettajina erilaisille vieraslajeille ja taudinaiheuttajille. Lähde: Syke

Tietoa muoveista: • EU:ssa muovin uudelleenkäyttö ja kierrätys on melko vähäistä. Alle 30 prosenttia EU:n alueella syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten. Tästä osa viedään EU:n ulkopuolisiin maihin. • EU-maiden muovijätteestä 31 prosenttia päätyi kaatopaikoille ja 39 prosenttia poltettavaksi vuonna 2015. Suomessa orgaanisen jätteen, kuten muovien, sijoittaminen kaatopaikalle on kielletty. • Suurin osa EU:n muovijätteestä on peräisin pakkauksista. • Kierrätysmuovin käyttö on vähäistä (6 % muovin käytön tarpeesta). Lähde: Ympäristöministeriö

Näin pienennät muovijälkeäsi: • Vähennä kulutustasi ja suosi viisaasti pakattuja tuotteita • Mieti tuotteen koko elinkaari – tee sijoitus pidemmäksi ajaksi • Lajittele myös muovit, jos siihen on mahdollisuus • Muuta ajatteluasi: muovikin voi olla raaka-ainetta! • Kanna vastuusi muovista roskikseen saakka; älä jätä roskia luontoon!

8


RYTMISSÄ

UUTTA OPETUSMATERIAALIA

YMPÄRISTÖKASVATUSTYÖHÖN Teksti Sabina Lindström Kuva Meeri Utti Kuvitus Tarja Petrell

Rosk’n Rollin ympäristökouluttajat Sabina Lindström (oik) ja Rakel Allén jakavat Otto ja Ronja kierrättävät -materiaalia Itä- ja Länsi-Uudenmaan kouluihin.

UUDESTA OTTO JA RONJA KIERRÄTTÄVÄT -opetuskansiosta löytyy helposti tietoa jätehuollon eri osa-alueista, kuten jätteiden vähentämisestä, lajittelusta, vaarallisista jätteistä ja sekajätteistä. Kansion tarkoitus on tukea kestävään kehitykseen kannustavaa kasvatusta, ja se soveltuu peruskoulun 1.–6. luokkien opetukseen. Materiaalissa on runsaasti kuvia ja eritasoisia tehtäviä eri oppiaineiden tunneille. Jokaisen tehtävän alussa kerrotaan viitteellinen kohderyhmäikä sekä oppiaine, jonka tunnille aineisto sopii. ”Kansiosta löytyy esimerkiksi jätteiden seurantatehtäviä, laskutehtäviä, sanaristikoita ja yhdistelmätehtäviä sekä hauskoja tuunaus- ja askarteluvinkkejä”, kertoo Rosk’n Rollin ympäristökouluttaja Sabina Lindström.

Opettaja, tilaa maksuton kansio koulusi käyttöön tai tutustu sähköiseen materiaaliin osoitteessa rosknroll.fi/opetuskansio Jätejenginuket saa lainata päiväkotiin tai kouluun. Nukkeja voidaan käyttää ympäristökasvatuksen työkaluina. Laina-aika on yleensä yksi viikko. Ota yhteyttä: neuvonta@rosknroll.fi

Koululaisten Kierrätysexpertti-kilpailu huipentuu toukokuussa Alkukilpailu järjestettiin huhtikuussa Länsi- ja Itä-Uudenmaan 4.-luokkalaisille, ja se toteutettiin sähköisenä tietokilpailuna. Kilpailun opetusmateriaalina toimi uusi Otto ja Ronja kierrättävät -kansio. Loppukilpailuun pääsivät molemmilta alueilta alkukilpailun viisi parasta joukkuetta. Vauhdikkaat loppukilpailut järjestetään toukokuussa Lohjan Munkkaan ja Porvoon Domargårdin jätekeskuksissa. ”Loppukilpailuissa on luvassa käytännön tehtäviä, ja nopeus ratkaisee voittajan”, paljastaa Rosk’n Rollin ympäristökouluttaja Rakel Allén. Kierrätysexpertti-kilpailu on osa Rosk’n Rollin neuvontatyötä, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta jätehuollosta, lajittelusta ja kierrätyksestä. ”Kilpailun avulla haluamme motivoida lapsia jätteiden lajitteluun”, sanoo Allén.

9


RYTMISSÄ

Haemme kuvia Rosk’n Rollin seinäkalenteriin 2019

Kuvittaako sinun otoksesi seuraavaa kalenteria?

HAEMME KUVIA, joiden aihe on luontonähtävyys, esimerkiksi häkellyttävän kaunis maisema, mystinen metsä tai kummallinen kivilohkare. Kuvan tulee olla Länsi- tai Itä-Uudeltamaalta, ja toivomme otoksia kaikilta vuodenajoilta. Jotta kuvan voi julkaista seinäkalenterissa, sen tulee olla vaakamallinen ja resoluutioltaan vähintään 300 dpi. Arvomme kuukausittain palkinnon kaikkien edellisen kuukauden aikana kuvan osoitteeseen neuvonta@rosknroll.fi lähettäneiden kesken.

Vaarallinen jäte konttiin VAARALLISEN JÄTTEEN kaapin käyttö on helppoa. Nouda kaapin tai kontin avain läheisen huoltamon, kaupan tai kahvilan kassalta niiden aukioloaikoina. Lajittele jätteet kaapin ohjeistuksen mukaisesti. Kaapeissa ja konteissa vastaanotetaan muun muassa aerosoleja, akkuja, jäteöljyä, maalijätettä, torjuntaaineita, emäs-, happo- ja liuotinaineita sekä jäähdytinnesteitä. Kaappeihin ja kontteihin ei saa jättää muita jätteitä, esimerkiksi sähkölaitteita tai asbestia. Suuremmat erät vaarallista jätettä voi viedä jäteasemille niiden aukioloaikoina. Vaarallisen jätteen vastaanotto on kotitalouksille maksutonta kaapeissa ja konteissa, kiertävissä keräyksissä sekä jäteasemilla. Länsi-Uudellamaalla vaarallisen jätteen kaappeja ja kontteja on kolmetoista ja Itä-Uudellamaalla kolme.

Vastaanottopaikan sijainnin voit katsoa osoitteesta www.rosknroll.fi/vastaanottopisteet/ hae-vastaanottopiste/

10


RYTMISSÄ

ROSK’N ROLL AUTTAA TAIMENEN JA HELMIPÖLLÖN ELINOLOJA

SUOMENLAHDEN UHANALAISTEN meritaimenkantojen elvyttäminen edellyttää tiivistä, sitoutunutta ja pitkäjänteistä yhteistyötä muun muassa vapaaehtoisten, kalatalousja ympäristöviranomaisten kesken. Inkoon Ingarskilanjoessa Länsi-Uudellamaalla on oma geneettinen taimenkantansa, jonka aikuiset asustavat lähisaariston vesillä. Sieltä ne nousevat kutemaan Ingarskilanjokeen. Emokalat eivät ole muutamaan vuoteen päässeet kalaportaista myllyalueen yläpuolisille jokialueille, joten on entistä tärkeämpää edistää taimenen lisääntymistä joen alajuoksulla. Ingarskilanjokea on kunnostettu 80-luvulta lähtien. Viime vuosina Pro Inkoo ry on tehnyt kunnostusta talkootyönä. Talkoojoukot ovat muun muassa raivanneet ja niittäneet ruovikoita, saramättäitä ja muuta kasvillisuutta. Jokeen on luotu vaelluskaloille kutu- ja poikasalueita sekä kasvu- ja talvehtimisalueita kiviä ja soraa lisäämällä. Kalojen vaellusmahdollisuuksia on parannettu joen virtaus- ja syvyysvaihtelua lisäämällä. Muun muassa soran hankintaan Pro Inkoo ry on saanut tukea rahoittajilta, joiden joukossa on Rosk’n Roll Oy Ab.

Pro Inkoo ry:n 6–15 hengen talkoojoukko on tehnyt pitkäjänteistä työtä meritaimenen ja muiden vaelluskalojen kutupaikkojen kunnostamisessa Ingraskilanjoessa.

Puolimatkassa helmipöllön kotimetsään ITÄ-UUDENMAAN ALUEELLA on yhä vähemmän luonnonmukaista metsää esimerkiksi helmipöllön asuttavaksi. Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys onkin aloittanut kampanjan, jossa hankitaan metsä suojeltavaksi. Kampanjassa kerätään rahaa ja etsitään itäiseltä Uudeltamaalta suojeltavaksi kelpaava metsäkohde sekä myötämielinen metsän myyjä. Varoja helmipöllön kotimetsään on kerätty muun muassa tukikortteja, kynttilöitä ja helmipöllön pönttöjä myymällä. Kotimetsän hankintaan tavoitellusta 30 000 euron summasta on yli puolet koossa. Suojelumetsän rahoittamiseen ovat lähteneet mukaan sekä yksityiset että yritykset. Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelua tuottava Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on yksi lahjoittajista.

MERKILLINEN ROSK’N ROLL SUOMALAISEN TYÖN LIITTO myönsi toukokuussa 2017 Rosk’n Rollille Yhteiskunnallinen yritys -merkin. Merkki voidaan myöntää yritykselle, jonka ensisijainen tavoite on ratkaista yhteiskunnallisia tai ekologisia haasteita ja joka käyttää myös vähintään puolet voitostaan tähän. ”Merkki on tunnustus toimintamme vastuullisuudesta. Yhteiskunnallisen välttämättömyyspalvelun tuottajana kannamme vastuuta alueemme ympäristöterveydestä”, sanoo toimitusjohtaja Jukka Paavilainen. Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu on nyt myös tavaramerkki – eli tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen valmistamat tai tuottamat palvelut muiden yritysten vastaavista. Sekä Rosk’n Rollin nimi että kuviotunnus ovat alkuvuodesta 2017 lähtien nauttineet tavaramerkin suojaa.

11


RYTMISSÄ

Monilokero tehostaa tutkitusti kierrätystä

Jätteiden kierrätystavoitteet kiristyvät selvästi tulevina vuosia, mikä pakottaa kehittämään myös keräysjärjestelmää. Rosk’n Roll on viime kesästä lähtien tutkinut kotitalousjätteiden kierrätysasteen nostamista laajennetulla kahden astian monilokeropalvelulla. Monilokeroastia on pienkiinteistöille tarjolla oleva vaihtoehto sekajätehuollon järjestämiseen. Teksti Timo Sormunen Kuva Meeri Utti

TAVALLISESSA MONILOKEROPALVELUSSA lajitellaan nelilokeroiseen astiaan sekajäte, kartonki, metalli ja lasi. Lisäksi palveluun on voinut liittää paperiastian. Ensi kesään jatkuvassa kokeilussa 200 sipoolaista ja porvoolaista omakotitaloa on saanut kaksi nelilokeroastiaa sekä pikkulokerikon. Ensimmäiseen astiaan on lajiteltu sekajäte, pakkauslasi, metalli sekä pakkausmuovi ja toiseen biojäte, kartonki, poistotekstiilit ja paperi. Pikkulokerikko on varattu pienille sähkölaitteille, pienakuille ja paristoille.

Tavoitteena kustannustehokas keräyspalvelu ”Ympäristöministeriön tuen ohella kokeilua on rahoitettu jäteyhtiön tuotekehitystyönä. Osallistujat ovat saaneet kymmenen jätteen keräyspalvelun tavallisen monilokeropalvelun hinnalla”, Itä-Uudenmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Vesa Heikkonen kertoo. Käyttökokemusten pohjalta rakennetaan uusi monilokerokonsepti, joka korvaa nykyisen monilokeropalvelun. Nykyiset monilokeroasiakkaat ja kokeiluun osallistuvat voivat halutessaan jatkaa uudessa palvelussa, jota tarjotaan toki muillekin asiakkaille. ”Tavoitteena on mahdollisimman toimiva ja kustannuksiltaan kohtuullinen palvelu. Tärkein kohderyhmä ovat omakotiasujat, ja mallia voi levittää myös muualle Suomeen”, Heikkonen lisää.

12

Kierrätysprosentit selvään nousuun Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti on nyt 42 (v. 2016). EU:n uuden kiertotalouspaketin myötä tavoite nousee 55 prosenttiin vuonna 2025 ja kiristyy siitä vielä 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Vuodenvaihteessa kerättyjen tulosten mukaan noin 75 prosenttia monilokerokokeiluun osallistuvien kotien jätteistä lajiteltiin materiaalihyötykäyttöön ja noin neljännes sekajätteisiin eli energiahyötykäyttöön. ”Suomalaisen keskivertotalouden kokonaisjätemäärästä noin 40 prosenttia on lajiteltua hyötyjätettä ja noin 60 prosenttia sekajätettä. Eli lokerikoilla on päästy selvästi parempiin tuloksiin”, palvelupäällikkö Tuija Klaus kiittelee. ”Monilokerokokeilijat eivät ole kokeneet lajittelua vaikeaksi. Eniten askarrutti muovin keräys ja kuinka puhdasta sen pitää olla”, Klaus tiivistää. Kokemusten pohjalta pohditaan, kuinka moneen astiaan ja minkäkokoisiin lokeroihin jätteitä tulevaisuudessa kerätään. Kovin moneen eri variaatioon ei ole mahdollisuuksia, mutta pientä valinnan vapautta pyritään tarjoamaan. ”Pakkausmuovin keräys tulee joka tapauksessa osaksi monilokerokeräystä. Se on biojätteen ohella jätelaji, jota monet haluavat lajitella”, Klaus kertoo.


RYTMIRYHMÄ

Ympäristöinsinöörin unelmatyö Kitkattomasti pyörivä jäteasema on yksi kiertotalouden keskipisteistä. Kenttätyönjohtaja Johanna Hynynen huolehtii, että oikea jäte päätyy jäteasemalla oikeaan paikkaan ja kierrätysfilosofia tulee tutuksi myös seuraaville polville. Teksti Timo Sormunen Kuva Meeri Utti

MONI MEISTÄ HAAVEILEE työstä, jossa jokainen päivä on vähän erilainen. Lohjan Munkkaan jäteaseman kenttätyönjohtaja Johanna Hynynen on päässyt varsin lähelle tätä tavoitetta. Ja vaikka tittelissä komeilee johtaja, ympäristötekniikan insinööri ei suinkaan piiloudu työpöytänsä taakse. Energinen kiertotalousekspertti hallitsee niin laskutuksen, jätteiden vastaanoton ja punnituksen kuin perinteisen asiakaspalvelun. Hynynen kiertää aika ajoin myös kouluissa ja taloyhtiöissä kertomassa kierrätyksen tärkeydestä. ”Lapset ovat todella vastaanottavaisia, mutta asenteet ovat muuttuneet huomattavasti positiivisemmiksi myös vanhemman väen keskuudessa”, kenttäjohtaja kertoilee. Varsinkin iäkkäille asiakkaille jäteasema kuuluu olevan todellinen ihmetyksen aihe. ”Monilla mielikuvat ovat ajalta, kun kaatopaikoilla oli vielä valtavat jätekasat, melkoiset hajuhaitat ja koko alueen ympärillä sankat lokkiparvet. Ne ovat kierrätyksen ja hyötykäytön ansiosta pitkälti kadonneet”, hän selvittää.

Oikeaan osunut ammatinvalinta Hynynen, joka on päätynyt Lohjalle Pohjois-Savon sydänmailta Iisalmesta, työskenteli ennen Rosk’n Rollia Paperinkeräys Oy:ssä. Työuralla kiertotalous on tullut entistä tutummaksi. Samalla on vahvistunut tunne, että omat opinnot ja ammatinvalinta ovat osuneet nappiin. ”Kiertotalous on käytännössä jo nyt iso osa meidän jokaisen arkea, ja tulevaisuudessa sen merkitys vain korostuu. Tässä tuntee olevansa ihan oikealla alalla ja suorastaan

unelma-ammatissa. Lisänä on loistava työyhteisö, joka puhaltaa yhteen hiileen ja tuuraa tarpeen mukaan toisiaan”, Hynynen kiittelee. Talvikaudella jäteasemalla on hieman hiljaisempaa kuin muina aikoina. Lumien sulaminen tuo pihatyöt sekä jäteasemalle vipinän. ”Talven jäljiltä puutarhan, pihan ja kesämökin kunnostajia sekä taloyhtiöiden talkooväkeä on silloin portilla jonoksi asti. Asioinnin nopeuttamiseksi roskakuorma kannattaa lajitella jo etukäteen kotona”, Hynynen opastaa.

Lomallakin lajitellaan Vaan millaista on ympäristöosaajan oma arki? Pystyykö alan ammattilainen rentoutumaan edes lomalla, jos kyläpaikassa tai vuokramökissä ei ole jätteiden lajittelumahdollisuutta? Hynynen kuittaa kysymykset naurun säestyksellä. ”Kotona olen toki tarkka, että oikea jäte päätyy oikeaan paikkaan, ja samoja asioita tarkkailee myös loma- ja kyläreissulla. Näissä asioissa on menty eri puolilla Suomea paljon eteenpäin. Joskus lajittelusta on tingittävä, jos siihen ei ole mahdollisuutta. Omaatuntoa rauhoittelen sillä, että lomalla kyse on usein vain muutamasta päivästä.” Moni ottaa kiireisen päivän päätteeksi töitä mukaan kotiin. Hynysen kohdalla homma toimii toiseenkin suuntaan: aamulla mukaan lähtee joskus työdokumenttien lisäksi vaikkapa kartonkijätepussi kotikeittiöstä.

13


ELINKAARIA

14


BIOROSKIS ON KOTIKORTTELIN KOHTAAMISPAIKKA Takavuosina tavattiin naapureita postilaatikolla, nyt kuulumisia vaihdetaan bioroskiksella. Kävimme tutustumassa neljän omakotitalon biokimppaan Vihdin Vääkilässä. Teksti Timo Sormunen Kuvat Mika Latvala

TUTTU JUTTU MONESSA HUUSHOLLISSA. Juuri kun käsissä on biojätteisiin päätyvä hedelmä, kattilallinen kuorittavia perunoita tai kahvinkeittimeen unohtunut suodatinpussi, tarjoaa keittiön kaapin takana lymyilevä roskis epämiellyttävän yllätyksen. ”No niinpä tietysti. Olisi sittenkin pitänyt napata mukaan aamulla töihin lähtiessä”, vihtiläinen Esa Kukkasniemi huokaa. Sormet solmivat näppärästi roskapussin suuaukon kiinni. Sitten vain nuttu päälle, kengät jalkaan ja suunta kohti naapuritalon pihamaata. Viitisenkymmentä metriä reipasta kävelyä kotikadulla, koukkaus omakotitalon kulmalle, bioroskiksen kansi auki ja pussukka odottamaan matkaa eteenpäin. Kukkasniemi ei suinkaan heitä omia roskiaan naapurin boksiin tämän tietämättä. Vihdin keskustan kupeessa Vääkilässä naapurustolla on näet käytössään neljän omakotiasukkaan kimppa, jossa bioastian kustannukset jaetaan käyttäjien kesken. ”Tämä on ihan loistavasti toimiva systeemi. Yksittäisessä omakotitalossa biojätettä syntyy usein niin vähän, ettei omalle erilliselle keräysastialle tule riittävästi täyttöastetta. Samalla se sitten helposti jää myös hankkimatta”, Kukkasniemi selvittää.  15


ELINKAARIA

Kätevää ja kustannustehokasta Vääkilän asuinalue on rauhallista omakotialuetta, joka on pääosin rakentunut 10–15 vuotta sitten. Kukkasniemi on itsekin yksi alueen silloisista ”uudisasukkaista”: vaalea omakotitalo valmistui 2005. ”Meillä oli tällainen biokimppa myös edellisessä asuinpaikassa, joten tätä oli hyvien kokemusten pohjalta helppo perustella”, Kukkasniemi toteaa. Samalla hän muistuttaa alempien kustannusten ja vaivattoman lajittelun ohella muistakin eduista. ”Tässä tulee roskisreissulla tehtyä pieni ulkolenkki ja vaihdettua joskus kuulumiset myös naapurin kanssa. Ennen tavattiin postilaatikolla, nyt bioastialla”, hän naurahtaa. Biokimppa on Kukkasniemen mukaan sitonut naapurustoa muutenkin yhteen. Ja jonkun muuttaessa pois on kimppaan löytynyt nopeasti uusi tulokas. ”Kesällä meillä on osakkaiden grillijuhla, joka on vuoden ehdoton huipennus”, Kukkasniemi virnistää.

Luonnollinen osa arkea Siviilityössään kirkkonummelaisen alakoulun rehtorina Kukkasniemen on oltava ympäristö- ja kierrätysasioissa muutoinkin ajan hermolla. Kyseiset teemat tulevat nykypäivänä vastaan eri oppiaineiden ohella myös koulujen omassa arjessa. ”Lapset ja nuoret ovat näistä asioista ihan aidosti kiinnostuneita ja myös huolissaan. Kyllä meidän aikuisten on tässä kohtaa näytettävä heille oikeaa ja kestävää esimerkkiä”, Kukkasniemi muistuttaa. Hänelle itselleen arkisten kotitalousjätteiden lajittelu ja kierrätys ovat olleet itsestään selviä asioita jo 1980-luvulta lähtien – siis ajalta, jolloin niihin ei vielä edes kiinnitetty paljoa huomiota. ”Kyllä tämä periaate iskostui mieleen jo omilta vanhemmiltani. Lasit, pahvit, paperit ja biojätteet on pantu meidän huushollissa aina erikseen ja viety asianmukaisiin keräysastioihin. Jonkun mielestä se voi olla vaivalloista, minä olen toista mieltä”, Kukkasniemi toteaa.

16


Muutos alkaa omasta itsestä Samaan hengenvetoon rehtori tunnustaa, että yksittäisen kansalaisen ekologinen elämäntapa voi tuntua maailmassa päivittäin syntyvän jätevuoren rinnalla mitättömältä ja jopa hyödyttömältä. Luovuttaa ei kuitenkaan saa, Kukkasniemi muistuttaa. ”Pienilläkin teoilla on aina merkitystä. Itse haluan toimia niin, että säästän tätä arvokasta luontoa seuraaville polville.” Ja sen verran lajittelu on miehellä jo verissä, että katse hakee juomapulloille ja pakkausroskille oikeaa keräysastiaa myös ulkomaanreissuilla. ”Olimme muutama vuosi sitten Disney Worldissa Floridassa, ja siellä päivittäin syntyvän jätteen määrää saattoi vain ihmetellä. Toivottavasti ongelmaan herätään tosissaan myös Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisissa maissa”, Kukkasniemi pohtii.

”Pienilläkin teoilla on aina merkitystä. Itse haluan toimia niin, että säästän tätä arvokasta luontoa seuraaville polville.”

NÄIN OTATTE KÄYTTÖÖN YHTEISEN BIOJÄTEASTIAN BIOKIMPPA KANNATTAA: yhteisen biojäteastian käyttö tai biojätteen kompostointi tuovat säästöjä jätehuoltokustannuksiin, koska sekajäteastian tyhjennysväliä voidaan sen jälkeen pidentää. • Biojätteen erilliskeräys on järjestetty kaikkiin vähintään viiden huoneiston taloyhtiöihin. Taajama-alueella pientalonaapurusto voi liittyä biojätekeräykseen yhteisellä jäteastialla. Biokimpan jäsenet sopivat keskenään käytännön järjestelyistä ja käytön periaatteista. • Yhteiselle biojäteastialle nimetään vastuuhenkilö, joka tekee kirjallisen ilmoituksen esimerkiksi sähköisen asioinnin kautta osoitteessa www.rosknroll.fi tai sähköpostitse: asiakaspalvelu@rosknroll.fi. Ilmoitukseen tarvitaan muun muassa yhteistä jäteastiaa käyttävien nimet ja osoitteet sekä yhteisen astian sijainti. • Yhteisen biojäteastian voi vuokrata Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelulta. • Vastuuhenkilö ilmoittaa Rosk’n Rollille, jos yhteiselle jäteastialle tulee uusia käyttäjiä tai aiempia jää pois. • Tyhjennysmaksu määräytyy sen mukaan onko yhteisastialla käyttäjiä yli vai alle 9 asuntoa. Yhteisen jäteastian käyttäjät sopivat keskenään siitä, miten maksu jaetaan jäsenten kesken. Jokaisen jäsenen on mahdollista saada oma lasku.

17


FAKTA

PIENENNÄ TEKSTIILIJALANJÄLKEÄSI

Tekstiilit päällä pitkään – ja sitten kierrätykseen KUINKA VÄHENTÄÄ TEKSTIILIJÄTETTÄ? Tulevaisuudessa sitä voidaan hyödyntää yhä enemmän uusiomateriaalina – tähän haetaan uusia ratkaisuja ja materiaalin käyttäjiä. Sekajätteeseen laitettua tekstiiliä taas voidaan käyttää lämmön ja energian tuottamiseen, mutta silloin tuote on ikuisesti pois kierrosta ja uuden valmistaminen kuluttaa jälleen luonnonvaroja. Vähiten kuormitat ympäristöä, kun ostat vaatteita valikoivasti ja jatkat niiden elinkaarta korjaamalla ja kierrättämällä.

HANKI HARKITEN Osta mieluummin muutama laadukas ja pitkäikäinen vaate kuin kasapäin huokeita trendituotteita. Voit myös osallistua kiertotalouteen shoppailemalla käytettyjen vaatteiden liikkeissä tai kirppareilla.

KÄYTÄ PITKÄÄN Suosi kestäviä ja ajattomia asusteita, joita voi käyttää vuosia. Älä hylkää rikkinäisiä vaatteita, vaan korjaa tai korjauta ne taas käyttökelpoisiksi.

KIERRÄTÄ Jos et enää käytä asustetta tai muuta tekstiiliä, älä lumppua sitä, vaan myy tai lahjoita. Hyväntekeväisyysjärjestöt ottavat mielellään vastaan ehjiä ja puhtaita vaatteita, kenkiä ja kodintekstiilejä.

Jätehuoltoviranomainen muistuttaa Porvoon alueellinen jätelautakunta on Askolan, Pornaisten, Porvoon, Loviisan ja Sipoon kuntien jätehuoltoviranomainen. Jätelautakunnan viranhaltija Itä-Uudellamaalla on vs. jätehuoltokoordinaattori Sanna Tarmi, jatelautakunta@porvoo.fi.

Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on Hangon, Inkoon, Karkkilan, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kuntien jätehuoltoviranomainen. Jätelautakunnan viranhaltija Länsi-Uudellamaalla on jäteasiamies Christine Perjala, roskaraati@roskaraati.fi

Itä-Uudenmaan jätehuoltomääräykset ja jätetaksa on luettavissa: porvoo.fi/jatehuoltoviranomainen

Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräykset ja jätetaksa on luettavissa: www.roskaraati.fi/jatehuoltomaaraykset/ www.roskaraati.fi/taksa_ja_maksut/

18


Mitä tapahtuu UFF:n keräyslaatikkoon laittamillesi vaatteille?

97 % UUDELLEENKÄYTTÖ

90 % TUKKUMYYNTI JA MYYMÄLÄT

3%

LAHJOITUKSET (ESIMERKIKSI AFRIKKAAN)

4%

MATERIAALIKIERRÄTYS

3%

SEKAJÄTTEENÄ ENERGIAKSI

Suojaa lahjoitusvaatteet kosteudelta KUN KIIKUTAT TARPEETTOMIKSI käyneet mutta hyväkuntoiset vaatteesi ja kodintekstiilisi hyväntekeväisyysjärjestön keräyslaatikkoon, autat jatkamaan tekstiilien elinkaarta ja vähentämään sekajätekuormaa, energian ja veden kulutusta, hiilidioksidipäästöjä sekä haitallisten kemikaalien määrää. Kierrättäminen hillitsee ilmastonmuutosta, jonka haittavaikutukset koskettavat erityisesti kaikkein köyhimpien maiden ihmisiä.

Suurin haaste vaatelahjoitusten pakkaamisessa on niiden suojelu kosteutta vastaan. Keräyslaatikot eivät ole täysin tiiviitä, joten varsinkin sateisina kausina huolimattomasti pakatut vaatteet saattavat vaurioitua. Vaatteet kannattaa siis pakata kunnolla suljettuihin muovipusseihin. Näin ne kestävät sekä keräyslaatikon mahdollisen kosteuden että kuljetuksen lajittelukeskukseen.

UFF on kestävän kehityksen asialla UFF on itsenäinen yleishyödyllinen yhdistys, joka perustettiin vuonna 1987. Yhdistyksen tarkoitus on vaatekeräyksellä edistää kestävää kehitystä ja samalla vähentää äärimmäistä köyhyyttä maailmassa.

Jäteastian tyhjennysväli Jäteastioiden tyhjennysväli perustuu jätteen määrään ja jätehuoltomääräyksiin. Kahta viikkoa pidemmän tyhjennysvälin saaminen sekajäteastialle edellyttää, että biojätteet kerätään erikseen tai kompostoidaan lämpöeristetyssä ja haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa. Lisäksi on lajiteltava hyötyjätteet ja vaaralliset jätteet sekä hoidettava kokonaisuudessaan jätehuolto määräysten mukaisesti. Jätemäärän vähentäminen itse polttamalla on ehdottomasti kielletty. Kiinteistön tulipesissä voi polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä vähäisiä määriä paperia ja pahvia. Muuta palavaa jätettä, kuten muovia, ei saa polttaa.

Jäteastian pidempi tyhjennysväli ei saa aiheuttaa ympäristön likaantumista, roskaantumista, hajua tai muuta hygieenistä haittaa kiinteistölle tai jäteastian tyhjentäjälle. Kahdeksaa viikkoa pitempää jäteastian tyhjennysväliä ei myönnetä. Jos jäteastia ei tule tyhjennysten välillä täyteen, se on mahdollista vaihtaa pienempään. Pienin jäteastiakoko on 140 litraa.

Tyhjennysvälin pidennystä haetaan Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun sähköisen asioinnin kautta tai lomakkeella jätehuoltoviranomaisen kotisivuilla.

19


Vieraileva solisti

PUNATAKKINEN TYTTÖ

Edessäni on haalistunut valo-

kuva 70-luvulta. Siinä pieni pellavapäinen tyttö punaisessa takissaan katsoo kameraan kuusimetsän ja mustikanvarpujen ympäröimänä. Tuo tyttö olen minä. Valokuva vie minut takaisin lapsuuteen ja väkeviin muistoihin luonnosta. Merellä ja metsässä vietettyihin hetkiin. Tärkeimpään lahjaan, jonka olen koskaan perheeltäni saanut.

Pia Lindström Kirjoittaja on kasvanut Pohjanmaan villissä luonnossa. Hän työskentelee ympäristökasvattajana Porvoossa ja vastaa kaupungin kiertävästä luontokoulutoiminnasta. Instagram @porvoonluontokoulu.

Ulkona luonnossa totutut roolit menettävät usein merkityksensä.

Millainen on nykyajan lasten kosketus luontoon? Yhteiskunta on muuttunut, eikä luonnossa liikkuminen ole enää syystä tai toisesta mikään itsestäänselvyys. Turussa järjestettiin viime kesänä ulkona oppimisen suurtapahtuma, jonka kannanottona ja haasteena oli ”jokaisella lapsella on oikeus luontosuhteeseen”. Nykypäivän lapset tarvitsevat luontosuhteen vahvistamiseen lisää apua ja tukea meiltä aikuisilta. Miksi luonnossa oleminen on hyväksi? Joidenkin

tutkimusten mukaan paljon ulkona luonnossa aikaa viettäville lapsille kehittyy vahvempi vastustuskyky. Jos päiväkodin pihassa on paljon luontoelementtejä, lasten

20

tasapainoaisti, lihaskunto, motoriikka ja keskittymiskyky paranevat. Aikuisten syke hidastuu ja verenpaine laskee metsässä. Stressitaso laskee, ja palaudumme nopeammin luonnossa kuin kaupunkiympäristössä. Luonto on siis hyväksi sekä keholle että pääkopalle. Lapsuuden luontokokemusten katsotaan myös luovan perustan ympäristömyönteiselle käyttäytymiselle myöhemmällä iällä.

Saan omassa työssäni kerta

toisensa jälkeen todeta, kuinka ainutlaatuinen oppimisympäristö luonto on – ei pelkästään luonnontieteen vaan myös monien muiden oppiaineiden kannalta. Ulkona luonnossa totutut roolit menettävät usein merkityksensä. Olemme läsnä hetkessä. Teemme yhteistyötä. On tilaa liikkua. On myös taianomaisia hetkiä, joina aavistan, että jotakin tärkeää on tapahtunut. Jokin havainto, oivallus, katse, sana, ilon ilmaus. Hetki, jona olen kenties voinut vaikuttaa elinikäisen muiston syntymiseen.

Elämän vaikeina hetkinä haen voimaa punatakkisesta tytöstä. Hänestä, joka vaelsi metsissä ja juoksenteli paljain jaloin hiekalla. Hänestä, joka elää yhä sisälläni.

Profile for Rosk'n Roll

Roskis-asiakaslehti 2018  

Roskis on Rosk’n Rollin asiakaslehti, joka kertoo paikallisista jätehuoltopalveluista, niiden käyttäjistä ja tuottajista. Lehti jakaa myös l...

Roskis-asiakaslehti 2018  

Roskis on Rosk’n Rollin asiakaslehti, joka kertoo paikallisista jätehuoltopalveluista, niiden käyttäjistä ja tuottajista. Lehti jakaa myös l...

Advertisement