MYYMÄLÄN HAASTEET
Sisällysluettelo 1.
Olemassa olevat ja tulevaisuudessa esiintyvät biologiset uhkatekijät
s. 3
2.
Lutikka
s. 5
3.
Päätäi
s. 6
4.
Vaatetäi
s. 7
5.
Torakka
s. 8
6.
Kirput
s. 9
7.
Kuoriaiset
s. 10
8.
Biologisten uhkien havainnointi
s. 12
9.
Torjuntatoimet
s. 14
10.
Tekstiileissä
s. 16
11.
Huonekaluissa
s. 19
12.
Puhdistaminen
s. 20
13.
Torjunta-aineet
s. 22
14.
Säännökset
s. 25 1
2
Olemassa olevat ja tulevaisuudessa esiintyvät biologiset uhkatekijät Kierrätystavaroiden mukana on kierrätyskeskuksiin kulkeutunut epätoivottavia eloperäisiä ”kierrätystuotteita”, joiden havainnointi ja torjunta on muodostumassa entistä tärkeämmäksi toiminnaksi tulevaisuudessa. Käytännössä lähes kaikki tekstiilit, pehmustetut huonekalut ja patjat, makuupussit ym. ihmisten käytössä olleet ”pehmeät” tavarat sisältävät silmällä erottamattomia jälkiä käytöstä. Nämä jäljet tulevat ihmisistä ja mahdollisista kotieläimistä; hilsettä, hikeä, kuolaa, eritteitä, hiuksia, karvoja, ruoka- ja juomajäänteitä, huonosta säilytyksestä mahdollisesti muodostuneita home- ja muita itiöitä ym. Ilman puhdistustoimenpiteitä nämä voivat aiheuttaa niin kierrätyskeskuksen henkilökunnalle kuin ostajallekin allergisia reaktioita tai sairauksia, mm. myyräkuumetta. Kierrätystuotteissa voi olla myös elävää ”ei toivottavaa kierrätystuotetta”. Nämä ovat erilaisia syöpäläisiä, joita ihmisten lisääntyneen matkailun mukana kulkeutuu ympäri maailmaa. Esiintymät ovat lisääntyneet Suomessa.
3
4
Lutikka, lude (Cimex lectularius)
5
P채채t채i (Pediculus humanus capitis)
6
Vaatet채i (Pediculus humanus corporis)
7
Torakka (Blatta germanica) kansansuussa russakka yleisin suomessa saksantorakka 8
Erilaisia kirppuja Kirput sinänsä ovat ihmisille vaarattomia, mutta kotieläimille niistä saattaa aiheutua enemmän vaivaa, koska ne tarvitsevat verta lisääntyäkseen. Mutta kyllä ne purevat myös ihmisiä.
9
Lisäksi on olemassa erilaisia mm. tekstiilejä tuhoavia
kuoriaisia, muun muassa
VyĂśihrakuoriainen (Dermestes lardarius)
10
Vyรถturkiskuoriainen (Attagenus woodroffei)
Pilkkuturkiskuoriainen (Attagenus pellio)
11
Biolologisten uhkien havainnointi Suurin osa biojäänteistä ja ötököistä havainnoidaan kotioloissa kohtuullisen nopeasti, mutta kierrätyskeskuksessa havainnointi on paljon vaikeampaa. Tekstiilien osalta kotieläinten pöly ja hilse ovat hyvin vaikeasti havaittavissa, karvat huomataan. Kuoriaiset ja vaatetäi voidaan havainnoida kotelojäänteistä, varsinkin jos vaatteita on varastoitu ennen kierrätyskeskukseen toimittamista eikä niitä ole varastoinnin jälkeen ravisteltu. Muiden hyönteisten osalta, varsinkin kalusteiden mukana kulkeutuvien (lutikat, torakat) havainnointi on vaikeaa, ellei mahdotonta ilman apuvälineitä, koska nämä liikkuvat pääsääntöisesti öisin. Näiden havainnointia voi helpottaa UV (ultravioletti) valaisimella, joka tuo esille hyönteisten jätteet. Tosin KAIKKI eloperäinen jäte, myös ihmisten ja kotieläinten tuottama, näkyy uv-valossa, joten ei tuo varmuutta hyönteisten olemassaolosta.
12
13
Torjuntatoimet Torjunta alkaa jo tavaroiden vastaanotossa/kuljetuspalvelussa. Kuljetuspalvelun ja vastaanoton henkilökunnan on oltava riittävän ammattitaitoista (=koulutettua tai ohjeistettua). Tällöin he osaavat ja uskaltavat sanoa asiakkaalle jo vastaanottotilanteessa, että kyseiset tavarat eivät kelpaa kierrätykseen myytäväksi, vaan ovat kierrätettävissä ainoastaan energiana. Tämä säästää jätekustannuksissa kuten myös biologisten uhkien torjunnassa. Osa torjutuista asiakkaista saattaa loukkantua, mutta jos ajatellaan asiaa kokonaistaloudellisesti, kannattaa ottaa huomioon, mikä on pienempi kustannus ja riski. Jos energiajätteeksi menevä tuote otetaan kuljetettavaksi, sille on osattava määrittää maksu, jossa huomioidaan tulevat jätekustannukset ja mahdollinen auton puhdistaminen.
Seuraava uhkien kartoittaminen on lajittelussa, jossa pystytään tarkemmin havainnoimaan mahdollisia jäänteitä/elävää biouhkaa. Lajittelijoilla tulisi olla käytössä hansikkaat. Hengityssuoja tekstiilien lajittelussa ei ole ylimitoitettu varotoimi. Lähellä tulisi sijaita käsienpesumahdollisuus, silmien huuhtelupullo ja käsidesi. Nämä pienentävät sairastumis-/altistumisriskiä merkittävästi.
14
15
Torjuntatoimet - tekstiilit Perustorjuntatoimena eloperäisille jäämille on ihan normaali pesu. Kun kyseessä on erilaiset hyönteiset, on niidenkin torjunnassa pesulla suuri merkitys. Valitettavasti vain nykymateriaalit on tehty pestäviksi matalissa lämpötiloissa, joten täyttä varmuutta hyönteisten, niiden munien ja toukkien tuhoutumisesta ei voi olla. Pesulämpötilan pitäisi olla vähintään 60o astetta. Olisi hyvä käyttää kuivausrumpua. Rummun tulisi käydä riittävän pitkään (vähintään tunnin) ja korkeimmalla materiaalin kestämällä lämpötilalla tehty kuivaaminen hävittää lähes kaikkien hyönteisten aikuis-, muna- ja kotelovaihe-esiintymät. Jos materiaalin voi pestä 60o:essa tai kuumemmassa, ja kuivausrummussa pyöritetään tunti kuumimmalla mahdollisella kuivauslämmöllä, päästään lähes 100% varmuuteen, ettei materiaalin mukana kulkeudu elinkelpoista hyönteiskantaa. Tekstiilejä, joita ei voi pestä ja on epäily syöpäläisistä, torjuntatoimet voidaan tehdä toisin keinoin. Pakastaminen on useimmille kuoriaisille ja luteille hyvä hävityskeino. Tekstiilit laitetaan pakastimeen. Kylmyyttä pitää olla yli -17oC, mieluummin -20oC astetta, jolloin pakastusaika jää lyhyemmäksi. Viimeksi mainitussa lämpötilassa esim. luteiden torjuntaan riittää kahden tunnin pakastus.
16
17
18
Torjuntatoimet - huonekalut Huonekaluissa havainnointi on haastavaa. Kovapintaisissa ja tiukkaliitoksisissa puu-, lastulevy- tai muista levymateriaaleista tehdyissä kalusteissa harvoin kulkeutuu mukana mitään kovin haitallista. Huolellinen pyyhkiminen materiaalille sopivalla pesuaineliuoksella riittää. Oikein vanhojen massiivipuukalusteiden rakosissa saattaa olla elämää. Ne tuleetarkastaa vuorokausi pyyhkimisen jälkeen uudelleen, onko hyönteisten jätöksiä ilmestynyt pyyhityille pinnoille. Pehmustetut kalusteet ovat todennäköisempiä löytömahdollisuuksien suhteen. Verhoilujen saumat ja verhoiluvanerien alusraot ovat elämälle otollisia kohtia. Verhoillun kalusteen puhdistus on ilman asianmukaisia välineitä hankalaa. Parhaaksi puhdistusvälineeksi on osoittautunut imuritoiminnolla varustettu painepesulaite, eli laite, jolla suoritetaan mm. autojen sisäpesut. Tällaisella pesulaitteella saadaan ”elämän jäljet” helposti puhdistettua verhoiluista. Tuotteen myyntiarvo nousee pesun myötä. Laitteita on kolmea toiminnoiltaan hieman erilaista mallia.
19
Kotitalouksille Höyrypesuri Nämä ovat yleensä kotikäyttöön tarkoitettuja laitteita. Toimintaperiaatteena on pieni höyrystin, letku ja suulake jolla höyry johdetaan puhdistettavaan kohteeseen, imevässä vielä imuri siellä suulakkeessa. Soveltuvat nimenomaan enemmän kotikäyttöön koville pinnoille, toki pehmeille pinnoille on suulake ja pyyhintäfrotee siinä suulakkeen päällä. Ottaa pehmeissä materiaaleissa pelkästään pinnasta lian irti, höyryn lämpötila on liian matala edes kunnon desinfiointiin. Edullisia laitteita, joilla saa ”silmäkarkkia” pehmusteisiin.
Ammattilaiskäyttöön Painehuuhtelulaite Laite, jossa pesuainevesi pumpataan paineella (2-4 bar) puhdistettavaan materiaaliin ja heti perässä tulee imusuulake, joka imee pesuveden pois. Laitteella saadaan pintamateriaali pestyä läpi ja lopputulos on siisti. Pesusta jää hieman jälkikosteutta. Nämä ovat auton sisäpesufirmojen yleisimmin käyttämiä laitteita ja soveltuvat hyvin myös sohviin, tuoleihin ym. Pesuainevaihtoehtoja on paljon, höyrytys näistä puuttuu. Halvimmat laitteet ovat hitaita käyttää, keskihintaisilla jo paine- ja pesuteho hyvää luokkaa.
Imevä höyrypesuri Tämä laite on käytännössä yhdistelmä edellisistä. Näissä on painehuuhtelulaite yhdistetty höyrypesuriin. Pesussa voidaan käyttää pesuainetta, mutta höyryn ansiosta pesuaineen käyttö ei vähemmän likaisissa kohteissa ole välttämätöntä. Soveltuu myös (kokolattia) mattojen tasopesuun. Ammattilaislaitteet ovat arvokkaampia, mutta niiden teho on omaa luokkaansa.
20
Höyryn lämpötila näissä laitteissa on yleensä säädettävissä, jopa yli 150 astetta, joten pesu- ja desinfiointitehokin on huomattavan hyvä myös ilman pesu- ja desinfiointikemikaalien käyttöä. Kaikki materiaalit eivät kestä näin korkeata lämpötilaa esim. verhot, mutta kun yhdistetään höyry, painehuuhtelu ja imu, materiaalin korkea lämpötila on niin hetkellinen että vain herkemmät materiaalit saattavat vaurioitua. Kalusteverhoilu materiaalit ovat (ainakin säädösten mukaan) tällaisenkin lämpötilan kestäviä kankaita. Myös kovapintaisten kalusteiden puhdistus ja desinfiointi onnistuu em. laitteella pelkällä höyrytoiminnolla. Pesun ja puhdistuksen jälkeen, kun kaluste on kuivumassa, pitää seurata, tuleeko pintoihin tai verhoiluihin hyönteisten jäämiä. Mikäli hyönteisten jäämiä esiintyy, tällöin pitää harkita, tehdäänkö torjuntatoimena myrkytys, vai pistetäänkö kaluste energiajätteeksi. Pitää myös huolehtia, ettei elämä leviä muihin samassa tilassa oleviin kalusteisiin. Aivan samalla lailla kuin tekstiileissäkin myös kalusteet voidaan tarvittaessa pakastaa, hankaluutena on löytää sopiva kylmäkontti. Kalusteet voidaan lämpökäsitellä muutenkin kuin höyryttäämällä. Hankaluutena on lämpökontin (tai suuren saunan) löytäminen. Myrkytys on yksi vaihtoehto, mutta myrkytyksen jälkeen pitää varsinkin pehmustettu kaluste kuitenkin pestä myrkky- sekä muiden jäänteiden poistamiseksi. Kuumalla höyryllä pesu ja desinfiointitoimi ajaa saman asian kerralla.
21
Muut haittaeläimet Kierrätyskeskuskissa saattaa esiintyä muutakin elämää kuin ”kierrätys” hyönteisiä. Tässä eräitä ammattilaisten hyönteistorjuntafirmojen käyttämiä torjunta-aineita.
Jyrsijät: Talon palat (20 g/pala, ämpäri 5 kg) Vahablokki rottien sekä hiirien ammatti torjuntaan. Tehoaine: brodifakumi 50 mg/kg Tilaus: Berner Oy
Hyönteiset: Cooper Aerosoli (200 ml tai 400 ml/purkki) Ryömivien sekä lentävien hyönteisten torjuntaan tarkoitettu nopeatehoinen ja pitkävaikutteinen aerosoli. Tehoaine: tetrametriini 3 g/kg d - fenotriini 1 g/kg Tilaus: Berner Oy Bio Kill (480ml/pullo) Ruiskute lentävien ja ryömivien hyönteisten torjuntaan kodeissa, varastoissa ja laitoksissa. Tehoaine: permetriini 2,5 g/l Tilaus: Berner Oy
22
”Toki kemikaaliton puhdistus olisi ekologisinta, mutta joskus kemikaalejakin joutuu käyttämään kun tulee riittävän suuri ristiriita hyönteisten ja ihmisten reviiritaistelussa.”
Cooper muurahaisgeeli (35 g/tuubi) Käyttö tarkoitettu sisätiloihin tai talon välittömässä läheisyydessä. Tehoaine: permetriini 5 g/kg Tilaus: Berner Oy
Baiton D pölyte (250g/purkki) Monien erilaisten tuholaishyönteisten torjuntaan tarkoitettu pölyte. Tehoaine: deltametriini 0,5 g/kg Tilaus: Berner Oy
Goliath geeli (35 g/tuubi) Torakoiden torjuntaan tarkoitettu tehokas geeli. Tehoaine: fiproniili 0.05% Tilaus:K-maatalous
AquaPy (1l/pullo) Kaikille ryömiville sekä lentäville tarkoitettu torjunta-aine. Vesipohjainen. Tehoaineet: pyretriinit 30 g/l, piperonyylibutoksidi 135 g/l Tilaus: Berner Oy
Navetta Radar (400 ml/purkki) Tehokkain aine kärpästen ja muiden lentävien hyönteisten torjuntaa. Tehoaineet: pyretriinit 10 g/kg, piperonyylibutoksidi 40 g/kg Tilaus: Berner Oy
23
24
Säännökset Ammattimaisille tuholaistorjujille on tullut 2014 pätevyysvaatimus. Tuholaistorjujien desinfektorikoulutus loppui Suomessa 1980-luvulla, minkä jälkeen käytännössä kuka tahansa on voinut toimia tuholaistorjujana. Syyskuun alussa 2013 voimaan astuneen uuden kemikaalilain myötä ammatinharjoittajien on jatkossa hankittava pätevyys, ja ammattimaiset tuholaistorjuntayritykset pitää myös rekisteröidä. Rekisteriä ylläpitävän turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan pätevyyskoulutuksia ja tutkintoja aletaan järjestää todennäköisesti jo ensi keväällä 2014. Siirtymäaika on kuitenkin pitkä, sillä pätevyystutkinto tulee suorittaa viimeistään vuonna 2016. Tämän jälkeen kaikki ammattimainen tuholaistorjunta edellyttää rekisteröitymistä ja vastuuhenkilön nimeämistä. Koulutuksen kautta halutaan parantaa tuholaistorjujien tietämystä erilaisista riskeistä ja oikeista käyttötavoista. Tutkinto ja rekisteröinti myös nostavat ammatinharjoittajien statusta. Osa torjuntavalmisteista tullaan jatkossa hyväksymään vain ammattikäyttöön. Ne ovat kaikkein haitallisimpia valmisteita, joten käyttäjien tulee olla koulutettuja, tutkinnon suorittaneita ja rekisteröityjä.
25
26