KOLUMNI
uusi ilmiö; Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkimainingeissa raja-aitoja nousi pitkin itäistä EU:n ulkorajaa.
Ihmisoikeudet törmäävät raja-aitoihin Tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on ollut paljon otsikoissa viime aikoina, ja syystäkin. Valko-Venäjä käyttää EU:ta vastaan niin kutsuttua hybridistrategiaa, jossa Valko- Venäjän pyrkimyksenä on luoda kitkaa EU:n sisälle ja painostaa EU:ta luopumaan pakotteista, joita on asetettu Valko-Venäjää vastaan. Kesäkuusta asti kestänyt tilanne sai 8. marraskuuta tilanne uuden käänteen, kun Valko-Venäjä lähetti Puolan rajalle suuren siirtolaisjoukon.
Siirtolaisjoukot Puolan ja Valko-Venäjän rajalla koostuvat suurimmaksi osaksi Irakin kurdeista. Eri medialähteiden mukaan siirtolaisia on myös Afganistanista sekä Syyriasta, joissa on myös tällä hetkellä vaikea tilanne. Afganistanista on lähtenyt ihmisiä pakoon Talibanin valtaannousun johdosta. Me kaikki varmasti muistamme edelleen loppukesän 2021 tapahtumat sekä sydäntä särkevät kuvat ja videot Afganistanista. Syyriasta taas ihmisiä on lähtenyt pakoon jo vuodesta 2011 jatkuneen sisällissodan vuoksi. Siirtolaisten lisäksi rajalla on myös turvapaikanhakijoita, jotka pakenevat vainoa. Suomessa tilanteen seuranta on johtanut keskusteluun kansallisen lainsäädännön riittävyydestä sekä siitä, onko mahdollista laittaa rajat kiinni, mikäli Suomeen pyrkisi suuri joukko siirtolaisia. Keskustelu on edennyt jopa ehdotuksiin jykevästä täyspitkästä raja- aidasta Suomen sekä Venäjän rajalle ja tämän mahdollisiin kustannuksiin! Vaikutteita raja- aitaa koskevaan keskusteluun on tullut Baltiasta, jossa on jo valmistunut ja edelleen valmistuu uutta raja-aitaa EU:n ulkorajalle kesästä alkaen. Toki raja-aitojen rakentaminen ei ole
Oikeus saada hakea turvapaikkaa tulee Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistukseen sekä pakolaissopimukseen, joka on vuodelta 1951. Jotta turvapaikanhakija voisi hakea turvapaikkaa jostain EU-maasta, tulee hänen ensiksi päästä maahan. Kun matka pysähtyy raja-aidalle, turvapaikanhakeminen jää haaveeksi. Mediassa puhuttaessa siirtolaisjoukoista usein unohtuu heidän olevan ihmisyksilöitä. Ihmisiä, joilla on perheet ja jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan erinäisistä syistä. Näitä heikossa asemassa olevia ihmisiä käytetään aseena EU:ta vastaan. EU:n ei tulisi taipua painostukseen vaan ratkaista tilanne humanitaarisesti, ihmisoikeuksia kunnioittaen sekä EU:n omia turvapaikkasääntöjä noudattaen. Tämä toki voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Ihmisoikeudet eivät silti saa törmätä raja-aitoihin.
Marika Honkanen Oikeusnotaari
Res Judicata
15
