Musiikkiteatteri Kaparee Paltamosta

Kabareeiloa kymmeniä vuosia – Musiikkiteatteri Kaparee Paltamosta

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalla Paltamossa toimiva Musiikkiteatteri Kaparee ulottaa juurensa 80-luvulle. Tuolloin perustettiin Oulujärven maisemiin Starikat-ryhmä, neljä miestä ja säestäjä. Miesporukka esiintyi kymmenisen vuotta hyväksi havaitulla reseptillä, sketsejä ja musiikkia ajankohtaisista aiheista – ikään kuin kabareerungolla siis.

Paikallinen taitava kirjoittaja Antero Möttönen osasi ottaa ajankohtaisiin asioihin terävästi kantaa, mutta sellaisella huumorilla, ettei kovin suuria herneitä tarvinnut nenästään kenenkään kaivaa. Vuonna 1996 perustettiin lauluryhmä Kaparee. Se toimi ensin kesäteatterin alaryhmänä Paltamon Harrastajateatterissa, mutta irtaantui siitä itsenäiseksi ryhmäksi. Kaparee toimi Paltamon kansalaisopiston kanssa yhteistyössä toimien yhtenä sen ryhmänä. Esityksiä valmistettiin jouluksi ja kevääksi. Esiintymispaikkana oli Paltalinna, mutta porukka myös keikkaili.

–Kaparee ei tehnyt selviä näytelmiä, vaan kabareetyylisiä ohjelmia, joissa oli musiikkia ja sketsejä. Edelleen tekstit tulivat pitkälti Antero Möttöseltä, kertoo Musiikkiteatteri Kapareen puheenjohtaja Terttu Karjalainen.

Karjalainen itse tuli mukaan Kapareen toimintaan ensimmäisen kerran 2000-luvun puolella. Välillä kuorolaulu veti enemmän ja Kaparee jäi tauolle, kunnes Karjalainen taas palasi Kapareen rivistöön ja on toiminut siinä nyt yhtäjaksoisesti 7 vuotta.

–Olin harrastanut yksinlaulua, joten laulujutut kiinnostivat. Kävin katsomassa Kapareen esitystä ja ajattelin, että olisi mukava päästä mukaan tuohon ryhmään. Kansalaisopiston ohjelmasta näin milloin he kokoontuvat. Olihan se aika jännää mennä uuteen toimintaan, mutta tunnelma oli välitön ja yhdessä tekemisen meininki erilainen, Karjalainen muistelee.

Kaparee oli selkeästi aikuisten ryhmä, jäsenet viidenkympin molemmilta puolilta. Joukko oli kool-

Ohjaaja Eija-Riitta Airo-Karttunen on puhaltanut uutta musiikkivoimaa kapareelaisiin.

Paltamon kesäteatterissa noudatettiin korona-etäisyyksiä kesällä 2021. Kuvat Kyösti Karttunen

taan noin kymmenen hengen kokoinen, mukana sekä miehiä että naisia.

Ensimmäisiä juttuja Karjalainen muistaa olleen esiintymisen Manamansalon kesän avaustapahtumassa.

–Manamansalossa meillä oli esiintymisasut ja draamaakin esityksessä. Oli tavallista, että Antero Möttönen sanoitti laulut valmiisiin, tuttuihin melodioihin. Kapareella oli usean vuoden ajan oma orkesterikin, kosketinsoittaja, haitari, kitara, basso, rummut ja viulukin vaihtelevalla kokoonpanolla.

Esityksissä vuorottelivat soolonumerot ja yhteisesti lauletut laulut. Musiikista siirryttiin aina sujuvasti puherooleihin. Jos jonkun piti vaihtaa vaatteita, toiset esittivät sillä aikaa jotakin muuta numeroa.

Show kesti yleensä tunnin verran. Huumori oli aina esityksille leimaa-antava asia.

–Yleisö lähti aina suu naurussa pois. Esitykset olivat tosiaan hauskoja. Otimme kuitenkin kantaa Paltamon kunnankin asioihin. Asiat oli hyvin piilotettu laulujen sanoihin, teräväkin kritiikki. Teksteissä liikuttiin ulkomaita myöten, kirjoittaja oli hyvin aikaansa seuraava.

Musiikkiteatteri Kapareeta on ohjannut seitsemän viime vuoden ajan Eija-Riitta Airo-Karttunen. Hänen tartuttua ruoriin, on Kaparee kääntänyt selvästi suuntaansa.

Airo-Karttusen johdolla Kaparee on alkanut valmistaa musiikkidraamoja ja panostanut paljon laulamisen kehittämiseen – ja mikäs olisi kehittäessä, kun ohjaaja on laulunopettamisen ammattilainen.

–Olemme alkaneet laulaa äänissä ja teemme stemmoja kappaleisiin, Eija-Riitta sovittaa kappaleet ja myös jonkin verran kirjoittaa ja ohjaa näyttämöpuolta. Hän on ollut hyvin monipuolinen ohjaaja.

Esitysten lauluosuudet ovat kehittyneet Karjalaisen mielestä valtavasti Airo-Karttusen aikana. Hän kokee Kapareen jäsenten kehittyneen yksilöinä, mutta erityisesti porukan yhteen laulaminen on huimasti parantunut.

–Yksiäänisesti laulaminen oli erilaista. Nyt olemme joutuneet haastamaan itseämme ja olemme menneet enemmän musiikkinäytelmän suuntaan. Musiikkiteatteri Kaparee ry:n aikana olemme tehneet musiikkiteatterikokonaisuuksia.

Kantaaottavuudestaan Kaparee ei ole silti tinkinyt. Viime vuosina ryhmältä on nähty muun muassa aina ajankohtaiseen vanhustenhoitokeskusteluun liittyviä esityksiä. Vuosina 2015–2016 ja 2018 Kaparee esitti hoivakodin elämästä kertovan näytelmän Lähtevien laivojen satamassa. Se perustui Kainuun Sote-kuntayhtymän päätökseen vanhuspalveluiden järjestelyistä. Päätöksen seurauksena vanhuksia kuljetettiin hoitoon pitäjästä toiseen sinne, missä oli tilaa.

Airo-Karttunen hallitsi edeltäjänsä Antero Möttösen tavan kirjoittaa kärkevistä aiheista sellaisella huumorilla, ettei kukaan närkästynyt. Seuraavana vuonna Airo-Karttunen kirjoitti tekstit näytelmään Lähtevi-

en laivojen satamassa osa 2 Aamutakkikapina, mikä otti myös kantaa vanhustenhoitoon. Laulutekstejä näihin näytelmiin kirjoittivat myös Kapareen jäsenet Reima Uusitalo, Kaarina Syrjänen ja Seppo Härkönen.

Koko ajan Kaparee on säilyttänyt myös joustavuutensa tarjota lyhyttä ja pienimuotoisempaa ohjelmaa moniin tarpeisiin. Joku tilaa vartin verran viihdettä, joku tarvitsee puolen tunnin ohjelman tilaisuuteensa.

Varsinainen yhdistys, Musiikkiteatteri Kaparee ry, perustettiin vasta pari vuotta sitten, juuri ennen koronapandemiaa. Kapareelaiset halusivat lähteä omille teilleen, eivätkä pitäytyä kansalaisopiston lukuvuodessa, vaan toimia vapaampana ryhmänä. Vuonna 2020 Kaparee alkoi tehdä yhteistyötä Paltamon Harrastajateatterin kanssa. Silloin koettiin Kapareen ensimmäinen kesäteatteriesitys, Jukka Itkosen kirjoittama Kotiseutupäivät.

–Se tehtiin pienellä porukalla Eija-Riitan ohjauksessa Paltamon kesäteatterissa, mikä on tilana erittäin hyvä. Katettu katsomo, katettu näyttämö ja yllättävän hyvä akustiikka. Kummankaan yhdistyksen voimat eivät olisi yksin riittäneet siihen, mutta se onnistui, kun pantiin hynttyyt yhteen.

Yhteistyö on nyt tiivistynyt siihen malliin, että toimintasuunnitelmaan on kirjattu tälle syksylle yhdistysten yhdistämisen selvittäminen.

–Kapareella on omat vanhat juurensa, joista halutaan pitää kiinni. Toisaalta me puheenjohtajat olemme puhuneet yhdistysten yhdistämisestä. Esimerkiksi byrokratian hoitaminen kaksinkertaisena on iso homma.

Tänä kesänä otettiin taas ohjelmaan ”oikea näytelmä”, Daniela Franzellin musiikkikomedia Hei-

Kesän 2021 Heila hakusessa -näytelmässä Anna Marjamaa, Tuula Kortelainen, Ritva Möttönen, Anja Itkonen, Kaarina Syrjänen, Tiina Korhonen, Anelma Hänninen, Ari Möttönen, Merja Pylvänäinen, Mari Sainio, Reima Uusitalo, Vesa Hyvönen, Leena Huusko, Joni Tolvanen, Martti Ovaska, Terttu Karjalainen, Pertti Karjalainen, Pekka Partanen ja Kaisu Ivanoff.

la hakusessa. Kesästä jäi hyvä mieli ja yleisöä kävi tuplasti enemmän kuin edelliskesänä, nyt 1 300. Katsomosta täytettiin vain puolet.

–Emme ole päättäneet vielä mitä syksyllä teemme. Olemme aina tässä tilanteessa kesän jälkeen, olemme tottuneet elämään kädestä suuhun, Karjalainen nauraa.

Tule sellaisena kuin olet.

Esitys- ja teatteritekniikan ammattitutkinto, Teatteri- ja tapahtumatekniikan osaamisala

Kiinnostaako sinua työskennellä osana tapahtumakokonaisuutta? Esitys- ja teatteritekniikan ammattilaisena olet rakentamassa parasta mahdollista lopputulosta tekniikan osalta ja olet samalla yksi osa isompaa kokonaisuutta, yhdessä muiden alan ammattilaisten kanssa. Ruokolahdella alkaa 15.11.2021 Esitys- ja teatteritekniikan ammatti- tutkinnon Teatteri- ja tapahtumatekniikan osaamisalan koulutus. Lue lisää nettisivuiltamme. Ja jos juuri nyt et ole kiinnostunut koko tutkinnosta, voit suorittaa myös yksittäisiä tutkinnonosia. www.step.fi

STEP-koulutus toimii kahdeksalla paikkakunnalla ympäri Suomen. Aiemmin meidät tunnettiin Seurakuntaopistona.

JÄRVENPÄÄ • HELSINKI • KAUSTINEN • KUOPIO • LAPUA • PIEKSÄMÄKI • RUOKOLAHTI • UUSIKAARLEPYY