Sosiaalityötä teatterissa hyvin tuloksin Jäsenteatteri esittäytyy: Kabareeiloa kymmeniä vuosia

Sosiaalityötä teatterissa hyvin tuloksin

Sosiaalityö voi tulla teatteriin taiteellisen laadun kärsimättä. Legioonateatteri julkaisi menetelmistään oppaan: ”Legioonateatterin metodi – Sosiaalisen teatterin opas”.

Tamperelainen Legioonateatteri on onnistuneesti yhdistänyt sosiaalityön ja teatteritaiteen tekemisen.

Nuorten ilmaisupainotteisessa työpajatoiminnassa mukana olevat nuoret saavat konkreettista käytännön apua lukuisiin elämisen solmukohtiin alkaen asunnon hankinnasta. Nuoret ohjautuvat työpajaan kuntouttavan työtoiminnan kautta.

Työpaja toimii neljänä päivänä viikossa. Ryhmä on 25 hengen suuruinen ja siellä on muutama paikka myös yli 29-vuotiaille. Tätä yhtälöä teatterin toiminnanjohtaja Laura Järviluoma pitää onnistuneena.

–”Yli-ikäinen” saattaa olla esimerkiksi pidempään raittiina ollut henkilö, joka voi toimia mentorina nuorille. Ryhmä on rikkaampi ja monipuolisempi, kun siellä on nuoria ja vähän vanhempia, Järviluoma sanoo.

Työpajassa nuoret saavat sekä yksilö-, että ryhmäohjausta. Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen taso lomittuvat sujuvasti. Yksilöohjaus vie nuoren henkilökohtaisia asioita eteenpäin ollen aivan aitoa sosiaalityötä. Tätä tekee Satu Tuomi, vuodesta 2017 Legioonateatterissa työskennellyt sosiaali- ja teatterityön ammattilainen.

Ryhmäohjausta vetää Timo Seppälä, jonka johdolla opetellaan teatterin perusharjoitteita ja työstetään devising-tekniikalla näytelmä kahdesti vuodessa. Myös Tuomi työskentelee välillä ryhmässä – kummankin ohjaajan tavoitteellinen työ solmiutuu yhteen kuin palmikko.

Esitys on Järviluoman mielestä ”helkkarin hyvä tavoite” työpajalaisille.

–Esitys sitouttaa ihmiset pysymään toiminnassa mukana ja heillä on selkeä maali, mitä kohti mennään. Jokaisella on myös vastuu esityksestä ja myös se saa tulemaan paikalle. Toki yllätyksiä voi tulla matkan varrella, ja joku saattaa jättäytyä loppusuoralla pois.

***

Työpajalaisten teatteriesitysten tavoitteena on tarjota yleisölle kunnianhimoista ja hyvää teatteria, sellaista, jota osallistujan on hyvä esittää. Tavoite on iso, toteaa Järviluoma, mutta siinä on onnistuttu.

–Olemme saaneet hyviä arvosteluja. Katsojilta saatu palaute on ollut todella positiivista. Meidät on koettu aukinaisena ja lähelle tulevana teatteriryhmänä. Vaikeita asioita käsitellään usein huumorilla. Omien kokemusten jakaminen on koskettavaa, mutta emme halua olla pateettisia – siksi huumori.

Teatteriharrastus jo pelkästään ilman mitään siihen liitettyjä sosiaalisia toimia rakentaa nuorta ihmistä ja hänen itsetuntoaan monin tavoin ja antaa elämän työkalupakkiin uusia välineitä.

–Kaikki, jotka ovat kärsineet jännittämisestä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta, rohkaistuvat. Teatterityö kantaa pitkälle elämään. Yksilöllisesti ajatellen on todella opettavaista toimia isossa ryhmässä. Siinä oppii paljon itsestään, muista ja elämästä. Toivottavasti he saavat myös nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksen.

Opiskelu on yksi osa sosiaalista teatteria. Legioonateatterin työpajassa voi suorittaa kuusi eri opistotason tutkinnon osaa, jotka liittyvät kasvatus- ja ohjausalan tutkintoon. Myös AMK-yhteistyötä on tarjolla

TAMKin sosionomilinjan kanssa.

Opiskelijoita pyritään tukemaan niin, että kenenkään unelmilta ei katkota siipiä. Jos joku haluaa opiskella jotakin muuta kuin sosiaalialaa, häntä kannustetaan siinä. Jos joku haluaa pyrkiä Teatterikorkeakouluun, kannustetaan yhtä lailla, mutta myös tuetaan laatimaan itselleen suunnitelma B.

***

Ajatus kirjasta oli leijaillut ajatuksissa jo pitkään. Legioonateatterin sosiaalisen ja taiteellisen toiminnan komboa ei ole aivan helppo tiivistää yhteen lauseeseen, koska talossa tapahtuu nuorisotyötä, työvoimapolitiikkaa, sosiaalityötä ja taidetta.

Ohjausryhmässä mietittiin myös keinoja, millä saataisiin työn vaikuttavuutta näkyväksi ja sitä on hyvä viestiä eteenpäin ennen kaikkea toimintaa rahoittaville tahoille.

Legioonateatterin metodi – Sosiaalisen teatterin opas -kirjan ovat kirjoittaneet Laura Järviluoma, Anne Koski ja Satu Tuomi. Kaikki tekijät ovat kokeneet mielekkääksi sen vertaistuen, mitä teatteri on antanut.

Järviluoma on toiminut Legioonateatterin toiminnanjohtajana kesäkuusta 2018. Hän tuli teatterin toimintaan mukaan 90-luvun lopulla. Tutkija Anne Koski on toiminut teatterin hallituksessa pari vuotta ja Satu Tuomi palkattiin teatteriin yksilöohjaajaksi 2007.

–Kaikilla meillä on henkilökohtainen suhde Legioonateatteriin. Teatterin toiminta on muuttunut paljon tähän päivään tultaessa, mutta peruslähtökohta on pysynyt samana. Se on ollut teatterin siemenessä jo. Alusta asti on tietoisesti pyritty ottamaan koppia marginaaleissa olevista ihmisistä.

Kirjaan haluttiin näkyviin nuorten omaa ääntä ja heidän kokemuksiaan. Anne Koski haastatteli neljää nuorta, joilta saatiin kokemustietoa. Sen lisäksi vaikuttavuutta todennettiin luvuilla ja tilastoilla. Niistä näkyy muun muassa minkä verran nuoria menee työpajajakson jälkeen jatko-opiskelemaan.

Sosiaalista teatteria voi olla myös se, että perustetaan teatteriryhmä marginaalissa oleville ihmisille, kuten työttömille, jotka menevät esiintymään vanhainkotiin. Heillä on ohjaaja, joka vetää ryhmää, mutta Legioonateatterilla sosiaalityö on teatterissa.

Tutkijana Anne Koski näki, että Legioonateatterilla on toiminnas-

”Teatteri on taiteenlajina suuri ihmisyyden tutkija. Sosiaalityö ulvoo ilmoille samaa ihmisenä olemisen kysymystä. Legioonateatterin metodissa teatteri ja sosiaalityö lyövät aidosti kättä ja ihmettelevät yhdessä: Mitä pitää tehdä? Mitä on mahdollista tehdä.”

saan selkeä metodi, joka pitää sisällään teoriaa, filosofiaa ja hioutunutta käytäntöä.

–Metodiimme liittyy se, että meillä on konkreettisesti sosiaalialan ammattilainen ja teatterialan ammattilainen, jotka tekevät työparityötä. Heidän toimintansa on integroitunut osaksi teatterin rakenteita.

Järviluoma toivoo kirjan inspiroivan muita teattereita. Yhteydenottoja tulee tasaisesti eri puolilta Suomea ja monet haluavat perustaa työttömille teatterikurssin tai vastaavan. Legioonateatterista jaetaan tietoa auliisti. Järviluoma kokee, ettei heillä ole mitään syytä istua kokemustensa ja tietonsa päällä.

–Suomessa tämmöinen toiminta on vielä uutta, mutta esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa on paljon kokemusta sosiaalisesta teatterista, jossa ei tehdä teatteria kaupallinen menestys tai estetiikka edellä.

Järviluoma itse vastaa Legioonateatterin hallinnosta, mutta vetää välillä hyvinvointiryhmiä. Nuorten ongelmissa hän näkee tapahtuneen selkeän muutoksen 2000-luvulle tultaessa.

–90-luvulla nuorten ongelmat olivat ulospäin suuntautuvia acting out -tyyppisiä. Oli energiaa vähän liikaakin. Nyt tuntuu, että nuoret ovat sisäänpäinkääntyneitä ja masentuneita. On tehtävä työtä, että powerin saa taas päälle.

FAKTAA

• Sosiaalisen teatterin opas on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa legioonateatteri.fi.

• Tamperelainen Legioonateatteri aloitti toimintansa vuonna 1993 yhteisöllisenä harrastajateatterina.

• Vaikka rahoittajat ovat vuosien varrella vaihtuneet, on toiminnan perustavoite pysynyt samana: vahvistaa nuorten sosiaalista hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä teatteritoiminnan avulla.

• Vuonna 2017 Legioonateatteriin palkattiin kokopäiväinen sosiaalialan ammattilainen. Silloin teatterissa alettiin tehdä intensiivistä, tavoitteellista ja strukturoitua yksilöohjausta jokaisen työpajaan osallistuvan nuoren kanssa.

• Ammatillisesti toteutettu sosiaalityö on integroitunut tiiviiksi osaksi Legioonateatterin rakenteita.