Raskassarja 1/2012

n:o 1/2012 tammikuu

painos 21 500 kpl

Logistiikan pullonkauloja etsimässä:

Kehityksen jarruja on roppakaupalla

Kuljetusbarometri kuvastaa synkkiä tuntoja RASKASSARJA • 1

mototruck

laatua raskaan kaluston ammattilaiselle Kinnegrip Laitatolpat Kinnegrip on yksi Euroopan suurimmista laitatolppien valmistajista. Kymmenien vuosin kokemus takaa turvallisen, tehokkaan ja taloudellisen tavaran kuljetuksen.

Kinnegripin laitatolppia ja sivulaitoja voidaan yhdistä yksilöllisesti, jolloin kuorman lastaaminen ja purkaminen eri suunnista on mahdollista. Tolpat pintakäsitellään nykyaikaisinta tekniikka käyttäen, mikä takaa pitkän käyttöiän ja varman toiminnan.

Rothe Erde Kääntökehät Rothe Erde on tunnettu Saksalainen kääntökehien valmistaja. Toimittamamme Rothe Erce kääntökehät ovat laatutuotteita, jotka on kehitetty erityisesti asennettavaksi perävaunuihin. Kääntökehät on valmistettu parhaiden valmistusmenetelmien ja standardien mukaisesti ja soveltuvat suorituskyvyltään vaativiin olosuhteisiin.

Erich-Jaegerin sähköosat Laadukkaat Erich-Jaegerin sähköosat Motoralilta.Valikoimiimme kuuluvat pistokkeet, rasiat ja kierrekaapelit sekä NATO-latauspistokkeet. Erich-Jaeger tekee yhteistyötä tunnettujen valmistajien kanssa, kuten Aspöck, MAN, Hella ja Renault.

Schomäcker lehti- ja parabelijouset Lehti- ja parabelijousien valmistaja, joka on erikoistunut myös akseli- ja autoteollisuuden tuotteisiin.Yhteistyötä mm. BPW:n, SMB:n sekä ArvinMeritorin kanssa sekä toimittajana luonnollisesti lisesti myös jälkimarkkinoilla. Schomäcker tuottaa yli 3 000 mallia lehti- ja parebelijousia yli 50 maahan.

2 • RASKASSARJA

Valuraudankuja kuja 11, 00700 Helsinki puh. (09) 375 41, fax. (09) 375 4320 www.motoral.

Raskaan kaluston paRhaat palat!

raskaan kaluston akut

sähköosat

valaisimet

polttimot

varoitusmajakat

lämmitysjärjestelmät

valaisimet

Maahantuoja ja tukkumyyjä:

Malminkaari 12 00700 Helsinki Postios. PL 115 00701 Helsinki Puh. 010 650 11, fax 010 6501 314 Sähköposti: cv@koivunen.fi Internet: www.koivunen.fi

• Pääkirjoitus • Logistiikka-ala kaipaa remonttia

SKAL

:n järjestämä seminaari osoitti, että logitiikka-alalla on runsaasti toimintaa haittaavia pullonkauloja. Yhtenä ongelmana on kuljetusten tilaajien sanelupolitiikka. Tilaaja ei ymmärrä, että kuljetusyrityksenkin pitää voida toimia kannattavasti ja investoida kalustoon. Rankassa kilpailuttamisessa saattaa helposti unohtua, että rahdinkuljettajakin on osa yrityksen imagoa.

Suuri osa pullonkauloista on sellaisia, joiden hoito on valtiovallan käsissä. Esimerkiksi harmaan talouden kitkennällä ja veropoliittisilla ratkaisuilla voitaisiin saada paljon aikaan. Ministeri Kyllönen lupailikin seminaarissa, että kuljetusalan kehittämistarpeet otetaan nyt tosissaan.

Toivottavasti hyvä tahto johtaa edes tällä kertaa johonkin konkreettiseen.

Ministeri K yllösen mu kaan pohd myös kuljet ittavaa on usyrittäjie n työaikara sissa, mod joitukuuliyhdiste lmien raja sekä uusiss nylityksiss a massoissa ä ja mitoissa .

Vuodenvaihteen polttoaineiden veronkorotukset osoittivat, etteivät poliittiset päättäjät ole kuljetusalasta kovinkaan huolissaan. Merkittävällä osalla kuljetusyrityksistä on kuitenkin vakavia kannattavuusongelmia ja osalle vaikeudet muodostuivat jo ylivoimaisiksi. Viime vuonna 11 kuukauden aikana vireille pantiin peräti 181 kuljetusyritysten konkurssia.

Tuoreen kuljetusbarometrin mukaan peräti kolmannes vastaajista arvioi, että kuljetustaksojen korotuspaine on nyt jopa 10–20 prosenttia.

Kannattavuusremontin tarve on iso, ja olisi varmasti monen yrityksen kohdalla varsin perusteltu. Harmi kyllä odotettavissa on, etteivät kaikki kuljetusten tilaajat niele niin suuria taksojen korotuksia, vaan kuljetusyritysten rankka kilpailuttaminen jatkuu entiseen tapaan.

A J AR

S S A

K S RA

Jari Malm

Seuraava Raskassarja ilmestyy 16.3. 2012.

A J AR

Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 24.2.2012.

AS

S S KA

RASKASSARJA

ISSN 0789–8428

Painos: 21 500 kpl Päätoimittaja: Jari Malm Julkaisija: Finnish RK–Group Oy

Rydöntie 24, 20360 Turku Puh: 02 2384 223 ja 0400 562 411 Sähköposti: toimitus@raskassarja.fi Painopaikka: Rota–Finn Oy

Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku Ilmoitushinnat: Sisäsivut 4–väri 1,60€/pmm, alv 0%

Hintoihin lisätään alv 23%

4 • RASKASSARJA

ätön in välttäm a meille va kk ii Ahti st ja gi ta lo – Onko puheenjoh us, SKAL:n n an st ku lisä etteli.

Myllys ihm

TEKSTI JA KUVAT: JARI MALM

SKAL

:n joulukuinen Logistiikkaseminaari osoitti, että logistiikan pullonkauloja on paljon. Kehitettävää riittää niin kuljetusyritysten kuin kuljetusten tilaajien kannalta.

– Osa havainnoista on nostanut hiukseni pystyyn. Onko logistiikka meille vain välttämätön lisäkustannus, vai olisiko se sittenkin lisäarvo, SKAL:n puheenjohtaja Ahti Myllys kiteytti esitellessään kuljetusyrittäjien näkemyksiä logistiikan pullonkauloista.

Näkemykset perustuvat viime kesänä kuljetusyrittäjille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 424 kuljetusyrittäjää.

– Itse huolestuin, kun puolet vastaajista totesi yrittäjän jaksamisen olevan katkolla. Kymmenen prosenttia harkitsi lopettamista, Myllys kuvaili.

– Ei tämä näin voi mennä. Ollaanko asettamassa vaakalaudalle koko tällaisen yrittäjyyden olemassaolo?

Logistiikan pullonkauloja etsimässä

Kehityksen jarruja riittää roppakaupalla Suurimmiksi liiketoimintansa parantamisen esteiksi kuljetusyrittäjät listasivat hintatason riittämättömyyden, asiakkaille suoritettavat korvaukset ja lainsäädännön asettamat tiukentuneet tuotekohtaiset määräykset. Kuljetussopimuksiin liittyviä pahimpia ongelmia ovat asiakkaiden sanelupolitiikka, indeksiehtojen puuttuminen ja yksipuoliset sopimusehdot.

Kuljetusyrittäjien mielestä kuljetusmarkkinoiden tervehtymisen estävät kuljetusten hintataso, laiton kuljetustoiminta sekä kotimainen ja ulkomainen kilpailu. Merkittävä osa vastaajista piti ongelmina myös tarjouskilpailumenettelyä, yhteisten pelisääntöjen puuttumista ja kotimaisen tuotannon hiipumista.

Suppeassa asiakkaille tehdyssä kyselyssä noin puolet vastaajista koki logistiikan pullonkaulaksi yrityksensä kannattavuuskehityksessä.

Suurin osa mielsi myös kuljetus- ja logistiikkasopimukset ongelmallisiksi. Sen sijaan kotimaista ja ulkomaista kilpailua kuljetustoiminnassa pidettiin hyvänä, mutta laittoman kuljetustoiminnan lisääntyminen todettiin haitaksi.

”

Seminaarissa asiakasta edustava Onninen Oy:n logistiikkajohtaja Kai Särkelä nosti logistiikan pullonkauloiksi resurssien saatavuuden, yhteistyön puutteen ja sen, ettei toimitusketju ole läpinäkyvä.

– Syynä yhteistyön puutteeseen voi olla se, että toimijoilla on erilaiset tavoitteet. Ovatko väärät ihmiset sopimassa asioista?

– Nyt kaikki tieto siirtyy tilauksessa. Emme pysty jakamaan riittävästi tietoa, jotta kuljetustapahtuma voitaisiin suunnitella perusteellisesti, Särkelä punnitsi.

Onninen on Suomessa kuljetuspalvelujen suurkuluttaja. Kahdesta logistiikkakeskuksesta

Kuljetusala on lippujen ja lappujen täyttämistä, jonka sivutuotteena kuljetetaan tavaraa.”

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen totesi seminaarissa, että Suomessa elinkeinoelämän logistiikkakustannukset ovat 19 prosenttia bruttokansantuotteesta. Muissa teollisuusmaissa niiden osuus on 10–17 prosenttia. Jos bensiinin ja dieselin verotus yhtenäistetään, se merkitsee merkittäviä lisäkustannuksia tavara- ja joukkoliikenteelle.

RASKASSARJA • 5

lähtee asiakkaille 3 000–5 000 tilausta päivittäin. Onnisella ei ole omaa kalustoa, vaan yritys ostaa kaikki kuljetuspalvelut.

Suomen kuudenneksi suurimman sahan Pölkky Oy:n myyntijohtaja Mikko Luikku totesi, että kehityksen jarruna on linjaliikenteen keskittyminen Etelä-Suomeen. Sen vuoksi laivaliikennettä pitää ohjata Ouluun.

– Konttikuljetukset tulevat lisääntymään räjähdysmäisesti ja sahatavara siirtyy kontteihin.

Kuljetusyrittäjien kannattaa varautua siihen.

– Suomeen pitäisi saada noin 30-metriset yhdistelmät, jotka voisivat kuljettaa kahta täysimittaista konttia kerrallaan.

Luikku kertoi, että Pölkky Oy toimittaa tavaraa 28 maahan. Vuosittainen kuljetusten määrä on noin 260 000 rekkakuormaa, ja logistiikkakustannukset ovat noin 25 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.

– Kannattavuuden vaatimus on selvää tilaajayrityksille. Pitäisi ymmärtää, että sama koskee myös kuljetusyrityksiä, professori Jorma Mäntynen kiteytti.

Esa Lehti nosti kuljetusyrittäjän puheenvuorossaan ongelmaksi työvoiman saannin, koska C-korttien suorittajien määrä on laskenut romahdusmaisesti.

6 • RASKASSARJA

Onnisen logistiikkajohtaja Kai Särkelä arveli, että yhteistyön puutteen syinä voivat olla toimijoiden erilaiset tavoitteet. Ovatko väärät ihmiset sopimassa asioista?

Liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta arvioi, että tulevaisuudessa kuljetuksiin vaikuttavat metsäteollisuuden väheneminen, puun energiankäytön kasvu ja kaivosteollisuuden nousu. Myös erikoiskuljetusten määrä kasvaa.

Kumipyöräliikenteen rooli on merkittävä, koska lähes kaikkien kuljetusmuotojen syöttöliikennekin hoidetaan kuorma- tai pakettiautoilla.

Mäntysen mukaan yrityskoko tiekuljetuksissa on sopiva. Alalla on kuitenkin äärimmäisen kova kilpailu.

– Kannattavuuden vaatimus on selvää tilaajayrityksille. Pitäisi ymmärtää, että sama koskee myös kuljetusyrityksiä.

Mäntynen luonnehti kuljetusalaa lippujen ja lappujen täyttämiseksi, jonka sivutuotteena kuljetetaan tavaraa. Pätevyysvaatimukset ovat erittäin tiukat, mutta opetusmateriaali on vanhentunut silppukasa.

Veikko Lehti Oy:n toimitusjohtaja Esa Lehti nosti kuljetusyrittäjän puheenvuorossaan logistiikan pullonkauloiksi muun muassa lähitulevaisuuden kuljettajapulan ja lainsäädännön jatkuvan kiristämisen.

– Työvoiman saannissa on haasteita, koska C-korttien suorittajien määrä on laskenut romahdusmaisesti. Lisäksi alalle tulee koko ajan uusia säädöksiä ennen kuin muste on ehtinyt kuivua entisistä, Lehti kiteytti.

Omalla toimialallaan eli jätteiden kuljetuksissa Lehti näki pahoja pullonkauloja.

– Jäte on sosialisoitu. Asiakas ei pysty enää itse päättämään kuljetuksista. Jos markkinatalous toimisi paremmin, niin tätäkin hommaa voisi kehittää.

– Suomeen pitäisi saada noin 30-metriset yhdistelmät, jotka voisivat kuljettaa kahta täysimittaista konttia kerrallaan, Pölkky Oy:n myyntijohtaja Mikko Luikku totesi.

Liikenne- ja viestintäministeri Merja Kyllösen viesti seminaarin osanottajille oli, että kuljetusalan kehittämistarpeet otetaan tosissaan.

– Olen kutsunut koolle työryhmän selvittämään logistiikan pullonkauloja. Harmaan talouden torjuntaan käytetään 80 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella. Tilaajavastuuta lisätään, Kyllönen luetteli.

Kyllösen mukaan pohdittavaa on myös kuljetusyrittäjien työaikarajoituksissa, moduuliyhdistelmien rajanylityksissä sekä uusissa massoissa ja mitoissa.

– Massojen ja mittojen kehitys jatkossa riippuu tosin siitä, miten me pystymme säilyttämään kansalliset mittamme, Kyllönen sanoi. ■

Genuine Quality.

Durable Trust.

Yli 25.000 erilaista varaosaa kuorma -ja linja-autoihin sekä perävaunuihin. DT® on yksi markkinajohtajista hyötyajoneuvojen maailmanlaajuisilla riippumattomilla jälkimarkkinoilla. Saksalaisvalmisteinen DT® edustaa alansa korkeinta laatustandardia.

DAF · Evobus · MAN Mercedes-Benz · Neoplan Renault · Scania · Volvo

Suomessa DT® -varaosia edustavat Raskassarja-jäsenliikkeet. www.dt-spareparts.com

RASKASSARJA • 7 www.dt-spareparts.com

Puolet yrittäjistä arvioi lähitulevaisuuden kuljetushintojen korotustarpeeksi 4–8 prosenttia.

Kolmannes vastaajista arvioi hinnankorotustarpeen olevan 10–20 prosenttia.

SKAL Kuljetusbarometri 1/2012 kuvastaa synkkiä tuntoja

Kovat hinnankorotuspaineet ja kannattavuusremontti vuonna 2012 KUVA: JARI MALM

T

uoreimman SKAL:n kuljetusbarometrin mukaan vain yksi kymmenestä kuljetusyrittäjästä odottaa kannattavuutensa paranevan vuoden 2012 aikana. Valtaosalla yrityksistä on tarve perustavanlaatuiseen kannattavuusremonttiin.

Kuljetusalan kustannukset, erityisesti polttoaine ja palkat, ovat nousseet voimakkaasti. Kuljetushinnat eivät ole nousseet olennaisesti. Huonoon kannattavuuteen vaikuttaa vahvasti kuljetusalan harmaa talous, joka vääristää kilpailua.

Kyselyyn vastanneet kuljetusyrittäjät toivoivat tehokkaita toimia ja viranomaisten yhteistyötä harmaan talouden torjunnassa. Myös kuljetusasiakkailta toivottiin aktiivisuutta. Heidät kutsutaan mukaan muun muassa ulkomaisten yritysten Suomessa suorittaman kabotaasiliikenteen valvontaan.

Liikevaihto kehittyi myönteisesti syksyn aikana kolmanneksella vas8 • RASKASSARJA

tanneista. Kaiken kaikkiaan liikevaihdon kehitys toteutui elokuun ennustetta hieman myönteisempänä. Sen sijaan vain 16 prosenttia kuljetusyrityksistä onnistui parantamaan kannattavuuttaan. Vastanneista 36 prosenttia ilmoitti kannattavuutensa laskeneen, ja 48 prosentilla se pysyi ennallaan. Runsas viidennes vastanneista arvioi liikevaihtonsa nousevan alkuvuodesta. Liikevaihdon laskua ennakoi 45 prosenttia vastanneista, ja yhtä moni ennakoi kannattavuutensa laskevan kevään mittaan.

Noin viidennes ilmoitti, että kuljetusten tonnimäärät ja ajosuoritteet nousivat tarkastelujaksolla.

Kolmanneksella vastanneista molemmat laskivat. Tämä kertoo siitä, että käyttö- ja täyttöasteessa ei ollut tapahtunut merkittävää kehitystä syyskuusta joulukuuhun 2011.

Yrityksistä 75 prosenttia ilmoitti henkilöstön määrän pysyneen ennallaan syksyllä 2011, ja saman

verran vastanneista arvioi henkilöstötilanteensa pysyvän samana keväällä 2012. Lähes viidesosa ennusti henkilöstövähennyksiä alkuvuodesta. Vain neljännes yrityksistä suunnitteli uusivansa kalustoaan kevään aikana. Näistä lähes 40 prosenttia oli uusimassa kalustoaan käytetyillä ajoneuvoilla.

senttia oli sitä mieltä, että tiedon tulisi virrata vapaasti viranomaisen välillä. 72 prosenttia vastanneista piti niin sanotun 30 prosentin säännön poistamista ja traktoreiden tavaraliikennelupapakkoa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Yhdeksän kymmenestä kuljetusyrittäjästä korosti asiakkaan vastuuta ns. kabotaasiliikenteen valvonnassa.

Vastanneista 47 prosenttia ei ollut nostanut kuljetuspalveluidensa hintoja loppuvuonna 2011. Sen sijaan 4 prosenttia ilmoitti korottaneensa kuljetushintojaan peräti 10–20 prosenttia. Paineet hinnankorotuksiin ovat suuret vuonna 2012. Puolet yrittäjistä arvioi lähitulevaisuuden korotustarpeeksi 4–8 prosenttia. Jopa kolmannes vastaajista arvioi hinnankorotustarpeen olevan 10–20 prosenttia.

Loppuvuodesta 2011 toteutetun barometrikyselyn kaikki mittarit: tonnimäärät, kuljetuskilometrit ja kannattavuus heikkenivät edellisiin barometrikyselyihin nähden.

Vain kustannusnousujen siirtäminen kuljetushintoihin voi nostaa yritykset kannattavuuskuopasta.

635 jäsenyritystä vastasi kuljetusbarometrikyselyyn, joka lähetettiin noin 3500 jäsenyritykselle joulukuussa 2011. Vastaajat edustivat kaikkia SKAL:n alueyhdistyksiä ja erikoisjärjestöjä sekä eri toimialoja. SKAL julkaisee kuljetusbarometrin kolme kertaa vuodessa. ■

Kyselyyn vastanneista kuljetusyrittäjistä 90 prosenttia toivoi viranomaisten tehovalvontaa harmaan talouden torjunnassa, ja 82 pro-

Ulkomaankauppa marraskuussa edellisvuoden tasolla Suomen ulkomaankauppa pysytteli marraskuussa Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan suunnilleen vuoden 2010 marraskuun tasolla.

Viennin arvo oli vajaat 4,9 miljardia euroa eli prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuonti kasvoi kaksi prosenttia ja nousi hieman yli 5,1 miljardiin euroon.

Kauppatase jäi 260 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tammi-marraskuussa vajetta on kertynyt lähes kolme miljardia euroa. Vuoden 2010 marraskuussa kauppatase oli 196 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta tammimarraskuussa 2010 tase oli vielä 392 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Vientiä kasvattivat lähinnä öljytuotteet, kulkuneuvot ja kupari. Kasvua painoi alaspäin raudan ja teräksen viennin jyrkkä supistuminen, joka johtui vertailuvuodelle ajoittuneesta yli sadan miljoonan euron kaasuputkitoimituksesta.

Energiatuotteet vetivät tuontia kasvuun. Malmirikasteiden ja metallien tuonnin arvo jäi sen sijaan selvästi vuoden takaista pienemmäksi.

Lisäksi vertailuvuodelle ajoittui lähes 90 miljoonan euron arvoinen lentokonehankinta.

Raskassarjanettitilausjärjestelmä raskaan sarjan ammattilaisille on osoitteessa www.raskassarja.fi UUTTA

Konkurssien määrä kasvoi lähes 5 prosenttia tammi–marraskuussa Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden tammi–marraskuussa pantiin vireille 2 753 konkurssia, mikä on 4,6 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 12 339, mikä on 328 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vireillepantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–marraskuussa teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla.

Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät kaupan toimialalla.

Alalla pantiin tammi–marraskuussa vireille 517 konkurssia, mikä on 51 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Rakentamisen toimialalla pantiin vireille 724 konkurssia, mikä on 46 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tieliikenteen tavarankuljetuksissa ja muuttopalveluissa vireille pantiin 181 konkurssia.

Työryhmä ehdottaa muutoksia velkojen ja maksujen perintään Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa uudistuksia velkojen perintään.

Tarkoituksena on tehostaa hyvän perintätavan noudattamista ja estää kohtuuttoman suurten perintäkulujen periminen.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi kokonaan uusi säännös velallisen oikeudesta pyytää perintälain mukaisen perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Keskeytyspyynnön jälkeen velkoja voisi velkoa saatavaa tuomioistuimessa tai hakea ulosottoa.

Työryhmä ehdottaa uutta säännöstä, jonka mukaan velallisen maksamat suoritukset olisi kohdennettava ensiksi varsinaiselle saatavalle ja vasta sen tultua suoritetuksi kuluille. Tällöin suoritukset kohdennettaisiin samalla tavalla kuin ulosottoperinnässä.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että vanhentuneen velan periminen kiellettäisiin.

Työryhmä ehdottaa myös muutoksia, joilla pantaisiin täytäntöön EU:n uudistettu maksuviivästysdirektiivi. Se koskee maksuja, jotka perustuvat tavaroiden tai palvelusten toimittamiseen yritykseltä toiselle tai yritykseltä viranomaiselle. Maksun viivästyessä velkojalla olisi aina oikeus saada velallisena olevalta yritykseltä tai viranomaiselta 40 euron suuruinen vakiokorvaus perintäkuluista.

Tilaaminen on helppoa ● ● ● ●

Valitse tuotteet tilauskoriin.

Valitse myymälä ja toimitustapa.

Valitsemasi myymälä ottaa sinuun yhteyttä, vahvistaa toimitusajan ja sopii maksutavasta.

Voit tehdä kertatilauksen tai rekisteröityä vakituiseksi käyttäjäksi.

Raskassarja-nettitilausjärjestelmässä on muun muassa laadukkaita autonhoitokemikaaleja, lisävaloja ja iso joukko tuotteita rekkojen sisä- ja ulkopuoliseen varusteluun sekä koristeluun.

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

www.raskassarja.fi

RASKASSARJA • 9

rikollisina. Työnantajat saattavat esimerkiksi maksaa työehtosopimuksen vastaista palkkaa, syyllistyä tahallisiin konkursseihin, väärentää asiakirjoja ja maksaa osan palkoista päivärahoina ja kilometrikorvauksina, Marttinen jatkaa.

Harmaassa taloudessa esiintyy myös tilanteita, joissa rikoksen kohde tietoisesti hyväksyy tilanteen. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun suostutaan työskentelemään vaarallisissa työoloissa normaalia korkeampaa palkkaa vastaan tai luovutaan sosiaalimaksujen kertymisestä pimeää palkanmaksua vastaan. Näissä tilanteissa uhri itse vaikuttaa siihen, että rikollinen toiminta jää näkymättömäksi.

tä veropetoksia, sanoo johtaja Janne Marttinen Harmaan talouden selvitysyksiköstä.

Tiedot selviävät tuoreesta Verohallinnon selvityksestä Harmaan talouden tilannekuva 4/2011. Julkaisussa kuvataan harmaata taloutta ilmiönä, sen määrittelyä, ilmenemismuotoja ja laajuutta Suomessa. Lisäksi tuodaan esiin harmaan talouden suhdetta talousrikollisuuteen, tyypillisimpiä tekotapoja sekä viranomaisten valvonnan menetelmiä.

Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat suurelta osin piilorikollisuutta. Harmaaseen talouteen liittyvä haitallinen toiminta jää usein piiloon siksi, että uhrit eivät välttämättä ole tietoisia heihin kohdistuneesta vahingosta tai rikoksesta eivätkä siksi saata sitä viranomaisten tietoon.

– Harmaan talouden uhrit saattavat pitää toimintatapoja pikemminkin normaaleina kuin

Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) tuli voimaan 1.1.2011. Lailla perustettiin Verohallintoon uusi toimija, Harmaan talouden selvitysyksikkö, jonka tehtävänä on muun muassa edistää ja tukea harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaan talouden ilmiöistä.

Tuore julkaisu on yksikön neljäs tilannekuva harmaasta taloudesta. ■

Harmaa talous on suurelta osin piilorikollisuutta

V

eropetosten prosentuaalinen osuus kaikista ilmitulleista talousrikoksista Suomessa on noussut selvästi 2000-luvun puolenvälin jälkeen. Törkeiden veropetosten osuus on ohittanut tavallisesta veropetoksesta tehdyt rikosilmoitukset. Trendi on jatkunut ja voimistunut läpi koko 2000-luvun. Vero­ petosten yhteydessä ilmenee usein myös kirjanpitorikoksia ja velallisen rikoksia.

–Yli puolessa Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista oli vuonna 2010 kyse veropetoksesta, ja näistä noin 75 prosenttia koski törkei-

Työsuojeluhallinnon suunnanmuutos:

Tavoitteena harmaan talouden torjunta ja työurien pidentäminen

T

yösuojeluvalvonta painottuu jatkossa yhä enemmän harmaan talouden torjuntaan ja työurien pidentämiseen – Harmaa talous vie valtiolta verotulot, rehellisiltä työnantajilta tilaukset ja työntekijöiltä työpaikat.

Työsuojeluvalvonnan näkökulmasta harmaan talouden torjunta on ennen muuta työsuhdesäännösten valvontaa sekä viranomais- ja kolmikantayhteistyötä, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston ylijohtaja Leo Suomaa sanoo.

– Valvomme, että työnteossa käytetään vain sellaisia työntekijöitä, joilla on työnteko-oikeus

10 • RASKASSARJA

Suomessa, työsuhteen ehdot noudattavat lainsäädäntöä, ja että alihankkijoina ja työvoiman vuokraajina käytetään sellaisia yrityksiä, jotka ovat huolehtineet yhteiskuntavelvoitteistaan, linjaaa käytännön kenttätyötä valvontajohtaja Markku Marjamäki STM:n työsuojeluosastolta.

Harmaan talouden torjunta nojaa muun muassa tilaajavastuulakiin. Sen toteutumista valvoo koko Suomessa tällä hetkellä 12 tarkastajaa, jotka tekevät vuosittain noin 900 tarkastusta.

– Vuonna 2011 puutteita havaittiin 60 prosentissa tarkastuskoh-

teista ja laiminlyöntimaksuja määrättiin 15-20 prosentille tarkastuskohteista. Maksun suuruus on keskimäärin viisi tuhatta euroa ja suurin maksu on tällä hetkellä 14 000 euroa per sopimus, kertoo johtaja Kaarina Myyri-Partanen Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueelta. Avin työsuojelun vastuualueet hoitavat käytännön valvontatyön ja toimivat STM:n ohjauksessa.

Myyri-Partasen mukaan työsuojeluviranomaisten yhteistyö harmaan talouden torjunnassa on ollut erityisen hyödyllistä poliisin ja verottajan kanssa. Viran-

omaiset ovat tehneet yhdessä muun muassa valvontaiskuja.

Ylijohtaja Suomaan mukaan työuria voidaan pidentää työsuojelulla ennen muuta vaikuttamalla työurien keskelle.

– Työsuojeluhallinnon toimenpiteet kohdistuvat työoloihin ja työolosuhteisiin. Työsuojeluviranomaiset valvovat, että työnantaja noudattaa häntä velvoittavia säännöksiä.

Hän arvioi, että mikäli työtapaturmat saadaan nollaan, niin suomalaisen työntekijän kokonaistyössäoloaika pitenee 1,5 kuukautta. ■

K R

A

OS

EE

VA

T

ON

R AS

N K ALU ST

AA

A L IIK

HE AV Y DUT Y S PA R E PA R T S

K

RASKASSARJA • 11

Pyhtääläinen Timo Peri on teipannut 28 vuoden uransa aikana peräti 10 000 autoa.

Teippauksella on monta merkitystä

niassaan. an yhä kun Perin muka o äätteelle. p im ö T tt n o äy o syntyy n Siirtokalvo vi ku n va atta iheessa teip unnitteluva

Su

12 • RASKASSARJA

– Teippaus voi olla jopa kokonainen identiteetti, yrittäjä Timo Peri toteaa.

Timo Teippi Ky:n navetassa riittää tilaa useammalle teipattavalle autolle.

TEKSTI JA KUVAT: VILLE VANHALA

S

iirtokalvolla on yhä käyttöä.

Rekannupin alakulma on hankala teipattava. Ilman siirtokalvoa teippauksen alle voisi jäädä kuplia. Pyhtääläiselle autonteippaus- ja mainosalan yrittäjälle Timo Perille konsti on tuttu. Hiljattain hän teippasi peräti 10 000 autonsa.

Perin yritys Timo Teippi Ky on toiminut yhteensä 28 vuoden ajan, joista viimeiset 13 nykyisissä tiloissaan Siltakylän ”Navetassa.”

– Auton teippaamisessa on yhä aika paljon käsityötä, Peri toteaa.

Sininen rekannuppi saa helmaansa tumman verkko- ja valkoisen ja krominvärisen kaarikuvion.

Perin suunnittelema ja toteuttama koristeteippaus on uniikkituote.

– Asiakas tuli ostamaan teippausta, mutta hän sai identiteetin.

Kokonaisvaltaisen autoteippauksen edellytys on se, että työn toteuttaja on mukana jo suunnitteluvaiheessa.

– Ennen suunnittelua on syytä määritellä tavoite: onko teippaus firman tai päämiehen mainos, kilpailijoista erottumisen väline, personointia vai auton lisävaruste, Pe-

ri toteaa.

Auton teippaus, jos mikä, on myös viestin välittäjä. Auton ulkomuodolla voidaan viestiä siitä, että yrityksessä asiat hoidetaan hyvin: autot ja henkilökunta ovat kunnossa.

– Ohjaamo on kuljettajan työpiste. Kuljettajalle on tärkeää se, miten ohjaamo on varusteltu ja myös se, miltä se näyttää ulospäin.

Peri aloitti mainos- ja teippausalan yrityksensä vuonna 1983.

Vuotta myöhemmin hänellä oli jo käytössään tietokoneohjattu teippileikkuri.

Tietotekniikan kehitys on muuttanut myös autoteippauksen työvaiheita. Suunnittelu tapahtuu hyvin pitkälti näyttöpäätteen ääressä.

– En ole tehnyt varmasti 15 vuoteen etukäteisluonnoksia. Auto on kolmiulotteinen esine, jossa on valtava määrä pokkauksia, peilauksia ja muita rajoitteita. Kokonaisuutta ei pysty hahmottamaan luonnosten kautta.

Peri luo yhdestä kuviosta muutaman version, joista yksi päätyy tilatuksi työksi ja loput jäävät va-

rastoon. Teippausideoiden suhteen Peri myöntää kärsivänsä pidättelyvaikeuksista.

– Täytyy muistaa, että ideoissa ei ratkaise määrä, vaan niiden käyttökelpoisuus.

Kun auto on sitten saanut kuvion pintaansa, niin Perin mukaan sitä voidaan arvioida viidellä eri tavalla: tekninen virheettömyys, visuaalinen, psykologinen ja taloudellinen onnistuminen ja oppiminen.

Tilaajan näkökulma on yksinkertaisempi.

– Suurin kiitos on se, että asiakas toteaa valmiin työn nähdessään, että nyt tämä on minun autoni. Silloin tietää, että persoona ja tarkoitus on saatu sovitettua yhteen.

Peri toteuttaa teippauksissa luovuuttaan, mutta pelkästään inspiraatiostaan ammentavaksi taiteilijaksi hän ei ole jättäytymässä.

– Suurin osa työvaiheista vaatii teknistä osaamista. Autojen teippaus on yhä tarkkaa ja kurinalaista puurtamista.

Autoteippaus on muuttunut vuosien saatossa myös siitä syystä, et-

tä autot ovat muuttuneet.

– Rumat autot eivät enää tänä päivänä käy kaupaksi, Peri naurahtaa.

Raskaankuljetuksen kaluston osalta autokannan uusiutuminen on merkinnyt Perin mukaan myös sitä, että valtamerkit ovat tulleet yhä yleisemmiksi. Yksilöllisyyttä haetaan sitten teippauskuvioilla.

– Kuviointia ei enää tehdä automallin pohjalta. Sen sijaan yrityskohtaisia sarjoja toteutetaan yhä.

Sama teema voidaan viedä läpi koko kaluston. Itse kuvioissa korostuu yksiköllinen grafiikka.

Moderneista menetelmistään huolimatta autoteippaus on yhä todellista käsityötä. Pitkän uran tehnyt Peri poimii esimerkin teippauksen kestävyydestä.

– Siihen vaikuttaa kahdeksan eri elementtiä, jotka ovat ketjumaisessa rakenteessa keskenään.

Jos edes yksi pettää, niin teipin irtoamisen riski kasvaa.

Entä ne teippaukset? Mistä kuviot tulevaisuudessa muodostuvat?

Sitä ei Perikään osaa määritellä.

– Nykytekniikka mahdollistaa sen, että niin koko, väri ja muotokin ovat vapaita. ■ RASKASSARJA • 13

Diagnostiikka, Osat ja Huollot hyötyajoneuvoille

Jatkuvasti ajossa. Luotettava tapa pitää ajokalusto tuottavana. u ajoneuvojärjestelmien diagnosointia ja huoltoa u luotettavia ja pitkäikäisiä tuotteita u ensiasennuslaatua u oikea hinta-laatusuhde u ammattilaisen valinta Kaikki alkuperäistä Bosch-laatua.

www.bosch.fi 14 • RASKASSARJA

Raskaankaluston varaosa- ja korjaamopalvelut Lahdessa ja Hollolassa

sa Hollolass myö LLI PESUHA

• Puh. (03) 468 2400 keskus • Fax (03) 753 2420 • Email myynti@originator.fi LAHTI korjaamo & varaosat • Alhonkatu 2, 15610 LAHTI • Varaosat 040 842 0706 • Työnjohto 044 510 4421

HOLLOLA korjaamo (entisen Rekkakukon tiloissa) • Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA • Työnjohto 044 510 4426 • Pesuhallin ajanvaraus 044 510 4428

Vianor jatkaa nopeaa laajenemistaan Euroopassa

N

okian Renkaiden omistama rengas- ja autohuoltoketju Vianor jatkaa nopeaa laajentumista ja on avannut 900. rengasliikkeensä Bukarestiin Romaniaan. Vianor on lyhyessä ajassa vahvistanut asemiaan Balkanin alueella rakentamalla kattavan rengasketjun ensin Bulgariaan ja laajentamalla viime syksynä Romaniaan. Alkuvuodesta 2012 Vianor aloittaa myös Serbiassa. Vianorin tavoitteena on vahvistaa edelleen Nokian Renkaiden jakelua Balkanin alueella, jonka markkinapotentiaali on iso ja jossa kasvua tukevat myös alueen uudet talvirengassäädökset.

Vianor-rengasketju tähtää vahvaan asemaan Nokian Renkaille strategisesti tärkeillä markkinoilla ja laajentaa suunnitellusti kansainvälistä franchising- ja

Veho Hyötyajoneuvot -verkosto laajenee ja uudistuu KUVA: VIANOR

Vianorin 900. rengasliike on avattu Bukarestissa.

partner-verkostoaan. Tavoitteena on olla Nokian Renkaiden kasvun keihäänkärki ja toimintaalueensa johtava rengasketju.

Kattavimmin Vianor-ketjulla on myyntipisteitä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Ukrainassa. Valtaosa Vianor-myyntipisteistä toimii franchising- tai partner-periaatteella, osan Nokian Renkaat

omistaa itse.

Vianorin valikoimassa on henkilö- ja jakeluautonrenkaita, kuorma-autonrenkaita ja raskaita renkaita. Nokia-merkkisten renkaiden lisäksi ketju myy muita johtavia rengasmerkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita kuten vanteita, akkuja ja iskunvaimentimia. ■

Veho Hyötyajoneuvot on panostanut viime vuosina voimakkaasti asiakaspalveluun ja oman huoltoverkostonsa kehittämiseen. Tänä vuonna uusia toimipisteitä avautuu kolmelle paikkakunnalle, Jyväskylään, Seinäjoelle ja Raaseporiin.

Jyväskylään tulee noin 2 000 neliön ja Seinäjoelle noin 2 600 neliön tilat korjaamolle ja myynnille. Seinäjoen korjaamotiloihin tulee myös erillinen kolarivaurio-korjaamo. Jyväskylä avautuu maaliskuussa ja Seinäjoen toimipiste kesäkuussa.

Raaseporin toimipiste avautuu syyskuussa. Siellä Veho Hyötyajoneuvojen valtuutettu monimerkkikorjaamo palvelee huolto- ja varaosapalveluissa Mercedes-Benz-, Fuso- Canter- ja SISU-asiakkaita täysin uudelleen varustellussa, noin 1500 neliön palvelukeskuksessa. Korjaamon yhteyteen tulee myös erillinen raskaankaluston pesulinja.

RASKASSARJA • 15

Valitse viisaasti VARMISTA VOITELU!

Vetokytkimissä NYT automaattirasvari vakiona.

OVH Asenna myös vanhoihin 49€ vetokytkimiin.

KATSO

www.tav.fi

OM ERIN

NOPEUTA HUOLTOA VALITSE VALMIS SERVOMEKANISMI TAV100 Mekanismi TAV50 Vetokytkimeen

TAV100S Servomekanismi TAV50SR Vetokytkimeen

AIN YYS TÄV KES

TUS

ULU EN K

S E R V O

16 • RASKASSARJA

TAV100D Dollymekanismi TAV50D Vetokytkimeen

D O L L Y

TAV100DS Dollyservomekanismi TAV50DSR Vetokytkimeen

D O L L Y

S E R V O

Uusien kuorma-autojen kauppa kasvoi lähes viidenneksen

Joulukuussa vauhti alkoi hiipua

E

nsirekisteröintitilastojen mukaan kuorma-autokauppa sujui vuonna 2011 edellisvuotta huomattavasti paremmin.

Kuorma-autoja ensirekisteröitiin 3 413 kappaletta ja kasvua edellisvuoteen kertyi 18,9 prosenttia. Joulukuussa kasvua oli enää 5,0 prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna.

senttia. Liikenteeseen tuli vain 74 uutta Sisua. Iveco (161 kpl) ja MAN (159 kpl) nousivat tilastossa Sisun yläpuolelle.

Pakettiautoja ensirekisteröitiin viime vuonna varsin vauhdikkaasti.

Kasvua kertyi peräti 31,2 prosenttia.

Kolmen kärjessä olivat Volkswagen,

Toyota ja Ford.

Uusia linja-autoja rekisteröitiin viime vuonna 398 kappaletta, mikä on 22,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010.

Vuonna 2011 ensirekisteröitiin 126 123 henkilöautoa, mikä on 12,6 prosenttia enemmän kuin vuonna

2010. Uusia pakettiautoja rekisteröitiin 14 491 kappaletta ja kasvua edellisvuoteen kirjattiin 31,2 prosenttia. Joulukuussa kasvua tuli vielä 11,2 prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. ■ Lähde: Tilastokeskus/Trafi/Ajoneuvorekisteri/Aut

Raskaita, yli 16-tonnisia kuormaautoja rekisteröitiin viime vuonna 2 349 kappaletta ja niiden osuus kaikista ensirekisteröidyistä kuorma-autoista oli 68,8 prosenttia. Sekä raskaimmassa että kevyimmässä painoluokassa ensirekisteröinnit lisääntyvät noin 25 prosenttia. Keskiraskaassa sarjassa oli pudotusta 13,3 prosenttia.

Kuorma-autojen ensirekisteröintitilaston kärjessä olivat viime vuonna Mercedes-Benz (1 000 kpl), Volvo (899 kpl) ja Scania (777). Kaksi ensimmäistä ylsi yli 40 prosentin kasvuun, mutta Scania pääsi vain 5,6 prosenttia plussalle.

Suomalaisesta Sisusta tuli viime vuonna todellinen häviäjä, kun ensirekisteröinnin vähenivät 70,2 pro-

KUVA: JARI MALM

Maksuhäiriömerkintöjä 35 000 yritykselle viime vuonna

K

uljetus- ja rakennusalojen yrityksillä oli vuonna erityisen paljon maksuvaikeuksia, mutta häiriömerkinnät lisääntyivät muillakin toimialoilla.

Vuonna 2011 uusia maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin 35 000 yritykselle yhteensä 200 000 kappaletta. Vertailukelpoista kasvua häiriöiden määrään kertyi 7,7 prosenttia. Eniten merkintöihin johtaneet maksuvaikeudet lisääntyivät Suomen Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan kuljetus- ja rakennusaloilla. Sen sijaan teollisuudessa maksuhäiriöt lisääntyivät vähiten.

jotka muodostavat runsaan kolmanneksen yritysten kaikista uusista maksuhäiriö-merkinnöistä. Viime vuonna niiden määrä kasvoi 11 prosentilla 71 400 kappaleeseen.

Maksuviivetietojen jälkeen nopeimmin taloudellisista vaikeuksista kertovat trattaprotestit,

Huomattavan usein yritysten talousvaikeudet ovat vakavia. Konkurssihakemusten määrä

Velkomustuomioita yrityksille annettiin viime vuonna poikkeuksellisen paljon maksamattomista rahoitusyhtiöluotoista. Niiden määrä on edellisvuodesta kolminkertaistunut yhteensä runsaaseen 2 700 merkintään. Kovassa kasvussa olivat myös maksamattomista verkko-ostoksista aiheutuneet tuomiomerkinnät, joita rekisteröitiin 1 900 kappaletta.

kääntyi jälleen viime vuonna kasvuun. Entistä useampi hakemus johti myös konkurssiin asettamiseen, joita rekisteröitiin 2 100 eli seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Asiakastiedon tutkimuksen mukaan konkurssiin haetaan nyt liikevaihdoltaan ja henkilömääriltään hiukan suurempia yrityksiä kuin aiemmin. 5-20 henkilöä työllistävien yritysten osuus kaikista konkurssihakemuksista kasvoi 13,1 prosentista 18,3 prosenttiin vuosina 2007–2011. Valtaosa hakemuksista kohdistuu yhä korkeintaan neljä henkeä työllistäviin yrityksiin, mutta niiden osuus kokonaismäärästä on hieman pienentynyt. ■ RASKASSARJA • 17

Ratkaiseva tekijä polttoaineenkulutuksessa

Volvo Trucks kehottaa panostamaan taloudelliseen ajotapaan ja seurantaan

D

ieselin hinnannousu vuoden vaihteessa on nostanut polttoaineen hintaa huomattavasti ja hinta on miltei samalla tasolla bensan hinnan kanssa. Polttoaineenkulutuksella on siis yhä suurempi merkitys kuljetusyrityksille, sillä polttoaine muodostaa suuren osan heidän kokonais-kustannuksistaan, jopa 25-40 prosenttia.

Volvo Trucks on tehnyt vuosia töitä tuotekehityksen ja moottoriteknologian parissa parantaakseen kuorma-autojen polttoainetaloudellisuutta. Myös monella muulla seikalla, kuten esimerkiksi kuljettajan ajotavalla on ratkaiseva merkitys polttoaineenkulutukseen.

Volvo kampanjoi viime vuoden aikana polttoainetaloudellisuudesta lisätäkseen tietoisuutta pienten valintojen merkityksestä polttoaineenkulutuksessa sekä vahvistaakseen rooliaan polttoainetaloudellisuuden ja ympäristön puolestapuhujana kuljetusalalla. Uuden moottori-sukupolven kehittäminen maksaa miljoonia euroja, ja moottorien on täytettävä yhä tiukentuneet päästövaatimukset etenkin hiukkasten ja typpioksidien osalta. Parhaassakin tapa-

uksessa polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt pienentyvät kuitenkin vain noin yhden prosentin. Mistä siis löytyy nopea ratkaisu autoilijan, yrittäjän ja kuljetusliikkeen haasteisiin?

– Olemme Volvolla ottaneet käyttöön asiakkaiden toimintoihin perustuvan kokonaisvaltaisen ajattelutavan, jonka selkeä tavoite on asiakkaan kannattavuuden parantaminen.

Polttoaineen-kulutusta voidaan vähentää

huomattavasti hyvin yksinkertaisin ja pienin keinoin, palvelutuotteista Suomessa vastaava Vesa Soppi toteaa.

– Vaikutusmahdollisuuksia on sekä kuorma-auton teknisellä puolella että myös suoraan kuljettajaan liittyviä koulutuksia, ohjeistusta ja seurantaa.

Kuljettaja on taloudellisen ajamisen avainasemassa ja kuljettajien koulutus on tehokkain tapa vähentää polttoaineenkulutusta.

Tällä hetkellä Euroopan alueella jo noin 25 000 kuljettajaa on suorittanut Volvo Trucksin kuljettajakoulutuksen kursseja ja Suomessa koulutuksen käyneitä on jo reilu 5 000.

Muita menetelmiä ovat esimerkiksi kuorma-auton valinta oikeaan suoritusalaan, ajoneuvojen ennakoivat huollot, kuljetusten tietojärjestelmä Dynafleet, polttoaineenkulutusanalyysit sekä ajoneuvon päivitykset kuten I-Shift -vaihteiston ohjelmistopäivitys. Oikea akseleiden suuntaus, ilmanohjaimet ja oikea rengasvalinta voivat pienentää polttoaineenkulutusta jopa 5 prosenttia. ■

Kuljetusyritykset etsivät tietoa polttoainesäästöistä

G

oodyear Dunlop Tires Europen uuden tutkimuksen mukaan polttoaineen hintojen nousun myötä kuljetusyritykset toivovat saavansa lisää tietoja, joiden avulla olisi mahdollista vähentää polttoaineen kulutusta merkittävästi.

Peräti 92 prosenttia kuljetusyrittäjistä on ryhtynyt toimiin parantaakseen polttoainetehokkuutta.

Näistä toimista huolimatta eurooppalaiset kuljetusyrittäjät uskovat, että paljon enemmän olisi tehtävissä. Lähes kolmannes sanoo, 18 • RASKASSARJA

että heidän olisi mahdollista saavuttaa suurempia polttoainesäästöjä, jos heillä olisi tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat eniten kuormaautojen polttoaineenkulutukseen.

Noin 15 prosenttia pelkää, ettei toimintaa pystytä pitämään kannattavana tulevan vuosikymmenen aikana, ja viidennes yrityksistä ei ole varma siitä, pystyvätkö ne parantamaan polttoainetehokkuuttaan samalla aikavälillä.

Itäeurooppalaiset kuljetusyritykset suhtautuvat kuitenkin myönteisemmin mahdollisuuksiinsa saavuttaa

suurempia tehokkuussäästöjä. Mahdollisesti siksi, että polttoaineen hinta ja kansallinen ympäristölainsäädäntö ovat vaikuttaneet niihin vähemmän kuin niiden länsimaisiin naapureihin viiden viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi kolmannes puolalaisista kuljetusyrityksistä sanoo pystyvänsä saavuttamaan yli 20 prosentin polttoainesäästöjä vuoteen 2020 mennessä. Samaa mieltä on 12 prosenttia kuljetusyrityksistä Länsi-Euroopassa.

– Ajoneuvojen valmistajien, varusteiden toimittajien, renkaiden val-

mistajien ja kuljetusyritysten täytyy tehdä entistä läheisempää yhteistyötä, jotta parhaat ratkaisut voidaan löytää.

– Kuljetusyritysten täytyy voida olla varmoja siitä, että kaikki sijoitukset olemassa olevaan kalustoon tuovat tuottoa polttoaineen säästöinä ja vähentyneinä CO2-päästöinä, jotka ovat järkeviä liiketoiminnan ja ympäristön kannalta tässä haastavassa taloudellisessa ja säännellyssä ympäristössä, sanoo Goodyear Dunlopin EMEA-alueen kuorma-autonrenkaiden markkinointijohtaja Boris Stevanovic. ■

www.mattila.com

www.mattila.com

Scania R420 6x2, -06 Meiller koukkulaite, kiekkopiirturi

Scania R500 6x2, -06 NCH vaijerilaite, kiekkopiirturi

Volvo FH12 6x2, -03 20 t. NCH vaijerilaite, parabel

Scania R124 8x4, -03 Multilift vaijerilaite, 395 tkm

Volvo FM12 6x2, -04 Multilift vaijerilaite

Scania R420 4x2, -05 486 tkm. Kiekkopiirturi

Scania R124 8x2, -00 30 t. NCH vaijerilaite

Scania P310 4x2, -05 190 tkm. Kori +pl-nostin

MAN TGA 18.480 4x2, -07 Mega veturi, 370 tkm

Volvo FL616 4x2, -86 Koukkulaite, 286 tkm

Iveco 120E23 4x2, -00 Makuuohj. Umpikori +Pl

Scania R420 4x2, -05 Mega veturi

Scania R420 4x2, -04 Mega veturi

Scania R124 6x2/4, -03 Hieno väliteliveturi

2 kpl MBB pl-nostimia Erittäin asiallisia

MAN 18.285 4x2, -03 Kokosivuauk. kori + Pl-nostin

20-TONNIN VAIJERILAITE HETI TOIMITUKSEEN MAN 12.225 4x2, -03 Kokosivuauk. kori + Pl-nostin

Umpikori + Pl-nostin Yhdessä tai erikseen

Toimitamme kuljetuskalustoa EU-alueelta suoraan asiakkaalle, jolloin ALV 0%.

Tarvittaessa järjestämme rahoituksen.

Rydöntie 24, 20360 Turku • www.mattila.com • puh. 02-210 5000 • fax. 02-210 5050 Jussi Mattila 0400-583 033 • Veli-Matti Juhola 0400-440 171

Laatutuotteita raskaan sarjan Raskassarja-työkalulaatikot ● Runko alumiinia, luukku ruostumatonta terästä ● Nerokas salpamekanismi ● Useita kokoja ● Kestävää muovia ● Useita kokoja

Raskassarja-ilmajouset ● Laatupalkeet raskaaseen kalustoon

Laso-pumput ● Öljy- ja vesipumput raskaaseen kalustoon ● Raskassarja-hyväksyntä, laatutuote ammattikäyttöön

20 • RASKASSARJA

ammattilaisille

S

UUTUU

Uutuuksia Raskassarja-spraytuotteisiin ● Elektroniikkaspray ● Muovinkirkaste ● Kuparitahna ● Alkydimaali matta musta ● Alkydimaali kiiltävä musta ● Pohjamaali harmaa ● Vannemaali hopea ● Vannemaali valkoinen

Raskassarja-äärivalot ● Ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto ● Sarjan kaikki osat varaosina

Raskassarja-akut ● Vaativaan ammattikäyttöön, tärinävaimennus ● Kahden vuoden takuu

Raskassarja-ilmajarrujen jäänesto 10 L

S

UUTUU

Lisää toimintavarmuutta pakkaskeleihin ● Akkulämmittimet ● Teholaturit ● Polttoaineen esilämmittimet lisälämmittimiin (Webasto ym.)

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

www.raskassarja.fi

RASKASSARJA • 21

Alkuperäislaatua raskassarjalaiselta oikeaan hintaan!

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

22 • RASKASSARJA

Donaldsonin takuuehtojen mukaan kone- ja laitevalmistajan takuut pysyvät voimassa käytettäessä Donaldsonin suodattimia.

Helpotusta kiireisen kuljetusyrittäjän elämään

Raskassarja-ketju avasi nettitilausjärjestelmän

R

askassarja-ketju on avannut nettitilausjärjestelmän, josta kuka tahansa voi tilata myynnissä olevia tuotteita. Asiakas voi valita tavaratoimittajaksi haluamansa myymälän 16 Raskassarja-liikkeestä. Uuden tilausjärjestelmän tavoitteena on säästää kiireisten kuljetusyrittäjien aikaa ja tuoda tuotteet myös niiden asiakkaiden ulottuville, joilla on pitkä matka lähimpään Raskassarja-myymälään. Asiakas voi tutustua tuotteisiin silloin, kun se hänelle parhaiten sopii ja valita toimitustavaksi noudon tai toimituksen perille.

Järjestelmässä on jo alkuvaiheessa hyvä valikoima korkealaatuisia kemikaaleja autonhoitoon ja korjaamokäyttöön sekä runsaasti tuotteita raskaan kuljetuskaluston varusteluun ja koristeluun. Valikoimassa on muun muassa koko joukko lisävaloja, koristevanteita ja äänitorvia.

Järjestelmään tulee jatkuvasti uusia tuotteita.

Varsinaisia varaosia nettitilausjärjestelmässä ei ole, koska oikean osan löytäminen vaatii yleensä varaosamyyjän ammattitaitoa.

Raskassarja-nettitilausjärjestelmä on osoit-

Uudessa tilausjärjestelmässä asiakas voi tutustua tuotetarjontaan silloin, kun se sopii hänelle parhaiten.

teessa www.raskassarja.fi.

Nettitilausjärjestelmä on osa viime vuonna alkanutta Raskassarja-myymäläketjun sähköisen palvelun kehittämistä. Ensimmäisessä vaiheessa avautuivat uudet Raskassarja-kotisivut, joil-

la on paljon kuljetusalaa koskevia uutisia. Koko ajan kehittyvillä sivuilla on myös menovinkkejä, hyödyllisiä linkkejä, asennusohjeita, käyttöturvallisuustiedotteita ja linkkejä ketjun myymälöihin. ■

Goodyear tuo markkinoille ensimmäiset mikrosirulliset kuorma-autonrenkaat

G

oodyear tuo markkinoille yhtiön ensimmäiset kaupalliseen käyttöön tarkoitetut mikrosirulliset kuorma-autonrenkaat. Uudessa Goodyear Regional RHT II RFID (Radio Frequency Identity) 435/50R19.5 ‑perävaunurenkaassa on sisäänrakennettu mikrosiru, joka toimii rajapintana FleetOnlineSolutionsiin, Goodyearin Internet-pohjaiseen renkaidenhallintaohjelmaan.

RFID:n avulla kalustonhoitaja voi tunnistaa jokaisen renkaan hyvin helposti kuljettamalla käsiskanneria renkaan sivupinnalla. Näin tiedot on helppo kirjata tarkasti. Hyötyä tuo myös se, että nämä renkaat ovat huomattavasti muita renkaita helpommat jäljittää, jos ne varastetaan, ja renkaita voidaan seurata niiden koko elinkaaren ajan, myös uudelleenpinnoitettaessa.

Mikrosiru rakennetaan renkaan sisään tuotantolinjalla, ja siihen ohjelmoidaan yksilöivä koodi, joka on renkaan tunniste. Mikrosirun avulla käsilukulaite näkee renkaan tyypin ja koon ja sen yksilöivän tunnistenumeron. Huollossa

KUVA: GOODYEAR

Goodyearin palveluntarjoaja tai kalustopäällikkö voi skannata nopeasti kaikki RFID-renkaat ja kirjata tiedot elektronisesti, mikä säästää aikaa ja takaa tarkkuuden. Mikrosirusta on hyötyä myös uusien, käytettyjen ja uudelleenpinnoitettujen renkaiden varastonhallinnassa.

Goodyear on kehittänyt järjestelmää useiden vuosien ajan, ja on vastikään käyttänyt sitä FIA:n kuorma-autojen Euroopan-mesta- Goodyear on kehittänyt järjestelmää useiden vuosien ajan ja on ruussarjassa. Kaikkiin Goodyear käyttänyt sitä kuorma-autojen Euroopan-mestaruussarjassa.

315/70R22.5 -kuorma-autokisarenkaisiin on asennettu RFID. Goodyear käyt- vaisuudessa. Nyt RFID-renkaita valmistetaan tää tätä järjestelmää renkaidenhallintatarkoi- Luxemburgissa. Myös Goodyearin Wittlichin tuksiin kisoissa, ja FIA:n (Federation Internatio- tehdas Saksassa alkaa valmistaa näitä renkaita. nale de l’Automobile) toimitsijat käyttävät sitä RFID-siruissa käytetään tällä hetkellä vain sääntöjen valvontatarkoituksiin. tunnistetietoja, mutta tulevaisuudessa saattaa olla mahdollista tehdä niistä dynaamisempia Goodyear odottaa laajentavansa RFID:n myös niin, että reaaliaikainen paineen ja lämpötilan muihin rengastyyppeihin ja -kokoihin lähitule- valvonta tulee mahdolliseksi. ■ RASKASSARJA • 23

0207 119 862 0207 119 877

Tuoreen tutkimuksen mukaan bussi on paras ryhmämatkaväline KUVA: JARI MALM

B

ussia pidetään parhaana ryhmämatkavälineenä erityisesti kotimaan matkailussa. Eri matkanjärjestäjien ja bussiyritysten matkatuotteet kuluttajat toivovat näkevänsä yh-

destä nettisoitteesta. Tulokset käyvät ilmi Linja-autoliiton ja Suomen Matkatoimistoalan liiton juuri valmistuneesta tutkimuksesta.

Bussimatkailun vahvuuksiksi

24 • RASKASSARJA

koettiin mm. sosiaalinen kanssakäyminen ja ryhmähenki, mahdollisuus monipuoliseen matkaohjelmaan ja maisemien katseluun, turvallisuus, aikataulujen pitävyys ja kuljettajien ammattitaito.

Valtaosan kokemukset bussimatkailusta ovat vastanneet odotuksia ja neljäsosalla vastanneista jopa ylittäneet odotukset. Kotimaa bussimatkakohteena kiinnostaa erittäin monia.

Kotimaan vetovoimatekijöistä nousevat esiin mm. Lappi, Suomen kartanot, kaupunkikierrokset ja historiaan liittyvät teemamatkat. Ulkomaan bussiryhmäkohteista mielenkiintoa herättävät Baltian maat ja Itämeren ympäristö ja kaupunkikohteista Pietari, Tukholma, Riika, Vilna ja Tallinna.

Juuri valmistuneessa tutkimuksessa haastateltiin 1770 kuluttajaa ja 100 matkatoimiston edustajaa. Tavoitteena oli kirkastaa mielikuvaa bussimatkailusta sekä kartoittaa suuren yleisön ja matkanjärjestäjien kokemukset ja kehittämistarpeet. ■

Hellan työvalot pitävät liikkeessä.

testasi Koneviesti 12/2011 -lehden testissä verrattiin LED-työvalojen valotehoa.

Testivoittaja:

Hella Power Beam 3000 LED Meriitteinä mainittiin valoteho, pieni virrankulutus sekä pieni koko.

LED

LED

Power Beam 1000

Power Beam 2000

Xenon

Xenon

Ultra Beam X-Powerpack

Oval 100 X-Powerpack

UUTU

US

LED

Power Beam 3000

US UUTU non Xe

PowerXen

LED

Mega Beam

Xenon

MegaBeam X-Powerpack

LED

Module 70

Xenon

Modul 70 Xenon Powerpack

Pidä hankkeet liikkeessä myös vaativissa olosuhteissa. Hellan uusinta teknologiaa hyödyntävät valot valaisevat työalueen tasaisen kirkkaasti. Tehokas valo lisää näkyvyyttä ja parantaa työtulosta sekä -turvallisuutta.

Hellan valoilla asiat etenevät.

orum.fi

valoasi.fi

RASKASSARJA • 25

Huolimaton toiminta aiheuttaa terveysriskin

Desinfiointikaasuja sisältävissä konteissa voimakkaita myrkkyjä

L

iikenteen turvallisuusvirasto Trafi muistuttaa meritse Suomen satamiin saapuvien desinfiointikaasuja sisältävien konttien eli lastinkuljetusyksiköiden oikeasta käsittelystä. Konteissa desinfiointikaasuina käytettävät aineet ovat voimakkaita myrkkyjä.

Huolimaton ja määräysten vastainen toiminta aiheuttaa terveysriskin sekä satamassa että edelleen kuljetusketjun henkilöstölle.

Kansainväliset säädökset antavat yksityiskohtaiset määräykset konttien turvalliseen kaasulla desinfiointiin. Kontit on aina merkittävä varoitusmerkillä ja asiakirjoista pitää käydä ilmi mm. desinfiointikaasun laatu ja määrä.

Konttien tuuletus ja desinfiointikaasun jäämien hävittäminen tulee toteuttaa hallitusti.

Henkilöstön koulutus ja eri osapuolten vastuut ovat avainasemassa.

Maamme satamiin saapuu desinfiointikaasulla käsiteltyjä lastinkuljetusyksiköitä (nk. ”kaa26 • RASKASSARJA

sutetut kontit”). Tyypillisiä lasteja ovat esimerkiksi Etelä-Amerikasta saapuvat puutarhakalusteet tai kaukoidästä tulevat tekstiilit ja jalkineet. Kontit eivät yleensä sisällä lastina varsinaisia vaarallisia aineita, mutta kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetussäädösten piiriin käytetyn desinfiointikaasun vuoksi.

Lastaussatamassa lisätään lastinkuljetusyksikköön torjunta-aineeksi desinfiointikaasua, jotta vältyttäisiin hyönteisten, jyrsijöiden ja muiden ei-toivottujen eliöiden aiheuttamista lastivahingoista merimatkan aikana sekä konttiin pesiytyneiden haitallisten eliöiden rantautuminen mahdollisine taudinaiheuttajineen purkaussatamasta maihin.

Kansainvälisessä meriliikenteessä yleisimmät desinfiointikaasut ovat fosfiini (vetyfosfidi, fosforitrihydridi) ja metyylibromidi. Fosfiini voidaan lisätä konttiin kiinteinä ja helppokäyttöisinä alumiini- tai magnesiumfosfidipel-

letteinä esimerkiksi verkkopusseissa. Merimatkan aikana kiinteät fosfidipelletit reagoivat ilman kosteuden kanssa vapauttaen fosfiinikaasua. Fosfiinilla on epämiellyttävä haju, jossa voi tunnistaa pilaantuneen kalan ja valkosipulin löyhkää.

Kaasulla desinfioiduista yksiköistä on säädetty merenkulun kansainvälisessä pakattujen vaarallisten aineiden kuljetusten määräyskokoelmassa IMDG-koodissa. Vuoden 2012 alusta pakollisesti sovellettavassa IMDG-koodin muutossarjassa 35-10 uuteen lukuun 5.5. on keskitetysti koottu kaasulla desinfioitua lastinkuljetusyksikköä (UN 3359 FUMIGATED CARGO TRANSPORT UNIT/ KAASULLA DESINFIOINTU LASTINKULJETUSYKSIKKÖ) koskevat määräykset. Vastaavat määräykset sisältyvät myös kansainvälisiin vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetusmääräysten (ADR-sopimus ja COTIF-sopimuksen RIDmääräykset) lukuun 5.5. ■

Kosketeltavaa täydellisyyttä

NX501E

NZ501E MULTIMEDIAKESKUS (1-DIN) 7” KOSKETUSNÄYTTÖ JA SISÄÄNRAKENNETTU NAVIGOINTI (Handsfree) Radio: RDS • 18 FM • 6 AM • Soitin: DVD • CD • MP3 • WMA • Navigointi: Euroopan kartta 44 maata, TMC vapaat tiedotteet • Bluetooth Handsfree jossa Audiostreaming • USB takalähdössä ja AUX-IN etupaneelissa • Vahvistin: 4 x 40 W • 6 x linjalähtö jossa takalähdön SUB säätö • Kauko-ohjain • Liitettävyys: Suora iPod- ja iPhoneohjaus kosketusnäytöltä • iPod- ja iPhonevideo liitäntä • Clarion Digi TV-boxi liitäntä jonka ohjaus kosketusnäytöltä • iPod- ja iPhonevideo liitäntä OEM-rattikauko-ohjaus • Peruutuskamera liitäntä

MULTIMEDIAKESKUS (2-DIN) 6.2” KOSKETUSNÄYTTÖ JA SISÄÄNRAKENNETTU NAVIGOINTI (Handsfree) Radio: RDS • 18 FM • 6 AM • Soitin: DVD • CD • MP3 • WMA • Navigointi: Euroopan kartta 44 maata, TMC vapaat tiedotteet • Bluetooth Handsfree jossa Audiostreaming • USB takalähdössä ja AUX-IN etupaneelissa • Vahvistin: 4 x 40 W • 6 x linjalähtö jossa takalähdön SUB säätö • Kauko-ohjain • Liitettävyys: Suora iPod- ja iPhoneohjaus kosketusnäytöltä • iPod- ja iPhonevideo liitäntä • Clarion Digi TV-boxi liitäntä jonka ohjaus kosketusnäytöltä • iPod- ja iPhonevideo liitäntä OEM-rattikauko-ohjaus • Peruutuskamera liitäntä

MAAHANTUOJA: Oy Kaha Ab • www.kaha.fi • Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.autoluettelo.fi • Lisätietoja: www.clarion.com

Turboahtimet maalta merelle Tammer Diesel Oy Alkuperäisvalmistajien

uudet turboahtimet kaikenlaiselle kalustolle!

Kuvassa: Holset HX40-turboahdin tehoille 245-330hv.

www.tammerdiesel.fi RASKASSARJA • 27

Väitöstutkimus osoittaa

Myönteinen turvallisuusilmasto on yhteydessä ajokäyttäytymiseen

U

unituore väitöstutkimus, joka käsittelee ammattiajamista ja organisaation turvallisuusilmastoa tieliikenteen näkökulmasta, osoittaa, että myönteinen turvallisuusilmasto on yhteydessä ajokäyttäytymiseen ja -suoritukseen sekä onnettomuuksiin.

Aikaisempien tutkimusten ja onnettomuustilastojen mukaan tieliikenteen ammattikuljettajat muodostavat riskiryhmän liiken-

teessä. Ammattikuljettajien turvallisuuskäyttäytyminen ja sen seuraukset ovat kuitenkin herättäneet vain vähän huomiota turvallisuustutkijoiden keskuudessa.

Julkaistu tutkimus on merkittävä erityisesti sen kannalta, miten turvallisuusilmastoa ja turvallisuusilmaston vaikutusta ammattikuljettajien ajamiseen voidaan mitata ja miten ammattikuljettajat eroavat ei-ammattikuljet-

tajista.

Tulosten perusteella muodostettiin teoreettinen malli, jossa esitettiin miten turvallisuusilmasto, inhimilliset tekijät ja ajostressi ovat yhteydessä onnettomuuksiin eri kuljettajaryhmissä.

M.S. Bahar Özin väitöskirja tarkistettiin joulukuussa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. ■

Nuorten liikennekuolemiin ei ole saatu otetta Suomessa

V

iimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten tieliikennekuolemat ovat vähentyneet Suomessa keskimäärin 3,4 prosenttia vuodessa. Muiden ADR-säiliökurssi Huittinen................................. 16.-17.2.2012 ADR-täydennyskurssi Huittinen................................. 28.-29.1.2012 (yhdistetty täydennyskurssi) Huittinen................................. 18.-19.2.2012 ( yhdistetty täydennyskurssi) Huittinen........................................ 25.2.2012 ( täydennysperuskurssi) Huittinen................................. 10.-11.3.2012 ( yhdistetty täydennyskurssi) Kaarina .................................... 17.-18.3.2012 ( yhdistetty täydennyskurssi) Kaasmarkku ........................... 24.-25.3.2012 ( yhdistetty täydennyskurssi)

Euroopan maiden turvallisuustahti on ollut tuplasti ripeämpää. Erityisesti 15–17-vuotiaiden liikenneturvallisuustilanne on Suomessa heikko.

Työturvallisuuskorttikoulutus Huittinen...........................................4.2.2012 Kaarina ..............................................6.2.2012 Kaarina ........................................... 13.2.2012 Tieturva I –koulutus Kaarina ..............................................7.2.2012 Kaarina ........................................... 14.2.2012 Tieturva II-koulutus Huittinen.................................. 15-16.2.2012 Ennakoiva ajaminen Huittinen........................................ 26.2.2012 Hätäensiapu Huittinen........................................ 29.1.2012 Ensiapu I Huittinen................................. 30.-31.3.2012

Koulutusohjelmat hyväksytty direktiivin mukaiseen koulutukseen.

Näistä kursseista saa direktiivin mukaiseen jatkokoulutukseen yhden päivän.

Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus aloitettu yhteistyössä TRAFFICA Oy:n kanssa

ADR-Koulutus Timo Kallionpää Oy 28 • RASKASSARJA

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 040-5924455 tai timo.kallionpaa@adrkoulutus.com www.adrkoulutus.com

European Transport Safety Councilin (ETSC) tuoreen raportin mukaan nuoret (15–30-vuotiaat) ovat liikenteen riskialttein ikäryhmä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Euroopan liikenteessä on menehtynyt yli 140 000 nuorta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten liikenneturvallisuus on kuitenkin parantunut koko Euroopassa Romaniaa lukuunottamatta. Nuorten liikennekuolemat vähenivät Euroopassa vuosina 2001–2010 keskimäärin 7 prosentilla vuodessa. Suomessa kehitys on ollut muuta Eurooppaa hitaampaa. Nuorten liikennekuolemat ovat vähentyneet keskimäärin 3,4 prosenttia vuodessa. Suomi oli vertailun kolmanneksi heikoin maa Puolan ja Romanian jälkeen.

– Positiivista on se, että vuonna 2010 Suomen tieliikenteessä menehtyi 60 nuorta vähemmän kuin tilastokatsauksen aloitusvuonna 2001. Muut Euroopan maat ovat kuitenkin kyenneet pusertamaan parempia tuloksia tämän ikäryhmän turvallisuuden takeeksi, Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen toteaa.

Viimeisen kolmen vuoden tilastojen perusteella Suomessa 15–17-vuotiaiden osuus tieliikennekuolemista oli Euroopan maista suurin. Seitsemän prosenttia Suomen tieliikennekuolemista vuosina 2008–2010 sattui tälle alaikäisten nuorten ryhmälle, näistä noin puolet henkilöautossa ja toinen puoli mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksissa. ■

Neuvottelukunta vaarallisten aineiden kuljetuksille

ELÄMÄNPELASTAJAT. Dräger alkolukot ja alkotesterit

Valtioneuvosto on asettanut vaarallisten aineiden kuljetusasiain neuvottelukunnan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2014.

Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää käytäntöjä, joilla voidaan ehkäistä ja torjua vahinkoja vaarallisten aineiden kuljetuksissa. Neuvottelukunta työskentelee ministeriön tukena kaikissa sen toimialaan liittyvissä asioissa.

Neuvottelukunta muun muassa seuraa koti- ja ulkomaisia vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvien säännösten ja -määräysten sekä kuljetusvälineiden kehitystä. Tarvittaessa se tekee aloitteita säädösten tarkistamiseksi ja täydentämiseksi ja antaa aiheeseen liittyviä lausuntoja.

Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi nimitettiin hallitusneuvos Silja Ruokola liikenne- ja viestintäministeriöstä. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin liikenneneuvos Seija Miettinen-Bellevergue. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat vaarallisten aineiden tie-, rautatie-, ilma- ja kappaletavaran aluskuljetuksiin liittyviä sidosryhmiä.

RASKAAN KALUSTON KOULUTUKSIA - Jalasjärvi, Jyväskylä ja Tampere

Nosturin tarkastus (alle 25tm) Jalasjärvi 12. - 14.3. ja 21. - 23.5.

Jyväskylä 20. - 22.2.

Tampere 11. - 13.6.

Ilmastointilaitteiden kunnostus (asetus 452/2009) Jalasjärvi 24. - 25.4.

Jyväskylä 2. - 3.5.

Raskaan kaluston paineilmajarrut (B-lupa), 2. - 4.4. Jalasjärvi Ajoneuvoyhdistelmän jarrujen sovittaminen (A-lupa) Jalasjärvi 7. - 9.5.

Ajopiirturikurssi B-lupa Jyväskylä 28. - 29.5.

Digipiirturikurssi (DB-lupa) Jyväskylä 30. - 31.5.

ILMOITTAUTUMINEN viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua joko sähköisesti www.jakk.fi tai Teija Saarelle p. 040 539 9363, teija.saari@jakk.fi LISÄTIETOJA KOULUTUKSISTA kouluttaja Markus Kattelus p. 040 572 1737,markus.kattelus@jakk.fi

Dräger Interlock XT - Se hyväksytty alkolukko.

Dräger Interlock XT on hyväksytty ja luotettava alkolukko vaativaan ammattikäyttöön. Sen avulla kuljetusyhtiö voi lisätä kuljettajiensa, matkustajiensa ja muiden tielläliikkuvien turvallisuutta sekä parantaa työilmapiiriä ja yrityskuvaansa.

Dräger Alcotest 3000 - Se luotettava alkotesteri.

Dräger Alcotest 3000 on alkotesteri hintaluokkaan, jossa ei ole ennen totuttu näkemään vastaavaa laatua ja tarkkuutta. Se on helppokäyttoinen ja luotettava ajokunnon varmistaja, täydellinen valinta ajokumppaniksi.

Tee kuten yhä useammat yritykset nykyään - valitse palvelukseesi Dräger elämänpelastajat.

www.kaha.fi

Haussa jälleen parhaat nuoret kuljettajat

Scanian kuljettajakilpailut käynnistyvät ympäri maailmaa KUVA: SCANIA IMAGE BANK

K

ilpailuun odotetaan yli 55 000 kuljettajaa 39 maasta. Euroopassa kilpailun nimi on Young European Truck Driver (YETD) 2012. Kilpailu on nuorille eurooppalaisille ammattikuljettajille tarkoitettu ammattitaitokilpailu, johon voivat osallistua kaikki 1.1.1977 tai sen jälkeen syntyneet kuljettajat, joilla on vähintään CE-luokan ajokortti.

Kuljettajakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003 Euroopassa. Vuosina 2005, 2007 ja 2010 vastaavat kilpailut on järjestetty myös Australiassa, Kaukoidässä, eteläisessä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Kilpailun tarkoituksena on kiinnittää huomiota kuljettajien ammattitaitoon, kuljettajakoulutuksen merkitykseen sekä kehittää turvallista, taloudellista ja ympäristöystävällistä ajotapaa.

– Scanian kuljettajakilpailujen myötä haluamme nostaa kuljettajat esille ja korostaa heidän ammattitaitoaan ja tärkeää työtään yhteiskunnassa. Haluamme myös parantaa kuljettajien työn arvostusta ja saada uusia nuoria hakeutumaan alalle, perustelee Scanian pääjohtaja Leif Östling kilpailujen järjestämistä.

Ilmoittautuminen Suomen osakilpailuun alkaa 1. helmikuuta teoriakokeella, joka on avoin kaikille osallistumisehdot täyttäville kuljettajille. Teoriakokeen perusteella parhaat jatkavat huhtikuussa järjestettäviin aluekilpailuihin, joissa kilpaillaan taloudellisessa ja turvallisessa ajamisessa sekä puoliperävaunuyhdistelmän käsittelyssä.

– Haluamme nostaa kuljettajat esille ja korostaa heidän ammattitaitoaan ja tärkeää työtään yhteiskunnassa, Scanian pääjohtaja Leif Östling sanoo.

30 • RASKASSARJA

Aluekilpailujen 12 parasta pääsee kansalliseen finaaliin, joka järjestetään 12.5.2012 Helsingin messukeskuksessa Logistiikka – Kuljetus 2012 -messujen yhteydessä. Kansallisen finaalin voittaja edustaa Suomea Euroopan finaalissa Södertäljessä syksyllä 2012.

Lisää kilpailusta ja ilmoittautumiset Scania Suomen Internet-sivuilla www.scania.fi ja http://www4.scania.com/fi/SDC-2012/. ■

DLD ja TIS-Web Ratkaisu digipiirturitietojen kokonaishallintaan Keskity olennaiseen!

Ajopiirturitietojen tallentaminen pilkulleen lain edellyttämällä tavalla aiheuttaa monelle kuljetusliikkeelle päänvaivaa. VDO on kehittänyt kokonaisratkaisun, joka tekee kaiken automaattisesti pykälien mukaan ja vapauttaa kuljetusyrittäjän keskittymään olennaiseen.

DLD wlan DLD gprs

DLD etälatauslaite

TIS-Web ohjelmisto

Nyt myös paikannus!

Ratkaisun ytimenä on ajoneuvossa oleva DLD eli Download Device, joka siirtää kaikki digipiirturin ajotiedot langattomasti suoraan toimistoon ilman yrityskorttia.

Ratkaisun toinen osa on toimistossa oleva TIS-Web ohjelmisto, joka vastaanottaa ajoneuvosta DLD:lla lähetetyt ajotiedot lainmukaista arkistointia ja jatkokäsittelyä varten.

TIS-Web ohjelmistoon on uutena lisäosana saatavana Track & Trace paikannustoiminto, jonka avulla voi seurata ajoneuvon sijaintia reaaliaikaisesti Google Maps -karttapohjalla.

Raskassarja_SKL_1_2012_185x135mm.pdf 1 4.1.2012 Maahantuoja:

11.58

Lisätietoja: www.kaha.

Kaikki raskaan kaluston palvelut saman katon alta!

Varaosamyynti:

Puh: 010 650 3180 Fax: 010 650 3185 Avoinna arkisin: 7.30 - 17.00 Lauantaisin 9.00 - 14.00

Työn vastaanotto:

Puh: 010 650 3112 Fax: 010 650 3185 Avoinna arkisin 7.30 – 16.00

Monipuolinen raskaan kaluston korjaamo ja varaosaliike pääkaupunkiseudulla!

Hakkilankaari 4, 01380 Vantaa, Finland puh: 010 650 300, fax: 010 650 3190 E-mail: info@suomenkuljetuslaite.fi

www.suomenkuljetuslaite.fi RASKASSARJA • 31

Terveystottumuskysely paljasti

Kuljettajaopiskelijat eivät tyydytä janoaan vedellä

”

Päivän tärkeimpien aterioiden, kuten aamupalan, lounaan ja päivällisen syöminen on lisääntynyt.

Kasvikunnan antimet eivät silti maistu."

E

nergiajuomat ja sokeriset virvoitusjuomat maistuvat ammattikuljettajaksi opiskeleville. Tavallista vettä ja kivennäisvettä ei sen sijaan suosita janojuomana. Alkoholin juonnissa kertaannokset menevät reilulla puolella opiskelijoista yli riskirajan.

Tulokset selviävät Työterveyslaitoksen syksyllä 2011 ammattikuljettajaopiskelijoille toistamasta terveystottumuskyselystä. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2010.

– Ammattikuljettajan työ vaatii hyvää terveyttä. Työ on raskasta vuorotyötä ja edellyttää jatkuvaa tarkkaavaisuutta liikenteessä. Terveellisten elämäntapojen omaksuminen jo opiskeluvaiheessa on tärkeää, jotta hyvät tavat muodostuvat rutiineiksi kiireisessä ja epäsäännöllisessä työssä, muistuttaa asiantuntija Susanna Kemppainen Työterveyslaitokselta.

– Työterveyslaitos ja logistiikkaalan oppilaitokset toimivatkin yhteistyössä ammattiopetuksen ke-

32 • RASKASSARJA

hittämisessä. Terveelliset valinnat ja itsestään huolehtiminen halutaan tehdä osaksi kuljettajien ammatti-identiteettiä ja työsuojeluosaamista.

Virvoitusjuomien kulutus on toiseksi mittavinta oluen kulutuksen jälkeen Suomessa. Suosio nähdään myös ammattikuljettajaksi opiskelevien keskuudessa, sillä cola- ja energiajuomia sekä sokerisia virvoitusjuomia juo kaksi kolmasosaa opiskelijoista vähintään viikoittain. Sen sijaan vain reilu puolet ilmoittaa juovansa tavallista vettä lähes päivittäin tai päivittäin.

Samaan tapaan 65 prosenttia juo kivennäisvesiä harvoin tai ei koskaan. Niiden kulutus on myös väestötasolla vain neljäsosa virvoitusjuomien kulutuksesta.

– Tilanteeseen on hyvä kiinnittää huomiota, sillä virvoitusjuomat sisältävät runsaasti turhaa energiaa ja vahingoittavat hampaita. Energiajuomien piristävien aineiden haittavaikutuksia ei myös-

kään tunneta riittävän hyvin, Kemppainen huomauttaa.

Kuljettajaopiskelijoiden terveystottumuksissa on tapahtunut muutoksia myös hyvään suuntaan. Viime vuonna 30 prosenttia ilmoitti kärsivänsä unettomuudesta, tänä vuonna enää 20 prosenttia. Päivän tärkeimpien aterioiden, kuten aamupalan, lounaan ja päivällisen syöminen on lisääntynyt ja vastaavasti napostelu vähentynyt.

Tupakointi on sen sijaan edelleen runsasta: puolet tupakoi. Kuljettajaopiskelijoiden ruokalautasella kasvikset, hedelmät tai marjat ovat vieläkin harvinaisuus, sillä vain 15 prosenttia nauttii kasvikunnan antimia päivittäin.

Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa -hankkeen kyselyyn vuonna 2011 vastasi 341 kuljetusalan opiskelijaa, joista 88 prosenttia oli miehiä. Vastanneiden keskiikä oli 18 vuotta (ikäjakauma 15– 52 vuotta). ■

PAINEILMAKÄYTTÖINEN JARRUNIITTAUSKONE IHMISILLE, JOTKA PITÄVÄT AUTOSTAAN.

1.290 €

• Kestävä yksinkertainen rakenne • Pöydälle asennettava malli • Mukana 6,35 ja 8 mm irroitus- ja niittaustuurnat • Varustettu turvakatkaisijalla • Ey-hyväksytty

JARRUHIHNASORVI • Myös 10” hihnoille

Valmistuttaja: Osa-Ratas Oy Myynti: RK-Ryhmän jäsenliikkeet

Käytössäsi on noin 50 K1-katsastusasemaa ympäri Suomea. Tule toteamaan hyvä palvelutasomme. www.k1katsastajat.fi

OSARATAS

www.k1katsastajat.fi

675 €

OSA-RATAS Oy Teollisuuskatu 7, Tornio

Puh. 016-445 707

• Kaikkien Kienzle-ajopiirtuireiden korjaukset.

• Motometer-, Stoneridge- ja TVI Europe -vaihtopiirturit.

• Kaikkien, myös digitaalisten ajopiirtureiden 2-vuotistarkastukset, kalibroinnit ja sinetöinnit.

• Suoritamme nopeusrajoittimien tarkastukset ja kirjoitamme todistukset katsastusta varten, myös kevytkuorma-autoihin.

Lahden Piirturihuolto

Alhonkatu 2 15610 LAHTI 044-3567528 piirturihuolto@gmail.com

Osuu oikeaan osoitteeseen

RASKASSARJA Ajankohtaista asiaa raskaan liikenteen ammattilaisille RASKASSARJA • 33

34 • RASKASSARJA

– Nauroin itseni aivan läkähdyksiin.

– Miksi?

– No, siksi tietenkin, kun mies oli niin tyhmä, että etsi postiluukkua makuuhuoneesta!

Sopiva rangaistus? Äiti siivosi poikansa huonetta ja löysi patjan alta sadomasokistilehden. Äiti oli kauhuissaan ja kysyi mieheltään, mitä nyt pitäisi tehdä. Pitäisikö poikaa jotenkin rangaista?

– Hmm, selkäsauna ei ainakaan taitaisi auttaa tällä kerralla.

Halpa puhelu Äijäporukka viettää viikonloppua firman huvilalla. Viina virtaa jo perjantaina alkuillasta ja tunnelma on katossa.

Virtanen tulee löylystä ja kuulee kännykän soivan pöydällä. Hän nappaa kännykän käteensä ja vastaa: – Haloo…

– No, hei kulta, minä täällä… Voi, mikä kauhea mökä sieltä kuuluu…

Onks teillä hauskaa?

– Joo, hauskaa on. Ajateltiin lähteä vielä baariin myöhemmin illalla.

– Ai jaa…. Ole sitten kiltisti siellä… Kuule, kultapupuseni. Olin tässä alkuillasta kävelyllä ja satuin ihan sattumalta kulkemaan Kososen kultaliikkeen ohi. Siellä oli tarjouksessa ihana timanttisormus, josta olen pitkään haaveillut. Saisinko ostaa sen sinun luottakortillasi, kun sen saisi nyt niin edullisesti?

– Miten edullisesti sen saisi?

– Tosi halvalla… Vähän yli viidellä tonnilla.

– No, jaa. Osta nyt sitten.

– Olet ihana, pupuseni. Pusi, pusi ja hei hei, nähdään sunnuntaina.

– Hei, hei.

Virtanen sulkee puhelimen ja katselee sitä ihaillen.

– Tosi näppärän tuntuinen tämä uusi Nokia… Hei äijät, kenen tämä puhelin on!

Vaarallinen sisältö Kaksi laihialaista löysi pullon viinaa. Ensimmäinen hörppy sai kuitenkin miehet epäilemään, ettei pullossa ole kunnon tavaraa. Taitaa olla metanolia.

– Pitää kai heittää se menemään.

– Ei hitossa! Minulla on sokea veli.

Uskomaton juttu – Meille tapahtui eilen uskomaton juttu. Tulin yövuorosta kotiin, postinkantaja saapasteli makuuhuoneessamme vaimoni nukkuessa vielä, Sven kertoo kaverilleen Svantelle.

– No, mitä sinä teit?

Akaton Kalle-setä – Kalle-setä, eikö sinulla oikeasti ole vaimoa?

– Ei ole, pikku-Ville. Miksi sinä sellaista kysyt?

– Kuka sinulle sitten sanoo, mitä sinä saat tehdä?

Pohjalainen leikkauspöydällä Pohjalaismies oli joutunut tappeluun ja saanut puukosta vatsaansa.

Hän makasi keskussairaalan leikkauspöydällä ommeltavana.

– Ei sitten tartte parsia kovin tarkkaan. Mä oon menossa juhliin huomeniltanakin.

Kovaa meteliä – Teillä oli eilen melkoiset juhlat. Kuulitteko sitä, kun koputin seinään?

– Kyllä kuulimme, mutta ei se mitään. Mehän pidimme itsekin aikamoista meteliä.

Tiedätkö?

1.

2.

3.

4.

Mitä ovat hemppo, räyskä ja tylli?

Minkä niminen on viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari?

Mikä on funikulaari?

Minkä nimisessä elokuvassa nouseva ilmavirta nosti Marilyn Monroen hameen ylös?

5. Minkä maalainen hiihtäjä on Justyna Kowalczyk?

6. Mikä on vähäpäästöisen auton hiilidioksidipäästöraja uuden autoveron mukaan?

7. Minkä maan presidentti on Mahmud Ahmadinejad?

8. Mitä ainetta on sähkötupakan sisällä?

9. Minkä Suomen kaupungin ruotsinkielinen nimi on Kumo?

10. Kuka voitti ensimmäisenä suomalaisena Monte Carlo –rallin?

Vastaukset sivulla 38

Pelimiehet

RASKASSARJA • 35

Kevein askelin talvikeleissä GT 1 XL S2

Peter XL S2

125,-

89,-

47-52060-103-0PM Lämpöä ja käyttömukavuutta talven tuiskuihin

47-52804-103-82M Goretex kosteisiin olosuhteisiin

Super XL S2

47-52262-103-0PM Turvallisuutta vaihteleviin työtilanteisiin

Saatavana useimmista Raskassarja-ketjun jäsenliikkeistä.

81,-

Hinnat nto sis. alv. 23%

Nimitykset

US

U UUT

32,sis. alv.

Raskassarja-active nyt 4 litran astiassa Erittäin tehokas rasvan ja lian poistaja ammattikäyttöön.

www.raskassarja.fi 36 • RASKASSARJA

Liikenneturva

Veho Hyötyajoneuvot

Valtioneuvosto on määrännyt Liikenneturvan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Martti Korhosen vuosiksi 2012 ja 2013. Liikenne- ja viestintäministeriön uutena jäsenenä Liikenneturvan hallituksessa aloittaa liikenneneuvos Kimmo Kiiski. Sisäasiainministeriön uutena hallituksen jäsenenä aloittaa poliisitarkastaja Jari Pajunen.

Keskusjärjestön jäsenistön kokous on valinnut hallitukseen seitsemän jäsentä: Toimitusjohtaja Ulla Niku-Koskinen (Liikennevakuutuskeskus), palkkasihteeri Pasi Ritokoski (Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry), professori Timo Tervo (Suomen Lääkäriliitto), toimitusjohtaja Iiro Lehtonen (Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry/Linja-autoliitto), liikenneinsinööri Silja Siltala (Suomen Kuntaliitto), toiminnanjohtaja Pasi Perhoniemi (Moottoriliikenteen keskusjärjestö), toimittaja Olli Orkoneva (Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry).

KTM Lia Samuelsson on nimitetty markkinointijohtajaksi. Hän vastaa koko Veho Hyötyajoneuvojen markkinoinnista kaikkien Veho Hyötyajoneuvojen edustamien tuotteiden ja palveluiden osalta.

Wilhelm Lassenius on nimitetty Veho Hyötyajoneuvojen Assistant Controlleriksi. Lassenius vastaa Veho Hyötyajoneuvojen oman myynti- ja huoltoverkoston talouden seuranta- ja suunnitteluprosesseista.

Eeva Nummenpää on nimitetty Veho Hyötyajoneuvojen kehityskoordinaattoriksi. Hänen vastuualueenaan ovat on työhyvinvointi-, työsuojelu- ja työturvallisuusasioiden kehittäminen Veho Hyötyajoneuvoissa.

Dennis Lindholm on nimitetty Veho Hyötyajoneuvojen FleetBoard myyntipäälliköksi. Hän vastaa FleetBoard-telematiikkajärjestelmien myynnistä, myyjäkoulutuksesta, asiakaskoulutuksesta, markkinoinnista sekä päämiesyhteyksistä.

• Taukopaikka • painijaji

ISMO

raviSIS veikkauksia

-ruotsalainen

LU markkinoilla

sekasorrot nosturit Maalispoikia

keskiajalla

prono- Laulaja- pyykkipoika mini tyttö

"RUMA TYTTÖ"

härmä

aikakausi "VAPAAMATKUS TAJA"

AIV:N keksijä

muurahaissuku

lta

-va

syksyllä oivallus tuotto

ainekoostumus

iot

s an Jyrki pussikarhu

Sodan lianjumala nut

PIHI jääkiekossa

Saa- JULIN rela+ kaima juhannuskoivu

"Sirpaletyttöjä" "KUUHULLU"

ilonpitoja piipusta Yhtye

TURKKILAISVIINAA

KO IK A M O IL KOAAN S

sirkusherkku

git

tin

Fe

Tämä puuro on hyvää!

a

M

inn

kapinat

Erkki

Puukkojunkkari + kaima

pikkulapsi

Ahmed sanktioita -TAITO

Reinikainen

i

lss

MERTARANTA+ kaimat TUNTURITYTTÖ

pu

Niina

rg

be

Ny

Ristikon ratkaisseiden kesken arvomme 35 € lahjakortin RK–ryhmän jäsenliikkeisiin. Ratkaisut 24.2.2012 mennessä osoitteeseen: RASKASSARJA, Rydöntie 24, 20360 TURKU

R. MALM

Nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka

RASKASSARJA • 37

Raskaan kaluston vapaan varaosakaupan ykkönen Turun talousalueella Varaosia kaikkiin tunnetuimpiin kuormaja linja-autoihin sekä perävaunuihin.

Sinua palvelevat Miia Tapio, Petri Palomäki, Jani Sihvo ja Juha Kärkkäinen.

Turun Raskaskalusto-Osa Oy Rydöntie 24, 20360 TURKU Puh. 02-2386 333 Fax. 02-2386 032

RASKASSARJA

Avoinna arkisin 8.00-17.00 lauantaisin 10.00-14.00 Varaosapäivystys numeroissa: 046-525 8061, 050 300 3112, 040 503 1228

Palvelee Sinua entistä tehokkaammin

HEAVY DUTY SPAREPARTS

Edellisen ristikon ratkaisu P

Y

A

A

R

A

R

A

I

L

N

R

O I

A

S

O

R

U S

O K A

S

E

N O

T

A

H

I

M M E

L

E

U

U T

N

E

E

T

A

T

T

I

T

A

S

U T

S

H

A

N A

T

O

A

K A

A

T

U

E

T

L

A

A

T

I

A

T

A

N

R

N E

O

N

E

T

I

S

A

P

A

K S

U

N

I

M A

R

A

O

K A

A

S

T

A

T

O

S

S

A

A

S

T

I

S

A

T

I

O

K U L

A

R

I

N E

T

O

T

A

T

A

V

I

I

T

E

T

K O

L

T

A

S

E

M A

L

I

I S

R

A

O

T

R

P

E

A

N E

O

P

P

L

I

E

P O

A

R

P

A

K E

A

U

T

R

L

J

A

E

I

A

O

U K A

T

O

P

S

V

K I

T

K A

A

U U S

M A

K I

K O

R

L

A

K O K O

N O

T

L

K

R

A

A

A

U

K

T

K U U S

A

U S

Ä

A

T

P

H

T

M P

I

U

N G

O

S

A

D E

T

I

T

I

N

O

T

T

O

Onnea voittajalle!

35 euron lahjakortin RK–ryhmän jäsenliikkeisiin voitti: Aino Lauhkonen, Elimäki 38 • RASKASSARJA

Vastaukset sivun 35 kysymyksiin 1.

2.

3.

4.

5.

Suomen lintuja.

Tuomas Gerdt.

Rinnehissi.

Kesäleski.

Puolalainen.

6.

7.

8.

9.

10.

110 g/km.

Iranin.

Nikotiiniliuosta.

Kokemäen.

Timo Mäkinen (v. 1965).

RASKASSARJA www.raskassarja.fi

UUSI VECTOR 1550

Vector-tuotesarja laajenee.

Tuttuun Vector 1850 -malliin perustuvassa Vector 1550:ssä yhdistyvät sähköteknologian luotettavuus ja pieni polttoaineen kulutus, mikä pienentää käyttökustannuksia merkittävästi.

Vector 1550:n ytimenä on patentoitu hermeettinen kompressori, jonka jäähdytyskapasiteetti on 14 800 W – se siis soveltuu jäähdytystarpeisiin niin jakelussa kuin pitkän matkan kuljetuksissakin.

Koe Vector: www.vector1550.com BPW Kraatz Oy, Ruukinmestarintie 9 RASKASSARJA • 39 02330 Espoo, p. 020 7936 700, www.kraatz.fi

Teollisuuskatu 12, Iisalmi

Paljetie 1, Rovaniemi

p. 017-767 0365

p. 016-345 252

Teollisuuskatu 7, Tornio

Lukkosalmentie 2B, Kuopio

p. 016-445 707

p. 0424 9400 50

JOENSUUN AUTOHAJOTTAMO

NÄRHI OY

Rovaniemi

KUORMA-AUTOJEN OSAT JA TARVIKKEET

Lentoasemantie 10

Konetie 3, Oulu

p. 0424 9400 40

p. 0207 289 818

Tornio

BOSCH CAR SERVICE

Oulu

Pohjolantie 10-12, Kauhajoki

Paalukatu 8, Lappeenranta

p. 0207 119 862

p. 05-4161 800

Ikaalisten Autovaruste Oy

ORIGINATOR OY

Iisalmi

Sammonkatu 4, Ikaalinen

Alhonkatu 2, Lahti

p. 03-457 110

p. 03-468 2400

Kauhajoki Ojantie 10, Pori

p. 02-6341 600

Keskuojankatu 18, Tampere

p. 03-3140 3140

Hämeentie 37, Forssa

p. 03-422 0722, 422 5722

TURUN RASKAS KALUSTO OY

Rydöntie 24, Turku

p. 02-2386 333

Pori

Kuopio Joensuu

Ikaalinen

Kaupinkatu 5, Kouvola

Tampere Lappeenranta Lahti Forssa Kouvola Turku Vantaa

p. 05-312 1900

Jännekuja 6, Vantaa

p. 0293 400 400

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

www.raskassarja.fi