Raskassarja-lehti 1/2022

Suuri HYTTITESTI PALJASTAA: KUKA ASUU TIELLÄ KAIKKEIN LEVEIMMIN? 1/2022 huhtikuu

Kuopiossa rakennetaan maailman vahvinta Scaniaa LASTAUKSEN TURVALLISUUTTA KEHITETTIIN

ALIHANKINTA OLI EDULLISEMPAA KUIN OMA TYÖ ROVANIEMELLÄ

KATSO KESÄN RASKAIMMAT MENOVINKIT

Myymälöistämme löydät kattavan valikoiman laadukkaita Raskassarja-tuotteita.

Käsipaperit korjaamolle ja kotikäyttöön

Runkomaalit, voiteluaineet ja puhdistussprayt

Pesuaineet ja liuottimet auton puhtaanapitoon

Jäähdytinnesteet kattavasti eri automalleihin

Työkalulaatikot: runko alumiinia, saatavana rst-rungoilla. Myös muovisia. Useita eri kokoja.

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555 Raskassarja-lehti / Viestintäpalvelu Sari Järvinen Vanha Härkätie 111 21410 Vanhalinna

12

Tampereella rakennetaan tekosaarta KUVA KARI SAARINEN

Aliurakointi oli halvempaa kuin oma työ Rovaniemellä

Raskaan kaluston asentajia tarvitaan lisää

Liikkuvuuspaketin lakimuutokset kalenterissa

Ministerit rajoittaisivat polttoaineen hinnannousua kolmella tukitoimella

Historian kovimmat kiristäjät

Ajopiirturikorjaamoiden valvonta tiukkeni

9

14 18

23 30

Huolien kevät

R

SIVUNVALMISTUS Onnimainos, Turku PAINOPAIKKA PunaMusta Oy

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ

4

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Paanakatu 2 15150 Lahti

askassarja-ketjun varaosaliikkeissä ja korjaamoilla on jaettu autoilijoiden huoli dieselin ja löpön rajusta hinnannoususta.

Kun tavallinen työajo imee kohtuuttomasti euroja, rahaa jää vähemmän muihin välttämättömiin asioihin, kuten ajoneuvon huoltoon. Autoilija saattaa joutua tinkimään tästä, vaikkei haluaisi. Vaikka hän hyvin tietää, että huollettu ajoneuvo on turvallisempi, ympäristöystävällisempi ja taloudellisempi.

Myös pakokaasujen puhdistuksessa tarvittavan urealiuoksen, AdBluen, hinta ja saatavuus huolestuttivat ammattikuljettajia keväällä. Urean raaka-aineen hinta itse asiassa kolminkertaistui jo viime vuoden aikana, sillä sen valmistuksessa tarvitaan maakaasua, jonka hinta nousi kohisten jo ennen Ukrainan sotaa.

AdBlue-kanisterit eivät kuitenkaan valtakunnasta loppuneet, eivät ainakaan Raskassarja-ketjuun kuuluvalta maahantuoja Närhi Oy:ltä huhtikuun alkuun mennessä.

SKAL ry ja monet muut järjestöt yrittivät parhaansa mukaan saada hallitusta alentamaan polttoainehintoja. Tukia saatiinkin, mutta diesel on yhä kallista. Jotkut alan yrittäjät onnistuivat sopimaan asiakkaidensa kanssa poikkeustilanteesta johtuvien lisäkulujen laskuttamisesta. Näin ainakin kertoi kuljetus- ja koneurakointipalveluja tarjoava QTeam -verkosto. .

Sari Järvinen, päätoimittaja

ILMOITUSHINNAT Hintoihin lisätään alv. 24 %.

1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri Seuraava Raskassarja-lehti ilmestyy 29.9.2022.

Ilmoitusaineiston jättö viimeistään 29.8.2022.

Tarkemmat aineistoaikataulut: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti/

KANNEN KUVA JANNE TIITINEN

UUTISET

Aliurakointi oli halvempaa kuin oma työ Rovaniemellä Koneenkuljettaja Juha Vaara opiskeli insinööriksi ja selvitti aliurakoinnin ja oman työn kustannuksia opinnäytetyössään.

Teksti ja kuva TIMO REHTONEN

R

ovaniemen kaupunki kilpailutti syksyllä 2018 sekä katujen ja puistojen että virkistys- ja liikunta-alueiden kunnossapidon.

Molemmat kilpailutukset voitti Alltime Oy. Reilun viiden vuoden katujen kunnossapidon alueurakan

4 • RASKASSARJA

kokonaishinta oli lähes 16 miljoonaa euroa.

Alltime pitää kadut kunnossa sekä omalla työvoimallaan että aliurakoitsijoita käyttäen.

Alihankintaa toiminnasta voi olla Rovaniemen kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaksi kolmasosaa.

Kunnossapitotöitä koneenkuljettajana Alltimelle tehnyt Juha Vaara vertasi opinnäytetyössään Lapin ammattikorkeakoululle pääurakoitsijan oman työn ja aliurakointina suoritettavan työn kustannuksia.

– Oli luonnollista tehdä insinöörityö tästä aihepiiristä, koska työnkuva oli tuttu,

UUTISET Toiseksi merkittävin kulu kyseisessä vertailussa oli pääurakoitsijan urakassa käyttämä vuokratraktori.

Vaaran arvion mukaan pääurakoitsija voisi säästää traktorin kuukausikuluissa jopa 30 prosenttia edullisemmalla leasing-sopimuksella.

Opinnäytetyön tilanneen Alltime Oy:n työpäällikkö Tanja Jurvansuu toteaa, että työssä saatuja tuloksia voidaan pitää yleispätevinä. Tosin suhde aliurakoitsijan ja oman työn välisestä kannattavuudesta vaihtelee paikasta ja reitistä riippuen.

– Idea tähän selvitykseen lähti meiltä, koska halusimme saada kirjattua vertailutietoa. Toki meillä on ollut vahva tuntuma aikaisemminkin, että oma työ on kalliimpaa kuin aliurakoitsijan käyttö. Näitä asioita pohditaan koko ajan, ja reitti- ja kalustomuutoksia tehdään tarvittaessa, Jurvansuu sanoo.

Jurvansuun mukaan Suomen kaupungeilla ja kunnilla on kirjava käytäntö kunnossapidon toteutuksesta. Jotkut kunnat kilpailuttavat toimintoja enemmän, toiset vähemmän.

Kilpailutuksen kohteina voivat olla esimerkiksi vain tietyt kaupunginosat tai tietyt työt kaupungin huolehtiessa muista kunnossapitotöistä omalla työvoimallaan ja kalustollaan.

Työpäällikkönä Jurvansuu toivoisi kunnossapitoalalle enemmän osaavia tekijöitä.

– Tällä hetkellä heitä on vaikea löytää.

Huoli tulevaisuudesta on aiheellinen.

Tanja Jurvansuun mielestä Juha Vaaran laskemia tuloksia voidaan pitää yleispätevinä.

Tosin suhde aliurakoitsijan ja oman työn välisestä kannattavuudesta vaihtelee paikasta ja reitistä riippuen.

Vaara sanoo.

Vertailussa oli kaksi samantyyppistä talvihoitoreittiä, joista toista piti kunnossa Alltime, toista sen aliurakoitsija. Kustannuksia vertailtaessa ilmeni, että oma työ tuli pääurakoitsijalle 9,7 prosenttia kalliimmaksi kuin aliurakointi.

Pääurakoitsijan suurimmaksi kulueräksi oman työn kustannuksista nousi vakinaisen työntekijän palkka (43 %). Vaara kuitenkin katsoo, että vaikka työntekijä täytyy työllistää kokoaikaisesti, vakinaisuuden hyvänä puolena on työntekijän sitoutuminen työhönsä. Vaaran mukaan työntekijöiden vaihtuvuus olisi todennäköisesti suurempaa, jos heidät kutsuttaisiin töihin vain tarvittaessa.

Suuri vaihtuvuus puolestaan heikentäisi työstä suoriutumista.

– Työnjohto arvostaa suuresti pitkään alalla olleen koneenkuljettajan kokemusta ja osaamista.

Vakinaisten työntekijöiden palkkakuluja tasataan niin sanotulla pankkituntijärjestelmällä, johon kerätään työtunteja viikon ajalta. Vaara laskee, että työnantajalle syntyisi säästöä palkkamenoissa, jos tunnit kerättäisiin pitemmältä jaksolta, esimerkiksi kuukauden ajalta. Tällöin palkkakuluja saataisiin tasattua muun muassa pakkasjaksojen aikana, jolloin katujen kunnossapidolle ei ole niin suurta tarvetta kuin talven lauhemmilla sääjaksoilla.

Osasyynsä ammattitaitoisen väen vähyyteen on sillä, että urakoista saatavat hinnat ovat laskeneet viime vuosina.

– Rahan vähentyessä alalle on entistä hankalampaa saada tekijöitä, haettiinpa sitten omaa työvoimaa tai alihankkijoita, Jurvansuu sanoo ja kertoo seuranneensa hieman ihmetellen viimeaikaisia kilpailutuksia.

– On ymmärrettävää, jos pienemmissä urakoissa yritys hakee isompaa markkina-asemaa jopa väliaikaisella tappiollisella liiketoiminnalla, mutta laajempia työtilauksia ei voi siten toteuttaa.

Jurvansuu muistuttaa, että kaupunkeihin ja kuntiin luotu infrastruktuuri on osa kansallisomaisuuttamme.

– Yhteiskunnan pitää huolehtia investoinneistaan. Kunnossapito on lähellä ihmisten jokapäiväistä elämää, ja puutteet siinä tulevat välittömästi esille.

Vaara alkoi työskennellä opinnäytetyön tehtyään ja insinööriksi valmistuttuaan Pyhätunturilla kiinteistönhoitoyhtiö Huoltokeron toimitusjohtajana. Yritys on Alltimen tytäryhtiö. ■

RASKASSARJA • 5

KETTERÄ JA SULAVA RASKASSARJALAINEN PEKANT KALUSTO KETTERÄSTI KUNTOON KORJAAMOLLA SEKÄ MYYMÄLÄSTÄ OSAT JA TARVIKKEET MYÖS MUKAAN! AMMATTILAISET PALVELEVAT SINUA OULUSSA JA LIEDOSSA, OLEMME OLEMASSA SINUA VARTEN! Oulu 050 445 4005 Lieto 050 445 4006 info@pekant.fi www.pekant.fi

KORJAAMO JA MYYMÄLÄ

MA - PE 06 - 22 LA 08 - 16

Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi Pekant OULU

Pekant LIETO

Pikkukiventie 5 90620 Oulu

Eteläkaari 2 21420 Lieto

050 445 4005

6 • RASKASSARJA

050 445 4006

TALOUS

Polttoainekriisi herätti useat tahot vaatimaan päättäjiltä toimia

Polttoaineiden raju hinnannousu herätti monet puolustamaan infra- ja kuljetusalaa.

Päättäjiltä vaadittiin toimia kriisin selättämiseksi.

Muun muassa näin kommentoitiin: KUVA SHUTTERSTOCK

Koneyrittäjät ry

SKAL ry Tyypillisen muutamalla ajoneuvoyhdistelmällä liikennöivän kuljetusyrityksen viikoittainen polttoainelasku on viikon aikana voinut nousta tuhansilla euroilla. Mikäli tilanne jatkuu tällaisena, kohtaavat yritykset hyvin lyhyessä ajassa nousseesta dieselin hinnasta vuositasolla jo yli 100 000 euron lisälaskun. Tilanne ajaa yrityksiä taloudelliseen ahdinkoon.

Suomen Yrittäjät ja SKAL ry On hämmästyttävää, että päätöksiä ei saada tehtyä.

Meillä ei ole varaa antaa kuljetusyritysten kaatua. Asia on erittäin tärkeä Suomen talouden ja huoltovarmuuden kannalta. SKAL ja Suomen Yrittäjät esittivät hallitukselle ammattidieselin nopeaa valmistelua, jakeluvelvoitteen poistoa 31.12.2022 asti ja yleistä kustannustukea.

INFRA ry Kevyen polttoöljyn eli löpön raju hinnannousu on ajanut monet konepalvelu- ja infra-alan yriRakennustykset pohtimaan yritystoiminteollisuus RT tansa jatkon edellytyksiä. Ratkaisu Hallituksen on toryritysten tukalaan tilanteeseen olisi juttava kehysriihessä yritystoiminnassa käytettävän löpön liikenteeseen kohdistuvat väliaikainen veronalennus. Löpöä menoleikkaukset sekä turkäyttäviä, aktiivisessa käytössä olevattava kone- ja infra-alan yrivia työkoneita on Suomessa arvioltysten toiminta alentamalla kevyta yli 50 000. Hurja hinnannouen polttoöljyn vero EU-minimiin. su koskettaa arviolta jopa yli Liikennerahoitukseen aiemmin pää100 000:tta työpaiktetty 110 miljoonan euron leikkaus ei kaa. voisi osua huonompaan hetkeen, ja se on välttämätöntä perua.

Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa voimakkaasti energian ja materiaalien hintoihin ja vie väyliä rakentavia ja korjaavia sekä niiden päivittäisestä hoidosta vastaavia yrityksiä todelliseen ahdinkoon. Tilanne heijastuu eri tavoin myös maan huoltovarmuuteen.

Polttoaineiden hintojen nousussa on jäänyt vähälle huomiolle se, että kovimmat korotukset on koettu kevyen polttoöljyn hinnassa. Se on ajanut kustannuskriisiin koneyritykset, jotka pyörittävät yhteiskunnan peruspalveluita ja teollisuuden raaka-ainehuoltoa. Kevyttä polttoöljyä ei saa unohtaa veronalennuksissa eikä sekoite‑ velvoitteen alentamisessa.

Kauppakamarit

Poikkeuksellinen ja erittäin nopea kulLinjajetuskustannusten nouautoliitto ry su iskee erityisen kovaa Linja-autoliiton suomalaisiin kuljetusyrittäjiin uusin jäsenkysely kerja Suomen logistiseen kilpaitoo karua kieltään toimilukykyyn. Kauppakamarit alan vaikeasta tilanteesta. peräänkuuluttavat nopeita Kahden vuoden pandemiatoimenpiteitä yritysten autkauden jälkeen ja sen aiheuttatamiseksi ja esittävät yhteman matkustamisen romahduknä ratkaisuna ammattisen seurauksena linja-autoyritysten dieselin käyttöönlähtötilanne uuteen kriisiin on poikottoa. keuksellisen vaikea. Linja-autoliiton jäsenet kannattivat seuraavasti eri tukimuotoja: ammattidiesel (40 %), suora kustannustuki kuljetusalalle (23 %), polttoaineen valmisteveron alentaminen EU-minimiin (17 %).

RASKASSARJA • 7

ASENNUSVALMIS

Tiedoksi raskaankaluston ammattilaiselle: FAG - laakeroidut pyörännavat - laajasta valikoimastamme.

Nyt saatavana täydellinen kokonaisuus, joka tuo lisää tehokkuutta asennukseen. www.fag-complete-hub.com

NÄRHI JOENSUU

NÄRHI KUOPIO

NÄRHI JYVÄSKYLÄ

NÄRHI LAPPEENRANTA

Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma-pe 7-17, la 9-15 Kuormaajantie 6 40320 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma-pe 7-19, la 9-15

Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma-pe 7-17, la 9-15 Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma-pe 7-17

info@narhi.com • www.narhi.com

OLEMME OSA RASKASSARJAKETJUA

3 2

1

3

4

TALOUS

SKAL on ajanut pitkään ammattidieseliä, jonka käyttöönotosta Sanna Marinin hallitus on tehnyt päätöksen.

Valmistelu kuitenkin kestää pitkään eikä tuo nopeaa ratkaisua polttoainekriisiin.

Ministerit rajoittaisivat polttoaineen hinnannousua kolmella tukitoimella

Kustannustuki, jakeluvelvoitteen lasku ja ammattidiesel ovat päättäjien keinoja helpottaa kohonneita polttoainekustannuksia.

Kuva FANNI UUSITALO, VALTIONEUVOSTON KANSLIA

K

ustannustuki on hyvä alku kuljetusalan auttamiseksi ja kertoo siitä, että alan ahdinko on ymmärretty hallituksessa.

Haun venyminen jopa syksylle on kuitenkin iso haaste ja siksi se voi tulla monelle yritykselle liian myöhään, sanoo SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto.

Kustannustuki on mahdollista saada kolmelta kuukaudelta (tammikuu-maaliskuu 2022), ja sen tarkemmat ehdot täsmentyvät lakivalmistelussa. Varautumisen ministerityöryhmän käsittelemä tukipaketti kuljetusalalle tuo mukanaan myös muita elementtejä.

– Esitimme yhtenä keinona juuri tämänkaltaista ammattidieselin ja kustannustuen yhdistelmää. Siitä hallitus ansaitsee kiitokset. Tuen valmistelua on kiirehdittävä.

Rahat on saatava nopeasti jakoon, sillä monen yrityksen kassat ovat jo nyt tyhjät.

Finnveran tukielementit ovat hyvä lisä, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Ylälehdon ja Kujalan mukaan kustannustuen vahvuutena on, että kaikkein vaikeim-

massa tilanteessa olevat yritykset voivat hakea itselleen suoraa tukea kassakriisissä.

– Valitettavasti nyt jo on selvää, että monelle tämä tukimuoto voi tulla liian myöhään, sanoo Ylälehto.

Varautumisen ministerityöryhmä päätti huhtikuun alussa, että polttoaineen jakeluvelvoitetta alennettaisiin 7,5 prosenttia vuonna 2022 ja 2023. Sen arvioitiin alentavan dieselin pumppuhintaan noin 12 senttiä litralta.

SKAL ajoi 19,5 prosentin suuruisen jakeluvelvoitteen määräaikaista poistamista. Sen arvioitiin laskevan polttonesteiden hintaa minimissään 35 senttiä litralta. Suomi on oma-aloitteisesti nostanut jakeluvelvoitteen yli EU:n vaatimuksen.

Jakeluvelvoite tarkoittaa osuutta, joka bensan ja polttoaineen jakelijoiden myymästä polttoaineesta täytyy olla uusiutuvia.

Vuosilta 2022 ja 2023 toteutumatta jäävät päästövähennykset kuitenkin katetaan nopeuttamalla jakeluvelvoitteen korotuksia lainsäädännössä. Jakeluvelvoite vuonna

2030 on keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman mukainen 34 prosenttia. Suunnitelmassa jakeluvelvoitetta korotettiin 30:stä 34:ään.

Jakeluvelvoitteen muutokset pyritään tekemään mahdollisimman pian yhdessä hallituksen esityksessä kevätistuntokauden aikana.

Varautumisen ministerityöryhmä päätti myös lisätä metsähakkeen saatavuutta, varmistaa turvetuotantoa huoltovarmuuden takaamiseksi sekä varmistaa kaasun huolto- ja toimitusvarmuus.

Venäjän vastaiset pakoteet ovat merkinneet kotimaisen puuntarpeen voimakasta kasvua. Tämän vuoksi hallitus vauhdittaa osana pakettia metsäteollisuuden kotimaisen puun saantia suuntaamalla 40 miljoonaa puuterminaaliverkoston kehittämiseen sekä 10 miljoonaa yksityisteiden korjaamiseen, jotta puukuljetukset voidaan paremmin turvata metsistä tehtaisiin. ■

RASKASSARJA • 9

UUTISET

Huonot liikennejärjestelyt vievät yli 30 prosenttia enemmän polttoainetta Jos taajaman läpi kulkeva tie korvattaisiin tasaisen ajonopeuden ohitustiellä, hiilidioksidipäästöt voisivat vähentyä 30–40 prosenttia.

T

ien mäkisyys yhdistettynä pistemäisiin nopeusrajoituksiin voi lisätä polttoaineenkulutusta kulutusta yli 30 prosenttia. Vilkasliikenteisellä tiellä yhden liittymän muuttaminen eritasoliittymäksi voi tuottaa 127 tonnin hiilidioksidipäästövähennyksen.

Asia käy ilmi SKAL ry:n tilaamasta selvityksestä, joka koskee tieteknisten ominaisuuksien sekä liikenneteknisten ja kunnossapidon toimenpiteiden vaikutuksia kuorma-autokuljetusten CO2-päästöjen määrään.

Taajaman läpi kulkevan tien tai valoliittymiä sisältävän reitin korvaaminen tasaisen ajonopeuden mahdollistavalla ohitustiellä voi tuottaa 30–40 prosentin hiilidioksidin vähenemän ja säästää matka-aikaa. Tasainen nopeus on energiatehokkainta liikenteessä. Suurten kokonaismassojen vuoksi tasaisella ajonopeudella on raskaalle liikenteelle erityisen suuri merkitys.

WSP Finland Oy:n ja Destia Oy:n asiantuntijoiden toteuttama selvitys paljastaa, että 500 miljoonaa ajoneuvokilometriä ajetaan

10 • RASKASSARJA

vuosittain raskailla ajoneuvoilla huonokuntoisilla teillä.

– Selvitys osoittaa odotetusti, että sujuva liikenne hyväkuntoisella tieverkolla on keskeinen tekijä kuorma-autoliikenteen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, tiivistää SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

tuivat tutkimuksessa. Talviolosuhteet lisäsivät polttoaineenkulutusta 10–20 prosenttia verrattuna keskiarvokulutukseen. Sohjoiset ajo-olosuhteet lisäävät päästöjä eniten.

– Hyvä, tasalaatuinen talvihoito on siis yksi merkittävä tekijä päästöjen vähentämisessä, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.

Sujuva liikenne on avain kuorma-autoliikenteen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tasainen nopeus on energiatehokkainta ja suurten kokonaismassojen vuoksi raskaalle liikenteelle tällä on erityisen suuri merkitys. Tavoiteltaessa raskaan liikenteen hiilineutraaliutta tarvitaan laaja-alaisesti eri toimenpiteitä ajoneuvo- ja energiateollisuudelta sekä kuljetusalalta, mutta myös väyläviranomaisilta: – On tärkeää turvata tiestön riittävä rahoitustaso, jotta tieverkkoa ja sen kunnossapidon laatua pystyttäisiin kehittämään ja tuottamaan yhä energiatehokkaampia kuljetuksia, sanoo WSP Finlandin yksikönpäällikkö, tekniikan tohtori Jarkko Rantala.

Auto- ja kuljetusala on ponnistellut päästöjen vähentämiseksi vuosien ajan. Muun muassa moottoriteknologian kehittyminen, yhdistelmäkoon kasvattaminen ja polttoaineen bio-osuuden lisääminen ovat alentaneet päästöjä. Logistiikan digitalisaation avulla on voitu tehostaa ajoneuvojen täyttöastetta ja optimoida reittejä. Lisäksi kuljetusyrityksissä on panostettu paljon energiatehokkaaseen ajotapaan ja ennakoivaan huoltoon.

Myös talvikunnossapidon laatutekijät koros-

WSP Finland Oy on noin 700 henkilön liikenne- ja infra-alan suunnittelu- ja konsulttitoimisto, jonka Business & Logistics -yksikön erityisaluetta ovat kuljetusjärjestelmät, elinkeinoelämän logistiset ratkaisut sekä niiden infratarpeet. ■

UUTISET

Fintraffic: Liikenteenohjaus ja liikennetieto vähensivät ruuhkia ja onnettomuuksia

Hallitus leikkasi liikenteeltä 110 miljoonaa euroa

P

arlamentaarinen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaava työryhmä Liikenne12 esitti viime vuoden keväällä 100 miljoonan euron tasokorotusta perusväylänpidon rahoitukseen vuoden 2025 alusta.

Sen sijaan hallitus leikkasi liikenteen rahoitusta 110 miljoonalla eurolla.

INFRA, JHL Raideammattilaiset, MTK, SAK, Rakennusliitto, SKAL, Suomen Tieyhdistys ja Suomen Yrittäjät kantavat huolta Suomen liikenneverkoston kunnosta ja korjausvelan kasvusta. Järjestöt katsovat, että hallituksen tulee perua liikenteen rahoituksen 110 miljoonan euron leikkaus kevään kehysriihessä.

Liikenteen rahoituksen leikkaaminen nopeuttaisi entisestään Suomen tiestön ja rataverkon rapautumista. Maantie- ja rautatieverkon korjausvelka on kasvanut viime vuosina Sipilän ja Marinin hallitusten väylänpidon lisäpanostuksista huolimatta viidessä vuodessa 2,5 miljardista lähemmäs kolmeen miljardiin euroon. Väyläviraston ennusteen mukaan kasvu jatkuu. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.

Leikkauksen sijaan hallituksen tulisi päinvastoin sitoutua kaikkien eduskuntapuolueiden viime vuonna sopimaan perusväylänpidon 100 miljoonan euron tasokorotukseen.

– Kustannustason kohoamisen vuoksi rata- ja tiekilometrejä kyetään korjaamaan nykyrahoituksella entistä vähemmän. Kuluvan vuoden luminen ja kostea talvi tulee rapauttamaan liikenneverkkoa tänä vuonna erityisen paljon, järjestöistä sanotaan.

Liikenneverkon korjausinvestointien lykkääminen johtaa myöhemmin monta kertaa kalliimpiin kertainvestointitarpeisiin, mikä ei ole pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. ■

Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n mukaan sen liikenteenohjauspalvelut säästivät tieliikenteessä matka-aikaa noin 16 000 tuntia. Lisäksi ne ehkäisivät noin 200 henkilövahinkoa. Meriliikenteessä liikenteenohjaus esti yhdeksän karilleajoa ja yhteensä 20 vaaratilannetta. Tie- ja lentoliikenteen tehostuminen liikenteenohjauksen ansiosta pienensi päästöjä noin 10 000 henkilöauton tuottamien päästöjen verran.

Liikenteenohjaus tarjoaa reaaliaikaista tilannekuvaa, vaikuttaa reittien ja nopeuksien optimointiin eli hyvässä tapauksessa torjuu ruuhkia. Se

tarjoaa avointa dataa eri toimijoiden palveluiden kehittämisen tueksi.

Fintraffic perusti vuonna 2021 liikenteen dataekosysteemin työryhmän, jossa on mukana yli 130 yhteistyökumppania, kuten liikenteen ja logistiikan operaattoreita, kaupunkeja, kuntia ja it-yrityksiä. Tavoite on rakentaa Suomeen liikenteen dataekosysteemi, joka edistää alan yhteistoimintaa henkilö- ja tavaraliikenteen entistä parempien ja saumattomampien liikennepalveluiden kehittämiseksi ja luo suomalaisten yritysten ratkaisuille uusia vientimahdollisuuksia. ■

Haemme kasvavalle monimerkkikorjaamollemme kokenutta ja ammattitaitoista

RASKAAN KALUSTON ASENTAJAA. Tehtäviisi kuuluvat kaikki raskaan kaluston korjaus- ja huoltotyöt.

Tarjoamme haastavia ja monipuolisia tehtäviä mukavasssa työyhteisössä ja hyvät työsuhde-edut.

Palkkaus sopimuksen mukaan.

Työtehtävä on vakituinen.

Lisätietoja: p. 0400 699252 / Janne Yliniemelä janne.yliniemela@raskas-osa.com Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Ahjotie 29-31, 96320 ROVANIEMI MYYMÄLÄ: p. 016 345 252 KORJAAMO: p. 040 680 0209

RASKASSARJA • 11

”

MAARAKENNUS

Parhaana päivänä tästä on lähtenyt 160 kuormaa, keskimäärin ehkä 140”, Teerinen kertoo.

Tekosaaren rakentajat Näsinneulan kanssa samaan järvimaisemaan nousee saari raitiotietä ja asuntoaluetta varten. Parhaillaan vesialueen täytteeksi ajetaan louhetta noin miljoonan kuutiometrin läjästä.

Teksti ja kuvat KARI SAARINEN

E

i ole konekuskikaan varsinaisissa saarentekohommissa ihan joka vuosi. Kaskenoja Oy:llä kahdeksisen vuotta kaivinkonetta työkseen ohjaillut Vesa Teerinen sai koko kevättalven osallistua tällaiseen hankkeeseen Tampereella.

Näsijärvi kun tarvitsee Paasikiventien viereen lisämannerta työn alla olevan raitiotielinjan sijoittamista varten. Näsisaarelle nousee jatkossa myös asuinrakennuksia.

Ne ovat osa Hiedanrannan isompaa asuinaluetta.

Toki Teerisen kontolla oli nimenomaan

12 • RASKASSARJA

saaren pystyttämiseen käytettävän kivilouheen lastaushomma eikä rantavesistön päällä myllääminen, mutta harvinaista puhdetta joka tapauksessa.

Teerinen kaivinkoneineen näytti ohikulkuväylältä katsottuna louhekasan päällä miniatyyrihahmolta. Valtavan läjän huipulla oli kuitenkin rouhea meininki toimittaja-kuvaajan osuessa paikalle.

– Parhaana päivänä tästä on lähtenyt 160 kuormaa, keskimäärin ehkä 140. Kolme dumpperia ajaa materiaalia koko ajan tuonne rantaan, Punkalaitumelta päivittäin

Tampereelle töihin ajava Teerinen esitteli.

Jatkuvasti olikin yksi Volvo-dumpperi lastauksen alla. Samaan aikaan toinen ajeli kohti kasan huippua ja kolmas kippasi kuormaansa vesistön täytteeksi. Kuukauden sisällä louhetta oli kuskattu jo noin 160 000 kuutiota.

– Yksi kierros kestää seitsemän – kymmenen minuuttia. Dumpperin lavalle mahtuu kymmeniä kuutioita louhetta kerrallaan.

Ensimmäinen lastaus on aamuisin kello seitsemän ja iltaseiskaan asti mennään, Teerinen kertoi.

MAARAKENNUS Vesa Teerinen lastaa kaivinkoneella louheen dumppereiden lavalle. Nämä kuskaavat lastinsa vain muutaman sadan metrin päähän Näsijärveen, joten yksi louheenvientikeikka on alle kymmenen minuutin juttu.

Dumpperi matkalla louhekasan päälle. Louheen välivarasto on näkyvällä paikalla Vaasantien tuntumassa.

Näsijärvi, Näsinneula ja kohtahan tässä on Näsisaari.

Louhetäyttöurakka kestää toki aikansa.

mään jääkantta kasan päälle. Onneksi on käsissä hyvin totteleva kone.

Louhe on kotoisin Tampereen toiselta laidalta Sulkavuoresta, jonne on jo muutaman vuoden ajan valmisteltu louhintoineen ja rakennustöineen valtavaa jätevedenpuhdistamoa kallion sisään. Idea saaritäytöstä ei ollut täysin mutkaton, vaan sitä kohtaan esitettiin virallisia valituksia, jotka oli käytettävä piti puntaroida.

Siksi aikaa louhe varastoitiin Hiedanrannan tuntumaan jättiläismäiseksi, jopa miljoonan kuution kokoiseksi, väliaikaiseksi sijoitusläjäksi. Nyt se sitten ajetaan muutaman sadan metrin päähän saaritarpeiksi.

Saarta tehdään samanaikaisesti sen molemmista päistä eli Hiedanrannan puolelta ja Pölkkylänniemestä. Pölkkylänniemeen ajetaan kuorma-autoilla louhetta toiselta välivarastointipaikalta Lahdesjärveltä.

– Tämmöisen läjän kanssa on oltava tarkkana, ettei isompia kiviä ala vieriä konetta kohti. Töitä aloiteltaessa tuppasi vielä jää-

Näsisaaren rakentaminen on mittava koitos.

Pituutta saarelle tulee noin 800 metriä, ja enimmillään leveyttä on pari sataa metriä.

Ensimmäisessä vaiheessa koko pinta-ala on 13 hehtaaria, ja myöhemmin saarta laajennetaan 25-hehtaariseksi.

Täytön paksuus on suurimmillaan reilusti toista kymmentä metriä. Saaren ja mantereen väliin jätetään vähintään 36 metriä leveä kanava. Tämä oli yksi lupien saamisen edellytys, sillä epäilyksiä oli muun muassa pintaveden ja pohjaveden laadun suhteen.

Ennen kuin täytön päälle voidaan ruveta rakentamaan raitiotielinjaa ja kevyen liikenteen väylää, on syytä kasata kiskojen alueelle painopenkka maapohjan tiivistämiseksi. Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri Leppänen uskoo tiivistymisen olevan valmista viimeistään ensi keväänä.

– Noin vuoden ajan sen painopenkan täytyy antaa tehdä tehtäväänsä, Leppänen sanoo.

Raitiotien rakentaminen saarella käynnistynee ensi vuoden lopulla, ja rata on niiltä

osin valmis seuraavana vuonna. Viimeistään samoihin aikoihin ovat valmiina kolme rannalta saareen rakennettavaa siltaa. Ratikkahan on liikennöinyt jo jonkin aikaa Hervannan ja Tampereen keskustan välillä, mutta Näsisaarta pitkin linja jatkuu Lielahden suunnalle.

Näsisaaren teko sisältää kymmenkunta eri urakkaa. Työtä alettiin valmistella hylyn siirrolla, tukkien poistolla ja suojaverhon rakentamisella. Tulollaan ovat vielä muun muassa Lielahden voimalaitoksen lauhdevesiputkiurakat sekä hulevesiviemäröinnit.

– Nyt on menty saaritäytössä vielä Sulkavuoren puhdistamotyömaahan kuuluvalla LOU2-urakalla, jossa louheen kuskaus on kaupungin vastuulla. Tämän täytön suhteen urakka on kuitenkin juuri vaihtumaisillaan.

LOU2 oli Skanska Infran käsissä, mutta tästä eteenpäin saaritäyttöä urakoi Louhintahiekka Oy, rakennuttajainsinööri Leppänen kertoo.

Tämän lehden ilmestyessä ovat siis louhintakuljetuksia Sulkavuoresta välivarastokasalle hoitaneen ja täytönkin aloittaneen Kaskenojan työt Näsijärven rantamilla päättyneet. Kaivinkoneenkuljettaja Teerisen sijasta louheläjän päällä hoitaa kuormauksia joku hänen kollegansa Louhintahiekalta. ■

RASKASSARJA • 13

KOULUTUS

Raskaan kaluston asentajia tarvitaan lisää Hyötyajoneuvomekaanikoille olisi heti töitä monella paikkakunnalla, sillä kouluista valmistuu liian vähän uusia osaajia. Moni nuori ei tunne alaa eikä tiedä, että raskaan kaluston mekaanikko tienaa keskimäärin enemmän kuin henkilöautomekaanikko.

Teksti SARI JÄRVINEN Kuva Shutterstock

R

ovaniemeläinen Janne Yliniemelä palkkaisi heti kaksi tai jopa neljä raskaan kaluston asentajaa Lapin Raskas-Osa Oy:hyn, jos sopivia ehdok-

kaita löytyisi.

Vaan kun ei löydy. Mediassa on puhuttu paljon, että metsäkoneen- ja ammattikuljettajia on liian vähän, mutta sama trendi koskee myös raskaan kaluston asentajia ja työnjohtajia. Heistä on pulaa koko maassa.

– Vuosi vuodelta alan kouluista valmistuu vähemmän raskaaseen kalustoon erikoistuneita asentajia. Esimerkiksi Rovaniemellä heitä valmistui aiemmin vuosittain yli kymmenen, nyt enää keskimäärin viisi, Lapin Raskas-Osan toimitusjohtaja Yliniemelä sanoo.

Sen sijaan varaosamyyjien osalta tilanne on hieman valoisampi.

14 • RASKASSARJA

– Varaosamyyjä on helpompi kouluttaa työhönsä, sillä nykyiset ohjelmat ovat monipuolisia ja helppoja käyttää. Kun aloitin alalla itse, oli vain kirjoja. Piti tietää, mistä tietoa etsii ja oppiminen oli hitaampaa.

Syitä asentajapulaan on useita.

– Nuorilla ei ole enää samanlaista kiinnostusta fyysiseen tekemiseen. Tämä näkyy myös rakennusalalla. Lisäksi nuorilla on ennakkoluuloja raskaan kaluston asentajan työtä kohtaan: sitä pidetään raskaana ja likaisena, Yliniemelä harmittelee.

Toki painavien komponenttien ja varaosien kanssa voi huhkia kuin kuntosalilla, mutta se ei enää nykyaikana ole välttämätöntä. Apuvälineitä löytyy hyvin, eikä hommissa tarvitse hikoilla.

Sen lisäksi, että opiskelijoita valmistuu

vähemmän, heidän osaamisensa on Yliniemelän havaintojen mukaan heikompaa kuin ennen. Opetusta on karsittu ja työnantajan odotetaan opettavan enemmän.

– Ennen harjoittelu kesti kolmesta neljään kuukautta, nyt puolesta vuodesta jopa vuoteen. Tämä vaatii yritykseltä enemmän resursseja, sillä opiskelijan neuvominen vie ammattiasentajalta ja työnjohdolta työaikaa. Aina tähän ei edes ole mahdollisuutta. Se on harmi, sillä harjoittelijoista jäi meille aiemmin moni töihin.

Opetuksen vähentäminen on harmillista myös siksi, että hyötyajoneuvojen tekniikka on kehittynyt ja monimutkaistunut.

Opetusta pitäisi päinvastoin lisätä, sillä nykyasentajan on tunnettava muun muassa ureajärjestelmät, sähköpuoli, akkuteknologia, CAN-väylät ja vaihtoehtoiset käyttövoimat.

KOULUTUS Lapin Raskas-Osan lisäksi Raskassarja-ketjun muissa korjaamoissa ympäri Suomea on usein raskaan kaluston asentajan paikkoja auki.

Autoalan perustutkinto uudistuu

Kun Yliniemelä matkusti Power Truck Show’hun, hän huomasi tien laidalla pikkupoikia. He hymyilivät ja näyttivät käsillään tööttimerkkiä.

Voisiko innokkaiden rekkaspottaajien sukupolvi tuoda toivoa alalle?

– Asentajaksi sopii, jos tykkää käsillä tekemisestä ja uuden oppimisesta. Se pitää mielenkiintoa yllä.

Monimerkkikorjaamossa työ on monipuolista ja siellä saa käyttää omia aivojaan. Merkkiliikkeessä asentajan työ on yhden merkin kanssa toimimista. Uskon, että tulevaisuudessa monimerkkikorjaamoiden asentajat ovat arvostetumpia ja tienaavat paremmin.

Raskaalla puolella myös palkkapussi on raskas, jos vertaa tavallisen henkilöautomekaanikon keskivertotienesteihin.

Vielä on lisättävä yksi hyvä puoli raskaan kaluston asentajan työhön – ainakin jos kysytään Yliniemelältä.

– Rovaniemelle kannattaa vaikka muuttaa työn perässä, sillä tämä on Suomen paras kaupunki.

Täällä on neljä kunnollista vuodenaikaa, luontoa, puhdasta ilmaa, matkailua ja avoimia ihmisiä. Ei kuljeta nokka pystyssä, yrittäjä sanoo. ■

Opetushallituksen yli-insinööri Timo Repo ymmärtää huolen raskaan kaluston asentajapulasta.

– Työntekijöiden saatavuus alalle on ollut harmillisen pitkäaikainen ongelma. Asia on meillä tiedossa, Repo toteaa.

Haasteena on saada opiskelijat valitsemaan ala, josta heillä ei ole paljonkaan tietoa. Lisäksi harvalla koulutuksenjärjestäjällä on niin isoa huoltohallia, jonne mahtuisi kuorma- tai linja-autolla. Näin opiskelijat eivät edes pääse harjoittelemaan korjaus- tai huoltotöitä koululla vaan vasta työelämässä.

Joitakin muutoksia on kuitenkin luvassa. Autoalan tutkinnon perusteita uudistettiin ja uusi ajoneuvoalan perustutkinto tulee voimaan 1.8.2022 alkaen. Kevään 2022 yhteishaussa perustutkintoon haetaan tällä uudella nimellä. Ajoneuvoalan perustutkinto-opiskelijat voivat valita, että valmistuvatko esimerkiksi autokori-, auto-, hyötyajoneuvo- tai pienkonemekaanikoksi vai automaalariksi.

– Tutkintoon on tehty muutoksia sen perusteella, mitä tulevilta mekaanikoilta vaaditaan. Tutkinnon perusteet on laadittu yhdessä työelämän kanssa.

Työharjoittelusta ei enää puhuta vaan työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta. Sitä tarvitaan uudessakin tutkinnossa.

– Työelämästä saa parhaan osaamisen. Yhteistyötä yrittäjien kanssa tarvitaan yhä, Repo kertoo.

Yksi helpotus alan opiskelijoille löytyy ajokorttilainsäädännön puolelta (L 386/2011 5 § 4 MOM). Alle 21-vuotias voi nyt saada rajoitetun C-kortin ilman ammattipätevyyttä korjaamolla tapahtuvaa ajoneuvon siirtelyä varten.

RASKASSARJA • 15

KAIKKI RASKAAN KALUSTON PALVELUT IKAALISISSA RASKAAN KALUSTON KORJAAMO, VARAOSALIIKE, MAALAAMO SEKÄ PÄÄLLIRAKENTEET

KORJAAMO/MAALAAMO

ark. 7-15.30

VARAOSALIIKE

ark. 7-16.30

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Sammonkatu 4, IKAALINEN Puh. 040 596 5800 (korjaamo), (03) 457 1144 (varaosat) www.ikaalistenautovaruste.fi

WF697

- Näe taaksesi, vaali turvallisuutta liikenteessä

Langattomat ja Wi-Fi PERUUTUSKAMERAT sisäänrakennetulla akulla KUOLLEEN KULMAN KAMERAJÄRJESTELMÄT sekä ELEKTRONISET KAMERAPEILIT • ei kaapeleita, vahva magneetti pitää paikallaan ja on siirrettävissä helposti ajoneuvosta toiseen • saatavana Wi-Fi yhteydellä (älypuhelimeen / tablettiin) tai langattomalla yhteydellä erilliseen näyttöön Käyttökohteita: Ammattiajoneuvot, henkilöautot, työkoneet, asuntovaunut, perävaunut ym.

HDW-127S

AD-A37 HD-291D

sarja-ketjun Saatavana Raskas maan liikkeistä kautta

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Kysy lisää

Maahantuonti ja tukkumyynti:

www.varaosalinna.fi Varaosalinna Oy I Pohjolantie 10-12 I 61800 Kauhajoki I P. 020 7119 888

16 • RASKASSARJA

VUODEN YRITTÄJÄ KUVA TOMMI TAPIO

Monet mittarit näyttävät Kouvolassa kaakkoon

Tarvike-Aholan maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat paremmat kuin 90 prosentilla yrityksistä.

Näin totesi Kouvolan kaupunki myöntäessään palkintoa.

KUVA VESA VAINIO

Raskaan kaluston varaosaliike valittiin 1 300 yrityksen joukosta ykköseksi, kun Tarvike-Ahola sai Kouvolan kaupungin yrittäjäpalkinnon.

Teksti VESA VAINIO

K

un veljekset Marko ja Pekka Turunen vuonna 1995 ostivat Ahti Aholan 1979 perustaman Tarvike-Ahola Oy:n, he olivat vielä nuoria miehiä.

Kummallakaan ei ollut kokemusta kuorma-autoista, henkilöautojen varaosamyynnistä kyllä jonkin verran. 27 vuotta myöhemmin fiilikset ovat sangen myönteiset.

- Aika on mennyt nopeasti, tässä iässähän vuosi tuntuu viikolta. Bisnes edellä on menty, varastosta tulee löytyä tavaraa ja kiinteät kulut on pyritty pitämään kurissa esimerkiksi kiinteistön osalta, paaluttaa Marko yrittäjien toimintaperiaatteen.

Luvut kertovat vakuuttavasti, miten yrittämisessä on onnistuttu. Maksuvalmius, vakavaraisuus, kannattavuus ja riskinsietokyky ovat huippuluokkaa alan yritysten vertailussa. Tarvike-Aholan liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet viime vuosina vahvasti.

Kouvolan kaupunki jakaa vuosittain yrittäjäpalkinnon yritykselle, joka on aktiivinen ja työllistävä sekä täyttää tiukat taloudelliset kriteerit. Vuonna 2021 tuo valinta kohdistui 1 300 yrityksen joukosta raskaan kaluston erikoisliike Tarvike-Aholaan. Yrittäjille tunnustus maistuu, ja työ jatkuu.

- Jatkamme samalla hyväksi todetulla toimintamallilla kuin ennen palkintoa. Hyvin on

mennyt ja siitä iso kiitos kuuluu erinomaiselle henkilöstölle.

Tarvike-Ahola työllistää 26 henkilöä, heistä 12 toimii varaosamyynnissä, yksi toimistossa ja 13 huoltokorjaamossa. Osaavan ja sitoutuvan työvoiman saanti on pullonkaula korjaamotoiminnan laajentumiselle, kysyntää ja tarvetta kyllä olisi. Päätoimipaikka on Kouvolassa ja reilut kolme vuotta sitten avattu Kotkan myymälä on lunastanut odotukset.

Tarvike-Aholan bisnes on kiinni kuljetusalan yrittäjissä, joille on viime aikoina puhaltanut vastatuulta monelta suunnalta.

Turuset tietävät yrittäjinä, että kollegat ovat ahtaalla. Varaosaliikkeessä eletään tunteessa mukana.

Mielikuva tarvikeosia myyvästä liikkeestä on muuttunut, nyt pakkauksista löytyy yhtä lailla alkuperäisosia. Mutta miten niitä on saatu komponentti- ja konttipulan aikana?

- Tavaraa on tullut vaihtelevasti, pääpiirteittäin aika hyvin. Kuorma-autopuolen osat ovat suhteellisesti ottaen erittäin halpoja henkilöautoihin verrattuna.

Näin kuvaa Marko alan tilannetta ja ihmettelee samalla henkilö- ja kuorma-autopuolen epäsuhtaa huoltohinnoissa ja käytännöissä. Tarvike-Aholan asiakaskunta on melko suppea, ja yritys on ainoa vapaan varaosakaupan liike ja korjaamo alallaan Kouvolassa.

Marko (vas.) ja Pekka Turunen ovat komponentti- ja konttipulan aikana saaneet liikkeeseensä tarvikkeita vaihtelevasti, kuitenkin pääosin hyvin.

- Teemme avoimesti tiivistä yhteistyötä merkkiliikkeiden kanssa, se on parasta asiakkaan kannalta, Marko korostaa.

Yksi yhteistyösuunta on niin ikään Raskassarja-ketju, johon Tarvike-Ahola kuuluu. Tuttujen kumppaneiden kanssa on helppoa vaihtaa tietoja ja tehdä keskinäistä kauppaa ympäri Suomen. Monipuolisella ulkomaantuonnilla jokainen ketjun liikkeistä saa mahdollisimman kattavan ja hinnoiltaan kilpailu­kykyisen tavaravalikoiman. ■

RASKASSARJA • 17

HUOLTO

Historian kovimmat kiristäjät

”

Raakapuukuormat tulee sitoa tiukempaan kuin koskaan, kun uusi määräys astuu voimaan heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

Teksti SARI JÄRVINEN

A

utoilijoilla on ollut viime aikoina pinna kireänä kohonneiden polttoainekustannusten ja muiden maailman kriisien vaikutusten takia. Raakapuuta kuljettavien autoilijoiden pinnaa ovat paikoin kiristäneet myös itse kiristimet. Heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä nimittäin tukkikuormat tulee sitoa tiukemmin kuin koskaan ennen.

Syynä on Traficomin määräys, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta. Samalla uusittiin 1980-luvulta peräisin olevat vanhahtavat säännöt.

Määräystä on tavattu monessa pajassa

18 • RASKASSARJA

useaan kertaan, sillä ohjeet eivät ole aivan yksiselitteisiä. Jykin suunnittelupäällikkö Matti Kultala osaa kuitenkin tiivistää muutoksen yhteen virkkeeseen, kuin nyrkkisäännöksi.

– Kun puunippu sidotaan yhdellä sidoksella, vanhat kiristimet eivät riitä.

Eniten muutos koskee kuormassa olevan etummaisen nipun kiristintä. Se vaatii lisää lujuutta. Joissakin tilanteissa muutoksia on tehtävä myös takaosaan. Tarvittavien sidontavälineiden määrään ja lujuuteen vaikuttaa, millainen ajoneuvoyhdistelmä on kyseessä.

– Mekaaninen kiristin on helppo pultata kiinni, mutta jos joudutaan lisäämään pneumaattinen kiristin, se aiheuttaa enemmän

päänvaivaa. Etupäässä vaunua on muutenkin ahdasta ja voidaan joutua purkutöihin. Ei siinä auta kuin käyttää kenkälusikkametodia, Kultala tuumaa.

Pneumaattinen kiristin toimii paineilmalla ja pitää liikkuvan kuorman paremmin paikoillaan kuin mekaaninen kiristin.

Puutavara-autojen päällirakentajille ja sidontavälineiden valmistajille määräys tarkoitti aikamoista työrupeamaa viime syksynä. Esimerkiksi Jykillä ja Alucarilla testattiin kaikki vanhat kiristimet.

Jykillä kuormitettiin kiristimiä siltanosturiin kiinnitetyllä vaa’alla. Samalla käytiin läpi koukkujen ja kannakkeiden lujuudet. Tällä

HUOLTO

Kuvassa näkyy paineilmakiristimen ketju ja kiristimen tyyppikilpi.

Itse kiristin on rungon sisäpuolella suojapeltien alla piilossa.

”

Kun puunippu sidotaan yhdellä sidoksella, vanhat kiristimet eivät riitä”, Matti Kultala tiivistää.

KUVA SARI JÄRVINEN

tavalla saatiin laskettua kunkin sidontavälineen LC-arvo (Lashing Capacity). Se tarkoittaa suurinta lujuutta eli jännitysvoimaa, joka kullekin sidontavälineelle voidaan laskea kuormaa kiinnitettäessä. LC-arvo ilmaistaan newtoneina.

– Osa tuloksista oli yllätys meille itsellemmekin. Joitakin sidontavälineitä jouduttiin vahvistamaan testin perusteella, Kultala kertoo.

Alucarin toimitusjohtaja Anssi Alasaari on samoilla linjoilla.

– Oikeastaan kaikkiin kyseisissä puukuljetuksissa käytettäviin tuotteisiimme tehtiin muutoksia. Tarvittiin lisää kiristinvoimaa tai ainakin merkintöjä.

Pääsääntöisesti kiristysvoimaa siis tarvittiin lisää, mutta kuinka paljon sitä kannattaa hankkia? Osa on ostanut lujuutta jopa enemmän kuin laki edellyttää.

– Tällöin kiristin riittää jopa pieneen ylikuormaan. Uusien vaunujemme tekninen massa on hiukan korkeampi kuin mitä tieliikennelaki vaatii, Kultala sanoo.

Joissakin tapauksissa minimivaatimuksia parempi kiristin on autoilijan etu.

– Jos jää kiinni ylikuormasta, poliisi voi ainakin teoriassa sakottaa myös liian heikosta sidonnasta.

Määräyksen piti tulla voimaan jo vuoden 2022 alussa, mutta komponentit loppuivat kesken. SKAL ry vetosi lisäajan puolesta.

Traficom myönsikin sen heinäkuun ensimmäiseen päivään asti. Myönnön jälkeen puhkesi Ukrainan sota ja ulkomaankauppa hidastui ja kallistui monella tapaa.

Ehtivätkö autoilijat tällä kertaa saamaan kalustonsa kuntoon?

– Uudet ajoneuvot olivat määräysten mukaisia jo ennen vuodenvaihdetta, mutta vanhoja perävaunuja on vielä jonkin verran päivittämättä, Alasaari arvioi maaliskuussa.

Komponenttien puolesta tilanne näytti hyvältä – ainakin vielä maaliskuun puolivälissä.

– Tavaraa on, mutta sidontaketjujen osuus arveluttaa. En tiedä, kauanko niitä riittää.

Venäjän pakotteilla voi olla yllättäviä vaikutuksia, Kultala sanoo. ■

KUVA JYKI

Raakapuukuorman sidonta • Puutavaranipun sidosten yhteenlasketun LC-arvon tulee olla vähintään 0,2-kertainen ja kiristysvoiman 0,05-kertainen puutavaranipun massaan nähden.

• Jos puutavaranipun edessä ei ole sermiä tai toista nippua, tulee puutavaranipun sidonnan LC-arvon ja kiristysvoiman olla 1,5-kertainen edellä mainittuihin vaatimuksiin nähden.

• Ajoneuvoon kiinteästi asennettuihin raakapuun sidontavälineisiin tulee merkitä niiden LC-arvo ja niiden tuottama kiristysvoima.

• Ajoneuvon rakenteen tai varustuksen on oltava sellainen, että kahden peräkkäisen pankon päällä oleva kuorma voidaan sitoa ajoneuvoon.

Jos peräkkäisten pankkojen välinen etäisyys on yli 2,5 metriä , kuorma sidotaan kahdella erillisellä sidoksella.

Lähde: Traficomin määräys (TRAFICOM/149639/03.04.03.00/2019)

RASKASSARJA • 19

TURVALLISUUS

Saint-Gobainilla parannettiin lastauksen turvallisuutta Teksti SANNA SARELIUS Kuva SHUTTERSCTOK / kuvituskuva

L

aurea-ammattikorkeakoulussa opiskellut Olli Halenius kirjoitti lopputyönsä nimellä ”Kuorman turvallinen lastaaminen tehdasympäristössä”. Hän kehitti lastaamisen turvallisuutta Saint-Gobain Finland Oy:llä sen jälkeen, kun ensin oli kartoittanut, mitkä ovat suurimmat riskitekijät tehdasympäristössä sivusta tapahtuvissa lastauksissa.

Vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana kuljetuksen ja varastoinnin alalla työtapaturmat ovat vähentyneet, vuonna 2019 tapahtui edelleen yli 800 yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työtapaturmaa.

Yli neljännes vakavista työtapaturmista on tapahtunut varastointiin, kuorman purkamiseen ja kuormaamiseen liittyvillä alueilla.

Yleisin turvallisuuspoikkeamien aiheuttaja tehdasympäristössä oli, ettei suojavarusteita käy-

20 • RASKASSARJA

tetty. Seuraavaksi eniten poikkeamia aiheutti kiilojen puuttuminen. Kaksi seuraavaksi yleisintä riskitekijää olivat kuljettajan liikkuminen ympäriinsä lastauksen aikana ja lastaukseen tulevan auton ylinopeus. Muita riskitekijöitä olivat ajoneuvolla törmääminen, kuorman putoaminen sekä lastaukseen saapuvan auton harhailu alueella.

Kaikkein merkittävin sivulastauksen riskitekijä on kuljettajan jääminen lastaajan trukin alle, kun hän liikkuu lastausalueella lastauksen aikana. Seuraavaksi suurin riskitekijä on kuljettajan kiipeäminen auton lavalle lastauksen aikana. Kolmanneksi suurimman riskin muodostaa kuljettajan puristuminen trukin taakan ja auton rakenteiden väliin hänen työskennellessään maan tasalla tai auton lavalla lastauksen aikana. Jos kuljettaja kiipeilee auton lavalla tuotelavojen päällä, riskinä on putoaminen maahan. ■

TURVALLISUUS

Saint-Gobainin uudet turvallisuusohjeet 1. Ennen lastaamista lastaukseen saapuva autonkuljettaja saa lastausohjeen tyypillisesti tehtaan lähettämöstä tai lastaajalta.

Ennen aloittamista lastaaja ja kuljettaja käyvät sen läpi ja varmistavat, että molemmat ovat ymmärtäneet sen oikein.

2. Kuljettaja tarkistaa, että häneltä löytyy vaadittava turvavarustus, eli tyypillisesti suojakypärä, turvakengät ja huomioliivi.

3. Tehdasalueella tulee noudattaa 20 kilometrin tuntinopeusrajoitusta. Tässä voi olla tehdaskohtaisia eroja. Liikkuviin trukkeihin tulee pitää vähintään kahden metrin turvaetäisyys. Mikäli kuljettaja tulee alle kahden metrin päähän liikkuvasta trukista, trukki tulee pysäyttää välittömästi ja lastaus keskeyttää. Tupakointi on sallittu vain merkityillä paikoilla.

4. Käytännöt siitä, miten kuljettaja ohjataan oikealle lastauspaikalle vaihtelevat tehdaskohtaisesti, mutta usein trukinkuljettaja noutaa lastaukseen saapuvan ajoneuvon odotusalueelta ja ohjaa oikeaan paikkaan.

5. Lastauksen aikana tulee kytkeä käsijarru päälle sekä asettaa pyöräkiilat yhden renkaan molemmille puolille. Kuljettaja valmistelee auton lastausvalmiiksi.

6. Tämä on kaikkein tärkein vaihe: Lastaaja ja kuljettaja sopivat yhdessä, missä kuljettaja on lastauksen ajan. Vaihtoehtoja ovat hytti, lava tai lastausalueen lähettyvillä oleva turva-alue. Kuljettaja siirtyy sovittuun turvalliseen paikkaan ja pysyy siellä, kunnes lastaaja antaa luvan poistua.

7. Lastauksen jälkeen kuljettaja peittää ja sitoo kuorman asiallisesti. Kuljettaja on vastuussa siitä, että tuotteet ovat edelleen käyttökelpoisia myös kuljetuksen jälkeen.

RASKASSARJA • 21

KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

E8

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

22 • RASKASSARJA

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29

LIIKKUVUUSPAKETTI

Lakimuutokset kalenterissa KUVA SHUTTERSTOCK

Toukokuun lopusta lähtien 2,5-tonnisella pakettiautolla ulkomailla ajava ammattitavarankuljettaja tarvitsee tavaraliikenneluvan.

Mutta mitä muuta muuttuu ja jo muuttui liikkuvuuspaketin seurauksena? Lakikalenterista löydät tiedot kootusti.

Y-tunnus hankittava 30.4.2022 Tavara- ja henkilöliikenneluvan edellytyksiin tulee muutoksia. Luonnollisilla henkilöillä tulee olla yritys- ja yhteisötunnus (Y-tunnus) 30.4.2022 mennessä. Tämä koskee myös tavara- ja henkilöliikenneluvan haltijoita, joiden lupa on myönnetty ennen lakimuutosta.

Kevyt tavaraliikennelupa 21.5.2022 Ammattimaisen tavarankuljetuksen luparaja laskee kansainvälisessä liikenteessä 21.5.2022 alkaen. Ajo kokonaismassaltaan 2,5-3,5-tonnisella ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä edellyttää tämän jälkeen kevyttä tavaraliikennelupaa. Hakemukset jätetään Traficomille.

Ajoneuvo yksinomaisessa hallinnassa 21.5.2022 Henkilö- ja tavaraliikenteessä käytettävän moottorikäyttöisen ajoneuvon tulee 21.5.2022 alkaen olla luvanhaltijan tai palveluntarjoajan yksinomaisessa hallinnassa.

Älykkäät ajopiirturit uusiin ajoneuvoihin 21.8.2023 Uudet kuorma- ja linja-autot varustetaan toisen sukupolven älykkäällä ajopiirturilla 21.8.2023 lähtien.

Älykkäät ajopiirturit vanhoihin ajoneuvoihin 2024 lopussa Analogiset piirturit ja ensimmäisen sukupolven digipiirturit on vaihdettava toisen sukupolven älykkäisiin ajopiirtureihin kansainvälisissä kuljetuksissa vuoden 2024 lopussa.

Työajan seurantajakso pitenee 31.12.2024 Työajan seurantajakso muuttuu 28 päivästä 56 päivään.

Uudet ajopiirturit vaihdettava viimeistään 2025 Ensimmäisen sukupolven älykäs ajopiirturi (otettu käyttöön 15.6.2019 jälkeen) on vaihdettava toisen sukupolven älykkääseen ajopiirturiin viimeistään vuonna 2025 kansainvälisissä kuljetuksissa.

Ajo- ja lepoaika myös kevyeen tavarankuljetukseen 1.7.2026 Kansainvälisessä kuljetuksessa toimivat kevyet tavara-ajoneuvot (2,5-3,5 tn) kansainvälisessä kuljetuksessa on varustettava toisen sukupolven älykkäällä ajopiirturilla 1.7.2026 mennessä. Samalla kyseisillä ajoneuvoilla ajettavat kansainväliset kuljetukset siirtyvät ajo- ja lepoaikasääntelyn piiriin.

Liikkuvuuspakettiin liittyvä ajo- ja lepoaikasekä ajopiirturisääntely koskee EU-aluetta.

Nämä tulivat jo voimaan helmikuussa Yhdistettyihin kuljetuksiin sovelletaan samoja aika- ja määrärajoitteita kuin tavallisessa kabotaasikuljetuksessa.

Molempiin kuljetustyyppeihin tuli neljän päivän cooling off -periodi sallittujen kuljetusmäärien ja aikarajojen jälkeen. Vetoauto on palautettava sijoittautumisjäsenvaltioonsa kahdeksan viikon välein.

Tilaajavastuu laajeni. Liikenteenharjoittajalla on oikeus saada ylikuormamaksu kokonaan tai osaksi takaisin kuljetustehtävän antajalta tai kuljetuksen tilaajalta, jos tämän toiminta on johtanut ylikuorman kuljetukseen.

Kuljetusyrityksille tuli helmikuusta alkaen pakolliseksi raportoida etukäteen kaikista matkaan lähetetyistä kuljettajista Euroopan unionin ylläpitämään sähköiseen IMI-järjestelmään.

Kuljettajat rekisteröivät rajanylitykset digitaalisilla ajopiirtureilla (otettu käyttöön 1.5.2006 jälkeen) ja ensimmäisen sukupolven älykkäillä ajopiirtureilla (otettu käyttöön 15.6.2019 jälkeen).

Ammattimaisen tavaraliikenteen harjoittamisilmoituksen alaraja nousi Manner-Suomessa 2 tonnin ajoneuvosta tai ajoneuvoyhdistelmästä 2,53,5 tonnin ajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään.

RASKASSARJA • 23

RASKASSARJA-MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE Korkealaatuiset voimansiirron varaosat

Kattava valikoima varaosia raskaan kaluston paineilmajärjestelmiin

Markkinajohtajalta:

• kytkimet • iskunvaimentimet

Laadukkaat pistokkeet, rasiat ja kierrekaapelit.

Myös NATO-latauspistokkeet ja -kierrekaapelit!

Laadukkaat ja varmatoimiset vaimentimet

Ohjauksen osat

Ilmastoinninmoniosaaja

COOL AND BEYOND

• markkinajohtaja ensiasennuksessa, vahva jälkimarkkinoilla

Kompressori kylmälaukut

Alkuperäisillä varaosilla turvallisuutta ja tehokkuutta

Alkuperäislaatua levy- ja rumpujarruihin

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

FORSSA | HYVINKÄÄ | HÄMEENLINNA | IKAALINEN | JOENSUU KOTKA | KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | LIET

Äärivalot autoon ja kärryyn Laatukamerajärjestelmät • myös Wi-Fi

Let’s make truck greener.

Ohjauksen- ja alustanosat

Ilmajousipalkeet • 100% OE-laatu • laaja valikoima

Kiristimet ja moniurahihnat OE-toimittajalta Kerralla kuntoon • Micro-V-sarjat

Letkut ja termostaatit raskaaseen kalustoon

U | JYVÄSKYLÄ | KAUHAJOKI | KEMI TO | OULU | PORI | ROVANIEMI | TORNIO

VERTAILU

Suuri HYTTITESTI

Scania CS20H

Kuka asuu kaikkein leveimmin, korkeimmin ja mukavimmin tien päällä? Vertailussa ovat seitsemän kuorma-autovalmistajan suurimmat ohjaamot.

Teksti A. P. REMES kuvat VALMISTAJAT

J

utun ideana oli tutkia, millä valmistajalla on tilavin makuuohjaamo kaukokuljetuksiin. Eri merkkien edustajia pyydettiin ilmoittamaan valitsemansa hytin ulkoleveys, ulkopituus, suurin seisomakorkeus, vuoteen leveys ja pituus, ohjaamon paino, melutaso sekä ohjaamon säilytystilat.

26 • RASKASSARJA

Vertailussa on otettu huomioon alavuoteen koko. Eräissä malleissa vuode on leveämpi keskikohdaltaan ja kapeampi istuimien takana. Tämä on tuotu esille taulukossa. Vuoteiden ominaisuuksia, joita riittää nostettavista päädyistä aina monipuolisiin säätöihin saakka, ei vertailtu.

Kysely lähetettiin kahdeksan eri merkin edustajalle. Vastauksen antoi seitsemän edustajaa.

Millimetreihin perustuvat mitat oli helppo täyttää taulukkoon, mutta säilytystilojen osalta valmistajilla on erilaisia käytäntöjä.

Eräät valmistajat ilmoittavat säilytyslaatik-

VERTAILU

DAF XG+

Iveco AS

MAN GX

Mercedes-Benz GigaSpace

Ohjaamovertailu Valmistaja, malli

* Valmistaja ei ilmoita lukuja.

Ulkoleveys

Ulkopituus

Seisomakorkeus

Vuoteen leveys

Vuoteen pituus

Säilytystila

DAF XG+

2 500

2 690

2 170

800

2 220

629

Iveco AS

2 500

2 250

2 150

800 keskellä, 700

2 100

730

MAN GX

2 440

2280

2 150

800 keskellä, 700

2 000

1 148

M-B GigaSpace

2 500

2 300

2 130

750

2 200

*

Renault T High

2 490

2 309

2 136

791 keskellä, 671

2 018

582,5

Scania CS20H

2 310

2 060

2 070

800

2 175

*

Volvo Globetrotter XXL

2 495

2 475

2 200

1 065 keskellä, 990

2 130

439-530

(mm)

(mm)

(mm)

(mm)

(mm)

(L)

Säilytystilaa lisäksi Ovien yläpuolella tilaa 60x600x100 mm.

Takaseinälle saatavilla 300 litran kaapisto.

Takaseinälle saatavilla 81, 59 ja 81 litran kaapistot.

Tuulilasin yläpuolella kaksi säilytyslokeroa.

RASKASSARJA • 27

VERTAILU

Renault T High

kojen tilavuudet litroina, toiset luettelemalla säilytystilojen sijainnit ja kolmas toteaa tiloja olevan riittävästi. Säilytystilojen määrä riippuu myös ohjaamon varustelutasosta.

Valmistajat eivät ilmoita ohjaamojen melutasoja, koska melutasoon vaikuttavat muun muassa spoilerit, moottorityyppi ja pakoputken sijainti. Samasta syystä usea valmistaja ei ilmoita ohjaamon painoa, joka

Volvo Globetrotter XXL

sekin riippuu monesta eri muuttujasta.

Mikä siis on tilavin? Jos vertaillaan pelkästään vuoteiden kokoa, on Volvo Globetrotter XXL kirjaimellisesti omalla metriluvullaan jopa niin, että aluksi epäilin painovirhettä. Tarkistuksen jälkeen vuoteen suurimmaksi leveydeksi varmistui 1 065 millimetriä.

Jos vertailuun otetaan hytin ulkomitat, on ykkösenä DAF XG+ mitoin 2 500 x 2 690 millimetriä.

Scania halusi muistuttaa, että siltä on tulossa nyt vertailussa olevaa mallia 30 senttiä pidempi ohjaamo CS23. Ohjaamolle ei ole vielä saatu tyyppihyväksyntöjä kaikkiin maihin. ■

MAN oli säilytystilojen ykkönen Valmistajat ilmoittavat säilytystilojen tilavuudet pääasiassa litroina, mutta DAF luettelee säilytystilat sekä litramitoin että kertomalla tilojen leveyden, korkeuden ja pituuden millimetreinä. DAF XG+-ohjaamossa käytettävissä olevaa säilytystilaa on tuulilasin yläpuolella 189 litraa.

Ovien yläpuolella on säilytystilaa joiden koko on 60x600x100 mm. Kojelaudan säilytystiloista on litramitoin mainittu kaksi, jotka ovat kooltaan 13 ja 10 litraa.

Makuualueella on 11 litran säilytystila sekä kaksi 220 litran säilytyslaatikkoa (toiseen pääsee vain ulkokautta, toiseen sekä sisältä että ulkoa). Vuoteen alla on kaksi 70 litran säilytyslaatikkoa. Vaihtoehtoina on esimerkiksi vetolaatikoita tai jääkaapin ja vetolaatikon/säilytyslaatikon yhdistelmiä.

Iveco AS:n ohjaamossa säilytystilaa on ylähyllyillä 250 litraa, alalokeroissa 380 litraa sekä jääkaappi ja kylmälaatikko mukaan luettuina 100 litraa.

MAN GX:n hyllyt (katto) ovat tilavuudel-

28 • RASKASSARJA

taan 48 litraa, tavarasäiliön (katto) tilavuus on 355 litraa, säilytyslaatikko takana vasemmalla on 234 litraa, säilytyslaatikko takana oikealla 292 litraa ja keskellä vuoteen alla laatikon tilavuus on 219 litraa. Lisäksi takaseinälle ylävuoteen tilalle on saatavissa kaapisto, jonka vetoisuus on noin 300 litraa.

Renault T High -ohjaamossa edessä olevien yläkaappien tilavuudet ovat 58, 44 ja 58 litraa ja niiden alalokerot ovat 15 ja 9 litraa. Kojelaudassa on 13 litran vetolaatikko sekä pienempää säilytystilaa 5 ja 2 litraa. Vuoteen alla olevat säilytystilat riippuvat varustelutasosta. Ilman jääkaappia tilat ovat 125 litraa keskellä, oikealla ja vasemmalla sekä pieni 3,5 litran säilytystila. Jääkaapin kera keskimmäinen säilytystila pienenee 25 litraan.

Lisäksi takaseinälle on saatavissa kaapistot, joiden tilavuudet ovat 81, 59 ja 81 litraa.

Volvo Globetrotter XXL:n säilytystiloiksi on erilaisia vaihtoehtoja. Ohjaamon

takaseinän yläreunaan on tarjolla joko 245 litraa tai 154 litraa tilaa. Ohjaamossa tuulilasin yläpuolella on kaksi säilytyslokeroa. Vuoteen alla on kaksi vetolaatikkoa, joiden tilavuudet ovat 130 litraa. Sängynpäädyissä on kaksi pienempää lokeroa, jotka ovat 10 ja 15 litraa.

Scanian säilytystilojen litratilavuutta ei ole ilmoitettu. Ohjaamossa on yläkaapit edessä ja ohjaamon takaseinällä. Takaseinän kaapit jäävät pois, mikäli ohjaamoon halutaan sekä ylä- että alavuode.

Vuoteen alla molemmin puolin on säilytystilat, joihin on pääsy myös ulkokautta.

Vuoteen alla keskellä on jääkaappi sekä kuivasäilytystila. Vaihtoehtoina on myös pelkkä kuivasäilytystila tai isompi jääkaappi, jossa on pakastelokero.

Mercedes-Benzin esitteen mukaan GigaSpacessa on runsaat säilytystilat ja tilavat säilytyslokerot, mutta valmistaja ei ilmoita tarkempia lukuja. Ohjaamoon voi jälkiasentaa mikroaaltouunin.

PORIN AUTO-SALE OY Raskaan kaluston pelastaja jo 40 vuotta

Eteläväylä 18, 28610 PORI, P. 010 4198 950 raskassarja@autosale.fi www.autosale.fi

Olemme osa Raskassarja-ketjua

www.raskassarja.fi

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

ROVANIEMELLÄ Myymälä

016 345 252 MYYMÄLÄ AVOINNA

ma-pe la

7-18 9-13

Korjaamo

040 680 0209 KORJAAMO AVOINNA

ma-pe 7-18 la sovittaessa

Varaosapäivystys: 0500 500 252 Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi

Ahjotie 29-31, 96320 ROVANIEMI MYYMÄLÄ: p. 016 345 252 KORJAAMO: p. 040 680 0209

RASKASSARJA • 29

AJOPIIRTURIT

Ajopiirturikorjaamoiden valvonta tiukkeni Ajopiirturit tarkastetaan yleensä ennen katsastusta, mutta myös ajopiirturitarkistajia tarkastetaan. Traficomin valvonta on tiukempaa kuin koskaan ennen.

Teksti SARI JÄRVINEN

T

raficom valvoo ajopiirtureita ja nopeudenrajoittimia tarkastavia ajopiirturikorjaamoita tarkemmin kuin koskaan ennen.

Virkailijat lähettävät paperisen kyselyn kaikille luvanvaraisille piirturikorjaamoille joka toinen vuosi. Lisäksi joka kymmenenteen korjaamoon tehdään valvontaisku.

– Olemme saaneet piirtureista lisää kokemusta ja kehittäneet toimintaamme. Niiden seurauksena valvonta on entistä tarkempaa, Traficomin ylitarkastaja Erik Stålhammar toteaa. Traficomin valvonta perustuu EU-säädöksiin.

Stålhammarin mielestä korjaamoista ei löytynyt vakavia puutteita.

– Emme nähneet selviä manipulointiyrityksiä emmekä mitään magneettivirityksiä.

Suurimmaksi osaksi kyseessä olivat inhimilliset virheet. Korjaamoiden tilanne vaikuttaa hyvältä, Stålhammar toteaa.

Ylitarkastaja kuitenkin muistuttaa olemaan tarkkana, kun nopeudenrajoittimia tarkistetaan piirturin kautta.

– Tällöin tulee huomioida, ettei piirturin tietoihin vahingossa tallennu määräaikaistarkastusta, mikäli määräaikaistarkastusta ei suoriteta kokonaisuudessaan asianmukaisesti.

Viime vuonna tehdyissä tarkistuksissa suomalaisista piirturikorjaamoista löytyi puutteita. Traficom jakoi lähes parikymmentä varoitusta.

Isosta tarkastuksesta selvisi puhtain paperein muun muassa Ikaalisten Autovaruste Oy, joka kuuluu Raskassarja-ketjuun.

– Piirturitarkastukset ovat lakisääteisiä asioita. Niiden kanssa pitää olla jämpti, Ikaalisten Autovarusteen yrittäjä Raine Vikman tiivistää.

Rutiinitarkastusten lisäksi poliisi pyytää toisinaan tarkastusapua Traficomilta. Syyskuussa 2021 yhteyttä otettiin Tanskasta asti.

– Tanskan poliisi oli pysäyttänyt suomalaisen ajoneuvon. Poliisi epäili, ettei suomalainen korjaamo ollut suorittanut piirturitarkastusta oikein ja pyysi meitä selvittämään asiaa. Tutustuttuamme asiaan päätimme ottaa tapauksen käsittelyyn. Pyysimme kyseessä olleelta korjaamolta selvi-

30 • RASKASSARJA

tystä suoritetusta määräaikaistarkastuksesta. Tanskan poliisin epäilys oli oikea ja johti ajoneuvolain mukaiseen varoitukseen.

Autonomistaja ei voi tehdä piirturien määräaikaistarkastusta itse, vaikka välineet siihen omistaisikin. Eräs iso yritys koulutti pari asentajaa piirturihommiin ja tilasi monen tuhannen euron arvoiset laitteet. Sitten vasta selvisi, ettei omia ajoneuvoja saa itse tarkistaa. ■

Raskassarja-ketjun hyväksytyt ja luvalliset piirturitarkastajat Ikaalisten Autovaruste Oy Kouvola Truck Service Oy Originator Hyvinkää ja Lahti Oy Osaratas Kemi Oy Pekant Oy (Oulu) Pekant Lieto Oy Varaosalinna Oy (Kauhajoki) Lapin Raskas-Osa Oy

ÄLYPIIRTURIT

Kuljettajien on kirjattava rajanylitys käsin ajopiirturiin KUVA SHUTTERSTOCK

Tanskan poliisi antoi siirtymäajan, Hollanti uhkasi sakottaa laiminlyönnistä heti.

H

elmikuun toisesta päivästä lähtien kansainvälistä liikennettä ajavien kuljettajien on pitänyt EU-maan raja ylitettyään kirjata sijaintinsa ajopiirturin avulla. Tämä on usein vaatinut oman pysähdyksen, sillä kuljettajan täytyy tehdä kirjaus käsin digipiirturin kautta kuljettajakortille.

Alankomaiden poliisi ilmoitti heti, että aikoo sakottaa kuljettajia, joilta rajanylitysmerkintä puuttuu. Tanskan viranomaiset suhtautuivat asiaan toisin, kertoo Trans.info-uutissivusto. Kuljettajille annettiin kolme kuu-

kautta aikaa ottaa uusi tapa käyttöön, sillä sääntöä pidettiin epäselvänä. Tanskan poliisi lupasi tänä aikana olla sakottamatta, jos kirjausta ei ole tehty.

Myös Saksassa pohdittiin Tanskan mallin käyttöönottoa. Huhtikuun jälkeen laiminlyönnistä saattaa kuitenkin seurata 250 euron sakko.

Ennen ajopiirturimuutosta Traficom tiedotti, että uudet toisen sukupolven älypiirturit rekisteröivät rajanylitykset automaattisesti.

Kyseiset piirturit kuitenkin tulevat markkinoille vasta ensi vuonna.

Käytännössä kirjaus tehdään nyt pysäyt-

tämällä ajoneuvo ensimmäisessä sopivassa paikassa rajanylityksen jälkeen. Tällöin digitaalisissa ajopiirtureissa on tehtävä manuaalinen työpäivän aloitus ja muutettava maakoodi. Analogisissa ajopiirtureissa kuljettaja tekee käsin ajopiirturilevyyn merkinnän rajanylityksestä.

Uusi sääntö on osa EU:n tieliikenteen liikkuvuuspakettia. Sen tavoitteisiin kuuluu muun muassa kabotaasiliikenteen tehokkaampi valvonta, minkä vuoksi rajanylitykset kirjataan piirturille.

Liikkuvuuspakettiin liittyvä muuttunut ajopiirturisääntely koskee EU-aluetta. ■

Toisen sukupolven älypiirturissa on kolme liiketunnistinta Toisen sukupolven älykkäässä ajopiirturissa ajoneuvon kulkemaa matkaa sekä matkaan käytettyä aikaa mittaa kolme toisistaan riippumatonta liiketunnistinta. Jos niissä on ristiriitaa, piirturi ilmoittaa siitä valvojalle.

Toisen sukupolven älypiirturissa on pakotettu ITS-moduuli. Se mahdollistaa älypiirturin rekisteröimien ajo- ja lepoaikatietojen suoran yhdistämisen yrityksen

omiin toiminnanohjausjärjestelmiin (FMS).

Tällöin tietoja voidaan aikaisempaa paremmin käyttää yrityksen palkanlaskennan, kirjanpidon tai muun toiminnanohjausjärjestelmän osana. ITS-tiedot siirtyvät eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti. Tämän vuoksi kuljettajan on hyväksyttävä henkilötietojensa käyttö laitteella.

Laitteelle voi syöttää Bluetoothin avulla

työaikatietoja piirturin ulkopuolelta.

Ajopiirtureiden kortit sopivat keskenään uusien ja vanhojen laitteiden välillä.

Uuden sukupolven piirturikortti rekisteröi tarkemmin laitteen tuottamaa tietoa kuin vanhemman sukupolven kortti. Tämä ei kuitenkaan aiheuta ongelmaa käytettäessä vanhemman sukupolven korttia uudessa laitteessa. Kortilta puuttuva tieto löytyy laitteesta valvontatilanteessa.

RASKASSARJA • 31

VÄHÄPÄÄSTÖINEN LIIKENNE

Niinivirta European Cargo osti neljännen sähkökuormaauton

V

antaalla toimiva logistiikkapalveluja tarjoava Niinivirta European Cargo Oy otti ensimmäisenä pohjoismaisena toimijana käyttöön täyssähkökuorma-auton jo vuonna 2015.

Maaliskuussa sähkökuorma-autojen kuljetuskapasiteettia lisättiin ja yritys otti käyttöön kokonaispainoltaan 16,7 tonnin Volvo FL Electricin, Niinivirta European Cargon neljännen sähkökuorma-auton.

KUVA VOLVO

Uusi sähkö-Volvo hoitaa myymäläjakelua, ja sillä operoidaan pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Auton akkukapasiteetti on 265 kWh ja sen päivittäinen ajolenkki noin 200 km. Ajoneuvo ladataan pääsääntöisesti öisin Niinivirran terminaalilla. Tarvittaessa sitä voidaan myös ladata päivällä, kun Volvo käy terminaalilla hakemassa uutta kuormaa.

Niinivirran sähkökuorma-autossa (4x2) on ilmajouset, tehoa 130 kW:a ja vääntöä 425 Nm:ä.

Volvo FL Electricin käyttöönoton yhteydessä Niinivirta European Cargo lanseerasi päästöttömän kuljetuskonseptin, Forzan, joka tuo uusimmat energiatehokkaat kuljetusratkaisut kasvavan jakeluliikenteen tarpeisiin.

Niinivirran mukaan täyssähköiset kuljetukset ovat kriittinen elementti tavaraliikenteen päästökuormituksen poistamisessa ja kestävien tavoitteiden viemisessä sanoista teoksi. ■

Renault lanseeraa 44 tonnin sähkökuormaauton

R

enault Trucks laajentaa täyssähköisten ajoneuvojen valikoimaansa ja lanseeraa vuodelle 2023 kaksi uutta mallia, joiden kokonaispaino on jopa 44 tonnia. T E-Tech on suunniteltu aluekuljetuksiin ja C E-Tech maansiirtokuljetuksiin.

Mallit varustetaan kahdella tai kolmella sähkömoottorilla, joiden yhteisteho on 490 kW (666 hv). Ajoneuvoissa on 2–6 litiumioniakkua, joiden kapasiteetti on 180–540

32 • RASKASSARJA

KUVA RENAULT TRUCKS

kWh. Ne voidaan ladata täyteen 9,5 tunnissa vaihtovirralla (43 kW) tai 2,5 tunnissa tasavirralla (250 kW). Kuorma-autoilla voidaan ajaa 300 km yhdellä latauksella ja 500 km yhden tunnin välilatauksella (250 kW:n pikalataus).

Kuorma-autoissa on Optidriver-vaihteisto.

T E-Tech- ja C E-Tech -mallit voidaan varustaa kolmella voimanottotyypillä, joten ne sopivat kaikenlaisia päälliraken-

teita ja käyttötarkoituksia varten: saatavana on sähköinen voimanotto, sähkömekaaninen voimanotto ja vaihteiston voimanotto.

Sähkökuormurit tulevat myyntiin vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, ja ne valmistetaan Renault Trucksin tehtaalla Ranskan Bourg-en-Bressessä.

Valmistaja arvioi, että vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia myydyistä ajoneuvoista ovat sähkökäyttöisiä. ■

PÄÄLLIRAKENTEET Erikoisuutena nosturissa on toinen, kolmella hydraulisella jatkeella varustettu jibi, ja sen lisäksi vielä yksi mekaaninen eli ns. kylmä jatke. Suurin ulottuvuus on vaakatasossa 40,5 metriä.

Nostoekspertti R.M. Laine ei tyytynyt tavanomaiseen

KUVA RENAULT TRUCKS

Erikoiskuljetuksiin ja nostoihin erikoistuneen R.M. Laine Oy:n Renault C 520:ssa nosturi sijoitettiin lähelle ajoneuvon keskipistettä.

K

un R.M. Laineella suunniteltiin uutta viisiakselista nosturiautoa, päätettiin nosturi sovittaa heti ohjaamon taakse ja mahdollisimman liki etuakseleita. Optimaalisen painojakauman tavoittamiseksi nosturi sovitettiin lähelle auton keskipistettä. Se mahdollistaa 360 astetta kääntyvän ja yli 40 metriin ulottuvan nosturin täyden nostokapasiteetin hyödyntämisen kaikissa nostosuunnissa.

– Tässä on poikkeuksellista ja kenties täysin uutta ajattelua edustava rakenne.

Sijoittamalla nosturin lähelle auton keskikohtaa saimme tehtyä autosta paitsi tasapainoisemman myös ketterämmän.

Perinteisesti tämän tyyppisissä autoissa käytettyjen 10 tonnin etuakselien asemasta autoon valittiin 9 tonnin etuakselit, joita käyttämällä auton kääntösäde saatiin reilusti pienemmäksi. Nosturiauton täyden potentiaalin saavuttamiseksi alustaan valittiin Renault Trucksin ns. pieni napaperä ja

ryömintävaihde, jotka mahdollistavat nosturiauton tuottavan käytön myös tavallista vaativammissa työkohteissa, Volvo Truck Center Länsi-Suomen Renault Trucks-myynnistä vastaava Ossi Hänninen kertoo.

Laajalti alan piireissä huomiota keränneelle autolle on ehtinyt karttua runsaasti työtehtäviä Turun ja sen kehyskuntien alueilla.

– Erinomaisiksi luonnehdittavien nosturin ulottuvuusominaisuuksien ja korkean nostotehon lisäksi autoon saatiin säiliöiden kokojen ja varustevalintojen optimoinnilla aikaiseksi noin 5,5 tonnin kantavuus. Sen ansiosta myös nosturin jibi saadaan matkaan kantavuuden rajoissa, mitä jää vielä reilusti hyötykuormallekin, sanoo R.M. Laineen yrittäjä Mikko Laine.

Renault Trucksin tuotantolinjalta vetotavaltaan 8X4 ja akselirakenteeltaan 2+2:na valmistuneen auton ja 10×4-alustaisen nosturiauton viides, hydraulisesti kääntyvä akseli asennettiin Suomessa. Nosturikäyttöä

ajatellen auto tilattiin 17 senttimetriä tavallista pidemmällä akselivälillä. Nosturiautonkuljettaja Petri Peippo toteaa valinnan osuneen oikeaan ja sanoo auton olevan nosturikäytössä nyt niin hyvä ja vakaa kuin auto voi ylipäätään olla.

– Nostokapasiteetiltaan 200 tonnimetrin Effer 2055 -nosturi on varustettu radio-ohjauksella ja sen perusrakenteessa on kaikkiaan kahdeksan hydraulista jatketta. Lisäksi siinä on jibi, jossa on yhteensä kuusi hydraulista jatketta. Erikoisuutena tässä nosturissa on toinen, kolmella hydraulisella jatkeella varustettu jibi ja sen lisäksi vielä yksi mekaaninen eli ns. kylmä jatke. Suurin ulottuvuus on vaakatasossa 40,5 metriä, Hiab Suomen aluemyyntipäällikkö Kimmo Kaunisto kertoo.

Nosturiauton suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Laine, Hänninen ja Kaunisto yhdessä kuljetusalan erikoisratkaisuja toimittavan Tyllis Oy Ab:n kanssa. ■

RASKASSARJA • 33

AMMATTILAISEN MATKASSA YLI 25000 OSAN VALIKOIMA MYÖS LAAJALTI TYÖKONEOSIA

PALVELE MME VERKOS SA 24/7

VERKKOKAUPPAMME

NARHI247.COM NÄRHI OY:N RASKASSARJAKETJUN MYYMÄLÄT NÄRHI JOENSUU (1) Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma-pe 7-17, *la 9-15

NÄRHI KUOPIO (2) Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma-pe 7-17, *la 9-15

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3) Kuormaajantie 6 40320 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma-pe 7-19, la 9-15

NÄRHI LAPPEENRANTA (4) Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma-pe 7-17

2

1

3

*Kesälauantaisin suljettu 1.6. – 31.8.2022

info@narhi.com • www.narhi.com

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

4

TESTIT

Tutkimus:

Hybridi ei aina parannakaan polttoainetehokkuutta

KUVA LOGSET

Hybridillä voi parantaa hakkuukoneen tuottavuustasoa ja samalla säästää polttoainetta.

Mutta jos tuottavuusetua ei hyödynnetä, polttoainetehokkuuskaan ei välttämättä kohene.

M

etsäteho toteutti vuosina 2020–21 tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää hybriditekniikan vaikutusta hakkuukoneen energiatehokkuuteen. Tutkimuksessa mitattiin Logset 8H GTE Hybrid -hakkuukoneen polttoaineenkulutusta kolmella järeällä päätehakkuuleimikolla. Yhdellä tutkimuskohteella oli mukanaan verrokkina Logsetin rinnakkaismalli ilman hybridiä. Näin saatiin tietoa rungon koon ja hybridivarustelun vaikutuksista hakkuukoneen polttoainetehokkuuteen (l/m3). Mittaustuloksia verrattiin myös aiemmissa polttoaineenkulutustutkimuksissa esitettyihin yleisiin kulutustasoihin.

Tulosten mukaan hybridillä on mahdollista nostaa hakkuukoneen tuottavuustasoa, jolloin myös polttoainetehokkuus paranee. Hybridi-hakkuukoneen polttoainetehokkuus oli jonkin verran (<10 %) hybriditöntä parempi järeää (>900 dm3/r) puustoa hakattaessa.

Jos tuottavuusetua ei hyödynnetä, polttoainetehokkuudessakaan ei välttämättä tapahdu kohennusta. Tuottavuustason suhteen tarkasteltuna hybridi ei parantanut hakkuukoneen polttoainetehokkuutta.

Lyhyt- ja pitkäkestoisten tutkimusten tulosten keskinäiseen vertailuun sisältyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä. Kun Logset 8H GTE Hybridin tuloksiin tehtiin vertailtavuutta parantavia korjauksia, sen kulutustaso asettui laajoihin seurantatutkimuksiin verrattuna selvästi alemmas. Ero kasvoi puuston järeytyessä.

Metsätehon erikoistutkija Asko Poikelan mukaan polttoaineenkulutuksen seurantajärjestelmiä sekä tutkimusmenetelmiä ja -protokollia pitää kehittää virhelähteiden minimoimiseksi ja tulosten vertailtavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi polttoaineen lämpötilan ja tiheyden vaihtelut sekä erilaiset kalibrointikäytännöt voivat vaikuttaa tuloksiin.

Lisäksi polttoaineen punnitsemiseen sekä polttoainejärjestelmän syöttö- ja paluulinjaan sijoitettavien virtausmittarien käyttöön perustuvia menetelmiä on syytä selvittää.

Poikelan mielestä tutkimuskäyttöön tulisi kehittää yhteisesti sovittu protokolla, joka varmistaisi polttoainetehokkuutta koskevien tulosten vertailukelpoisuuden.

Lähde: Metsätehon tuloskalvosarja 2/2022.

Hakkuupään sijaintitietoja voisi käyttää enemmän hyödyksi Metsätalousinsinööri (AMK) Eemeli Taipale selvitti kandidaatintyössään hakkuupään sijaintitarkkuutta operatiivisilla korjuukohteilla. Hän tutki myös maasto-olosuhteiden ja hakkuukoneen paikannustarkkuuden vaikutuksia sijaintitarkkuuteen.

Hakkuupään sijaintitietoja voidaan käyttää metsävaratietojen tarkempaan tuottamiseen ja päivittämiseen. Niitä voitaisiin hyödyntää hakkuukuvioiden ja erityiskohteiden rajaamiseen sekä poistettujen runkojen määrän ja sijaintien todentamiseen suojavyöhykkeiden läheisyydestä. Tiedon käyttöä varten sekä hakkuupään että hakkuukoneen paikannustarkkuuden on kuitenkin oltava riittävää.

RASKASSARJA • 35

TAPAHTUMAT

Raskaat menovinkit

HOW KUVA CLASSIC MOTORS

Koronarajoitusten jälkeen festivaalit ja näyttelyt ovat entistä mukavampaa vaihtelua. Raskaan ajoneuvo- ja konekaluston ystäville riittää rientoja lähes joka viikonlopulle. Tässä listaus suven ja syksyn kohokohdista.

Koonnut KARI SAARINEN ja SARI JÄRVINEN

Mikä: Classic Motorshow

Missä: Lahden Messukeskuksessa Milloin: 30.4.-1.5.

Mitä: Suuri suomalainen klassikkoajoneuvonäyttely. Nähtävillä satoja menneiden vuosikymmenten klassikoita ja arkipäivän nostalgiaa, alan asiantuntijoita, merkkikerhoja, kauppiaita, kunnostajia, oheisohjelmaa ja paljon muuta. Tämän vuoden teemana on ”Työn sankarit – ajoneuvot töissä”. Teemaosastolla on kymmeniä tavarankuljetusajoneuvoja, maatalouskoneita ja virka-autoja.

Infoa: www.classicmotorshow.fi

Mikä: Mid Finland Truckmeeting

Missä: Viitasaaren keskustassa Milloin: 17.-18.6.

Mitä: Raskaan ajoneuvokaluston näyttelytapahtuma. Esillä kuorma-autoja veteraaniautoista aina uudempaan kalustoon. Ilmaistapahtuma, jossa näkemistä ja kokemista koko perheelle. Paikan päällä voit myös tavata alalla työskenteleviä ja siitä kiinnostuneita ihmisiä. Järjestetään aiempia vuosia laajempana, kun tapahtuman portit aukeavat yleisölle jo perjantai-iltana. Live-musiikkia.

Infoa: www.truckmeeting.fi

Mikä: Himos Truck Show

Missä: Jämsässä (Koskentie 11) Milloin: 23.7. klo 10-24 Mitä: Ensi kertaa vuonna 2021 järjestetty Himos Truck Show jätti leveän hymyn huulille, joten jatkoa on luvassa. Jämsässä ihastellaan taas upeasti maalattuja ja kustomoituja rekkoja sekä muita ajoneuvoja. Terassi Riemussa soi livemusiikki. Illan hämärtyessä tapahtumapäivän kruunaa huikea valoshow, jonka tarjoaa upeat ajoneuvot.

Infoa: www.himostruckshow.fi Raskassarja-ketju mukana

Raskassarja-ketju mukana

Mikä: Maxpo

Missä: Hyvinkään lentokentällä Milloin: 5.-7.5.

Mitä: Suurtapahtuma esittelee maarakennus-, ympäristönhoito-, tie- ja talonrakennuskoneita sekä teollisuuden materiaalinkäsittelykoneita kaikissa kokoluokissa. Mahtavien koneiden lisäksi Maxpo tarjoaa viihdyttävää ohjelmaa. Messujen toimeksiantaja on Rakennuskonealan näyttely-yhdistys ry.

Infoa: www.maxpo.messukeskus.com

Mikä: Veteraanikuorma -autoseuran Kesäkeikka

Missä: Jämsänkoski-Petäjävesi-Jyväskyläreitillä Milloin: 17.-19.6.

Mitä: Esitellään kuorma-autoihin ja niiden käyttöön liittyvän perinteen tallennusharrastusta sekä tutustutetaan seuran jäsenistöä uusiin paikkakuntiin ja yrityksiin.

Infoa: www.vetku.fi

Raskassarja-ketju mukana

Mikä: Race Trucks -kilpailut / Suomen Traktoriurheiluliiton pulling-kilpailut

Missä ja milloin: 28.5. Lappeenranta (C-kilpailu), 11.6. Humppila, 26.6. Haapajärvi, 2.7. Härmä, 9.7. Lievestuore, 16.7. Honkajoki, 30.7. Kalajoki, 6.8. Tyrnävä Mitä: Tractor pullingia eli traktorivetoa huipputasolla. Kuorma-autoille on oma luokkansa.

Infoa: www.tractorpulling.fi

Mikä: Kankaanpää Custom Show

Missä: Kankaanpäässä Milloin: 11.6.

Mitä: Kuorma-autot, jenkkiautot, moottoripyörät, tuning-autot, pienoismallit.

Infoa: www.kankaanpaacustomshow.com Raskassarja-ketju mukana

Mikä: Tawastia Truck Weekend

Missä: Hämeenlinnassa Kantolan tapahtumapuistossa Milloin: 15.-16.7.

Mitä: Näyttävä kattaus kuljetuskalustoa rekkanäyttelyn, kuljetusmessujen sekä pienoismallien muodossa. Tarjolla myös maittavaa ruokaa ja juomaa sekä esiintyjiä.

Infoa: www.tawastiatruckweekend.fi Raskassarja-ketju mukana

Mikä: Power Truck Show

Missä: Kauhavan Alahärmässä PowerParkin alueella Milloin: 12.-13.8.

Mitä: Suuri kuljetusalan autonäyttely- ja messutapahtuma. Runsaasti oheisohjelmaa, kuten Suomen vahvin mies- ja Suomen vahvin nainen -kilpailut.

Infoa: www.powertruckshow.fi Raskassarja-ketju mukana

36 • RASKASSARJA

Mikä: FinnMETKO

Missä: Jämsässä Gradia Jämsän, Jämsän kaupungin ja yksityisten maanomistajien maa-alueilla Milloin: 1.-3.9.

Mitä: Raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely. Koneiden työnäytökset ja koeajot.

Maarakennusala, kuljetusala sekä hyötyajoneuvot vahvasti mukana messuilla. Samoin lisälaitteiden, varusteiden, komponenttien ja palveluiden tuottajat, myyjät, markkinoijat sekä sidosryhmien edustajat.

Infoa: www.finnmetko.fi Raskassarja-ketju mukana

Mikä: Tuuri Truck Show

Missä: Tuurissa Keskisen Kyläkaupalla Milloin: 3.9.

Mitä: Koko perheen ilmaistapahtuma, jossa erilaisia ajoneuvoja esillä. Palkintojen jako sekä upea valoshow tapahtumapäivän iltana.

Infoa: www.tuuri.fi/tapahtumat

Mikä: Karjala-pulling -mäkivetokisat

Missä: Lappeenrannassa Kapakanmutkan soramontulla Milloin: 17.9.

Mitä: Traktoreiden ja kuorma-autojen mäkivetokilpailut.

Infoa: www.karjalapulling.fi

TAPAHTUMAT

Ruotsissa tapahtuu Elmia Lastbil -näyttely järjestetään 24.-27.8, yhden koronavälivuoden jälkeen. Paikkana on Elmia Exhibition and Convention Centre Jönköpingissä.

Näyttely on Pohjois-Euroopan suurimpia hyötyajoneuvotapahtumia.

Paikalle odotetaan yli 400 näytteilleasettajaa uutuuksineen. Elmia on tunnettu myös upeiden rakennettujen kuorma-autojen näyttelystä, Nordic Trophystä.

KUVA KARI SAARINEN

Mikä: Tahko Truck Fest

Missä: Break Sokos Hotelli Tahko, Kuopio Milloin: 17.9. klo 11-16 Mitä: Koko perheen ilmainen tapahtuma hienoissa Tahkovuoren maisemissa. Esillä monimuotoista kuljetuskalustoa läheltä ja kaukaa.

Infoa: www.facebook.com/tahkotruckfest

Mikä: Mansen Mörinät

Missä: Tampereella, Pirkkalassa, Lempäälässä ja lähiympäristössä Milloin: 23.-24.9.

Mitä: Suomen suurin konepäivätapahtuma.

Kone- ja kuljetuskalustokauppiaat esillä.

Tänä vuonna syksyllä, ja ensi vuonna siirretään järjestettäväksi takaisin keväälle.

Infoa: www.mansenmorinat.fi

Mikä: Iso-Syöte Truck Weekend

Missä: Pudasjärven Iso-Syötteellä Milloin: 8.-9.10.

Mitä: Kaiken ikäisten ja kaiken kuntoisten rekka-autojen ja henkilöiden kokoontuminen.

Infoa: www.syote.fi/tapahtuma/iso-syotetruck-weekend/

KUVA KARI SAARINEN

Mikä: Veteraanikuormaautoseuran Loska-ajo

Missä: Tuuri-Ähtäri-seudulla Milloin: 8.-9.10.

Mitä: Syksyinen Vetkun jäsenten keikka, joka kuvastaa, etteivät huonotkaan kelit ole ennenkään estäneet raskaan ajokaluston työreissuja.

Infoa: www.vetku.fi

RASKASSARJA • 37

ORIGINATORIN VERKKOKAUPPA PALVELEE

Verkkokaupastamme yli 20 000 raskaan kaluston varaosaa nopealla toimituksella kautta maan.

Klikkaa itsesi ostoksille osoitteesta

kauppa.originator.fi

Tilaa tuotteet verkkokaupasta perille asti toimitettuna tai nouda lähimmästä myymälästämme.

Onko sinulla ongelmia verkkokauppa tilauksen kanssa? Eikö hakemaasi tuotetta löydy?

Soita 044 510 4410 tai lähetä viestiä varaosat.lahti@originator.fi Autamme Sinua arkisin klo 7-17.

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

www.originator.fi

Lahti

Varaosat 044 510 4410 Korjaamo 044 510 4427 Paanakatu 2, 15150 Lahti

Hyvinkää

Hämeenlinna

Varaosat 020 759 8441 Varaosat 044 510 4490 Korjaamo 020 759 8440 Korjaamo 044 510 4403 Arolamminkatu 2, 05880 Hyvinkää Terminaalitie 11, 13430 Hämeenlinna

UKRAINAN SOTA

Transport Hosike vei apua Ukrainaan Huittislainen kuljetusyrittäjä lahjoitti ammattitaitonsa ja ajoneuvonsa hyväntekeväisyysajoon.

Teksti SARI JÄRVINEN kuvat TRANSPORT HOSIKE

A

mmattikuljettajat Katja ja Jyrki Ripatti ovat uransa aikana ajaneet monenlaista kuormaa ympäri Eurooppaa, mutta maaliskuun alussa he saivat yhden erikoisimmista tehtävistään. Heidän työnantajaltaan Transport Hosike Oy:ltä oli tilattu kuljetus Helsingistä Puolaan. Tavoitteena oli viedä apua sodasta kärsiville ukrainalaisille.

Pari lähti reissuun Transport Hosiken puoliperävaunuyhdistelmällä ja ajoi Suvilahden Kattilahalliin, Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n avustuskeskukseen.

– Siellä näkyi konkreettisesti ihmisten auttamishalu. Vaikka tavaraa tuotiin jatkuvasti, kaikki oli hoidettu hienosti, Katja kertoo.

Transport Hosiken pressujen suojiin kannettiin muun muassa sairaalasänkyjä ja -tarvikkeita, makuupusseja, makuualustoja, ruokaa ja vaippoja. Lastaus kesti seitsemän tuntia. Sen jälkeen Ripatit suuntasivat kohti Via Balticaa.

Normaalisti Transport Hosike ajaa erikois- ja pikakuljetuksia ympäri Eurooppaa, kaikkea mikä ei mahdu perinteiseen traileriin. Sen erikoisuutena on kyky sopeutua asiakkaiden tarpeisiin.

– Kalustona on kaikkea normaalista poikkeavaa, jolla pystytään lastaamaan isojakin kolleja, Transport Hosiken Joona Hosike kertoo.

Ripattien ajaessa kohti Puolaa Transport Hosikella oli päätetty itsekin auttaa ukrainalaisia.

– Järjestimme terminaalissamme Huittisissa keräyksen, johon sai tuoda tavaraa.

Auttajia löytyi runsaasti. Transport Hosike maksaa itse ajoneuvonsa polttoaineen, kuljettajille palkan ja muut kulut.

– Halusimme näin tukea Ukrainan kansaa, sillä Suomi on ollut joskus samassa asemassa kuin Ukraina on nyt, Joona sanoo.

Sillä aikaa Ripatit lähestyivät Puolassa päämääräänsä, Wroclawia. Seutu vaikutti heistä rauhalliselta.

– Näimme joitakin sotilassaattueita ja avustusautoja. Yöllä kuului muutaman lentokoneen ääni. Oletin, että ne olivat sotilaskoneita, Jyrki sanoo.

Katja katseli ohiajavan linja-auton ikkunoita. Niistä heijastui lasten ja naisten kasvoja.

– Heitä katsellessa tuli avuton olo, huono fiilis Ukrainan tilanteesta, Katja toteaa.

Purku Wroclawissa sujui ripeästi.

Pariskunta pääsi perille isosta peltihallista muodostuvaan avustuskeskukseen lauantaina 6. maaliskuuta.

Toistakymmentä avustajaa tuli purkamaan kuorman. Se vei reilun tunnin.

– Melkein kaikki vapaaehtoiset olivat ukrainalaisia, jotka asuvat Puolassa. Minut veti hiljaiseksi ihmisten uskomaton auttamisenhalu, Jyrki kertoo.

– Tunnelma oli kiireinen, mutta kaikki olivat tosi ystävällisiä, Katja sanoo.

Wroclawista tavarat kuljetetaan noin 500 kilometrin päässä olevaan Ukrainaan, todennäköisesti Kiovaan. Loppumatkan paikalliset hoitavat tavarat itse pakettiautoilla tai muilla vastaavilla pienemmillä ajoneuvoilla. Aivan varmaa tietoa Ripateilla ei tästä ole, sillä avustuskeskuksen väen kanssa ei löytynyt yhteistä kieltä.

– Tästä huolimatta normaalit rajat unohtuivat. Ei ollut väliä minkä maalainen toinen on tai mihin uskoo. Oli hienoa päästä itse osallistumaan, vaikkei osuutemme iso ollutkaan. Menisimme tarvittaessa uudelleenkin, Katja kertoo. ■

RASKASSARJA • 39

MOOTTORIURHEILU

Kuopiossa rakennetaan maailman vahvinta Scaniaa Mikko Rautiainen kumppaneineen aikoo rakentaa V8:n, joka mylväisee peräti 2 500 hevosvoimaa. Siihen tarvitaan erikoismännät, tiimityötä ja kolme hajonnutta vaihdelaatikkoa.

Teksti SARI JÄRVINEN kuvat JANNE TIITINEN

S

avon Raskashuolto Oy:ssä on nähty viiden sukupolven mittaisen historiansa aikana jos jonkinlaista moottorinosaa, mutta ei vielä koskaan tällaista mäntää. Kuopiolaiskorjaamoon toimitetut uudet männät ovat tavallisia kuorma-autonmäntiä vahvempia. Voimaa tarvitaan, sillä niiden ympärille Savon Raskashuollon korjaamopäällikkö Mikko Rautiainen aikoo kumppaneineen rakentaa maailman vahvimman Scania-kuorma-auton. Konesepät aikovat takoa moottorista ulos 2 500 hevosvoimaa, jolla kulkisi helposti kolme 76 tonnin puutavara-autoa.

– Tavallinen autopuolen mäntä ei kestäisi sellaisia voimia. Autojen moottoreissa

40 • RASKASSARJA

on yleensä korkea puristussuhde, koska polttoainetalous on tällöin hyvä osakuormalla ajettaessa. Meidän on kuitenkin pudotettava puristussuhdetta, sillä muuten moottori hajoaisi, Mikko kertoo.

Korjaamopäällikkö kiittelee erikoismännän hankkimisesta varaosaliike Närhi Oy:n Marko Ollikaista.

– Markolla on niin mahtavat suhteet varaosatoimittajiin, että hän pystyi hankkimaan meille tämän männän. Se on erittäin tärkeä osa.

Mikko ei paljasta, mikä erikoismäntä on kyseessä. Savon Raskashuollon halliprojekti on sen verran salainen asia.

Maailman vahvimman V8:n rakentaminen

on tiimityötä. Jaakko Linna on mitoittanut polttoaineen ruiskutusjärjestelmän ja Antti Linna HeEMS Oy:stä turbon ahtimet. Ne laskettiin 2 300 – 2 500 hevosvoiman teholle. Findiesel Oy:n Arttu Aromaalta saatiin moottorin ohjausyksikkö ja RM-Trucks Oy:n Samu Mäenpäältä taka-akseli ja ohjaamo. Takarenkaat tulevat Lapin Kumi Oy:ltä ja Rengasliike PJ-Myynti Oy:ltä. Vetopyörillä on iso rooli, sillä pitoa pitää olla kuin härällä sorkissa.

Painossa mitattuna isoin osa osista oli jo valmiiksi Savon Raskashuollon tiloissa. Palasina.

– Ostettiin aikoinaan väliteli-Scania R620:n purettavaksi varaosiksi. Siitä on enää runko ja etuakseli tähteinä.

MOOTTORIURHEILU

Varaosiksi ostettu vuosimallin 2007 Scania on saamassa uuden elämän Savon Raskashuollon hallissa.

Raskassarja-ketjuun kuuluva varaosaliike Närhi Oy sponsoroi Mikko Rautiaisen taidonnäytettä.

Rauno Liimatainen (vas.)

Emilia Rautiainen, Mikko Rautiainen, Mika Asikainen ja Valtteri Rautiainen aikovat saada ”Mikkokaanian” valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

Ne Mikko aikoo käyttää hurja-Scanian alustana. ”Mikkokaaniaksi” nimetyn projektin kierrätysaste tulee olemaan muutenkin melkoinen, sillä vaihdelaatikko kootaan kolmesta hajonneesta.

Toki myös uusia varaosia tarvitaan. Miten Mikko on onnistunut hankkimaan niitä aikana, jolloin komponenteista on muutoinkin ollut paikoittain pulaa?

– Lapsuudenystäväni Mika Asikainen tuli Närheltä auttamaan yritykseni varaosapuolen kanssa. Hänen roolinsa tämänkin auton rakentamisessa on valtava. Mikalla on huippuverkosto komponenttien haalimisessa. Lisäksi hän osaa yhdistellä eri mallisarjoja.

Vaikka tiimi on hyvä, toki Mikollekin hommaa jää. Sen verran, että vapaa-aikaa ei tarvitse viettää katsellen jääpuikon sulamista räystäältä.

Mutta onneksi on apuvoimia. Yrityksessä on töissä asentajina kaksi hänen lastaan: 21-vuotias Emilia ja 19-vuotias Valtteri. Lisäksi Mikko kiittelee Rauno Liimataista, joka

on ollut todella mahtavasti mukana yhteisessä projektissa.

– Tätä on mukava rakentaa yhdessä. Roolini on siirtää tietotaitoa lapsille, vaikka totta kai nuorilta tulee välillä viisastelua takaisin päin. Autohommat ovat sukuvika, sillä Emilia ja Valtteri ovat viidennen sukupolven raskaan kaluston asentajia.

Mikkokaanian on tarkoitus olla iskussa toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Silloin Lappeenrannassa ajetaan traktorivedon C-kisat, jotka toimivat Mikkokaanian testikenttänä. Sen jälkeen suunnataan Humppilaan, lajin SM-osakilpailuihin.

– Sinne emme mene osallistumaan vaan voittamaan. Se ei ole helppoa, koska luokan muut kuormurit ovat kovassa iskussa.

Jokaisen rakentamiseen osallistuneen Rautiaisen on suunniteltu ajavan vuorollaan kisoissa. Tosin Valtterin tapauksessa sen verran kuin armeijasta lomille päästävät.

Mikkokaanialla suunnataan Race Trucks -luokan kevyempään, 6 700-kiloisten sarjaan. Siinä Mikkoa kiinnostaa isompaa luok-

kaa vapaammat säännöt. Isossa luokassa turbon koko on rajoitettu eikä ahtaa saa kuin yhdessä vaiheessa.

– Pikkuluokassa pystyy sarja-ahtamaan, ja meillä on kolme Holsetin ahdinta. Pelkät turbot eivät riitä, vaikka ne ovatkin kaiken a ja o. Lisäksi polttoainejärjestelmän ruiskutus on mitoitettu tehotavoitteen saavuttamiseksi.

Mikolla on kokemusta traktorinvetokilpailuista. Vuonna 2018 hän rakensi yhdessä Jaakko Linnan kanssa vanhasta roska-autosta ”Pikku-Kaanian”. Sillä Linna voitti Suomen mestaruuden samana vuonna.

– Ajoin sillä muutaman vedon, joten pientä perstuntumaa kytkinpolkimeen on.

Race Trucks 6 700 kilon luokassa moottorin iskutilavuus saa olla enintään 18,5 litraa.

Mikkokaaniassa se on 16,5.

– Enää ei jännitä, kun on yksi auto tehty.

Tätä uutta on suunniteltu reilut kaksi vuotta, mutta koronan takia projekti siirtyi tälle keväälle, Mikko sanoo ja painelee takaisin halliin hommiin. Vielä riittää tehtävää ennen Humppilan kisoja. ■

RASKASSARJA • 41

MOOTTORIURHEILU

Emma Mäkinen kilpailee ratakuorma-autolla Saksassa Emma Mäkinen osallistuu Team Schwabentruck Racingin vierailevana kuljettajana ratakuorma-autojen klassikkokilpailuun Saksassa. Mäkisen tallikaverina ajaa saksalainen Steffi Halm.

R

atakuorma-autoilija Emma Mäkinen, 24, ajaa 15.–16. heinäkuuta Ivecolla ratakuorma-autojen tunnetuimmassa Truck-Grand-Prix-kilpailutapahtumassa Saksan Nürburgringillä.

Mäkinen edustaa saksalaistiimi Schwabentruck Racingin värejä yhdessä Steffi Halmin kanssa. Schwabentruckin tallipäällikkö Willy Schmid on tyytyväinen siitä, että tiimin molemmissa autoissa on naiskuljettaja.

– Mielestäni naiset ovat aliedustettuina moottoriurheilussa. Jos ja kun haluamme turvata ratakuorma-autojen tulevaisuuden, meidän on hankittava nuoria kykyjä ja annettava heille mahdollisuus, Schmid painottaa.

– Mäkinen ei ole moottoriurheilussa noviisi, eikä hän kiipeä ratakuorma-autoon ensimmäistä kertaa. Hän on ajanut kilpaa 15-vuotiaasta lähtien, myös ratakuorma-autoilla, ja voittanut Suomessa kansallisia sar-

42 • RASKASSARJA

joja ja osakilpailuja. Toivotamme hänet tervetulleeksi tiimiimme, Schmid toteaa.

GRX Mad-Croc TruckRacing Teamiä edustava Mäkinen on tyytyväinen uuteen sopimukseensa. Hän sanoo lähtevänsä Saksaan pärjäämään.

– Kun olin 20-vuotias, ansaitsin ylimääräistä rahaa ajamalla ammatikseni kuorma-autoa. Odotan innolla, että pääsen Tšekin Mostissa ensimmäisissä testeissä ajamaan paljon kierroksia Steffin, Jochenin (Hahn) ja Lukasin (Hahn) kanssa ja tutustumaan kilpa-autooni, Mäkinen sanoo.

Team Schwabentruck Racingin omistaa lajin moninkertainen Euroopan mestari ja lajilegenda Jochen Hahn. Tiimin koordinaattori Diana Hahn kertoo, että sopimusneuvottelut Mäkisten kanssa aloitettiin viime vuonna Espanjan Jaramassa.

– Emman isä Mika ajoi kilpaa Espanjassa ja hän kysyi meiltä, voisimmeko kuvitella hänen tyttärensä kilpailevan tiimissämme

vierailevana kuljettajana Saksan Nürburgringillä. Jatkoimme viime marraskuussa keskusteluja Saksassa ja pääsimme helposti sopimukseen. Emma kilpailee Team Schwabentruck Racingin Ivecolla auton perinteisellä lähtönumerolla #28, Diana Hahn kertoo.

Tätä ennen Tampereella maa- ja vesirakennusinsinööriksi opiskeleva Emma Mäkinen tutustuu Ivecon S-WAY R -ratakuorma-autoonsa Ivecon omalla testiradalla Ulm-Donautalissa Saksassa. Tästä noin neljä viikkoa myöhemmin vuorossa on kauteen valmistavat testit Mostissa Tšekissä.

Emma Mäkinen istui viime kesänä vasta toisen kerran ajajaurallaan ratakuorma-auton rattiin. Hän ajoi siitä huolimatta kolmasti kakkossijalle Kemoralla ratakuorma-autokilpailuissa. Isältään Sisua lainannut Mäkinen ylsi aika-ajossa paalupaikalle ja kellotti kahdessa startissa kilpailun nopeimman kierrosajan. ■

KEVYTSARJA

Syy nopeaan ajan kulumiseen löytyi Kuopiosta – Kylläpä ilta meni nopeasti. Aivan kuin aurinko olisi laskenut tänään aikaisemmin.

– Juu, se johtuu siitä, että Kuopiossa testasivat uutta voimakasta Scaniaa. Se ruopaisi niin lujaa, että maapallo liikkui tunnin nopeammin akselinsa ympäri kuin yleensä.

Ruotsi toimitti sota-apua Ukrainaan ja lähetti maahan aseita.

Useiden viikkojen jälkeen kiovalaiset palauttivat toimituksen takaisin Ruotsiin Ikean tehtaille. Ukrainalaiset kiittivät lahjoituksesta, mutta totesivat, ettei kukaan ollut osannut koota aseita.

– Rakas, toisitko tullessasi minulle lasin vettä, rouva huhuilee miehelleen.

Isäntä saapuu huoneeseen lasi kädessä ja nostelee housujaan.

– Toin vettä, vaikken vielä tullut.

Ruotsalaisyritys Fristads seurasi työvaatteidensa käyttöä EPD-mittarilla. Kenttäkokeet Suomessa hämmästyttivät.

– Työvaatteemme ovat kovemmassa käytössä kuin luulimme.

Esimerkiksi eräs Hinkkanen käyttää niitä myös kotona leikatessaan nurmikkoa, mennessään Alkoon, mökille ja sammuessaan kuusen juurelle. Käyttö myös jatkuu, vaikka hän on paikantimemme mukaan parhaillaan tyttärensä häissä.

– Oletpa laihtunut sitten viime näkemän. Mikä on dieettisi salaisuus?

– Nauran kahvia juodessani niin makeasti, etten enää tarvitse juomaani sokeria.

Pekka pääsi päiväkotiin töihin. Hommat eivät alkaneet hyvin, sillä jo viikon jälkeen hän sai johtajattarelta huomautuksen. Pekasta oli valitettu. Hän katseli lapsia hoitoon tuovien ja hakevien äitien takapuolia kiusallisen läheltä ja kiusallisen pitkään.

– Mutta minun käskettiin katsoa pienten perään! Pekka puolusteli.

Holoppa katseli ihmeissään eläinkaupan häkkiä. Siellä istui tikka.

– Puhuvat papukaijat ovat menneen talven lumia. Tikka on nykyaikaa. Se osaa sähköttää, eläinkauppias selitti.

Miksi turkulaisessa ravintolassa ei ole ruokalistalla spagettia?

Kokki ei ole löytänyt tarpeeksi pitkiä lautasia.

– Yhtään en ymmärrä vouhkaamista tästä NATO-asiasta.

Viikkokaupalla mietitään, että liitytäänkö vai eikö liitytä. Jos minä joka kerta viivyttelisin yhtä kauan, kun koukku pitää liittää NATO-kytkimeen, ei tulisi hommista yhtään mitään, autonasentaja tokaisi.

Suoyrjö sairastui koronaan. Kova yskä vain jatkui ja jatkui.

Suoyrjön vaimo kyllästyi ympärivuorokautiseen köhimiseen ja marssi apteekkiin hakemaan lääkettä.

Kuin ihmeen kaupalla yskä loppui.

– Mitä ihmettä sinä miehellesi annoit? naapurin Elma kyseli.

– Ulostuslääkettä, rouva Suoyrjö totesi.

– Eihän se paranna yskää!

– Ei, mutta toimii. Katso vaikka: ukko nojaa pihalla omenapuuhun eikä uskalla enää yskäistä.

Niina alkoi seurustella jalkapalloilijan kanssa. Molemmat olivat neitsyitä, ja Niina päätti kysyä ystävättäreltään neuvoa petipuuhiin.

– Poikaystäväsi laittaa sen tärkeimmän jäsenensä sinne, millä sinä pissaat, ystävä opetti.

Niina ja jalkapalloilija viettivät romanttista iltaa, mutta ennen puolta yötä ystävättären puhelin soi. Niina soitti kysyäkseen lisäohjeita.

– Mitä nyt tehdään? Poikaystäväni seisoo oikea jalka vessanpytyssä.

Leppäkerttu ja orava osallistuivat laulukilpailuun.

Kumpi voitti?

Leppäkerttu tietysti. Sillä oli enemmän pisteitä.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43

Genuine Quality.

Durable Trust.

1.18493*

*Product 1.18493 – 1 reason of more than 40 000, to rely on DT Spare Parts. dtpi.de/1.18493

44 • RASKASSARJA

?

TAUKOPAIKKA

Tiedätkö?

8. Missä järjestetään kesäolympialaiset 1. Mitä liputuspäivää vietetään Suomessa 10.10? vuonna 2024?

2. Mikä on Tampereen keskustaan vuonna 2021 9. Kuka näyttelee televisiosarjassa Salatut elämät valmistuneen monitoimiareenan nimi?

Ismo Laitelan poikaa Kalle Laitelaa?

3. Minkä yhtyeen kappale on vuonna 2021 julkaistu “Kyläbaari”?

10. Missä kaupungissa sijaitsee 4. Mikä kaupunki on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus?

Ahveniston moottorirata?

5. Mikä on uusimman James Bond -elokuvan nimi?

6. Mitkä ovat Viron lipun värit?

Kysymykset: Oikeat vastaukset sivulla 46.

ALEKSI MANSIKKAMÄKI 7. Mikä on Kreikan pääkaupunki?

1.



    

   



 

 

 

 

   

Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.

Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

  

Sudokut



2.

  

 

 





  



   



JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi



 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

HÄRMÄ

KULJETUSMESSUT

AUTONÄYTTELY

MESSUT AVOINNA

LIPPUJEN HINNAT

Perjantaina 10.00-18.00 Lauantaina 10.00-18.00

1PV 30€, 7-12V 10€ 2PV 40€, 7-12V 15€

PALJON OHJELMAA

POHJOISMAIDEN SUURIN KULJETUSALAN MESSU- JA NÄYTTELYTAPAHTUMA YHTEISTYÖKUMPPANIT

SILIKONILETKUT – SUORAT JA KULMAT

- Erittäin hyvä valikoima erilaisia silikoniletkuja

TYÖKALUT MONEEN TARPEESEEN

- Erikoistyökalut, ulosvetäjät ja suodatinavaimet ym.

AUTO SIISTIKSI KÄTEVÄSTI

- Pölynpuhallussarjat myös merkkikohtaisilla liittimillä!

sarja-ketjun !

Saatavana Raskas maan – Kysy lisää liikkeistä kautta Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi Maahantuonti ja tukkumyynti:

www.varaosalinna.fi Varaosalinna Oy I Pohjolantie 10-12 I 61800 Kauhajoki I P. 020 7119 888

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Aleksis Kiven päivää Nokia Arena Portion Boysin Joensuu 007 No Time to Die Sininen, musta ja valkoinen Ateena Pariisissa, Ranskassa Pete Lattu Hämeenlinnassa

NIMITYKSET

Kari Melanen valittiin Närhi Oy:n toimitusjohtajaksi

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1

        

        

        

        

SUDOKU 2

        

        

        

        

46 • RASKASSARJA

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

Kari Melanen, 46, on valittu varaosien maahantuoja ja vähittäismyyjä Närhi Oy:n toimitusjohtajaksi 18.4. alkaen. Melanen siirtyy uuteen tehtäväänsä Reagena Oy:stä, jossa hän on toiminut varatoimitusjohtajana. Tätä ennen hän työskenteli Business Joensuun uudet liiketoiminnat ja kansainvälistymispalvelut -yksikön johtajana. Aiempi työhistoria koostuu erilaisten organisaatioiden johto- ja esimiestehtävistä tuotantoon, palveluliiketoimintaan ja kansainväliseen myyntiin liittyen.

Koulutukseltaan Melanen on kauppatieteiden maisteri kansainvälisen kaupan ja myynnin johtamisen koulutusohjelmasta. Hänellä on myös kone- ja tuotantotekniikan insinöörin tutkinto.

Toimitusjohtajavaihdos tuli ajankohtaiseksi nykyisen toimitusjohtajan Tomi Haringin siirtyessä 14.3. alkaen Business Joensuu Oy:n toimitusjohtajaksi. Haring jatkaa Närhen hallituksessa.

Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varustelut, korjaukset ja huollot HYVINKÄÄ Originator Hyvinkää

KOUVOLA Kouvolan Truck Service Oy

HÄMEENLINNA Originator Hämeenlinna

LAHTI Originator Oy

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

KEMI Osaratas Kemi Oy

OULU Pekant Oy

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

Terminaalitie 11 p. 020 759 8441

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

Paanakatu 2 p. 044 510 4421

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Ahjotie 29-31 p. 040 680 0209

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

ROVANIEMI

Raskaan kaluston varaosat nopeasti ja kattavasti FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy

HYVINKÄÄ Originator Hyvinkää

KUOPIO Närhi Oy Kuopio

HÄMEENLINNA Originator Hämeenlinna

LAHTI Originator Oy

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

JOENSUU Närhi Oy Joensuu

LIETO Pekant Lieto Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä

OULU Pekant Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Terminaalitie 11 p. 020 759 8441

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Kuormaajantie 6 p. 0400 959 430

Paanakatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

KEMI Osaratas Kemi Oy

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

KOTKA Tarvike-Ahola Oy

TORNIO Osa-Ratas Oy

Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

OULU

Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

PORI Porin Auto-Sale Oy

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KEMI

Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

TORNIO

Eteläväylä 18 p. 010 419 8950

Ahjotie 29-31 p. 016 345 252

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

KUOPIO KAUHAJOKI

JYVÄSKYLÄ

IKAALINEN PORI HÄMEENLINNA

LAHTI

FORSSA LIETO

LAPPEENRANTA KOUVOLA

HYVINKÄÄ

KOTKA

JOENSUU