Page 1

5/2019 marraskuu

TAMPERELAINEN KULJETUSYRITTÄJÄ AUTTOI HURRIKAANIN UHREJA JÄTEKULJETUSTEN KOHTALONHETKI

SUOMEN AINUT STYROKSIN MURSKAAJA

BITUMIN AJOA JÄTTIKÄRRYLLÄ


Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HOLLOLA

Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4426 (työnjohto)

HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IISALMI

Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Rovaniemi

JOENSUU

Kemi

Joen Truck Center Oy Lentoasemantie 10 D p. 0400 959 052

KAUHAJOKI

Varaosalinna Oy

Oulu

Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Osaratas Kemi Oy

Iisalmi

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Joensuu

KOUVOLA

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

LAHTI

Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Kauhajoki Ikaalinen Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola


ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555

20

Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

Suomen ensimmäinen 5-akselinen puoliperävaunu lähti bitumin ajoon

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Alhonkatu 2 15610 Lahti KUVA JARI MALM

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Jätteenkuljetuksen kohtalonhetket Sekajätekuljetukset syynissä

4

AVI tarkasti 200 kuljetusyritystä

9

Vahinkojen korvaussummat kolminkertaistuivat

10

Kiteen sahan lakkautus toi uusia haasteita - lastit eivät vähentyneet

16

SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku PAINOPAIKKA Forssa Print

Hurja remontti: Palanut hakeauto saatiin ajokuntoon

30

Ari ja Rauno Kesonen kunnostivat 33 vuotta vanhan Sisun metsätöihin

36

Valinnanvapaus on säilytettävä

H

uoltoasemien kahvipöydissä on kummasteltu EU:n erikoisia direktiivejä, joilla on yritetty muun muassa rajoittaa käyrien kurkkujen myyntiä, kieltää tervanpoltto ja laktoosittomat karjalanpiirakat. Syksyllä on ihmetelty jätteenkuljetuksen uusia suunnitelmia. Kiinteistönhaltijoilta saatettaisiin viedä vapaus valita, kuka sekajäteastian tontilta tyhjentää. Tästä ideasta on turha syyttää Brysseliä. Jätedirektiivit eivät moista edellytä, vaan ajatus on ympäristöministeriömme työryhmän omaa tuotantoa. Sen piti kehittää kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valvontaa, mutta se sen sijaan haluaisi lakkauttaa koko systeemin, jota käyttää noin puolet Suomen kunnista. Samalla työryhmä dumppaisi kaatopaikalle pienten ja keskisuurten jätekuljetusyritysten tulevaisuuden, toimivat markkinat ja tasapuolisen kohtelun. Tilalle tulisivat kuntien keskitetysti kilpailuttamat kiinteät sekajätekuljetukset. Onneksi läheskään kaikki eivät ole samaa mieltä – itse asiassa eivät edes työryhmän omat jäsenet. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen Yrittäjät jättivät eriävän mielipiteen. Samasta aiheesta on kiistelty Suomessa aiemminkin, tuloksetta. Riitelyn sijaan virkailijat voisivat suunnata intonsa kierrättämisen kehittämiseen. Sitä yrittäjät jo ovatkin omilla tahoillaan tehneet ottamalla muun muassa käyttöön monilokeroajoneuvoja. Laitilassa on kehitetty ainutlaatuisella tavalla styroksinkierrätystä, josta lisää sivulla 26.

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %. 1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

Seuraava Raskassarja-lehti ilmestyy 7.2.2020. Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 9.1.2020.

Sari Järvinen, päätoimittaja KANNEN KUVA: ANYA DOUGLAS


UUTISET

Jätteenkuljetuksen kohtalo Ympäristöministeriön työryhmä haluaa lakkauttaa kiinteistöjen haltijoiden järjestämät sekäjätekuljetukset. Toteutuessaan se merkitsisi vakavaa taloudellista iskua monelle kuljetusyrittäjälle. Työryhmä jätti tylysti esityksestään pois SKALin laskelmat, jotka Raskassarja-lehti nyt julkaisee. Teksti SARI JÄRVINEN

Y

mpäristöministeriön asettaman työryhmän esitys syyskuun 19. päivänä oli monelle jätepakkaaja-auton omistajalle karua luettavaa. Työryhmä haluaa lopettaa kiinteistön haltijan vapaan mahdollisuuden sopia kiinteiden jätteiden kuljetuksesta suoraan kuljetusyrittäjän kanssa. Kahden – viiden vuoden siirtymäajan jälkeen jäljellä olisi vain kuntien keskitetysti hoitamia ja kilpailuttamia jätekuljetuksia. SKALin ympäristöyritysten jaoston asiantuntija Pekka Loukola on esityksestä tyrmistynyt. – Kun hallitusohjelmaa laadittiin keväällä,

4 • RASKASSARJA

Kimmo Tiilikainen (keskustan ent. ympäristöministeri) soitti minulle ja vakuutti, että molemmat järjestelmät säilyvät. Jätelakityöryhmää valmistellut valmistellut Jätekiva-työryhmän kokoonpano oli yksipuolinen: siellä istui enimmäkseen virkamiehiä, kunnallisen puolen edustajia sekä Suomen Kiertovoiman konsultti. Hän oli sama, joka aikoinaan väitti, että kuljetusyrittäjät ajavat suuren osan Turun seudun lietteestä pöpelikköön. Jätelakityöryhmä oli kokoonpanoltaan vähän laajempi, mutta siinäkin oli hyvin vahva virkamiesedustus. – Tovereille jaettiin ja muutamia mielipiteitä ostettiin myönnytyksillä. EK (Elinkeino-

elämän keskusliitto ry) saatiin hiljaiseksi pakkausjätteiden sopimuksen avulla. MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry) ei antanut eriävää lausuntoa, koska sai myönnytyksen saostus- ja umpisäiliöliet teiden kuljetuksissa, Loukola lataa. Ympäristöministeriöstä otettiin yhteyttä Loukolaan ennen mietinnön julkaisemista ja pyydettiin tietoja kentän tilanteesta. Loukola toimitti laskelmat, jotka kattoivat kuljetusjärjestelmien sen hetkisen tilanteen Manner-Suomen osalta. – Aineistoamme ei kuitenkaan otettu huomioon, vaan työryhmä käytti Suomen Kuntaliiton ja Suomen Kiertovoiman materiaalia.


UUTISET

onhetket

KUVA SARI JÄRVINEN

Tovereille jaettiin ja muutamia mielipiteitä ostettiin myönnytyksillä. EK saatiin hiljaiseksi pakkausjätteiden sopimuksen avulla”, Loukola sanoo.

Se vie arvovallan koko työryhmältä, kun toisen puolen aineisto jätetään pois laskuista. SKALin laskelmien mukaan kiinteistön haltijan järjestämä sekajätteen/polttokelpoisen jätteenkuljetus on käytössä yli puolessa Suomen kunnista (52 prosenttia). Kiertovoiman ja Kuntaliiton laskelmien mukaan tilanne on päinvastainen: Kunnan järjestämä kuljetus on yleisempi (49 prosenttia kunnista). Sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksissa vain 15 kuntaa käyttää kunnallista järjestelmää. Työryhmän muistiossa tilanteesta saa hyvin erilaisen vaikutelman. Vertailuun on otettu mukaan kuntien asukasluvut, jolloin peräti 41 prosenttia suomalaisista käyttää kunnan järjestämää kuljetusta. Tämä johtuu pitkälti siitä, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kuntayhtymä, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto (Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alue), Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alue ja Uurainen ovat

päättäneet siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. – On harhaanjohtavaa laskea kuljetusjärjestelmän määrä asukasluvun mukaan. Helsingissä on sako- ja umpikaivoja vain noin 300 kappaletta, saman verran kuin yhden maalaiskunnan yhdessä kylässä. Loukolan laskelmien mukaan valtaosa kuljetusjärjestelmäpäätöksistä on tehty kiinteistön haltijan hyväksi. Tämä siitäkin huolimatta, että virkamies on saattanut esittää siirtymistä kunnan järjestelmään, mutta luottamushenkilöt ovat äänestäneet toisin. Työryhmä sai alun perin alkunsa siitä, kun EU:n jätealan direktiivit muuttuivat. Sen tehtäväksi tuli muun muassa selvittää, miten yhdyskunta- ja pakkausjätteiden kierrätystä voitaisiin edistää. EU ei kuitenkaan edellytä Suomelta muutoksia nykyiseen kaksoisjärjestelmään, vaan työryhmä nosti sen itse esille.

Tätä tilastoa työryhmä ei halunnut julkaista

Eri jätejakeiden kuljettajat

47,5% 52,5%

Sekajäte / polttokelpoinen jäte - Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus 155 kunnassa (52,5 %) - Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 140 kunnassa (47,5 %)

Pakkausjäte

Sekajäte / polttokelpoinen jäte

30,2%

- Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus 206 kunnassa (69,8 %) - Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 89 kunnassa (30,2 %)

Sako- ja umpikaivoliete - Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus 280 kunnassa (94,9 %) - Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 15 kunnassa (5,1 %) Tiedot on koonnut SKALin ympäristöyritysten jaosto. Tilastossa ei ole mukana Ahvenanmaata. Jako on tehty siten, että kummalla kuljetusjärjestelmällä on yli 50 %:n osuus kiinteistöistä. Tilanne on päivitetty 8.10.2019. Viimeisin muutos sekajätteissä tapahtui 1.5.2019, kun Hämeenlinna siirtyi kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

69,8% Pakkausjäte

5,1%

94,9% Sako- ja umpikaivoliete

RASKASSARJA • 5


Hei! Olen TRAXEE, Sinun uusi apulainen hallinnoimaan kuljetuskalustoasi ja helpottamaan elämääsi. Tehtäväni on kertoa Sinulle missä kalustosi ja kuljettajat liikkuvat sekä mitä työvaihetta he ovat parhaillaan suorittamassa. Tavoitteena liiketoiminnan tehostaminen!

Innovatiivisena sekä kustannustehokkaana järjestelmänä tarjoan useita upeita, liiketoimintasi kannalta oleellisia ominaisuuksia, joilla hallinnoit tehokkaasti kalustoasi ja kuljettajia niin tiellä kuin toimistollakin. Kuljettajatiedot

Ajetut reitit

Kaluston sijainti

Tekstiviestit

Digipiirturitiedot

Taloudellisen ajon raportit

Kuljettajien työ- ja lepoaikatiedot

GeoZone

Työvaiheet

Raportointi ja hälytykset

Automaattinen ja etäluettava piirturitieto sekä tallennus

Optimaalisen reitin suunnittelu

Alkaen 20€ per ajoneuvo per kk, paremman asiakaspalvelun ja tehostuneen liiketoimintasi Alkaen 20€ / ajoneuvo / kk, paremman asiakaspuolesta!

palvelun ja tehostuneen liiketoimintasi puolesta! Raskassarja-myymälät ja korjaamot sekä

Raskassarja-myymälät ja korjaamot kautta veli.kynsijaervi@wabco-auto.com / 040 621 4945maan.

Pysy edellä muita! www.wabco-traxee.com


Se valitti kiinteistön haltijan järjestämien kuljetusten aiheuttavan runsaasti töitä niin kunnissa kuin oikeuslaitoksissa, sillä kuntien kuljetusjärjestelmäpäätöksistä on KHO:ssa ollut käsittelyssä 60 tapausta vuosina 2013-2019. – 60 on täysin merkityksetön luku, jos vertaa esimerkiksi ympäristöluvista nostettuihin oikeustapauksiin! Valitusoikeus kuuluu tähän yhteiskuntaan. Työryhmä kritisoi myös kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valvonnan vaikeutta. – En ymmärrä, miten jätteenkuljetustavan muutos voisi muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Kunnan jätelautakunta voi kummassa järjestelmässä tahansa lähettää kirjeen yksityisille kiinteistön haltijoille ja kehottaa näitä järjestämään jätteenkuljetus tai hakemaan siitä vapautusta. SKAL ja autoilijat eivät ole ainoita, jotka ovat eri mieltä osasta työryhmän ehdotuksista jätelain muuttamiseksi. Jopa osa työryhmän jäsenistä jätti eriävän mielipiteen mukaan lukien työ- ja elinkeinoministeriön edustajat. – On aika poikkeuksellista, että toinen ministeriö ei ole samaa mieltä toisen kanssa, pitkään alaa seurannut Loukola pohtii. Työryhmän mietintö ei kuitenkaan vielä tarkoita, että jätelaki muuttuisi. Hallitus tekee siitä esityksen, jonka jälkeen eduskunta pui aihetta. Loukola aikoo vielä vaikuttaa asioihin. – Olen sopinut tapaamisen ympäristöministeri Krista Mikkosen (Vihr.) kanssa. Pyrimme myös vaikuttamaan hallituksen muihin ministereihin ja eduskuntaan. SKAL tapaa säännöllisesti eduskuntaryhmiä. Loukola uskoo, että hallituksen esityksestä tulee myönteinen jäteautoyrittäjien kannalta. – Ei kannata menettää toivoa. Saman tapainen taistelu oli vuonna 2010, silloin saimme tilanteen muuttumaan paremmaksi. ■

Tasa-arvoinen kohtelu edellytyksenä Asumisessa syntyvä jäte kuuluu jätelain perusteella kunnan vastuulle. Kuntien tai niiden yhteisten jätehuoltoviranomaisten on tehtävä päätös siitä, järjestetäänkö kunnan vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus kunnan järjestämänä (kunnan malli) vai niin, että kaikki yksityiset kuljetusyritykset voivat vapaaseen kilpailuun perustuen tarjota kuntalaisille palvelujaan (kiinteistön haltijan järjestelmä). Molempia kuljetusjärjestelmävaihtoehtoja tulisi punnita tasavertaisesti, eikä kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ole automaattisesti ensisijainen. Myös eduskunta korosti mallien samanarvoisuutta säätäessään nykyistä jätelakia. Kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle on jätelaissa asetettu kuitenkin tiettyjä edellytyksiä, jotka tulee ottaa huomioon kuljetusjärjestelmää koskevassa päätöksenteossa. Elinkeinotoiminnan jätteet eivät tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kuulu kunnan vastuulle, joten yritykset voivat lähtökohtaisesti päättää itse elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteensä kuljettamisesta. Kunnan vastuulta poistettiin myös 1.1.2019 lähtien seurakuntien, valtion, koulutustoiminnan, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon jätteet. Maakuntavetoisessa sote-mallissa myös näiden yksiköiden jäte siirtyy vapaille markkinoille. Lähde: Yrittäjät.fi ja Pekka Loukola

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN PEKANT PALVELEMME MYYMÄLÄSSÄ JA KORJAAMOLLA OULUSSA JA LIEDOSSA. OLEMME OSA RASKASSARJA-KETJUA.

Oulu 050 445 4005 Lieto 050 445 4006 info@pekant.fi www.pekant.fi

MYYMÄLÄ JA KORJAAMO

ma-pe la

Pekant Oulu 050 445 4005 Pikkukiventie 5 90620 Oulu

6-22 8-16

Pekant Lieto 050 445 4006 Eteläkaari 2 21420 Lieto


PALFINGER KUORMANKÄSITTELYLAITTEET POHJANMAALLE JA LAPPIIN - OSARATAS.FI

Jämsä 3.-5.9.

www.finnmetko.fi Varaosamyymälä Teollisuuskatu 7, TORNIO Puh. 016 445 707 Korjaamo ja varaosamyymälä Korjaamontie 2, 94200 KEMI KORJAAMO 0207739301 VARAOSAT 0207739302 NOSTURIMYYNTI 0207739303

UUTUUS ETM PLUS Kaikki yhdessä ja samassa

4,3” käyttöpaneelissa

• Ohjainlaite jolla voidaan kontrolloida lisälämmittimien (Webasto, Eberspächer) toimintoja: jäähdytys, lämmitys, ilmankierto, lisäilmastointi ym. ilmankiertoon liittyvä. • Ohjainlaite jossa on diagnostiikka, raportoi mahdollisista virheistä tai katkoksista järjestelmissä joita se kontrolloi. Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

KAIKKI RASKAAN KALUSTON PALVELUT IKAALISISSA RASKAAN KALUSTON KORJAAMO, VARAOSALIIKE, MAALAAMO SEKÄ PÄÄLLIRAKENTEET

KORJAAMO/MAALAAMO

ark. 7-15.30

VARAOSALIIKE

ark. 7-16.30

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Maahantuoja ja tukkumyyjä:

www.varaosalinna.fi

Puh. 0207 119 862

Pohjolantie 10-12 • 61800 Kauhajoki

8 • RASKASSARJA

Sammonkatu 4, IKAALINEN Puh. 040 596 5800 (korjaamo), (03) 457 1144 (varaosat) www.ikaalistenautovaruste.fi


AVI tarkasti 200 kuljetusyritystä

A

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE

Teksti: TIMO REHTONEN VI teki viime vuonna valtakunnallisesti noin 1 800 tilaajavastuutarkastusta, joista noin 200 koski kuljetusalaa. Näiden 200 yrityksen joukosta laiminlyöntimaksuja määrättiin noin kuudelle prosentille. – Päätehtävämme ei ole kuitenkaan määrätä maksuja, vaan valvonnan kautta pyrkiä opastamaan yrityksiä toimimaan tilaajavastuulain edellyttämällä tavalla, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Reima Lehtola sanoo. Aina kun AVIn tarkastajatiimi saa asiallisia vinkkejä tai signaaleja tarkastuksen tarpeesta, sillä on velvoite myös sellainen tehdä. Lehtola sanoo, että paljon kuljetusalalla keskustelua aiheuttaneeseen laittomaan kabotaasiin ei tilaajavastuutarkastuksissa juurikaan törmätä. – Ennemminkin olemme viime aikoina kiinnittäneet huomiota turistiliikennettä harjoittavien ulkomaisten bussiyhtiöiden toimintaan. Lehtola puhuu Suomessa toimivista ulkomaisten matkanjärjestäjien pestaamista kuljetusyrityksistä. – Ne ovat saattaneet tuoda Suomeen oman kalustonsa ja omat työntekijänsä. Tähän olemme pyrkineet puuttumaan myös tilaajavastuulain näkökulmasta. Hankaluutena on kuitenkin se, että koska kyseessä on ulkomaalainen tilaaja, jolla ei ole henkilöstöä Suomessa, tarkastuksen tekeminen on usein haastavaa ja aikaa vievää. Lehtolan mukaan montakaan tapausta ei ole saatu vielä selvitettyä täydellisesti. Selkeitä laiminlyöntejä on kuitenkin jo kirjattu ylös. – Silloin kun työtä tehdään Suomessa, tulee lähtökohtaisesti noudattaa suomalaisia työehtosopimuksia. Kun sekä tilaaja että sopimuskumppani ovat ulkomaisia, ei näin välttämättä aina tapahdu. Tilaajavastuutarkastuksia tekee AVIssa noin 30 hengen tiimi, josta osa on erikoistunut logistiikkaan. Tarkastajat on sijoitettu ympäri Suomea – esimerkiksi Lehtolan toimipaikka on Oulussa. Tilaajavastuulaki on astunut voimaan vuonna 2007. Sen tarkoituksena on ehkäistä harmaata taloutta. Tilaajayrityksen tulee ennen sopimuksen tekemistä pyytää sopimuskumppania toimittamaan selvitykset siitä, että se on maksanut esimerkiksi veronsa ja eläkemaksunsa asianmukaisesti.

Suodatin, joka pitää pintansa

Voimansiirron ja akseliston varaosat ensiasennukseen ja jälkimarkkinoille

Pakoputket

Huippulaadukkaat ECE R90-sertifioidut jarruosat

Tilaajavastuulaki koskee kaikkia Suomessa toimivia yrityksiä. Näin ollen tilaajavastuuselvitykset tulee hankkia myös sellaisilta ulkomaisilta yrityksiltä, jotka toteuttavat kuljetuksia Suomen alueella. – Sanoisin, että aika helposti ulkomaisistakin yrityksistä selvitykset ovat saatavissa. Esimerkiksi AVIn verkkosivuilta löytyy melko monesta maasta tietoa siitä, mihin viranomaisiin sopimuskumppanin kannattaa olla yhteydessä saadakseen vaaditut tilaajavastuuselvitykset. Jos yrityksen tilaajavastuuselvitysten hankinnassa huomataan puutteita, yritykselle annetaan vähintäänkin toimintaohjeita. Kun huomataan vakavia laiminlyöntejä, yritykselle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, jonka suuruus on 2 050 – 65 000 euroa. Lisätietoa tilaajavastuulaista: www.tyosuojelu.fi/tilaajavastuu

RASKASSARJA • 9


TALOUS

Vahinkojen korvaussummat kolminkertaistuivat Viimeisen vuosikymmenen aikana tiekuljetus- ja CMR-korvausten summat ovat yli kolminkertaistuneet. Kiire lisää onnettomuusriskiä.

Teksti: OUTI RANTALA

F

inanssiala ry kokoaa tietoa koko vakuutusalan korvaamista vahingoista. Tiekuljetus- ja CMR-korvausten määrä on muutaman vuoden ollut nousussa. Koko vuosikymmenen aikana korvaussummat ovat yli kolminkertaistuneet, vaikka esimerkiksi Fenniaan ilmoitettujen vahinkojen määrä on vähentynyt. Pienet vahingot ovat vähentyneet enemmän, suuremmat esimerkiksi ulosajosta johtuvat vahingot pysyneet samalla tasolla. – Vahinkojen määrän selvää vähentymistä esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen verrattuna selittää se, että omavastuutasot ovat nousseet asiakkaiden riskinkantokyvyn

10 • RASKASSARJA

ja -halun mukana. Ajoneuvot ja kuormankäsittelylaitteistot ovat parantuneet, lisäksi toiminnot ja tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mikä on vähentänyt katoamisia ja viivästymisiä, Vakuutusyhtiö Fennian vastaava asiantuntija Laura Alinentalo-Pelttari sanoo. – Yleisellä tasolla vahingoilla on yhteys taloustilanteeseen, joka vaikuttaa liikkuvan tavaran määriin ja sitä kautta vahinkojen määriin, Vakuutusyhtiö Ifin kuljetusvahinkojen korvauksista vastaava Saana Honkanen sanoo. Valmistuskustannukset korreloivat vahinkojen suuruuteen. Tyypillisesti vahinko aiheutuu kiireestä.

– Kiireessä sidontaa ei tehdä kunnolla tai lähetystä ei pakata kunnolla. Honkasen mieleen on jäänyt tapaus, jossa suurvahinko saatiin minimoitua. – Suomesta Eurooppaan lähtenyt lämpimäksi tarkoitettu kuljetus jäätyi, koska lämpötila oli ehkä kiireestä johtuen säädetty väärin. Vastaanottaja kieltäytyi ottamasta sitä vastaan. Kyseessä oli yli 100 000 euron lähetys. – Kuljettaja otti yhteyttä korvauskäsittelijään, joka neuvoi palauttamisen sijaan sulattamaan tavaran kohdemaassa. Sulatettu tavara oli täysin kunnossa ja kelpasi vastaanottajalle.


TALOUS

Kuljetusvahinkojen korvausmäärät 2010-luvulla (€) 12 milj. € 11 135 000 10 milj. €

9 749 000

10 870 000 10 145 000

9 170 000 8 milj. €

6 milj. €

3 785 000

4 milj. €

4 089 000 3 340 000

2 814 000 2 milj. €

Vuosi:

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Finanssiala ry:n Infra ja turvallisuus -yksikkö.

Kustannukseksi jäivät vain tarkastajan kulut ja muutaman päivän varastokulut Belgiassa. – Vahinko voi näyttää hurjalta, mutta aina kannattaa miettiä, miten se voidaan minimoida. Honkanen neuvoo kiinnittämään huomiota sidontaan. – Kunnollinen sidonta on tärkeää, ei pelkästään tavaran, vaan myös liikenneturvallisuuden takia. Kiire näkyy varsinkin sellaisissa kuljetuksissa, jotka eivät mene kerralla päätepisteeseen. Ei sidota ehkä kunnolla sen takia, että välillä tavaraa puretaan kuormasta. Tätä on kuitenkin näkynyt myös suorissa kuljetuksissa.

Rahdin kuljettajaa sitoo tiekuljetussopimuslaki. – Laki säätelee, mistä kuljetusyritys vastaa ja suojelee rahdin kuljettajaa, vaikka kuljetettaisiin kalliimpaa tavaraa. Vakuutusyhtiö ei voi kattaa laajempaa vastuuta kuin laki edellyttää. Jos kuljettaja ottaa kuljetussopimuksella laajemman vastuun, hän tekee sen omalla vastuullaan. Näitä tulee aika ajoin vastaan, ja on kurjaa, jos asia tulee kuljettajalle yllätyksenä. Honkasen mielestä kannattaakin suositella tavaran omistajalle erillistä tavaravakuutusta, joka kattaa vahingon laajemmin.

– Tavaraa rikkoutuu lastauksen, purkamisen tai terminaalikäsittelyn aikana. Ylivoimaisesti suurin osa kuljetusvahingoista on erilaisia rikkoutumisia. Kuormansidonnan puutteet aiheuttavat myös vahinkoja. Vahinkojen estäminen lähtee yrityskulttuuriin rakennetusta asenteesta. – Työntekijöiden kouluttaminen on todella tärkeää. Vahinkojen estämistä ja työturvallisuutta tulisi koko ajan pitää pinnalla arjen toiminnassa. Lastaus- ja purkutilanteet vaativat tarkkuutta, jolloin hosuminen ei auta. ■

Alinentalo-Pelttarin mukaan tavaran rikkoutuminen on tyypillisin kuljetusvahinko.

RASKASSARJA • 11


RASKAAN KALUSTON VARAOSAJA KORJAAMOPALVELUISSA PÄIJÄT-HÄMEEN JA UUDENMAAN ALUEELLA TEITÄ PALVELEVAT Originator Alhonkatu 2, Lahti Kukonkuja 1, Hollola Puh. 03 4682400 www.originator.fi

Hyvinkään HRP Arolamminkatu 2, Hyvinkää Puh. 0207 598 440 www.hyvinkaan-hrp.fi

Virallinen Cargotec-huoltopiste Päijät-Hämeessä.

LAHTI korjaamo & varaosat Alhonkatu 2, 15610 LAHTI Varaosat 044 510 4410 Työnjohto 044 510 4421

HOLLOLA korjaamo & pesuhalli Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA Työnjohto 044 510 4427 Pesuhalli 044 510 4428

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi


URAKOINTI

Uusi urakointimalli tositestissä Maanteiden hoidossa eletään murrosta, kun perinteinen urakointimalli jää taakse ja urakat siirtyvät tulevien kilpailutusten myötä uusiin käytäntöihin. MHU-mallin (maanteiden hoitourakka) on tarkoitus vastata Väylän tavoitteisiin paremmasta varmuudesta laadun toteutumiselle, joustavammasta reagoinnista muutoksiin ja tuottavuuden kehittämisestä. Mallin suunnitteluun ovat osallistuneet myös urakoitsijat, ja yhtenä tavoitteena onkin entistä tiiviimpi yhteistyö tilaajan ja urakoitsijan välillä. Esimerkiksi Destialla alkoi 1.10.2019 kymmenen urakkaa kyseisellä uudella mallilla. – Yhteistyön lisääntyminen ja yhdessä tekemisen meininki tilaajan kanssa on merkittävin etu verrattuna aikaisempaan malliin, Destian kunnossapitopalveluista vastaava johtaja Seppo Ylitapio toteaa. Destian mukaan reaaliaikainen seuranta on yksi onnistuneen talvikunnossapidon avainelementeistä. Destian kelikeskus muo-

dostaa säätiedoista tilannekuvan, jonka pohjalta tehdään tienhoidon tarvittavat toimenpiteet. Kelikeskuspäivystäjät, työnjohto ja kuljettajat ovat yhteydessä toisiinsa mobiilisovellusten avulla. Tilannekuva mahdollistaa ennakoinnin. Kemiallinen liukkaudentorjunta tehdään muun muassa ennen lumisadetta, jotta lumi ei jäädy ja muodosta polanteita. – Voimme aloittaa ennakoivan teiden liukkaudentorjunnan jopa kaksi tuntia ennen lumisadetta tai tien lämpötilan laskiessa alle nollan, Ylitapio kertoo. Destia ottaa lisäksi kaikissa vuonna 2019 alkavissa kunnossapitourakoissaan käyttöön myös uuden RoadData-älypuhelinsovelluksen, jonka avulla tienpinnan kunnosta voidaan kerätä ja analysoida entistä tehokkaammin tietoa, kuten puhelimen ottamia valokuvia ja sensoridataa, mikä auttaa työnohjauksessa ja kunnossapitoa vaativien tiekohtien tunnistamisessa.

Turun Satama kumppaneineen tarjoaa kilpailukykyisen logistiikkakokonaisuuden luotettavuutta ja kustannustehokkuutta hakeville yrityksille. Sataman laivaliikenteelle tuottamia palveluja täydentävät nykyaikaiset varastointi- ja terminaalipalvelut, jotka vastaavat sekä pitkäaikaisen varastoinnin että nopearytmisen jakelutoiminnan tarpeisiin. Sataman läheisyyden ansiosta tuotteet saadaan aluksista nopeasti varastoon, mikä ajan lisäksi säästää myös kustannuksia. Logistista palvelutarjontaa täydentävät monipuoliset lisäarvopalvelut, jotka oikaisevat materiaalivirtoja sekä nopeuttavat tuotteiden kulkua joko jälleenmyyjille tai suoraan kuluttajille.

WWW.PORTOFTURKU.FI

RASKASSARJA • 13


N DE AU K E U D U U KUUKA 0 KNM:N 24 0D 24 KU 200A0 EKNM:N 0 0 U 0 U 0 K K UU2U0 ETRI-M:N TA O0M TA2K4UK 00T0REIKL- LA KUIIL 0E M O 2 L SREIL- LA K U UEK TAKRAJOIT S T K U M T O I O RAKJIL SELLA K U T I RAJO

Paljon lisää malleja pyydettäessä: info@narhi.com · www.narhi.com Paljon lisää malleja pyydettäessä: info@narhi.com · www.narhi.com Paljon lisää malleja pyydettäessä: info@narhi.com · www.narhi.com NÄRHI OY | JOENSUU | KUOPIO | JYVÄSKYLÄ | LAPPEENRANTA NÄRHI OY | JOENSUU | KUOPIO | JYVÄSKYLÄ | LAPPEENRANTA NÄRHI OY | JOENSUU | KUOPIO | JYVÄSKYLÄ | LAPPEENRANTA Deutschland Deutschland rema.germany-tuotemerkin omistaa rema.germany-tuotemerkin omistaa APS Germany GmbH, Deutschland APS Germany 4, GmbH, Schuckertstr. 48712 Gescher, Deutschland rema.germany-tuotemerkin Schuckertstr. 4, 48712 Deutschland Puh. +49 25 42 95 55 -Gescher, 111 omistaa Faksi +49 25 42 95 55 - 122 APS GmbH, Puh. Germany +49 25 42 95 55 - 111 Faksi +49 25 42 95 55 - 122 info@rema-germany.de · www.rema-germany.de Schuckertstr. 4, 48712 Gescher, Deutschland info@rema-germany.de · www.rema-germany.de Puh. +49 25 42 95 55 - 111 Faksi +49 25 42 95 55 - 122 info@rema-germany.de · www.rema-germany.de

High level engineering High level engineering High level engineering www.narhi.com


1. 1. 2. 2. 3. 3.

Teollinen, standardoitu uudelleenvalmistus Teollinen, standardoitu uudelleenvalmistus 24 kuukauden takuu 200 000 km:n kilometrirajoituksella 24 kuukauden takuu 200 000 km:n kilometrirajoituksella Tekniikan tunteva asiakaspalvelu Tekniikan tunteva asiakaspalvelu

Tuoteryhmä Tuoteryhmä Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin Dieselhiukkassuodatin

Tuotenro Tuotenro 844020 844020 845014 845014 844120 844120 845011 845011 844130 844130 845008 845008 844180 844180 845009 845009 844140 844140 845010 845010 844150 844150 845012 845012 844010 844010 845007 845007 844160 844160 845013 845013

OE-numero OE-numero 1945456 1945456 81151030123 / 81151039123 81151030123 / 81151039123 81151030124 / 81151039124 81151030124 / 81151039124 81151030107 / 81151039107 81151030107 / 81151039107 0014902892 / A0014902892 0014902892 / A0014902892 0014903692 / A0014903692 0014903692 / A0014903692 7421775800 7421775800 570757 / 570759 570757 / 570759

Närhi Joensuu (1) Närhi Joensuu10 (1)D Lentoasemantie

info@narhi.com · www.narhi.com info@narhi.com · www.narhi.com

4. 4. 5. 5.

Lentoasemantie 80140 Joensuu 10 D 80140 Joensuu joensuu@narhi.com joensuu@narhi.com Puh +358 400 959 420 Puh +358 400la 959 420 ma–pe 7–17, 9–15 ma–pe 7–17, la 9–15

Närhi Kuopio (2) Närhi Kuopio3 (2) Sorsasalontie

Sorsasalontie 70420 Kuopio 3 70420 Kuopio kuopio@narhi.com kuopio@narhi.com Puh +358 400 959 450 Puh +358 400la 959 450 ma–pe 7–17, 9–15 ma–pe 7–17, la 9–15

Maailmanlaajuinen pikatoimitus Maailmanlaajuinen pikatoimitus Maksuton vanhojen osien nouto Maksuton vanhojen osien nouto

Kuvaus Kuvaus DPF DAF DPF DAF DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet DAF DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet DAF DPF MAN DPF MAN DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet MAN DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet MAN DPF MAN DPF MAN DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet MAN DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet MAN DPF MAN DPF MAN DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet MAN DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet MAN DPF Mercedes DPF Mercedes DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet Mercedes DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet Mercedes DPF Mercedes DPF Mercedes DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet Mercedes DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet Mercedes DPF Renault/Volvo DPF Renault/Volvo DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet Renault/Volvo DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet Renault/Volvo DPF Scania DPF Scania DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet Scania DPF:n kiinnikkeet ja tiivisteet Scania

Närhi Jyväskylä (3) Närhi Jyväskylä (3) Palokanorsi 12

Palokanorsi 12 40270 Jyväskylä 40270 Jyväskylä jyvaskyla@narhi.com jyvaskyla@narhi.com Puh +358 400 959 430 Puh +358 400 959 ma–pe 7.30–20, la430 9–15 ma–pe 7.30–20, la 9–15

Närhi Lappeenranta (4) Närhi Lappeenranta (4) Tupatallinkatu 5 Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta 53500 Lappeenranta lappeenranta@narhi.com lappeenranta@narhi.com Puh +358 400 959 460 Puh +358 400la 959 460 ma–pe 7–17, suljettu ma–pe 7–17, la suljettu

OLEMME OSA RASKASSARJA-KETJUA OLEMME OSA RASKASSARJA-KETJUA


LOGISTIIKKA

Kiteen sahan lakkautus toi uusia haasteita Puunkuljettajan lastit eivät vähene, mutta reitit muuttuivat ja kiire lisääntyi. Teksti ja kuvat ILPO LOMMI

S

tora Enso ilmoitti syyskuussa lakkauttavansa Kiteen sahan vuoden 2019 loppuun mennessä ja siirtävänsä kuusitukkien sahaamisen Varkauden yksikköönsä tuotannon rationalisoimiseksi. Se tietää Kiteen seudulle yli 70:n ja välillisesti reilusti päälle sadan työpaikan menetystä. Varkauteen syntyy parikymmentä uutta työpaikkaa. Puun kysyntään ja siten kuljetusmääriin ei lakkautus kuitenkaan tuone Pohjois-Karjalassa kovin suuria muutoksia, mutta kuljetusyrittäjät saavat uusia logistisia haasteita. Kuusitukkeja ajetaan jatkossa enemmän Varkauteen ja Kiteen rautatiease-

16 • RASKASSARJA

malle kuljetettavaksi junalla Haminaan sahattavaksi. Autoilla olisi satojen kilometrien ajomatka Itä-Suomenlahden rannikolle. – Muutos tuli äkkiä, sillä syyskuussa ajoivat East-Team Oy:n kuljetusyrittäjät ajoivat Kiteen sahalle vielä normaalitahtiin 11 000 kuutiota puuta. Ajot loppuivat kertalinttuulla lokakuun alussa lähes 40 vuoden kuljetussavotan jälkeen. Saha käyttää vielä loppuvuoden puuvarastojaan, kertoo East-Teamin keskeisiin kuljetusyrittäjiin kuuluva Kari Pihlajakangas. Kiteen sahan kuljetukset muodostivat hänen yrityksensä ajoista 2025 prosenttia eli liki neljänneksen. – Kiteen saha oli siitä hyvä vastaanottaja,

että sinne sai ajaa puuta välivarastoon mihin aikaan tahansa viikonloput mukaan lukien. Niillä kuljetuksilla oli hyvä tasata ajoja kelien ja kalustokapasiteetin mukaan. Enocellille voi onneksi viedä edelleen lasteja öisinkin. Harmillista oli myös Kiteen sahan hakekuljetusten loppuminen, Pihlajakangas kertoo. Pihlajakankaan mielestä kuljetusyrittäjien pahimmaksi kilpailijaksi ja haasteeksi on tullut juna, vaikka sen raiteet eivät metsiin ylety. – Puut pitää edelleen ajaa autoilla metsistä juna-asemille. Aikataulut ovat kuitenkin tiukentuneet, kun junakuljetukset eivät odottele. Myös purkamiset ja lastaukset


LOGISTIIKKA Kuljetusyrittäjänä nelisenkymmentä vuotta toiminut Kari Pihlajakangas ei usko autokuljetusten olennaiseen vähenemiseen puutavarakuljetuksissa, vaikka junarahdeista on tullut varteenotettavampi kilpailija kumipyöräliikenteelle.

Kari Pihlajakangas on saanut yritykseensä päteviä rekkakuskeja omasta perheestä, kun pojat Mikko (vas.) ja Jimi (oik.) aloittivat työuransa liki satavuotiaassa sukuyhtiössä.

Suhdanteet ovat vaihdelleet vuosikymmenten mittaan, enkä näe lähivuosia huolestuttavina”, Pihlajakangas sanoo.

ovat nopeutuneet huomattavasti tällä vuosikymmenellä. Lisäksi metsäyhtiöt pitävät puuvarastojaan pienempinä. Joskus tulee jopa kiire ajaa puuta metsästä tehtaille tai sahoille. Toisaalta ajokalusto on nyt tehokkaassa käytössä. Tietotekniikka ja -liikenne ovat korvaamaton apu logistiikassa. – Kumipyöräliikenteen kannattavuutta nakertavat polttoaineiden hinnankorotukset, joita hallitus taas kaavaillee. Ilman meitä eivät puut metsästä kulje – junillekaan. Lisäksi suurelta osin me kuljetusyrittäjät pidämme metsäautotiet kunnossa ja puuhuollon toiminnassa ympäri vuoden. – Niin kauan ei ole hätää, kun metsissä

riittää puuta kuljetettavaksi metsäteollisuuden jalostuslaitoksille. Suhdanteet ovat vaihdelleet vuosikymmenten mittaan, enkä näe lähivuosia huolestuttavina. Sellutehtaille menisi edelleen puuta enemmän kuin metsistä irtoaa ajettavaksi, yrittäjä kertoo. Pihlajakangas tuli 70-luvun lopulla kesken opiskelujensa isänsä yhtiöön töihin. Hän nousee yhä puutavara-auton ohjaamoon, kun muilta töiltään ehtii. Kuljetusliike Pihlajakangas Ay täyttää kolmen vuoden kuluttua sata vuotta, ja Kari Pihlajakankaan pojat Mikko ja Jimi ovat jo neljännessä polvessa rekkakuskeina. Karin puoliso Maarit

hoitaa toimistotöitä ja tytär Marjut on työharjoittelussa yrityksessä. Palkkalistoilla on kuusi kuljettajaa omistajien eli Kari ja Pauli Pihlajakankaan lisäksi huolehtimassa, että neljä perävaunullista MAN- ja IVECO-vetoautoa kulkee päivästä toiseen. Autoa kohti ajoa kertyy keskimäärin 200 000 km vuodessa. Pyhäselkäläisen yrityksen toimisto sijaitsee Kiteellä. ■

Yhteistyöllä etua kaikille Ilomantsilaisessa East-Team Oy:ssä on mukana kahdeksan pohjoiskarjalalaista puutavarakuljetusyritystä. Sillä on kuljetuskapasiteettia yhteensä lähes 20 autoyksikköä. Stora Enso tilaa puukuljetuksia East-Teamin kautta, koska niin se saa paremman toimitusvarmuuden ja tilaukset ovat helpompia sekä edullisempia. Kuljetusyrittäjät taas pystyvät paremmin optimoimaan kuljetuksia sen mukaan, miten ja missä kalustoa on vapaana ja mikä auto sopii parhaiten kulloiseenkin ajoreittiin. East-Team kuljettaa Kari Pihlajakankaan mukaan vuodessa 0,7 – 0,8 miljoonaa kuutiometriä puuta kymmenkunnalle tuotantolaitokselle. Pisimmät reitit ovat etelään Joutsenoon ja Kaukopäähän Imatralle sekä pohjoisessa Lieksaan. Kari Pihlajakangas hoitaa East-Teamin kuljetustilauksia Joensuun eteläpuolella ja kollega Tommi Pesonen pohjoispuolella.

RASKASSARJA • 17


TAUKOPAIKAT

Crossoverin ajossa oleva hollantilainen Engele Meetsma kiittelee Turun sataman rekkaparkkia. Siellä hän pystyi yöpymään, kun laiva, jolla hänen piti palata Ruotsiin, joutui yllättäen korjattavaksi.

Levähdyspaikkojen kartoitus alkoi Turun ja Naantalin satamat, Varsinais-Suomen liitto, ELY-keskus, SKAL ja kuljetusyrittäjät ovat ryhtyneet yhdessä selvittämään raskaan liikenteen lepopaikkojen tarpeita ja tavoitteita. SKALin Tero Siitonen kannustaa kollegoitaan tekemään samoin.

18 • RASKASSARJA


TAUKOPAIKAT

Teksti: KARI AHONEN ja SARI JÄRVINEN Kuva: SARI JÄRVINEN

M

aantiekuljetusten edelleen lisääntyessä on eri tahoilla herännyt huoli raskaan liikenteen lepoja taukopaikkojen riittävyydestä. Taukopaikkoja tarvitaan runsaasti lisää ja niiden palvelutasoa on kehitettävä nykyisestä. Näin taataan logistiikan tehokkuus ja maantieliikenteen turvallinen sujuvuus. – EU tekee levähdyspaikkojen tilanteesta omaa selvitystä, sillä aihe on nyt laajemmin esillä. Olen koittanut kannustaa kollegoita, että nyt kannattaa tämän asian suhteen olla liikkeellä, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Tero Siitonen sanoo. – Perimmäinen syy lepo- ja taukopaikkojen tarpeeseen lähtee raskaan liikenteen kuljettajien ajo- ja lepoaikoja sääntelevästä EU-asetuksesta. Sen mukaan kuljettajan on pidettävä neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen vähintään 45 minuutin tauko. Pitemmän vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tuntia jokaista 24 tunnin jaksoa kohti ja yhdenjaksoisen viikkolevon pituudeksi on määritelty minimissään 45 tuntia. Tauko- ja lepoajoista voi joissain tapauksissa hieman poiketa, mutta pääpiirteissään mainitut ajat koskevat kaikkia raskaan liikenteen kuljettajia, myös kuljetusyrittäjiä, kertaa Siitonen. Koska nämä vaatimukset tulevat lainsäädännöstä, on yhteiskunnan vastaavasti järjestettävä sellaiset olosuhteet, että lainsäädäntöä voidaan turvallisesti ja hallitusti noudattaa. Turun seudulla taukopaikkojen tarvetta lisää Turun ja Naantalin satamiin suuntautuva rekkaliikenne. Siksi Turun ja Naantalin satamat, Varsinais-Suomen liitto, ELY-keskus, SKAL ja kuljetusyrittäjät ovat ryhtyneet yhdessä selvittämään raskaan liikenteen lepopaikkojen haasteita, tarpeita ja tavoitteita eri toimijoiden näkökulmasta. Lokakuun lopussa taukopaikkojen etsimiseksi pidettiin palaveri Turun ja lähiseudun kaavoittajien kanssa. Myös Satakunnassa on ollut vastaavaa toimintaa. – Turun seudulla levähdyspaikkoja tulisi olla useampia kehätien sekä tärkeimpien sisääntuloteiden varsilla. Sijoittamalla taukopaikkoja mahdollisimman lähelle satamaa voidaan hyödyntää myös ajo- ja lepoaikalain laivaan menon tai sieltä tulon yhteydessä mahdollistama tunnin aikaraja. Pitämällä huolta levähdyspaikkojen määrästä ja palvelutasosta voidaan kasvattaa Varsi-

nais-Suomen ja sen satamien logistista vetovoimaa, mikä koituu koko maakunnan hyväksi, Siitonen korostaa. – Lepo- ja taukopaikkojen määrän lisääminen ei yksin riitä, vaan samalla on huolehdittava niiden palvelutasosta. Vähimmäisvaatimuksena tulee olla asianmukaiset saniteettitilat suihkuineen sekä mahdollisuus ruokailuun ja ajoneuvon tankkaukseen. Turun sataman rekkaparkki on tässä suhteessa esimerkillinen, sillä yhteistyössä Merimieskirkon kanssa se tarjoaa kaikki nämä palvelut sekä myös oleskelutilaa vapaa-ajan viettoon. Tankkaus onnistuu vieressä olevilla tankkauspaikoilla. Taukopaikkojen määrä ja palvelutaso vaihtelee maittain. Eri puolilla Eurooppaa ajanut hollantilainen säiliöautonkuljettaja tiivistää tilanteen seuraavasti: – Belgia, Hollanti ja Englanti ovat helvetti. Saksassa paikka pitää löytää ennen iltakuutta, muuten kaikki on täynnä. Slovakiasta löytyy taukopaikkoja, mutta ei palveluja. Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa löytyy hyvin paikkoja ravintoloiden yhteydessä, mutta silloin niissä on myös ruokailtava. Jos syöt omia eväitä, saat lähteä, Engele Meetsma sanoo. Vuorokausilepoa varten olisi kuitenkin oltava mahdollisuus vuodelepoon myös muualla kuin ajoneuvon ohjaamossa, joko taukopaikalla tai sen lähistöllä. Tähän on syytä varautua, sillä viikkolevon viettäminen autossa saatetaan kieltää tulevaisuudessa, kuten jo joissain maissa on tehty. Suomen olosuhteissa on huomioitava myös taukopaikkojen talvivarustus, kuten sähkönsyöttö muun muassa kuormatilojen lämmönsäätelylaitteille. Kuljetusyritykset ja niiden asiakkaat sekä erityisesti vakuutusehdot edellyttävät lisäksi yhä useammin, että sekä kuljettajien että lastin turvallisuudesta huolehditaan alueiden valvonnan ja vartioinnin avulla. Rauhalliset ja korkean palvelutason omaavat taukopaikat parantavat myös liikenneturvallisuutta tarjoamalla raskaan liikenteen kuljettajille hyvän levon. – Taukopaikkoja tarvitaan ajo- ja lepoaika-asetuksen edellyttämien taukojen lisäksi myös tavarankuljetuksen muihin toimintoihin. Näihin lukeutuvat muun muassa kuorman tarkistukset, perävaunujen vaihtaminen ja tilapäinen pysäköinti, kuorman siirrot ja ajoneuvon teknisen kunnon tarkistukset, Siitonen muistuttaa. ■

Ratkaisu puuttuu yhä pääkaupunkiseudulla Keväällä 2018 Rahtarit ry luovutti lähes 2 000 nimen taukopaikka-adressiin Liikennevirastolle ja Kuntaliitolle. Kului lähes puolitoista vuotta, kunnes viranomaiset totesivat Rahtareiden olleen oikeassa: ELY-keskus julkaisi raportin, jossa myönnettiin raskaan liikenteen taukopaikoille ja niiden yhteyteen sijoittuville kuljettajapalveluille olevan yhä suurempi tarve pääkaupunkiseudulla. Raportin mukaan tarvetta on noin kahdelle - kolmelle merkittävän kokoiselle raskaan liikenteen taukopaikka-alueelle enintään 30 minuutin ajoajan päässä Helsingin satamista, Helsinki-Vantaan lentoasemalta, suurista rakennustyömaista tai Kehä III:n varrella olevilta logistiikka-alueilta. Uudenmaan ELY-keskus ja Helsingin seudun liikenne (HSL) ovat yhteistyössä kuntien kanssa selvittäneet taukopaikkojen rakentamisen kustannus- ja vastuunjakomallia. Mallissa esitetään, että valtion osuus taukopaikkojen rakentamisen investoinneista on 75 prosenttia ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen osuus 25 prosenttia riippumatta taukopaikan sijaintikunnasta. Jakomalli on kirjattu myös keväällä hyväksyttyyn Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) 2019-suunnitelmaan. Suurin ongelma taukopaikkatarpeen ratkaisemisessa on, ettei riittävän suuria maa-alueita pääväylien liittymien tuntumasta saada taukopaikkakäyttöön. Taukopaikoille soveltuvia alueita tulisi osoittaa jo kaavoituksen yhteydessä ja niiden toteutumista edistää ripeästi kuntien ja valtion yhteistyössä. Yksityisellä sektorilla nähtiin olevan roolia taukopaikkojen ylläpidossa, joskin sen arvioitiin olevan hankalaa toteuttaa liiketaloudellisesti kannattavana toimintana. Kunnat muistuttivat, että taukopaikoiksi ehdotetuilla alueilla on usein myös muita mahdollisia käyttötarkoituksia. Lähde: ELY-keskuksen raportti (18/2019) ”Raskaan liikenteen taukopaikat Helsingin seudun MAL-prosessissa”

RASKASSARJA • 19


TEKNIIKKA

Bitumin ajoa 5-akselisella puoliperävaunulla Kar-Lehtonen Oy on rakentanut Kari Isotalo Oy:lle puoliperävaunun, jollaista ei ole nähty aikaisemmin Suomessa.

Perävaunun telissä on kääntyvät pyörät kahdella akselilla.

Teksti ja kuvat JARI MALM

B

itumikuljetuksiin tuleva säiliöperävaunu on 5-akselinen ja mitoitettu uuteen 64 tonnin kokonaispainoon. – Tarve kaluston uusimiseen lähti siitä, kun erivapaus bitumikuljetuksiin alumiinisäilöillä päättyy ensi vuoden alussa ja pitää siirtyä terässäiliöihin, Kari Isotalo kertoo.

20 • RASKASSARJA

– Odotimme siihen saakka, että uudet mitat ja massat tulivat tietoon. Sitten aloimme tutkia eri vaihtoehtoja. Päädyimme puoliperävaunuyhdistelmään, sillä sen hyötykuorma on samaa luokkaa kuin täysperävaunuyhdistelmillä, joilla olemme ajaneet tähän asti. – Puoliperävaunun etuna on myös nopeus, kun yhdestä aukosta täytetään ja toisesta puretaan. Talvella, kun ei ole bitumikulje-

tuksia, vetoautoa voi käyttää muuhun ajoon. Toki uudelle perävaunulle saattaa talvisin löytyä jotain käyttöäkin kuten raskaan polttoöljyn tai mäntyöljyn ajoa, Isotalo pohtii. Kari Isotalo toimii nimeään kantavan, vampulalaisen kuljetusyrityksen hallituksen puheenjohtajana. Hän kertoo, että tämän hankinnan myötä yritys luopuu yhdestä säiliöyhdistelmästä ja jatkaa bitumikuljetuksia


TEKNIIKKA

5-akselinen puoliperävaunu • Ykkös- ja nelosakseli nousevia • Ykkös- ja vitosakseli kääntyvillä pyörillä • Säiliön kokonaispituus 17,9 metriä • Säiliön kokonaistilavuus 50 m3 • Yhdistelmän tyhjäpaino kuvan mukaisella autolla 20 tonnia • Yhdistelmän suurin kokonaispaino 64 tonnia • Yhdistelmän suurin pituus 23 metriä.

Yhdistelmän suurin kokonaispaino on 64 tonnia.

kahdella yhdistelmällä. Sen lisäksi yrityksellä on seitsemän autoa Teboilin ajossa. Lietolaisen Kar-Lehtosen toimitusjohtaja Markku Lehtonen kertoo, että heidän rakentamansa 5-akselinen puoliperävaunu on lajissaan ensimmäinen Suomessa ja todennäköisesti muuallakin Pohjoismaissa. Kokemusta lähes vastaavanlaisten puoliperävaunujen valmistuksesta yrityksellä kuitenkin on, sillä Kar-Lehtonen on toimittanut niitä 4-akselisina Ruotsiin. – Olemme iloisia, kun pääsimme nyt hyödyntämään vuosien varrella hankkimiamme oppeja. Tämä eroaa aikaisemmista etenkin

Oman haasteensa tällaisen perävaunun rakentamiseen tuo sekin, että lämpölaajeneminen on otettava huomioon. Kun ajetaan jopa 180-asteista bitumia, säiliö laajenee 40-45 millimetriä, Markku Lehtonen kertoo.

siinä suhteessa, että alustassa on tavallista enemmän tekniikkaa. – Oman haasteensa tällaisen perävaunun rakentamiseen tuo sekin, että lämpölaajeneminen on otettava huomioon. Kun ajetaan jopa 180-asteista bitumia, säiliö laajenee 40-45 millimetriä.

ta voitiin ottaa millimetri pois käyttämällä erikoisterästä. Kaikki teräsosat ovat myös galvanoituja. – Lisäksi halusimme tehdä tästä mahdollisimman helposti huollettavan. Sen vuoksi alustassa ei juuri ole suojapeltejä ja kaikki pohjaventtiilit ovat mekaanisia.

Uudessa perävaunussa telin keskimmäiset akselit kantavat suurimman painon. Ilmapalkeilla säädetään, että jokaisen kolmen akselin kautta tiehen kohdistuu kahdeksan tonnin paino. Ensimmäisellä ja viimeisellä akselilla on pienemmät, kuuden tonnin painot. Telin ensimmäinen ja neljäs akseli ovat nousevia. Telin molemmissa päissä on kääntyvät pyörät, jotka toimivat automaattisella kitkaohjauksella. Telin viimeinen akseli pysyy aina maassa. Kar-Lehtosen laskentainsinööri AnttiPekka Lehtonen kertoo, että alustan painoa saatiin pois, kun runkopalkkien vahvuudes-

Markku Lehtonen naurahtaa, että valmistajan kannalta perävaunusta tuli sietämättömän pitkäikäinen. Ainakin, jos vertaa alumiinisäiliöihin, joissa metallin väsyminen rajoitti käyttöikää. – Isotalo ei joudu koskaan ostamaan uutta tämän tilalle. Kokonaiskustannuksiltaan tämä jää myös huomattavasti edullisemmaksi kuin täysperävaunuyhdistelmä. Syyskuussa valmistunut puoliperävaunu on kiertänyt Suomea Mercedes-Benz Trucks Innovation Tour 2019 -kiertueella ja ollut esillä Helsingissä SKALin ADR-seminaari & Säiliöpäivät -tapahtumassa. ■

Markku Lehtonen (vas.) ja Kari Isotalo ovat kumpikin tyytyväisiä lopputulokseen.

RASKASSARJA • 21


RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN ROVANIEMELLÄ

Scanialta uusi linja-automallisto

Myymälä 016 345 252 MYYMÄLÄ AVOINNA

ma-pe la

7-18 9-13

Korjaamo 040 680 0209 KORJAAMO AVOINNA

ma-pe 7-18 la sovittaessa

Varaosapäivystys: 0500 500 252

Citywide pienentää polttoaineen- ja energiankulutusta, lisää matkustajakapasiteettia ja ajettavuutta.

S

cania esitteli Busworld 2019 -näyttelyssä uuden sukupolven linja-autot kaupunki- ja esikaupunkiliikenteeseen. Akkukäyttöisten Scania Citywide -sähköajoneuvojen myötä mallistossa on kaikkia polttoaineita käyttäviä linja-autoja. Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien Scania-ajoneuvojen valikoima on markkinoiden laajin. Ajoneuvon sivulle asennettu 7- tai 9-litrainen diesel- tai sähkömoottori tuo 12-metriseen, matalalattiaiseen kaupunkibussiin kolme lisäistuinta taka-akselin taakse. Etuakselin parantuneen kuormankeston ansiosta saadaan ajoneuvon etuosaan vielä kaksi lisäistuinta. Kaiken kaikkiaan yhteenlaskettu matkustajakapasiteetti on noussut käytettävästä polttoaineesta ja istuinten sijoittelusta riippuen noin sataan. – Uusi Scania Citywide -mallisto tarjoaa aikaisempaa alhaisemman polttoaineenkulutuksen, suuremman matkustajakapasiteetin, paremman ajettavuuden ja selvästi lisää ajomukavuutta sekä matkustajille että kuljettajalle, sanoo Scanian linja-auto-osaston johtaja Anna Carmo e Silva. Kaupunkiliikenteessä yleisimmän 7-litraisen moottorin polttoaineenkulutus on laskenut 3–5 prosenttia. Parannetun vaihteiston ansiosta saadaan 1–3 prosentin lisäsäästö. Kun yhtälöön lisätään vielä start-stop-toiminto, nousee diesel- ja biodieselbussien päästövähennys kokonaisuudessaan kahdeksaan prosenttiin ja kaasubussien jopa 15 prosenttiin valmistaja arvioi.

Myymälä: 016 345 252 Paljetie 1 Rovaniemi

Korjaamo: 040 680 0209 Ahjotie 31 Rovaniemi

Olemme osa suomalaista Raskassarja-ketjua.

Esikaupunkiliikenteen matalalattiabusseilla voidaan saada lisää polttoaineensäästöä Scania Opticruisen avulla. Polttoainetta säästävät myös pienentynyt ilmanvastus, aktiivisesti ennakoiva va-


Ete

läv

äy lä

RASKAAN KALUSTON VARAOSAPALVELUT SATAKUNNAN ALUEELLA HOITAA

E8

Savipajakatu

Savipajaka

Uunikatu

tu

Eteläväylä

Porin Auto-Sale Oy

Alaruukintie

Raumantie

Työpajakatu

Neste Porin Portti Alaruukintie

Lattomerenoja

KUVA SCANIA

kionopeussäädin (CCAP), sähköinen jäähdytystuuletin ja alhaisempi paino. Scania Citywiden sisätilat on uudistettu kokonaisuudessaan. Kattoja sivulevyt ovat vaaleansävyisiä. Sivuikkunat ovat suurentuneet ja niiden kattolinja on aikaisempaa korkeampi, mikä tuo bussiin enemmän luonnonvaloa. Katto on entistä korkeammalla, ja sen sivupaneelit ovat ohuet, mikä tekee matkustamosta valoisamman ja tilavamman. Leveämpi käytävä ja koko bussin mittainen epäsuora kattovalaistus lisäävät tilan tuntua. Sekä matkustajat että kuljettaja pääsevät myös nauttimaan paremmasta ilmanvaihdosta. Kun bussissa on enemmän tilaa, matkustajavirta nopeutuu, mikä lyhentää odotusaikaa pysäkeillä. Matalalattiamallissa on takana lisäikkuna nykyiseen Citywideen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että moottorin paikkaa on vaihdettu. Ylimääräiset alasivuikkunat on mahdollista tilata etu- ja taka-akselien välille. Ajomukavuutta lisää myös keulan erillisjousitus, joka tekee kyydistä pehmeämpää. Bussi on suunniteltu niin, että se on mahdollisimman selkeälinjainen, jotta sen päivittäishuolto olisi yksinkertaista ja kuljetusyrittäjien olisi helppo pitää bussi siistinä. Kuljettajan paikka on myös uusittu: ergonomiaa ovat parantaneet poljinten parempi sijoittelu, lisääntynyt jalkatila, korkeussäädöt, portaaton istuimen säätö, parempi näkyvyys ja hallintalaitteiden sijainti. Lähes kaikki kojetaulun painikkeet on yhdistetty CAN-liitännällä, joten niitä on helppo mukauttaa paikallisten tarpeiden mukaan. Scania Citywide käyttää CAN bus -sähköjärjestelmää, mikä mahdollistaa seurannan ja korjaukset.

Ammattitaitoinen henkilökunta palvelee: ma–pe 7.00 – 17.00 la 9.00 – 13.00

Varaosatoimitukset Raumalle päivittäin.

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Eteläväylä 18, 28610 PORI - P. 010 4198 950 raskassarja@autosale.fi - www.autosale.fi RASKASSARJA • 23


LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJA

ILMAJARRUJEN JÄÄNESTO Laatutuote ammattilaisille.

AKUT Vaativaan ammattikäyttöön. Tärinävaimennus. Yhden vuoden takuu.

TYÖKALULAATIKOT Runko alumiinia, luukku ruostumatonta terästä. Nerokas salpamekanismi. Useita eri kokoja. Laatikot saatavissa myös rst-rungoilla.

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

FORSSA | HYVINKÄÄ | IISALMI | IKAALINEN | JOENSUU | JYVÄ KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | LIETO | OULU


AN AMMATTILAISILLE ÄÄRIVALOT Ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto. Kaikki osat saatavissa varaosina.

KULJETUSKALUSTON PESUUN Ammattikäyttöön kehitettyjä tuotteita raskaan kaluston puhtaanapitoon.

VÄSKYLÄ | KAUHAJOKI | KEMI | KOTKA U | PORI | ROVANIEMI | TORNIO | VANTAA


INNOVAATIOT

Suomen ainut liikkuva styroksimurskaaja PS Processing Oy rakensi kuorma-auton perävaunuun linjaston, joka tiivistää puoliperävaunullisen styroksia trukkilavan kokoiseksi. Keksinnössä voisi olla potentiaalia myös Ruotsin markkinoille. Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

K

uljettaja heittää käytettyjä kalalaatikoita 13,6-metrisen puoliperävaunun uumeniin. Siellä on linjaston alkupää, joka murskaa styroksisen laatikon ja puhaltaa rippeet siiloon. Sen jälkeen kartioruuvin kitka lämmittää palaset ja perävaunun takaosaan ilmestyy tiiviiksi paalattu blokki. – Linjasto tiivistää puoliperävaunullisen styroksia trukkilavalliseksi. EPS-laatikossa (expanded polystyrene) on 97 prosenttia ilmaa, josta saadaan suurin osa pois, vain noin 1/60 osa jää jäljelle, PS Processing Oy:n toimitusjohtaja Jarno Helistölä kertoo. Samalla periaatteella toimii yrityksen kiinteä linjasto Laitilassa, jossa paalataan sinne

26 • RASKASSARJA

tuotuja kalalaatikoita. Se on rakennettu vuonna 2013. Alkuun laatikot sulatettiin kuumapuhalluslaitteella harkoiksi. Liikkuva puoliperävaunun linjasto on ollut ajossa vuodesta 2017 lähtien Keski-Suomesta Etelä-Suomeen. Viimeksi se pakkasi styroksia kasaan Kuopion terminaalissa. Samanlaista ajoneuvoyhdistelmää ei ole teillä vastaan tullut. – Norjassa on ajossa jotain vastaavanlaisia, mutta Ruotsissa näitä ei ole. Siellä olisi potentiaalia viedä mobiilia eteenpäin, idearikas yrittäjä pohtii. Suomessa paalattu styroksi lähtee Saksaan eri laitoksiin. Pääosin se käytetään uusien raaka-aineiden materiaalina. Myös kiinalai-

set ovat olleet suomalaisesta styroksista kiinnostuneita: Idässä se kävisi b-luokan muovin raaka-aineeksi, josta tehdään esimerkiksi viivoittimia ja valokuvakehyksiä. – Pohdimme myös oman jatkojalostamon tekemistä, mutta volyymit ovat niin pienet, ettei se kannata. Helistölä tekisi mieluusti yhteistyötä isojen rakennusliikkeiden kanssa, sillä esimerkiksi purkutyömailla syntyy styroksijätettä. Valitettavasti sen mukana tulee yleensä palonestoainetta, jota ei pystytä kierrätyksessä prosessoimaan. Styroksin paalaaminen epäilemättä säästää luontoa, mutta onko se yrittäjälle kannattava business? – Saimme alkuun tukea erilaisten hank-


INNOVAATIOT Puoliperävaunujen pressujen sisältä paljastuu linjasto, jonka avulla styroksiset kalalaatikot murskataan ja paalataan.

Riina Hämäläinen (vas.) Markku Helistölä ja Jarno Helistölä ovat hyvä esimerkki perheyrittäjistä, jotka ovat kehittäneet alaa jatkuvasti. Seuraavaksi suunnitteilla on uusi toiminnanohjausjärjestelmä.

KUVA JÄTEHUOLTO M. HELISTÖLÄ

keiden kautta. Suomen Uusiomuovi Oy on yhteistyökumppanimme EPS:n keräyksessä. Kustannusteknisesti styroksi on haastavaa, sillä poltettaessa se hinnoitellaan painon mukaan ja styroksi on kevyttä. Uskon kuitenkin, että saamme toiminnan jatkossakin kannattavaksi. Helistölä on hyvä esimerkki jätealan kuljetusyrittäjästä, joka on pystynyt kehittämään luovasti toimintaansa. Sitä pidetään yksityisen puolen etuna. – Pk-sektorilla on innovaatiota ja kokeilunhalua. Jos sekajätteenkeräys sosialisoidaan, Suomeen jäisi lopulta vain 10 -15 isoa jätehuoltolaitosta. Luulen, että se on taka-ajatuksena. Mutta tuleeko silloin alalle tarpeeksi kehitystä? – Lisäksi on unohdettu, että jos asuntojen ja yritysten sekajätekeräys eriytetään eri toimijoille, jäteautoja liikkuu alueella enemmän, eikä se ole kenenkään etu. Helistölä on myös osakkaana ja toimitusjohtajana Jätehuolto M. Helistölä Oy:ssä. Hän sai vieraakseen lokakuussa keskustan kansanedustaja Petri Honkosen. Hänen kanssaan keskusteltiin valmisteilla olevan jätelain uudistuksesta. Jätehuolto M. Helistölä on huolehtinut Laiti-

atikot Linjasto pakkaa kalala en läin mä Hä a Riin harkoksi, mutta da saa ei a aju anh kal ä toteaa, ett s. poi an puristettua kokona

lan, Ihoden, Pyhärannan, Pyhämaan, Lokalahden, Taivassalon ja Uudenkaupungin kotitalouksien, julkisten laitosten ja yritysten jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta, mutta vuosi sitten ilmestyi uhkaavia pilviä senkin alueelle. Vakka-Suomen alueen kunnat pohtivat liittymistä 17 kunnan omistamaan Lounais-Suomen Jätehuoltoon. Lopulta vain Uusikaupunki hyväksyi aiesopimuksen. – Syynä saattoi olla se, että Saloon rakennettava uusi polttolaitos tarvitsee enemmän massaa. On hiukan hassua, että jätteiden kuljettamista Ruotsiin pidetään kauheana, mutta Salossa syntyisi tuhkaa 25-30 prosenttia jätteestä. Ja lisäksi kuonaa. En tiedä, onko se järkevää jätteidenkäsittelyä, varsinkin kun kierrätysvaatimukset tiukkenevat ja poltettavan massan määrä vähenee. Tuhkan ja kuonan uusiokäytössä on ollut Suomessa haasteita. Helistölän yhteistyölle Laitilan kaupungin kanssa on pitkät perinteet. Jarnon isä Markku Helistölä keräsi jätettä jo 1980-luvulla, sen jälkeen kun jätelaki oli 70-luvun lopulla tullut voimaan. Nyt 69-vuotias Markku vetää edelleen työhaalarit aamuisin jalkaansa, mutta yrityksen omistaa Jarnon lisäksi

hänen siskonsa varatoimitusjohtaja Riina Hämäläinen. Hän työskentelee pääasiassa toimistolla, mutta ajaa tarvittaessa autoja etenkin iltaisin tai viikonloppuisin. Hyvän yhteistyön salaisuudeksi Jarno paljastaa seuraavaa: – Olemme aina pyrkineet tekemään asiat kaupungille ja asiakkaille. ■

Jätehuolto M. Helistölä Oy • Kalusto: neljä pakkaavaa jäteautoa, kaksi loka-autoa, kolme kaappiautoa, kahdeksan vaihtolava-autoa sekä yksi vanhempi imuauto • Työllistää jätehuollossa 26 henkilöä • Päätoimipaikassa kierrätettävien jätemateriaalien vastaanotto ja käsittelylaitos • Myy ja vuokraa jätteenkeräysastioita jätepuristimista vaarallisen jätteen varastokontteihin • Elintarvikejakeluun perustettiin vuonna 2017 Helistölä Logistics Oy.

RASKASSARJA • 27


RASKASSARJA 30 VUOTTA

Innostunutta ja sitoutunutta yhdessä tekemistä

KUVA SARI JÄRVINEN

Raskassarja-ketjun 30 vuotta ovat sisältäneet paljon talkootyötä ja isojen kehitysaskeleiden ottamista. Asiakas on ollut voittaja lisääntyneessä tarjonnassa ja kiristyneessä kilpailussa. Saatavuus ja tuotteen laatu ovat arvostusasteikon kärjessä. Teksti VESA VAINIO, kuvat JARI MALMIN ARKISTO

Y

hdeksi syntiseksi itseään tituleeraava Tapani Yliniemelä muistaa Raskassarja-ketjun syntyvaiheet kuin eilisen päivän. Kun omien Oulun, Tornion ja Rovaniemen Raskas-Osa -liikkeiden ostomäärät eivät riittäneet oman maahantuonnin järjestämiseen, piti löytää vahvempi väylä. Avainhetki ketjun perustamiseen koitti Elmia-messuilla Ruotsissa, jonne Motoralin Kaj Ström oli kutsunut Yliniemelän ja hänen kollegoitaan Suomesta. – Siellä pidetyn palaverin pohjalta Seppo Hentilä kutsui meidät Lahteen syksyllä 1989, jolloin perustettiin RK-Ryhmä. Ykköstavoitteemme oli lähteä hakemaan halvempaa ostohintaa markkinoilta. 30 vuotta myöhemmin voi todeta tavoitteen toteutuneen. Toiseksi menestystekijäksi Yliniemelä nostaa porukalla tekemisen, mikä yksin-

28 • RASKASSARJA

kertaisti asioiden hoitamista. Kun kaveri auttoi kaveria, ei kenenkään tarvinnut puurtaa yksin ja yhteiset kehitysryhmät alkoivat työstää asioita eteenpäin. – On ollut hienoa havaita, kuinka innostus on kestänyt läpi vuosikymmenien. Osallistuminen kokouksiin ja tapahtumiin on ollut aina erittäin hyvää. Asioiden miettiminen rauhassa Levin pitkän viikonlopun tyyliin on ollut hyvä tapa kehittää toimintaa. Vuodesta 1991 ketjun toiminnassa mukana ollut Jari Malm allekirjoittaa Yliniemelän näkemyksen. – Koko porukka on ollut valmis sitoutumaan isoihin päätöksiin. Perheyritykset ja niistä kumpuava palveluhalu ovat ketjun vahvuuksia, samoin halu kehittyä ja varata siihen resursseja. Talkootyö oli isossa roolissa vuoteen 2010 saakka. Malm teki monipuolisesti töitä ketjulle oman yrityksensä kautta, kunnes hänet

palkattiin vuonna 2010 ketjun ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Hän toimi pitkään myös vuonna 1991 perustetun Raskassarja -lehden päätoimittajana. – Aikakauslehti-statuksen saanut lehti on ollut merkittävä tekijä ketjun markkinoimisessa ja kehittymisessä. Alalla harvinaista julkaisua on ihmetelty ulkomaita myöten. Malm korostaa, että Raskassarja on Suomen suurin yksittäisten yrittäjien pyörittämä vapaan varaosakaupan ketju. Tuo asema on säilynyt vahvana, vaikka meno ei ole aina ollut niin auvoista. – 1990-luvun lama tappoi kaksi liikettä ja vuosituhannen vaihteessa Trailcon osti neljä liikettä itselleen. Uusia halukkaita ketjuun tulijoita on kuitenkin riittänyt, olemme ottaneet heitä mukaan tiukkojen kriteeriemme mukaisesti. Yliniemelän mukaan Raskassarja on ollut edelläkävijä monessa asiassa, kuten oman maahantuonnin käynnistämisessä ja ket-


RASKASSARJA 30 VUOTTA

Toimitusjohtaja Jari Malm pitämässä puhetta 90-luvulla, jolloin lama motivoi löytämään toimivat ja taloudelliset tavat tehdä varaosakauppaa.

Huumori on kuulunut ketjun konseptiin, kuva messuilta Helsingistä vuonna 2009.

Raskassarja on yhä Suomen suurin yksittäisten yrittäjien pyörittämä vapaan varaosakaupan ketju.

Raskassarjalaisia Donaldsonin vieraina Prahassa vuonna 2014.

juuntumisessa, joka on alkanut yleistyä monilla toimialoilla vasta myöhemmin. Malm ja Yliniemelä muistelevat 1990-luvun lama-aikaa omalla tavallaan mielenkiintoisena vaiheena. – Ketjun piti heti alkuun löytää toimivat ja tehokkaat käytännöt, Yliniemelä tähdentää. Ketjun oma maahantuonti käynnistyi vähitellen, Turkista 1990-luvun lopulla tuodut jarruosat olivat ensimmäisiä tuotteita. Yliniemelä muistaa, kuinka hän järjesti huutokaupan maahantuojien kesken, jotta tuotteiden ostohintaa saatiin pudotettua. – Liikkeet valitsivat tuotteet ja tilausmäärät, joiden perusteella lähetin kilpailutusfaksin maahantuojille. Malm kertoo, että kotimaiset tukkuliikkeet olivat pitkään määräävässä asemassa markkinoilla. Vuosi 2010 oli lopulta lähtölaukaus tuon aseman murtamiseen. – Aloimme ottaa vahvoja kehitysaskeleita

omaan maahantuontiin, jota jäsenliikkeet hoitivat. Silloin syntyi paljon yhteistyösopimuksia ulkomaisten tukkuliikkeiden ja tehtaiden kanssa. Yliniemelä ja Malm ovat yhtä mieltä siitä, että yleisesti alalla tapahtunut tarjonnan monipuolistuminen ja kilpailun kiristyminen on toiminut asiakkaan hyväksi. Edulliset hinnat ja hyvä palvelu ovat aina arvossaan. Nykyinen toimitusjohtaja Tommi Tapio on tyytyväinen Raskassarja-ketjun oman maahantuonnin nykytilaan. – Maahantuonti on hyvissä kantimissa ja olemme pitkälti omavaraisia. Ne päämerkit, mitä olemme tavoitelleet, ovat hyvin hallussa. Pullat ovat tältä osin hyvin uunissa. Ulkomaisten toimijoiden lisääntyminen markkinoilla ja verkkokauppojen yleistyminen kiristävät kilpailua myymälöissä. Raskassarja -ketjulla on myös oma verkkokauppa, jonka kehittäminen on yksi painopistealue.

– Tämä on jatkuvaa kilpajuoksua. Jotta pysyy menossa mukana, pitää kehittyä koko ajan, sillä asiakkaat antavat sopivasti painetta. Merkittävä osa tulevaisuutta ovat uudet käyttövoimat, jotka tulevat myös raskaan kaluston ajoneuvoihin. Kaasuautot ovat jo käsillä, sähkö on tulossa ja kehitys kohti puhtaampaa autoilua näkyy Tapion mukaan monella tapaa. – Varaosavalikoima laajenee, sillä nykyinen kalusto jatkaa liikenteessä vielä pitkään. Osaamistarve kasvaa myymälässä ja korjaamolla, meidän tulee olla koko ajan hereillä ja varmistaa säännöllisen koulutuksen avulla ajantasaisen tiedon saaminen henkilöstölle. Kyselyn mukaan tuotteen saatavuus ja laatu menevät asiakkaiden arvoasteikossa hinnan edelle. Tämä tieto antaa Tapion mielestä osviittaa oikeille painotuksille kovan kilpailun sykkeessä. ■

RASKASSARJA • 29


HURJA REMONTTI

Tuhkasta noussut

Kun lieskat nousevat auton moottorista ja kuormassa on haketta, voi ennustaa ajopäivien olevan luetut. Korjaamolla saatiin kuitenkin palanut Scania takaisin työkuntoon. Teksti SARI JÄRVINEN kuvat JOEN TRUCK CENTER

K

uljettaja tulee muistamaan erään toukokuisen päivän vuonna 2019 todennäköisesti pitkään. Silloin hänen ajamansa 500-hevosvoimainen Scania syttyi tuleen. Näky oli pelottava: lieskoja nousi ohjaamon etu- ja takapuolelta, vikavalot vilkkuivat. Kaiken lisäksi kyydissä oli helposti syttyvää haketta, jota löytyi lähellä olevista kasoista lisää. Kuljettaja tyhjensi jauhesammuttimen konetilaan, ja kun lieskat vaimenivat, kävi rohkeasti kääntämässä päävirrat pois. Kipinöinti loppui siihen. Sen jälkeen mykkä ja mustunut auto hinattiin Raskassarja-ketjuun kuuluvan Joen Truck Center Oy:n korjaamolle Joensuuhun. – Usein kun auto tulee meille, sillä on ollut joku katastrofi. Ne ovat meille arkipäivää. Ensin palanut auto pestiin. Siinä oli lopulta ulkoisesti vain vähän vaurioita palon vuoksi. Maskin verkko maalattiin ja pari alumiinista astinlautaa vaihdettiin, Joen Truck Centerin korjaamopäällikkö Iiro Sundqvist kertoo. Koska auto oli täysin pimeänä, vikakoodinlukijasta ei ollut apua. Vahingon todellinen suuruus alkoi paljastua, kun ohjaamo kipattiin ylös ja sulaneita alumiinitelineitä siirrettiin pois päältä. Moottorin ja vaihteiston viereiset johtosarjat olivat sulaneet molemmin puolin mytyiksi. Moottori nostettiin ylös ja vaihteisto laskettiin alas telineille. Palo oli saanut alkunsa, kun moottorin vanha ja hapertunut vasemmanpuoleinen tukikumi oli mennyt poikki. Tämän

30 • RASKASSARJA

Autossa oli palon jäljiltä ulkoisesti vain vähän vaurioita. Totuus alkoi paljastua, kun ohjaamo kipattiin ylös.

vuoksi moottorin lohko otti kiinni startin ja laturin päävirtakaapeleihin. Seurauksena oli kohtalokas oikosulku.

Asentajat perkasivat sulaneet johdot ja ilmaputket pois. Sen jälkeen otettiin kaaviot käyttöön ja päästiin laittamaan uutta johtoa ja letkua tilalle. Asentajat vetivät uudet johtosarjat etupellistä takalamppuihin. Sähköjohtoa vedettiin kymmeniä, ellei satoja metrejä. – Korjaus oli haastava, mutta tykkäämme ottaa haasteita vastaan. Koko ajan töissä oli vähintään yksi kaveri, parhaimmillaan kolme. Se oli raakaa työtä, mutta simppeliä, kun sen on tehnyt alusta loppuun. Pääsimme perehtymään kunnolla sähköpuoleen, mikä edesauttaa jatkossa vastaavia korjauksia. Autoon sovittiin vaihdettavaksi korjaamiskelvottomien osien tilalle tarvikeosia. Jos osa ei ollut toiminnan kannalta kriittinen, käytettiin myös käytettyjä varaosia, kuten moottorin ilmanottoputkea, joka ei oikein kulu miksikään ajan saatossa. Tämä säästi korjauskuluja. – Joku muu olisi saattanut laittaa lunastukseen koko auton, mutta tässä oli niin erikoinen varustelu, että asiakas halusi korjata sen. Samanlaista käytettyä ei ollut saatavilla.


PRESIDENT BARRY LA-RADIO

Usein kun auto tulee meille, sillä on ollut joku katastrofi. Ne ovat meille arkipäivää. Tykkäämme ottaa haasteita vastaan, Joen Truck Centerin korjaamopäällikkö Iiro Sundqvist kertoo.

• 40 AM/FM-kanavaa • Käyttöjännite 12/24V • Monitoimintoinen LCD näyttö (7 eri värivaihtoehtoa) • Ulkoinen kaiutinliitin • Mikrofoni kanavanvalintakytkimillä

Vuoden 2005 Scania oli rakennettu varta vasten tehtaan tarpeisiin: autossa oli matala, tasakattoinen ohjaamo, iso ja tehokas moottori ja se mahtui kulkemaan ahtaistakin paikoista. Uuden vastaavan ajoneuvon tilaaminen olisi kestänyt liian kauan. Kilometrejä autolla ei ollut älyttömästi, vain noin 650 000. Viikkojen kuluttua Scania seisoi korjaamolla valmiina koeajoon. Auto testattiin useampaan kertaan, jotta se toimi varmasti. Heinäkuussa veteraani painelikin jo jälleen työajossa, tuhkasta nousseena kuin uudestisyntynyt Feeniks-lintu. ■

HYT TM-610 Mobiili ammattiradiopaketti esim. nostotyön ohjaukseen Sisältää: • TM-610 radion (UHF- ja VHF-malli) • perus ohjelmoinnin • antennikaapelin sekä liittimen • antennin • antennijalan (magneetti tai läpivienti) • kysy asennusta jälleenmyyjältäsi

JOPIX CB413 LA-KÄSIRADIO • 40 AM/FM-kanavaa • 4 watin lähetysteho • 2 pinninen audio lisälaiteliitin monofonille tai korvanapille • antenniliitin TNC-naaras

Laadukkaat GEAR KEEPERIT meiltä Useita eri malleja lukuisiin käyttötarkoituksiin: • LA -radion mikille ajoneuvokäyttöön • työkalujen kiinnittämiseen korkean paikan työskentelyssä • avaimille • taskulampulle ym ym.

Scania korjauksen jälkeen valmiina työajoon.

Puh. 03 733 0700 | info@bander.com bander.com/fi


KATASTROFI Tiet olivat täynnä sähköjohtoja, katkenneita pylväitä ja muuta roinaa. Rengasrikkoja sattuikin avustushommissa jatkuvasti.

32 • RASKASSARJA


KATASTROFI

Tamperelainen kuljetusyrittäjä auttoi hurrikaanin uhreja Kun luonnonkatastrofi pyyhkäisee nurin kaupungit ja kylät, nopeat avustustoimet ovat tarpeen. Tamperelainen kuljetusyrittäjä Keijo Eklöf oli auttamassa, kun Dorian-hurrikaanin runtelemilla Bahamasaarilla alettiin tarttua elämänsyrjästä kiinni. Teksti KARI SAARINEN, Kuvat: KEIJO EKLÖFIN ARKISTO

A

lkusyksystä Bahamasaarilla koettiin tuhoisa hirmumyrsky. Dorianiksi ristityn hurrikaanin jäljiltä saarivaltio oli monin paikoin totaalisesti pirstana. Pahimmin kärsineillä saarilla talot olivat maan tasalla, vesi lainehti ympäriinsä ja tietoliikenneyhteydet olivat poikki. Jo muutaman päivän päästä Suomen Punaisen Ristin Tampereen logistiikkakeskuksesta lähti katastrofialueelle muun muassa telt-

toja, hygieniatarvikkeita, työkaluja ja generaattoreita. Näitä jakelemaan kiiruhti kuusihenkinen avustusryhmä, mukana tamperelainen Keijo Eklöf. – Olen koko aikuisikäni työskennellyt kuljetusalalla. Jo pitkään yrittäjänä. Eräällä kaverillani on puolestaan pitkä kokemus avustustyökomennuksista, ja olimme usein keskustelleet asiasta. Runsas vuosi sitten Indonesian maanjäristys- ja tsunamialueella minäkin olin ensikertalaisena mukana. Yli viisikymppisen on hel-

RASKASSARJA • 33


KATASTROFI

Helikopteri lienee rahdinkuljettamista kalleimmillaan. Mutta se vie yllättävän suuria tavaraeriä nopeasti tiettömien taipaleiden taakse. Lastausta aloittelemassa Keijo Eklöf (oik.) sekä tanskalainen Peter Schwartz.

Hurrikaanin säästämän Nassaun kaupungin puhelinluettelon keltaisilta sivuilta minäkin etsin mahdollisia kaluston toimittajia ja soittelin reippaalla rallikuskienglannilla firmoihin”, Eklöf kertoo.

pompi lähteä kuin ruuhkavuosia elelevän, Eklöf sanoo. Hän johtaa noin 40 omalla autolla ja noin 40 alihankkija-autolla liikennöivää kuljetusliikettä Tampereella. – Bahamasaarten hurrikaanialue oli siis toinen komennuspaikkani. Avustustyöntekijäksi lähteminen on pitkän polun tulos. Kävin Punaisen Ristin delegaattikoulutuksen kuusi vuotta sitten ja pääsin reserviin, josta SPR rekrytoi eri avustuskohteisiinsa sellaisia henkilöitä, jotka se katsoo sopiviksi tiettyyn paikkaan ja tehtävään.

Pahiten myrskystä kärsineellä Abacon saarella on tietenkin tuhansia autoja, mutta luonnonmullistuksen jäljiltä ne olivat romuina tai vähintäänkin toimintakelvottomiksi kastuneita. Tiet olivat täynnä sekalaista romua, ja kun kuljetuskalustoa saatiin, jouduttiinkin vähän väliä renkaanvaihtohommiin. – Käyttöömme järjestyneillä autoilla alkoi tavaroiden kuljettaminen lentokentältä varastoihin. Samalla otimme avustustilauksia vastaan Punaisen Ristin yksiköiltä ja toimitimme tavaraa eteenpäin. Sen kuukauden aikana, jonka olin komennuksella, saimme

Kansainvälinen Punainen Risti reagoi nopeasti, kun jossakin päin maailmaa joudutaan nokakkain joko ihmisen tai luonnonvoimien aiheuttamien katastrofien kanssa. Suomalaiset tiedetään osaaviksi varsinkin kenttäsairaaloiden pyörittämisessä ja logistiikkahommissa. Bahamalla Eklöf avustuskollegoineen tuotti SPR:n ERU-LOGS-yksikön nimissä kuljetus- ja logistiikkapalveluita muille Punaisen Ristin hätäapuyksiköille, joita saarille oli saapunut auttamaan paikallisia kiinni elämänsyrjään. – Ensin kartoitimme, mitä on tapahtunut, miten voidaan auttaa, missä ovat apua tarvitsevat ihmiset. Tietoa kerättiin paikallisilta asukkailta ja Punaiselta Ristiltä. Sitten oli saatava hankituksi kuljetuskalustoa. Hurrikaanin säästämän Nassaun kaupungin puhelinluettelon keltaisilta sivuilta minäkin etsin mahdollisia kaluston toimittajia ja soittelin reippaalla rallikuskienglannilla firmoihin, Eklöf kertoo.

Jos Bahamalla lähti tilaamaan ”rekkaa”, niin pihasta löytyi yleensä jotain tällaista. Näillä flatbed truckeilla kuskattiin sitten paljonkin avustustavaroita.

34 • RASKASSARJA

liikenteeseen 16 erilaista autoa. Siinä oli niin henkilöautoja kuin pick-upeja, pakettiautoja ja rekkojakin. Näillä liikennöitiin kohteisiin, paitsi pahimmin kärsineille saarille avustustavaroita vietiin laivoilla. Eklöf oppi reissulla paljon siitä, miten eri tavalla eri maissa toimitaan. Siinä missä Facebook ja nettisivut ovat meillä suosittuja, Bahamalla asioiden hoitaminen perustuu enemmänkin WhatsAppin käyttöön. Kuljetusyritykset puolestaan tekevät siellä pääsääntöisesti päivystystyyppistä työtä.


KATASTROFI

Monin paikoin Bahamasaarilla hurrikaanin aiheuttama tuho oli täydellistä. Sortuneita taloja ja tuhoutunutta infrastruktuuria riitti silmänkantamattomiin.

– Siinä tavallaan ostetaan toiminta-aikaa. Juomaveden merkitystähän ei voi ylikorostaa, kun ollaan paikassa, jossa päivälämpötila on jopa 40 astetta ja ilmankosteus 90 prosenttia. Välttämättömimpien tarvikkeiden jälkeen kohteisiin lähti heti telttoja ja työkaluja alkeellisten suojien rakentamista varten, muoviämpäreitä sekä pyyhkeiden, saippuoiden ja käsidesien kaltaisia hygieniatuotteita, Eklöf luettelee. Myöhemmin alettiin organisoida esimerkiksi vedenpuhdistuslaitteistojen ja generaattoreiden toimittamista. Myös siirrettäviä matkapuhelintukiasemia kuljetettiin. Nykyaikana kun oikeastaan missä tahansa maailmankolkassa yhteiskunnan toiminta riippuu vahvasti puhelinyhteyksien toiminnasta. Hätäkin kevenee, kun ihmiset saavat yhteyden vaikkapa toisella saarella asuviin omaisiinsa ja ystäviinsä.

Odotellaan kadunvarsilla ja etsitään siten toimeksiantoja. Useimmiten firma on yhtä kuin auto omistajineen. Autoistakin puhutaan kovin erilaisin termein kuin meillä. – Rekka tarkoittaa siellä oikeastaan mitä tahansa kuorman kuljettamiseen sopivaa ajopeliä. Käytimme muun muassa flatbed truckeja, koska niissä lava on avoin. Lastia on helppo käsitellä, ja mukaan mahtuu 10-16 pallettia. Oli myös Ford F 650 -kuormuri kuuden metrin akselivälillä ja todella pitkällä peräylityksellä. Siihen meni 16 pallettia. Siellä 40 jalan yksikkö tarkoitti sellaista autoa, joka meillä tunnetaan puoliperävaununa, Eklöf valottaa. Ensimmäisten kuormien mukana meni yleensä aina juomavettä. Samoin ruokatavaroita ja lääkkeitä. Näitä toimitettiin vaikka helikopterilla, jos muu ei onnistunut. Paluukuormana tuli ihmisiä hoidettaviksi sairaaloihin.

Noin 6 000 asukkaan kaupungista ei ollut paljon jäljellä. Tulvan mukana suuret merikontitkin olivat kulkeutuneet kilometrin päähän rannasta.

Kun Eklöf ryhmineen lähti paluumatkalle, logistiikkapalveluiden pyörittämistä lensi hoitamaan toinen avustajarotaatio. Kaikkiaan rotaatioita on tällaisissa tapauksissa SPR:ltä käytössä neljä. Jokainen niistä on paikalla kuukauden verran. – Tämä neljän kuukauden setti on se aika, jolloin avustustoiminnan määrä ja laatu pyritään saamaan sellaiseksi, että vetovastuu voidaan jättää paikallisille. Punaisen Ristin toiminnot ovat aina niin sanottuja tukitoimia. Varsinainen jälleenrakennus Bahamasaarten kaltaisella tuhoalueella kestää tietenkin vuosia, Eklöf muistuttaa. ■

Joillakin saarilla kaikki autot olivat joko romuttuneet tai tulva oli kastellut ne toimintakelvottomiksi. Vahingoittumattomana säilyneestä Nassaun kaupungista avustustyöntekijät saivat kuljetuskalustoa.

RASKASSARJA • 35


ENTISÖINTI Ari (vas.) ja Rauno Kesonen ovat tehneet hyvää työtä Sisun kunnostamisessa. Lava on pantu melko lailla uusiksi ja hytti on saanut komean maalipinnan. Yhdessä moton kanssa se on yhtä hyvä työpari kuin isä ja poika konsanaan.

33-vuotias Sisu odottaa pääsyä metsätöihin Autot ja metsä yhdistävät isän ja pojan vapaa-ajan. Teksti ja kuvat: HANNELE KENTTÄ

S

e, että vuosimallia -86 oleva Sisu tuli Kesosen perheeseen viime keväänä, on seurausta jo aiemmin tehdyistä hankinnoista. – Meillä kun on tuo metsäkone. Ensin ajateltiin, että siirretään se traktorin lavetilla, mutta moton kuljettaminen autolla tuntui turvallisemmalta, isä Rauno Kesonen selvittää. Pitkän harkinnan ja vertailujen jälkeen löytyi sopivan hintainen ja hyvämoottorinen auto. Sellainen, jota saa itse laittaa pikkuhiljaa, koska juuri se laittaminen on se yhteinen kiinnostuksen kohde metsätyön ja ammattiautoilun lisäksi. Sisu SM 320 onkin jo melko pitkälle kunnostettu. – Hankimme sen Sievistä tänä keväänä. Onhan siihen jo tuhansia euroja mennyt, kun on tehty muun muassa hytin maalaus

36 • RASKASSARJA

pohjatöineen, on uusittu teräspalkkeja lavaosaan ja kunnostettu jarrut, poika Ari Kesonen luettelee. Rapean kolmenkymmenen vuoden ikään ehtinyt Sisu odottaa vielä hytin sisustan kunnostamista, lisärautoja lavan ritilään ja liukuesteitä, mutta aivan ajettavassa kunnossa se toki on jo nyt. Sisu kelpaa vuoden 2000 motolle hyvin työpariksi, ja syksyllä sitä on käytetty siirtoihin omalla metsäpalstalla. – Omien metsien hoitoon ja itselle puiden hankkimiseen nämä on tarkoitettu, Rauno Kesonen sanoo. Eläkkeellä, vaikka ei toimettomana oleva vanhempi Kesonen tunnustaa metsätyön ja koneiden vievän mennessään niin, että puuhommissa vierähtää helposti aika aamuhämärästä iltapimeään. Silloin kun nuorempi

Pienestä pitäen sitä on kiinnostanut kaikki, mistä ääni tulee”, äiti todistaa.

Kesonen on vapaalla, isä ja poika harrastavat yhdessä sekä koneiden parissa että metsässä. – Kyllä meillä aika hyvin kuluu yhdessä. Tuleehan sitä joskus tinkaa tietenkin, muttei mitään vakavampaa, miehet myhäilevät yhteisymmärryksessä. Ymmärrystä löytyy lisäksi kotijoukoista. Ria Kesonen on elänyt mukana autoilun maailmassa alusta saakka ja tottunut siihen, että rekkaa noin 40 vuotta ajanutta miestä sai odottaa viikon, joskus pitempäänkin, varsinkin silloin kun ajot veivät Suomea kauemmas, esimerkiksi Venäjälle ja muualle itään. Arin ollessa pieni koko perhe lähti usein yh-


ENTISÖINTI KUVA KESOSTEN KOTIALBUMI

Sisu Karhu vuosimallia -80 odottelee jo tontilla, koska on sen vuoro päästä kunnostettavaksi.

Tässä kunnossa oli lava ostaessa. Nyt se kiiltää kuin uusi.

dessä isän viikonloppukeikoille. – Siinä se istua tapitti meidän keskellä Karigasniemeenkin asti eikä suostunut nukkumaan ennen kuin isäkin pani maata. Pienestä pitäen sitä on kiinnostanut kaikki, mistä ääni tulee, äiti todistaa.

suustuotteita niin kauas kuin Ruottia riittää, Tukholmaan ja aina Helsingborgiin ja Malmöhön saakka. Työpaikka on hyvä ja työkaverit mukavia. Viihdyn tosi hyvin. Rekkaa kuljettaessa näkee paljon ja meitä saattaa olla samoilla linjoilla kymme-

Ari Kesonenkin on ehtinyt tehdä jo parikymmentä vuotta autoalan hommia, ajanut muun muassa rikasterekkaa kaivokselta ja Kaukokiitoa. Nykyisen työnantajan Herajärven kuljetuksen leivissä hän on ollut noin kaksi vuotta. – Ajan suomalaisia teolli-

nenkin saman firman kuskia, joiden kanssa voimme jutella ryhmäpuhelulla. Silloin kun puhelin on vaiti, autossa soi musiikki. Mieluisimpia genrejä ovat bluesrokki, rockabilly ja country, kuinkas muuten. – Energiakappale on Rhett Akinsin ”Driving my life away”. Sen kun laittaa soimaan, tulee heti hyvä olo. Ja kun viikon työkeikan jälkeen tulee kotiin, löytyy vastapainoa metsästä. – En ole katunut päivääkään, että nämä koneet on tullut hankittua. Tosi paljon antaa se, että saa metsässä rauhassa ryskätä, tuumaa Ari Kesonen ja isä Rauno komppaa. Seuraavia kunnostusprojekteja ovat tontilla jo lepäävä Sisu Karhu vuosimallia -80 ja Lada Niva, mutta mielessä siintää jo lisää hankintoja. – Kaivinkone voisi olla seuraava, Ari unelmoi, koska pitäähän ne metsät aina välillä ojittaakin. ■


MOOTTORIURHEILU

Ikävä yllätys ennen viimeistä kisaviikonloppua Paimiolainen Erik Forsström ajoi koko kauden IsoBritannian kuorma-autojen BTRC-sarjan 2-luokassa. Tulosta ei kuitenkaan syntynyt aivan siihen malliin kuin Forsström oli toivonut. Teksti JARI MALM, kuvat JONATHAN REEVES

P

arin ensimmäisen kisaviikonlopun jälkeen Forsström sanoi, että mestaruus on hänen ainoa tavoitteensa. Se on mahdollista, jos auto vain toimii. Kaikki ei kuitenkaan mennyt toivotulla tavalla. – Tuli ainakin kuusi keskeytystä. Muun muassa turbo ja vaihteensiirtäjä hajosivat. Pari kertaa matka katkesi kolarin takia. Esimerkiksi Nürburgringin radalla toinen auto kääntyi edessäni poikittain ja rysäytin kylkeen, Forsström kiteytti. – Toiseksi viimeisenä kisaviikonloppuna Pembreyssä Sisun kone hajosi täydellisesti ja viimeisiin kisoihin vaihdettiin hieman heikkotehoisempi kone John Powellin autosta. – Jos halutaan jossitella, ilman tekniikkamurheita olisin hyvinkin voinut olla sarjan kakkonen. Tällä autolla pääsi niin lujaa, että olin kärkiporukoiden vauhdissa tämän tästä. – Sarjan voittajalle Luke Garettille en olisi kuitenkaan pärjännyt, sillä hän oli täysin ylivoimainen, Forsström arvioi.

38 • RASKASSARJA

Kauden aikana 68-vuotias Forsström ajoi osakilpailuvoittoon kerran. Se tapahtui Brands Hatchin radalla kauden alussa. Sen jälkeen lähdöistä kertyi parhaimmillaan pari kakkossijaa ja muutama kolmossija. Kauden päätöskisat ajettiin marraskuun alussa Brands Hatchin radalla. Powellin autosta lainattu kone kesti Forsströmin käsittelyssä kaikki neljä lähtöä. Se kuitenkin näkyi, että pellin alla oli 200–300 hevosvoimaa vähemmän. Vauhti riitti parissa lähdössä sijalle seitsemän, mutta ei sen parempaan. Kauden kokonaispisteissä Forsström sijoittui kuudenneksi. Hänen luokassaan ajoi 16 kuljettajaa. Kauden aikana BTRC-sarjassa (British Truck Racing Championship) oli kaikkiaan 32 lähtöä. Forsström oli moottoririkon takia poissa vain yhdestä, joten kokemusta brittien kanssa kisaamisesta kertyi runsaasti. – Moottorin hajoamisen jälkeen oli erittäin ikävät tunnelmat, mutta kokonaisuutena tä-

Erik Forsströmin ajama Sisu SM 340 on nopea auto. Tekniikkamurheet veivät kuitenkin haaveet mitalisijoista.

Jos halutaan jossitella, ilman tekniikkamurheita olisin hyvinkin voinut olla sarjan kakkonen. Tällä autolla pääsi niin lujaa, että olin kärkiporukoiden vauhdissa tämän tästä”, Erik Forsström toteaa.

mä kausi on ollut hieno kokemus. Ajaminen on ollut todella kivaa niillä kerroilla, kun kaikki toimi moitteettomasti. – Hienointa on ollut ajaa Brands Hatchin radalla. Se on vaihteleva rata, kun siinä on ylä- ja alamäkiä. Doningtonin ja Thruxtonin radoista en erityisemmin pitänyt, sillä mielestäni ne ovat liian nopeita ratoja kuorma-autoille. Osallistumisestaan vuoden 2020 brittisarjaan Forsström sanoo, että siitä hän ei ole vielä tehnyt päätöstä. – Kaikki sanovat, että pitäisi ilman muuta osallistua, mutta itse en ole varma. Päätökseen liittyy myös rahakysymys, sillä matkustamisineen tämä on melko kallis harrastus. Ehkä veri alkaa vetää radoille taas sitten, kun kevätaurinko alkaa paistaa. ■


MOOTTORIURHEILU

Mika Mäkinen testasi uutta kilpuriaan

– Ajoin kolmessa ensimmäisessä startissa ratavarikolle, kun automme ei toiminut. Niitä lähtöjä oli ihan turha jatkaa ja pääsimme aikaisemmin tutkimaan, mistä viat johtuivat, Mäkinen kertoo.

Buggyra Freightliner toimi Kemorassa muttei Isossa Britanniassa.

T

oissa vuoden Britannian avoimen ratakuorma-autojen BTRC (British Truck Racing Championship) -sarjan Divisioona 2 -luokan mestari Mika Mäkinen palasi kauden viimeisen viikonlopun ajaksi tuttuun ratasarjaan. Mäkinen kilpaili sarjan päätösviikonloppuna Brands Hatchissä ratakuorma-autojen Divisioona 1 -luokkaan rakennetulla Buggyra Freightliner -kilpa-autolla. Mäkinen hankki Freightliner kilpakuorma-autonsa Englannista, johon Suomessa rakennettiin Cumminsin 11-litrainen kilpamoottori sekä moottorin ohjainyksikkö. – Moottorin rakensi Kauko Koivisto, joka on rakentanut kaikki kilpamoottorini. Moottorissa on muun muassa sähkösuuttimet ja vastaavaa ei olla aikaisemmin itse tehty. Moottorin ohjainyksikköä kehitti Koiviston ohella Ville Harju, kokenut ajaja kertoo. Mäkinen testasi uutta autoaan yhteensä neljän päivän ajan Suomessa. Kemoran syksyi-

sellä moottoriradalla Vetelissä testikierroksia kertyi reilut 150. Auto toimi hyvin. – Ratakuorma-autojen Divisioona 1:een pitää järjestäjän mukaan mennä, vaikka sääntöjen puitteissa ei pitäisi. Mutta en jaksa asiaa murehtia. On hyvä, että voimme heti mitata uuden automme suorituskykyä sarjan parhaita ja nopeimpia autoja vastaan.

– Saimme suurimman ongelmamme ratkaistua viikonlopun viimeiseen starttiin, mutta sitten rankkasateessa ohjaamon ikkunat höyrystyivät umpeen ja en nähnyt siinä kaatosateessa kunnolla ulos. Automme oli viimeisessä startissa ihan ok, mutta minkäs teet, kun et näe eteesi, Mäkinen huokaili kilpailun jälkeen.

Kilpailumatka oli työntäyteinen. Mäkinen keskeytti viikonlopun kolme ensimmäistä starttia ja ajoi viimeisessä startissa maaliin sijalla 13. – Isoin murheemme oli se, että auton vaihteiston hydrauliikka sekä automme ohjainyksikkö jostain syystä estivät vaihteistoa vaihtamasta 7-vaihteelta 8-vaihteelle. Auto sammui, kierrosluvun rajoittaja meni päälle, kun polttoaineensyöttö katkesi, mutta vaihde ei vaihtunut. Viikonlopun viimeiseen starttiin Mäkisen tiimi vaihtoi moottoriin suuttimet ja ohjelmoi ohjainyksikön uudelleen. Toimenpiteiden jälkeen auto toimi kohtuullisen hyvin.

Buggyra Freightliner -kilpa-auto jää talveksi Englantiin. – Tarvitsemme lisää uusia osia ja paljon testiä. Talvella Suomessa testausta on mahdotonta toteuttaa. Tavoitteemme on rakentaa autoamme kuntoon talven aikana Englannissa ja osallistua sillä ensi kauden Britannian avoimen ratakuorma-autosarjan avausosakilpailuun, joka ajetaan maalis-huhtikuussa Brands Hatchissä. Uskon, että saamme rakennettua autostamme hyvän kilpurin. Se nähtiin jo täällä, että potentiaalia siitä kyllä löytyy, Mäkinen sanoo. ■

RASKASSARJA • 39


KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT www.osaratas.fi

KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

E8

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

40 • RASKASSARJA

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29


PAKINA KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

Kompastui pöksyihinsä

K

averini Jakke lähti oppivelvollisuuden jälkeen suoraan merille, kuten 1970-luvulla oli tapana, laivanpääl, kuten Jakke sanoo. Antaa hänen kertoa, rikos on vanhentunut: ”Armeijan jälkeen menin autolautta Kapellalle. Tultiin Kapellskäristä illalla Naantaliin. Olin autokannella ohjaamassa ulosajoa. Meitä oli siinä kolme heppua. Suomalainen kuski tuli juttelemaan pahassa kunnossa. – Olisiko kenelläkään korttia, en uskalla ajaa tulliin ja satamasta ulos poliisien ohi. Maksan täyden korvauksen ja tarjoan safkat. Silmäilin kaveria. Saisin hänet pitämään lupauksensa. – Minä ajan, sanoin. Minulla oli alkamassa vapaaviikko. Sovin heppujen kanssa, että hyppään rattiin ja häivyn sitä myötä hissunkissun etuajassa. Menin tullissa kesäapulaisen jonoon, koska vakituiset tunsivat naamani. Homma hoitui suitsait. Kaveri toi siskonsa muuttokuormaa Suomeen. Ericssonin puhelintehtaassa hihnalla työskennellyt sisko oli rakastunut suomalaiseen kesäpoikaan, joka valmistui vuotta myöhemmin insinööriksi ja oli saanut työpaikan Porvoon jalostamolta. Sisko muutti kotirouvaksi Porvooseen. Ajoimme kauniissa kesäillassa. Kaveri otti vieressä huikkaa ja alkoi toipua krapulastaan, kun oli Piikkiössä ensin pysähdytty heittämään laattaa. Matka tyssäsi ykköstiellä Saloon. Oltiin pitkän jonon hännillä. Poliisi puhallutti perjantai-illan kuskeja. – Jos sinulla on ajokortti, nyt voit lainata sitä minulle, sanoin. Kaveri oli huuli pyöreänä. Oli se minua ehkä vähän vanhempi, mutta lähes samankokoinen, ruipelompi. Muistanko oikein, että sen ajan ajokortissa olisi ollut pituuskin mainittu? Tukka hänellä oli vähän erilainen, mutta sille ei mahtanut mitään, oikeastaan se oli vain lyhyempi. Hänellä oli

luiseva naama, niin kuin minullakin. Käskin hänen mennä ulos ja olla olevinaan kusella tai vetämään sauhut, kun itse nytkyttelin kohti puhalluspaikkaa. – Mitä on kyydissä? konstaapeli kysyi, kun pääsin kohdalle. – Velipojan ja sen muijan muuttokuorma Ruotsista, sanoin. – Velipoika on tuolla tienposkessa sauhuilla. Muija tulee pyhänä perässä, ei kestä meidän rasvaisia juttuja. – Tänä iltana tulleet Turun satamaan? – Naantaliin, juu. – Paperit on siellä myllätty, konstaapeli sanoi ja vilkaisi kelloaan. – Puhallapas tuohon pilliin raitista meri-ilmaa. Taisi olla vuoro päättymässä, koska ajokorttia ja auton papereita kiireinen konsta ei kysynyt. Palautin ajokortin kuskille, kun polkaistiin liikkeelle. – Isäukko on kuorma-autonkuljettaja. Ajoin kuormuria jo kymmenenvuotiaana, sanoin. Kaveri kysyi, miksei minulla ollut korttia. – Olen ollut 16-vuotiaasta koko ajan laivanpäällä. Harvemmin siellä järjestetään autokouluja. Lomilla on muut vipinät. Poikkesimme Hiidenvedellä safkalle. Kaveri oli temponut juomaa reippaasti. Hän heitti ilmaveivit päistikkaa asvalttiin, kun avasi kuormurin oven ja yritti ulos. Naama oli auki, housut kintuissa. Hän oli unohtanut laittaa housut kiinni, kun oli pysähdytty matkalla pissatauolle. Kompastui pöksyihinsä, kun ne valahtivat alas. Mikä hienointa, kahvipaikan parkissa oli poliisiauto. En toivonut ylimääräistä huomiota heiltä. Työnsin kaverin persuksista takaisin kuormuriin. Kaivoin hänen neuvojensa mukaan kuskin penkin alta trasselia, että sai pyyhkiä verisen naamansa. Pöperöt jäivät syömättä.” Aku Aittokallio


Genuine Quality. Durable Trust.

All you need 

Your brand for One-Stop-Shopping. www.dt-spareparts.com


KEVYTSARJA

Kylän suurin kypärä kadoksissa VPK:n päällikkö heräsi kotonaan yöllä hälytykseen. Kylän ainut baari roihusi ilmiliekeissä ja mies puki nopeasti vaatteita ylleen. – Vaimo, missä on kypäräni? – Pikku-Pekan sängyn alla. Kun otat sen, älä läikytä! Helsingin ja Turun välille suunnitellaan tunnin junaa, joka ei pysähtyisi kaikilla nykyisillä asemilla, vaan ajaisi niiden ohi. Salolaiset pelkäävätkin, että hanketta tulee vetämään ministeri Ohisalo. Kaksi 90-vuotiasta papparaista istui vanhainkodin pihalla ja katseli, kun nuori ja uhkea hoitajatar käveli ohi. – Vielä sinulla seisoo? toinen rohkaistui kysymään. – Kyllä vain ja pystyn rakastelemaankin kaksi kertaa. – Oho, meidän iässämme se on aikamoinen saavutus. Kummasta kerrasta pidät enemmän? – Kesällä on mukavampaa. Minkä takia Hilmaa kutsutaan Närpiön Vanhaksi Kasitieksi? – Kummassakaan ei ole kurveja. Aurinko paistoi ja ajopäivä oli mitä kaunein. Yhtäkkiä henkilöauto rysähti kuorma-auton kylkeen kolmion takaa. Kuljettaja painoi ikkunan auki ja huusi henkilöautoa ajaneelle. – Mikä teitä vaivaa, oletteko sokea? – En tietenkään, minähän osuin teihin, autoilija vastasi. Ystävykset Leena ja Liisa pyöräilivät ravintolaan, joka sijaitsee vilkkaan tien varrella. Leena huomasi baaritiskillä Reka Virtasen, johon oli nuorempana ihastunut. Nainen väläytti kauneimman hymynsä Rekalle, joka tulikin juttusille. Pari tanssi, jutteli ja häipyi yöhön. Seuraavana aamuna Liisa soitti Leenalle. – Miten kävi, jäitkö eilen Rekan alle? Golfkentän hoitajat juttelivat keskenään. – Kuulitko, Perttunen on alkanut jälleen pelaamaan golfia viiden vuoden tauon jälkeen? – Nytkö hän vasta löysi pallonsa? Oulun yliopistossa on keksitty kaivuri, jota voi ohjata kaukosäätimellä. – Huomasimme, että tämä on ainut tapa saada nuoriso alan

töihin. Nyt he voivat maata kotona sohvallaan kännykkä kädessä ja tehdä sillä kaivuutyöt. Kuuntelepa Javanainen, lehdessä lukee, että Pirkanmaalle on avattu uusi terminaali. 4 000 neliömetrin suuruisesta terminaalista käsin hoidetaan Express-lähetysten nouto- ja jakelutoiminnot. – Jaa, meillä Turussa käytetään jakelussa autoja. Mikä on hankalinta uusissa lumenaurauksen urakoissa? – Luomisen tuska. Itsestään kulkevia kuorma-autoja on kehitetty. Merikontteja ei tarvitse kehittää. Niissä on jo 40 jalkaa! Tiellä kolkutteli kummallisen näköinen punainen mopoauto. Se oli pyöreä muodoltaan, kuin omena. Esson baarissa ihmeteltiin asiaa. Väkäräisellä oli selitys asialle. – Vähänkyrön pojalla on ollut ilmavaivoja. Yksin asuva Ukko-Peltola heräsi yöllä kolinaan. Hän sytytti yöpöytänsä lampun ja karjaisi. – Kuka siellä on? – Murtovaras, kuului vastaus olohuoneesta. – Mitä etsit? – Rahaa. Ukko-Peltola tuhahti ja sammutti valon: – Herätä, jos löydät. Mitä yhteistä on parturin ja taksin asiakkailla? – Kumpikaan ei aja itse. Virtanen ajoi pihalleen vanhalla pakettiautolla, joka kolisi pahaenteisesti. Naapuri tuli uteliaana katsomaan kulkupeliä. – Hankimme sisarusten kanssa isämme perikunnan rahoilla pakettiauton, Virtanen kertoi. – Kuka sitä on saanut pitää eniten? – Autokorjaamo.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43


RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE

WhatsApp-ryhmistä tietoa teiden kunnossapidosta Destia tarjoaa ajankohtaista informaatiota teiden kunnossapidosta autoilijoille WhatsApp-ryhmiensä kautta. Niihin voi kuka tahansa liittyä ilmaiseksi. Tietoa välitetään yrityksen uusista alkavista maanteiden hoitourakoista. Liittyminen tapahtuu seuraavasti: 1. Tallenna puhelimesi yhteystietoihin alla olevasta listasta haluamasi urakan puhelinnumero ja nimi.

Vesipumput Öljypumput Hihnankiristäjät ja rullat

RASKASSARJA Liinat ja verkot

2. Lähetä numeroon WhatsAppilla viesti: ”Tilaan kunnossapitoinfon”. Alueurakka ............. Puhelinnumero Destia Espoo .......... 040 191 6121 Destia Iisalmi ........... 040 359 3292 Destia Ivalo .............. 040 167 7266 Destia Kitee ............. 040 162 8204 Destia Kokkola ....... 040 486 5157 Destia Kuhmo ......... 040 190 5134 Destia Mikkeli ......... 040 190 7181 Destia Pori .............. 040 485 4050 Destia Raisio ........... 040 626 7340 Destia Seinäjoki ..... 040 626 5550 Yhteystietosi eivätkä lähettämäsi viestit näy muille ryhmän jäsenille, eikä Destia luovuta niitä eteenpäin. Voit poistua vastaanottajalistalta lähettämällä sinne viestin.

RASKASSARJA Vaijerit

Kattava valikoima tiivisteitä raskaan kaluston moottoreille.

44 • RASKASSARJA

Liikennetilanne-palvelusta mobiilisovellus Sovellus perustuu Traffic Management Finlandin julkaisemaan avoimeen dataan muun muassa tieliikenteen häiriöistä, ajokelistä ja ennusteesta, liikenteen sujuvuudesta ja ruuhkista, painorajoituksista ja jääteistä. Keskeistä sovelluksen sisältöä ovat myös maanteiden varrelta kerättävät kuvat kelikameroista sekä mahdollisuus jättää palautetta liikenneväylien kunnosta ja tehdä ilmoituksia liikenteen sujuvuudesta. Rautatieliikenteen osalta sovelluksessa on saatavilla asemakohtaisia henkilöliikenteen aikataulu- ja täsmällisyystietoja. Meriliikenteen tiedot sisältävät varoitukset vesillä liikkujille sekä satamassa olevien ja seuraavaksi saapuvien alusten tiedot kaikista Suomen satamista. – Meillä on iso määrä reaaliaikaista dataa liikennetilanteesta, jonka haluamme nyt tuoda helppokäyttöisenä palveluna liikkujille. Sovellus tarjoaa liikenteen tilannekuvaa ja se on hyvä esimerkki siitä, minkälaisia loppukäyttäjäpalveluita avointa dataa hyödyntäen voidaan tuottaa. Tavoitteenamme on sujuvoittaa ihmisten ja tavaroiden liikkumista, Traffic Management Finlandin ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala kertoo. – Käymme aktiivista vuoropuhelua liikenteen ekosysteemissä toimivien kumppanien kanssa tiedon avaamisesta, hyödyntämisestä ja jakelusta, jotta markkinoille syntyy uusia liikkumista sujuvoittavia palveluja. Liikennetilanne-sovelluksen voi ladata ilmaiseksi Play Storesta tai App Storesta. Liikennetilanne-palvelu löytyy verkosta osoitteesta https://liikennetilanne.tmfg.fi.


TAUKOPAIKKA KUVA MARKO KONTTINEN

Tiedätkö? 1. Mitkä värit löytyvät Bulgarian lipusta? 2. Missä maassa järjestetään jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2020? 3. Mihin mereen laskee maailman pisin joki Niili? 4. Mikä on satamassa työskentelevän ahtaajan tehtävä? 5. Missä kaupungissa sijaitsee maailman korkein rakennus? 6. Minä vuonna tractor pulling saapui Suomeen? 7. Mikä televisiokanava esitti sarjaa nimeltä Uusi päivä? 8. Minä vuonna Kimi Räikkönen voitti Formula1:n maailmanmestaruuden? 9. Mikä on Suomen yleisin puulaji? 10. Minä vuonna Suomi liittyi Euroopan unioniin? Oikeat vastaukset sivulla 46.

Power Truck -missin arki on täynnä toimintaa Tukholmasta kotoisin oleva, nykyisin Oulussa asuva Melisa Parkki valittiin Raskassarja-lehden marraskuun suosikkitytöksi. Miss Power Truck -kilpailuun osallistuneesta Melisasta valinta suosikiksi tuntui alkuun unelta, eikä hän pystynyt heti sisäistämään voittoaan. Kilpailu oli hänen mielestään hieno kokemus. Melisan arki on vauhdikasta ja tekemistä riittää joka päivälle. Päivät kuluvat parturikampaajan ja kauneudenhoitoalan töitä tehdessä. Vapaa-ajalla hänen harrastuksiinsa kuuluu muun muassa ratsastus ja tuning-autot. Hän kertoo myös luonnon ja eläinten olevan lähellä sydäntä.

Melissan harrastaa muun muassa tuningautoja ja ratsastusta.

Kysymykset ja teksti: ALEKSI MANSIKKAMÄKI

1.

2.

  

    

 

   JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.

  

 

  

  

Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

 

 

 

JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45


RASKAAN KALUSTON VARAOSAT JA HUOLTO - Ammattitaitoisesti llä huollot Keskittämästot meille, o saman katon alta ja varaosa lvää rahaa! t se säästä

• • • • • • •

A-jarrukorjaamo Jarrusovitukset Katsastuskorjaukset Alustakorjaukset Huollot Sähkötyöt Lisävarusteasennukset

• Kylmäkoneiden huollot, myynti ja asennukset • Tietokonepohjainen optinen akselien suuntaus, jolla säästät sekä polttoainetta että renkaita • Varaosat kaikkiin auto- ja perävaunumerkkeihin

Varaosat: 0207 119 888 Korjaamo: 0207 119 877 Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Tervetuloa! MYYMÄLÄ

KORJAAMO

Ark. 7.30 - 17 La 9 - 14

Ark. 7.30 - 16

www.varaosalinna.fi Varaosalinna Oy I Pohjolantie 10-12 I 61800 Kauhajoki

926 OSARATAS KEMI OY E8

Kemi-Tornion lentoasema

Korjaamontie 2

Vuoden raskassarjalainen

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin

Lotta Palola luovutti Vuoden raskassarjalainen -tunnustuksen Marko Ollikaiselle marraskuussa. Närhi Oy:n hankintapäällikkönä työskentelevä Ollikainen on onnistunut laajentamaan liikkeiden varaosatarjontaa runsaasti viime vuosina.

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

TUKIKOHTA

MERI-LAPPIIN

E75 LIITTYMÄ 39

PAATTIO E4

Iso aidattu piha, gsm-portti, asuin-/toimistotiloja tarpeen mukaan. Moottoritien välittömässä läheisyydessä. 926

KEMI Korjaamontie 2

46 • RASKASSARJA

Lisätietoja: 0400 692707 / Hannu 040 8651214 / Matti

Valkoinen, vihreä ja punainen Sveitsissä Välimereen Hoitaa laivojen lastaaminen ja purkaminen Dubaissa 1985 Yle TV2 2007 Mänty 1995

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1         

        

        

        

        

SUDOKU 2         

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        


Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

KUOPIO Närhi Oy Kuopio

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAHTI Originator Oy

IISALMI Iisalmen Rekkapiste Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

JOENSUU Närhi Oy Joensuu Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

PORI Porin Auto-Sale Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOTKA Tarvike-Ahola Oy Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Tornio Kemi

OULU Pekant Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Rovaniemi

Oulu

Eteläväylä 18 p. 010 419 8950

Iisalmi

Paljetie 1 p. 016 345 252

TORNIO Osa-Ratas Oy

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

VANTAA Raskasvaraosa Oy Jännekuja 6 p. 029 340 0400

Kuopio Kauhajoki

Jyväskylä

Ikaalinen Pori Lappeenranta Kouvola Forssa Kotka Hyvinkää Lieto Vantaa Lahti

Joensuu

Profile for Raskassarja

Raskassarja 5/2019  

Suomen ensimmäinen 5-akselinen puoliperävaunu lähti bitumin ajoon. Sekajätekuljetukset syynissä. Vahinkojen korvaussummat kolminkertaistuiva...

Raskassarja 5/2019  

Suomen ensimmäinen 5-akselinen puoliperävaunu lähti bitumin ajoon. Sekajätekuljetukset syynissä. Vahinkojen korvaussummat kolminkertaistuiva...