Raskassarja 1/2020

TAKUU SÄILYY KIERRÄTETYLLÄ HIUKKASSUODATTIMELLA 1/2020 helmikuu

MAAILMAN TOINEN HYBRIDIPUMI AJAA SUOMESSA SADATTUHANNET AUTOILIJAT HAKEVAT KORVAUKSIA

LETKA-AJOKOE ONNISTUI

AMMATTIPÄTEVYYS JÄI MONELTA UUSIMATTA

Genuine Quality.

Durable Trust.

Bumper to bumper

One range for all applications. www.dt-spareparts.com

ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555

11

Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

Suomalais-japanilainen robottibussi voitti maailmalla muotoilupalkinnon KUVA JUSTUS HIRVI / GACHA

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Alhonkatu 2 15610 Lahti SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku PAINOPAIKKA Forssa Print

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Oulussa testattiin puoliautomaattista letka-ajoa

4

Autoilijat vaativat korvauksia kuormaautovalmistajilta

12

Raskaan liikenteen kuolemia yhä liikaa

18

APS Germany on kehittänyt varaosia alkuperäisiä paremmiksi

22

Liettuassa kuljettajia huijataan suurilla palkkalupauksilla

30

Pohjolan Liikenne haastoi asiakkaansa vegaaneiksi

38

Lisää halpatyövoimaa idästä

L

iettuan rahtarien ammattiyhdistysliikkeen pomon, Audrius Cuzanauskasin työmaa on kuin tylsällä kirveellä töitä tekevällä metsurilla. Savottaa riittää, vaikka rehkisi kuinka. Cuzanauskas on nimittäin yrittänyt parhaansa mukaan parantaa kuljettajien ankaria työoloja ja kehnoa palkkausta, mutta heikotkin tienestit kelpaavat itärajan takaa työn perässä muuttaville.

Tilanne on pahenemassa entisestään. Liettualaiset yritykset saivat luvan työllistää vielä satatuhatta liikkuvaa työntekijää lisää. Osa heistä saattaa ajaa myös Suomen teillä. Aiheesta lisää toimittaja Gil Skorwidin raportissa sivulla 30.

Tulliylitarkastaja Jarkko Fagerström toivookin Suomelta kovempia otteita laittoman kabotaasin torjunnassa, samaan tapaan kuin Norjassa on tehty. Kysyin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalta, joko vihdoin Suomen olisi aika tehdä asialle jotain eikä vain sallia esimerkiksi liettualaisyritysten kuljettajien hyväksikäyttö maamme rajojen sisällä.

Harakka vastasi. Hänestä rangaistuksia ja valvonnan tehostamista voitaisiin hyvinkin arvioida, kun EU:n liikkuvuuspaketti I saatetaan Suomessa voimaan.

Sari Järvinen, päätoimittaja

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %.

1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

Seuraava Raskassarja-lehti ilmestyy 9.4.2020.

Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 12.3.2020.

TAKUU SÄILYY KIERRÄTETYLLÄ HIUKKASSUODATTIMELLA 1/2020 helmikuu

MAAILMAN TOINEN HYBRIDIPUMI AJAA SUOMESSA SADATTUHANNET AUTOILIJAT HAKEVAT KORVAUKSIA

LETKA-AJOKOE ONNISTUI

AMMATTIPÄTEVYYS JÄI MONELTA UUSIMATTA

KANNEN KUVA: SARI JÄRVINEN

UUTISET

Oulussa hyviä kokemuksia letka-ajosta Oulun yliopiston mukaan raskaan liikenteen letka-ajo soveltuu Suomen teille, mutta on parhaimmillaan moottoritiellä.

Testiajoissa kokeiltiin myös taajamia ja talviolosuhteita.

Teksti HANNELE KENTTÄ, kuva OULUN YLIOPISTO

R

askaan liikenteen semiautomaattinen letka-ajo kehittyy sitä mukaa kun, kun autoteollisuus ja infrastruktuuri tarjoavat koko ajan enemmän sitä tukevaa teknologiaa. Lisäksi viranomaiset edistävät kehitystä omilla päätöksillään. Hyödyt, kuten polttoaineen säästö ja suuremmat tavaravirrat, ovat nähtävissä.

Parhaiten semiautomaattinen letka-ajo sopii moottoriteille, mutta sen lisäksi se soveltuu koko Suomen teille.

lä. Maantiellä ja taajamissa ajo edellytti kuljettajilta enemmän osallistumista, esiselvityshankkeen tutkija Veikko Pekkala Oulun yliopistosta sanoo.

Pienemmät kiertoliittymät aiheuttavat letkan koossapysymiseen haasteita, mutta halkaisijaltaan tarpeeksi suuressa ympyrässä letka-ajo sujuu yllättävänkin letkeästi.

Liikennevalot ovat toinen epäjatkumokohta, joita voitaisiin muuttaa niin, että valot tunnistaisivat rekkaletkan, eivätkä katkaisisi sitä keskeltä.

”

Tähän tulokseen tultiin Oulun yliopiston vetämässä, vuoden kestävässä esiselvityksessä, jossa ovat olleet mukana Oyj Ahola Transport Abp, Oy Attracs Ab ja Scania CV AB. Myös Liikenne- ja viestintävirasto Traficom oli mukana johtoryhmässä. Tietoa kerättiin tietojärjestelmillä, havainnoimalla, haastatteluin ja pienimuotoisin kirjallisuusselvityksin. Esiselvityksen aikana kolmella puoliperävaunuyhdistelmällä ajettiin semiautomaattista letka-ajoa normaalikuljetusten lisäksi erillisillä testiajoilla.

Testiajoissa autoja ajoivat ammattikuljettajat, joiden vieressä istui lisäksi havainnoitsija.

Testiajot tehtiin erilaisilla moottoriteillä, maanteillä ja taajama-alueilla sekä talvi- että kesäolosuhteissa niin Etelä-Suomessa kuin Oulusta pohjoiseen aina Muoniossa asti. Tavoitteena oli selvittää letka-ajon edellytyksiä, mahdollisuuksia ja hyötyjä.

– Tuloksena voidaan sanoa, että semiautomaattinen letka-ajo soveltuu nykytekniikalla Suomen tiestöön, mutta on parhaimmillaan moottoritiellä, jossa tie on talvellakin lähes kesäkuntoinen. Hyödyt olivat parhaimmillaan koko letkan ajonopeuden ollessa mahdollisimman tasainen, mikä myös toteutuu parhaiten juuri moottoritiel-

4 • RASKASSARJA

Polttoaineen säästö vaihteli huomattavasti riippuen kuormaauton paikasta letkassa, mutta myös ensimmäisen ajoneuvon kuljettajan ajotyylistä.

Pohjoisen talvi toi testiajoihin haasteita. Testiajojen aikaan maaliskuussa Muonion älytiellä jäässä olevat tierakenteet olivat niin kantavia, ettei mittaustuloksiin saatu merkittäviä eroja. Talviolosuhteissa kunnon räntäsade haittasi lämmittämättömiä sensoreita (kamerat ja tutkat).

Polttoaineen säästö oli yksi odotetuista hyödyistä. Säästö vaihteli huomattavasti riippuen kuorma-auton paikasta letkassa, mutta myös ensimmäisen ajoneuvon kuljettajan ajotyylistä. Myös kuljettajien suhtautumista kartoitettiin.

– Kuljettajat olivat pääasiassa positiivisia.

Ajo letkan sisällä koettiin yksin ajamista helpommaksi. Pitemmällä tähtäimellä tämä voi muuttaa kuljettajan toimenkuvaa niin, että ensimmäisen rekan ajajalla on suurin kompetenssi ja perässä ajaville riittää vähäisempikin kokemus.

Rekkaletkojen suunnittelun taustalla on ollut tavoite siitä, että teille mahtuu enemmän raskasta liikennettä ja näin ollen myös kuljetuksia. Testitilanteessa pidettiin kahden sekunnin välimatkaa. Seuraavaksi vehicle-to-vehicle -tekniikan (V2V) odotetaan mahdollistavan lyhyemmät välimatkat ja vieläkin paremman sopeutumisen muuhun liikenteeseen. Muulle liikenteelle tällainen tiivis rekkajono saattaisi muuten tuntuakin toivottomalta.

– V2V-teknologiaa hyödyntämällä järjestelmän on mahdollista haistaa, että joku haluaa väliin. Silloin rekkojen väliä pidennetään.

Toinen muulle liikenteelle tärkeä asia on jonkin tyyppisen indikaattorin, esimerkiksi varoitusvalon tai jonkin muun vastaavan käyttäminen, niin että liikenteessä liikkuja tietää kyseessä olevan kuorma-autoletkan.

Muun liikenteen lisäksi huomiota on kiinnitettävä myös teihin. Lisää tutkimuksia tarvittaisiin selvittämään, millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia useamman peräkkäisen ja lähekkäin ajavan yhdistelmän aiheuttamalla säännönmukaisella iskuliikkeellä on alemman palvelutason teiden rakenteisiin.

Vaikutusten minimoimiseksi yksi mahdolli-

UUTISET

Kuljettajaa avustavia järjestelmiä • V2V eli vehicle-to-vehicle • V2X eli vehicle-to-any (X tarkoittaa toista ajoneuvoa tai infraa) • ADAS eli adaptive driver assistance systems • ACC eli adaptive cruise control • CACC eli cooperative ACC • ODD eli operational design domain (esim. ruuhka-avustin suunniteltu toimimaan tietyllä nopeudella ja moottoritiellä)

Kolmen puoliperävaunuyhdistelmän muodostama semiautomaattinen rekkaletka Oulun kohdalla matkalla kohti Muoniota 29.3.2019.

suus olisi paikallisesti hajauttaa letka huonokuntoisten teiden ja siltojen lisäksi esimerkiksi pitkien tunneleiden, tietyömaiden tai onnettomuusalueiden kohdalla.

– Tulevaisuudessa tähän voisi hyödyntää toiseen ajoneuvoon tai infraan reagoivaa vehicle-to-any -teknologiaa (V2X). Tällöin infra antaa tiedon semiautomaattiselle rekkajonolle, että jonon on hajauduttava, kuitenkin niin että yhteys säilyy. 5G-teknologia on tässä myös yksi mahdollisuus.

Parhaimmillaan semiautomaattiset letkat toimisivat maiden rajat ylittävänä järjestelmänä, niin että letkoissa ajamisen halukkuuden voisi ilmoittaa järjestelmän kautta.

Koska ensimmäisellä rekalla letkassa on isompi rooli, tarvitaan luultavasti myös kompensaatiojärjestelmä, jonka kautta hyödyt jaetaan osallistujien kesken.

– Tämä edellyttää, että toisia yrityksiä ei nähtäisi kilpailijoina. Esimerkiksi kun tällainen letka saapuu määränpäähän, kaikkien osallistujien olisi hyvä nähdä saavutettu hyöty.

Semiautomaattisella letka-ajolla haetaan samoja hyötyjä kuin jättirekoilla eli sitä, että tielle mahtuu enemmän kuljetuksia samaan aikaan. Aika näyttää, mihin suuntaan poliittiset päätökset ohjaavat kehitystä Suomessa.

– Semiautomaattinen letka-ajo perustuu kuljettajaa avustaviin järjestelmiin, jotka kehittyvät ja lisääntyvät koko ajan. On esimerkiksi automaattinen hätäjarrutus, kaistallapitoavustin ja mukautuva vakionopeudensäädin. Vielä tarvitaan kuitenkin tutkimusta, ohjaus- ja valvontajärjestelmien sekä teknologian kehittämistä ja lopulta lainsäädäntöä.

Vasta niiden jälkeen voi lisääntyä yleisillä teillä laajemmin käytettävä automaattisempi letka-ajo, jossa useampi rekka ajaa peräkkäin niin, että ensimmäisen rekan kuski on se, joka vetää lyhyin välimatkoin takana seuraavia, toistaiseksi niin ikään miehitettyjä rekkoja.

Lisätietoa: Raskaan liikenteen letka-ajamisen hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen Suomessa, 2019. Loppuraportti, Oulun yliopisto, Rakenteet ja rakentamisteknologian tutkimusyksikkö. ■

RASKASSARJA • 5

Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HOLLOLA

Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4426 (työnjohto)

HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IISALMI

Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Rovaniemi

JOENSUU

Kemi

Joen Truck Center Oy Lentoasemantie 10 D p. 0400 959 052

KAUHAJOKI

Varaosalinna Oy

Oulu

Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Osaratas Kemi Oy

Iisalmi

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Joensuu

KOUVOLA

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

LAHTI

Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Kauhajoki Ikaalinen Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola

Joka neljäs rakentaja vaatii ylikuormia

L

ähes kolmannes kuljetusasiakkaista ei ole kiinnostunut ajo- ja lepoaikojen noudattamisesta kuljetuksissaan. Joka neljäs maarakennusasiakas on edellyttänyt kuljetusyritykseltä ylikuormia. Asia kävi ilmi SKAL:n Kuljetusbarometristä 1/2020, johon vastasi 745 kuljetusyrittäjää.

Kuljetusyritysten ennusteet tammi-huhtikuulle 2020 laskivat toista vuotta peräkkäin vuoden 2016 tasolle. Lähes puolet maa-aineskuljetuksia suorittavista ennustaa kuljetusmäärien laskua alkuvuonna 2020, ja 40 prosenttia kertoi kuljetusmäärien laskeneen syksyn aikana. Rakentaminen kuitenkin jatkui kasvukeskuksissa ja esimerkiksi

pääkaupunkiseudulla kysyntä kasvoi. Sen sijaan maakunnissa maa-aineskuljetusten kysyntä laski. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna käynnistettiin neljä prosenttia vähemmän rakennushankkeita kuin edellisvuonna.

Lähes 60 prosenttia tukki- ja kuitupuukuljetuksia ajavista kertoo kuljetusmäärien laskeneen.

63 prosenttia kertoo myös liikevaihdon laskeneen syksyn aikana. Loppuvuoden työtaistelut tulivat vaikeaan aikaan. Sellun maailmanmarkkinahinta on romahtanut muun muassa ylitarjonnasta johtuen.

– Lämmin keli on vaikeuttanut puunkorjuuta ja puukauppa on hiljentynyt, kertoo Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Kari Palojärvi. Luonnonvara-

keskuksen mukaan myös sahatavaran kotimainen kysyntä on laskenut.

Kaikkia kuljetuslajeja tarkasteltaessa kuljetusmäärät laskivat joka kolmannessa kuljetusyrityksessä loppuvuonna 2019. Lähes yhtä moni arvioi kuljetusmäärien laskevan kevään aikana. Joka kuudes kertoo kuljettaneensa aiempaa enemmän tavaraa syksyn aikana. Tilanne on sama myös ajosuoritteissa (km/kk).

Kuorma-autokanta Suomessa on pienentynyt 1 300 ajoneuvolla vuoden sisällä. Joka kymmenes kuljetusyritys on vähentämässä ajoneuvojaan. Samalla kuljetusyritysten työvoimapula on helpottunut. Raskaan liikenteen määrä teillämme on laske-

nut huhtikuusta 2019 alkaen.

Kuljetusbarometristä välittyy kuva, jonka mukaan kuljetusmarkkinat ovat laskusuhdanteessa.

Barometrikyselyn perusteella 44 prosenttia kuljetusasiakkaista vaatii kirjallisia todisteita siitä, että kuljetusyrityksen tilaajavastuuasiat ovat kunnossa. Noin neljännes asiakkaista edellyttää, että kuljetusyritys liittyy Luotettava Kumppani -ohjelmaan. Kommenteissa valtaosa kertoo, että kuljetusasiakasta kiinnostaa ennen kaikkea hinta.

Toisaalta asiakkaista esitetään myös myönteisiä, vastuullisuudesta kertovia kommentteja.

Kyselyn perusteella kunnista löytyy yksityisiä yrityksiä enemmän piittaamattomuutta kuljetusasiakkaan vastuista. ■

TUOTTEITA MYYVÄT RASKASSARJA-LIIKKEET KAUTTA MAAN www.raskassarja.fi

Kuumavesipesurilla puhdasta!

AKKULATURIT 12/24V ⊲ Jännite 230V ~ 50Hz ⊲ Soveltuu tavallisten lyijyakkujen sekä VRLA huoltovapaiden akkujen (geeli ja AGM) lataamiseen ⊲ Valittavissa hidas-/pikalataus ⊲ Suojausluokka IP20

CLEN RUNNER 1915

⊲ Latausjännite 12/24V ⊲ Latausvirta 15/20A ⊲ Soveltuu 10-400 Ah akuille J71106

Laajan mallistomme suosituin kuumavesipesuri.

Ammattilaisille suunnitellut harkitut yksityiskohdat täydentävät väkivahvan rivimäntäpumpun ominaisuuksia.

Ne takaavat pesurin luotettavuuden ja helppokäyttöisyyden vuosiksi eteenpäin myös jatkuvassa käytössä.

79 €

⊲ Latausjännite 12/24V ⊲ Latausvirta 16/25/40A (boost 250A) ⊲ Soveltuu 120-600 Ah akuille

Lisäksi Boost -toiminto!

269 €

J71110

⊲ ⊲ ⊲ ⊲ ⊲

Teho: 6,5 kW Paine: 190 bar Vesimäärä: 900 l/t Vedenlämmitin: 70 kW Paineletku kelalla: 20 m

CLP38680

3 350 €

Hinnat voimassa 8.3.2020 saakka. Hinnat sisältävät alv 24%.

RASKASSARJA • 7

KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT www.osaratas.fi

KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

E8

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29

UUTISET KUVA VEIKKO SOMERPURO / VUOSAAREN SATAMA

Uusia tavaraliikenteen lupia lähes 15 000 Traficom myönsi tavaraliikenteen toimijoille vuonna 2019 Suomessa 14 537 lupaa. Alla on 45 paikkakuntaa, joihin lupia myönnettiin eniten.

Vuosaaren raskas liikenne lisääntyi

H

elsingin Satama otti vuoden 2019 alussa käyttöön hinnoittelumallin, jonka tavoitteena oli ohjata raskasta liikennettä ruuhka-aikoina keskusta-alueen ulkopuolisiin satamiin.

Mallin ollessa käytössä Vuosaaren rekkaliikenne on kasvanut 33 prosenttia ja keskustan satamaosien liikenne on vähentynyt 4 prosenttia. Uudessa hinnoittelumallissa rekat saavat alennusta, mikäli käyttävät Vuosaaren satamaa. Keskustan satamien rekkaliikenteen maksuja korotetaan päivän ruuhkaisimpina aikoina.

laivojen check-in-toimintojen muuttamista sujuvammaksi automaation avulla sekä tarvittaessa myös liikennejärjestelyjä.

Helsingin Sataman rekkamaksujen hintaohjaus on toiminut Helsingin Sataman toivomalla tavalla. Raskas liikenne ei ole enää keskustan satamissa kasvanut ja samaan aikaan Vuosaaren rekkaliikenne on lisääntynyt. Helsingin Satama jatkaa hintaohjausta myös vuonna 2020. Hintaohjaus on yksi keino sujuvoittaa sataman liikennettä, mutta se tarvitsee rinnalleen myös muita keinoja, kuten Helsingin Satamassa jo käyttöön otettuja digitaalisia ratkaisuja liikenteen optimointiin ja

Mann Lines Oy puolestaan avaa uuden paljon kysytyn ro-ro-yhteyden Turusta Euroopan suurimpaan satamaan, Alankomaiden Rotterdamiin.

Väliä tulee kulkemaan vuonna 2017 valmistunut 191,4-metrinen 24 133 GT:n bruttovetoinen rahtilaiva M/S ML Freyja. Seitsemän metriä korkean pääkantensa takia laiva soveltuu monenlaisille lasteille kuten trailereille, konteille, kaikenlaisille työkoneille, autoille ja veneille. ■

www.truckcartel.fi Tapio Aho 0505611511 tapio.aho@truckcartel.fi Raili Ilves 0401405033 raili.ilves@truckcartel.fi www.truckscartel.eu

Moby SPL:n Anastasian siirtyminen liikennöimään Eteläsatamaan siirtyy vuodella.

Aluksen piti alkaa käyttää Eteläsataman Makasiiniterminaalia väistötilana sataman alueiden uudelleenjärjestelyjen ja Länsisataman raskaan liikenteen muutosten vuoksi. Syynä viivästykseen ovat Makasiiniterminaalissa ilmenneet ongelmat rakennuksen rakenteissa. Alus liikennöi kuten tähänkin asti Länsisataman T1-terminaalista.

Raskasvaraosa eroaa Raskasvaraosa Oy Vantaalta on ilmoittanut 12.12.2019 eroavansa Raskassarja-ketjusta. Liike on ollut haastavassa tilanteessa, sillä kilpaileva ketju omistaa siitä osan. Raskassarja-ketjun toiminta jatkuu muutoin normaalisti 18 varaosa- ja 12 huoltoliikkeen voimin.

Helsinki...............................................1 767 Vantaa.....................................................560 Oulu.........................................................374 Espoo......................................................317 Tampere.................................................283 Turku........................................................265 Rovaniemi..............................................263 Kuopio.....................................................256 Kouvola...................................................251 Pori...........................................................223 Lahti.........................................................209 Sastamala..............................................189 Seinäjoki.................................................179 Kokkola...................................................178 Jyväskylä................................................176 Mikkeli.....................................................176 Lieto.........................................................172 Lappeenranta.......................................169 Joensuu..................................................163 Porvoo....................................................161 Salo..........................................................157 Nurmijärvi...............................................155 Kristiinankaupunki ..............................153 Hämeenlinna........................................146 Hollola.....................................................137 Kurikka....................................................126 Savonlinna.............................................120 Ylöjärvi....................................................107 Kokemäki...............................................105 Pälkäne...................................................105 Raahe......................................................105 Hyvinkää.................................................. 97 Vihti............................................................ 95 Närpiö....................................................... 90 Lohja.......................................................... 89 Raasepori................................................. 89 Riihimäki................................................... 89 Vaasa......................................................... 89 Kuhmo....................................................... 87 Säkylä........................................................ 86 Eura .......................................................... 84 Kaarina...................................................... 83 Kauhava.................................................... 82 Sipoo......................................................... 82 Kangasala................................................ 81

Yli 2 000 lopetti Tavaraliikenteen saralla 1 375 yrittäjää lopetti toimintansa oman ilmoituksena perusteella vuonna 2019. Konkursseja tehtiin lisäksi 381. Lähes yhtä monen osalta, eli 363:n, yritys ei Traficomin mukaan täyttänyt toimintaedellytyksiä.

RASKASSARJA • 9

UUTISET

KUVA DAIMLER TRUCK

Tiet liukkaampia kuin luultu Väylällä sekä Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-keskuksilla on käynnissä yhteinen kokeilu, jonka tavoitteena on kerätä reaaliaikaista tietoa keliolosuhteista valtatie 4:llä.

Ensimmäisen talven mittaustulokset vuonna 2019 osoittavat, että teiden liukkautta havaittiin jonkin verran enemmän kuin alun perin oletettiin. Moottoriteiden kitkataso vaikutti tulosten perusteella selvästi yksiajorataisia tieosuuksia paremmalta, vaikka suuria laatueroja ei uusien laatuvaatimusten näkökulmasta pitäisi olla. Analyyseissä hoitourakoiden rajat näkyivät jonkin verran, mutta eivät erityisen selvästi.

Ajokeliä mittaavia laitteita on asennettu kahdeksaan Helsingin ja Oulun väliä ajavaan kuorma- ja linja-autoon. Kokeilun alustavien tulosten pohjalta järjestelmää jatkokehitetään ja talvihoidon toimenpiteiden kohdennusta parannetaan. Kokeilu jatkuu vuosien 2019-2020 ajan valtatie 4:llä.

KUVITUSKUVA SARI JÄRVINEN

Kuorma-autot kiskovat 200-tonnisen metron tunnelista Amsterdamin uudella M52-metrolinjalla on mittaa 9,7 kilometriä, josta tunnelia on 7,1 kilometriä. Jos juna rikkoutuu tunneliin, nopea apu on tarpeen. Tällöin avuksi hälytetään Unimog-kaksikko. Amsterdamin liikennelaitos GVB on hankkinut käyttöönsä kaksi kiskoilla kulkevaa Unimog U 423 -ajoneuvoa, joiden teho on 170 kW (231 hv) ja vääntö 900 Nm. Jotta voima saadaan tehokkaasti siirretyksi kiskoille, Unimogit on varustettu momentinmuunninkytkimellä. Yhteen kytkettyinä nämä väkevät kunnossapitäjät kykenevät kiskomaan ulos tunnelista jopa 200 tonnia painavan metrojunan, vaikka reitin jyrkin nousukulma on neljä astetta.

Monimerkkikorjaamoilla valoisat odotukset Suurin osa monimerkkikorjaamoista näkee kasvumahdollisuuksia seuraavan viiden vuoden aikana. Sekä vapaa sektori että merkkikorjaamot pitivät varaosahankinnoissa tärkeimpinä tekijöinä osien saatavuutta ja toimitusaikaa sekä niiden korkeaa laatua. Sen lisäksi vapaalla puolella arvostetaan helppoa varaosan palautus-

10 • RASKASSARJA

prosessia ja henkilökohtaisia suhteita tavarantoimittajaan.

Nämä kävivät ilmi autoalan jälkimarkkinabarometrin 2019 tuloksista. Suomen Autoteknillinen Liitto ry:n (SATL) ja saksalaisen Wolk After Sales Expertsin barometriin haastateltiin 120 autokorjaamoa merkkior-

ganisaatioista, vapaan varaosakaupan korjaamoketjuista ja riippumattomista korjaamoista. Suurimpina haasteina koettiin sekä vapaalla sektorilla että merkkikorjaamoissa ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen sekä ajoneuvojen tekninen kehitys.

Hieman ristiriitaisesti koulutukseen investointia ei nähnyt tarpeellisena kuin harva.

INNOVAATIOT GACHA-robottibussi aloitti testiajonsa tammikuussa Vantaalla yleisillä teillä.

Suomalaiset testaavat japanilaista tekoälyä bussissa Suomessa on käynnissä harvinainen yhteistyöprojekti, jossa testataan GACHArobottibussilla kauko-ohjausta ja tekoälyä.

J

apanilainen SB Drive ja suomalainen robotiikka- ja ohjelmistoyritys Sensible 4 aloittavat yhteistyön, jossa japanilaisfirman teknologiaa integroidaan Sensible 4:n GACHA-robottibussiin.

Yhteistyön ensisijainen tarkoitus on nopeuttaa itseajavien autojen käyttöönottoa Euroopassa ja Japanissa.

Japanilaisen SB Driven Dispatcher-ohjelmaa testataan Sensible 4:n itseajavassa GACHA-bussissa Suomessa. Dispatcher on hallintajärjestelmä, jolla pystytään kauko-ohjaamaan useita autonomisia ajoneuvoja, se toimii siis kuin ”fleet management”.

Järjestelmässä on myös tekoäly, joka pystyy havaitsemaan liikkumista ajoneuvon sisällä.

Projektin aikana GACHAa sekä myös muita Sensible 4:n ajoneuvoja koeajetaan julkisilla teillä. Kyytiä tarjotaan paikallisten kuljetustarpeiden tyydyttämiseksi.

FABULOS-projektille saatiin EU-rahoitus.

– Japanin markkinat ovat erittäin mielen-

kiintoiset Sensible 4:lle. Teemme yhteistyötä tarjotaksemme parempia ratkaisuja autoteollisuudelle ja parantaaksemme tavallisen arjen liikkuvuutta. Lähestymistapamme on ollut keskittyä ydinteknologiaan ja yhteistyöhön yritysten, kuten SB Driven kanssa, jolloin voimme yhdessä tuottaa teknologisesti enemmän kuin mitä voisimme tehdä erikseen. Päätimme, että käytännöllinen lähestymistapa on oikea ratkaisu tähän yhteistyöhön ja aloitimme sen vuoksi integroimalla SB Driven Dispatcher-järjestelmän meidän full-stack-softaan. Ensimmäinen käyttökohteemme onkin GACHA ja sen avoimet pilotit Suomessa, Sensible 4:n toimitusjohtaja Harri Santamala toteaa.

Viime vuoden lopussa SB Driven ohjelma integroitiin Sensible 4:n itseajavien ajoneuvojen järjestelmään. Molemmat yritykset selvittävät myös samalla muita yhteistyömahdollisuuksia ja pyrkivät jatkossa OEM-kumppanuuteen sekä EU:ssa että Japanissa. SB Drive on merkittävä tekijä itseajavien ajoneuvojen toimialalla ja on osa japanilaista SoftBank Groupia.

Sensible 4:n mukaan sen kehittämä GACHA on maailman ensimmäinen kaikkiin sääolosuhteisiin soveltuva itseajava robottibussi. ■

Muotoilupalkinnon voittaja Itseajava GACHA-robottibussi voitti vuoden 2019 Beazley Design of the Year -palkinnon transport-sarjassa. Suomalainen robotiikka- ja ohjelmistoyritys Sensible 4 on tehnyt GACHAn yhteistyössä japanilaisen MUJIn kanssa, joka on vastannut projektin muotoilusta. Muotoilutyötä on johtanut design-ikoni Naoto Fukasawa. Lontoon Design Museum julkaisi voittajan 21. marraskuuta 2019.

RASKASSARJA • 11

JÄTTIKARTELLI

Autoilijat vaativat korvauksia kuorma-autovalmistajilta Teksti SARI JÄRVINEN

Sadattuhannet autoilijat vaativat korvauksia ajoneuvovalmistajilta hintakartellin vuoksi. Espanjassa autonomistajat jo voittivat ja saanevat tuhansia euroja rahojaan takaisin.

12 • RASKASSARJA

J

os ostit yli kuuden tonnin painoisen Scanian, Volvon, Mercedes-Benzin (Daimler), Ivecon, MANin, DAFin tai Renaultin, joka on rekisteröity 1.10.19981.1.2017, saatat olla oikeutettu saamaan tuhansia euroja rahaa takaisin. Syynä on kyseisten ajoneuvovalmistajien kartelli. Sen seurauksena kuorma-autojen hinnat nousivat laittomasti noin 10 – 20 prosenttia.

Autonomistajien korvausvaatimuksia on koottu ryhmäkanteiksi, jotka lähetetään eri puolille Eurooppaa oikeudenkäynteihin. Niihin on jo jätetty lähes miljoona korvausvaatimusta. Menossa ovat historiallisen suuret kartellioikeudenkäynnit.

Suomessa ryhmäkanteita on aktiivisemmin hoitanut kaksi ihmistä: TransAtlantista edustava Matti Myllymäki ja Hausfeldin lukuun toimiva Tapio Aho. Lisäksi vaasalainen Crombi Oy on saanut mukaan muutamia autoilijoita. Myös Crombin kautta voi osallistua

kansainvälisen lakiasiaintoimisto Hausfeldin ryhmäkanteeseen. Kumpaankin kanteeseen pääsee maksutta mukaan.

Osa oikeudenkäynneistä on jo alkanut. Lokakuussa 2019 rahdattiin 85 000 auton korvausvaatimukset Saksassa sijaitsevan Münchenin alueoikeuteen. Autoilijat vaativat ajoneuvovalmistajilta keskimäärin 9 730 euroa korvausta / ostamansa kuorma-auto.

– Hausfeldin tavoitteena on saada kor­­ vausta auton hinnasta kymmenen prosenttia. Jos korvaus saadaan, otamme tästä summasta käsittelykuluja 1 000 euroa.

Muussa tapauksessa kuluja ei peritä, Aho kertoo.

Tällöin esimerkiksi 85 000 euroa maksaneesta kuorma-autosta autonostaja voisi saada rahaa takaisin 7 500 euroa. Jos on 14 vuoden aikana ostanut useampia autoja, korvaus maksetaan kaikista. Sillä ei ole väliä, jos auto ei enää ole käytössä tai omassa omistuksessa.

JÄTTIKARTELLI Yli tuhat suomalaista kuorma-autoilijaa hakee korvauksia oikeusteitse.

”

Menossa ovat historiallisen suuret kartellioikeudenkäynnit.

– Jos Suomesta ryhmäkanteeseen osallistuisi 10 000 autoa ja korvaussumma olisi esimerkiksi 3 000 euroa / auto, toisivat korvaukset Suomen talouteen 30 miljoonan euron pääomaruiskeen, Myllymäki toteaa.

Myllymäki ei paljasta TransAtlantiksen hinnoittelua. TransAtlantis Funding Lux S.à.r.l. on rekisteröity 26.1.2018 Luxemburgissa ja se on perustettu varta vasten kartellikorvausten hakua varten. Rahoitus saatiin pääosin amerikkalaisilta pääomasijoittajilta. Yrityksen businessidea on seuraavanlainen: TransAtlantis ostaa autoilijoilta vahingonkorvausvaatimukset ja pyrkii tekemään niillä voittoa. Autoilijalle maksetaan joka tapauksessa heti etukäteismaksu ja myöhemmin mahdollisesti saatavasta korvauksesta osa. Osallistuminen on ilmaista. Vaikka korvauksia ei tulisi, kummassakaan ryhmäkanteessa autonomistaja ei joudu maksamaan oikeudenkäyntikuluja. Siinä mielessä kan-

teisiin osallistuminen on taloudellisesti riskitöntä.

Ryhmäkanteiden käsittelyt olivat vielä suurimmilta osin kesken tammikuussa 2020. Espanjassa välimiesoikeus oli kuitenkin jo ehtinyt tehdä päätöksen. Autonomistajat voittivat ja korvaussummaksi linjattiin viisi prosenttia. Saksassa eräs kunta haastoi MANin oikeuteen, mutta asia soviteltiin, eikä julkisuuteen kerrottu korvaussummaa.

– Valmistajat ovat vedonneet siihen, etteivät kuljetusyrittäjät itse ole joutuneet kartellista kärsimään. He ovat siirtäneet vahingon asiakkaidensa maksettavaksi.

Ei ole varmaa, että rahaa valmistajilta tulee, Myllymäki sanoo.

Aho puolestaan uskoo siihen, ettei kartelli voi voittaa ja autoilijat jäädä ilman korvauksia.

Aho sai Suomesta mukaan ensimmäiseen kanteeseen yli tuhat autonomistajaa. Toisella kierroksella on mukana myös palolaitoksia ja muita julkisia tahoja.

Myllymäki ei kerro TransAtlantiksen osallistujamäärää, mutta kuvailee tilannetta ”hyväksi”. Hän antaa palautetta SKALille, jonka olisi toivonut olevan aktiivisemmin mukana.

– Heille tämä oli viestinnällinen floppi. Kuljetusyrittäjiä olisi aktiivisemmin pitänyt informoida asiasta!

Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa kuorma-autoyrittäjien yhdistykset hyväksyivät Hausfeldin yhteistyökumppanikseen ja ovat yhdessä ajaneet autoilijoiden etua. TransAtlantis puolestaan tekee yhteistyötä Espanjan ja Ranskan logistiikkayhdistysten kanssa.

SKALin toimitusjohtaja Iiro Lehtosen mielestä ei pidä paikkaansa, etteikö SKAL olisi tehnyt mitään asian hyväksi. Jäsenyrittäjille on välitetty tietoa uutiskirjeellä, lehtijutuilla ja yhdistyksen extranet-sivuilla.

Isossa-Britanniassa kuorma-autoyrittäjien etujärjestö RHA (Road Haulage Association) otti näkyvän roolin ajaessaan itse autoilijoiden etua. Se tarjosi mukaantuloa myös muille kuin omille jäsenilleen. Kanteeseen on otettu mukaan myös käytettyinä ostetut kuorma-autot.

– Kuorma-autokartelli toimi 14 vuotta ja on todennäköistä, että sen seuraukset näkyvät tätä pidemmälle. Teemme väsymättä töitä, jotta kartellista kärsineet kuorma-autoyrittäjät saavat ansaitsemansa korvauksen, RHAn toimitusjohtaja Richard Burnett toteaa. ■

Näin osallistut: Mitä papereita tarvitsen?

Tarvitset vanhan kauppakirjan, leasing-sopimuksen tai laskun autokaupasta. Jos näitä ei löydy, Ahon mielestä mukaan ryhmäkanteeseen voi silti osallistua. Traficomilta voi tilata seitsemällä eurolla auton luovutus- ja omistajatiedot. Se onnistuu sähköpostilla osoitteesta tietojenluovutus@traficom.fi.

Lisäksi korvaushakemukseen on liitettävä mukaan auton rekisterinumero ja mielellään rungon numero.

Myllymäellä on kauppakirjan suhteen tiukempi linja. Jos sitä ei löydy, TransAtlantik­ ­sen kanteeseen ei pääse mukaan. Toukokuussa 2019 Amsterdamin käräjäoikeus määräsi ryhmäkanteen järjestäjät selvittämään, mitkä ajoneuvot oli hankittu kartelliajanjaksona. Milloin, miten ja keneltä autot oli kartellijaksona ostettu, liisattu, vuokrattu sekä milloin niitä oli käytetty.

Voiko käytettynä ostetulla autolla osallistua?

TransAtlantis ei ota mukaan kanteeseen käytettyinä ostettuja ajoneuvoja, Hausfeld ottaa.

Minkä ikäisellä autolla voi osallistua?

Ajoneuvovalmistajat olivat kartellissa vuodet 1997 – 2011, mutta Hausfeldille korvausvaatimuksen voi tehdä pidemmältäkin ajalta.

– Kartellihinnat olivat voimassa senkin jälkeen, kun kartelli paljastui. Siksi keräämme tiedot aina vuoden 2014 alkuun mennessä valmistetuista autoista, Aho kertoo.

TransAtlantis puolestaan tarjoaa etukäteiskorvausta vain vuoden 2011 loppuun mennessä tehdyille autokaupoille. Se kuitenkin ottaa kanteeseen mukaan autoja jopa vuoteen 2017 saakka.

Mihin mennessä on toimitettava paperit?

TransAtlantiksen ryhmäkanteeseen voi todennäköisesti liittyä mukaan vielä maaliskuun 2020 aikana. Hausfeldin takarajana oli tammikuun loppu 2020, mutta määräajan jatkamista mietitään, jos autonomistajilla riittää kiinnostusta. Periaatteessa korvausta voi hakea viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä, kun Euroopan komissio teki päätöksen kartellista. Kyseinen päätös tehtiin 19.7.2016. Aikaa olisi teoriassa kesään 2021 asti, mutta ryhmäkanteiden jatkosta jatkosta ei ole tietoa.

RASKASSARJA • 13

KUVA DHL

PRESIDENT BARRY LA-RADIO • 40 AM/FM-kanavaa • Käyttöjännite 12/24V • Monitoimintoinen LCD näyttö (7 eri värivaihtoehtoa) • Ulkoinen kaiutinliitin • Mikrofoni kanavanvalintakytkimillä

Saksalaisvalmisteista sähköistä StreetScooter-jakeluautoa testataan nyt ensimmäistä kertaa Suomen olosuhteissa.

HYT TM-610 Mobiili ammattiradiopaketti esim. nostotyön ohjaukseen Sisältää: • TM-610 radion (UHF- ja VHF-malli) • perus ohjelmoinnin • antennikaapelin sekä liittimen • antennin • antennijalan (magneetti tai läpivienti) • kysy asennusta jälleenmyyjältäsi

JOPIX CB413 LA-KÄSIRADIO • 40 AM/FM-kanavaa • 4 watin lähetysteho • 2 pinninen audio lisälaiteliitin monofonille tai korvanapille • antenniliitin TNC-naaras

Laadukkaat GEAR KEEPERIT meiltä Useita eri malleja lukuisiin käyttötarkoituksiin: • LA -radion mikille ajoneuvokäyttöön • työkalujen kiinnittämiseen korkean paikan työskentelyssä • avaimille • taskulampulle ym ym.

Puh. 03 733 0700 | info@bander.com bander.com/fi

DHL ja Vähälä Yhtiöt hankkivat sähköautoja

P

ikakuljettaja DHL Express on aloittanut paketti- ja asiakirjalähetysten noudon ja jakelun sähköautolla Turun keskustassa. Saksalaisvalmisteista sähköistä StreetScooter-jakeluautoa testataan nyt ensimmäistä kertaa Suomen olosuhteissa.

DHL Express on yhteistyökumppanina Turun kaupungin isännöimällä CityHUB-lähijakeluasemalla, joka on osa Citylogistiikan uudet ratkaisut -hanketta.

–Viime kesänä CityHUB toimi kahden keskusta-alueella liikkuneen pyöräkuriirimme tukikohtana. Tammi-huhtikuun aikana pyörät korvaa sähköauto.

DHL:n tavoitteena on vähentää kaikki logistiikan päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä, kertoo DHL Expressin toimitusjohtaja Oktay Nuri.

Deutsche Post DHL -konserniin kuuluvan StreetScooter GmbH:n valmistamat jakeluautot ovat laajalti konsernin käytössä Saksassa: ajoneuvoja on jo 11 000. Niillä oli ajettu vuoden 2020 alkuun mennessä yhteen-

sä yli 120 miljoonaa kilometriä.

– Konsernin oma sähköauto on suunniteltu nimenomaan postin ja pakettien jakeluun, joten kuormatila on isokokoinen ja kevyttä tavaraa mahtuu kyytiin paljon, DHL Expressin operatiivinen johtaja Janne Appel kertoo.

– Saksassa auton 40 kWh:n akku ja vajaan 200 km:n kantama ovat riittäneet hyvin keskusta-ajoon ja lyhyisiin siirtymiin. Turun leuto alkutalvi ei ole aiheuttanut ongelmia, mutta todelliseen testiin päästään vasta pakkasten tullen. Autoon asennettu telematiikka välittää valmistajalle yksityiskohtaista tietoa mm. ulkolämpötilasta, ajokilometreistä, akun suorituskyvystä ja auttaa siten jatkokehitystyössä.

Vähälä Yhtiöt on tehnyt K Auto Oy:n kanssa sopimuksen MAN eTGE -täyssähköpakettiautojen hankinnasta. Jakeluautot liikennöivät keväästä lähtien päivittäisessä jakeluliikenteessä Oulun ja Jyväskylän lähialueilla. Vähälä Yhtiöiden käyttöön tulevat täyssähköautot ovat MAN eTGE 31.40 -umpipakettiautoja. Niiden teho on 100 kW (136hv) ja arvioitu toimintasäde 114 km. ■

SÄHKÖAUTOT

Volvolta myyntiin sähkökuorma-auto

V

olvo FL- ja FE Electric -sähkökuorma-autojen myynti alkaa maaliskuussa 2020 Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Alankomaissa.

– Alkuvaiheessa tuotantomäärät ovat rajalliset ja Suomen markkinoille tästä alkutuotannosta ei tuoda sähkökuorma-autoja.

Tulevien vuosien aikana tulemme toimimaan aktiivisesti Suomen markkinoilla täyssähkökuorma-autojen kanssa ja tuomme ne myyntiin Suomeenkin mahdollisimman pian, Volvo Trucks -kuorma-autojen Suomen myyntijohtaja Reino Manninen kertoo.

Volvo Trucks on myös kehittänyt kaksi maansiirto- ja aluejakelutehtäviin tarkoitettua eurooppalaista sähkökäyttöistä konseptiautoa tarkoituksenaan tutkia ja esitellä sähköistymisen mahdollisuuksia. Valikoitu joukko eurooppalaisia asiakkaita ottaa pienen määrän sähköajoneuvoja pilottikäyttöön. ■

Volvo Truck FE Electric -sähkökuorma-auto oli tammikuussa ensimmäistä kertaa nähtävillä Suomessa.

KUVA E-TRON

Addax MT on suunniteltu lämpötilasäädeltyihin kuljetuksiin.

Pienet kylmäkuljetusautot Viime vuosina elintarvikkeiden kotiinkuljetukset ovat isoissa kaupungeissa lisääntyneet. Tähän tarpeeseen E-TRON on esitellyt kaksi pienikokoista täyssähkökäyttöistä lämpötilasäädeltyihin kuljetuksiin sopivaa autoa. Espanjalaisvalmisteinen PRO Litium 3800C on vain 1,3 metriä leveä. Sen tavaratila on noin 3 m3 ja siinä on Thermo Kingin kylmälaitteisto. Valmistaja markkinoi pikkujakurinsa olevan markkinoiden ketterin kääntyjä omassa luokassaan. Addax MT puolestaan on hieman isompi, belgialaisvalmisteinen kylmäkuljetusauto. Sen tavaratilalla on nimittäin kokoa n. 4 m3.

RASKASSARJA • 15

KOULUTUS

Direktiivipäivät voi pian suorittaa kokeella Teksti TIMO KANKAANPÄÄ

V

uoden 2020 aikana kuljettajan ammattipätevyyden voi suorittaa

noin kuuden tunnin kokeella.

Se koostuu EU:n direktiivin mukaisesta teoriakokeesta ja kahteen osaan jakautuvasta käytännön kokeesta.

Traficomin asiantuntija Jussi-Pekka Laineen mukaan koemalliin kuuluu neljä tuntia kestävä teoriakoe sekä vähintään 30 minuutin käytännön koe.

Tämän päälle tulee vähintään 90 minuutin mittainen ajokoe.

– Kokeen kesto on kaikkiaan noin kuusi tuntia. Pitkä kesto aiheuttaa luonnollisesti omat vaatimuksensa, Laine toteaa.

Laineen mukaan kokeen sisältö ja mitta määritellään säädöksissä tarkasti.

– Kokeen järjestäjäksi on haettava lupa Traficomilta, ja EU-direktiivit ja kansalliset säädökset määrittelevät kokeen järjestäjän vaatimukset. Aika

16 • RASKASSARJA

näyttää, millä tavalla koemalli ottaa paikkansa tässä kokonaisuudessa, Laine miettii.

– Koemalli mittaa samoja taitoja kuin perinteinen koulutusmalli, joten helpolla siitä ei läpi pääse. Todennäköisesti koemallin hinta tulee myös karsimaan niin sanotut turhat kokeilijat pois, liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Maija Mansikkaniemi kertoo.

Liikennepalvelulain koemal­lia koskevat pykälät tulivat voimaan jo alkuvuodesta. Mansikkaniemen mukaan sitä tarken­tavan valtioneuvos­ton ase­tuksen muutokset pyritään saa­maan valmiiksi mahdollisimman pian. ■

KOULUTUS

– Odotimme syksyllä isompaa rysäystä, mutta näyttää siltä, että yhä harvempi jättää jatkokoulutuksen viime tinkaan, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän opettaja Olli Vienola toteaa.

Yli 15 000 jätti ammattipätevyyden hankkimatta Jatkokoulutuksen suorittaneita ammattikuljettajia on noin 15 000 – 20 000 vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Syyt pudotukseen ovat moninaiset.

Teksti ja kuva TIMO KANKAANPÄÄ

R

askassarja kertoi viime kevään numerossaan tavaraliikenteen direktiivikoulutusten odotetusta ruuhkautumisesta syksyllä 2019. Taustalla on EU:n vuonna 2014 asettama vaatimus, jonka mukaan tavaraliikenteen ammattikuljettajien on suoritettava viiden direktiivipäivän jatkokoulutuskokonaisuus viimeistään syyskuussa 2019.

Traficomin asiantuntija Jussi-Pekka Laineen mukaan koulutuspiikki osui jälleen määräajan loppupäähän, muttei kuitenkaan aivan samanlaisella volyymilla kuin syksyllä 2014, jonne sijoittui ensimmäinen jatkokoulutuksen takaraja.

– Jatkokoulutuksen suorittaneita ammattikuljettajia on noin 15 000 – 20 000 vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Luku on karkeahko arvio, mutta trendi on vähenemään päin, Laine kertoo.

Laineen mukaan syyt jatkokoulutusmäärien vähentymiseen ovat moninaiset.

– Valistuneet arvaukset määrien tippumisesta vaihtelevat aina kalustomuutoksista tiedon puutteeseen. Epäilen, että näin suurta muutosta yritykset eivät voi tehdä ammattipätevyyden vuoksi, mutta pienemmät C1-ajokorttiluokan kuorma-autot voi olla helpompi vaihtaa B-luokan ajokortilla ajettaviin pakettiautoihin. Toisaalta moni on myös sanonut, että viisi vuotta sitten asiaa rummutettiin mediassa paljon laajemmin, ja tietoisuus koulutusvaatimuksista oli parempaa. Osa saattoi käydä kurssit tuolloin myös vähän varman päälle, Laine arvioi.

Jatkokoulutusta tarjoavan Seinäjoen koulutuskuntayhtymän opettaja Olli Vienola allekirjoittaa Laineen arvion ruuhkahuipun tasoittumisesta. Myös yritykset ovat valveutuneempia asiaan, mikä tasoittaa koulutusten kävijämääriä.

– Odotimme syksyllä isompaa rysäystä, mutta näyttää siltä, että yhä harvempi jättää jatkokoulutuksen viime tinkaan. Painetta aikarajalle vähentää myös yritysten oma-aloitteisuus koulutusten suhteen. Monet firmat

järjestävät itse täsmäkoulutusta, mikä näkyy avoimien kurssien osanottomäärissä, Vienola kertoo.

Kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden on voinut suorittaa helmikuusta 2019 lähtien myös etänä verkko- tai virtuaaliopetuksen kautta.

– Meillä on noin 10 000 merkintää verkko-opetuksista. Yksi merkintä tarkoittaa aina yhtä koulutuspäivää. Verkko-opetusten lukema ei ole vielä suuri, jos sen suhteuttaa viiden vuoden aikana tehtyihin kaikkiin opetusmerkintöihin, joita on yli 500 000, Laine arvioi.

Verkko-opetuksessa opiskelija pystyy käymään seitsemän tunnin opintokokonaisuuden läpi käytännössä omaan tahtiinsa, mutta virtuaalikoulutuksessa opiskelija seuraa opetusta reaaliaikaisesti omalta päätteeltään.

– Virtuaalikoulutusta ei erotella luokkaopiskelusta, joten sen käyttömääriä on hankala arvioida. Näppituntumalla veikkaisin kuitenkin, että se on verkko-opetusta suositumpaa, Laine kertoo. ■

RASKASSARJA • 17

ONNETTOMUUDET

Raskaan liikenteen kuolemaan johtaneet ja muut vakavat onnettomuudet vähenivät 2010-luvulla, mutta parina viime vuotena hyvä suuntaus on pysähtynyt.

Teksti ILPO LOMMI | kuva SARI JÄRVINEN Raskaan liikenteen onnettomuustilastot kehittyivät 2010-luvulla vakavien ja kuolemaan johtaneiden liikenne- ja työtapaturmien osalta myönteisesti, mutta parina vii-

me vuotena hyvä suuntaus on pysähtynyt.

Raskaan liikenteen turvallisuudessa onkin yhä kohentamista. Edelleen tapahtuu liikaa vakavia onnettomuuksia, jotka voitaisiin

Rekan perävaunu kaatui ja yhdistelmä suistui kyljelleen

Kuljettaja ajoi raskasta täysperävaunuyhdistelmää 70 km/h täydessä kuormassa tuttua tietä ja sallittua nopeutta. Tiukahkoa kaarretta lähestyessään hän teki äkkinäisen ohjausliikkeen asfaltin routaheiton kohdalla. Korkean painopisteen vuoksi perävaunu heilahti sivuttain voimakkaasti ja lähti kaatumaan oikealle kyljelleen. Yhdistelmä ajautui kaarteessa ajoradalta ja myös vetoauto kaatui kyljelleen. Koko yhdistelmä liukui ojassa 25 metriä kaataen puita ja sähköpylvään jääden osin alemmalle pellolle. Vetoauton kuormakori pääsi siirtymään ja irtoamaan kaatumisen jälkeen kiinnityksistään, mikä puristi ohjaamoa kasaan.

Kuljettaja ei käyttänyt turvavyötä ja putosi penkiltään puristuen kuoliaaksi kuormakorin sekä ohjaamorakenteiden väliin.

18 • RASKASSARJA

välttää paremmalla ennakoinnilla, varovaisuudella ja määräysten noudattamisella.

Alla on kahdeksan esimerkkiä viime vuosina sattuneista onnettomuuksista.

Kahden kuorma-auton ja henkilöauton törmäys

Kuljettaja ajoi kuorma-autolla seututietä 88 km/h täydessä lastissa kolmihaaraista tieliittymää lähestyen. Sen takana ajoi toinen täyteen lastattu kuorma-auto noin 80 km/h sallitulla enimmäisnopeudella.

Ensimmäinen kuorma-auto törmäsi keskiviivan viereen pysähtyneen henkilöauton takaosaan ehtien jarruttaa hieman ennen törmäystä. Toinen kuorma-auto törmäsi edellä menneen kuorma-auton vaihtolavan takaosaan ehtien myös jarruttaa hieman ennen törmäystä. Ensimmäisen kuorma-auton kuljettaja ei vammautunut onnettomuudessa käytettyään turvavyötä. Henkilöauton kuljettaja loukkaantui vakavasti, mutta turvavyön käyttö pelasti kuolemalta.

Toisen kuorma-auton kuljettaja menehtyi iskeydyttyään sisään työntyviin rakenteisiin sekä ohjaamotilan kaventumisen ja tulipalon seurauksesta. Hän ei käyttänyt turvavyötä asianmukaisesti.

ONNETTOMUUDET

Kuorma-auton kuljettaja sai sairauskohtauksen

Apukuljettaja huomasi kuljettajan menettäneen ajon aikana tajunnan. Hän onnistui korjaamaan ajolinjaa, mutta silti kuorma-auton etukulma osui vastaan tulleen henkilöauton takakulmaan.

Apukuljettaja sai ohjattua kuorma-auton takaisin omalle kaistalleen ja pysäytettyä auton tien oikeaan laitaan. Sairauskohtauksen saanut kuljettaja menehtyi kuitenkin tapahtumapaikalle ja henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi.

Kuljettaja putosi autosta ja puristui sen rungon alle

Avolouhoksella soramontun lumista mäkeä ylöspäin ajettaessa kuorma-auto lähti liukumaan ja kaatui oikealle kyljelleen. Kuljettaja tippui ohjaamosta ja puristui rungon alle. Hän ei käyttänyt turvavyötä, joka olisi voinut pelastaa kuolemalta.

Kuljettaja putosi nosturin puomilta

Ajoneuvonosturin kuljettaja putosi nosturin puomin päältä rakennustyömaalla. Telineasennuksen yhteydessä nosturin puomia piti jatkaa, jolloin puomi oli ajettu vaakatasoon. Kuljettaja oli kiivennyt sen päälle ja pudonnut maahan noin neljän metrin korkeudesta. Kuljettaja sai putoamisesta kuolettavat vammat.

Kuljettaja jäi puristuksiin perävaunun lastausoven alle

Paineilmalla toimiva perävaunun lastausovi oli ilmeisesti vikaantunut ja jäänyt yläasentoon. Siksi kuljettaja oli avannut perävaunun sisäpuolelta ohitusventtiilin ja yrittänyt laskea oven mekaanisesti.

Todennäköisesti ovi lähti laskeutumaan ja kuljettaja yritti ehtiä ulos perävaunusta. Hän ei kuitenkaan ehtinyt ja jäi puristuksiin oven alle kuolettavasti.

Lasti putosi kuljettajan päälle

Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja jäi kuormasta pudonneiden teräsputkien alle. Kuljettaja oli irrottanut kuormaliinat, jolloin kuormassa päällimmäisenä olleet teräsputket lähtivät vierimään häntä kohti. Kaksi noin 1700-kiloista teräsputkea putosi kuormasta kuolettavasti kuljettajan päälle.

Yrittäjä jäi kuorma-auton hytin alle puristuksiin

Yrittäjä oli nostanut hytin ylös vain osittain ja mennyt sen alle huoltamaan koneistoa. Hyttiä ei oltu mekaanisesti tuettu eikä nostettu kokonaan ylös. Kun hytti putosi asennuksen aikana alas, yrittäjä menehtyi jäätyään hytin ja lokasuojan väliin puristuksiin.

Raskaan liikenteen työturvallisuudessa on edelleen parantamista Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuonna 2018 kuoli yhdeksän raskaan liikenteen ammattilaista ja vammautui vakavasti yhdeksän. Kuolleista neljä oli kuljettajia. Tällaisia seurauksiltaan vakavia onnettomuuksia oli 13. Se on viidennes kaikista turmista, joissa osallisena oli raskaan liikenteen ajoneuvo, useimmin perävaunullinen kuorma-auto. Onnettomuustyypeistä puolet oli kohtaamisia eli yhteentörmäyksiä, neljännes suistumisia ja neljännes risteysonnettomuuksia.

Raskaan liikenteen osapuoli oli turman aiheuttajana vajaassa puolessa kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneessa onnettomuudessa vuosina 2013-2017. Yleisimpinä syinä olivat tutkijaviranomaisten mukaan havaintovirheet ja sairauskohtaukset sekä jonkin verran virheelliset ohjausliikkeet ja nukahdus tai vireystilan heikkeneminen. Suurimpina myötävaikuttajina turmiin ja niiden seurausten vakavuuteen olivat väsymys, heikentynyt terveydentila, liian suuri ajonopeus, vähäinen ajokokemus, tuttuun tiehen luottaminen, puutteet ajoneuvon kunnossa sekä turvavyön käyttämättä jättäminen.

Raskaan liikenteen työtapaturmat eivät rajoitu tieliikenteeseen. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan kaksi henkilöä menehtyi muualla kuin liikenteessä vuonna 2018. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut muun muassa ajoneuvon huoltotöissä ja lastin purkamisessa. Raskaan liikenteen ammattilaisten onnettomuudet tieliikenteen ulkopuolella ovat kuitenkin vähentyneet 2010-luvulla.

RASKASSARJA • 19

SUOSIKIT

Actros on Vuoden 2020 kuorma-auto

Y

hteensä 24 Euroopan maata edustavaa raskaan ammattiliikenteen erikoistoimittajaa valitsi Mercedes-Benz Actrosin Vuoden 2020 kuorma-autoksi (International Truck of the Year 2020). Actros tarjoaa uutta tekniikka, kuten Multimedia Cockpit -ohjaamon, ulkoiset taustapeilit korvaavan MirrorCam-kamerajärjestelmän ja osittain automatisoidun ajamisen. Mallin varusteisiin kuuluu myös liikennemerkkien tunnistus sekä perävaunuavustin.

International Truck of the Year 2020 -tuomaristo kiitteli ennakoivaa PPC-vakionopeussäädintä (Predictive Powertrain Control) ja sen toimintaa mutkaisilla pää- ja runkoväylillä.

Toinen kiitoksen aihe oli digitaalinen Multimedia-kojelauta, joka korvasi analogisen.

– Mercedes-Benz on tuonut teillemme ultramodernin kuorma-auton, joka tasoittaa tietä tulevaisuuden automaattiselle ajamiselle ja ammattiliikenteelle, tuomariston puheenjohtaja Gianenrico Griffini summasi. ■

KUVA: MERCEDES-BENZ

Vuoden 2020 alusta alkaen Euroopassa myytävät Actros- ja Arocs-kuorma-autot varustetaan tehtaalla Active Brake Assist 5 (ABA 5) -hätäjarruavustimella.

Scania Suomen myydyin Useita vuosia Suomen myydyimpänä uutena kuorma-automerkkinä ollut Volvo sai väistyä, kun Scania ajoi paalupaikalle. Vuonna 2019

ensirekisteröitiin 1 049 Scania-kuorma-autoa, mikä on Scania Suomen paras tulos 70 vuoteen.

KUVA: SCANIA/DAN BOMAN

Pakettiautopuolella ykköspaikan vei tuttuun tapaan Volkswagen Transporter, jo kahdeksatta kertaa peräkkäin. Niitä ensirekisteröitiin 2 080 kappaletta.

Kaikkiaan kuorma-autojen ensirekisteröinneissä vuosi 2019 oli vuosikymmenen vilkkain. Niitä myytiin 4 020 kappaletta, 3,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Kaupan vilkkaus johtuu erityisesti pienistä alle 6 tonnin kuorma-autoista. Yli 16-tonnisia ensirekisteröitiin 2 911, eli 0,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivia raskaita kuorma-autoja ensirekisteröitiin 67 kappaletta. Rekisteröidyistä ajoneuvoista lähes kaikki kulkivat biokaasulla. Lahdessa myytiin yksi bioetanolikäyttöinen Scania.

Niin suurten, keskikokoisten kuin pientenkin kuorma-autojen myynnin on arvioitu laskevan maltillisesti, sillä talouskasvun hidastuminen heijastuu teollisuuden ja kaupan kuljetustarpeisiin.

RASKASSARJA • 21

INNOVAATIOT

Alkuper APS Germany on kehittänyt varaosia niin, että ne kestävät pidempään kuin alkuperäiset.

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

A

PS Germany GmbH on mielenkiintoinen tulokas Suomen raskaan kaluston varaosamarkkinoilla. Yrityksellä on kunnianhimoinen tavoite kehittää varaosia paremmiksi kuin ne alun perin olivat.

– Esimerkiksi kaupunkibusseissa ja roska-autoissa jarrut ovat kovilla. Kuljettajat valittivat meille niiden vioista. Kun liukutappi on jumissa, jarru kuumenee. Ei se toimi kunnolla. Toisinaan taas veden aiheuttama korroosio muodostuu ongelmaksi, APS Germanyn toimitusjohtaja Heinz Hölker kertoo.

Saksalaiset päättivät kovakromata liukutapit ja jarrusatulan sähköliittimet. Rema.germanyn jarrusatuloiden kestoa parannettiin potentiometrin suojakannen tuplatiivisteellä.

Männän suojakumien sekä liukutapin suojakumin kumiseos vaihdettiin paremmin kuumuutta kestävään silikoniseokseen. Voitelurasvat korvattiin paremmin pintapainetta sekä lämpöä kestävällä tuotteella.

Oli testien vuoro. Jarrusatuloita kokeiltiin suolatuilla teillä Tanskassa. Hampurissa tuhannessa bussissa ammattikuljettajat painoivat kenkänsä jarrupolkimelle ja antoivat palautetta.

Jarrut toimivat. Liukutappi ei enää jäänyt jumiin kuten ennen.

APS Germany on kehittänyt myös muun muassa ohjaustehostimien ja -sylinterien

Ylhäällä uusi kovakromattu linja-auton jarrun liukutappi, keskellä keskellä vastaava käytettynä. Alhaalla on perinteinen liukutappi, joka ei uusien tavoin kestänyt ruostumatta yhtä kertaa pesukoneessa.

22 • RASKASSARJA

INNOVAATIOT

äistä parempi tekniikkaa rema.germany-brändin alla. Myös pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmästä, EGR:stä (Exhaust Gas Recirculation) löydettiin parannettavaa. Esimerkiksi muovinen takaiskuventtiili korvattiin metallisella. Jäähdytysputkiryhmän tuentaa parannettiin.

EGR-jäähdytysmoduuli altistuu kuumalle ilmalle, mikä osaltaan johtuu siitä, että ilmanvaihto sen ympärillä ei toimi. Tämä on ollut ongelma etenkin kaupunkibusseissa. APS Germany kehitti uuden osan kestävämmästä materiaalista.

Korkeamman laadun vuoksi varaosa saattaa maksaa enemmän kuin alkuperäistä laatua vastaava osa, mutta APS:n insinöörit ovat laskeneet niiden tulevan pidemmän käyttöiän ansiosta edullisemmiksi. Lisäksi auto seisoo korjaamolla vähemmän aikaa.

Vaihdelaatikoiden osia APS Germany ei ole muuttanut vaan on kehittänyt niiden suhteen ennakoivan vaihdon. Kun ensimmäi-

nen osa on kulunut ja laatikko avataan, vaihdetaan samalla tietyt muut osat, jotka seuraavaksi tulevat tiensä päähän. Se tulee autoilijalle halvemmaksi kuin tuoda ajopeli uudelleen hetken kuluttua huoltoon uutta ja työlästä vaihdelaatikkoremonttia varten.

– Eri merkkien vaihteistoissa ei ole nykyään kovin suuria eroja. Esimerkiksi DAF, Iveco ja MAN ovat todella samanlaisia. Sen sijaan eri valmistajien vaihteistojen ohjelmistot eli softat eroavat toisistaan. Pystymme ohjelmoimaan uuden ohjausyksikön ajoneuvon valmistusnumeron perusteella. Harva autoilija osaa vielä kysyä tätä palvelua vapaasta merkkikorjaamosta, mutta uskon, että se on osa tulevaisuutta, APS:n Skandinavian myynnistä vastaava Anders Mossberg kertoo.

APS Germany aloitti syksyllä 2019 yhteistyön Närhi Oy:n kanssa, jonka myötä varaosat tulevat saataville Raskassarja-ketjun liikkeisiin. ■

– Kierrätetyt hiukkassuodattimet vastaavat laadultaan alkuperäisiä, sillä ne ovat läpäisseet saman EY-tyyppihyväksyntätestin, APS Germanyn toimitusjohtaja Heinz Hölker (oik.) kertoo.

Vasemmalla yrityksen Skandinavian myynnistä vastaava Anders Mossberg.

Takuu säilyy kierrätetyllä suodattimella Viimeistään Euro 5 -moottoreista lähtien autoilijat ovat tuskailleet tukkeutuneiden hiukkassuodattimien (DPF – die­sel particulate filter) kanssa. Kalliita, jopa neljän tuhannen euron suodattimia on yritetty kierrättää pesemällä niistä tuhkat pois. Pahimmillaan painepesurissa on ollut voimaa kuin Imatrankoskessa ja suodattimen kennot ovat repeytyneet. Hiljaisemmalla teholla taas hiukkasloukkua on vaikea saada kokonaan puhtaaksi, ja pian auto nilkuttaa jälleen huoltoon.

Osa autoilijoista onkin kyllästynyt tilanteeseen ja poistattanut laittomasti koko suodattimen pakokaasunpuhdistuslaitteineen.

Vuoden 2019 loppupuolelta lähtien on ollut tarjolla neljäskin vaihtoehto. Alkuperäisiä suodattimia (OE) valmistava Eminoxin tehdas Isossa-Britanniassa puhdistaa perusteellisesti käytetyt dieselhiukkassuodattimet. Ne ovat linjalta tullessaan yhtä puhtaita kuin uudet, mikä varmistetaan virtaustestauksen avulla. Suodatin saa EY-tyyppihyväksynnän, mikä tarkoittaa suomeksi sitä, että auton takuu säilyy. Tällöin ei merkkivalmistajakaan voi kieltää kierrätetyn suodattimen käyttöä.

– Annamme suodattimelle takuuksi 24 kuukautta tai 200 000 kilometriä.

Vain asennusosat on uusittava. Ei ole väliä, kuinka monta kertaa suodattimen puhdistaa, jos se läpäisee testin, APS Germany GmbH:n Skandinavian myynnistä vastaava Anders Mossberg kertoo.

APS Germany on ainut Eminoxin Euroopan jälleenmyyjä.

– Alkuperäistä laatua vastaavat kierrätetyt suodattimet maksavat noin 600 – 900 euroa riippuen siitä, mihin autoon ne tulevat. Hintaan kuuluvat asennustarvikkeet, Närhi Oy:n myyjä Mika Asikainen kertoo.

Autoilijan ei tarvitse odotella oman suodattimen lähetystä puhdistettavaksi, sillä kierrätettyjä suodattimia myydään valmiina pakkauksina.

– DPF on jo todella iso business Saksassa. Uskon, että tämä ala kasvaa myös Suomessa, Mossberg toteaa.

RASKASSARJA • 23

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJA

RASKASSA DIGIPIIRTU PAPERIT/K

RASKASSA

Jäähdytinneste

AKUT Vaativaan ammattikäyttöön.

Akut saatavilla korkillisina ja korkittomina.

Yhden vuoden takuu.

ÄÄRIVALOT Ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto.

Kaikki osat saatavissa varaosina.

TYÖKALULAATIKOT Runko alumiinia, luukku ruostumatonta terästä.

Nerokas salpamekanismi.

Useita eri kokoja.

Laatikot saatavissa myös rst-rungoilla.

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

FORSSA | HYVINKÄÄ | IISALMI | IKAALINEN | JOENSUU | JYVÄ KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | LIETO | OULU

AN AMMATTILAISILLE

ARJAURIN KIEKOT

ARJA-JÄÄHDYTINNESTEET

eet kattavasti eri automalleihin.

VÄSKYLÄ | KAUHAJOKI | KEMI | KOTKA U | PORI | ROVANIEMI | TORNIO | VANTAA

TEKNIIKKA

Maailman toinen hybridipumi aloitti työnsä Betomik Oy:n hybridi-kuljetuspumppuauto on lajissaan Suomen ensimmäinen. Sen betonisäiliö, puomi, pumppu ja pesulaitteet toimivat sähköllä.

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

26 • RASKASSARJA

TEKNIIKKA meistä on tehty kevyestä hiilikuidusta.

Akkujen odotetaan kestävän noin kymmenen vuotta, mutta varmaa aikaa ei tiedä kukaan, sillä kyseessä on uutuus. Paras käyttöikä saavutetaan, jos akkujen varaustasoa ei lasketa alle 25 prosentin.

Tietoa ei myöskään ole siitä, mitä akut maksavat, kun niiden vaihdon aika tulee.

Tilausvaiheessa hybridi tuo päällirakenteelle jonkin verran lisää hintaa, mutta hiljaisen ja ympäristöystävällisen hybridin käyttö puolestaan säästänee hieman polttoainekustannuksia.

Matti Kaivonurmi (vas.) ja Keijo Muhonen testasivat, kuinka tukijalkoja voi käyttää sähköllä ilman, että vieressä dieselkone tuuppaa ilmoille pakokaasupäästöjä.

B

etomikin huoltomies Matti Kaivonurmi sammuttaa tuliterän Mercedes-Benz Arocsin moottorin, laskeutuu alas hytistä ja käynnistää pumppuauton elektronisen vaihteiston. Tukijalat työntyvät sähkön voimalla auton sivuilta ulos lähes ääneti. Puomi aloittaa nousunsa kohti vantaalaista taivasta.

Lähikoivussa istuvan talitintin viserrys erottuu silti, sillä sähköllä toimiva hybridi on noin neljä kertaa hiljaisempi kuin vastaava perinteinen, dieselillä puksuttava pumi. Virallisemmalta nimeltään pumi on jakelupuomilla ja sekoitussäiliöllä varustettu betoninpumppausauto.

Kaivonurmi säätää radio-ohjaimella puomin ylemmäs, ja jos kyydissä olisi betonia, sen pumppauskin hoituisi sähköllä. Samoin sähköllä toimisi pyörintäsäiliö, pumppausyksikkö sekä betonin tyhjennyksen jälkeen säiliön, pumppausyksikön ja putkiston pesu.

Vastaavaa temppua ei Suomessa ole juuri kukaan sähköllä aiemmin tehnyt, maailmallakin vain harva.

Betomikin kuljetuspumppu ”Magnum” eli CIFA MK28E plug-in -hybridi on lajissaan Suomen ensimmäinen ja koko maailmassa toinen koskaan valmistettu. Sen isoveli oli näytillä Bauma 2019 -messuilla, jonka jälkeen esittelyauto lähti betonin ajoon Norjaan.

– Norjassa hybridillä on pumpattu noin 15-20 kuution valuja yhdellä latauksella, CIFAn Suomen maahantuoja Talhu Oy:n Mikael Pohjonen kertoo.

Betonin laadusta, paineista, lämpötilasta ym. riippuen yhdellä kahdeksan tunnin yöllisellä akkujen latauksella pystytään hoitamaan useampi keikka työmaalle. Jos akuista virta uhkaa loppua, ne voi ladata auton dieselmoottorin avulla.

– Hybridi voidaan ladata myös puolen tun-

nin pikalatauksella joko työmaalla tai esimerkiksi huoltoasemalla. Sen jälkeen voi käyttää loppupäivän sähköä, Talhun huoltopäällikkö Juha Vuorio arvioi.

Ajoneuvon jarrutusenergiaa ei Betomikin hybridin latauksessa käytetä hyväksi.

– Meillä pumit ajavat keskimäärin neljä – viisi kertaa työmaalle päivittäin. Siirtymämatkat pääkaupunkiseudulla ovat noin 10 – 30 kilometriä. Hybridin on tarkoitus ladata itsensä asemalle takaisin ajettaessa auton dieselmoottorin avulla, Kaivonurmi kertoo.

Ohjaamon takana sijaitsee kolme akkua, joissa on tehoa 36 kWh. Saman suojapellin alta löytyy myös sähkögeneraattori, joka pyörittää hydraulipumppuja.

Sähkön lisäksi laitteita voi käyttää myös perinteisesti ajoneuvon dieselmoottorin avulla.

Pumi ei ole CIFANn ensimmäinen kokeilu hybridien saralla, sillä se toi markkinoille jo vuonna 2013 lataushybridin, joka sopii betoninkuljetusautoon. Tätä mallia ei kuitenkaan ole Suomeen hankittu, vaikka muualle Eurooppaan niitä on myyty.

Hybridin edellyttämä laitteisto on tuonut pumille lisäpainoa noin 500 kiloa. Säiliöön pumpattavan betonin määrästä ei kuitenkaan ole tarvinnut tinkiä, sillä CIFA pienensi päällirakenteen painoa. Neljästä puomista kaksi vii-

Huoltomiehelle hybridi tuottaa aavistuksen enemmän töitä.

– Generaattorin jäähdytysöljy toi yhden öljylaadun lisää. Akuissa kulkee voimavirta, joten pitää muistaa kytkeä sähköt huolellisesti pois päältä, ennen kuin voi koskea tiettyihin osiin, Kaivonurmi sanoo.

Huoltomies ei kuitenkaan hybridiä kavahda. Hän on siitä innostunut.

– Tämä on tulevaisuutta, sillä hybridit ja sähkön käyttö lisääntyvät koko ajan. CIFAn kone on hieno, samoin design. Odotan jännityksellä ensi viikkoa, kun auto lähtee ensimmäiselle työmaalle, Kaivonurmi sanoo ja katselee betonisäiliön etupäässä olevia suojapeltejä. Niistä hybridin tunnistaa jo kaukaa.

Ruduksen ajoihin lähtevä vähäpäästöinen hybridi on jo herättänyt runsaasti kiinnostusta.

– Asiakkaamme ja heidän asiakkaansa jo vaativat kohteissaan ympäristöä kuormittavien asioiden vähentämistä tai poistamista.

Haluamme toiminnassamme vastata tähän, Ruduksen Betoni- ja kivimateriaalit -toimialan johtaja Mikko Vasama sanoo.

Helsingin kaupunki on suunnitellut fossiilivapaan ja päästöttömän työmaan kriteereitä. Kuninkaantammen puukerrostalojen tarjouspyynnöissä jo edellytetään rakennustyömaalta fossiilivapautta.

– Lisäksi saneerauskohteet lisääntyvät ja myös niissä asiakkaat arvostavat fossiilivapaita toimituksia, Talhun tekninen asiantuntija Keijo Muhonen toteaa. ■

CIFA MK28E plug-in -hybridi • Elektroninen vaihteisto korvaa perinteisen hydraulijärjestelmän 288 V / 36 kWh / 125 Ah:n litiumioniakku • Pumppausyksikön teoreettinen maksimituotto 61 m3/h • Betonikaukalon tilavuus 400 l • Pyörintäsäiliön nimellistilavuus 7 m3 ja geometrinen tilavuus 12,8 m3 • Maksimitäyttöaste 55 %

RASKASSARJA • 27

AUTOUUTISET KUVA DAF TRUCKS

DAF asensi apukuljettajan puoleiseen takalokasuojaan tutkan, joka havaitsee pyöräilijän.

DAFilta uutta tekniikkaa

D

AF Trucks on esitellyt kalustonhallintajärjestelmän uuden ominaisuuden. Remote Tacho Downloadin avulla kuljetusyrittäjä voi lukea, tallentaa ja analysoida kuljettajakortteja ja ajopiirturitietoja verkossa reaaliajassa. Se auttaa yritystä ylläpitämään tarkkaa ajopiirturitietojen hallinnointijärjestelmää ja säästämään aikaa. Remote Tacho Download -sovelluksessa on kolme ratkaisua yhdessä:

lataaminen, tallennus ja analyysi.

Lisäksi DAF julkaisi City Turn Assist -valvontajärjestelmän. Tämä lisävaruste varoittaa kuljettajaa varoitusmerkein ja -äänin, jos jokin muu tienkäyttäjä – kuten jalankulkija, pyörä, auto tai moottoripyörä – on kuljettajan puolen kuolleessa kulmassa. Valvontajärjestelmä varoittaa kuljettajaa hitaassa kaupunkiajossa, mutta havaitsee myös toisella kaistalla olevat muut tienkäyttäjät esimerkiksi kaistanvaihdon ja moottoritielle liittymisen aikana.

City Turn Assist hyödyntää tutkajärjestelmää ja havaitsee valmistajan mukaan kohteet myös näkyvyyden ollessa huono. Apukuljettajan puoleiseen takalokasuojaan on asennettu lähietäisyydeltä toimiva tutkayksikkö.

Varoitukset näytetään LED-näytöllä, joka sijaitsee apukuljettajan puolen A-pilarissa sivupeilin lähellä. Kun oikeanpuoleinen suuntavilkku on käytössä, järjestelmä voi antaa myös äänivaroituksia. ■

Scanialta 9-litrainen ED95-bioetanolimoottori Scania täydentää bioetanolilla toimivien moottorien valikoimaansa uudella 9-litraisella, 5-sylinterisellä ED95-rivimoottorilla. Kyseessä on 13-litraisen ja 410-hevosvoimaisen moottorin sisarmalli.

Scanian bioetanolimoottorit toimivat diesel-periaatteella. Uudessa bioetanolikoneessa on muuttuvageometrinen turboahdin ja aikaisempia versioita parempi puristussuhde, mikä tarkoittaa pienempää

28 • RASKASSARJA

polttoaineenkulutusta. Koneessa on 280 hevosvoimaa ja 1 400 Nm vääntöä jo 1 000 kierroksella minuutissa. Moottorissa käytetään puristussytytystekniikkaa ja SCR-järjestelmää päästöjen vähentämiseksi.

Etanoli eri muodoissaan on maailman eniten käytetty uusiutuva polttoaine. Sen avulla voidaan saavuttaa merkittäviä hiilidioksidivähennyksiä verrattuna dieselkäyttöiseen ajoneuvoon.

AUTOUUTISET KUVA RENAULT TRUCKS

Renault viimeisteli kuormaautomallinsa kaukokuljetukseen

R

enault Trucks on esitellyt T-sarjan kuorma-autojen vuoden 2020 T- ja T high -mallit. Ohjaamo viimeisteltiin: siellä on kokonaan tekstiiliverhoillut istuimet ja nahkainen ohjauspyörä. Kolmeen suuntaan säädettävä ohjauspylväs on nyt vakiovaruste. T-sarjan kuorma-autoissa on hiilikuituviimeistelty kojelauta, alumiiniset kahvat ja metalliset ovikynnykset. Säilytystilaa on enemmän kuin aiemmin, yhteensä 221 litraa. Jäähdytinsäleikkö ja sivupeilit ovat edelleen saatavissa joko kiiltävän mustina tai oransseina vakion hopeaviimeistelyn sijaan.

T- ja T High -malleihin on saatavana mediakeskus, Roadpad+, jolla kuljettajat voivat kuunnella musiikkia, ja käyttää puhelimen handsfree-toimintoa. Turvallisuutta on pyrit-

KUVA RENAULT TRUCKS

ty lisäämään näyttöön saatavien kameroiden ansiosta. Roadpad+ auttaa kuljettajaa löytämään oikean reitin kuorma-autokohtaisen navigointijärjestelmän avulla.

Kaukokuljetuskuorma-autoissa on DTI 11ja DTI-moottorit (13 Euro 6 Step D). Niiden polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat kolme prosenttia pienemmät vanhempiin moottoreihin verrattuna. Vuoden 2020 T- ja T High -malleissa on uudistettu vetoakseli ja kevyemmät levyjarrut, jotka vähentävät polttoaineenkulutusta. Kuorma-autoon voidaan aktivoida uudet polttoainetaloudellisuuteen vaikuttavat asetukset, mikä tuo valmistajan mukaan vielä kolmen prosentin lisäsäästön. Renault Trucksin T- ja T High -mallien moottorit ovat yhteensopivia synteettisen XTL-polttoaineen ja biodieselin kanssa. ■

T-sarjalaisissa on metalliset ovikynnykset.

RASKASSARJA • 29

KABOTAASI

Audrius Cuzanauskas:

”Liettua on vastuussa kuljettajien hyväksikäytöstä” Ammattiyhdistysaktivisti Audrius Cuzanauskas yrittää korottaa liettualaiskuljettajien palkkoja, mutta samaan aikaan liettualaiset yritykset ovat saaneet luvan työllistää vielä satatuhatta uutta työntekijää idästä. Cuzanauskas pelkää ongelmien lisääntyvän.

Teksti ja kuvat GIL SKORWID ja URTĖ ALKSNINYTĖ

H

armaalla Liettuan ja Puolan raja-alueen pysäköintialueella, liettualaista ruokaa tarjoavan ruokalan vieressä on rivissä satoja kuorma-autoja. Niissä nukkuvat kuljettajat.

Ylös noustessa on vastassa jatkuvasti puhaltava voimakas tuuli, tänään myös sade.

Tummaa talvisen aamun harmautta piristää kymmenen neonvärisiin liiveihin pukeutunutta ammattiyhdistysaktivistia. He herättelevät

30 • RASKASSARJA

kuljettajia kysymyksillä työolosuhteista ja jakavat ammattikuljettajien oikeuksia koskevia esitteitä. Ne on kirjoitettu neljällä eri kielellä.

Aktivistit ovat Liettuan kuljetusalan ammattiyhdistyksen tiedotuskeskuksen työntekijöitä. Rekkaparkin vieressä toimiva keskus on perustettu entisen rajatarkastusaseman yleiseen käymälään.

– Sellainen on nykyinen Liettuan ja Puolan välinen raja-asema. Sieltä kuljettajat löytävät edes jollain tavalla kotia muistuttavaa suojaa,

Liettuan kuljetusalan ammattiyhdistyksen johtaja Audrius Cuzanauskas sanoo.

Sillä aikaa kun aktivistit keskustelevat kuljettajien kanssa, Cuzanauskas kertoo nykyajan orjuudesta, liikkuvuuspaketista ja Euroopassa toimivista liettualaisista kuljetusalan yrityksistä.

Tänään Cuzanauskas on hyvällä tuulella.

Suurin osa lämmitetyn ruokalan ovella tungeksivista ohjaamoissa asujista ei ole kuullut

KABOTAASI

Kuski maksaa hinauksen Viime aikoina ammattiyhdistykseen on tullut lisää yhteydenottoja liettualaisyritysten kuljettajilta, jotka ovat kohdanneet Pohjoismaissa vaikeuksia. Heidän joukossaan on työsopimuksensa lukematta allekirjoittaneita työperäisiä maahanmuuttajia.

Usein Pohjoismaissa työskentelevien kuljettajien valituksen aiheena on palkan vähentäminen kuorma-auton hinaamisen vuoksi. Syynä on ollut ajoneuvon luisuminen tieltä.

Cuzanauskasin mukaan liettualaiset työnantajat opettavat Skandinaviaan ajavia kuljettajia ajamaan liukkailla ja lumipeitteisillä teillä.

– Käytännössä ei turvallisuutta kuitenkaan tien päällä varmisteta, hän toteaa.

Cuzanauskasin mielestä kuorma-autot eivät luisu tieltä useinkaan kuljettajien ajotaidon puutteiden vuoksi, vaan mahdollisesti teknisesti huonokuntoisten vetoautojen vuoksi. Siksi tilanne ei hänen mukaansa parane opetusta lisäämällä, vaan tarkemmalla yritysten toiminnan valvonnalla.

– Tällä erää laajalti käsiteltävänä olevassa Euroopan unionin liikkuvuuspaketissa vahvistettu vaatimus kotiin palaamisesta joka toinen kuukausi merkitsisi automaattisesti myös tiheämpää ja laadukkaampaa vetoautojen teknisen kunnon arviointia.

man luvattua palkkaa, 55 euroa vuorokaudessa, Cuzanauskas vuodattaa.

Virallisesti liettualaisissa yrityksissä työskentelevien kuljettajien palkaksi ilmoitetaan keskimäärin 2 000 euroa kuukaudessa. Se jää kuitenkin usein vain lupaukseksi. Todellisuudessa palkka muodostuu minimipalkasta ja verovapaista päivärahoista.

– Houkuttelevaa palkkaa luvataan netin viestintäsovellusten, kuten Viberin ja Whatsappin, keskusteluissa. Niissä on vaikeaa tallentaa keskustelua. Luvattua palkkaa vähennetään myöhemmin erilaisin vehkeilyin kuten laittomasti vähentämällä tappioita, pakottamalla kuljettajia ajamaan pidempään kuin laki sallii, teettämällä ylityötunteja sekä ajattamalla öisin ja vapaapäivinä.

mitään heille oikeuden mukaan kuuluvista työolosuhteista. Aamiaisen jälkeen he kuuntelevat tarkkaavaisesti.

Tiedotuskeskuksen toimiston seinät on tapetoitu petettyjen kuljettajien oikeustapausten luetteloilla. Cuzanauskasin johtama ammattiyhdistys tunnistaa kymmenkunta tapaa huijata palkanmaksussa.

– Teemme töitä yli 500 oikeustapauksessa, joissa kuljettajat valittavat jääneensä il-

Toinen toistuva rikkomus on vilpillinen toiminta lomien suhteen. Työnantajat pakottavat kuljettajia ottamaan palkattomia lomia.

– Kuljettajat eivät oikein ymmärrä, että näin he menettävät työvuosissa ja sosiaaliturvassa, Cuzanauskas toteaa.

Lisäksi huijataan päivärahoissa. Liettuan lainsäädännön mukaan kuljettajien pitäisi saada päivärahaa sen maan mukaan, missä he työskentelevät.

Aktivistien esitteissä on 70 Euraasian maan päivärahojen normitaulukko. Se hämmästyttää raja-alueen pysäköintipaikalla olevia kuljettajia.

Missä tahansa he ovatkaan, he saavat saman, työnantajan kanssa sovitun päivärahan.

Cuzanauskas on juuri palannut Kiovasta.

Siellä ammattiyhdistysten liitto konsultoi huijattuja kuljettajia, jotka eivät voi taistella oikeuksistaan Liettuassa.

– Heillä ei yksinkertaisesti ole varaa matkustaa kotiinsa. Kuvitelkaa, minkälaisesta nykyajan orjuudesta puhumme. Ukrainassa konsultoitaviksi tulevat liettuaa osaamattomat kuljettajat, jotka ovat allekirjoittaneet liettualaisen sopimuksen.

Liettuan maahanmuuttoviraston mukaan liettualaisissa yrityksissä työskentelee noin 90 000 pitkän matkan kuljettajaa. Yli puolet heistä on työn perässä Ukrainasta, Venäjältä, Valko-Venäjältä, Tadžikistanista, Moldovasta ja Kazakstanista muuttaneita.

Liettuan julkinen salaisuus on, että kieltä osaamattomia kuljettajia houkutellaan kymmenen kertaa todellisuutta suuremmilla palkoilla. Liettualaiset työnantajat eivät tutustuta heitä heidän oikeuksiinsa, eivät takaa turvallisia työolosuhteita, eivätkä maksa sovittuja palkkoja. Cuzanauskasin mukaan suurin osa heistä ei voi edes valittaa omista oloistaan.

– Voitteko käsittää, kuinka työnantaja voi vaatia ihmistä allekirjoittamaan työsopimuksen kielellä, jota hän ei ymmärrä?

– Ja tiedättekö vielä mitä, Liettuan viranomaiset pitävät sitä normaalina. Ei vahingon kärsineistä ole väliä. Esimerkiksi valtion työsuojeluvirasto (Valstybinė darbo inspekcija) ei välitä vahingon kärsineistä, jotka ovat muunkielisiä.

RASKASSARJA • 31

KABOTAASI Cuzanauskas on Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen. Hän on hyvin perillä, ei ainoastaan Liettuan, vaan koko Euroopan kuljetusmarkkinoista.

– Autoja tullaan takavarikoimaan ja kuljettajille täytyy taata mahdollisuus palata koteihinsa. Pidämme vilpillisyyttä palkanmaksussa ihmiskauppaan verrattavissa olevana rikoksena.

Kuljettajien puolestapuhuja pohtii, että lopulta liettualaiset yritykset väsyvät jatkuviin oikeudenkäynteihin.

Lämmintä aamiaista Liettuan ja Puolan raja-alueen pysäköintipaikan ruokalassa syödessään kuljettajat kuuntelevat ammattiyhdistyksen aktivisteja halukkaasti. Arki unohtuu hetkeksi ja he tuntevat itsensä arvostetuiksi. Toistaiseksi Cuzaunauskasin tapaisia ihmisoikeuksien keitaita on tullut vastaan harvoin. ■ Huolimatta epävakaista työolosuhteista kuljettajien työn perässä muuttavien kuljettajien määrä vain kasvaa. Liettualaiset yritykset saivat luvan työllistää vielä satatuhatta liikkuvaa työntekijää idästä.

Tämän vuoksi Cuzanauskas uskoo ongelmien vain lisääntyvän. Maan lainsäädännössä ei olla heihin varauduttu. Heikko valvontamekanismi antaa mahdollisuuden työnantajien laittomalle, epäinhimillisen halvalle työvoiman käytölle, mikä johtaa yhä pahenevaan kriisiin.

Cuzanauskas uskoo tilanteen paranemisen vaativan radikaaleja toimenpiteitä.

Neonvärisiin liiveihin pukeutuneet liettualaiset ammattiyhdistysaktivistit jakavat ammattikuljettajien oikeuksia koskevia esitteitä Puolan ja Latvian rajalla.

Palkat jäivät nostamatta Liettualaiset poliitikot valittavat, ettei valtio kerää tarpeeksi veroja. Liettuan pankin mukaan kuljetusala pystyisi maksamaan kaksi kertaa suurempia palkkoja. Tämä kerryttäisi suuria verotuloja valtiolle. Cuzanauskasin kokemukset poliitikoista ovat kuitenkin kehnoja.

– Vuoden 2019 syksyllä vuosia kestäneiden neuvottelujen päätteeksi poliitikot kieltäytyivät nostamasta riittävästi kuljettajien palkkakerrointa ja näin verottamasta kasvanutta kuljetusalan sektoria. Liike-elämän järjestöt ja kulje-

32 • RASKASSARJA

tusyritykset painostavat poliitikkoja. Poliitikot, jotka eivät kykene vastustamaan lobbausta, ovat maan varattomuuden perimmäinen syy, Cuzanauskas toteaa.

Vuoden 2020 helmikuussa sekä Euroopan neuvoston että Euroopan parlamentin odotetaan antavan kuljetusalan yhteisille liiketoimintasäännöille, niin sanotulle liikkuvuuspaketille hyväksyntänsä.

Sen jälkeen säännöllinen viikoittainen lepoaika (vähintään 45 tuntia) olisi vie-

tettävä muualla kuin ajoneuvossa. Jos tämä lepoaika vietetään poissa kotoa, työnantajan on maksettava majoitus.

Liettualaisten yrittäjien mielestä liikkuvuuspaketti syrjii Euroopan reuna-alueiden valtioita. Yrittäjät valmistautuvat taistelemaan tuomioistuimissa.

Cuzanauskasin mielestä palkoilla vehkeilyllä ja taistelulla liikkuvuuspakettia vastaan Liettuan kuljetusalan yritykset pyrkivät välttämään verojen maksua.

– Tästä kärsivät kuljettajien lisäksi myös kaikki Liettuan kansalaiset.

UUTUUS ETM PLUS

KAIKKI RASKAAN KALUSTON PALVELUT IKAALISISSA

Kaikki yhdessä ja samassa

RASKAAN KALUSTON KORJAAMO, VARAOSALIIKE, MAALAAMO SEKÄ PÄÄLLIRAKENTEET

4,3” käyttöpaneelissa

• Ohjainlaite jolla voidaan kontrolloida lisälämmittimien (Webasto, Eberspächer) toimintoja: jäähdytys, lämmitys, ilmankierto, lisäilmastointi ym. ilmankiertoon liittyvä.

• Ohjainlaite jossa on diagnostiikka, raportoi mahdollisista virheistä tai katkoksista järjestelmissä joita se kontrolloi.

KORJAAMO/MAALAAMO

VARAOSALIIKE

ark. 7-15.30

ark. 7-16.30

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi Maahantuoja ja tukkumyyjä:

www.varaosalinna.fi Sammonkatu 4, IKAALINEN Puh. 040 596 5800 (korjaamo), (03) 457 1144 (varaosat) www.ikaalistenautovaruste.fi

Puh. 0207 119 862

Pohjolantie 10-12 • 61800 Kauhajoki

RASKAAN KALUSTON VARAOSAPALVELUT

läv

äyl

ä

SATAKUNNAN ALUEELLA HOITAA

Savipajakatu

tu Savipajaka

Uunikatu

Varaosatoimitukset Raumalle päivittäin.

Eteläväylä

Porin Auto-Sale Oy

ma–pe 7.00 – 17.00 la 9.00 – 13.00

Alaruukintie

Raumantie

Ammattitaitoinen henkilökunta palvelee:

E8

Ete

Työpajakatu

Neste Porin Portti

Alaruukintie

Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi

Eteläväylä 18, 28610 PORI - P. 010 4198 950 raskassarja@autosale.fi - www.autosale.fi

RASKASSARJA • 33

KABOTAASI Tulliylitarkastaja Jarkko Fagerström on pohtinut, kuinka suuri ongelma kyseiset, alle 3 500 kilon kokonaispainoiset ajoneuvot ovat. Hän on toivonut yhteydenottoja kuljetusyrittäjiltä.

Tulliylitarkastaja kaipaa kovempia rangaistuksia Tulli sai toimitettua vain neljälle tavaraliikenteen harjoittajalle rangaistuksen laittomasta kabotaasista vuonna 2018. Viime vuonna vastaavia tapauksia oli kymmenkunta.

Luvut puhuvat karua kieltä suomalaisen valvonnan tehottomuudesta.

34 • RASKASSARJA

KABOTAASI

Rauman tullin uusi auto on varustukseltaan samantapainen poliisiauton kanssa.

Siinä on muun muassa kiinteä internetyhteys.

Teksti ja kuva SARI JÄRVINEN

L

aiton kabotaasiliikenne on ollut suomalaisen kuljetuselinkeinon huolena pitkään. Tilanne ei näytä kovin valoisalta, kun katsoo Tullin tilastoja. Vuonna 2018 Tulli pystyi välittämään vain neljässä tapauksessa rangaistusvaatimuksen laittomaan kabotaasiin syyllistyneelle ulkomaiselle tavaraliikenteen yrittäjälle. Viime vuonna vastaavia tapauksia oli kymmen-

kunta, toiset saman verran henkilöliikenteen puolella.

Vaikka rangaistuksen saaneiden määrä on kasvanut, tulliylitarkastaja Jarkko Fagerström myöntää, että luvut ovat pieniä.

Hänestä tiukemmat rangaistukset ehkäisisivät laitonta kabotaasia.

– Kaipaan Suomeen Ruotsin ja Norjan mallia. Siellä laittomasta kabotaasista kiinnijäänyt kuljetus keskeytetään, rengas lu-

kitaan ja määrätään tuhansien eurojen hallinnollinen maksu. Se on tehokas konsti.

Suomessa kuljetus pysäytetään ja kuljettajaa kehotetaan kääntymään autoineen paluumatkalle. Kuljettaja voi käytännössä sen jälkeen jatkaa toimintaansa ilman sen kummempia seuraamuksia ja palata Suomeen uuden lastin kanssa. Yleensä Tulli ei saa oikeusapua nostaakseen asiasta rikosjuttua.

Timo Harakka vastaa: ”Valvonnan tehostamista voidaan arvioida”

Raskassarja-lehti kysyi, mitä mieltä liikenne- ja viestintäministeri on tulliylitarkastajan vaatimuksista kovemmista rangaistuksista laittoman kabotaasin suhteen?

Rangaistuksia ja hallinnollisia seuraamuksia sekä valvonnan tehostamista voidaan arvioida EU:n liikkuvuuspaketti I:n kansallisen voimaansaattamisen yhteydessä. Rangaistukset ja seuraamukset yleisesti kuuluvat oikeusministeriön asiantuntemukseen, ja arviointi sekä sen pohjalta tehtävät mahdolliset muutosesitykset onkin laadittava ministeriöiden ja valvontaviranomaisten yhteistyössä sekä myös kuljetusalan toimijoita ja sen asiakkaita kuullen.

Suomessa raskas liikenne – sekä kuljettajat että yrittäjät – ovat olleet

pitkään huolissaan laittomasta kabotaasista. Ruotsissa infraministeri käynnisti selvityksen samasta aiheesta.

Pitäisikö Suomessa tehdä samoin?

Kabotaasisäännökset ovat EU-lainsäädäntöä, jota ollaan parhaillaan muuttamassa liikkuvuuspaketti I:n yhteydessä. Selvityksellä ei enää pystytä vaikuttamaan kabotaasisäännösten sisältöön. Valvontaan on kuitenkin luvassa liikkuvuuspaketin myötä parannuksia, joita Suomi oli osaltaan mukana ajamassa liittyen mm. uuden sukupolven ajopiirturiin ja siihen, että ulkomaille lähetetyistä kuljettajista on aina tehtävä lähettämisilmoitus sekä jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon lisäämiseen viranomaisten kesken.

Onko raskas ammattiliikenne teille muuten tuttu ala?

Raskaan liikenteen turvallisuus on minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. Lähisukulaiseni, joka oli kuorma-auton kuljettaja, menehtyi liikenneonnettomuudessa. Kaikilla

pitää olla oikeus turvallisiin työolosuhteisiin ja aion ministerin toimessani katsoa, että huolehdimme tieliikenteen ammattilaisten työolosuhteista ja turvallisuudesta.

KUVA LAURA KOTILA / VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Sanna Marinin siirryttyä pääministeriksi hänen tilalleen liikenne- ja viestintäministeriksi nimitettiin Äänekoskella syntynyt Timo Harakka (SDP).

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on muun muassa entinen Vihreän Langan päätoimittaja ja keskusteluohjelmien Pressiklubin ja Mustan laatikon juontaja.

Hän pitää tärkeinä ratainvestointeja, digitalisaatiota ja liikenteen muuttamista palveluiksi.

RASKASSARJA • 35

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE RASKASSARJA

Raskassarja-jarruliinat, alkuperäislaatua rumpujarruihin

Laadukkaat varaosat Volvon ja Scanian kuorma- ja linja-autoihin sekä Volvon työkoneisiin

Myös Ruotsissa laiton kabotaasi on herättänyt huolta. Infrastruktuuriministeri Tomas Eneroth on vaatinut raskaalle ammattiliikenteelle kovempaa valvontaa. Ruotsin hallitus käynnisti vuonna 2019 selvitystyön, miten tätä voitaisiin kehittää.

Suomalaisten keinona on ollut lisätä viranomaisten yhteistyötä.

AVI pystyy tarttumaan laittomaan kabotaasiin tilaajavastuulain perusteella. Joitakin Tullin auton takaosasta löytyy seuraamuksia kuljesamanlainen kuljetustila kuin tusten tilaajille onkin poliisiautossa on vangituille. määrätty.

– Tosin se saattaa olla vähän kohtuutonta tilaajalle, joka ehkä vain on luottanut kuljettajan sanaan kuljetuksen laillisuudesta, Fagerström pohtii.

Raskaan liikenteen kabotaasivalvonta ei ole Tullin päällimmäinen huolenaihe. Virkailijoita työllistävät verojen keräys ja muu rikollisuuden torjunta, kuten lisääntynyt huumeiden salakuljetus. Lisäksi on hoidettava Suomen pitkä osuus EU:n itärajasta, jossa Tulli käännyttää vuosittain noin 600 - 900 raskasta ajoneuvoa takaisin Venäjälle. Pääosin kotimatkalle lähetetään huonokuntoista kalustoa. Sen määrä on vähentynyt vuosien aikana, minkä Fagerström uskoo olevan osaltaan tiukan rajavalvonnan ansiota.

Kabotaasiliikenne ei juuri kulje itärajan yli. Muilla kuin EU- ja Eta-mailla ei ole oikeutta sitä harjoittaa. Sen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomen satamien kautta kabotaasiliikenteestä rullaa noin 95 prosenttia, missä sitä olisi helpointa valvoa.

Iskunvaimentimet vaativiin olosuhteisiin

Ohjaus- ja jousitusjärjestelmät ensiasennukseen ja jälkimarkkinoille

36 • RASKASSARJA

Jo nyt satamissa on kamerat, joilla luetaan tulevien ja lähtevien ajoneuvojen rekisterinumerot. Teoriassa olisi mahdollista rakentaa tietokonejärjestelmä, joka antaisi hälytyksen, jos raskas ajoneuvo on ollut maassa yli seitsemän vuorokautta. Se on laillisen ja laittoman kabotaasin aikaraja. Viikon aikana saa ajaa luvallisesti kolme kuormaa.

– Etäluettavat sähköiset rahtikirjat ja ajopiirturit tulevat kovaa vauhtia alalle. Ehkä tulevaisuudessa niiden avulla valvontaa voidaan tehostaa. Toisaalta yhtä nopeasti kehittyvät laittomat kiertolaitteet, Fagerström hymähtää.

Tulliylitarkastaja huomauttaa, että kaikki ulkomaalainen raskas liikenne ei ole Suomessa laittomasti kuten joskus luullaan. Esimerkiksi viime vuosina lisääntyneet ns. yhdistetyt kuljetukset ovat sallittuja. Yhdistetty kuljetus tarkoittaa sitä, että kun lasti on kulkenut meritse tai rautateitse yli sata kilometriä, sitä voidaan ajaa EU- tai Eta-kohdemaassa kumipyörillä rajattomasti 150 kilometriä.

– Sääntö tarkoittaa linnuntietä. Tällöin esimerkiksi Hangosta voidaan ajaa autotehtaalle Uuteenkaupunkiin, jonne tulee tietä pitkin matkaa 170 kilometriä, mutta linnuntietä vain 140 kilometriä.

Fagerström huomauttaa, että myös suomalaiset ajavat ulkomailla yhdistettyjä kuljetuksia, esimerkiksi Italiassa. ■

OIKEUS

Hyvämaineinen murhaaja Kuljetusyrittäjä on uuden liikennepalvelulain mukaan hyvämaineinen, vaikka istuisi vankilassa murhan takia.

Teksti SARI JÄRVINEN

H

einäkuussa 2018 voimaan astunut liikennepalvelulaki sallii kuljetusyrittäjälle aiempaa värikkäämmän elämänmenon. Tällaista kokeili konkreettisesti eräs autoilija. Hän juhli, ryyppäsi, tappeli ja sekaantui huumeisiin.

Velkoja perittiin väkivaltaisin ottein. Lopulta poliisi rauhoitti menon ja pisti luvanvaraisen tavaraliikenteen harjoittajan rautoihin. Useiden rikosten vuoksi tuomarit marssittivat hänet vankilaan.

Kahden vuoden kuluttua autoilijan maine oli ammatillisesti puhdistunut, vaikka hän istui yhä kiven sisässä. Syynä on aiempaa vapaampi laki. Ennen tavaraliikennelupaa ei herunut, jos hakija oli ollut vankilassa viimeisen viiden vuoden aikana. Uusi liikennepalvelulaki lyhensi ajan kahteen vuoteen.

– Tilanne on erikoinen. Talousrikoksen uusija, murhaaja tai vaikka seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu voi vielä vankilassa istuessaan olla hyvämaineinen. Hän voi siis lain mukaan harjoittaa ammattiaan, Traficomin johtava asiantuntija Pasi Hautalahti toteaa.

Kyseinen autoilija ei tosin syyllistynyt murhaan, vaan istuu vankilassa useampien pienempien rikosten vuoksi. Hän haki vankeusrangaistuksensa aikana liikenneluvan uusintaa, mutta Traficom hylkäsi hakemuksen.

Yrittäjä valitti päätöksestä. Hän vetosi siihen, ettei ole tuomittu liikennepalvelulain 8. §:ssä mainituista teoista viimeisen kahden vuoden aikana. Laissa mainittuja tekoja ovat työ- tai palkkasuhdetta, kirjanpitoa, verotusta, kiskontaa, liikenteen harjoittamista, liikenne- tai ajoneuvoturvallisuutta, ympäristönsuojelua tai muuta ammatillista vastuuta koskevat rikkomukset.

Yrittäjä oli oikeassa.

– Kyseinen pykälä sisältää poissulkevan listauksen, josta puuttuvat esimerkiksi henkeen tai terveyteen kohdistuvat rikokset ja seksuaalirikokset. Liikenneluvan voi siten saada, vaikka olisi tehnyt murhan, raiskan-

nut tai syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, Hautalahti toteaa.

Traficom ei kuitenkaan lupaa myöntänyt.

Virastossa löydettiin hakijan rötöshistoriasta muun muassa rattijuopumus ja ajoneuvon

luvatta kuljettaminen. Ne kuuluvat lain mukaan hyvämaineisuuteen vaikuttaviin rikkomuksiin.

Tammikuun alussa 2020 asian käsittely oli oikeudessa kesken. ■

Iso tarkastus tulossa Pääsääntöisesti suomalaiset tavaraliikenneyrittäjät ovat varsin nuhteetonta väkeä.

Tämä kävi ilmi vuonna 2017, kun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteutti suuren koko alaa koskevan hyvämaineisuuden tarkistusoperaation. Sen tuloksena vain muutamia kymmeniä lupia jouduttiin perumaan. Toinen samankokoinen joukko sai kirjallisen huomautuksen.

– Yllätyin positiivisesti. Autoilijat ovat hyvätapaista sakkia, Hautalahti toteaa.

Se ei kuitenkaan ole estänyt seuraavan teemavalvonnan suunnittelua.

– Tavaraliikenteen seuraava valvonta koskee todennäköisesti hyvämaineisuutta. Se toteutetaan aikaisintaan touko-kesäkuussa 2020. Tosin luulen, että väärinkäytöksiä paljastuu aiempaa vähemmän, koska puuttumiskynnys on nyt aiempaa korkeampi.

RASKASSARJA • 37

UUDET IDEAT

Harvinaista kehitystyötä asiakkaiden kanssa Pohjolan Liikenteen matkustajat pääsivät kehittämään bussiliikenteen palveluja uudessa monipäiväisessä työpajassa.

Teksti SANNA SARENIUS

P

ohjolan Liikenteen uudenlaisessa palvelumuotoilutyöpajassa kokeiltiin ennennäkemättömällä tavalla parantaa bussiliikenteessä matkustavan asiakkaan asiakaskokemusta. Yrityksen johtoportaan tai ulkopuolisten konsulttien sijaan kehittäjien paikalla istuivatkin ihka oikeat bussiliikenteen käyttäjät.

– Tämä oli alalla ensimmäinen tai vähintäänkin ensimmäisten joukossa toteutettu työpaja, jossa asiakkaat on tällaisella tavalla otettu mukaan kehittämään bussiliikenteen palveluita, Pekka Ruuska Oy Pohjolan Liikenne Ab:lta kertoo.

syystä tai toisesta ole aikaisemmin tajuttu, Ruuska pohtii.

Tradenomiopiskelija Essi Paltamaalla on kokemusta useampien erilaisten palvelumuotoilutyöpajojen vetämisestä.

– Kun asiakas otetaan mukaan kehittämään palveluita ja kertomaan oman mielipi-

teensä, päästään kehittämisessä yleensä paljon syvemmälle tasolle, hän tietää.

Työpaja kesti tarkoituksella useita päiviä, jotta turhasta jäykkyydestä ehdittiin päästä eroon.

– Monesti rohkeus ideoida ja kertoa mielipiteensä vaatii useamman päivän aikaa tutustumiseen.

KUVA ELINA INNANEN

Neljä päivää kestänyt työpaja toteutettiin joulukuussa Lohjalla Kauppakeskus Lohen tiloissa. Vetäjinä toimivat Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat Pauliina Wilen ja Essi Paltamaa. He käyttivät kehittämisessä apunaan palvelumuotoilutekniikoita.

Kaikille avoin kutsu työpajaan julkaistiin muun muassa Pohjolan Liikenteen nettisivuilla ja somessa. Osallistujat löytyivät omissa kanavissa tiedottamisen kautta. Ulkopuolisia tuli mukaan viisi, jonka lisäksi mukana oli Pohjolan Liikenteen henkilökunnan edustajia.

– Osallistujilla oli erilaiset lähtökohdat ja motiivit. Yksi halusi tehdä yhteisölleen hyvää kehittämällä bussiliikenteen palveluja. Toinen halusi oppia palvelumuotoilutekniikoista, kun taas kolmas oli bussiliikenteen hevikäyttäjä, Ruuska kuvailee monenkirjavaa kehittäjäjoukkoa.

Alkuun Pohjolan Liikenteen edustajat kertoivat osallistujille bussiliikenteen nykytilanteesta, kuten vuorojen suunnittelusta ja siitä, miten ”systeemit” toimivat. Sen jälkeen ryhmät työskentelivät yhdessä ja ideoivat ideoita, mitä heidän mielestään kannattaisi tehdä toisin.

– Mullistavat ideat harvoin tupsahtavat vain jostakin. Usein ne ovat sellaisia, mitkä ovat koko ajan olleet siinä, mutta niitä ei vain

38 • RASKASSARJA

Pohjolan Liikenne haastoi asiakkaansa kuukauden ajaksi vegaaneiksi.

Kuvassa nyhtökaura-bataattiburgeri.

KUVA SANNA SARENIUS

UUDET IDEAT

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat Pauliina Wilen ja Essi Paltamaa käyttivät kehittämisessä apunaan palvelumuotoilutekniikoita.

Ruuska oli tyytyväinen, miten hyviä ja nopeallakin aikataululla toteuttamiskelpoisia ehdotuksia työpajoista nousi.

– Yksi liittyi ruuhkapiikkien helpottamiseen. Aamut ja iltapäivät ovat kaikkein ruuhkaisimmat, kun työssäkäyvät ja koululaiset ovat liikenteessä. Nousi ehdotus, voisiko senioreille olla tarjolla oma edullisempi lipputuote? Esimerkiksi matkustaminen voisi olla heille edullisempaa kello 9- 14.

Toinen yleinen harmituksen aihe julkisen liikenteen matkustajilla on tilanne, jossa kulkupeli ei saavukaan siihen aikaan, kun

matkustaja odottaa sitä.

– Olisi hienoa, jos jollakin tavalla olisi mahdollista saada matkustajalle tieto jo ennen kuin, kun hän lähtee kotoa, tai viimeistään sinne pysäkille, että bussi on myöhässä. Tässä tapauksessa tieto lievittäisi tuskaa, Ruuska kuvailee.

Ruuska oli todella positiivisesti yllättynyt työpajan tuloksista.

– Työpaja kannatti aivan ehdottomasti tehdä. Ratkaisu oli niin toimiva, että päätimme jo alustavasti toteuttaa toisen vastaavan palvelumuotoilutyöpajan hieman erityyppisillä kysymyksillä jo maaliskuussa. ■

Bussifirma haastoi vegaaniksi Pohjolan Liikenne haastoi asiakkaansa ja henkilöstönsä mukaan vegaanihaasteeseen. Vegaanihaasteessa ihmisiä kannustettiin kokeilemaan kasvisruokailua yhden kuukauden ajan tammikuussa 2020.

Pohjolan Liikenteen Länsi-Uudenmaan alueen asiakkaille, jotka ottivat haasteen vastaan, oli tammikuun ajan tarjolla erilaisia etuja, kuten ilmaisia bussilippuja ja kestokasseja.

– Pohjolan Liikenne haluaa olla laadukkaan ja ympäristöystävällisen joukkoliikennepalvelun toteuttaja asiakkaille ja yhteiskunnalle. Tästä konkreettisena esimerkkinä toimme merkittävän määrän sähköbusseja pääkaupunkiseudun liikenteeseen vuonna 2019. Haemme aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia samoja ympäristöarvoja jakavien toimijoiden kanssa. Onkin luonnollista, että yhtiömme osallistui vegaanihaasteeseen tammikuussa ja haastoi asiakkaat ja henkilöstön kokeilemaan kasvisruokailua. Jokainen voi tehdä pienen ympäristöteon suosimalla enemmän kasviksia lautasellaan, Pohjolan Liikenteen kaupallinen päällikkö Pekka Ruuska perusteli.

Palvelumuotoilu • Tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palveluntarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita.

• Huomio suuntautuu kontaktipisteisiin, joiden kautta palvelu koetaan, aistitaan ja nähdään. Lentoyhtiön palvelussa kontaktipisteitä voivat olla esimerkiksi lehti- ja televisiomainokset, puhelinasiakaspalvelu, internetsivusto, matkatoimisto, matkalippu, lentoemännät, se mitä henkilökunta sanoo, lentokoneen sisustus, lennolla tarjottava ruoka ja lentokentän opasteet.

• Pohjolan Liikenteen palvelumuotoilutyöpajassa jokaiselle illalle oli valittuna kaksi – kolme erilaista työskentelytapaa. Tietyn datan pohjalta rakennettiin mind mappeja (ajatuskarttoja) esimerkiksi lippupaketeista ja syvennettiin tietoa käyttäjistä. Sen jälkeen toimintaa ohjattiin systemaattisesti erilaisilla työtavoilla, piirrettiin ideoita paperille kellottamalla.

Avoimessa ilmapiirissä positiivinen paineistus usein saa sensuurin katoamaan ja ideat lentämään.

Lähteet: Wikipedia ja Essi Paltamaan haastattelu

RASKASSARJA • 39

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE Korkealaatuiset voimansiirron varaosat

Kattava valikoima varaosia raskaan kaluston paineilmajärjestelmiin

Sylinteriputket ja männät Nokka- ja kampiakselit Laakerit

Raufosspikaliitinsarjasta liittimet joka lähtöön!

ALT ja SKAL haastavat mukaan Reilu kuljetus -kampanjaan

K

uljetusalan etujärjestöt SKAL (Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry) ja ALT (Autoliikenteen Työnantajaliitto ry) ovat laatineet kuljetusasiakkaille ohjeet, joissa on avattu kuljetuksen tilaajaa koskevat lakisääteiset velvoitteet. Järjestöt kutsuvat kuljetusasiakkaat mukaan kampanjaan – tehdään yhdessä reilummat kuljetusmarkkinat!

Kun kuljetuspalvelun ammattimainen tilaaja ja kuljetusyritys noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä, kyseessä on reilu kuljetus.

Reilussa kuljetuksessa kuljetusyrityksellä on tarvittavat luvat ja pätevyydet, siinä noudatetaan ajo- ja lepoaikoja sekä työehtoja eikä ajeta ylikuormilla. Kabotaasikuljetusten laillisuuden varmistaminen on osa reilua kuljetusta. Myös asiakkaan velvollisuutena on varmistaa kuljetusten lainmukaisuutta ja näin ehkäistä harmaata taloutta.

Reilu kuljetus -opas on tehty helpottamaan kuljetusasiakkaan työtä ja siihen on tiivistetty ajantasainen lainsäädäntö selkein esimerkein.

– Poikkeuksellisen halpa kuljetushinta voi olla merkki siitä, että kuljetuksessa rikotaan työnantajavelvoitteita. Mikäli näin on, asiakas ei saa tehdä kuljetussopimusta. Oppaamme avulla asiakas tietää, mitkä velvollisuudet häntä koskevat ja mistä vaadittavia selvityksiä voi tehdä, kertoo SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

SKAL ja ALT jakavat Reilu kuljetus -opasta kuljetusasiakkaille, kunnille, järjestöille ja viranomaisille.

Opas löytyy osoitteesta: www.skal.fi/reilukuljetus

40 • RASKASSARJA

PAKINA KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

Rakas ajopäiväkirja

M

yin vanhan Scanian kuorma-auton. Sotaratsu palveli ensin vuodesta 1996 Ruotsin postia ja kulkeutui sitten mutkien kautta Suomeen ja hyväntekeväisyyshommiin.

Vieläkin oli autokauppiaan sanoin ”ajolleen ihmeen hyvä”.

Kun ohjaajan paikalle istahti ja laittoi eurodirektiiveillä pöytää ja lattioita moppaavan moottorin tulille ja lähti keikalle, niin ei tullut kertaakaan vastaan niin painavaa lastia, että olisi sotaratsu nikotellut. Olipa vielä varustettu puoliautomaatilla. Se oli uutena varmasti ollut mullistava juttu. Toimi vieläkin niin, että vertasin koko laitetta vanhaan Mersuun, josta siitäkin tietää kyytiin istuessaan, että tämä on joskus ollut erinomainen auto, niin että sen voi vieläkin tuntea.

Kun sain laitettua myynti-ilmoituksen Nettikoneeseen ja videon YouTubeen, viestiä pukkasi välittömästi. Eräs nigerialainen ostaja ilmoitti heti maksavansa pyydetyn summan ja tulisi hakemaan auton seuraavana päivänä. Ajattelin, että nyt kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mies saapui vanhalla kuorma-auton rotiskolla pihaan. Sitten alkoi sellainen draaman kaari, että siitä teatterista olisi jo jossain toisessa tilanteessa voinut vähän maksaakin.

Mies käveli puhelin korvalla ympäri autoa, tutki alustaa ja totesi aivan tarkkanäköisesti, että autossa on ruostetta. Pahimmaksi ongelmaksi hän katsoi, että autossa ei ollut rautajousia, vaan ilmajouset, jotka eivät Afrikassa kestä. Hän tarjosi auton hinnasta kolmasosan. Hinnan ollessa jo valmiiksi edullinen, meinasin, että lähdenpä takaisin töihin. Tuosta ei voinut lähteä edes neuvottelemaan, niin pitkä välimatka hinnoissamme oli. Osoitin hänelle takaa rautajousien sijainnin, joita hän ”ei huomannut”. Edestä ne toki puuttuivat.

Sain luennon siitä, minkälainen auto kestää Afrikassa. Lyhyesti sanottuna autot lastataan siellä niin täyteen kuin se

on mahdollista. Auton pitää päästä eteenpäin hiekkateillä ilman, että runko katkeaa tai renkaat lähtevät irti. Ilmapussit eivät kestä lastia, eivätkä kuumuutta. Totesin, että ymmärrän.

Tämä ei selvästikään sovellu sinulle ja ehdotin, että lähdetäänpä tästä sitten omille teillemme. Kummasti mies kuitenkin vielä tuskasteli auton jousitusta, eikä ollut tekemässäkään lähtöä. Hän soitti puhelun ja päästiin hinnassa jo puoliväliin. Tein itse yhden vastatarjouksen ja totesin, että tuo on sitten viimeinen hinta, millä auton voi pihasta viedä.

Teatteri jatkui, mutta pysyin hinnassa. Aloin ymmärtää jotain nigerialaisesta kaupankäynnistä, joka ei sovellu suomalaisille lainkaan, ellei omaa kohtalaista suurempaa jääräpäisyyttä. Olisi pitänyt hinnoitella Scania ensin puolet korkeammalle, niin olisi ollut neuvotteluvaraa. Scaniasta piti kuitenkin päästä eroon, sillä sen pitäminen, korjaaminen tai vakuutuksetkaan eivät enää tulleet kyseeseen.

Autoa ja vikoja ihmeteltiin taas teatraalisesti kierrellen, mutta tilanne oli kuin ylämäkistartti täysperällä talvella. Totesin, että tämänkin ajan olisi voinut käyttää töitä tehden. Sanoin nigerialaiselle, että nyt minä lähden. Silloin nigerialainen tarjosi kättään ja sanoi: ”Sovittu, tehdään kaupat”.

Hän kaivoi rahat taskustaan, laski ne, ojensi minulle ja samalla jätti yhden satasen käteensä. Siinä vaiheessa mitattiin suomalaisen miehen kristillisen kasvun ja ymmärryksen tasoa. Suutuin ja totesin: ”Luulin, että sinä olet mies. Meillä Suomessa miehet pitävät sen, minkä lupaavat”. Mies antoi loput sovitusta summasta, kun huomasi, että oli teatterin loppukumarrusten aika eikä encore-taputuksia olisi luvassa.

Auto lähti konttiin ja Afrikkaan, mutta myyntivideon unohdin YouTubeen. Nyt sitä on merkillisesti katsottu yli 53 000 kertaa sitten viime kesän.

Ville Turkkinen

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

PEKANT

PALVELEMME MYYMÄLÄSSÄ JA KORJAAMOLLA OULUSSA JA LIEDOSSA. Oulu 050 445 4005 Lieto 050 445 4006 info@pekant.fi www.pekant.fi

MYYMÄLÄ JA KORJAAMO

ma-pe la

6-22 8-16

Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi Pekant OULU

Pekant LIETO

Pikkukiventie 5

Eteläkaari 2

p. 050 445 4005

p. 050 445 4006

KEVYTSARJA

Ensimmäinen työpäivä sohvalla – Miksi makaat kotona sohvalla keskellä päivää? Sinullahan piti tänään olla ensimmäinen työpäivä, vaimo tiuskaisee miehelleen.

– No niinhän minulla onkin. Sain Postista kiireapulaisen paikan ja pääsin heti osallistumaan lakkoon.

– Oletko huomannut, että marketeissa tuoksuu nykyään leipäosastolla tuore leipä ja kosmetiikkaosastolla parfyymit?

Tuoksut saavat ihmiset ostamaan enemmän.

– Toivottavasti eivät kokeile samaa vessapaperiosastolla!

– Kaikki naiset ihastelivat, kun laitoimme Tinderiin, että työskentelen eläinten kanssa.

– Sehän pitää paikkansa!

– Mutta kun sanoin, että olen teurastaja, useimmat häipyivät paikalta.

Suomen Lakimiesliitto on ajanut somessa esiintyvän maalittamisen kriminalisointia. Maalariliitto vastustaa: heidän mielestään maalaamisessa ei sinällään ole mitään pahaa.

Miksi jakeluauton kuljettajina on niin vähän naisia?

– Suurin osa ei halua jakaa tavaraansa kenelle tahansa.

– Naiset sanovat minua toisinaan rumaksi. Tosin vain siihen asti, kunnes kuulevat, kuinka paljon tienaan!

– Mitä he sen jälkeen sanovat?

– Rumaksi ja köyhäksi.

Pirkka Pellonperä oli menossa naimisiin. Hänen morsiamelleen pidettiin polttarit. Tuleva aviovaimo puettiin t-paitaan, jonka selkään oli painettu teksti: ”Ole tarkka, ota Pirkka”.

Kiinteistönvälittäjän mainos herätti huomiota Nousiaisissa.

Siinä kaupattiin paikallisia omakotitaloja jokinäköalalla.

– Talvella joessa on vettä niin vähän, ettei sitä näy. Kesällä vettä on kellarissa asti, totesi eräs paikallinen.

Kuolemaantuomittu istui USA:ssa sähkötuoliin. Pappi antoi hänelle viimeisen voitelun ja kysyi lopuksi: – Onko teillä viimeistä toivetta?

– Voitteko pitää minua kädestä, tuomittu vastasi.

– Kuulitko, uusi liikenne- ja viestintäministerimme Timo Harakka on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri.

– Sehän on hyvä tausta. Valtakunnan politiikka on enimmäkseen pelkkää teatteria ja farssia.

Turkulaiselta radiopersoonalta Markku Heikkilältä kysyttiin juomaneuvoja. Turkulaiset halusivat tietää, mitä ravintolassa kuuluu juoda minkäkin ruuan kanssa.

– No olut menee makkaran kans ja äyriäisil passaa valkoviini.

Paitti mustekalal. Sil sopii tiätystenki kaikkeist parhaiten lonkero.

Juntusella ei ollut onnea rakkaudessa. Hänen ystävänsä neuvoi päivittämään Tinderin tiedot uusiksi. Pian poikamiehen puhelin piippasi treffikutsuja viehättäviltä neitosilta.

Tapaamisten jälkeen Juntunen laahusti kuitenkin allapäin kotiin – yksin.

– Mikä meni pieleen, ystävä kyseli.

Äiti tuli kotiin viikon työmatkaltaan. Perheen 4-vuotias poika ryntäsi tätä vastaan ovella ja selosti innoissaan: – Meillä on ollut täällä kamalasti huolia.

– Onneksi poika ei vielä osaa sanoa r-kirjainta, isä huokasi itsekseen.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43

PALKITUT

SKAL ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry luovutti vuoden 2019 Kuljetuskuutio-palkinnon eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle. Tunnustuksella SKAL haluaa tuoda esiin Suomen toimivan lainsäädäntö­ prosessin, joka perustuu vahvaan vuorovaikutukseen lainsäätäjän ja asiantuntijoiden välillä.

– Liikenne- ja viestintävaliokunnan työssä tämä vuorovaikutus on jo pitkään, eri hallituskausina ollut erityisen toimivaa ja asiantuntijoiden tietoa arvostavaa, SKAL:n puheenjohtaja, talousneuvos Teppo Mikkola toteaa.

Vuoden 2019 Kuljetuskuutio-palkinnon vastaanottivat liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.), valiokuntaneuvos Mika Boedeker (kuvassa oik.) ja valiokuntaneuvos Juha Perttula Reilu kuljetus -seminaarissa Helsingissä 15.1.2020.

Pekant Oy Pekant Oy palkitsi vuosittaisissa pikkujouluissaan pitkään talossa olleita työntekijöitään. Ahti Holtinkoski (toinen vas.) ja Jukka Jokiharju palkittiin pitkäjänteisestä, merkittävästä ja yhtäjaksoisesta työurasta yhtiössä yli 10 vuoden aikana. Palkinnon luovuttivat Leo Juutinen (vas.), Pekka Juutinen, Jukka Juutinen ja Antti Juutinen. Kuvasta puuttuu toinen palkittu Jukka Jokiharju.

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

ROVANIEMELLÄ Myymälä

016 345 252 MYYMÄLÄ AVOINNA

ma-pe la

7-18 9-13

Korjaamo

040 680 0209 KORJAAMO AVOINNA

ma-pe 7-18 la sovittaessa

Varaosapäivystys: 0500 500 252 Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi MYYMÄLÄ: p. 016 345 252 Paljetie 1, Rovaniemi

44 • RASKASSARJA

KORJAAMO: p. 040 680 0209 Ahjotie 31, Rovaniemi

TAUKOPAIKKA KUVA TOMMI TAPIO

Tiedätkö?

1.

2.

3.

4.

Mikä on Suomen pisin joki?

Mitkä värit löytyvät Liettuan lipusta?

Kuka on luonut muumit?

Mistä moottoriurheilulajista Sami Seliö tuli tunnetuksi?

5. Minä vuonna valtion omistama Alko Oy on perustettu?

6. Missä maassa järjestetään talviolympialaiset 2022?

7. Kuinka monta lähetystä Suomen Kaukokiito Oy kuljettaa vuodessa?

8. Minä vuosina käytiin nuijasota?

9. Minä vuonna Joulupukin Kuuma linja tuli ensimmäisen kerran televisiosta?

10. Mikä on pinta-alaltaan Suomen suurin huvipuisto?

Oikeat vastaukset sivulla 46.

Kaunis virastomestari Porista Porissa asuva Venla Lehkamo valittiin Raskassarja-lehden helmikuun suosikkitytöksi.

Valinta Miss Power Truck -kilpailun suosikiksi tuntui Venlasta hyvältä. Hän haluaa lähettää kiitokset kilpailun järjestäjille, sillä hänelle jäi oikein miellyttävä kuva järjestäjistä, jotka olivat paiskineet kovasti töitä kilpailun eteen. Venlan arki kuluu kaupan alan töitä tehden. Ammatiltaan Venla on virastomestari, mutta hän on myös kiinnostunut jatko-opinnoista restonomilinjalla. Tulevaisuuden haaveena Venlalla on päästä Miss Suomi -kilpailuun ja työskentelemään kansainvälisessä työympäristössä.

Mallina toimimisen lisäksi Venla Lehkamon vapaaaikaan kuuluu muun muassa valokuvausta, liikuntaa ja matkustamista.

Kysymykset ja teksti: ALEKSI MANSIKKAMÄKI

1.

2.

 

   

 

      

 

 

     

   JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi



Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.

Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

       

       

  

 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45

RASKAAN KALUSTON VARAOSAT JA HUOLTO - Ammattitaitoisesti llä huollot Keskittämästot meille, o saman katon alta ja varaosa lvää rahaa! t se säästä

• • • • • • •

• Kylmäkoneiden huollot, myynti ja asennukset • Tietokonepohjainen optinen akselien suuntaus, jolla säästät sekä polttoainetta että renkaita • Varaosat kaikkiin auto- ja perävaunumerkkeihin

A-jarrukorjaamo Jarrusovitukset Katsastuskorjaukset Alustakorjaukset Huollot Sähkötyöt Lisävarusteasennukset

Varaosat: 0207 119 888 Korjaamo: 0207 119 877 Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Tervetuloa!

MYYMÄLÄ

KORJAAMO

Ark. 7.30 - 17 La 9 - 14

Ark. 7.30 - 16

www.varaosalinna.fi Varaosalinna Oy I Pohjolantie 10-12 I 61800 Kauhajoki

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

PALFINGER KUORMANKÄSITTELYLAITTEET POHJANMAALLE JA LAPPIIN - OSARATAS.FI

Kemijoki Keltainen, vihreä ja punainen Tove Jansson F1-veneistä 1932 Kiinassa Noin 3 miljoonaa 1596-1597 1991 PowerPark

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1         

        

        

        

        

SUDOKU 2         

        

        

        

46 • RASKASSARJA

        

        

        

        

        

        

        

        

        

Varaosamyymälä Teollisuuskatu 7, TORNIO Puh. 016 445 707 Korjaamo ja varaosamyymälä Korjaamontie 2, 94200 KEMI KORJAAMO 0207739301 VARAOSAT 0207739302 NOSTURIMYYNTI 0207739303

RASKAAN KALUSTON VARAOSAJA KORJAAMOPALVELUISSA PÄIJÄT-HÄMEEN JA UUDENMAAN ALUEELLA TEITÄ PALVELEVAT Originator Alhonkatu 2, Lahti Kukonkuja 1, Hollola Puh. 03 4682400 www.originator.fi

Hyvinkään HRP Arolamminkatu 2, Hyvinkää Puh. 0207 598 440 www.hyvinkaan-hrp.fi

Virallinen Cargotec-huoltopiste Päijät-Hämeessä.

LAHTI korjaamo & varaosat Alhonkatu 2, 15610 LAHTI Varaosat 044 510 4410 Työnjohto 044 510 4421

HOLLOLA korjaamo & pesuhalli Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA Työnjohto 044 510 4427 Pesuhalli 044 510 4428

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

KUOPIO Närhi Oy Kuopio

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAHTI Originator Oy

IISALMI Iisalmen Rekkapiste Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

JOENSUU Närhi Oy Joensuu Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

PORI Porin Auto-Sale Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Tornio Kemi

OULU Pekant Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Rovaniemi

Oulu

Eteläväylä 18 p. 010 419 8950

Iisalmi

Paljetie 1 p. 016 345 252

TORNIO Osa-Ratas Oy

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

Kuopio Kauhajoki Ikaalinen Pori

KOTKA Tarvike-Ahola Oy Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Jyväskylä

Lappeenranta Kouvola Forssa Kotka Hyvinkää Lahti

Lieto

Joensuu