Tiliposti & Palkka 2/2015

TILIPOSTI & Palkka Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti

2 • 2015

| Puhtia yritysten omistusjärjestelyihin | Tilinpäätösraportti joka kuukausi | Työsopimukset on tehtävä tulevaisuutta varten

8

Vene tekee kesän!

Terhitecin Sami Kuivalainen iloitsee uusien venemallien menestyksestä.

Anitta Bergbom johtaa hotellia Lars Sonckin suunnittelemassa jugendtalossa, joka valmistui hotellikäyttöön vuonna 1900. Korjaus- ja muutostöissä pahoin turmeltu rakennus palautettiin loistoonsa vuonna 2012 valmistuneessa entisöinnissä.

Kuva: Vidar Lindqvist

Tapasimme asiakkaan

Hanko elähdyttää ympäri vuoden Hotelli Regattan johtaja Anitta Bergbom uskoo kylpylän tuovan Hankoon hyvinvointimatkailijoita ympäri vuoden.

Regatta-hotellin alaisuuteen tulevan kylpylän rakentamisen piti alkaa Hangon Tehtaanniemelle jo viime syksynä. Milloin rakennustyöt käynnistyvät, ja millaisesta hankkeesta on kysymys? ”Rakennusluvan muutoksesta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Olemme valmiita aloittamaan rakennustyöt heti, kun valitukset on ratkaistu.” ”Hotel Regatta Oy on kylpyläyhtiö Regatta Span perustajaosakas ja vastaa kylpylän toiminnasta. Kylpylä rakennetaan luonnon ehdoilla Tehtaanniemen koruksi. Siellä voi niemen nokassa ihastella tähtitaivasta lämpimässä kylvyssä. Kylpylästä tulee hemmottelu- ja hyvinvointikylpylä, jonka osakkeet ovat tarjolla myös yksityishenkilöille.”

Kyse on siis Hjallis Harkimolta kesken jääneestä lomakeskusprojektista, joka jatkuu suomalaisen sijoittajaryhmän voimin. Mitä muuta alueelle tulee? ”Kylpylän rinnalla Tehtaanniemelle alkaa 43 vapaa-ajan asunnon rakentaminen. Sen jälkeen ryhdytään suunnittelemaan lomarakentamista viereiselle Kuningatarvuorelle. Lisäksi Hotel Regatalla on optio Tehtaanniemen kaavassa viidenkymmenen hotellihuoneen lisäosan rakentamiselle.”

Millaisen hotelliympäristön tarjoatte vieraillenne? ”Regatta-hotelli sijaitsee vuonna 1900 valmistuneessa jugendrakennuksessa, jonka Lars Sonck suunnitteli venäläisten kylpylävieraiden suosimaksi hotelliksi. Rakennus entisöitiin täysin vuosikymmenen alussa. Yksilöllisiä hotellihuoneita on 49, ja kokoustilat palveluineen järjestyvät sadalle hengelle. Viime vuonna hotellissa yöpyi reilut 10 000 matkailijaa.”

Olet työskennellyt matkailualla Suomessa koko työurasi kaikkien tunnetuimpien majoitusbrändien parissa monissa eri tehtävissä. Miten pienen yksityisen hotellin johtaminen eroaa isossa hotelliketjussa työskentelystä? ”Pienessä yhtiössä organisaatio on kevyt ja ketterä, pystyn vaikuttamaan asioihin suoraan ja nopeasti ja hallitus on aina lähellä, jos tarvitsen sparrausta tai nopean päätöksen jostakin asiasta. Isossa ketjussa asiakaskin tuntui jäävän koko ajan kauemmaksi.”

Millaista Hangossa on pyörittää matkailuyritystä? ”Haasteina ovat kesäkaupungin maine ja suuret kausivaihtelut. Hotellimme käyttöaste vaihtelee sesongin mukaan 10−100 prosenttiin.

Matkailun kehittäminen Hangossa kehittää koko seutukuntaa. Mielestäni hyvinvointi on luonteva ja vahva ympärivuotinen matkailuteema Hangolle, jossa on upea luonto. Kylpylän tarkoitus on tasoittaa kaikkien hankolaisten yrittäjien kausivaihtelua.”

Kuinka sinusta tuli Hangon Lions-klubin ensimmäinen naisjäsen? ”Harrastin aikaisemmin Turun seudulla aktiivisesti rotarytoimintaa, mutta Hangossa rotarit eivät hyväksy naisia jäsenikseen. Sen sijaan paikallinen Lions-klubi teki uraa uurtavan päätöksen ja otti minut alkuvuodesta ensimmäiseksi naisjäsenekseen.”

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

2

Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti 2 • 2015

Tässä numerossa | Hanko elähdyttää ympäri vuoden | Pääkirjoitus: Sääntö-Suomi muutoksen edessä | Lisää puhtia yritysten omistusjärjestelyihin | Vuoden lopussa brändi on Rantalainen Rantalainen osti Mikkelin johtavat tilitoimistot Kuluttaja määrää sähköisten palvelujen verotuspaikan | Palkan ja työkorvauksen rajanveto selkiytyy Rantalainen laajeni Länsi-Suomeen | Vieraskynä: Pöytäkirjat kuntoon Rajoitus pitkiin maksuaikoihin

Kuva: Rami Nummelin

| Kansijuttu: Venevalmistajan unelma on lämmin alkukesä

- Yli kolmasosa Suomessa myydyistä jokamiehen pikkuveneistä valmistetaan TerhiTecin Rymättylän tehtailla, kertoo toimitusjohtaja Sami Kuivalainen.

| Yrityskauppa Rantalaisen kanssa oli kelpo ratkaisu Tilaajan selvitysvelvoite laajenee | Pienyritysten tilinpäätösbyrokratia vähenee |

Tuotannollisten investointien korotetut poistot, Osinkoverotuksen pelisäännöt ja Romualan käännetty alv

| Osinkojen nosto, Rakentamisen raportointi ja Yrittäjän vero muutokset | Kolumni | Työsopimukset on laadittava tulevaisuutta varten

Sääntö-Suomi muutoksen edessä Kirjoitan pääkirjoitusta kanavan varren kahvilassa opiskelukaupunkini Utrechtin keskustassa.

Osa kahvilan pöydistä on vaaksan päässä kanavasta eikä välissä ole holhoavaa aitaa. Miten on voinut seitsemäntoistamiljoonainen kansa pysyä hengissä?

Sitäkin kiinnostavampaa on, miten EU:n perustajavaltiossa samat säännöt voivat mahdollistaa paljon semmoista, mihin yritysholhousviranomaiset Suomessa puuttuisivat. Täällä tunnutaan ainakin luottavan siihen, että ihmiset eivät syöksy suin päin kanavaan, vaikka sitä ei olisikaan teknisesti estetty.

Eduskuntavaalit 2015 ovat vedenjakaja. Uusi hallituksemme joko pelastaa kilpailukykymme tai näivettää meidät syvälle pahan kaiun saaneen sääntö-Suomen suohon.

Meillä on lukemattomia järjettömiä sääntöjä ja turhan byrokraattiseksi askarreltuja määräyksiä. Esimerkiksi työsuhdematkalippu esiteltiin aikoinaan ilmaston pelastajana, kun työmatkalaiset alkavat kulkea sankoin joukoin julkisilla kulkuneuvoilla oman auton sijaan.

Työsuhdematkalippu on saajalleen verovapaata etua 300 euroon asti. Tämän jälkeen matkalipusta muodostuu 750 euroon asti verotettavaa työsuhde-etua, ja verovapaata se on jälleen 750 euron ylittävältä osalta aina 3 400 euroon asti.

Paljon helpompaa olisi, jos työnantaja saisi yksinkertaisesti maksaa työntekijöidensä matkat työpaikalle julkisissa kulkuneuvoissa. Alkuun voisi kokeilla myös miltä tuntuisi, jos olisi vain yksi raja, johon asti etu olisi verovapaata.

Toinen turhuuden huipentuma on koko työmarkkinajärjestelmämme kyseenalaistava koulutuskustannusten verovähennysoikeus. Tämän koulutuspäiväasian takia työmarkkinajärjestöt olivat valmiita lyömään Suomen yleislakkoon.

Lopullinen kompromissiratkaisu johti tilanteeseen, jossa esimerkiksi Rantalaisen kokoinen keskimäärin viisi päivää

vuodessa jokaista työntekijäänsä kouluttava yritys saa verotuksessa merkityksettömän noin kahdenkymmenen euron suuruisen edun työntekijää kohden.

Yritykset joutuvat koulutusvähennyksen saadakseen laatimaan erillisen, vuosittain päivitettävän koulutussuunnitelman ja lisäksi seuraaman koulutuspäiviä tai itse asiassa koulutustunteja - työntekijöittäin. Moni asiakkaistamme on todennut, että ei maksa vaivaa, ja näin tämäkin kynnyskysymys on jäämässä kuolleeksi kirjaimeksi.

Höllentämällä säännöstöämme ja niiden tsaarinaikaista tulkintaa voisimme luoda tilaa kasvulle, joka teknisesti edistyneessä maassa saattaisi johtaa meidät takaisin mobiiliteknologian huippumaaksi. Paikalle, jossa olimme viisitoista vuotta sitten.

Kasvua ei synny tukemalla yksinomaan teknologiasektoria. Koko yhteiskuntaan tarvitaan positiivista tekemisen meininkiä. Siksi säännöstöä pitää purkaa rajulla kädellä rakentamisesta ja elintarviketuotannosta sekä ravintoloilta ja ylipäätään koko palvelusektorilta. Uusi hallituksemme on vastuussa paljosta.

Kimmo Martikainen Päätoimittaja Toimitusjohtaja, Rantalainen Lahti Kuva: Tarmo Valmela

TILIPOSTI & Palkka

Julkaisija Rantalainen Yhtiöt/Tilipalvelu Rantalainen Oy Päätoimittaja Kimmo Martikainen kimmo.martikainen@rantalainen.fi Ulkoasu Futuuri Oy Kannen kuva Rami Nummelin Paino Kirjapaino Markprint Oy ISSN 2341-9806 (painettu) ISSN 2341-9814 (verkkojulkaisu) Osoitelähde Tilipalvelu Rantalainen Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset kimmo.martikainen@rantalainen.fi Lue lehti verkossa rantalainen. fi Anna palautetta ja juttutoiveita kimmo.martikainen@rantalainen.fi Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2015. Lehden paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman julkaisijan kirjallista lupaa.

3

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

Lisää puhtia yritysten omistusjärjestelyihin Rantalainen laajentaa palvelujaan yritysten omistusjärjestelyissä ostamalla osuuden niihin erikoistuneesta Aronia Group Oy:stä. Yhteistyö Aronian kanssa luo Rantalaiselle yhä paremmat mahdollisuudet auttaa asiakkaitaan sekä liiketoiminnan laajentamisessa että siitä luopumisessa.

Rantalainen Yhtiöt on ostanut huomattavan osuuden helsinkiläisestä Aronia Group Oy:stä. Osakkuudellaan Rantalainen vahvistaa yritysten omistusjärjestelyihin liittyviä asiantuntijaresurssejaan.

Aronian palveluihin kuuluvat yritysten arvonmääritykset, yritysten osto- ja myyntitoimeksiannot ja sukupolvenvaihdokset. Vuonna 2000 perustettu Aronia on tehnyt yli 500 yritysjärjestelyä pääasiassa pk-yrityksissä.

Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen sanoo, että Aronia-yhteistyö antaa Rantalaiselle yhä paremmat mahdollisuudet

auttaa asiakkaitaan sekä liiketoiminnan laajentamisessa että siitä luopumisessa.

Hänen mukaansa se, että asiakkaisiin pidetään yhteyttä myytävinä olevista yrityksista, tukee myös asiakkaiden liiketoiminnan kehittämistä. - Asiakkaamme odottavat meiltä aloitteellisuutta.

Hän sanoo Rantalaista kiinnostavan paitsi myyjän onnistuminen myös ostajan menestyminen uuden yrityksen kanssa.

- Haluamme olla mahdollisimman lähellä asiakkaitamme silloinkin, kun yrityksen omistajat ja muut päätöksentekijät vaihtuvat.

Säilyttää ja uudistaa Rantalaisen ja Aronian yhteistyö sai alkunsa molempien tarpeesta auttaa yrittäjiä löytämään helpommin jatkaja yritykselleen.

- Suuri osa pk-yrittäjistä on ikääntyneitä ja vain harvalla on omasta takaa jatkaja yritykselleen. Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin tärkeää säilyttää olemassa oleva liiketoiminta ja saada yritykset myös uudistumaan yritysjärjestelyillä, sanoo Aronian perustaja ja osakas Lars Lindholm.

Hän sanoo, että Aronialla on myös halu kasvaa.

- Tarvitsimme tehokkaamman jakelukanavan yritysjärjestelyihin kehittämillemme hyville analyysituotteille ja toimintamalleille.

Rantalainen Yhtiöiden kokemus kymmenestätuhannesta tilitoimistoasiakkaasta osoittaa, että usein yrittäjät lykkäävät turhaan sukupolvenvaihdosta perheen sisällä.

Yrittäjän voi olla vaikea edes puhua luopumisestaan kellekään.

- Ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa avaamaan lukkiutunutta tilannetta, jotta nuoret pääsevät nopeammin kiinni yrittämiseen, Antti Rantalainen sanoo.

”Yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää säilyttää olemassa oleva liiketoiminta ja saada yritykset myös uusiutumaan yritysjärjestelyillä.”

Kuva: Paula Lehto

Lisää toimipaikkoja - Aroniasta Rantalaisen omat asiantuntijat saavat tuekseen kymmenkunta uutta asiantuntijaa, joilla on syvällinen ja laaja kokemus pk-yritysten omistusjärjestelyistä, kertoo Leif Backman.

Hän aloitti huhtikuussa Aronian toimitusjohtajana ja uutena osakkaana. Backman on sarjayrittäjä, jolla on yli 23 vuoden kokemus pk-yritysten myynnin ja liiketoiminnan kehittämisestä ja kasvattamisesta. Aronia on kuudes yritys, jossa hän on mukana omistajana.

Aronialla on toimitilat Helsingin Kalevankadulla. Yhteistyö Rantalaisen kanssa laajentaa Aronian toimipaikkaverkoston neljälletoista muulle paikkakunnalle Etelä-Suomessa.

Lisätietoja: aronia.fi Aronia Group Oy

- Meille omistusjärjestelyt eivät ole pelkkää tekniikkaa. Välitämme myös ihmisistä niiden takana, vakuuttavat Aronian perustajaosakas Lars Lindholm (oik.) ja toimitusjohtaja Leif Backman.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

4

• Pk-yritysten omistusjärjestelyihin, yrityskauppoihin ja sukupolvenvaih doksiin, erikoistunut asiantuntijayritys.

• Perustettu v. 2000.

• Omistajat Lars ja Sammy Lindholm, Jarkko Saukkola ja Jyrki Kiuru sekä uudet osakkaat Leif Backman ja Rantalainen Yhtiöt.

• Kahdeksan työntekijää.

• Toimii 15 paikkakunnalla Etelä-Suomessa.

Kaikkien Rantalainen-konserniin kuuluvien tilitoimistojen ulkoinen ilme ja markkinointinimi muuttuvat Rantalaisen brändin mukaiseksi vuoden loppuun mennessä.

Hallituksen jäsen Elna Kyllönen Rantalainen Yhtiöistä sanoo, että kaikki Rantalaisen yksiköt halutaan yhtenäisen brändin alle, jotta ne tunnistettaisiin paremmin samaksi laadukkaaksi taloushallinnon kumppaniksi.

- Yritysostojen kautta meille on tullut vahvoja paikallisia brändejä, jotka ovat olleet arvokkaita kotiseudullaan. Nyt konserni on kuitenkin kasvanut jo niin suureksi, että koemme tärkeäksi liittää eri yksiköt Rantalaisen palvelutuotantoon, hän sanoo.

Samanlaista yhtenäistämistä Rantalainen on tehnyt muun muassa palvelun laadussa, kun se on yhdenmukaistanut työvälineitä ja -tapoja eri yksiköissä.

Rantalainen Yhtiöt on viime vuosina kasvanut voimakkaasti yritysostoin ja on nyt

Suomen kolmanneksi suurin tilitoimistoketju. Sillä on 37 toimipaikkaa 28 paikkakunnalla Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa, ja sen palveluksessa on 450 henkeä.

Kyllönen sanoo, että konsernin sisällä myös henkilökunta eri paikkakunnilla opettelee puhumaan itsestään Rantalaisina.

- Tähän saakka erinimisten yhtiöiden suuri määrä on hämmentänyt ja sekoittanut ihmisiä konsernin sisällä ja ulkopuolella. Vastedes henkilöstö esittäytyy Rantalainen Lahden, Hyvinkään, Kouvolan tai Hangon jne. työntekijöinä.

Brändimuutos ei vaikuta toimitilojen sijaintiin eikä puhelinnumeroihin. Myös asiakkaiden yhteyshenkilöt pysyvät entisellään.

Sen sijaan toimitilat, verkkosivut, kirjekuoret, ulkomainokset ja muu markkinointimateriaali saavat yhtenäisen visuaalisen ilmeen koko konsernissa.

Kaikkien Rantalaisen työntekijöiden säh-

Kuva: Rantalainen Yhtiöt

Ensi vuoden alusta brändi on Rantalainen

Ajankohtaista

Rantalainen Yhtiöiden nykyinen visuaalinen ilme luotiin pari vuotta sitten.

köpostiosoitteet muuttuvat vuoden loppuun mennessä muotoon etunimi.sukunimi@rantalainen.fi. Kirjanpidon ja palkkahallinnon yhteyshenkilöt tiedottavat muutoksista erikseen omille asiakkailleen.

Kuluttaja määrää sähköisten palvelujen verotuspaikan EU:ssa tapahtuvan sähköisten palvelujen kuluttajakaupan arvonlisäverotus muuttui vuoden alusta. Kun EU-maassa toimiva yritys myy tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluita EU-kuluttajille, arvonlisävero on maksettava siihen maahan, jossa asiakas asuu.

Muutos koskee kaikkia yrityksiä, jotka toimittavat asiakkailleen sähköisiä palveluita verkon kautta toisten EU-maiden kuluttajille.

Palvelut voivat olla esimerkiksi musiikkia, tiedostoja, ohjelmistoja tai verkkosivustojen toimittamista ja isännöintiä (hosting). Muu-

tos ei vaikuta myyntiin sovelluskauppojen kautta, koska silloin myynti tapahtuu veroteknisesti yhtiölle.

Muutos ei koske tavaran myyntiä, jossa sähköisiä järjestelmiä käytetään tilauksen suorittamiseen ja käsittelyyn. Muutos ei koske myöskään verkossa varattavaa majoitusta, autonvuokrausta, ravintolapalveluita tai matkustajakuljetusta eikä erilaisten tapahtumien pääsylipun tilausta.

Yritysten kannattaa varmistaa, onko muissa EU-maissa asuvien kuluttajien mahdollista hankkia sähköisiä palveluita yrityksen

verkkosivujen tai muiden myyntikanavien kautta. Myös suomalaisia kuluttajia asuu ulkomailla.

Myyjän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi kaikkiin niihin EU-maihin, joissa se myy kuluttajille sähköisiä palveluita.

Vaihtoehtoisesti myyjä voi rekisteröityä arvonlisäveron erityisjärjestelmän käyttäjäksi.

Palvelu hoitaa maksut keskitetysti Suomesta eri EU-maihin.

Lisätietoja: vero.fi Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus

Rantalainen osti Mikkelin johtavat tilitoimistot Rantalainen Yhtiöt on ostanut Mikkelissä toimivat Tilisavotta Oy:n ja Saimaan Tilitalo Oy:n. Yrittäjä, KLT Juha Heikkisen myymät yritykset muodostavat yhdessä Mikkelin seudun markkinajohtajan taloushallintopalveluissa.

Yritykset työllistävät yhteensä 17 työntekijää ja niillä on 300 asiakasta. Mikkelin Ristiinassa sijaitseva Saimaan Tilitalo tarjoaa myös isännöintipalveluita, joissa sillä on lähes sadan prosentin markkinaosuus Ristiinassa.

Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen sanoo, että Mikkelin seutu on vahva talousalue ja luontainen kasvusuunta Rantalaiselle Lahdesta pohjoiseen.

- Tilisavotta ja Saimaan Tilitalo ovat hyvin hoidettuja, moderneja tilitoimistoja, joilla on hyvin menestyvä asiakaskunta, hän sanoo.

Juha Heikkinen päätti lopulta myydä yritykset toiselle perheyritykselle, koska lapset eivät halunneet jatkaa yritystoimintaa.

- Täytän tänä vuonna 62 vuotta ja tunsin puhtini jo hieman hiipuvan yli 35 vuoden yrittäjyyden jälkeen. Vastuu asiakkaista ja työntekijöistä on tässä kuitenkin kova. Rantalaisella yritykseni pääsevät jatkamaan hyvää kehitystään samanhenkisellä kasvollisella omistajalla.

Heikkinen sanoo, että tilitoimiston pitää tukea asiakasyritystensä kannattavuuden ja

5

maksukyvyn parantamista sekä kasvua, jos niillä on siihen halua.

- Me olemme aina tehneet asiakkaillemme paljon muutakin kuin peruskirjanpitoa.

Esimerkiksi asiakkaiden maksuliikennettä olemme hoitaneet jo parikymmentä vuotta.

Asiakas odottaa tilitoimistoltaan myös sparrausta ja keskustelukumppania liiketoimintansa kehittämisessä, hän sanoo.

Heikkinen kertoo palkanneensa jo muutama vuosi sitten nuoremmat vetäjät toimitusjohtajiksi yrityksiinsä. Itse hän jää Rantalaisen palvelukseen asiantuntijatehtäviin.

Lisäksi hän jatkaa jäsenenä molempien yhtiöiden hallituksessa. Asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät entisellään kummassakin yrityksessä.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

Ajankohtaista

Palkan ja työkorvauksen rajanveto verotuksessa selkiytyy

Verohallinto on selkeyttänyt ja täsmentänyt palkan ja työkorvauksen rajanvetoa koskevaa ohjeistustaan. Uudella ohjeella verottaja haluaa helpottaa pienten ja aloittavien yritysten toimintaa siten, että yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voitaisiin yhä useammin pitää työkorvauksena.

Ylitarkastaja Janne Myllymäki Verohallinnosta, miten uudistettu ohje helpottaa aloittavien yrittäjien toimintaa? ”Verohallinto ei edellytä aloittavilta yrityksiltä enää niin laajoja yritystoiminnan tunnusmerkkejä kuin aiemmin. Esimerkiksi aloittavalle yrittäjälle riittää yksikin toimeksiantaja, jos hän on muutoin järjestänyt toimintansa yritystoiminnaksi. Toisaalta yritystoiminnan vakiinnuttamiseen saattaa mennä vuosia. Yrittämisen tavat ovat monipuolistuneet niin, että palkan ja työkorvauksen rajanvedossa kokonaisarviointi puoltaa entistä useammin toimeksiantosuhdetta kuin työsuhdetta.”

Ohjeessa on kuvattu tunnusmerkit, joiden perusteella ratkaistaan, onko työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettava suoritus palkkaa vai työkorvausta. Miten uudistettua ohjetta on selkiytetty? ”Olemme selittäneet ja konkretisoineet asioita, kuten tunnusmerkistöä aiempaa enemmän. Esimerkiksi mitä tarkoitetaan johto ja valvontaoikeudella, joka on tärkeä tunnusmerkki, ja miten se ilmenee. Tunnusmerkit on jaoteltu työsuhteelle ja toimeksiantosuhteelle tyypillisiin tunnusmerkkeihin.” ”Olemme luopuneet toimiala- ja ammattikohtaisesta ohjeistuksesta. Enää ei puhuta puhelinmyyjistä eikä muusikoista, koska samat säännökset ovat voimassa kaikilla toimialoilla. Olemme parantaneet myös ohjeen käytettävyyttä muuttamalla ohjeen rakennetta ja lisäämällä otsikoita.”

Mitkä ovat merkittävimmät muutokset aiempaan, kymmenen vuoden takaiseen ohjeeseen verrattuna? ”Ohjeessa painotetaan aiempaa enemmän sitä, että veroratkaisu tehdään suorituksen maksajan havaittavissa olevien työ-

ja toimeksiantosuhteen tunnusmerkkien perusteella. Näitä ovat esimerkiksi työn johto- ja valvontaoikeus sekä työntekemispaikka ja työvälineet. Elinkeinotoiminnan tunnusmerkit, kuten toiminnan laajuus tai taloudellinen riski, huomioidaan veroratkaisua tehtäessä vain silloin, kun ne ovat maksajalle edullisia. Maksajahan ei voi välttämättä tietää, onko alihankkijalla toimitiloja tai palkattua henkilökuntaa.”

Kuinka iso ongelma palkan ja työkorvauksen välinen rajanveto on ylipäänsä? ”Suuri osa yritystoiminnan arjen laskutuksesta on selviä tapauksia. Jos työtä ruvetaan kuitenkin tekemään esimerkiksi maksajan tiloissa ja hän antaa jatkuvasti ohjeita työn suorittajalle, voi syntyä tulkinnanvaraisuutta siitä, tehdäänkö työtä enää yrittäjän roolissa. Ero työntekijän ja yrittäjän roolien välillä on joskus hyvin pieni. Ratkaisu suorituksen luonteesta tehdään yksittäistapauksessa aina tunnusmerkkien kokonaisarvioinnin perusteella.”

Lisätietoja: vero.fi Palkka ja työkorvaus verotuksessa

Rantalainen laajeni Länsi-Suomeen Rantalainen ja alueelliset osuuspankit ryhtyivät yhteistyöhön taloushallintopalveluissa, kun Rantalainen Yhtiöt osti alkuvuodesta tilipalveluyksiköt neljältä Lounaisja Länsi-Suomessa toimivalta alueelliselta osuuspankilta.

Rantalaisen ostamat tilipalveluyksiköt kuuluivat Lounaismaan, Raaseporin, Lounaisrannikon ja Länsi-Suomen Osuuspankkien pankkikonserneihin. Palveluyksiköiden liikevaihto on yhteensä 4,4 miljoonaa euroa, ja niiden palveluksessa on 75 työntekijää.

Asiakkaita tilipalveluyksiköillä on yli 1 500. Yksiköt toimivat kymmenellä paikkakunnalla Hangosta Raumalle.

Yritysjärjestelyjä varten Rantalaisen brändin alle perustettiin kaksi uutta yhtiötä, Rantalainen Oy Lounais-Suomi ja Rantalainen Oy Länsi-Suomi, joihin osuuspankit tulivat

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

vähemmistöosakkaiksi neljänkymmenen prosentin osuudella.

Lounaismaan Osuuspankin toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen sanoo, että tilitoimistopalvelut eivät ole pankkien ydinliiketoimintaa.

- Tarvitsimme kyvykkään yhteistyökumppanin kehittämään ja tarjoamaan nykyisille ja uusille asiakkaillemme entistä laajempia ja asiantuntevampia taloushallintopalveluita.

Kasvollinen kumppani Osuuspankit luottavat Rantalaisen kykyyn vastata sähköisten taloushallintopalveluiden ja vaativien asiantuntijapalveluiden kasvavaan kysyntään.

Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalaisen mukaan iso tilitoimisto pystyy hyödyntämään teknisen kehityksen ja investoimaan sähköisiin järjestelmiin huomattavasti paremmin kuin pieni toimisto ja tarjoamaan siten pienillekin asiakkailleen kustannuste-

6

hokkaat sähköiset palvelut.

Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi sanoo, että pankit kartoittivat yhdessä eri vaihtoehtoja kumppaniksi ja päätyivät Rantalainen Yhtiöihin, koska sen paikallisuutta ja kasvollista kumppanuutta korostava toimintamalli sopii hyvin yhteen osuuspankkien arvomaailman kanssa.

Kauppi korostaa, että yritysjärjestely tarjoaa myös henkilöstölle paremmat mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti. Henkilökunta siirtyy uusien yhtiöiden palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät entisellään.

Rantalainen-konsernille yrityskauppa on suurin kautta aikojen. Rantalainen nousee kaupan johdosta Suomen kolmanneksi suurimmaksi tilitoimistoketjuksi. Se on myös alan suurin perheyritys. Yhtiö tavoittelee yli kymmenen prosentin vuosikasvua pääasiassa yritysostoin.

Pöytäkirjat kuntoon

Vieraskynä

Pöytäkirjojen sisältöön kannattaa panostaa, koska niihin liittyvän arkistointivelvollisuuden johdosta pöytäkirjat ovat usein ainoita lähteitä silloin, kun yrityksen omistajien tai hallituksen päätöksenteon perusteita ja motiiveja joudutaan jälkikäteen arvioimaan kriittisesti, kirjoittaa asianajaja Mikael Salmi Asianajotoimisto Ylikraka Oy:stä

P

öytäkirjamerkinnöillä on merkitystä riskienhallinnan kannalta, jos jälkeenpäin joudutaan näyttämään toteen jokin asia tai todistelemaan päätöksenteon yhteydessä tehtyjä tai tekemättä jätettyjä riskianalyyseja.

Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi osingonjakoa koskevan päätöksenteon yhteydessä, jolloin hallitus joutuu tekemään osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaisen maksukykytestin eli arvioimaan, aiheuttaako osingonjako yhtiölle maksukyvyttömyyden.

Useimmiten hallituksen päätöspöytäkirjassa ja yhtiökokouksen pöytäkirjassa tode-

Kuva: Sirpa Pöllänen

O

sakeyhtiölaki on päätöksenteon suhteen joustava ja mahdollistaa sen, että yksimieliset osakkeenomistajat voivat tehdä päätöksiä varsinaista kokousta pitämättä. Edellytyksenä on vain, että päätökset kirjataan, päivätään, numeroidaan ja allekirjoitetaan.

Etenkin pienemmissä yrittäjävetoisissa yrityksissä omistajien päätökset dokumentoidaan usein tällaisilla yksimielisten osakkeenomistajien päätöksillä. Vastaavalla tavalla voidaan dokumentoida hallituksen päätökset.

Osakeyhtiölaki edellyttää päätöksen asiasisällöltä pääsääntöisesti vain, että tehty päätös kirjataan. Suositeltavaa kuitenkin on, että ainakin yhtiön kannalta kriittisistä päätöksistä merkitään pöytäkirjaan tai sen liitteisiin myös päätöksenteon perusteet ja jossain määrin myös taustatiedot.

Kirjoittaja Mikael Salmi on sopimus-, yhtiö- ja rahoitusoikeuteen erikoistunut asianajaja: mikael.salmi@ylikraka.fi

taan vain arvioinnin lopputulos eli se, että osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

Varmempaa olisi kuitenkin kertoa pöytäkirjassa myös perusteet sille, miten yhtiön maksukyvyn arviointi on tehty ja liittää pöytäkirjaan arviointia koskeva laskelma.

Perusteluiden merkitys korostuu erityisesti silloin, jos yhtiö kaikesta huolimatta ajautuu maksukyvyttömyyteen pian osingonmaksun jälkeen. Tällöin hallituksen on syytä pystyä näyttämään toteen, että se on tehnyt asianmukaiset riskianalyysit ja että arvio yrityksen maksukyvystä on ollut päätöksentekohetken tietämyksen valossa perusteltu.

J

oskus joudutaan jälkikäteen tarkastelemaan myös sitä, onko tehty päätös ollut yhtiön edun mukainen.

Osakeyhtiö on itsenäinen juridinen oikeussubjekti eikä yhtiön etu ole läheskään aina sama asia kuin yhtiön omistajan etu. Tehdyt päätökset voivat pelkkien pöytäkirjamerkintöjen perusteella näyttää siltä, että ne eivät ole olleet yhtiön edun mukaisia. Päätöksen taustalla on voinut silti olla täysin perusteltu liiketaloudellinen syy.

Kun päätöksenteon taustalla olevat perusteet kirjataan selkeästi pöytäkirjaan, myös ulkopuolinen tarkastelija pystyy jälkikäteen paremmin arvioimaan tehdyn päätöksen lainmukaisuuden.

Tällaisia ovat tyypillisesti päätökset yhtiön ja sen omistajien ja heidän lähipiirinsä kanssa tehdyistä oikeustoimista, kuten lainan antamisesta lähipiiriin kuuluvalle tai vakuuksien antamisesta lähipiiriin kuuluvan vastuista riippumatta siitä, tehdäänkö päätös hallituksessa vai yhtiökokouksessa.

Joskus on myös syytä kirjata perusteet sille, miksi jotain päätöstä ei tehdä. Tällainen tilanne syntyy, kun hallituksella olisi toimintavelvollisuus, mutta syystä tai toisesta hallitus päättää olla ryhtymättä toimenpiteisiin.

Esimerkiksi jos yhtiön oma pääoma on negatiivinen, ja hallituksen pitäisi tehdä osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n mukainen osakepääoman menettämistä koskeva rekisteri-ilmoitus, mutta hallitus päättää jättää sen tekemättä. Osakkeenomistaja voi myös vaatia osakeyhtiölain 5 luvun 5 §:n nojalla jonkun asian saattamista yhtiökokouksen käsiteltäväksi, mutta hallitus päättää, ettei asiaa oteta esityslistalle.

Rajoitus epätavallisen pitkiin maksuaikoihin Maksuaika saa yritysten välisissä sopimuksissa ylittää kolmekymmentä päivää vastedes vain, jos siitä on erikseen sovittu. Tähän saakka raja on ollut kuusikymmentä päivää.

Yli kolmekymmentä päivää ylittäviin maksuaikoihin liittyvää sopimusvelvoitetta lukuun ottamatta maksuaikaa ei ole laissa rajoitettu. Muuten yritykset voivat sopia saataviensa maksuajoista vapaasti.

Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa maksuaikaa koskevan muutoksen maksuehtolain viidenteen pykälään. Lainmuutos

tulee voimaan vielä kevään aikana heti, kun presidentti on sen ensin vahvistanut.

Uudistus helpottaa keskisuuria ja pieniä yrityksiä, joiden kassavirtaan pidentyneet maksuajat yritysten välillä ovat vaikuttaneet vahingollisesti.

Syksyn 2013 pk-yritysbarometriin vastanneista yrityksistä lähes puolet oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja.

Yleisimpiä ne olivat teollisuudessa.

Maksuajan venyttämistä on pidetty suurten yritysten keinona tehostaa kassanhal7

lintaansa. Maksun viivyttely toimii yrityksille ilmaisena rahoituksena. Käytännön sanotaan levinneen Suomeen Keski- ja Etelä-Euroopasta.

Suomen Yrittäjät tähdentää, että sopimisen yli 30 päivää ylittävistä maksuajoista täytyy olla nimenomaista. Toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus tai esimerkiksi vakiomuotoisissa ostoehdoissa oleva kirjaus maksuehdoista ei täytä lain edellyttämää nimenomaisen sopimisen vaatimusta.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

Venevalmistajan unelma on lämmin kesän alku

Asiakkuus

Kuva: Oy Brandt Ab

TerhiTecillä iloitaan, kun sen uudet venemallit vetävät. Isojen investointikustannusten takia uutuusmallien kehityksessä ei ole varaa epäonnistua. Venekauppa käy kiivaimmillaan keväällä ja alkukesästä. Parhaiten sitä edistää lämmin ja aurinkoinen sää.

Terhitecin uusin Silver-malli myi hyvin Helsingin venemessuilla alkuvuodesta. Siitä odotetaan kesän myyntisuosikkia keskikokoisissa alumiiniveneissä.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

8

Kuluttaja luottaa kotimaiseen Venebisneksen erityisluonteeseen kuuluu, että veneiden valmistus on vahvasti leiriytynyttä ja eri merkkejä on Suomenkin markkinoilla kymmeniä.

Suurin osa maailman veneistä tehdään USA:ssa. Suomalaiset luottavat kuitenkin

Kuva: Rami Nummelin

Venevalmistaja TerhiTecissä oltiin hyvillään, kun sen uusin Silver-malli Shark BR 580 myi hyvin Helsingin venemessuilla helmikuussa.

Kovaa myyntiä odotetaan myös firman uudelta Terhi-mallilta, jokamiesluokan veneisiin kuuluvalta 445 C:ltä.

Uutuusmallit ovat tärkeitä venevalmistajille, koska ne myyvät parhaiten. Soutu- ja moottoriveneitä kolmella eri brändillä valmistava TerhiTec tuo uusia malleja markkinoille 2−3 vuoden välein.

TerhiTecin toimitusjohtaja Sami Kuivalainen sanoo, että isojen investointikustannusten takia uutuusmalleissa ei ole varaa epäonnistua.

- Esimerkiksi uuden Terhi-mallin muotti-investointi maksoi 300 000 euroa. Panostukset uusiin malleihin on siis mietittävä tarkkaan.

Otto Brandt -konserniin kuuluva TerhiTec valmisti viime vuonna Rymättylän ja Ähtärin tehtaillaan yhteensä noin 3 500 venettä. Niistä 85 prosenttia oli Rymättylässä ABS-muovista valmistettuja Terhi-soutu- ja perämoottoriveneitä.

Rymättylän tehdas on volyymiltaan iso venevalmistaja koko Pohjois-Euroopassa. Sen pitkälle koneellistettu ja huippuunsa kehitetty tuotantoprosessi pystyisi suoltamaan jopa 5 500 venettä vuodessa. Veneteollisuus on kuitenkin edelleen yli kolmekymmentä prosenttia jäljessä huippuvuoden 2008 myyntimääristä.

- Toivottavasti veneilijöiden patoutunut ostotarve alkaa pikkuhiljaa purkautua. Veneilykausien pidentyessä myös käyttötunteja on tullut lisää, ja veneen hankinta on entistä paremmin perusteltavissa. Lisäksi polttoaine on nyt halvempaa kuin vuosiin, Kuivalainen sanoo.

Terhitecin toimitusjohtaja Sami Kuivalainen kertoo, että Terhi-veneitä on tehty Rymättylässä samalla menetelmällä jo yli 215 000 kappaletta. Uppoamaton rakenne syntyy kahdesta ABS-muovikuoresta, joiden väliin vaahdotetaan polyuretaania.

kotimaisiin valmistajiin. Parhaiten Suomessa myynyt tuontivene sijoittui viime vuoden rekisteritilastoissa vasta neljänneksitoista. Viime vuoden eniten rekisteröidyin yksittäinen malli oli TerhiTecin kaksipulpettinen Terhi 475 Twin C. TerhiTec valmistaa Ähtärissä lujitemuovista Sea Star -venettä ja alumiinirunkoista Silveria, jonka sisäkuori on lasikuitua.

Molemmat venemerkit ovat yhtä kokoluokkaa suurempia kuin suurimmat Rymättylässä tehdyt veneet eli runkopituudeltaan vajaasta viidestä metristä kahdeksaan metriin. Ähtärissä kappalemäärät ovat pieniä ja tuotanto huomattavasti käsityövaltaisempaa kuin Rymättylässä, jossa veneet syntyvät enimmäkseen koneiden avulla.

- Kun yksi ihminen viimeistelee Rymättylässä viisi venettä päivässä, Ähtärissä viiden veneen kokoonpanoon ja viimeistelyyn tarvitaan neljätoista henkilöä, Kuivalainen havainnollistaa.

Urakoista tulospalkkioon TerhiTec kouluttaa työntekijänsä pääasiassa itse. Työnhakijoilta edellytetään ennen kaikkea hyvää asennetta ja yhteistyötaitoja.

TerhiTec Oy • Kuuluu Otto Brandt -konserniin, jonka omistaa Stefan Brandt perheineen.

• Valmistaa soutu- ja moottoriveneitä 8,0 metrin runkopituuteen saakka.

• Tekee veneitä kolmesta eri materiaalista: ABS- ja lujitemuovista sekä alumiinista.

• Tehtaat Rymättylässä vuodesta 1972 ja Ähtärissä vuodesta 2009.

• Tuotemerkit Terhi, Silver ja Sea Star.

• Kotimaassa markkinaosuus pikkuveneissä n. 35 prosenttia.

• Liikevaihto v. 2014 12,5 milj. euroa, josta viennin osuus 44 prosenttia.

• Vientiä 15 maahan, joista tärkeimmät Ruotsi ja Norja.

• Työntekijöitä 68, joista 23 Rymättylässä.

9

- Viime syksynä toteutetun palkkajärjestelmän uudistuksen ansiosta pystymme siirtämään työntekijöitä aiempaa joustavammin osastolta toiselle. Työntekijät myös auttavat toisiaan entistä hanakammin, kun kyse ei ole enää omasta urakasta, vaan koko porukan tuloksesta, Kuivalainen sanoo.

TerhiTec ulkoisti palkkahallintonsa Rantalaisen Palkkapalveluille Lahteen keväällä 2012. Sitä ennen kirjanpito, reskontrat ja palkkahallinto olivat kaikki yhden ihmisen vastuulla.

- Päätimme riskien vähentämiseksi ulkoistaa palkkahallinnon. Kirjanpitäjämme jää eläkkeelle jonkun vuoden sisällä, jolloin hänen tehtäviänsä on helpompi ulkoistaa tai siirtää konserniin tehtäväksi, kun niitä on yksi osakokonaisuus vähemmän, Kuivalainen sanoo.

Hänen mielestään yhteistyö Rantalaisen kanssa on sujunut hyvin.

- Palveluntuottaja on kehittynyt asiakkaan mukana. Rantalaiselta on myös tehty oma-aloitteisesti ehdotuksia siitä, miten palkkahallinnon kustannuksia voitaisiin vähentää palvelua tehostamalla.

Malttia ensiveneen hankintaan Sami Kuivalainen kehottaa ensiveneen ostajaa varomaan liian ison veneen hankintaa. Turvallisuuden vuoksi veneily kannattaa aloittaa alkeista.

Soutuveneitä lukuun ottamatta vene ostetaan yleensä moottorin kanssa. Terhitecin veneet myydään pääsääntöisesti Hondan moottoreilla.

- Varustelussa veneteollisuus on vielä paljon autoteollisuutta jäljessä. Asiakkaiden vaatimustaso kuitenkin nousee koko ajan.

Esimerkiksi pulpettiveneiden tuulilasiin vaaditaan jo aitoa lasia ja pyyhkimet, Kuivalainen sanoo.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

Yrityskauppa Rantalaisen kanssa oli kelpo ratkaisu Aloitit toukokuussa konsulttina Rantalaisella Orimattilassa, kun Rantalainen Oy Orimattila osti viime vuoden lopussa yrityksesi Tilipalvelu Irja Malinin. Mitä teet Rantalaisella? ”Varmistan asiakkailleni sujuvan siirron Rantalaiselle muun muassa perehdyttämällä heille uutta kirjanpitäjää. Uusia asiakkaita en ota enää hoitaakseni. Jään eläkkeelle lokakuun alusta.”

Miksi luovuit yrityksestäsi? ”Olin jo vuosia sitten päättänyt jäädä vanhuuseläkkeelle heti, kun se on mahdollista.

Olin päättänyt lopettaa siinäkin tapauksessa, etten löydä ostajaa yritykselleni.” ”Yksinyrittäminen ja etenkin taloushallintoalalla on nykyään hyvin vaativaa. Sähköinen taloushallinto lisääntyy. Samalla yritykset ulkoistavat tilitoimistoille paljon muitakin taloushallinnon tehtäviä kuin kirjanpito.

Pienessä yrityksessä yrittäjä joutuu yksin ke-

hittämään ja toteuttamaan kaikki muutokset normaalitöiden ohella.”

IRJA MALIN, 63 TYÖ Konsultti Rantalaisella Orimattilassa.

URA Tilitoimisto Toini Saharinen Ky, kirjanpitoa ja muita toimistotöitä pienessä teollisuusyrityksessä Orimattilassa, Tilipalvelu Irja Malin.

KOULUTUS Merkonomi.

PERHE Leski, yksi aikuinen poika ja 3-vuotias pojanpoika.

KOTI Orimattilassa.

HARRASTAA Liikuntaa ja käsitöitä.

Oliko vaikea löytää ostajaa yrityksellesi? ”Minulla oli pari ostajaehdokasta, jotka eivät sitten kuitenkaan rohjenneet ryhtyä yrittäjiksi. En ehtinyt vielä ilmoittaa yritystäni myyntiin missään, kun Rantalaiselta Lahdesta otettiin yhteyttä ostotarjouksen merkeissä. Liiketoiminnan myyminen Rantalaiselle oli sekä minulle että asiakkailleni helppo ja turvallinen ratkaisu.”

Mitä tekisit nyt toisin aloittavana yrittäjänä? ”Olen vuosien varrella kaivannut laajempaa ja syvempää tietopohjaa taloushallintoalalta. Kun olen yksinyrittäjänä joutunut selvittämään paljon itselleni uusia asioita, olen ajatellut, että jokin merkonomia korkeampi koulutus olisi ollut tarpeellinen.”

Millaisia suunnitelmia sinulla on eläkepäiville? ”Vaihdan tietokoneen puikkoihin ja ompelukoneeseen. Liikun ahkerammin ja vietän enemmän aikaa 3-vuotiaan pojanpoikani kanssa.”

Kuva: Tomi Kallio

Irja Malinin mielestä yksinyrittäminen taloushallintoalalla on käynyt vaativaksi.

Irja Malinista tuli tilitoimistoyrittäjä 28 vuotta sitten, kun hän osti itselleen mieluisan työpaikan. Lokakuussa Malin jää vanhuuseläkkeelle.

Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee työnterveyshuoltoon. Lisäksi muutoksia tulee sopimuskumppanin verotusta ja eläkevakuutusta koskevien tietojen selvittämiseen. Laiminlyöntimaksut nousevat ja myös korotettu laiminlyöntimaksu otetaan käyttöön kaikilla toimialoilla.

Eduskunnan maaliskuussa tilaajavastuulakiin hyväksymien muutosten on tarkoitus tulla voimaan syyskuun alusta.

Tilaajavastuulaki antaa tilaajille mahdollisuuden varmistaa, että heidän kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopineet yritykset noudattavat lakia.

Selvitysvelvollisuus koskee tilaajia silloin, kun työ tehdään tilaajan toimitiloissa tai työkohteessa ja alihankkijalla on työntekijöitä.

Poikkeuksena on rakentaminen, joka kuuluu kokonaisuudessaan tilaajavastuulain piiriin.

Lakia sovelletaan myös ulkomaisiin yrityksiin, kun työ tehdään Suomessa.

Nyt tehtyjen muutosten jälkeen tilaajavastuulakia sovelletaan alihankintasopimuksiin, joiden arvonlisäveroton hinta on 9 000 euroa tai enemmän. Raja oli aiemmin 7 500 euroa.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

Lakia sovelletaan myös työvoiman vuokraamiseen, kun se kestää vähintään kymmenen päivää.

Työterveyshuoltokin selvitettävä Tilaajan on uutena asiana selvitettävä, että sopimuskumppani on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon.

Selvitykseksi riittää tilaajalle esitetty työterveyshuoltosopimus tai alihankkijan laatima kirjallinen selvitys, josta ilmenee vähintään se, missä työntekijöiden työterveyshuolto aiotaan järjestää.

Tilaajan selvitysvelvollisuutta on myös kevennetty, kun hän voi nyt itse tarkistaa sopimuskumppanin verotustiedot julkisesta verovelkarekisteristä. Verovelkatodistusta tarvitaan vain, jos alihankkijalla on rekisteriin merkittyä verovelkaa.

Tilaajan on varmistauduttava myös siitä, että sopimuskumppanin Suomeen tilapäisesti tuomilla lähetetyillä työntekijöille on lähtömaan myöntämä A1-todistus työntekijän kuulumisesta lähtömaan sosiaaliturvan piiriin.

10

Neuvotteleva virkamies Jan Hjelt työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että tilaajavastuulain mukaiset selvitykset on tehtävä ennen sopimuksen tekemistä. A1-todistukset voidaan kuitenkin hankkia viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista.

- Rakentamistoiminnassa lähetettyjen työntekijöiden A1-todistukset on toimitettava tilaajalle kuitenkin myös sopimuskauden aikana aina, kun työntekijät vaihtuvat, hän sanoo.

Lisäksi tilaajan pitää kertoa ulkomaiselle sopimuskumppanilleen kirjallisesti ja tämän edelleen lähetetyille työntekijöilleen, kuka Suomessa neuvoo ja valvoo lähetettyjen työntekijöiden lakia.

Seuraamuksia tilaajavastuulain rikkomisesta on kiristetty ja yhdenmukaistettu. Tietojen hankkimatta tai toimittamatta jättämisestä voidaan määrätä laiminlyöntimaksua 2 000−20 000 euroa. Korotettu laiminlyöntimaksu, joka on vähintään 20 000 euroa ja enintään 65 000 euroa, koskee rakentamisen lisäksi nyt muitakin aloja.

Pienyritysten tilinpäätösbyrokratia vähenee Kirjanpitolain uudistus karsii kaikkein pienimpien yritysten tilinpäätösvelvoitteita. Liikkeenharjoittajat voivat luopua kokonaan tilinpäätöksestä ensi vuoden alusta, jos muutostyöryhmän esitykset toteutuvat.

Kirjanpitolain uudistusta selvittänyt työryhmä esittää helpotuksia tilinpäätöksen tekemiseen erityisesti pien- ja mikroyrityksille.

Työryhmän esitysten takana on EU:n tilinpäätösdirektiivi, joka pitäisi saada jäsenmaissa voimaan ensi vuoden alusta lukien.

Huojennukset koskisivat siten vuonna 2016 alkavia tilikausia.

Pien- ja mikroyrityksille annettujen tilinpäätöshelpotusten lisäksi työryhmä vapauttaisi liikkeenharjoittajat toiminnan laajuudesta riippumatta kokonaan tilinpäätöksen laatimisesta. Ammatinharjoittajilta ei edellytetä tilinpäätöstä nykyisenkään lain perusteella.

Mikrokokoiset järjestöt voisivat halutessaan valita myös kirjanpitoteknisesti yksinkertaisemman maksuperusteisen tilinpäätöksen ammattiharjoittajien tapaan.

Työryhmän jäsen, Senior Fellow Anders Tallberg Hanken & SSE Executive Educationista sanoo, että muutos pienyritysten tilinpäätössäännöstössä ei ole ihan niin raju kuin äkkiseltään näyttää.

- Pienyritykset ovat voineet jo nykyisen kirjanpitoasetuksen perusteella julkaista tilinpäätöksensä lyhennetyssä muodossa. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytetty hyvin vähän, hän sanoo.

Tallberg uskoo lyhennettyjen tilinpäätöskaavojen kuitenkin yleistyvän, kun pien- ja mikroyritysten oma tilinpäätösasetus tuo ne tulevaisuudessa paremmin esille.

Kaikki turha pois Anders Tallberg sanoo, että merkittävimmät pienyrityshelpotukset koskevat tilinpäätöksen liitetietovaatimuksia, joita on karsittu pienyrityksillä kahdeksaan ja mikroyrityksillä neljään liitetietoon.

- Pien- ja mikroyritysten ei esimerkiksi tarvitse enää liittää tase-erittelyjä tilinpäätökseen. Niiden ei myöskään tarvitse eritellä liitetietona jaksotus- ja arvostusperiaatteitaan, jos ne eivät poikkea tavanomaisesti noudatetuista.

Mikroyritykset ovat lisäksi saamassa niin sanotun suojasataman. Se tarkoittaa sitä, ettei mikroyritykseltä voi vaatia lisäinformaatiota edes oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi, jos se on jo antanut asetuksen edellyttämät liitetiedot.

Tallberg pitää olennaisuuden lisäämistä tilinpäätösperiaatteisiin merkittävänä helpotuksena kaikenkokoisille yrityksille.

- Olennaisuuden perusteella tilinpäätöksessä voidaan jättää tekemättä kaikki se, millä ei ole merkitystä informaation vastaanottajalle oikean kuvan luomiseksi yrityksestä.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi kustannusten jaksotus eri tilikausien välillä tai varaston inventointi ja arvostus tilinpäätöstä varten, hän sanoo.

Pienyritysten kokorajoja ollaan Suomessa nostamassa direktiivin sallimiin enimmäismääriin, joiden sisälle mahtuu 96−98 prosenttia Suomen yrityksistä.

Näin tilinpäätöstaakka kevenee • Liikkeenharjoittajat vapautettaisiin tilinpäätöksen laatimisesta.

• Mikroluokan yhdistyksille ja säätiöille sallittaisiin yksinkertaisempi maksuperusteinen tilinpäätös.

• Pien- ja mikroyritysten tilinpäätössäännökset on koottu omaksi asetukseksi, josta tilinpäätösvaatimukset löytyvät helposti.

• Pienet ja mikroyritykset saavat käyttää lyhennettyjä tilinpäätöskaavoja ja niiden liitetietovaatimuksia on karsittu.

• Mikroyritykset¹ saavat ns. suojasataman². Se tarkoittaa sitä, että mikro yritykseltä ei voi vaatia lisäinformaatiota edes oikean kuvan varmistamiseksi silloin, kun se on antanut asetuksessa edellytetyt tilinpäätöstiedot.

• Pienyrityskonsernin ei tarvitse tehdä konsernitilinpäätöstä.

• Tasekirjaa ei vaadita enää paperisena. ¹ Taseen loppusumman enintään 350 000 euroa, liikevaihto enintään 700 000 euroa ja työntekijöitä enintään 10. ² Suojasataman piiriin eivät kuulu henkilöyhtiöt, joissa yhtiömiehinä on ainoastaan luonnollisia henkilöitä.

11

Direktiivin määrittelemiin mikroyrityksiin, joiden taseen loppusumma on enintään 350 000 euroa, liikevaihto enintään 700 000 euroa ja työntekijöitä enintään 10, kuuluu neljä viidestä suomalaisyrityksestä.

”Asiakas ansaitsee yhden tilinpäätöksen sijasta kaksitoista tilinpäätöstasoista kuukausiraporttia vuodessa.”

Tilinpäätös joka kuukausi Lakiuudistuksen jatkovalmistelussa mietitään vielä, missä laajuudessa liikkeenharjoittajien tilinpäätöshelpotukset tulisi lopulta toteuttaa.

Rantalainen Oy Helsingin toimitusjohtaja Risto Iivonen pitää työryhmän esityksiä tervetulleina, koska ne pakottavat tilitoimistot kehittämään kuukausiraportointiaan.

- Tähän saakka yleinen käytäntö tilitoimistoalalla on ollut tehdä kuukausikirjanpito ja sitten kerran vuodessa isolla vaivalla tilinpäätös, joka vasta paljastaa, miten yrityksellä menee, hän sanoo.

Iivosen mukaan kyse on isosta ajattelutavan muutoksesta koko tilitoimistoalalla, jonka toimintaa - raportointi mukaan lukien ovat ohjanneet enemmän muotoseikat ja viranomaistarpeet kuin asiakkaiden tarpeet.

- Monien asioiden, kuten poistojen, lomapalkkavarausten, palkkojen jaksotuksen ja puutteellisen dokumentaation, selvittelyä on perinteisesti lykätty tilinpäätökseen, mikä on saattanut aiheuttaa voimakkaitakin heilahteluja pienen yrityksen tulokseen, hän sanoo.

Iivosen mielestä asiakkaat ansaitsevat yhden tilinpäätöksen sijasta kaksitoista tilinpäätöstasoista kuukausiraporttia vuodessa.

Raportoinnin ajantasaisuuden ohella Rantalainen kehittää toimialakohtaista raportointia, jossa huomioidaan yrityksen toimialan erityispiirteet.

Asiakkaalle reaaliaikaisen kirjanpidon edut tulevat parhaiten esille sähköisessä kirjanpidossa. Jatkuva tilipäätöstasoinen kuukausiraportointi helpottaa myös kirjanpidon automatisointia, kun yhä useammat asiat saadaan toistumaan säännöllisesti.

Lisätietoja: tem.fi Kirjanpitolain muutokset -työryhmä

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

Tuotannollisten investointien korotetuille poistoille lisäaikaa

Johtaja Juha Sundberg Rantalaiselta Lahdesta tähdentää, että poistojen teko-oikeudessa täytyy olla tarkkana, jos yhtiöllä on murrettu tilikausi eli tilikausi päättyy muulloin kuin joulukuun lopussa.

- Jos esimerkiksi rakennus otettaisiin käyttöön kalenterivuoden 2016 lopulla, mutta meneillään oleva yhtiön verovuosi (so. se vuosi jolloin yhtiön tilikausi päättyy) loppuisi kalenterivuoden 2017 puolella, korotettua poistoa ei saa.

Hän sanoo, että yrityksen kannalta poisto-oikeuden tuplaantuminen tekee investoinnit kannattavammaksi lyhyellä aikavälillä. Tuloksen pienentyessä yhteisöverotkin laskevat.

- Huomioitava on, että samalla pienenee yrityksen nettovarallisuus ja tätä kautta kiristyy henkilöosakkaan osingon verotus.

Hallitus päätti loppuvuodesta, että tuotannollisten investointien korotettuja poistoja jatketaan vielä vuosina 2015−2016.

Huojennetut poistot koskevat kalenterivuosina 2013−2016 käyttöön otettuja uusia tehdas- ja työpajarakennuksia sekä tehtaassa ja työpajassa käytettäviä uusia koneita ja laitteita. Rakennuksia ja koneita on käytettävä verovelvollisen omassa tuotannollisessa toiminnassa.

Kaksinkertaisen poiston voi tehdä samoista hyödykkeistä enintään kahtena peräkkäisenä verovuonna.

Poistojen suuruus • Rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 %.

• Koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 %.

Lisätietoja: vero.fi Laki tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013−2016

Edellytyksenä huojennuspoistojen vähentämiselle verotuksessa on, että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös kirjanpidossa.

Romualalle

Osinkoverotuksen

pelisäännöt

käännetty arvonlisäverollisuus

Julkisesti noteeratut yhtiöt • Yritysten osingoista 85 % on yksityishenkilöille veronalaista pääomatuloa.

Romualalla otettiin vuoden alusta käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Lain muutos koskee kaikkia niitä yrityksiä, jotka myyvät ja ostavat romua satunnaisestikin.

Tarkkaa määritelmää romun ja jätteen määritelmästä ei löydy laista, mutta käytännössä rajaus perustuu tullin käyttämään CN-nimikkeistöön.

Alalla käytetään paljon itselaskutusta (so. ostaja tekee laskun myyjälle), mutta myyjällä on aina laskutusvastuu. Laskussa tulee siis olla merkintä ”Käännetty verovelvollisuus”. Lisäksi laskuun voidaan merkitä viittaus AVL 8d §:ään. Jos lasku on ostajan laatima, laskussa tulee olla merkintä ”Itselaskutus”.

Käännetty arvonlisävero ei koske romuihin ja jätteisiin liittyvien palvelujen myyntiä, kuten kuljetusta ja punnitusta. Näistä pitäisi laatia oma laskunsa.

Verohallituksen 25.11.2014 julkaisemassa ohjeessa on lisäksi otettu kantaa tilanteisiin, joissa ostaja saa purkutyötä vastaan romua tai jätettä. Kausiveroilmoituksessa käännetyn arvonlisäveron myyntejä ja ostoja raportoidaan kuten rakennusalan käännettyä arvonlisävero: kohdat 318, 319 ja 320.

Listaamattomat yhtiöt • Kun osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, siitä 25 % on verolaista pääomatuloa 150 000 euroon saakka ja loput ovat verovapaata tuloa. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja loput verovapaata tuloa.

• Kun osinko ylittää 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, siitä 75 % on veronalaista ansiotuloa ja loput verovapaata tuloa.

Huomionarvoista on, että nyt osingonsaajalle syntyy helposti pääomatuloa. Ennen yhdeksän prosentin osuus nettovarallisuudesta oli verotonta tuloa. Tällä voi olla merkitystä pääomatulosta tehtävien vähennysten hyödyntämisessä.

Jos esim. kirjanpitäjä puhuu 7,5−8,3 %:n osinkoverosta, se tarkoittaa nettovarallisuuden puitteissa nostetun osingon veroa brutto-osingosta.

Esim. osinko 10 000,00 euroa kaikki 8 %:n sisällä.

-> 2 500,00 euroa pääomatuloa, vero 30 % -> verot 750 euroa = 7,5 %:a 10 000,00 eurosta

Lisätietoja: vero.fi Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus

SEURAA KOULUTUSTARJONTAAMME NETISTÄ! rantalainen.fi/koulutukset

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

12

Osinkojen

nostopäivällä on väliä Vuonna 2015 ennakonpidätys muista kuin pörssiyhtiön osingoista on 7,5 prosenttia 150 000 euroon saakka. Yli 150 000 euron osingoista ennakoita pidätetään 28 prosenttia (aiemmin 27 %). Pörssiyhtiöiden osingoista pidätysprosentti on 25,5.

Noteeraamattomissa yhtiöissä osinkoja on käytetty usein saamisten kuittaamisen osakkaalta.

Jatkossa osakaslainoja voi kuitata enää netto-osingon määrällä.

Osingoista on toimitettava ennakonpidätys, vaikka ne käytettäisiin osakkaan velan maksuun.

Ennakonpidätys tehdään vain luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle maksettavasta osingosta. Esimerkiksi osakeyhtiölle maksettavasta osingosta ei toimiteta ennakonpidätystä. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta osingosta peritään lähdevero sitä koskevien säännösten mukaan.

Rakentamisesta vain täydellistä

Tärkeimmät veromuutokset yrittäjille 2015

Kuva: Pixmac

Viime vuoden alusta lukien ennakot on jouduttu pidättämään myös noteeraamattomien yhtiöiden osingoista. Yritysten kannattaa miettiä osinkojen nostopäivä etukäteen, koska se määrää ennakonpidätyksen ajankohdan.

Ennakonpidätys on maksettava ja ilmoitettava verotilimenettelyssä osinkojen nostopäivää seuraavan kuukauden 12 päivään mennessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osinkojen ennakonpidätys on toimitettava yhtiökokouksen osingonjakopäätöstä seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä, jollei yhtiökokous ole erikseen määritellyt osinkojen nostopäivää.

Osinkoa ei ole edelleenkään pakko nostaa, vaikka päätös osingon jakamisesta olisi tehtykin, jos yhtiöllä ei ole varaa. Ennakonpidätys on silti suoritettava ajallaan osinkojen koko määrästä, vaikka ne maksettaisiin osaksi tai kokonaankin vasta myöhemmin.

raportointia

• Yhteisövero säilyy 20 prosentissa.

• Vero pääomatulosta 30 % 30 0000 euroon (aiemmin 40 000 euroa) asti ja sen ylittävältä osalta 33 % (aiemmin 32 %).

Pääomatuloja ovat tyypillisesti vuokratulot, myyntivoitot ja osinkotulot.

Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus tuli voimaan heinäkuussa 2014.

Verohallinto hyväksyi alkuvaiheessa myös puutteelliset ilmoitustiedot. Tämän vuoden alusta ilmoitusvelvollisuuden alaiset tiedot on kuitenkin pitänyt antaa täydellisinä.

Käytännössä urakkailmoituksia vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä ei voi antaa enää ilman ulkomaisen urakoitsijan yhteystietoja, vuokratyöntekijän työskentelyaikaa koskevia tietoja tai kaikkia pakollisia urakan arvoa koskevia tietoja.

Myöskään työntekijäilmoituksia ei voi antaa enää vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä ilman työnantajan yhteystietoja, vuokratyön teettäjän tunnistetietoja tai työntekijän tunnistetietoja.

• Perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja on nostettu yhdellä prosenttiyksiköllä. Muutoksen jälkeen perintö ja lahjaveroa maksetaan I veroluokassa korkeintaan 20 prosenttia ja II veroluokassa 36 prosenttia.

• Edustuskulujen osittainen 50 prosentin vähennysoikeus palautettiin vuoden 2015 alusta.

• Vuosi 2015 on viimeinen vuosi, kun sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP) voi saada poikkeussäännön pohjalta pääoman palautuksia.

Lisätietoja: vero.fi Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus

13

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

Kolumni

Työmiehen kannustava veromalli

Vaalit on käyty. Suomi kuntoon -slogan voitti. Uskaltaudun hiukan toivomaan, että siihen ihan oikeasti halutaan löytää positiivisia ratkaisuja. Ajatuksiani saa vapaasti lainata hallitusneuvottelijoille toivoen todella, että meillä olisi rohkeutta uudistua.

Uudessa eduskunnassa on enemmän yrittäjäkansanedustajia kuin vasemmistolla on yhteensä kansanedustajia. Suomen Yrittäjien laskelman mukaan yrittäjiä on 47 ja SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on yhteensä 46 edustajaa! Kyllä kansa tietää keneen voi luottaa: vain innostuneet yrittäjät luovat uutta työtä.

Talouden kasvattaminen edellyttää lisää työtä, työn tekeminen edellyttää lisää työnantajia. Työnantajaksi ryhtymistä kannattaa kannustaa! Jos rohkeus ei vieläkään riitä työsuhteen ehtojen uudelleenarviointiin, veroedut ovat aina toimineet.

Voisimme esimerkiksi säätää työnantajayrityksille ”työllistämisvarauksen”, jolla yritys voisi siirtää veronmaksuaan palkkiona työllistämisestä. Varauksen saisi muodostaa yhtä suureksi kuin yrityksen maksamat palkat. Varauksen määrä voisi olla esimerkiksi enintään 100 000 euroa tilikaudessa, siis etu nykyisellä yhteisöverokannalla olisi 20 000 euroa.

Näin loisimme työnantajayrityksille pienen edun, joka vastaisi esitettyä Viron nollaveromallia. Varauksen enimmäismäärä voisi olla esimerkiksi miljoona euroa, joka kertyisi kymmenessä vuodessa. Varausta ei luettai-

si nettovarallisuuteen, jolloin se ei kasvattaisi pelättyä osingonmaksua. Kuitenkin se olisi oman pääoman luonteinen erä taseessa, joka tukisi yrityksen kykyä ylläpitää työllisyyttä.

Asettaisimme siis työllistävät yritykset edes jossain muita yrityksiä parempaan asemaan.

Toinen ajatushautomoni tuote vapauttaisi tuotannolliset investoinnit nykyisestä poistomallista, eli tuotannolliset investoinnit Suomeen pitäisi saada poistaa kertapoistona verovelvollisen niin tahtoessa. Jokainen investointi lisää tuottavuutta ja sitouttaa yritystä ylläpitämään työllisyyttä Suomessa. Vaikka investointi nostaisi automaation 100 prosenttiin, se ei toimi ilman huoltoa ja logistiikkaa. Automatisoitu tuotanto Suomessa on yhtä tehokas kuin sama Intiassa, tai missä halpatyömaassa tahansa. Vapaa poisto-oikeuskin siis vain jaksottaisi veronmaksua nykyisestä, mutta voisi hyvin olla juuri se ratkaiseva tekijä, joka saisi investoimaan.

Molemmat aloitteeni vähentävät ensin verotuottoja, mutta kerryttävät niitä varmasti enemmän tulevina vuosina, siis ovat elvyttäviä toimia toimeliaisuuden lisäämiseksi. Yrittäjien kannustaminen niin työllistämiseen kuin investointeihin on parasta lääkettä taantuvaan talouteemme.

Työmarkkinajärjestöjen muodostama ”ylähuone” tuskin estäisi tällaisia toimia, kun ne eivät uhkaisi niiden valta-asemaa.

Työ on parasta huumetta hyvinvointiimme.

Kun keskustelen porukassa kuin porukas-

sa, kukaan ei ole kieltänyt olevansa etuoikeutettu, kun saa tehdä omaa hommaansa.

Oma työ on meille kaikille iso osa omaa hyvinvointiamme. Miksi emme sallisi sitä kaikille muillekin?

Eli kaikin keinoin kannustamaan työn antamista. Hyvinvointimme on suoraan verrannollinen tekemämme työn määrään. Mitä useampi siitä saa nauttia, sen paremmin sen kanssa voimme, ja lapsillemme jää parempi maailma.

Antti Rantalainen Työmies, joka puhuu mielellään työstä

Siirry sähköiseen taloushallintoon kerralla oikein!

Visma on julkaissut maksuttoman oppaan, joka on kirjoitettu sähköiseen taloushallintoon siirtymistä harkitseville yrityksille.

Oppaassa käydään läpi sähköisen taloushallinnon, sekä erityisesti tilitoimiston kanssa yhdessä käytettävän taloushallintojärjestelmän tuomia hyötyjä.

Lataa maksuton opas: Taloushallintojärjestelmän yhteiskäyttö tilitoimiston kanssa

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

Lataa opas visma.fi/yhteiskayttoopas

14

Kuva: Pixmac

Työsopimukset on laadittava tulevaisuutta varten ”Työsopimuksia tehtäessä näkökulman pitää olla tulevaisuudessa, yrityksen muuttuvissa tarpeissa.”

Työsuhteen ehtojen muuttaminen • Työnantajan oikeus muuttaa työntekijän työsopimusta yksipuolisesti ilman irtisanomisperustetta riippuu siitä, miten yksityiskohtaisesti työsuhteen ehdoista on sovittu työsopimuksessa tai sen osana olevassa työehtosopimuksessa.

• Mitä yksityiskohtaisemmin työsopimuksen sisällöstä on sovittu, sitä suppeammaksi muodostuu työnantajan oikeus määrätä muun työn sisällöstä ja ehdoista, ja päinvastoin.

Mitä väljemmin asioista on sovittu työsopimuksessa, sitä laajempi on työnantajan määräysvalta.

• Työnantaja ei voi pelkän työnjohtovaltansa perusteella muuttaa olennaisia työsopimuksen ehtoja tai muutoin vakiintuneita työsuhteen ehtoja.

• Työnantaja ei voi tehdä yksipuolisesti olennaisia muutoksia työsuhteen ehtoihin ilman irtisanomisperustetta. Irtisanomismenettelyä voidaan kuitenkin käyttää vain toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden muuttamiseen.

Työsuhteen ehdoista sovitaan yhä useammin paikallisesti työpaikoilla.

Se velvoittaa työnantajia kiinnittämään enemmän huomiota myös yksittäisten työsopimusten sisältöön. Toteuttavatko työsopimukset yrityksen tulevaisuuden tarpeita ja mahdollistavatko ne yritykselle nopean reagoinnin muuttuvissa olosuhteissa?

Paikallisen sopimisen yleistyminen pakottaa työnantajat terävöitymään yksittäisten työsopimusten solmimisessa.

Se tarkoittaa sitä, että yritykset joutuvat työsopimuksissaan kiinnittämään enemmän huomiota siihen, miten sopimukset toimivat tulevaisuuden muuttuvissa olosuhteissa.

Yritykselle voi syntyä esimerkiksi yritysjärjestelyjen tai toiminnan laajentumisen takia tarve muuttaa työntekijöiden työntekopaikkoja ja työtehtäviä.

- Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpää on, että työsopimukset mahdollistavat nopean reagoinnin tällaisissa muutoksissa eikä työnantajan tarvitse aina aloittaa irtisanomisperusteisia tai muita työläitä menettelyjä työsuhteen ehtojen muuttamiseksi, sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

Koskisen mielestä väite, että työsopimukset eivät jousta, on puppua.

- Työsopimukset ovat juuri niin joustavia kuin millaisiksi ne tehdään.

Yritystoiminnan näkökulmasta esimerkiksi työsopimuksen sisällön tarkistaminen vuosittain voi olla hyödyllistä, jos siitä rehellisesti sovitaan työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä ja molemmat ymmärtävä mistä on kyse.

- Tarkistamisoikeus voi koskea myös palkkaa, mikä voi tarkoittaa myös palkan alentamista. Sitä ei tulla Suomessa aina ajatelleeksi, koska palkan alentamista on meillä perinteisesti vältetty, Koskinen sanoo.

Kyse isoista rahoista Työsuhde on yritykselle iso investointi, ja työsopimuksessa molemmilla osapuolilla on kyse niin suurista taloudellisista eduista, että Koskisen mielestä on järkyttävää, kuinka vähän työsopimusten tekemiseen yleensä käytetään aikaa.

15

- Kolmeen neljästä työsopimuksesta ei käytetä kahta minuuttia enempää, hän arvioi.

Työsopimus sisältää työsuhteen keskeiset ehdot. Sen lisäksi työsopimuksissa viitataan usein muihin asiakirjoihin, joihin työntekijä kuitenkin perehdytetään yleensä vasta sopimuksen solmimisen jälkeen.

- Tälle yleisistä sopimusperiaatteista poikkeavalle menettelylle ei ole mitään perusteita varsinkaan, kun yksilötason sopimisesta on tulossa yrityksille yhä tärkeämpää, Koskinen sanoo ja kehottaa lisäämään liitteet myös työsopimuksiin.

Hän varoittaa yrityksiä turvautumasta mallisopimuksiin, koska ne ovat hyvin yksinkertaistettuja ja laadittu muuttumattomia tilanteita varten.

Koskisen mielestä huolellinen työnantaja tutustuu monenlaisiin työsopimuksiin ja hakee tietoa eri lähteistä sekä keskustelee tarvittaessa linjavedoista ja periaatteista ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

- Yrityksen pitää itse ratkaista, kuinka joustavia tai jäykkiä sen työsopimukset ovat. Kyse on kuitenkin yrityksille isoista asioista.

Niiltä odotetaan nopeaa reagointia toimintaympäristön muutoksiin, mikä pitäisi huomioida myös työsopimuksia tehtäessä, hän sanoo.

Työsopimuksiin voidaan tuoda joustoa yleislausekkeella, jossa työnantaja varaa mahdollisuuden tarkistaa työsuhteen ehtoja vuosittain. Vaihtoehtoisesti joustolausekkeita voidaan ottaa yksittäisiin työsopimuksen kohtiin. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijän velvoite tehdä muitakin töitä ja siirtyä työskentelemään pysyvästi muihinkin työpisteisiin jopa ulkomaita myöten.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015

TOIMIPAIKAT

WWW.RANTALAINEN.FI FORSSA Kutomonkuja 2 A 3, 30100 Forssa Puhelin 03-4246 6600 kimmo.joensuu@rantalainen.fi HAMINA Rantalainen & Talsi Oy Tili Talsi, Hamina Isoympyräkatu 32, 49400 Hamina Puhelin 05-340 880 sari.vuorela@tilitalsi.fi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi HANKO Vuorikatu 21, 10900 Hanko Puhelin 010 324 3280 tina.grabber@rantalainen.fi HELSINKI, KAMPPI Rantalainen Oy Helsinki Salomonkatu 17 A, 6. krs, 00100 Helsinki Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi HELSINKI, PASILA Rantalainen Oy Helsinki Rantalainen Liikunta Radiokatu 20, 6. krs, 00240 Helsinki Puhelin 010 321 6700 anna.partala@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi HYVINKÄÄ Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 010 324 3100 kaija.ojalehto@rantalainen.fi maija.turunen@rantalainen.fi Hyvinkään Tilitieto Hämeenkatu 21-23 2. krs, 05800 Hyvinkää Puhelin 050 408 2675 minna.sainio@tilitieto.fi HÄMEENLINNA Kaivokatu 9, 13100 Hämeenlinna Puhelin 010 324 3190 birgitta.himberg@rantalainen.fi

JÄRVENPÄÄ Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää Puhelin 09-2790 730 tuula.jarvinen@rantalainen.fi leena.rekola-nieminen@rantalainen.fi

MIKKELI Tilisavotta Oy Vuorikatu 11, 50100 Mikkeli Puhelin 0400 230 999 tuula.leikas@tilisavotta.fi

KARJAA Kauppiaankatu 6, 2. krs, 10300 Karjaa Puhelin 010 324 3230 tina.grabber@rantalainen.fi

MÄNTSÄLÄ Mäntsälän Tilitieto Osuustie 1 C 7, 04600 Mäntsälä Puhelin 050 309 5171 soili.turunen@tilitieto.fi

KEMIÖ Arkadiantie 5, 25700 Kemiö Puhelin 010 324 3230 tina.grabber@rantalainen.fi

NURMIJÄRVI Keskustie 6, 01900 Nurmijärvi Puhelin 09-8787 020 kaija.ojalehto@rantalainen.fi

KERAVA Rantalainen & Vänttinen Oy Paasikivenkatu 13,04200 Kerava Puhelin 09-274 6620 lasse.vanttinen@rantalainen.fi

ORIMATTILA Niementie 2, 16300 Orimattila Puhelin 03-887 440 juha.lassila@orimattilantilikeskus.fi

KOTKA Rantalainen & Talsi Oy Tiliaktiiva, Kotka Kirkkokatu 1, 48100 Kotka Puhelin 05-2871 111 sari.vuorela@tilitalsi.fi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi KOUVOLA Rantalainen & Talsi Oy Tili Talsi, Kouvola Kauppalankatu 6 45100 Kouvola Puhelin 05-3418 711 tuula.saarimaa@tilitalsi.fi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi LAITILA Keskuskatu 20, 23800 Laitila Puhelin 010 324 3331 timo.hakala@rantalainen.fi

PERNIÖ Salontie 4, 25500 Perniö Puhelin 010 324 3265 sari.huuhka@rantalainen.fi PORVOO Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo Puhelin 019-536 440 tuula.jarvinen@rantalainen.fi RAUMA Metallitie 14, 26100 Rauma Puhelin 010 324 3321 taina.tanner@rantalainen.fi Nortamonkatu 18, 26100 Rauma Puhelin 010 324 3301 tuija.varjonen@rantalainen.fi RIIHIMÄKI Riihimäen Tilitieto Tehtaankatu 13, 11710 Riihimäki Puhelin 050 309 0111 kirsi.lahtinen@tilitieto.fi

LAHTI Rantalainen Oy Lahti Askonkatu 9 B, 15100 Lahti Puhelin 03-87 180 RISTIINA kimmo.martikainen@lahdentilikeskus.fi Saimaan Tilitalo Oy Brahentie 34, 52300 Ristiina Palkkapalvelu Rantalainen Puhelin 0400 230 999 Aleksanterinkatu 15, 15110 Lahti tuula.leikas@saimaantilitalo.fi Puhelin 03-87 180 raija.luostarinen@rantalainen.fi SALO Helenankatu 8, 24100 Salo Puhelin 010 324 3250 sari.huuhka@rantalainen.fi

SOMERO Joensuuntie 13, 31400 Somero Puhelin 010 324 3270 kimmo.joensuu@rantalainen.fi TAALINTEHDAS Kolapakantie 4, 25900 Taalintehdas Puhelin 010 324 3230 tina.grabber@rantalainen.fi TAMMISAARI Asematie 1, K-krs, 10600 Tammisaari Puhelin 010 324 3220 tina.grabber@rantalainen.fi TUUSULA Rantalainen & Rosling Oy Morokiventie 3, 04300 Tuusula Puhelin 010 3202 550 harriet.rosling@rantalainen.fi URJALA Kisatie 2, 31760 Urjala Puhelin 03-4246 6600 kimmo joensuu@rantalainen.fi UUSIKAUPUNKI Koulukatu 1, 23500 Uusikaupunki Puhelin 010 324 3331 timo.hakala@rantalainen.fi VANTAA, MYYRMÄKI Rantalainen Oy Helsinki Myyrmäenraitti 2, 01600 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi VANTAA, TIKKURILA Rantalainen Oy Helsinki Ratatie 11, 8. krs, 01300 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi VIROJOKI Rantalainen & Talsi Oy Tili Talsi, Virojoki Louhelantie 2, 49900 Virojoki Puhelin 05-3571 005 sari.vuorela@tilitalsi.fi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi KHT-YHTEISÖ Tilintarkastus Rantalainen Oy Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 019-4601 200 antti@rantalainen.fi eelis.salo@rantalainen.fi