Tiliposti & Palkka 2/2019

TILIPOSTI & PALKKA

Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti

2–2019

Tilitoimisto sparraa ja palvelee läpi yrityksen elinkaaren:

Nuoret infrayrittäjät halusivat varman tilitoimistokumppanin s. 8 www.rantalainen.fi

1

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

TAPASIMME ASIAKKAAN

Sata vuotta uusiutumista Joustavuus ja fiksu talousjohtaminen ovat pitäneet kärköläläisen Korvenrannan perheyrityksen sata vuotta mukana voimakkaasti kilpaillulla puusepänalalla.

Kuva: Paula Lehto

Taantumassa on hankala toimia, jos nenä pysyy hyvinä aikoina juuri ja juuri pinnalla. Sen vuoksi puuntyöstöön erikoistuneessa Korvenranta Oy:ssä on pidetty tavoitteena noin 50 prosentin omavaraisuusastetta. − Kun on pelivaraa, hiljaisempina aikoina voi vaikka kouluttaa porukkaa tai rakentaa laatujärjestelmää niin kuin me teimme vuonna 2008, kun vanerin jatkojalostus sakkasi pahasti, Arto Korvenranta sanoo.

Puskureidensa ansiosta yritys selvisi myös 1990-luvun lamasta, josta alkoi nykyisen modernin puusepänalan yrityksen kasvu. Kriisiajat ovat synnyttäneet uusia asiakkaita ja tuotteita, kuten projektikalusteet ja kalustekomponenttien sopimusvalmistuksen, kun on ollut pakko kehittää nopeasti uutta entisten tilalle.

Kolmannessa polvessa toimiva perheyritys täyttää tänä syksynä sata vuotta. Yritys tekee liikevaihtoa noin kolme miljoonaa euroa ja sillä on 24 työntekijää.

Perheyrityksessä ovat aina valinneet selkeät pelisäännöt ja hyvä sopu sisarusten välillä. Korvenrannat eivät pelkää kokeilla uutta ja investoida. − Meillä on hyvin insinöörivetoinen johto. Viidestä veljeksestä neljä on puuinsinööriä ja yksi on rakennusarkkitehti. Pirjo-siskomme on ainoa, joka ei työskentele perheyrityksessä.

Yksi Korvenrannan vahvuuksista on se, että yritys pystyy auttamaan asiakkaitaan tuotekehityksessä. Asiakkaat tuovat tehtaalle omia suunnittelijoitaan, joiden kanssa ratkotaan teknisiä ja muotoiluun liittyviä ongelmia.

Uuteen teknologiaan Korvenrannalla investoidaan jo ennen kuin sille on kysyntää. Yritys on muun muassa yksi ensimmäisistä suomalaisista puukomponenttien valmistajista, joka käyttää M1-sisäilmaluokituksen täyttäviä vesiohenteisia UV-maaleja ja -lakkoja.

Korvenrannat keskittyvät siihen, mitä osaavat itse parhaiten, ja käyttävät muissa asioissa vahvoja yhteistyökumppaneita. Luotettava ja uskottava tilitoimisto tuo talousjohtamiseen lisäarvoa ja pienentää riskejä. − Jos Rantalaisella tunaroidaan, he paikkaavat sen heti hienosti.

Samaan pyrimme mekin omassa bisneksessämme, sillä kaikkihan tekevät joskus virheitä, Kari Korvenranta sanoo.

Mitä enemmän maailma robotisoituu, sitä tärkeämmäksi tilitoimistokumppanuudessa nousee hänen mielestään asiakkaan toiminnan hyvin tunteva yhteyshenkilö, jotta asioita ei tarvitse hoitaa monen robottipuhelun kautta.

2

Korvenrannan satavuotisjuhlavuosi huipentuu Habitare-messuihin syyskuun puolivälissä ja Lahden Pro Puu -keskuksessa syyskuun lopussa avattavaan retrospektiiviseen näyttelyyn, kertovat Kari (takana) ja Arto Korvenranta.

www.rantalainen.fi

PÄÄKIRJOITUS

Missä vaiheessa yrityksesi on tällä hetkellä?

Yritysten ja organisaatioiden pitää kyetä muuttumaan liiketoiminnan eri vaiheissa. Kuten lapset, yritykset syntyvät ja kasvavat sekä käyvät läpi erilaisia kehitysvaiheita. Matkan varrella ne kohtaavat erilaisia haasteita, käyvät läpi kasvukipuja sekä löytävät uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Se mihin keskityt tänään, ei välttämättä ole tärkeää enää huomenna. Haasteet vaihtelevat ja onnistuminen edellyttää erilaisia lähestymistapoja ja ratkaisuita eri vaiheissa. On tärkeää, että pystyt ennakoimaan ja varautumaan ajoissa edessä oleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin samalla, kun pyörität menestyksekkäästi nykyistä liiketoimintaasi ja arkeasi.

Tiedätkö sinä, missä vaiheessa yrityksesi on tällä hetkellä ja mikä on sen ”päivän kunto”? Entä oletko jo varautunut siihen, mitä nurkan takana mahdollisesti odottaa?

Yrityksen ja yhteisön elinkaari alkaa liiketoiminnan käynnistämisestä ja jatkuu kehittämisen ja kasvun kautta vakiintuneen toiminnan vaiheeseen, joka voi kestää vuosikausia. Seuraavana vaiheena voi olla vähitellen ja huomaamatta tapahtuva taantuminen tai kokonaan uusi alku saneerauksen tai strategian uudelleen suuntaamisen myötä esimerkiksi asiakastarpeiden muuttuessa tai teknologian kehittyessä.

Kirjoittaja Jukka Rosenberg on Rantalainen-konsernin toimitusjohtaja

Yritystoiminta voi jatkua omistajanvaihdoksen jälkeen osana uutta kokonaisuutta. Se voi myös päättyä kokonaan joko vapaaehtoisesti tai pakon sanelemana. Elinkaaren eri vaiheet voivat myös vuorotella yrityksen toiminnan aikana.

Jokaisessa vaiheessa on tärkeää ymmärtää, mitä lisäarvoa yritys tuottaa asiakkailleen ja millä eväillä se menestyy ja erottautuu kilpailijoista.

Sekä tänään että tulevaisuudessa. Liiketoiminta tulee pitää kannattavana ja ennustettavana sekä huolehtia siitä, etteivät käteisvarat lopu.

Yksi tärkeimmistä päätöksistä on oikean yhteistyökumppanin valinta.

Taloushallinnon alueella osaava tilitoimisto on yrityksen ja yritysjohdon paras kaveri. Taloudelliset numerot kertovat, missä kunnossa yritys on ja mihin suuntaan se on menossa.

Meidän tärkein tehtävämme Rantalaisella on taloudellisen informaation jalostaminen asiakkaidemme liiketoiminnan menestykseksi. Olemme luotettava ja osaava kumppanisi. Taloushallinto on meidän ydintoimintaamme ja palveluvalikoimamme kattava, jotta sinä voit keskittyä omiin asiakkaisiisi ja ydintoimintaasi – yrityksesi elinkaaren kaikissa eri vaiheissa.

TÄSSÄ NUMEROSSA

TILIPOSTI & PALKKA

Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti

2–2019

Tilitoimisto sparraa ja palvelee läpi yrityksen elinkaaren:

Nuoret infrayrittäjät halusivat varman tilitoimistokumppanin s. 8 www.rantalainen.fi

1

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

Sata vuotta uusiutumista........................................................... 2

Tilitoimisto sparraa ja palvelee läpi yrityksen elinkaaren....... 9

Pääkirjoitus................................................................................. 3

Tuottavimmat tuotteet ja urakkalaskennan virheet ............... 10

Työaikalailla lisää joustoa työntekoon...................................... 4

Kehätiedolle tilitoimisto on myös luotettava HR-kumppani.... 10

Tulorekisterin seuraamusmaksut voimaan............................... 4

HR-palveluja yritysten muutosvaiheisiin.................................. 11

Digijulkaisujen verotus keveni ................................................. 4

YRITTÄJÄN TALOUSKOULU: Myynnin kasvattaminen................. 12

KUUKAUDEN TÄRPPI: Lisävapaat täydentävät vuosilomaa....... 5

Digitalisaatio tekee tukipalvelujohtajan

Rantalainen osti osakkuuden tekoälyn kehittäjästä ............... 5

työstä merkityksellistä............................................................... 13

Osakeyhtiön verotus selkeytyy ................................................ 6

Kolumni ...................................................................................... 14

Yrityksen edunsaajat rekisteriin ............................................... 6

Vieraskynä ................................................................................. 15

Ajantasaista liiketoimintatietoa entistä helpommin .............. 7

Asiakaslähtöistä laadunvarmistusta ......................................... 15

Osakepääoman alentaminen osingonjaon vaihtoehtona ....... 7

Kannen kuvassa Vision Infran perustajaosakkaita, toimitus-

Työnjohtajista urakoitsijoiksi .................................................... 8

johtaja Eetu Mustonen (takana) ja työpäällikkö Toni Hakala.

Julkaisija Tilipalvelu Rantalainen Oy Päätoimittaja Sami Kelkka sami.kelkka@rantalainen.fi Ulkoasu Jukka Rimpiläinen/MVJR Kannen kuva Paula Lehto Paino Kirjapaino Markprint Oy ISSN 2341-9806 (painettu) ISSN 2341-9814 (verkkojulkaisu) Osoitelähde Tilipalvelu Rantalainen Oy:n asiakasrekisteri Osoitteenmuutokset sami.kelkka@rantalainen.fi Lue lehti verkossa rantalainen.fi Anna palautetta ja juttutoiveita sami.kelkka@rantalainen.fi. Lehden paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen.

Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman julkaisijan kirjallista lupaa.

www.rantalainen.fi

3

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

AJANKOHTAISTA

Työaikalailla lisää joustoa työntekoon Ensi vuoden alusta voimaan astuva työaikalain muutos sallii entistä joustavamman työnteon. Joustotyöaika ja työaikapankki tulevat mahdollisiksi joka toimialalle. Työaikalakia sovelletaan vastedes myös etätyöhön.

Työnantajien kannattaa huomioida uudistusten vaikutukset työajanseurantaan. Suurin vaikutus on enimmäistyöajalla, jota ei enää mitata ylityökiintiöillä. Kokonaistyöaika saa vastedes olla enintään keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana. Määrä sisältää myös ylityöt.

Liukuvassa työajassa liukumarajat nousevat kolmesta neljään tuntiin päivässä. Liukuvaan työaikaan tulee myös neljän kuukauden seurantajakso aiemman kalenterivuoden sijaan.

Työaikapankeista ei tule pakollisia, mutta niistä säädetään vast-

edes laissa, kun niistä on aiemmin sovittu työehtosopimuksissa.

Pankkiin voi kerryttää lisä- ja ylityötunteja vuodessa enintään 180 tuntia, jotka voi muuttaa vapaiksi.

Sovi kirjallisesti Palvelupäällikkö Tuula Ainola Rantalaisen palkkapalveluista kehottaa työnantajia tekemään paikalliset sopimukset huolella ja kirjallisesti. − Esimerkiksi joustotyöajan toteutuminen työpaikoilla perustuu luottamukseen. Sen vuoksi työpaikoilla kannattaa miettiä yhdessä, pystytäänkö siellä toteuttamaan joustotyöaikaa ja miten toteutunutta työaikaa seurataan, hän sanoo.

Joustotyöajan käyttöä ei ole rajoitettu sen suhteen, millä alalla sitä voi tehdä. Vähintään puolet säännöllisestä työajasta pitää olla

sellaista, josta työntekijä voi päättää, milloin ja missä sen tekee.

Joustotyöaika soveltuu parhaiten asiantuntijatyöhön. Joustotyöajasta on sovittava kirjallisesti viikkolevosta ja niistä arkipäivistä, joille työntekijä saa siirtää työaikaa. Työajan on tasaannuttava 40 tuntiin neljän kuukauden ajanjaksolla. Työntekijän on toimitettava työnantajalle kuukausittain selvitys, josta käyvät ilmi toteutunut viikkotyöaika ja viikkolepo.

Ainola muistuttaa, että laista poikkeavaa työehtosopimusta saa noudattaa sen voimassaolon päättymiseen tai muutokseen saakka.

Voimassa olevat työehtosopimukset päättyvät vuoden 2020 syksyllä tai lopussa.

Lisätietoja saat omalta palkkahallinnon yhteyshenkilöltäsi Rantalaiselta.

RANTALAINEN KOULUTTAA

Uusi työaikalaki tutuksi Työaikalakia uudistettiin vastaamaan nykyajan työelämän tarpeita.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kertoo käytännönläheisesti, mitä ensi vuoden alussa voimaan tulevat työaikalain muutokset merkitsevät työnantajalle.

09.10.

22.10 22.10.

24.10.

24.10.

klo 09.00 klo 08.30 klo 14.00 klo 08.30 klo 14.00

Joensuu Turku Tampere Tikkurila Lahti

MAKSUTOSN TILAISUU N RANTALAISLEE! ASIAKKAIL

Koulutuksen kesto 3 h Tilaisuus on maksuton Rantalaisen asiakkaille. Paikkoja on rajoitetusti.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: rantalainen.fi/tyoaikalaki

Tulorekisterin seuraamusmaksut voimaan

Digijulkaisujen verotus keveni

Tulorekisteri-ilmoitusten myöhästymisistä ja laiminlyönneistä aletaan määrätä seuraamusmaksuja ja veronkorotuksia ensi vuoden alusta lukien. Projektipäällikkö Paula Utriainen Rantalaiselta kehottaa asiakkaita käymään viimeistään syksyn aikana palkanlaskijansa kanssa läpi aikataulut ja varmistamaan, mitä tietoja ja miten yrityksestä ilmoitetaan tulorekisteriin.

Digilehtiin ja e-kirjoihin on heinäkuusta lähtien sovellettu samaa 10 prosentin arvonlisäverokantaa kuin painettuihin julkaisuihinkin. Alennettua 10 prosentin verokantaa sovelletaan myös äänikirjoihin ja painettujen lehtien irtomyyntiin.

Veroalennus ei koske pääasiassa mainontaan tarkoitettuja julkaisuja eikä julkaisuja, jotka sisältävät pääasiassa musiikki- ja videosisältöä. Vastaavasti tietokoneohjelmia ja -pelejä ei pidetä sähköisinä julkaisuina.

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

4

www.rantalainen.fi

AJANKOHTAISTA

Lisävapaat täydentävät vuosilomaa Vuosilomalain muutos turvaa työntekijöille neljän viikon palkallisen loman työkyvyttömyys- ja kuntoutuspoissaoloista huolimatta. Työnantajilla vuosilomalain paikkaus lisäsi hallinnointia.

Vuosilomaoikeus ei muuttunut.

Mikä muuttui? ”Loman ansaintaan ei tullut muutoksia. Muutos koskee tilannetta, jossa työntekijän lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema loma jää sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuen lyhemmäksi kuin neljä viikkoa. Silloin työntekijä saa täytteeksi lisävapaita.”

Miksi uudistus tehtiin? ”EU-direktiivissä on säädetty neljän viikon palkallisesta vuosilomasta, jota ei EU-tuomioistuimen mukaan voida evätä työkyvyttömyys- tai kuntoutuspoissaolojen takia. Vuosilomalakimme korjattiin vastaamaan direktiiviä. Alun perin tavoitteena oli vuosilomalain kokonaisuudistus, mutta siinä ei vielä onnistuttu.”

Mikä on lääkinnällistä kuntoutusta? ”Lääkinnällinen kuntoutus on lääkärin määräämää kuntoutusta, joka liittyy kiinteästi sairauden tai vamman hoitoon. Ammatillisella kuntoutuksella tuetaan muun muassa koulutuksella pitkäaikaissairaan henkilön työhön pääsyä, työssä jatkamista tai työhön palaamista.”

Kertyykö lisävapaista uutta lomaa? ”Lisävapaat ovat täytepäiviä, joista maksetaan korvausta. Lisävapaat eivät kerrytä uutta lomaa, eikä niistä makseta lomarahaa. Lisävapaat täytyy kuitenkin pitää lomakaudella.”

Millaista korvausta lisävapaista maksetaan? ”Lisävapaista maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Se on kuukausipalkkalaisella käytännössä lomapalkan suuruinen eli kuukausipalkka jaettuna 25:llä ja kerrottuna lomapäivien ja lisävapaiden lukumäärällä.” ”Tuntipalkkaisen lisävapaiden laskentaan voi käyttää erilaisia laskentatapoja, kunhan korvaus vastaa suurin piirtein säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa, jonka työntekijä saisi työssä ollessaan.”

Milloin oikeus lisävapaisiin lakkaa? ”Lisävapaita ei kerry enää sen jälkeen, kun sairausloma on kestänyt yhtäjaksoisesti yli kaksitoista kuukautta. Yhtäjaksoisuuden katkaisee vain täysi lomanmääräytymiskuukausi. Tällöin työntekijä tulee töihin niin, että hän ansaitsee

lomaa työnteollaan, mikä kokoaikaisella työntekijällä edellyttää vähintään 14 työpäivää ja osa-aikaisella 35 työtuntia. Sitä lyhyempi työskentelyjakso ei katkaise sairausjakson yhtäjaksoisuutta, eivätkä sitä tee myöskään vuosiloma tai perhevapaa. Uusi kahdentoista kuukauden jakso alkaa, jos työntekijä sairastuu uudestaan lomaan oikeuttavan työssäolojakson jälkeen.”

Lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamari

Miten uudistus vaikuttaa työajanseurantaan? ”Työnantajan täytyy tietää, mitkä päivät ovat lomaa ja mitkä lisävapaita ja millä vapaalla työntekijä milloinkin on: vuosilomalla, lisävapailla vai lomarahan vaihtovapailla. Sen vuoksi lomat ja lisävapaat täytyy pitää erillään vuosilomakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa. Palkkalaskelmalta pitää pystyä tarkistamaan maksettujen lomapalkkojen ja lisävapaakorvausten oikeellisuus.”

Mistä alkaen uusia säännöksiä sovelletaan? ”Säännöksiä sovelletaan viime huhtikuun alusta alkaneen lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuteen. Lomakorvauksen laskennassa säännökset voivat kuitenkin tulla sovellettavaksi jo tänä vuonna.”

Rantalainen osti osakkuuden tekoälyn kehittäjästä Rantalainen on ostanut vähemmistöosuuden tamperelaisesta FabricAI Oy:stä. Yritys kehittää tekoälyä ostolaskujen tiliöintiin.

– FabricAI:n toiminta liittyy vahvasti ydinliiketoimintamme kehittämiseen eikä sen kaltaista osaamista saa rekrytoimalla, kun panostamme digitalisaatioon, sanoo johtaja Kimmo Martikainen Rantalaiselta.

Tekoälyn käyttöönotto nopeuttaa sähköisessä taloushallinnossa www.rantalainen.fi

olevien asiakkaiden kuukausiraporttien valmistumista, kun ostolaskujen työstötarve vähenee.

Rantalainen valmistautuu reaaliaikaisen arvonlisäveroraportoinnin tuloon tuomalla kaikki arvonlisäverolliset asiakkaansa sähköiseen kirjanpitoon ja automatisoimalla kirjapidon mekaanisia työvaiheita mahdollisimman laajalti vuoteen 2025 mennessä.

FanbricAI:n toimitusjohtaja Jarkko Tolvanen sanoo, että yritys tar-

5

vitsi ison ja kokeneen kumppanin taloushallintoalalta, koska se tuli alalle ulkopuolelta.

– Rantalaisen kanssa pääsemme kehittämään sovellusta nopeasti eteenpäin, koska sillä on paljon digitaalisessa muodossa olevaa laskuaineistoa, jota tekoälyn kouluttaminen vaatii, hän sanoo.

FabricAI:n tekoälysovellus on lajissaan ensimmäinen Euroopassa.

Se on käytössä jo noin 240 yrityksellä Suomessa.

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

AJANKOHTAISTA

Osakeyhtiöiden verotus selkeytyy Heinäkuun alussa poistunut tulolähdejako yksinkertaistaa yritysten verotusta. Jatkossa osakeyhtiön henkilökohtaisen tulolähteen tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot voidaan vähentää elinkeinotuloista. Samoin eri toiminnoista aiheutuneet tappiot voidaan vähentää joustavasti elinkeinotoiminnan voitosta vähäisiä rajoituksia lukuun ottamatta.

”Verosuunnittelu helpottuu, kun ei tarvitse miettiä kahta eri tulolähdettä.”

Lakia sovelletaan osakeyhtiöiden ja osuuskuntien verotukseen vuoden 2020 verotuksesta alkaen.

Tilintarkastaja Mikael Hedlund Rantalaiselta, miten yritykset hyötyvät uudistuksesta? ”Verotuksen ei pitäisi tämän johdosta ainakaan kiristyä. Suurin hyöty pk-sektorille on verotuksen selkiytyminen ja kohtuullistuminen.

Yritykset joutuivat aiemmin maksa-

Vähentääkö uudistus kiistoja verottajan kanssa? ”Tulkinnanvaraisuus liittynee tulevaisuudessa muuhun omaisuuteen.

Se on uusi omaisuuslaji, jonne siirretään kaikki nykyisen tuloverolain alainen omaisuus eli periaatteessa kaikki, mikä ei kuulu elinkeinoverolain eikä maatalouden piiriin.”

Mitä tapahtuu vielä vähentämättömille luovutustappioille? ”Se on vaikeampi asia, koska niitä ei voi vähentää suoraan elinkeinotoiminnan voitosta. Lähtökohtaisesti verotuksessa vielä vähentämättä oleva luovutustappio vähennetään muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä voitoista. Jos näitä ei ole, vahvistettuja luovutustappioita voidaan vähentää käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden tai kiinteistöjen luovutusvoitoista.”

Mitä tapahtuu vielä käyttämättömille tulolähteen tappioille? ”Muussa tulolähteessä vahvistetut tappiot voidaan kuitata elinkeinotoiminnan voitoista tappioiden syntymisvuotta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Henkilökohtaisen tulolähteen vahvistetut ja vielä käyttämättömät tappiot verovuodelta 2010 alkaen tulevat vähennettäväksi ensimmäisen kerran ensi vuonna.”

Voiko yrittäjä jotenkin varautua uudistukseen? ”Verohallinto huomioi kaikki vanhat vahvistetut tappiot automaattisesti viran puolesta. Verosuunnittelussa ennakkoverojen laskeminen helpottuu, kun ei tarvitse miettiä kahta eri tulolähdettä. Veroennakoita arvioitaessa pitää kuitenkin huomioida, että tänä vuonna päättyviin tilikausiin sovelletaan vielä vanhoja säännöksiä.”

maan veroa, vaikka kokonaistulos olisi ollut tappiollinen, jos toinen tulolähteistä oli voitollinen.”

Lisätietoja www.rantalainen.fi/julkaisut

Yrityksen edunsaajat rekisteriin Yritysten ja yhteisöjen on rekisteröitävä tosiasialliset edunsaajansa Patentti- rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämiin rekistereihin viimeistään ensi vuoden heinäkuun alkuun mennessä.

Rekisteröintivelvoite on jatkoa vuoden alussa voimaan tulleelle rahanpesulain velvoitteelle, joka edellyttää muiVastuu edunsaajien tunnis- ta yrityksiä ja tamisesta ja rekisteröinnistä yhteisöjä kuin pörssiyhtiöitä pion yrityksen hallituksella. tämään ajantasaista luetteloa edunsaajistaan.

Käytännössä suurin osa rekisteröintivelvollisista on osakeyhtiöitä.

Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ilmoittavat edunsaajansa vain, mikäli he ovat muita henkilöitä kuin yhtiömiehiä.

Tosiasiallisen edunsaajan rooli voi tulla kysymykseen yli 25 proTILIPOSTI & PALKKA

2-2019

sentin suoran tai välillisen omistuksen lisäksi myös 25 prosentin äänivallasta yhtiössä. − Ilmoitus PRH:lle on tehtävä siinäkin tapauksessa, ettei yrityksellä ole tosiasiallisia edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa, sanoo tilintarkastaja Juuso Häkkinen Rantalaiselta Hallituksen vastuulla Vastuu edunsaajien tunnistamisesta, tietojen ylläpitämisestä ja rekisteröinnistä on yrityksen hallituksella. Edunsaajan tunnistaminen voi olla hankalaa, jos omistaminen tai äänivallan käyttäminen tapahtuu toisen yrityksen kautta tai omistusosuus ei vastaa äänivaltaa yhtiössä. − Kun yrityksen omistaa toinen yritys, tarkasteluun lähdetään emoyhtiön omistuksesta, ja edunsaajat tulee määritellä jokaiseen

6

yhtiöön erikseen. Äänivaltaan liittyviä määräyksiä voi olla yhtiöjärjestyksessä tai niistä on sovittu osakassopimuksessa, Häkkinen sanoo.

Ilmoituksen voi PRH:lle tehdä ilman sanktiota ensi kesäkuun loppuun saakka. Sen jälkeen rekisteröintivelvoitteen laiminlyönnistä voidaan määrätä sakot ja siitä tulee merkintä kaupparekisteritietoihin. Ilmoitus on tehtävä uudestaan aina, kun edunsaajien tiedoissa tapahtuu muutoksia.

Rekisteröintivelvoitteen laiminlyönti voi vaikeuttaa tai jopa estää asiointia edunsaajatietoja tarvitsevien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Pankkien, tilitoimistojen, tilintarkastajien, asianajotoimistojen ja kiinteistönvälittäjien on lain mukaan tunnistettava asiakkaansa edunsaajat. www.rantalainen.fi

AJANKOHTAISTA

Ajantasaista liiketoimintatietoa entistä helpommin Rantalaisen BI-raportointipalvelu helpottaa kaikenkokoisten yritysten liiketoimintatiedon seurantaa, raportointia ja analysointia. − Business Intelligencen voi kääntää suomeksi liiketoimintatiedon hallinnaksi. Siinä on tarkoituksena tuoda ja kerätä tietoa useista eri operatiivisista järjestelmistä yhteen paikkaan ja esittää se siellä mahdollisimman selkeästi ja visuaalisesti, sanoo projektipäällikkö Simo Virta Rantalaiselta.

Rantalainen tarjoaa yritysten päätöksenteon tueksi BI-raportointipalvelun, jossa voidaan raportoida muutakin kuin kirjanpidon toteutumia.

Virran mukaan raportoitava tieto voi olla mitä tahansa liiketoiminnalle olennaista tietoa. − Yleisin käyttötapa lienee kuitenkin asiakkaan oma budjetti tai ennuste, jonka asiakas on koostanut itse excelissä, ja josta se voidaan nyt tuoda raportointijärjestelmään. Toinen esimerkki on toiminnanohjausjärjestelmässä olevan myyntidatan tai projektinhallintadatan tuominen raportointijärjestelmään.

Raportointipalvelulla voidaan automatisoida yrityksen koko rapor-

tointiprosessi. Järjestelmä on integroitavissa seuraaviin taloushallinnon ohjelmistoihin: Fivaldi, Netvisor, Procountor, Tikon ja Lemonsoft.

Muihin taloushallinnon ohjelmistoihin integraatio tehdään tarjouksen perusteella.

Raportointipalvelu toimii pilvipalveluna ja on käytettävissä kaikilla nykyaikaisilla päätelaitteilla ilman erillisiä ohjelmistoja. Liiketoimintatiedot ovat tarkasteltavissa selkeinä visuaalisina näkyminä, jotka koostuvat taulukoista, graafeista, mittareista ja korteista.

Virran mukaan raportointipalvelu on tarkoitettu koko asiakaskunnalle. Yrityksen koko, yritysmuoto tai toimiala eivät rajoita palvelun käyttöä. − Yhdistyksille on tarjolla oma raportointipaketti, koska toiminnan erilaisen rahoituksen takia toteutuneiden kulujen vertailu budjetoituihin lukuihin on yhdistyksille usein tärkeämpää kuin tuloksen ja katteiden seuraaminen.

Perinteinen staattinen raportti • Tulostetaan kirjanpidon ohjelmasta esim. pdf:nä tai excelinä.

• Kuvaa vain tulostushetken tilannetta.

• Yleensä taulukkomuotoista numeerista tietoa kokonaiskuvasta.

• Raportin jakaminen sähköpostitse tai muuten organisaation sisällä vaatii manuaalista työtä.

BI-raportointipalvelu • Pilvipalvelu, johon kirjaudutaan omilla käyttäjätunnuksilla.

• Integroitu kirjanpitojärjestelmään, jolloin data on aina ajantasaista.

• Kirjanpitodataan voidaan yhdistellä muuta tietoa toiminnanohjausjärjestelmästä, muista järjestelmistä tai exceleistä.

• Näkymiä voidaan rajata asianosaisille esim. kustannuspaikoittain.

• Interaktiivisuus. Käyttäjä voi valita näkyviin haluamansa aikavälin, kustannuspaikan tms. ja porautua tietoon tositteille asti.

• Mobiilikäyttö: toimii kaikilla päätelaitteilla.

• Visuaalinen ja käyttäjäystävällinen ulkoasu, joka helpottaa mm. trendien havaitsemista.

Lisätietoja simo.virta@rantalainen.fi

Osakepääoman alentaminen osingonjaon vaihtoehtona Osakeyhtiön on voinut heinäkuun alusta perustaa ilman osakepääomaa. Sen seurauksena myös nykyisten osakeyhtiöiden on mahdollista luopua osakepääomasta.

Osakepääoman alentaminen voidaan käsitellä varojen jakona, silloin kun yhtiöön on sijoitettu osakepääomaa. Vakavaraisen yhtiön, jolla on iso osakepääoma, kannattaa osingonjaon vaihtoehtona harkita osakepääoman alentamista tai siitä luopumista.

– Tällöin koko osakepääoma tai osa siitä voidaan jakaa joko osakkeenomistajille pääoman palautuksena tai se voidaan siirtää sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jos varoja ei haluta ottaa ulos yhwww.rantalainen.fi

tiöstä, sanoo veroasiantuntija Juho Heikkinen Rantalaiselta.

Osakepääoman alentaminen rinnastetaan luovutusvoittoon, josta saa vähentää joko alkuperäisen hankintamenon tai hankintamenoolettaman. Lähtökohtaisesti osakepääoman alentamisesta ei tule veroseuraamuksia. Vähennys kuitenkin pienentää hankintamenoa siinä vaiheessa, kun osakkeet myydään.

Kuulutus velkojille Heikkinen muistuttaa, että jos yhtiöjärjestyksessä on asetettu nimellisarvo osakkeelle, osakepääomaa on jätettävä yhtiöön nimellisarvon verran tai poistettava yhtiöjärjestyksestä osakkeen nimellisarvo.

7

Osakepääomaa voidaan alentaa yhtiökokouksen päätöksellä ja alentamisesta on tehtävä kuulutus velkojille. Kuulutus tehdään YTJ:n sähköisessä palvelussa, jossa sen hinta on 620 euroa. Yhtiöllä on myös itsellään velvollisuus ilmoittaa osakepääoman alentamisesta kaikille velkojille viimeistään kuukausi ennen kuulutuksessa mainittua määräpäivää. Kuulutusmenettely kestää noin neljä kuukautta.

Rantalainen hoitaa tarvittaessa asiakkaan puolesta koko osakepääoman alentamiseen liittyvän byrokratian. Lisätietoja saat omalta yhteyshenkilöltäsi Rantalaiselta.

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

ASIANTUNTIJA

PALVELUT

TYÖNJOHTAJISTA URAKOITSIJ

SkenTa

Sähköinen TaLouShaLLinTo

aSianTunTijapaLVeLuT

Nuorten infra-alan yrittäjien kokemus osoittaa, ettei markkinoille tulo ole helppoa hyvällä markkinatuntemuksellakaan.

Hämeenlinnalaisen Vision Infran tarina lähti liikkeelle siitä, kun toisiinsa työn kautta tutustuneet maanrakennusalan ammattilaiset huomasivat, että vaatimukset kunnallisteknisessä rakentamisessa olivat kasvaneet niin koviksi, etteivät paikalliset pienyrittäjät pystyneet enää osallistumaan julkisiin hankintakilpailuihin. − Pieniltä maanrakennusliikkeiltä puuttuvat usein riittävät työnjohtoresurssit, sanoo Vision Infran toimitusjohtaja Eetu Mustonen.

Yrityksen liikeideana oli myydä työnjohtopalvelua maanrakennusalan yrityksille ja organisoida niistä sopivia porukoita tarjoamaan hankkeita yhdessä. Liiketoiminnan painopiste kääntyi kuitenkin ensimmäisellä, viime maaliskuussa päättyneellä tilikaudella työnjohtopalveluista pääurakointiin. Nyt Vision Infra vastaa useimmiten koko urakkakokonaisuuden tarjonnasta ja toteutuksesta. − Suuremmat palvelukokonaisuudet ja riskit, mutta myös houkuttelevampi markkinarako, Mustonen sanoo.

Vision Infra toimii Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, mutta sillä on yksi työmaa jo Jyväskylässäkin. Asiakkaat ovat pääasiassa julkisia hankintayksiköitä, kaupunkeja ja kuntia sekä niiden liikelaitoksia.

Yritys tekee pääasiassa katu- ja vesirakennustöitä ja -saneerausta sekä pohjarakentamista. Mustosen mukaan katu- ja vesihuoltorakentamisen tarve kasvaa edelleen tulevaisuudessa, kun valtaosa Suomen 1960- ja 1970-luvuilla rakennetusta vesihuoltoverkostosta tulee saneerausikään.

Rakentaminen on riskienhallintaa Vaikka Vision Infran perustajat tunsivat työkokemuksensa perusteella markkinan hyvin, tulokkaan oli alkuun vaikea saada töitä ilman aiempia yritysreferenssejä.

Siitä huolimatta liikevaihtoa kertyi ensimmäisellä tilikaudella lähes 1,5 miljoonaa euroa.

Pääurakoitsijaksi siirtymisen myötä myös pääoman tarve yrityksessä kasvoi.

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

14

FAKTA

Vision Infra Oy

• Tarjoaa katu-, vesi- ja pohjarakentamisen pääurakointia ja työnjohtopalveluita • Toimii pääasiassa Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla • Perustettu maaliskuussa 2018 • Budjetoitu liikevaihto vuodelle 2019 4 milj. euroa • Kuusi työntekijää

INFO

Vision Infran käyttämiä tilitoimistopalveluita • Sähköinen taloushallinto • Kirjanpito ja palkanlaskenta • Tilinpäätöspalvelu ja -neuvottelut • Budjetointi • Yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut • Työajanseurantaan liittyvä neuvonta ja ohjelmistokonsultointi

8

www.rantalainen.fi

ASIANTUNTIJA

JOIKSI

SkenTa

Sähköinen TaLouShaLLinTo

Kuva: Paula Lehto

Insinöörit (AMK) Toni Hakala ja Eetu Mustonen (oik.) ryhtyivät yrittäjiksi, koska halusivat lisää vapautta ja menestysmahdollisuuksia työhönsä.

PALVELUT

aSianTunTijapaLVeLuT

Julkiset hankintayksiköt vaativat hankpitäjän kanssa voi keskustella siellä kasvokeen toteuttajalta työaikaisen vakuuden, tusten. joka on useimmiten kymmenen prosenttia Rantalaisen Hämeenlinnan toimistoon urakkahinnasta. yrittäjät päätyivät yhden osakkaansa suoMaanrakentamisessa liiketoiminnan rissittelemana ja tarjouskilpailun perusteella. kit ovat suurien rahamäärien, mutta pie− Meillä ei ollut14 aiempaa kokemusta tanien katteiden takia isoja. Tarjouslaskenloushallinnosta. Halusimme siksi suuren tinan pitää olla hyvin ammattitaitoista ja litoimiston, joka pystyy hoitamaan kokotarkkaa, koska naisvaltaisesti ”Tykkäämme toimia kasvotusten, talouttamme, pienetkin virheet siinä syöMustonen sakoska silloin asiat tuppaavat vät katetta. noo. selviämään parhaiten.” − Lisäksi on Vision Infolemassa työralla on oma turvallisuusriski, koska työmaalla kaikki toiminnanohjaus- ja dokumentointityökatekevät töitä pääurakoitsijan vastuulla, Vilu urakoiden hallintaan. Hankekohtainen sion Infran perustajaosakas, työpäällikkö kustannusseuranta tapahtuu Fivaldi-taToni Hakala muistuttaa. loushallinto-ohjelmassa, mutta budjetin Rakentajan riskinä on myös olemassa siirtämistä excelistä sinne vasta suunnitelolevan infraverkoston vaurioituminen, koslaan. ka vanhojen kaapelien tai vesijohtojen siYrityksen perustamisvaiheesta Mustojainnista ei ole aina tietoa saatavilla. nen tekisi nykyisellä kokemuksellaan toisin vain osakassopimukset, jotka hän teettäisi kokonaan ammattilaisella.

Kasvotusten tehokkaampaa − Pelisääntöjen on oltava kristallinkirkNuoret infrayrittäjät toimivat mielellään kaat eikä mikään saa jäädä kaivertamaan kasvotusten, koska silloin asiat tuppaavat ketään silloin, kun yhtiössä on enemmän heidän mielestään selviämään parhaiten. kuin yksi osakas, hän sanoo.

Sen vuoksi heille on tärkeää, että myös tilitoimisto on samassa kaupungissa ja kirjan-

Tilitoimisto sparraa ja palvelee läpi yrityksen elinkaaren − Rantalaisen tärkein tehtävä on pysäyttää asiakas ja laittaa hänet miettimään, mihin hän on menossa, sekä auttaa häntä tavoitteissaan, sanoo palvelutuotannon johtaja Arto Hiltunen Rantalaiselta Hämeenlinnasta.

Hänen mukaansa keskivaihe eli kasvun ja uusiutumisen vaihe on yleensä vaikein yritykselle, koska silloin johdon pitäisi määritellä, mitä liiketoiminnalla tavoitellaan. − Ilman yrittäjän omaa pohdintaa ja tavoitetilaa mekään emme voi neuvoa yritystä. Halusipa asiakas tehdä liiketoimintansa suhteen mitä tahansa, tärkeintä on se, että me tiedämme sen, hän sanoo.

Rantalainen on parhaimmillaan mukana sparraamassa liikeideaa ja valitsemassa yritysmuotoa jo siinä vaiheessa, kun yritystoimintaa vasta suunnitellaan. Keskustelut päätyvät usein yrityksen perustamisilmoituksen tekoon. www.rantalainen.fi

Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen yrittäjän olisi syytä pysähtyä ja palata miettimään liiketoimintasuunnitelmaa, koska ensimmäisen vuoden aikana yritystoiminta lähtee yleensä rönsyilemään voimakkaasti. − Rönsyt voivat haitata varsinaista liiketoimintaa tai niistä voi löytyä varsinainen liiketoiminta. Tässäkin pohdinnassa tilitoimisto voi olla asiakkaan apuna, Hiltunen sanoo.

Sen jälkeen tilinpäätöksen valmistuminen tarjoaa aina luontevan pysähtymishetken yritysjohdolle.

Ajoissa apuun Hiltunen huomauttaa, että yrittäjän elinkaari ja yrityksen elinkaari ovat eri asioita.

Yrittäjä voi haluta, että liiketoiminta jatkuu, vaikka yrittäjyys loppuu.

Tilitoimisto pystyy auttamaan asiakas-

9

ta parhaiten verotuksen suunnittelussa, jos kirjanpitäjällä on tieto asiakkaan suunnittelemasta yrityskaupasta jo ennen kuin kauppa toteutuu. − Yritystoiminnan lopettaminen vaatii vahvaa asiantuntemusta verotuksesta. Monesti esimerkiksi yrityksissä, joita lähdetään ajamaan alas, on merkittäviä taseita, joille pitäisi tehdä jotain.

Tilitoimisto pystyy auttamaan yritystä paremmin ennen kriisiä kuin kriisissä. Hiltunen sanoo valtaosan yrittäjistä olevan enemmän visionäärejä kuin liiketoiminnan johtajia, jolloin yrittäjän kannattaa miettiä, missä roolissa on itse parhaimmillaan ja mihin osaamiseen tarvitsee apua. Tilitoimisto voi auttaa yritystä esimerkiksi hallitustyöskentelyn tehostamisessa.

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

ASIANTUNTIJA

PALVELUT

KEHÄTIEDOLLE TILITOIMISTO ON Sähköinen aSianTunTijapaLVeLuT MYÖSTaLouShaLLinTo LUOTETTAVA HR-KUMPPANI

SkenTa

Kehätiedolle tilitoimisto on asiantuntijaresurssi ja johdon sparraaja myös henkilöstöasioissa − vähintäänkin toinen mielipide asioihin.

14

Kuva: Paula Lehto

Kilpailu työvoimasta on saanut helsinkiläisen ohjelmistoyritys Kehätiedon panostamaan viime vuodet henkilöstön kehittämiseen ja erityisesti työssä viihtymiseen.

Kehätieto tekee toiminnanohjausjärjestelmiä erilaisille liitoille ja järjestöille muun muassa jäsenistön ja tapahtumien hallintaan sekä varainhankintaan. Yrityksen henkilöstö koostuu pääasiassa ohjelmoijista. Heistä nuorimmat ovat vasta 19-vuotiaita. − Kun henkilöstö on keskimäärin nuorta, haasteena on päästä samalle aaltopituudelle heidän kanssaan, sanoo Kehätiedon toimitusjohtaja Jari Sauvonsaari.

Kehätiedolla on 37 työntekijää ja liikevaihtoa runsaat kolme miljoonaa euroa.

Sauvonsaari vastaa itse henkilöstöasioista muiden tehtäviensä ohessa.

Hänen mukaansa yritys on sen verran pieni, ettei se pysty palkkaamaan erikseen HR-ammattilaista, mutta kuitenkin jo niin iso, että HR-asiat pitää hoitaa ammattimaisesti. − Tässä Rantalainen tuli avuksemme ja antoi järkevän hintaisen tarjouksen HR-kartoituksesta, jota ryhdyimme tekemään heidän kanssaan keväällä 2018, Sauvonsaari sanoo.

Kartoituksen tavoitteena oli selvittää, missä yritys menee henkilöstöasioissa.

Tilitoimisto on Kehätiedon toimitusjohtaja Jari Sauvonsaaren kumppani myös henkilöstöasioissa.

FAKTA

Kehätieto Oy

• Vuonna 1989 perustettu ohjelmistoyritys • Kotipaikka Helsinki • Tekee järjestöille toiminnanohjausjärjestelmiä mm. jäsen- ja lahjoittajatietojen sekä tapahtumien hallintaan

• Kolme osakasta • Liikevaihto n. 3,1 milj. euroa • Työntekijöitä 37, joiden keski-ikä on 33 vuotta

Tuottavimmat tuotteet ja urakkalaskennan virheet ”Tilitoimiston talouspäällikköpalveluita käyttävät useimmiten kasvuyritykset, mutta talouspäälliköltä haetaan myös uutta vauhtia vanhoihin, paikalleen jämähtäneisiin yrityksiin,” sanoo talouspäällikkö Juha Falck Rantalaiselta Porista.

Talouspäällikkö Juha Falck Rantalainen, Pori

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

Mitä Rantalaisen talouspäällikköpalveluihin sisältyy? ”Talousjohtaminen, johtoryhmän mukana toimiminen, talouden prosessien kartoittaminen ja kehittäminen sekä talouden raporttien tuottaminen yritystoiminnan kehittämiseen eli analysointi, ennustaminen ja laskelmien teko.”

10

Miten controller- ja talouspäällikköpalvelut eroavat toisistaan? ”Talouspäällikkö toimii ennen kaikkea johtoryhmän mukana ja osallistuu hallituksen kokouksiin sekä haastaa johtoa muutoksiin, kun controller pääasiassa tuottaa ja analysoi talouden tunnuslukuja.”

Millaisia asiakkaita sinulla on? ”Asiakasyritykseni tekevät liikevaihtoa 2−80 miljoonaan euroon. Suurin osa toimitusjohtajista pitää minua sparraajanaan.

Ulkopuolisena minun on myös helpompi esittää mielipiteitä ja tehdä ehdotuksia sekä haastaa yritysjohtoa.” www.rantalainen.fi

ASIANTUNTIJA

SkenTa

Sähköinen TaLouShaLLinTo

PALVELUT

aSianTunTijapaLVeLuT

HR-palveluja yritysten muutosvaiheisiin

Onko kaikki lakisääteiset asiat hoidettu, ja toisaalta pohtia, miten yrityksestä saataisiin luotua kiva työpaikka, jonne halutaan tulla töihin.

Osin HR-kartoituksen seurauksena Sauvonsaarella on ollut henkilöstöasioissa jo vuoden verran apuna työntekijöistä koostuva HR-toimikunta, joka kokoontuu keskimäärin joka toinen kuukausi.

Rantalaisen HR-palvelut ovat painottuneet pääasiassa omille kirjanpidon ja palkanlaskennan asiakkaille. Palvelutuotanto on syntynyt vastauksena asiakkaiden konkreettisiin tarpeisiin, jotka liittyvät usein muutosvaiheisiin. − Yritys voi kasvaa tai luopua jostain toiminnan osa-alueesta tai toimiala voi kehittyä voimakkaasti ja yritys haluaa kehittää HR:ää vastauksena esimerkiksi rekrytointiongelmiin, sanoo palvelupäällikkö JoToinen mielipide hanna Söderman Rantalaiselta.

HR-kartoituksen tuloksena Kehätiedolle on Rantalainen aloitti HR-palvelujen tarjuuri valmistumassa koulutussuunnitelma ja jonnan pääkaupunkiseudulta käsin pari osaamiskartta, jota voi hyödyntää toiminvuotta sitten. HR-palvelut ovat konsernin nan suunnittelussa, rekrytoinnissa ja kehipalkkahallintopalveluihin tyskeskusteluissa. Koulutussuunnitelma puolestaan ”Rantalainen tuli kuuluva asiantuntijaosio, jonka muodostavat kolme oikeuttaa yrityksen koulutusvähennyksiin, jotka siltä avuksemme ja antoi HR-asiantuntijaa ja henkiovat jääneet aiemmin hyöjärkevän hintaisen löstöasioista kiinnostuneet palkanlaskijat. dyntämättä. tarjouksen Södermanin mukaan Sauvonsaari sanoo, että lähes 40 hengen yrityksessä HR-kartoituksesta.” Rantalaisen etu HR-alalla on vahva palkkahallinnon henkilöstöasiat ovat jo iso osaaminen. Palkanlaskijat tuntevat työkokonaisuus hoidettavaksi muiden töiden suhteen koko elinkaareen liittyvän lainohessa, ja pelkästään rekrytointiin kuluu säädännön ja sopimukset sekä asiakkaan paljon aikaa. palkanlaskennan prosessin ja voivat hyöHänen mielestään Rantalainen on samaldyntää osaamistaan HR-palveluiden tuotla aaltopituudella asiakkaan kanssa ja ehtamisessa. dottaa toimenpiteitä, jotka ovat toteutettavissa. − Pidämme Rantalaista asiantuntijana ja Perusta kuntoon lisäresurssina haastavien HR-tilanteiden vaHR voidaan jakaa hallinnolliseen ja kehitralta. Vähintäänkin Rantalaisen HR-asiantävään toimintaan, joista viimeksi mainittuntijat ovat minun sparraajiani, ikään kuin tu on niin sanottua pehmeää HR:ää. Sötoinen mielipide asioihin, hän sanoo. dermanin mukaan painotus ja kiinnostus

HR:ssä ovat ylipäänsä siirtymässä hallinnosta kehittämiseen.

Söderman kehottaa kuitenkin organisaatioita koosta riippumatta laittamaan lakisääteiset asiat kuntoon ensimmäisenä ja niin, että ne myös oikeasti tukevat yrityksen toimintaa. HR:n 14perusteisiin voi kuulua myös toimialakohtaisia tarpeita.

Rantalaisen HR-tiimillä on kehitteillä yrityksen perustamisvaiheeseen uuden työnantajan starttipaketti. Se kertoo, mitä kaikkea uuden työnantajan tulee ottaa huomioon palkatessaan ensimmäisiä työntekijöitään.

Rantalaisen HR-tiimi ei tarjoa lakimiespalveluita riitatilanteisiin eikä rekrytoi työntekijöitä yrityksille, mutta se voi kehittää asiakkaan rekrytointia.

Se, missä vaiheessa yritys tarvitsee kiinteämpää HR-palvelua, on hyvin yksilöllistä ja riippuu paljolti johtamisen ja esimiestaitojen tasosta organisaatiossa. Esimerkiksi monilla Rantalaisen yhdistysasiakkailla on suuri tarve jatkuvaan hallinnon tukeen henkilöstöasioissa. − Henkilöstöpäällikön tarve alkaa kuitenkin asiantuntijaorganisaatioissa pienemmistä yrityksistä kuin tuotantolaitoksissa, Söderman sanoo.

HR-tietojärjestelmiä hankitaan hänen mukaansa nykyään jo pienempiinkin organisaatioihin, koska pelkästään rekrytoinnin toteuttaminen, poissaolojen seuranta ja osaamisen johtaminen vaativat paljon aikaa ja järjestelmällisyyttä.

INFO

”Suurin valttini on se, että kiertäessäni eri alan yrityksissä näen monia hyviä ratkaisuja, joita pystyn viemään muihin yrityksiin. Isoimmat yritykset haluavat usein tehostaa talousprosessejaan ulkoistamalla joitain osioita siitä ja pyytävät kartoittamaan prosessejaan, koska oma talousjohtaja ei ehdi paneutua asiaan.”

Kerro jokin konkreettinen esimerkki palveluistasi? ”Selvitimme teollisuusyrityksen kanssa, mitä sen tuotteiden valmistaminen oikeasti maksaa ja löysimme tuotteen, joka jättää heille parhaan katteen. Tuotteen www.rantalainen.fi

valmistaminen oli vuosien aikana tapahtuneen tuotantoprosessin tehostumisen takia huomattavasti edullisempaa kuin yrityksessä kuviteltiin. Yritys ei ollut aiemmin panostanut tuotteeseen eikä markkinoinut sitä erikseen, ja kun se siihen ryhtyi, tuote myi niin hyvin, että se jätti heille parhaan tuloksen ikinä.” ”Rakennusalan yrityksessä osoitin johdolle kustannusrakennetta läpi käymällä ja verrokkilaskelmilla, että yritys perusti urakkatarjouksensa vanhoihin laskentakaavoihin, minkä vuoksi urakoista ei jäänyt mitään käteen.”

11

Rantalaisen toteuttamia HR-palveluita • Neuvonta ja konsultointi työsuhde-

asioissa sekä lakisääteisissä suunnitelmissa ja sopimuksissa • Lomakkeiden räätälöinti • HR-ohjeistusten laatiminen • HR- ja osaamiskartoitukset • HR-asiantuntija- ja HR-päällikköpalvelut osana yrityksen tai järjestön henkilöstöhallintoa ja -johtamista.

• Ohjelmistokonsultointi • Työelämän muutostilanteiden tukeminen TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

nTa

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Oikea hinnoittelu ja asiakassegmentointi aSianTunTijapaLVeLuT auttavat alkuun myynnin kasvattamisessa

Sähköinen TaLouShaLLinTo

Tuotteiden ja palveluiden oikea hinnoittelu ja asiakassegmentointi auttavat pitämään kassavirran positiivisena. Rantalainen-konsernin talousjohtaja Kimmo Joensuu kertoo, miten tilitoimisto voi auttaa yritystä myynnin kasvattamisessa.

Kimmo Joensuu on Rantalainen-konsernin talousjohtaja

Yritykset seuraavat myyntikatetta tuloslaskelmamielessä entistä harvemmin. Kokonaismyyntikatetta oleellisempaa on seurata tuotekohtaista kannattavuutta: mitä yritys myy ja millä hinnalla. − Nähdäkseen, mihin tuotteisiin kannattaa panostaa, yrityksen on käytävä läpi tuotevalikoimansa ja tuotteiden hinnoittelu. Millaista katetta tuotteet jättävät, onko hintoja päivitetty aktiivisesti vai ovatko kululaskelmissa käytetyt sivukuluprosentit monen vuoden takaa, sanoo Rantalainen-konsernin talousjohtaja Kimmo Joensuu.

Tuotekannattavuus nousee merkittävään rooliin etenkin silloin, kun yritys pystyy itse vaikuttamaan hintatasoon. Vaihtoehtolaskelmilla voidaan arvioida, kuinka paljon hintojen korottaminen tuo lisää ka-

den määräämää, voidaan siihen yrittää saada lisää vapauksia erottautumalla massasta tai tekemällä muutoksia tuotekustannuksiin, hän sanoo.

Tuotekohtaisen tai asiakaskohtaisen kannattavuuden seuranta vaatii yleensä, että yrityksellä on käytössään jokin tuotannonohjausjärjestelmä kuten Koho Sales, josta saadaan tiedot tuotekustannuksista raportointia varten.

Tunne asiakkaasi Asiakassegmentointi auttaa yritystä hahmottamaan, mihin asiakkaisiin kannattaa panostaa. Segmentointi voi perustua myynnin määrään, kasvupotentiaaliin jne.

Eri segmenteillä voi olla erilaista hinnoittelua ja maksuehtoja tai markkinointia. − Sen jälkeen lisämyyntiä voidaan läh”Kassavirtalaskelma pysyy positiivisena, kun teä hakemaan esiprojekteissa mennään myynti eikä kulut edellä.” merkiksi parempien ehtojen, lisäpalveluiden tai kohdennetun markkinointetta ja miten se vaikuttaa asiaknin kautta, Joensuu sanoo. kaisiin. Joensuun mukaan oikein Huonosti laskunsa maksaviin asitehdyt hinnankorotukset jättävät akkaisiin otetaan tiukempi kuri: lyaina enemmän kuin vievät. hemmät maksuajat ja tarvittaessa − Jos hinnoittelu on markkinoi-

ennakkomaksu. Tutkimusten mukaan isoimmat luottotappiot tulevat vanhoista pitkistä asiakassuhteista, kun luotetaan siihen, että pitkäaikaiset asiakkaat maksavat laskunsa kuten aina ennenkin.

14

Myynti edellä Myynnistä tulee myyntiä vasta siinä kohtaa, kun rahat ovat tilillä.

Saatavien aktiivinen seuranta ja reagointi viivästyksiin nopeuttavat myyntisaamisten kiertoa.

Myyntilaskutus kannattaa tehdä enemmin etu- kuin jälkipainotteisesti. Pitkäkestoisissa projekteissa Joensuu kehottaa käyttämään ennakkomaksua ja veloittamaan loput projektin etenemisen mukaan. − Se, että mennään myynti eikä kulut edellä, näkyy plussana kassavirtalaskelmassa, hän sanoo.

Kulupuolella yrittäjän pitää olla itse aktiivinen toimittajien suuntaan neuvottelemalla parempia maksuehtoja. Myös varaston kiertonopeus on tärkeä kassavirran kannalta. Varastoon sitoutuu vähemmän pääomaa, kun siellä ei makuuteta turhaa tavaraa.

Ideaalitilanteessa yrityksen myyntisaamisten kiertonopeus on lyhempi kuin ostovelkojen kiertonopeus eli rahaa tulee keskimäärin nopeammin kassaan kuin sieltä lähtee.

INFO

Näin tilitoimisto voi auttaa myynnin kasvattamisessa • Asiakassegmentointi ja asiakaskannattavuus: asiakkaiden segmentointi voi perustua liikevaihtoon, kasvu-

potentiaaliin tms. Eri segmenteillä voi olla erilainen hinnoittelu, maksuehdot, markkinointi, lisäpalvelut tms.

• Tuoteportfolio ja -hinnoittelu: käydään läpi tuotteet ja niiden hinnoittelu sekä niistä jäävä kate.

• Laajentuminen uusille markkinoille: tuonti- ja vientibyrokratia.

• Lisärahoituksen hakeminen mm. investointituet ja pankkirahoitus.

• Tilapäiseen kassaongelmaan esim. factoringrahoituksen hakeminen • Varmistetaan, että saatavat laskutetaan ajallaan ja huolehditaan niiden perinnästä.

• Ajantasainen ja selkeä myyntiraportointi: Rantalaisen BI-raportointipalvelu tarjoaa reaaliaikaiset raportit asiakas- ja tuotekannattavuuksien sekä myyntisaamisten seurannan tueksi.

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

12

www.rantalainen.fi

RANTALAINEN-KONSERNI

Digitalisaatio tekee tukipalveluSähköinen aSianTunTijapaLVeLuT TaLouShaLLinTo johtajan työstä merkityksellistä

anLaSkenTa

Digitalisaatio siivittää Kati Pokkisen uraa taloushallintoalalla. hänellä oli jo yli kahdeksan vuotta työkokemusta pienestä tilitoimistosta. Nuoresta iästään huolimatta hänellä oli myynnin ja markkinoinnin ohella kokemusta myös johtoryhmä- ja esimiestyöskentelystä. − Päätin yrityskaupan jälkeen katsoa, millainen yritys Rantalainen on ja mitä siellä pääsee tekemään. Olin huolissani siitä, säilyykö vapauteni itsenäiseen työskentelyyn ja uusien asioiden ideointiin isossa yrityksessä.

Pokkinen on saanut Rantalaisella sekä haasteita että vapautta riittämiin. Hän aloitti Rantalaisella kolmen toimiston tukipalvelupäällikkönä Varsinais-Suomessa. Tämän vuoden alusta Pokkinen siirtyi vas-

” Digitalisaation ansiosta tiimillämme on keskeinen rooli koko toimialan tulevaisuudessa.” toa, johon tukipalvelujen lisäksi kuuluu kymmenen hengen tutkimusja kehitystiimi. Pokkisen johtamissa tukipalveluissa työskentelee 18 sovellusasiantuntijaa ja kaksi palvelupäällikköä Rantalaisen eri toimistoissa ympäri Suomea.

Digitaalisten palvelujen tavoitteena on auttaa sekä Rantalaisen asiakkaita että henkilöstöä digitaalisten toimintamallien hyödyntämisessä.

Käytännössä suurin osa tukipalvelutiimin työajasta menee tukipyyntöjen ratkaisemiseen sekä ohjelmistoprojekteihin ja -koulutuksiin.

Itse Pokkinen organisoi koulutusta henkilöstölle yhdessä Rantalaisen eri toimistonvetäjien ja ohjelmistotoimittajien kanssa. Työhön kuuluu myös paljon toiminnan suunnittelua, seurantaa ja kehittämistä sekä Rantalaisen ostamien tilitoimistojen ohjelmistointegrointeja.

Vapaus ja itsenäisyys säilyivät Kun Pokkinen aloitti Rantalaisella, www.rantalainen.fi

14

Kuva: Suvi Elo

Kati Pokkinen, 28, tuli Rantalaiselle töihin yrityskaupan myötä reilut kaksi vuotta sitten keväällä. Rantalainen on hänen mielestään tunnistanut digitalisaation merkityksen ja panostanut sen kehittämiseen.

Se, että digitalisaatio läpäisee koko organisaation, antaa myös merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta Pokkisen työlle Rantalainen-konsernin tukipalvelujohtajana. − Uskon, että tiimillämme on keskeinen rooli paitsi asiakkaidemme ja henkilöstömme arjessa myös yrityksen ja koko taloushallinnon tulevaisuudessa, hän sanoo.

Pokkinen oli mukana luomassa huhtikuun alussa aloittanutta konsernin digitaalisten palvelujen osas-

Kati Pokkinen syttyy uusien asioiden kehittämisestä ja uusista oivalluksista.

taamaan koko Rantalainen LänsiSuomen kahdenkymmenen toimiston tukipalveluista, ja huhtikuun alusta hänen tehtäväkenttänsä kasvoi edelleen koko konsernin laajuiseksi.

Rantalainen palkitsi vuonna 2017 Pokkisen työn laadusta annettavalla Sirpa Miettinen -palkinnolla. Palkinto myönnettiin esimerkillisestä toiminnasta yhtenäisen toimintamallin ja laadun kehittämiseksi yrityskaupan jälkeen.

Pokkinen on alun perin taloushallinnon ammattilainen, joka on harjaantunut it-asioihin käytännön työssä. − Itseoppinut, hän nauraa, ja sanoo olleensa aina näppärä ohjelmistojen kanssa.

Pokkinen aikoo jatkaa opiskelua työn ohessa. Laskentatoimen lisäksi häntä kiinnostavat johtaminen ja tietotekniikka, joissa hän haluaa vahvistaa teoreettista tietämystään.

13

FAKTA

Kati Pokkinen, 28 Työ Tukipalvelujohtaja, Rantalaisen digitaaliset palvelut Ura Tilipalvelu Rantalainen Oy, Bigge Oy Koulutus Yo-merkonomi, JET Koti Kerrostalossa Turun Nummessa Perhe Sinkku Harrastukset Kuntosali, kahvakuula, lenkkeily, äänikirjat ja matkustelu INFO

Moninainen työmaa − Rantalainen on ohjelmistoriippumaton tilitoimisto, jossa asiakkaalle etsitään hänen tarpeisiinsa parhaiten sopiva ohjelmisto, sanoo tukipalvelujohtaja Kati Pokkinen.

Tukipalvelutiimin tuki painottuu Rantalaisella eniten käytettyihin kirjanpidon ja palkanlaskennan ohjelmistoihin, joita ovat Fivaldi, Netvisor, Procountor, Netbaron, Mepco ja PersonecW. Niihin ohjelmistoihin, joihin Rantalaisella ei ole osaamista, käyttäjätuki järjestetään suoraan ohjelmistotaloilta.

Pääohjelmistojen lisäksi tukipalvelutiimin työmaata ovat ohjelmistoihin integroidut sovellukset, kuten kuittikamera-, tuntikirjaus-, matkalasku- ja raportointisovellukset, sekä projektinvetäjän rooli asiakkaiden ohjelmistointegroinneissa.

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

KOLUMNI

Asiantuntijatyön merkitys

Kirjoittaja, kauppaneuvos Antti Rantalainen on Rantalainen Group Oy:n ja Taloushallintoliiton hallituksen puheenjohtaja

Taloushallinnon asiantuntijoina tavoitteenamme on parantaa asiakasyritystemme kilpailukykyä. Tehokas, ajantasainen ja oikein tuotettu taloushallinnon data parantaa asiakkaittemme kykyä tehdä hyviä päätöksiä oman liiketoimintansa edistämiseksi.

Mitä enemmän keräämme tietoa suoraan digitaalisessa muodossa, sitä enemmän tietoa voidaan käsitellä automaattisesti. Vaikka arvonlisäveroasetuksen laskun tietosisällön tarkastaminen on asiantuntijatyötä, automaatio tekee sen tuhat kertaa tehokkaammin.

Antakaamme siis automaation tehdä tarkistustyö, ja keskittykäämme itse olennaisiin eriin ja siihen, että prosessi toimii antamiemme parametrien mukaan.

Niin kauan kuin olennainen osa käsittelemästämme tiedosta on manuaalisessa muodossa, se estää meitä näkemästä, miten paljon teemme todellisuudessa kaikkea muuta kuin asiantuntijan työtä eli kirjaamme ja siirrämme tietoa järjestelmästä toiseen.

Arviolta jopa 80 prosenttia pk-yrityksistä tuottaa taloushallinnon pääosin manuaalisesti! Olemme alamme asiantuntijoita, joiden tehtävä on auttaa asiakkaat automaatioon. Se on iso kulttuurinen haaste, jossa meidän on siirryttävä epämukavuusalueelle ja opeteltava luottamaan tiedon automaattiseen siirtymiseen.

Meidän on innostuttava automaation eduista, jotta osaamme kertoa asiakkaille sen hyödyistä ja siitä, että kohta kaikki data viranomaisille on muutettava joka tapauksessa digitaaliseen muotoon. Miksi tietoa ei siis kerättäisi digitaalisessa muodossa jo synnytettäessä?

Käsittelemämme tiedon tuoreus jää myös usein toissijaiseksi ulottuvuudeksi. Olen monesti käyttänyt esimerkkinä oman konsernimme kuukausiraportoinnin aikataulua. Konsernimme tulos valmistuu keski-

määrin seuraavan kuun neljänteen arkipäivään mennessä. Olen siitä ylpeä, koska se auttaa minua olennaisesti johtamistyössäni.

Nopean raportointiaikataulun mahdollistavat automaatio, asenne ja keskittyminen olennaiseen. Rutiinityöt valmistuvat pääosin sitä mukaa kuin dataa tulee eri lähteistä. Siksi on tärkeää, että lähteet, kuten laskutus, on tarkkaan ohjeistettu osallisille ja aikataulutettu eli toteutettu ammattitaitoisesti sovittuja prosesseja noudattaen.

Jokainen asiakas on uniikki, ja se on upea juttu. Meidän tehtävämme on luoda prosessit, joilla pystymme käsittelemään asiakkaan aineiston missä muodossa hyvänsä ja niin tehokkaasti, että tuottamamme tieto on asiakkaalle arvokasta liiketoiminnan johtamiseen.

Sama tieto on myös siirrettävissä viranomaiselle sen määrittämien aikataulujen mukaisesti. Meidän ensisijainen tavoitteemme on asiakkaan odotusten täyttäminen ja toissijainen säädetyn tiedon välittäminen sidosryhmille sovituin tavoin.

Kyllä − me Rantalaisella olemme asiakasta varten, ja haluamme kuunnella hänen tarpeitaan, keskustella asioinnin kehittämisestä ja edistää automaation mahdollisuuksia. Tehtävämme on auttaa ja opastaa asiakkaitamme sovellusten käyttöönotossa ja käytössä, tarjota helpompia tapoja asioida digimaailmassa.

Automaatio on nykyinen normaali, ja pk-yritykset siirtyvät laajasti sen käyttöön pääosin meidän tuellamme. Meillä on elintärkeä tehtävä edistää myös tulevaisuudessa asiakkaidemme menestystä tehokkailla työtavoilla. Luomme yhdessä kansallista kilpailukykyä asiakkaidemme liiketoiminnan kehittämiseksi.

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Rantalaisen asiantuntijapäivät asiakkaille Rantalaisen erityisasiantuntijat kiertävät syys-lokakuussa Rantalaisen toimipaikoilla keskustelemassa henkilökohtaisesti asiakkaiden kanssa yritysten taloudenpidosta ja tulevaisuuden suunnitelmista (kirjanpito, verotus, sukupolvenvaihdokset ja muut yritysjärjestelyt jne.).

Konsultaatio on tarkoitettu Rantalaisen asiakkaille, ja se on maksuton. Tapaamisen kesto on yksi tunti, ja se on varattava etukäteen. Kerro myös aikaa varatessasi, mistä asiasta haluat keskustella, jotta osaamme varata sinulle parhaan asiantuntijan joukostamme. Konsultaatio ei koske ohjelmistoteknisiä kysymyksiä.

Lisätietoja ja ajanvaraukset: rantalainen.fi/asiantuntijapaivat-2019

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

Asiantuntijat ovat tavattavissa ajanvarauksella Rantalaisen toimistoilla klo 10−11 ja 12−16 seuraavasti: 10.9. Espoo 11.9. Karjaa 12.9. Hämeenlinna 12.9. Järvenpää 13.9. Helsinki, Kamppi 17.9. Helsinki, Pasila 17.9. Lappeenranta 18.9. Joensuu 19.9. Hyvinkää 19.9. Pieksämäki 20.9. Kouvola 20.9. Mikkeli 24.9. Rauma

14

25.9. Forssa 25.9. Lahti 26.9. Kotka 1.10. Salo 1.10. Seinäjoki 2.10. Orimattila 7.10. Hamina 7.10. Tampere 8.10. Vantaa, Myyrmäki 8.10. Turku 9.10. Vantaa, Tikkurila 11.10. Pori

VARAA AIKASI NYT!

www.rantalainen.fi

Muutoksesta voi tulla mukavaa Nykyajan työpaikat ovat oppimisympäristöjä. Siksi työpaikoilla oppimisen tulisi olla erottamaton osa työpäivää sen sijaan, että puuhastelemme kolmen vuosittaisen koulutuspäivän kanssa.

M

urrosaika haastaa meidät ajattelemaan suurempia kokonaisuuksia: muuttuvaa tapaa tuottaa arvoa, nuorempien sukupolvien uutta normaalia, osaamistarpeiden epäjatkuvuuskohtia ja maapallon kestävyyttä.

Viimeksi mainittu teema on selkeimmin esillä suomalaisissa kahvipöytäkeskusteluissa eikä vähiten siksi, että se on lopulta kysymyksistä olennaisin. Osaammeko muuttaa yhteiskuntiemme systeemejä niin, että maapallon kuormitus vähenee ja samalla elämän laatu paranee?

Ihmiskunnan paras – ja todennäköisesti myös ainoa – tie ekologiseen imperatiiviin reagoinnissa on nopeutettu siirtyminen älykkäämpiin järjestelmiin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Uhkapuheiden sijaan meidän pitäisi keskittyä ymmärtämään liikenteen, tuotannon, energian, finanssialan, terveydenhuollon, materiaalikierrätyksen ja ruokajärjestelmän seuraava rakenne ja niihin liittyvät osaamistarpeet.

S

euraavan tason systeeminen kehitys tuottaa paljon työtä ja osaamisen kehitystarpeita. Tämän ajan työpaikoilla ja kouluilla on yksi yhteinen piirre: ne ovat molemmat oppimisympäristöjä. Siksi työpaikoilla oppimisen tulisi olla elimellinen osa työpäivää sen sijaan, että puuhastelemme kolmen vuosittaisen koulutuspäivän kanssa.

Kirjoittaja, KTM ja CBC (Certified Business Coach) Ilkka Halava on tulevaisuudentutkija ja yritysvalmentaja sekä yrittäjä ja Prime Frontier Oy:n ja Future Works Oy:n toimitusjohtaja. Halava on kysytty luennoitsija ja neuvonantaja, joka on tehnyt yhteistyötä yli 300 yrityksen kanssa. Hän on ollut mukana myös monissa yksityisen ja julkisen sektorin kehityshankkeissa. ilkka.halava@primefrontier.fi

Rakenteellisesti tärkeintä on nähdä työtehtävien tai -paikan vaihto prosessina, jossa työntekijä ei jatkokouluttaudu, vaan jossa työvälineet opettavat työntekijänsä tekemään uutta tehtävää ja uusi työ voi alkaa joustavasti, välittömästi.

Osaamisen kasvattamisen rakennekysymyksissä työnantajilla on olennainen rooli, mutta työikäisillä itsellään pitäisi olla vahva halu panostaa omaan kehittymiseensä.

Kun kuljemme parissakymmenessä vuodessa kohti työelämää, jossa itsensä työllistämisen ja erilaisten joustavien työmuotojen osuus kasvaa merkittävästi, kysymys työntekijän investointihalukkuudesta nousee keskiöön.

Yrittäjä ja itsensä työllistäjä nostaa tyypillisesti sekä palkkaa että investoi osaamiseensa kasvattamalla työpaikkaansa, kun palkansaaja pääsääntöisesti realisoi kaiken saatavissa olevan hyvän palkan muodossa investoimatta henkilökohtaisesti työpaikkaansa. Miltä näyttäisi työelämä, jossa jokainen meistä investoisi jollain tavalla työpaikkaansa myös työssäoloaikana eikä vain ennen töihin pääsyä?

Miten työnantaja voi puolestaan mahdollistaa oppimisinvestointeja? Itseohjautuvuuden lisääntyessä työnantajan kannattaisi antaa suurempia vapauksia työntekijälle tämän valitessa haltuun otettavia kompetensseja.

uuri haasteemme on ymmärtää kouluttaa nuoret sukupolvemme seuraavan ajan työn järjestykseen ja sen kehittyneempiin systeemeihin. Ei rekkakuskiksi, vaan autonomisten rekkojen Fleet Manageriksi.

Nuorten sukupolvien uusi normaali ei enää sisällä resurssien rakenteellista tuhlausta, mutta radikaalisti älykkäämmän rakennetun ympäristön mahdollisuuksien hyödyntämistä täysimääräisesti.

Uuden normaalin pitää syntyä kouluissamme tänään, tällä viikolla, tänä vuonna.

Tulevan ajan osaamiskartalla ei ole meidän tapaamme muutamia kymmeniä kompetensseja, vaan tuhansia pieniä kyvykkyyksiä ja niiden yhdistelmiä.

Kun lopultakin lakkaamme varastamasta koneilta töitä, joiden olisi pitänyt olla koneiden töitä jo alusta pitäen, meidän pitää pysähtyä miettimään ihmistyön tulevaisuutta.

Se on kasvavasti monimuotoisuutta, vaihtelevuutta, ihmisen lajityypillistä runsautta ja rikastavia kohtaamisia. Pessimistien harmiksi ihmisen osa on hyvä.

S

AJANKOHTAISTA

Asiakaslähtöistä laadunvarmistusta Rantalainen on lisännyt sisäisen laaduntarkastuksensa henkilöresursseja ja organisoinut toiminnan uudelleen. Samalla laadunvalvonnasta on tehty laajamittaisempaa ja jatkuvaa. Valvonta koskee vastedes kaikkia Rantalaisen toimipaikkoja sekä kirjanpitäjiä ja palkanlaskijoita, eikä se rajoitu enää pelkästään kirjanpidon tai palkanlaskennan oikeellisuuden tarkastamiseen.

Laadunvalvontatiimin vetäjä Sari Vuorela Rantalaiselta Haminasta sanoo, että www.rantalainen.fi

laadunvalvonnalla varmistetaan henkilökunnan osaaminen ja työn tasainen laatu riippumatta palvelun tuottajasta. Tarvittaessa kirjanpitäjille ja palkanlaskijoille annetaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa.

Tarkastuksissa katsotaan, että työn suunnitteluun ja laatuvaatimuksiin liittyviä konsernin prosessiohjeita noudatetaan ja että työntekijöillä on oikeanlaiset asiakkaat. − Huomioimme myös asiakasviestintään

15

liittyvät asiat kuten sen, että asiakasta on kuunneltu. Kaikki nivoutuu lopulta siihen, että asiakkaan odotukset on huomioitu. Toimimme lisäksi esimiesten tukena kouluttamalla henkilökuntaa eri yksiköissä, Vuorela sanoo.

Kirjanpidossa on toimittu uusien laaduntarkastuskäytäntöjen mukaan huhtikuusta lähtien. Palkanlaskijoiden laaduntarkastus alkaa ensi vuoden alusta.

TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

RANTAL AINEN-KONSERNI

ESPOO Piispansilta 11 A, 02230 Espoo Puhelin 010 321 6758 sami.kuronen@rantalainen.fi EURA Satakunnankatu 15, 27510 Eura Puhelin 010 324 3392 eija.ainasoja@rantalainen.fi FORSSA Kutomonkuja 2 A 3, 30100 Forssa Puhelin 010 324 3210 jaana.kantee@rantalainen.fi HAMINA Isoympyräkatu 32, 49400 Hamina Puhelin 044 788 1800 sari.vuorela@rantalainen.fi jaana.pollanen@rantalainen.fi HANKO Vuorikatu 21, 10900 Hanko Puhelin 010 324 3281 henrik.fluck@rantalainen.fi HELSINKI, KAMPPI Salomonkatu 17 A, 6. krs, 00100 Helsinki Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi HELSINKI, PASILA Rantalainen Yhdistykset Palkkatilanportti 1, 7. krs, 00240 Helsinki Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi HUITTINEN Lauttakylänkatu 15, 32700 Huittinen Puhelin 010 324 3370 marja.elo@rantalainen.fi HYVINKÄÄ Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 010 324 3100 mila.uhlgren@rantalainen.fi HÄMEENLINNA Kaivokatu 9, 13100 Hämeenlinna Puhelin 010 324 3190 jenni.eskola@rantalainen.fi ILMAJOKI Yrittäjäntie 2, 60800 Ilmajoki Puhelin 050 419 0402 reijo.thomsson@rantalainen.fi JOENSUU Malmikatu 5 B, 3. krs, 80100 Joensuu Puhelin 050 346 4469 helena.kinnunen@rantalainen.fi sari.vuorela@rantalainen.fi JÄRVENPÄÄ Rantakatu 3 A, 04400 Järvenpää Puhelin 010 321 6500 jussi.ala-risku@rantalainen.fi harriet.rosling@rantalainen.fi KANGASALA Kangasalan Tilitoimisto Puusepäntie 31, 36201 Kangasala Puhelin 03 3597 600 ville.saaristo@kangasalantilitoimisto.fi TILIPOSTI & PALKKA

2-2019

KARJAA Kauppiaankatu 6, 3. krs, 10300 Karjaa Puhelin 010 324 3235 laura.fluck@rantalainen.fi

Puhelin 040 593 7200 arja.hamalainen@rantalainen.fi sari.vuorela@rantalainen.fi PIRKKALA Pirkanmaan Tilitiimi Suupankuja 4-6 C 43, 33960 Pirkkala Puhelin 040 056 9230 juha-pekka.mattila@ pirkanmaantilitiimi.fi

KEMIÖ Arkadiantie 5, 25700 Kemiö Puhelin 010 324 3235 laura.fluck@rantalainen.fi KOKKOLA Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola Puhelin 044 294 2432 maija.salo@tilipalvelu.com

PORI Antinkatu 24, 28100 Pori Puhelin 010 324 3350 kaisa.tahtinen@rantalainen.fi

KOTKA Kotkankatu 11, 48100 Kotka Puhelin 044 788 1800 katariina.kotilainen@rantalainen.fi sari.vuorela@rantalainen.fi

PORVOO Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo Puhelin 010 321 6570 harriet.rosling@rantalainen.fi

KOUVOLA Kauppalankatu 6, 45100 Kouvola Puhelin 044 788 1800 essi.hiles@rantalainen.fi taina.teravainen@rantalainen.fi

RAUMA Kuninkaankatu 3, 26100 Rauma Puhelin 010 324 3310 eija.ainasoja@rantalainen.fi

LAHTI Askonkatu 9 B, 15100 Lahti Puhelin 03 87 180 marja.janhunen@rantalainen.fi raija.luostarinen@rantalainen.fi

RIIHIMÄKI Eteläinen Asemakatu 2 A, 3. krs, 11130 Riihimäki Puhelin 010 324 3190 arto.hiltunen@rantalainen.fi

LAPPEENRANTA Mannerheiminkatu 7, 53900 Lappeenranta Puhelin 05 544 1200 sari.vuorela@rantalainen.fi aija.ovaska@rantalainen.fi

SALO Salorankatu 5-7, 24240 Salo Puhelin 010 324 3250 sari.huuhka@rantalainen.fi SEINÄJOKI Kauppaneliö 8, 60120 Seinäjoki Puhelin 010 422 8900 timo.maunula@rantalainen.fi

MIKKELI Vuorikatu 11, 50100 Mikkeli Puhelin 03 87 180 elisa.kuitunen@rantalainen.fi Brahentie 34, 52300 Ristiina Puhelin 044 737 3551 hannele.takala@rantalainen.fi

SOMERO Kiiruuntie 1, 31400 Somero Puhelin 010 324 3270 jaana.kantee@rantalainen.fi TAALINTEHDAS Taalintehtaantie 709, 25900 Taalintehdas Puhelin 010 324 3235 laura.fluck@rantalainen.fi

MÄNTSÄLÄ Osuustie 1 C 7, 04600 Mäntsälä Puhelin 03 887 440 juha.lassila@rantalainen.fi NOKIA Tili-Nokia Välimäenkatu 23, 37100 Nokia Puhelin 050 329 3998 posti@tilinokia.fi

TAMMISAARI Ajurinpuisto 2, 3. krs, 10600 Tammisaari Puhelin 010 324 3235 laura.fluck@rantalainen.fi

ORIMATTILA Niementie 2, 16300 Orimattila Puhelin 03 887 440 juha.lassila@rantalainen.fi

TAMPERE Dynamo Business Park Hatanpään valtatie 24, 1. krs, 33100 Tampere Puhelin 010 322 2000 birgitta.himberg@rantalainen.fi

PIEKSÄMÄKI Keskuskatu 17-19, 2 krs., 76100 Pieksämäki

TURENKI Torikatu 2 A 9, 14200 Turenki Puhelin 010 324 3292 arto.hiltunen@rantalainen.fi TURKU Intelligate II, 5. krs, Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku Puhelin 010 321 6651 jari.parkkamaki@rantalainen.fi Puhelin 010 321 6654 mikko.laaksonen@rantalainen.fi TUUSULA Morokiventie 3, 04300 Tuusula Puhelin 010 320 2550 harriet.rosling@rantalainen.fi UUSIKAUPUNKI Koulukatu 1, 23500 Uusikaupunki Puhelin 010 324 3330 jari.parkkamaki@rantalainen.fi VALKEAKOSKI A-Tili Valtakatu 9-11, 37600 Valkeakoski Puhelin 03 348 8800 toimisto@a-tili.fi Pirkanmaan Tilitiimi Koulukatu 1, 37600 Valkeakoski Puhelin 040 722 6096 tiina.murtomaki@ pirkanmaantilitiimi.fi VANTAA, MYYRMÄKI Myyrmäenraitti 2, 01600 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi jarno.laine@rantalainen.fi VANTAA, TIKKURILA Ratatie 11, 8. krs, 01300 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi jarno.laine@rantalainen.fi VARKAUS Kauppakatu 18, 78200 Varkaus Puhelin 040 593 7200 arja.hamalainen@rantalainen.fi sari.vuorela@rantalainen.fi VIROJOKI Louhelantie 2,49900 Virojoki Puhelin 044 788 1800 sari.vuorela@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi VÄÄKSY Rusthollintie 1, 17200 Vääksy Puhelin 03 87 180 marja.janhunen@rantalainen.fi raija.luostarinen@rantalainen.fi TILINTARKASTUSYHTEISÖ Tilintarkastus Rantalainen Oy Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 010 324 3112 antti@rantalainen.fi eelis.salo@rantalainen.fi

TALOUSHALLINTOA PARHAIMMILLA AN

16

www.rantalainen.fi