Tiliposti & Palkka 1/2016

TILIPOSTI & Palkka Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti

1 • 2016

| Tilinpäätöshelpotukset käyttöön täysimääräisesti | Verotuksen ja ennakkoperinnän avaintiedot 2016 | Näin pieni yritys tehostaa taloushallintoaan

Palkkalaskelma kännykkään!

Rantalaisen kehittämä mobiilipalkka tuo palkkatiedot älypuhelimeen

Rami Nummelin

TAPASIMME ASIAKKAAN

Lamaannuksesta menestykseen Meriteollisuuden alihankkijat Länsi-Suomessa ovat nousemassa Turun telakan vanavedessä nopeasti konkurssin partaalta menestykseen.

Tejara Oy:n toimitusjohtaja, yrittäjä Petri Rantanen Pyhärannasta Rauman kupeesta, työllistävätkö Turun telakan saamat risteilijätilaukset yritystäsi? ”Siitä ei ole epäilystäkään. Seuraavat pari vuotta ovat kiireisiä. Meillä on nyt sadan oman työntekijän lisäksi töissä yhteensä noin 30 vuokratyömiestä ja alihankkijan työntekijää. Joudumme lähitulevaisuudessa ainakin kolminkertaistamaan ulkopuolisten työntekijöiden määrän.”

Mitä yrityksesi tekee? ”Aloitimme 30 vuotta sitten tekemällä laivojen sisustuksia. Nykyisiin mittoihin toiminta kasvoi noin kymmenen vuotta sitten, kun rupesimme tekemään Turun telakalle kokonaistoimituksina muun muassa laivojen konekuiluja ja pakoputkistoja. Teemme töitä myös Helsingin ja Rauman telakalle sekä jonkin verran suoraan varustamoille. Yhdeksänkymmentä prosenttia tuotannostamme liittyy laivoihin.”

Näkyykö omistajanvaihdos Turun telakalla muutoin kuin täysinä tilauskirjoina? ”Meidän yhteyshenkilömme telakalla eivät välttämättä vaihdu, vaikka omistaja vaihtuukin. Enemmän vaihtuvuutta on aiheuttanut työntekijöiden eläköityminen.” ”Omistajanvaihdos on tuonut telakan toimintaan määrätietoisuutta ja vakavaraisuutta. Uusi omistaja Meyer haluaa ilmeisesti yhdistää Saksan ja Suomen telakoiden parhaita käytäntöjä.”

Alihankinta on ihan oma bisneksen lajinsa. Miten yrityksesi on pärjännyt vuosikymmeniä meriteollisuuden alihankkijana? ”Meillä on ollut töitä huonoinakin aikoina, vaikka kannattavuuden kanssa on ollut suuria ongelmia monena vuonna. Organisaatiomme on kapea ja matala ja yleiskulumme ovat pienet. Välillä toimihenkilöiden vähyys haittasi jopa bisnestä.” ”Telakat yleensä välittävät alihankkijoistaan. Telakoiden ja alihankkijoiden välit ovat avoimet ja reilut ja yhteistyö on joustavaa.”

”Töitä on ollut huonoinakin aikoina, vaikka välillä on ollut tiukkaa kannattavuuden kanssa.”

Ostit kesällä 1960-luvun kerrostalon Rauman keskustasta omakotitalon hinnalla. Mitä teet talolle? ”Olemme tehneet kiinteistösaneerauksia työkannan tasaamiseksi firman perustamisesta lähtien. Töitä laivojen sisustuksissa on epäsäännöllisesti, ja omaa sisustustoimintaa on puolestaan vaikea ruveta kasvamattaan niin, että voisimme tarjota telakoille entistä suurempia kokonaistoimituksia sisustuksissa. Kerrostalon, joka oli aiemmin kuntoutuskäytössä, saneeraamme myytäviksi asunnoiksi.”

Miten johdat 10 miljoonan euron yritystä ilman päivyriä?

Muistatko kaikki menosi ulkoa? ”Käytän muistivihkoa, jonne kirjaan myös tärkeimpiä menoja. Tällä alalla muutoksia tulee paljon ja toiminta on hätäistä. Kun telakalta soitetaan, että tunnin päästä kokoonnutaan, niin siinä eivät mobiilikalenterit paljon auta.”

Petri Rantasen yritys on tehnyt pakoputkistoja miltei joka laivaan, joita Suomessa on tehty kymmenen viime vuoden aikana. Yksi viimeisimmistä on pakoputkiston kokonaistoimitus venäläiseen jäänsärkijään Helsingin telakalle

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

2

Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti 1 • 2016

Tässä numerossa | Lamaannuksesta menestykseen | Pääkirjoitus: Patoutunutta menestystä

Paula Lehto

| Palkkalaskelma kännykkään!

Rantalaisen kehittämä mobiilisovellus tuo palkkatiedot älypuhelimeen.

| Nyt myös perintäpalvelut oman tilitoimiston kautta Tilintarkastajajärjestelmä uudistuu Ristiinan toimipaikasta palvelupiste | Tilinpäätöshelpotukset käyttöön täysimääräisesti | Rantalaisen aloitti Seinäjoella ja Turussa Palkittuja yrittäjiä yhdistää kasvuhakuisuus Helpotuksia henkilöyhtiöiden toimintaan | Verotuksen ja ennakkoperinnän avaintietoja vuodelle 2016 | KHO ei edellyttänyt virkistys tilaisuudelta asiaohjelmaa Yrittäjän työtapaturmavakuutta minen selkiytyy | Controller-palveluista tukea yrityksen talousjohtamiseen

Patoutunutta menestystä Ravintoloitsija kertoi tarinan neljästä varakkaasta eläkeläisrouvasta, jotka kävivät syömässä hänen ravintolassaan. Rouvilla oli tapana ottaa ruuan päälle kaksi likööriä ja nauttia elämästä pitkillä lounaillaan.

Kerran rouvat olivat keskustelleet talouden kurjasta tilasta ja päätyneet säästämään yhteisen hyvän nimissä tilaamalla vain yhden liköörin.

Ravintoloitsija kuuli keskustelun ja kertoi rouville, kuinka tärkeää on, että asiakkaat käyvät syömässä ja juomassa. Vain siten työtä riittää hänen henkilökunnalleen.

Ravintoloitsija tähdensi kanta-asiakkailleen, että kyse ei ole pelkästään kuluttamisesta, vaan myös elämisestä ja siitä nauttimisesta. Sanojensa vakuudeksi ravintoloitsija tarjosi rouville toiset lasilliset likööriä ”talon piikkiin”.

Suomen talouden suvantovaihe on osin aiheettakin padonnut paljon tarpeitamme. Lapsiperheet ovat lykänneet asunnon vaihtoa ja vielä useampi auton vaihtoa. Remontteja on siirretty ja pihvit on tiristetty vanhalla pihagrillillä kesästä toiseen.

Padotut tarpeet ovat suuri mahdollisuutemme ja tulevaisuuden menestyksen lähde. Yrittäjiltä ja yrityksiltä tarvitaan nyt ideoita, uusia tuotteita ja palvelukonsepteja sekä rahoitusvaihtoehtoja, jotta padot aukeavat. Lisäksi vaaditaan sitä talenttia, jonka puutteesta meitä aina mollataan ja ruotsalaisia kehutaan. Pitää mennä myymään ja saada kaupat kotiin!

Mikä on pahinta, mitä myyjälle voi sattua, kun hän empii ulko-ovella, että kannattaako käydä edes kysymässä kauppaa?

Se, että viiden minuutin päästä hän tietää, että tällä kertaa asiakas ei tarvinnut mitään. Kauppaa ei synny, jos ei edes yritä. Tilauksen aggressiivinen odottaminen ei ole yrittämistä.

Kuluttajilta, varsinkin niiltä, joiden oma talous on hyvässä kunnossa, vaaditaan rohkeutta ostaa tarpeeseensa. Tuhlaaminen ei ole tarkoitus, mutta säästäminen pelkästään sen takia, että taloudessa

jollain muulla menee huonosti vain kurjistaa kaikkien tilannetta.

Tarinan rouvat palasivat muutaman viikon päästä ravintolaan kahden muun ystävänsä kanssa. Kuuden hengen seurue söi ja tilasi kukin kaksi likööriä.

Ravintoloitsijan viisaiden sanojen ansiosta rouvat elivät täysillä, kun siihen oli kerran mahdollisuus. Siksi he olivat pyytäneet mukaansa pari uuttakin syöjää, joista tuli myös kanta-asiakkaita. Puuttumalla markkinoinnillaan tarpeettomaan nuukailuun yrittäjä lisäsi myyntiään puolella.

Ensi syksynä koulunsa aloittavat ekaluokkalaiset ovat varttuneet koko ikänsä taantuma-Suomessa. Silti nassikat elävät täysillä ja heillä on hauskaa. Meidän muidenkin pitäisi ryhtyä ruikuttamatta toimeen. Taantuma taittuu parhaiten tekemisen tuoksinassa työn tuloksena.

Menestyksellistä alkanutta vuotta kaikille lukijoillemme!

Kimmo Martikainen Päätoimittaja Operatiivinen johtaja, Rantalainen Itä-Suomi Tarmo Valmela

TILIPOSTI & Palkka

| Näin pieni yritys tehostaa taloushallintoaan | Kolumni | Vieraskynä: Henkilöstöhallinnon rikos- ja korvausvastuu

Julkaisija Rantalainen Yhtiöt/Tilipalvelu Rantalainen Oy Päätoimittaja Kimmo Martikainen kimmo.martikainen@rantalainen.fi Ulkoasu Futuuri Oy Paino Kirjapaino Markprint Oy ISSN 2341-9806 (painettu) ISSN 2341-9814 (verkkojulkaisu) Osoitelähde Tilipalvelu Rantalainen Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset kimmo.martikainen@rantalainen.fi Lue lehti verkossa rantalainen.fi Anna palautetta ja juttutoiveita kimmo.martikainen@rantalainen.fi. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2016. Lehden paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman julkaisijan kirjallista lupaa.

3

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

ION KÄRJESSÄ

DIGITALISAAT

Rantalaisen mobiilipalkka tuo palkkalaskelman kännykkään

Rantalainen kehitti palkkalaskelmalle mobiilisovelluksen. Mobiilipalkka tuo palkkatiedot sinne, mistä ne ovat helpoiten saatavilla eli älypuhelimeen.

Taloushallinnon kuluttajasovellus Taloushallintoa ajatellaan useimmiten yritysten taloushallinnon näkökulmasta. Mobiilipalkka kuitenkin poikkeaa taloushallinnon

”Mobiilipalkka on palkkalaskelman moderni jakelukanava ja esitystapa älypuhelimessa.” muista, vielä harvoista mobiilisovelluksista siinä, että se on kuluttajasovellus.

- Mobiilipalkkalaskelmalla voi periaatteessa tavoittaa kaikki palkansaajat eli yli kaksi miljoonaa suomalaista, Iivonen sanoo.

Tällä hetkellä Rantalaisella lasketaan kuukausittain noin 60 000 palkansaajan palkat.

Omien asiakasyritystensä lisäksi Rantalainen tulee tarjoamaan mobiilisovellusta myös muille tilitoimistolle ja niille suurille työnantajille, jotka laskevat itse palkkansa. Työnantajana Rantalainen aikoo ottaa mobiilipalkan käyttöön ensimmäisten joukossa.

Mobiilipalkan hinnoittelu yrityksille perustuu maksettujen palkkojen määrään. Palkansaajalle sovellus on ilmainen.

- Kun työnantaja on sopinut Rantalaisen kanssa mobiilipalkan käyttöönotosta, työntekijät voivat ladata sovelluksen sovelluskaupasta ja rekisteröityä sen käyttäjiksi, Iivonen sanoo.

Paula Lehto

Mobiilipalkan kehittäminen lähti Rantalaisella liikkeelle siitä, että palkkatiedot haluttiin toimittaa sinne, mistä kaikki muutkin tiedot ovat helpoiten ihmisten saatavilla eli älypuhelimeen.

- Ihmiset siirtyvät puhelimelta muille laitteille enää vain silloin, kun heidän pitää tuottaa jotain aineistoa, sanoo mobiilikehittäjä Sami Kuronen Rantalaiselta.

Mobiilipalkka on palkkalaskeman mobiilisovellus älypuhelimessa. Se on moderni jakelukanava, joka haastaa palkkalaskelman perinteiset jakelukanavat: postin, sähköpostin ja verkkopankin.

Rantalainen Helsingin toimitusjohtaja Risto Iivonen sanoo, että suurin osa palkkalaskelmista toimitetaan edelleen paperilla. Seuraavaksi yleisin on verkkopankkiin toimitettava verkkopalkka.

- Palkkalaskelmalta on puuttunut älypuhelimen mahdollisuuksia hyödyntävä jakelukanava, hän sanoo.

IT-asiantuntija Toni Takala Rantalaiselta huomauttaa, että verkkopalkkakin on vain paperinen palkkalaskelma esitettynä pankin käyttöliittymässä eikä se ole edes saatavissa kaikissa mobiilipankkisovelluksissa.

Molemmat uskovat, että ensimmäisinä mobiilipalkkaan tulevat siirtymään nykyiset verkkopalkan käyttäjät.

Toinen tärkeä asia mobiilipalkan kehitystyössä oli miettiä palkkatietojen esitystapa uusiksi.

Rantalaisen kehitystiimin mielestä perinteinen palkkalaskelma on tuupattu täyteen käyttäjälle suurimmaksi osaksi toisarvoista tietoa kuten henkilö- ja yhteystietoja. Tarvittiin käyttäjälähtöisempi esitystapa.

- Mobiilisovelluksestakin saa kaikki tarvittavat tiedot, mutta ensimmäisenä näkyviin tulee tärkein eli maksettava palkkasumma.

Seuraavasta näkymästä käyttäjä näkee, mistä palkka muodostuu, ja voi myös jatkaa muihin tietoihin, kuten vuosikertymiin tai omiin tietoihin, kertoo palkkahallinnon asiantuntija Silja Bogdanoff Rantalaiselta.

Mobiilipalkka on Rantalainen-konsernin ensimmäinen oma mobiilisovellus. Sen tuotannosta ovat Rantalaisella vastanneet palkkahallinnon asiantuntija Saara Reijonen (oik. edessä), sovellusasiantuntija Kuisma Puurunen, mobiilikehittäjä Sami Kuronen, IT-asiantuntija Toni Takala (takana vas), palkkahallinnon asiantuntija Silja Bogdanoff ja sovellusasiantuntija Niina Silvonen. Ohjelmistokehitys on ostettu alihankintana.

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

4

Vuorovaikutteisuus mukaan Sovellusasiantuntija Kuisma Puurunen Rantalaiselta sanoo, että mobiilipalkan ensimmäisessä versiossa tietoa vasta esitetään mobiilisovelluksessa.

- Toisin kuin verkkopalkka, mobiilipalkkalaskelma on oma sovelluksensa, joten siihen voidaan myöhemmin lisätä uusia ominaisuuksia ja tehdä siitä vuorovaikutteinen, hän sanoo.

Tällaisia lisäominaisuuksia voisivat olla muun muassa käyttäjän omien tietojen (nimi, osoite ja pankkitili) päivittäminen sovelluksesta palkkaohjelmaan, palkkavertailu sekä ansiokehitys- ja verokorttiseuranta.

Mobiilipalkan edut • Mobiilipalkka on palkkalaskeman mobiilisovellus älypuhelimessa.

• Moderni jakelukanava. Palkkatiedot toimitetaan sinne, mistä ne ovat helpoiten saatavilla.

• Palkkatiedot selkeässä muodossa: tärkein tieto ensin eli maksettava palkkasumma ja mistä se muodostuu.

• Helppo käytettävyys: ei tunnusluku taulukoita.

• Palkkalaskelmat tallentuvat sovelluksen arkistoon.

• Edullinen työnantajalle. Käyttö edel lyttää sopimusta Rantalaisen kanssa.

• Palkansaajalle ilmainen. Ladattavissa sovelluskaupasta.

• Toimii Android-puhelimilla. Tulossa myös iOS-sovellus iPhone-puhelimille.

Nyt myös perintäpalvelut Rantalaisen kautta Rantalaisen asiakkaat voivat nyt karhuta saataviaan kustannustehokkaasti perintätoimisto Visma Dueton kautta.

Visma Dueton kautta tapahtuvasta maksukehotusten lähettämisestä ja riidattomasta perinnästä ei synny ylimääräisiä kuluja Rantalaisen asiakkaille, joilla on yhteiskäyttöinen taloushallinto-ohjelma tilitoimiston kanssa.

Mappikirjanpitoa tai omia kirjanpito-ohjelmia käyttäviltä asiakkailtaan Rantalainen veloittaa kustannukset, jotka syntyvät laskutietojen siirrosta maksuvalvontaan ja perintään.

Rantalainen on tähänkin saakka valvonut pyynnöstä asiakkaidensa laskusaatavia, mutta saatavien perinnän asiakas on joutunut hankkimaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.

- Haluamme helpottaa asiakkaidemme arkea niin, ettei heidän tarvitsisi käyttää monia eri kumppaneita taloushallintonsa hoitamiseen. Lisäksi ulkopuoliset perintäpalvelut voivat veloittaa vuosimaksuja tai muita kuluja, sanoo liiketoimintajohtaja Kimmo Joensuu Rantalaiselta Forssasta.

Asiakas voi myös valita, että Rantalainen lähettää maksukehotukset ja perintätoimisto hoitaa ainoastaan perinnän, jolloin Rantalainen veloittaa asiakkaalta käyttämänsä työajan ja muut kulut.

Rantalainen toteuttaa palvelun yhteistyössä perintätoimiston kanssa. Asiakas voi antaa palveluun perittäväksi myös yksittäisen laskun.

Palvelu koskee myös ulkomaisia saatavia, mutta niistä kannattaa sopia erikseen. Samoin oikeudellisesta perinnästä perintätoimisto sopii aina erikseen asiakkaan kanssa.

Rantalaisen asiakkaat saavat perintäpalvelun käyttöön ottamalla yhteyttä omaan kirjanpitäjäänsä.

Tilintarkastajajärjestelmä uudistuu Tilintarkastajajärjestelmä uudistuu tämän vuoden alusta. Nykyisen kolmen rinnakkaisen tutkintojärjestelmän sijaan tilintarkastajille tulee yksi yhteinen perustutkinto ja kaksi erikoistumistutkintoa.

Tilintarkastaja voi perustutkinnon (HT-tilintarkastaja) suoritettuaan erikoistua joko yleisen edun kannalta merkittävien yritysten tai julkisen sektorin tilintarkastukseen. Erikoistumistutkinnot ovat KHT- ja JHT-tilintarkastajan tutkinto.

HT-tilintarkastaja vastaa nykyistä HTM-tilintarkastajaa. Uusi KHT-tilintarkastajan erikoispätevyys antaa oikeuden tarkastaa yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä kuten pörssiyhtiöitä. JHT-tilintarkastaja vastaa nykyistä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajaa ( JHTT) muutoin paitsi, että JHT-tarkastajalla on myös yksityisyritysten tilintarkastajan (HT) pätevyys.

Uudistuksen yhteydessä tilintarkastajien valvonta keskitetään Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Ristiinan toimipaikasta palvelupiste Rantalaisen toimisto Mikkelin Ristiinassa muuttui vuodenvaihteessa palvelupisteeksi, kun tiloissa toimineen Saimaan Tilitalon liiketoiminta ja henkilökunta siirrettiin Tilisavotalle eli Rantalaisen Mikkelin toimistoon. Samassa yhteydessä Tilisavotta Oy:n ulkoinen ilme ja markkinointinimi muuttuivat Rantalaisen brändin mukaisiksi.

Muutos ei vaikuta Ristiinan asiakaspalveluun. Palvelupiste toimii samalla paikalla, mutta pienemmissä tiloissa kuin Saimaan Tilitalo aiemmin. Palvelupisteessä on tavattavissa kaksi kirjanpitäjää neljänä päivänä viikossa. Lisäksi asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät entisellään.

Kahden toimipaikan resurssien yhdistäminen Mikkelissä parantaa varamiesjärjestelyjä, tiedonkulkua ja henkilöstön osaamista. Säästöä syntyy tila- ja hallintokuluista.

- Näin varmistamme nykyaikaiset taloushallintopalvelut koko Mikkelin seudulla tinkimättä asiakkaiden henkilökohtaisesta palvelusta ja paikallisesta asiointimahdollisuudesta, sanoo Rantalainen Itä-Suomen operatiivinen johtaja Kimmo Martikainen.

Toiminnan uudelleenorganisoinnin yhteydessä entisen Ristiinan toimiston asiakkaat siirretään uuteen selainpohjaiseen kirjanpitojärjestelmään, joka mahdollistaa asiakkaille sähköisen taloushallinnon työkalujen ja palveluiden käyttöönoton.

Lisätietoja: palvelupäällikkö Hannele Takala, hannele.takala@rantalainen.fi 5

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

AJANKOHTAISTA

Tilinpäätöshelpotukset käyttöön täysimääräisesti Rantalainen ottaa käyttöön asiakkaidensa tilinpäätöksissä kaikki uuden kirjanpitolain sallimat helpotukset. Mitään tietoja ei tulla esittämään tilinpäätöksissä varmuuden vuoksi.

Rantalainen Oy Helsingin toimitusjohtaja Risto Iivonen sanoo, että Rantalainen tulee soveltamaan täysimääräisesti uuden kirjanpitolain sallimia helpotuksia asiakkaidensa tilinpäätöksissä. Tilinpäätöshelpotukset koskevat tänä vuonna ja sen jälkeen alkavia tilikausia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Rantalainen luopuu mikroluokkaan kuuluvien toiminimien tilinpäätöksistä ja noudattaa mikro- ja pienyhtiöiden liitetietojen esittämisessä lain sallimaa minimiä.

Toiminimistä vain murrettua tiilikautta käyttäville ja mikroluokan rajat ylittäville liikkeen- ja ammatinharjoittajille tehdään lain vaatima tilinpäätös ilman eri sopimista.

- Lain edellyttämää laajempi tietojen esittäminen on aina asiakkaan erillinen päätös, Iivonen sanoo.

Valtaosa Rantalaisen parista tuhannesta toiminimiasiakkaasta on yhden hengen yri-

tyksiä ja kuuluu mikroluokkaan. Vain hyvin harvan toiminimen liikevaihto ylittää mikroyrityksen 700 000 euron rajan.

Tilinpäätösveloituksen tilalle Rantalainen tarjoaa toiminimiasiakkailleen sähköistä taloushallintoa ja ajantasaisia tilinpäätöstasoisia kuukausiraportteja.

- Sähköisessä taloushallinnossa juokseva kirjanpito voidaan pitää niin lähellä tilinpäätöstasoa kuin mahdollista, Iivonen sanoo.

tilinpäätöksiä, vaikka joissain tilanteissa, kuten mikroluokan yhdistyksille, laki sallisikin maksuperusteisen tilinpäätöksen.

Iivosen mukaan sähköisessä taloushallinnossa on hyvin vaikea toteuttaa sellaista, että jollekin tehtäisiin maksuperusteista tilinpäätöstä, mutta ostovelat ja myyntisaamiset pitäisi silti kyetä selvittämään jostain ajantasaisesti. Nykyohjelmat eivät taivu sellaiseen.

Kaikki turha pois Iivonen muistuttaa, että toiminimen tilinpäätöksessä on vähän lisäinformaatiota verrattuna kuukausiraporttiin. Käytännössä toiminimen tilinpäätös on tarkoittanut tasekirjan muodostamista.

Uusi kirjanpitolaki korostaa olennaisuuttaa tilinpäätösperiaatteena. Se tarkoittaa sitä, että tilinpäätöksessä voidaan jättää tekemättä kaikki se, millä ei ole merkitystä informaation vastaanottajalle oikean kuvan luomiseksi yrityksestä.

- Lakiuudistuksessa pien- ja mikroyrityksen liitetiedoista karsittiin paljon täytetietoa pois. Jollain pienellä osakeyhtiöllä henkilökunnan määrä voi olla vastedes ainoa liitetieto, Iivonen sanoo.

Rantalainen tekee vain suoriteperusteisia

SEURAA KOULUTUSTARJONTAAMME NETISTÄ! rantalainen.fi/ koulutukset

Kuka tekee ja millaisen tilinpäätöksen?

• Mikroluokkaan kuuluvat liikkeen- ja ammatinharjoittajat tekevät tilinpäätöksen vain, jos käytössä oleva tilikausi on muu kuin kalenterivuosi. Muutoin veroilmoituksen tiedot korvaavat tilinpäätöksen¹.

• Murretun tilikauden käyttö edellyttää liikkeen- ja ammatin harjoittajalta aina kahdenkertaista kirjanpitoa ja tilinpää- töksen laatimista.

• Tilipäätösvelvollisia ovat myös liikkeen- ja ammatinharjoit tajat, joiden toiminta on ylittänyt päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella vähintään kaksi seuraavista mikro yrityksen rajoista: liikevaihto enintään 0,7 M€, tase enintään 0,35 M€ ja työntekijöitä enintään 10. Tällaiset ammatin- ja liikkeenharjoittajat laativat tilinpäätöksen mikroyrityksen säännöksillä.

• Pien- ja mikroyritykset saavat käyttää lyhennettyjä tilin päätöskaavoja ja niiden liitetietovaatimuksia on karsittu.

Niiltä ei myöskään vaadita toimintakertomusta.

• Kaikki mikroyritysten yhteisömuodot saavat ns. suoja sataman. Se tarkoittaa sitä, että mikroyritykseltä tai -yhdistykseltä ei voi vaatia lisäinformaatiota edes oikean taloudellisen kuvan varmistamiseksi silloin, kun se on antanut asetuksessa edellytetyt tilinpäätöstiedot.

• Mikroluokan yhdistyksille sallitaan maksuperusteinen tilinpäätös.

• Pienkonsernin ei tarvitse tehdä konsernitilinpäätöstä.² • Maatilataloutta harjoittavat osakeyhtiöt eivät voi enää tehdä maksuperusteista tilinpäätöstä.

• Tilinpäätöshelpotuksia sovelletaan 1.1.2016 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

¹ Ammatin- ja liikkeenharjoittaja voi pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, mikäli päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista: tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 € tai kolme työntekijää. ² Poikkeuksena liiketoimintaa harjoittavat säätiöt, joiden on uuden säätiölain mukaan laadittava aina konsernitilinpäätös.

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

6

Henkilöyhtiöiden yhtiömiehet voivat vuoden 2016 alusta sopia yhtiön purkamisesta ja yhtiömiehen osuuden lunastamisesta jo etukäteen yhtiösopimuksessa, kun yhtiötä perustetaan tai sen toiminnan aikana.

Tähän mennessä yhtiön purkamisesta on usein sovittu etukäteen osakassopimuksella. Muutoin purkamisesta on voitu sopia vasta yhtiömiehen purkuvaatimuksen jälkeen.

Purkamista koskeva ehto voidaan lisätä yhtiösopimukseen jälkikäteen vain yhtiömiesten yksimielisellä päätöksellä, ja muutos on rekisteröitävä kaupparekisteriin. Konkurssi- ja ulosmittaustilanteissa yhtiösopimuksen muutoksen rekisteröintiin vaaditaan myös velkojien suostumus.

Tämän jälkeen purkamisesta tai lunastamisesta voidaan päättää yhtiösopimuksessa määrätyllä tavalla, esimerkiksi kommandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten enemmistöpäätöksellä.

Helpottaa perustamista Uudistuksen uskotaan yksinkertaistavan yhtiön perustamista ja helpottavan velkojien, verottajan ja muiden sidosryhmien informoimista yhtiöjärjestelyn ehdoista. Uudistuksen toivotaan edistävän henkilöyhtiöihin tehtäviä sijoituksia.

Ennen tämän vuoden alkua päätetyt yhtiösopimuksen muutokset on rekisteröitävä viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta, jotta ne pysyvät voimassa.

Myös henkilöyhtiöiden käyttäminen pitkäaikaisia investointeja edellyttävään yritysja sijoitustoimintaan helpottuu, kun yhtiömiehet voivat sopia yli kymmenen vuoden toimikaudesta silloin, jos kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies on oikeushenkilö eli esimerkiksi toinen yhtiö. Sen sijaan vastuunalaisena yhtiömiehenä oleva ihminen ei voi edelleenkään sopia kymmentä vuotta pidemmästä yhtiökaudesta.

Rekisteröintipakko Valtaosa uusista henkilöyhtiöistä on tähänkin saakka ilmoitettu rekisteröitäväksi. Vuoden alusta kirjallinen yhtiösopimus ja rekisteröinti tulevat kuitenkin pakollisiksi henkilöyhtiötä perustettaessa. Myös yhtiösopimuksen ja yritysmuodon muutokset tulevat voimaan vasta rekisteröinnistä.

Rekisteröimättömiä henkilöyhtiöitä arvioidaan olevan noin sata. Ne on ilmoitettava kaupparekisteriin viimeistään kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta tai yhtiöt katsotaan purkautuneiksi.

Rantalainen aloitti Turussa ja Seinäjoella sa, koska heillä on halu kehittää ja kasvattaa liiketoimintaansa osana suurempaa, mutta paikallisesti toimivaa ja palvelevaa yhtiötä.

Heidän mielestään yhdessä isomman toimijan kanssa on helpompi vastata alan haasteisiin, kuten digitalisaatioon ja palvelukulttuurin muutokseen.

- Resurssien kasvaessa taloushallinnon ulkoistuksia voidaan tarjota myös entistä suuremmille asiakkaille. Lisäksi henkilöstö saa isommassa yksikössä paremmat koulutus- ja urakehitysmahdollisuudet, Haponen sanoo.

Rantalainen Yhtiöt on laajentanut toimintaansa Etelä-Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen ostamalla Seinäjoelta Tilitoimisto Haukkala Oy:n ja Turusta Tilitoimisto Tulospartnereiden liiketoiminnan.

Yritysjärjestelyjä varten perustetaan Rantalaisen brändin alle kaksi uutta yhtiötä: Rantalainen & Haponen Oy Turkuun ja Rantalainen & Haukkala Oy Seinäjoelle.

Lisäksi Rantalainen & Haukkala ostaa Tilitoimisto Orava Oy:n liiketoiminnan Seinäjoelta.

Paikalliset tilitoimistoyrittäjät - Esa Haponen Turusta sekä Jari ja Carita Haukkala Seinäjoelta - jatkavat tilitoimistoyrittäjinä Rantalaisen kumppaneina ja yhteisyritysten osakkaina.

Seinäjoella aloittavan yhteisyrityksen liikevaihto on lähes kaksi miljoonaa euroa ja sillä on 22 työntekijää. Asiakkaita on yli 500.

Turussa työntekijöitä on 12, liikevaihtoa lähes miljoona euroa ja asiakkaita yli 300.

Entisissä tiloissa Yritysjärjestelyt eivät vaikuta asiakaspalveluun, joka jatkuu nykyisissä tiloissa Seinäjoella, Ilmajoella ja Turussa. Ainoastaan Tilitoimisto Oravan työntekijät muuttavat Haukkalan Seinäjoen toimistolle. Asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät entisellään kaikilla toimipaikoilla.

Kaikki nykyiset työntekijät siirtyvät uusien yhtiöiden palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tilitoimisto Oravan toimitusjohtaja Matti Orava jatkaa vanhempana neuvonantajana yhteisyrityksen palveluksessa Seinäjoella.

Rantalainen on Suomen kolmanneksi suurin tilitoimistoketju ja alan suurin perheyritys. Yrityskauppojen jälkeen Rantalaisen palveluksessa on jo lähes 500 työntekijää. Konsernilla on yli 40 toimipaikkaa yli 30 paikkakunnalla Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa.

Vetovoimainen kumppani Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen sanoo, että Rantalaisen kumppanuusmalli on osoittautunut vetovoimaiseksi.

- Vastaavanlaista yhteistyötä taloushallintoalalla eivät tarjoa muut alan suurista toimijoista kuin me, hän sanoo.

Molemmat yrittäjät, Jari Haukkala Seinäjoelta ja Esa Haponen Turusta, kertovat tarttuneensa kumppanuuteen Rantalaisen kans-

Palkitut yrittäjät ovat kasvuhakuisia Vuoden 2015 yrittäjinä ja yrityksinä palkittiin neljä Rantalaisen asiakasyritystä. Palkittuja yrittäjiä yhdistää kasvuhakuisuus.

Tuusulan vuoden yrittäjä on Riisula-rakennus Oy. Veljekset Aarno ja Ilmari Sjöblomin vetämä perheyritys rakentaa asuin- ja liiketiloja Tuusulassa. Yrittäjät omistavat myös Riisula Oy:n, joka on vuokraa toimitiloja ja tekee kiinteistönhuoltoa.

Somerolla palkittiin vuoden yrittäjänä Someron Urheilu ja Vapaa-aika Oy eli Sporttikone. Yrityksen omistavat Ari Kujansuu ja Pasi Nieminen. Yritys myy pienkoneita ja urheilutarvikkeita Somerolla, Salossa ja Kaarinassa.

Pentisol Oy Järvenpäästä valittiin vuoden 2015 uusmaalaiseksi tuotannolliseksi yritykseksi. Sanna ja Jari Mäkisen vetämä perheyritys valmistaa ja pakkaa aerosolituotteita teollisuudelle ja kotitalouksille. Yritys eteni viime vuonna myös Kasvu Openin -kasvuyrityskisan valtakunnalliseen loppukilpailuun.

7

Yrittäjä Tapio Sariola Tivoli Sariola Ky:stä Keravalta sai Uudenmaan Yrittäjien elämäntyöpalkinnon.

Sariola on luotsannut perheyritystä vuodesta 1988. Liikkuvasta yrityksestään huolimatta hän on toiminut aktiivisesti yrittäjäjärjestöissä, kuten Keravan Yrittäjien hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä Uudenmaan Yrittäjien hallituksen jäsenenä.

Paula Lehto

Henkilöyhtiön purkamisesta voidaan sopia jo yhtiösopimuksessa

Sanna ja Jari Mäkisen omistama Pentisol Oy Järvenpäästä palkittiin viime vuonna kasvuhaluistaan myös valtakunnallisessa Kasvu Open -kisassa.

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

Verotuksen ja ennakkoperinnän avaintietoja vuodelle 2016 TULOVEROLAIN MUUTOKSIA • Ansiotulo

• Pääomatulo • Yhteisöjen tuloveroprosentti • Asuntolainan korkovähennys LUONTOISETUARVOT • Vapaa autoetu

Auton käyttöönottovuosi

% auton uushankinnasta JA

€ kuukaudessa TAI euroa/km • Käyttöetu

% auton uushankintahinnasta

JA € kuukaudessa TAI euroa/km • Kotipuhelin • Matkapuhelinetu • Ravintoetu • Lounasseteli tai muu ruokalipuke • Asuntoetu Alue Helsinki 1 Helsinki 2¹ Helsinki 3, Espoo, Kauniainen Helsinki 4, Vantaa Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat², Muu Helsinki Muu Suomi

Vero alarajan kohdalla, €

2016

€

Vero alarajan ylittävästä tulosta %

€

Vero alarajan kohdalla, €

16 500 – 24 700 24 700 – 40 300 40 300 – 71 400 71 400 – 90 000 90 000 –

8 541 3 271 9 957,50 15 491

2015

Vero alarajan ylittävästä tulosta %

16 700 – 25 000 8 6,50 25 000 – 40 800 547,50 17,50 40 800 – 72 300 3 312,50 21,50 72 300 – 10 085 31,75

vero 30 % 30 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 34 % 20 % 55 % asuntovelan korosta

vero 30 % 30 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 33 % 20 % 65 % asuntovelan korosta

Ikäryhmä A 2014–2016 1,4 % 270 € 0,18 €/km

Ikäryhmä A 2013–2015 1,4 % 285 € 0,19 €/km

Ikäryhmä B 2011–2013 1,2 % 285 € 0,19 €/km

Ikäryhmä C Ennen v. 2011 0,9 % 300 € 0,20 €/km

Ikäryhmä B 2010–2012 1,2 % 300 € 0,20 €/km

6,50 17,50 21,50 29,75 31,75

Ikäryhmä C Ennen v. 2010 0,9 % 315 € 0,21 €/km

1,4 %

1,2 %

0,9 % 105 €

120 €

135 € 0,07 €/km

0,08 €/km 0,09 €/km 20,00 € 20,00 € (sisältää myös teksti- ja multimediaviestit) 6,30 €, kun välittömät kustannukset ja niiden arvonlisävero on välillä 6,30–10,20 € 75 % nimellisarvosta, kun nimellisarvo on 6,30–10,20 €

1,4 %

1,2 %

0,9 % 105 €

120 €

135 € 0,07 €/km

0,08 €/km 0,09 €/km 20,00 € 20,00 € (sisältää myös teksti- ja multimediaviestit) 6,20 €, kun välittömät kustannukset ja niiden arvonlisävero on välillä 6,20–10,10 € 75 % nimellisarvosta, kun nimellisarvo on 6,20-10,10 €

Edun arvo €/kk 273 € + 12,00 €/m² 267 € + 10,90 €/m² 233 € + 9,80 €/m² 187 € + 9,80 €/m²

Edun arvo €/kk 268 € + 11,70 €/m² 260 € + 10,60 €/m² 227 € + 9,50 €/m² 179 € + 9,50 €/m²

176 € + 8,20 €/m² 152 € + 7,30 €/m²

171 € + 8,00 €/m² 147 € + 7,10 €/m²

TYÖNANTAJAMAKSUT • Työttömyysvakuutusmaksu

Palkkasumma enintään 2 044 500 €

Siitä palkkasumman osasta, joka ylittää 2 044 500 € • Työeläkevakuutus TA:n keskimääräinen TyEL-maksu • Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sosiaaliturvamaksu) TYÖNTEKIJÄMAKSUT • Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu • Sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus (eläke ja etuus) • Päivärahamaksu ja yrittäjän päivärahamaksun korotus • Työntekijän eläkemaksu

alle 53-vuotiaat

53 v. täyttäneet • Yrittäjien eläkemaksu

alle 53-vuotiaat

53 v. täyttäneet ARVONLISÄVERO • Yleinen verokanta • Alennetut verokannat

- Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut

- Muut 3

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

2016

¹ Sisältää myös uudet alueet Jätkäsaaren ja Kalasataman. ² Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia.

2015

1,0 % 3,90 % 18,00 % 2,12 %

0,80 % 3,15 % 18,00 % 2,08 %

1,15 % 1,30 % 0,17 % 0,82 % 0,13 %

0,65 % 1,32 % 0,17 % 0,78 % 0,13 %

5,70 % 7,20 %

5,70 % 7,20 %

23,60 % 25,10 %

23,70 % 25,20 %

24 %

24 %

14 % 10 %

14 % 10 %

8

SEURAA AVAINTIETOJA LINKKI: www.rantalainen.fi/ avaintiedot

3 Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy, henkilökuljetus, majoituspalvelut ja televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset

Tärkeät päivämäärät 2016

Sähkölläkään ei ajella ilmaiseksi!

31 . 1. vuosi-ilmoitukset pääsääntöisesti¹ 31 . 1. vuoden 2016 verokorttitietojen suorasiirtopyynnöt 3 . 2. sähköiset työnantajan ja suorituksen maksajan vuosi-ilmoitukset sekä vuosi ilmoitukset rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista, maksetuista osingoista ja välitetyistä ulkomaisista osingoista 15 . 2. korkotulon lähdeveronalaiset korot 20 . 2. ay-jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut 24 . 2. pääomatuloksi luettavat osakaslainat ja niiden takaisinmaksut 11 . 3. korjaukset vuosi-ilmoituksiin 12 . 8. mennessä korjatut tiedot ehtivät vielä korjausverotuspäätöksille.

7. 10. mennessä tehdyt korjaukset vuosi-ilmoituksiin ehtivät säännönmukaiseen verotukseen ¹ Pidennystä vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voi saada puhelimitse enintään 3.2.2016 saakka.

Kirjallisesti lisäaikaa voi saada enintään 10.2.2016 saakka.

Solidaarisuusvero kiristyy Solidaarisuusveroa joutuu tänä vuonna maksamaan yhä useampi suurituloinen suomalainen, kun veron alarajaa laski vuoden alusta 90 000 eurosta 72 300 euroon.

Hyväpalkkaisten solidaarisuusveroa on peritty vuodesta 2013, ja se toteutettiin lisäämällä valtion tuloveroasteikkoon viides tuloluokka. Vuoden alusta viides luokka poistui, kun kaksi ylintä tuloluokkaa yhdistettiin.

Solidaarisuusveroa joutuvat maksamaan yli 5 800 euroa kuukaudessa ansait-

sevat palkansaajat, joita on noin 120 000.

Viime vuonna kahden prosenttiyksikön lisäveroa maksettiin vasta, kun kuukausiansiot ylittivät noin 7 200 euroa. Veronkiristys on voimassa kaksi vuotta.

Suurituloisten solidaarisuusvero • 2013 vero tuli voimaan yli 100 000 euron ansiotuloille.

• 2015 veron raja laski 90 000 euroon.

• 2016 veroa jatkettiin v. 2018 asti.

Raja laski 72 300 euroon.

Henkilökohtaiset palkkiot palkkana

Työpaikalle tilatut digilehdet

Toimitusjohtajan palkkio, toimi- ja hallintoelinten jäsenten kokouspalkkiot ja muut palkkiot sekä myös kaikista muista luottamustoimista saadut korvaukset ovat aina palkkaa riippumatta siitä, onko korvaus saatu työ- tai virkasuhteessa.

Palkkana maksetaan myös henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostama palkka.

Koulutusaloilla tai siihen läheisesti liittyvillä aloilla toimivalle yrittäjälle tai yritykselle maksettavat palkkiot eivät kuitenkaan ole luennoitsijan palkkaa, vaan hänen työnantajayrityksen saamaa työkorvausta.

Työntekijän luettavissa olevat digitaaliset lehdet rinnastetaan työpaikalle tilattuihin paperilehtiin myös silloin, kun digilehdet ovat luettavissa vapaa-aikana.

Työntekijälle ei synny digilehtien lukuoikeudesta palkaksi katsottavaa etua silloin, kun työnantaja kustantaa lukuoikeudet muutamiin lehtiin koko henkilökunnalle.

Lukuoikeuksista tulee verotettava etu, jos oikeuksia ei ole koko henkilökunnalla eivätkä lehdet liity työntekijän työtehtäviin.

Verotettava etu voi syntyä, vaikka koko henkilökunnalla olisi lukuoikeudet, jos digilehtiä on erityisen paljon tai työntekijöiden elantokustannusten säästö on muusta syystä merkittävä.

9

Työntekijän lataama sähkö on veronalainen luontoisetu, jos hän käyttää työnantajansa sähkövirtaa oman tai käyttöetuautonsa lataamiseen.

Sähkö on veronalaista etua myös silloin, kun työntekijä lataa käyttöetuautoaan kotonaan tai maksullisella latauspisteellä ja työnantaja korvaa hänelle käytetyn sähkön arvon.

Luontoisedun arvo on korvattujen kustannusten määrä. Sillä ei ole merkitystä, maksaako työnantaja korvauksen sähköstä työntekijälle vai sähköyhtiölle.

Sen sijaan vapaassa autoedussa sähkö sisältyy autoedun arvoon kuten muutkin polttoaineet. Kotona ladatun sähkön määrä on kuitenkin todennettava erillisen mittauslaitteen avulla.

Työnantajan työntekijän kotiin järjestämä sähköauton latauspiste on luontoisetu, joka arvostetaan käypään arvoon.

Pelkästään auton lämmitykseen käytetystä sähköstä ei muodostu veronalaista etua työntekijälle.

Luovutustappion voi vähentää kaikista pääomatuloista Omaisuuden luovutuksesta syntyneen tappion voi vuodesta 2016 lähtien vähentää kaikista pääomatuloista siltä osin kuin sitä ei pysty vähentämään luovutusvoitoista.

Aiemmin luovutustappion sai vähentää ainoastaan omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista.

Vähentämättä jäänyttä tappiota ei kuitenkaan oteta huomioon alijäämähyvityksessä, vaan tappio jää vähennettäväksi viiden seuraavan vuoden aikana.

Muutos koskee luonnollisten henkilöiden ja kotimaisten kuolinpesien verotusta ja sitä sovelletaan vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneisiin luovutusvoittoihin. Yrityksillä ja muilla yhteisöillä luovutustappiot vähennetään edelleen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta.

Verovapaat matkakustannusten korvaukset 2016 • Kotimaan päivärahat - yli 6 h työmatka, puolipäiväraha 19,00 € - yli 10 h työmatka, kokopäiväraha 40,00 € • Ateriakorvaus 10,00 € • Yömatkaraha 12,00 € • Kilometrikorvaukset - Oman auton käytöstä 0,43 €/km - Käyttöetuauton käytöstä 0,11 €/km

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

AJANKOHTAISTA

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi kesällä ratkaisun, joka selkiyttää rajanvetoa arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisten ja -kelvottomien virkistyskulujen välillä.

Yrityksen eri yksiköt ja osastot olivat järjestäneet itsenäisesti henkilöstölleen virkistystilaisuuksia 1−2 kertaa vuodessa. Tilaisuudet pidettiin työnantajan määräämänä aikana ja paikassa. Ruoka- ja juomatarjoilun lisäksi tilaisuuksissa saattoi olla oheisohjelmaa kuten luontoretki.

Verottaja ja Helsingin hallinto-oikeus katsoivat, ettei yrityksellä ollut oikeutta vähentää arvonlisäveron osuutta liiketoimintaansa kuulumattomista menoista.

KHO ei ratkaisussaan muuttanut aiempaa vuonna 1998 tekemäänsä tulkintaa siitä, että yrityksen henkilökunnalleen järjestämän virkistystilaisuuden kulut liittyvät läheisemmin yhtiön liiketoimintaan kuin työntekijöiden vapaa-aikaan ja yksityiskulutukseen, ja niistä aiheutuvien kustannusten sisältämä arvonlisävero on siten vähennyskelpoinen.

Verotoimistot ovat vähennyskelpoisuutta arvioidessaan tehneet toisistaan poikkeavia rajanvetoja muun muassa henkilökun-

nan virkistystilaisuuksien lukumäärän, kustannusten, alkoholitarjoilun tai osanottajien määrän suhteen. Helsingin hallinto-oikeuskin oli päätöksessään edellyttänyt virkistystilaisuudelta asiaohjelmaa. KHO:n mielestä asiaohjelmaa ei kuitenkaan tarvita, koska se ei kuulu virkistystilaisuuden luonteeseen.

Työnantajan järjestämä Executive Director Pekka Hyttinen Ernst & Young Oy:n välillisen verotuksen yksiköstä sanoo, että KHO:n päätöksessä vähennysoikeuden kannalta merkitystä oli vain sillä, että tilaisuus oli työnantajan järjestämä ja sen tarkoituksena oli lisätä henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja työyhteisössä viihtymistä. Lisäksi kaikilla yksikön tai osaston työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin.

- Vähennysoikeuden kannalta merkitystä ei ollut sillä, että yrityksen eri osastojen virkistystilaisuuksien sisältö ja kustannukset osallistujaa kohden poikkesivat toisistaan.

Merkitystä ei ollut myöskään tilaisuuksien järjestämisajankohdalla tai -paikalla tai sillä, minkä nimisiä tilaisuudet olivat, hän sanoo.

Emma Joki

KHO ei edellyttänyt virkistystilaisuudelta asiaohjelmaa

Henkilöstön virkistyskulujen vähennyskelpoisuuden kannalta merkitystä on vain sillä, että tilaisuus on työnantajan järjestämä ja sen tarkoituksena on edistää työssä viihtymistä.

Yrittäjän työtapaturmavakuuttaminen selkiytyy Uusi laki selkeyttää työtapaturmavakuuttamista vuoden alusta. Muun muassa yrittäjille tärkeitä vapaaehtoisen ja pakollisen vakuuttamisen rajoja on yhtenäistetty työeläkevakuuttamisen kanssa.

Lakimies Annu Vento Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta, mitkä henkilöryhmät kuuluvat vuoden alusta pakollisesti vakuutettaviin? ”Pakollisella työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella vakuutetaan vain työ- tai virkasuhteessa tehtävää työtä. Vuoden alusta työnantajan taloudessa asuvat työsuhteessa työtä tekevät perheenjäsenet vakuutetaan uutena ryhmänä kuten muutkin palkkatyötä tekevät.” ”Työsuhteiseen työntekijään rinnastetaan johtavassa asemassa työtä tekevä, joka ei ole työsuhteinen, vaan esimerkiksi johtajasopimuksella oleva toimitusjohtaja. Hän ei saa omistaa yksin enempää kuin 30 prosenttia ja yhdessä perheenjäsenten kanssa enempää kuin 50 prosenttia yhtiön osakepää-

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

omasta tai osakkeiden tuomasta äänimäärästä. Omistusraja oli aiemmin kaikissa tilanteissa 50 prosenttia.” ”Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet eivät enää kuulu pakolliseen vakuutukseen.”

Yrittäjien tapaturmavakuuttaminen perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen. Miten rajanveto työntekijän ja yrittäjän välillä muuttuu? ”Raja on nyt sama kuin työeläkevakuuttamisessa. Yrittäjä, omistusrajat, johtava asema ja perheenjäsen määritellään uudessa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuslaissa samoin kuin työeläkevakuutuksessa. Siten vuoden alusta ei ole enää niitä YEL-vakuutettuja, jotka kuuluisivat pakollisesti työtapaturmavakuutettaviin.”

Mitä vapaaehtoisen työajan vakuutuksen saaminen edellyttää? ”Vakuutettavalla pitää olla YEL-vakuutus.

Työnantaja ei voi siis enää ottaa vapaaehtois-

10

ta työtapaturmavakuutusta ei-työsuhteessa oleville harjoittelijoille. Harjoittelun pitää kuulua joko opiskelijatapaturmalain piiriin tai harjoittelijalle pitää ottaa yksityinen tapaturmavakuutus.”

Miten vakuuttamisvelvollisuus muuttuu? ”Työtapaturmavakuuttaminen määräytyy maksetun palkkasumman eikä työpäivien mukaan. Työntekijät on vakuutettava, jos työnantajan teettää kalenterivuoden aikana työtä, josta maksettujen tai sovittujen palkkojen yhteismäärä on yli 1 200 euroa kalenterivuodessa. Euromäärä on työnantaja-, ei työntekijäkohtainen. Työnantajan kalenterivuoden aikana teettämien töiden palkat lasketaan yhteen.”

Muuttuuko ilmoitusvelvollisuus? ”Työnantajan on tehtävä vahinkotapahtumailmoitus vakuutusyhtiöön kymmenen arkipäivän sisällä vahingon sattumisesta tai ammattitaudin ilmenemisestä.”

Controller-palveluista tukea yrityksen talousjohtamiseen Lahtelainen softatalo Sympa Oy sai lisää asiantuntemusta ja vastuunkantoa talousjohtamiseensa Rantalaisen controller-palveluista.

vin ja hänen on helppo lähestyä ketä tahansa meistä, Karjalainen sanoo.

Sympa toimittaa pilvipalveluna toimivaa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmää, joka toimii tällä hetkellä 13 kielellä. Yritys tavoittelee 30−40 prosentin orgaanista kasvua, josta yhä suurempi osa tulee ulkomailta.

Viime vuonna Sympan liikevaihto oli 4,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli miljoona euroa. Yrityksellä on toimistot Lahdessa, Vantaalla, Hollannissa ja Ruotsissa.

Karjalainen uskoo, että yrityksen kovasta kasvusta johtuen controllerin toimenkuva voi muuttua ja laajentua nopeastikin.

Lahtelainen perheyritys Sympa Oy on kasvanut ja kansainvälistynyt nopeasti. Yrityksellä on vahvaa talousosaamista hallituksessaan, mutta arjen taloushallinnon johtamiseen tarvittiin lisää asiantuntemusta ja vastuunkantoa.

- Oma aikani eikä enää osaamisenikaan riittänyt maayhtiöiden kirjanpidon johtamiseen tai konsernitilinpäätöksen suunnitteluun. Tarvitsimme asiantuntijan varmistamaan, että asiat taloushallinnossa tehdään oikein ja että ne sujuvat kaikissa yksiköissämme, sanoo Sympan toimitusjohtaja Keijo Karjalainen.

Sympalla oli ennestään hyviä kokemuksia tietohallinnon johtamisen ulkoistamisesta, joten se kääntyi kehittämistarpeissaan tilitoimistonsa puoleen Rantalaisella Lahdessa.

Asia ratkaistiin siten, että Rantalaisen asiantuntija toimii Sympan osa-aikaisena controllerina. Hän työskentelee päivän viikossa Sympan tiloissa ja osallistuu myös johtoryhmän kokouksiin.

- Laskemme kaikki meille jatkuvaa palvelua tuottavat sympalaisiksi. Haluamme, että controllerimmekin tuntee yrityksemme hy-

Controller myös projektiluonteisesti Monilla yrityksillä ei ole omia taloushallinnon asiantuntijoita. Nekin yritykset, jotka tekevät itse kirjanpitonsa, voivat päättää, että tilitoimisto kehittää niiden talousseurantaa ja budjetointia.

Rantalainen Lahden toimitusjohtaja Emma Joki sanoo, että controller-palvelu ei ole paikkakuntasidonnaista. Controller voi tulla myös muulta Rantalaisen toimipaikalta kuin missä yrityksen kirjanpito tuotetaan.

- Palvelun käyttäjän ei tarvitse olla edes Rantalaisen kirjanpitoasiakas. Voimme tarjota yrityksille syvempää taloushallinnon osaamista ja lisävoimia myös projektiluonteisesti esimerkiksi järjestelmävaihdoksen tai yritysjärjestelyn yhteydessä, hän sanoo.

Joki sanoo, että asiakkaan toimeksiannon ei tarvitse välttämättä olla täysin valmiiksi pureskeltu ja selkeä.

- Tilitoimistolla pitää olla näkemystä ja kykyä rohkeasti ehdottaa kehitysideoita ja palveluita asiakkailleen.

Palvelutarve yksilöllistyy

Controller Laura Järvinen uskoo, että yritykset haluavat tilitoimistoltaan entistä ajantasaisempaa ja yksilöllisempää palvelua.

- Yritysjohto haluaa tuloslaskelmat käyttöönsä nopeasti. Lisäksi johto kaipaa raportoinnilta enemmän tulosten analysointia ja tukea päätöksenteolleen.

Järvinen, 37, aloitti joulukuun alussa controllerina Rantalaisen Lahden toimistossa.

Hän tekee controllerin tehtäviä Rantalaisen asiakasyrityksille.

Järvinen on koulutukseltaan taloushallinnon tradenomi (AMK). Hän on toiminut

Riikka Helläkoski-Piipponen

”Se, miten yritysjohdossa suhtaudutaan taloushallintoon, näkyy yrityksen menestyksessä.”

Laura Järvistä innostavat controllerin monipuoliset työtehtävät.

11

Controller-palveluille ei ole kokorajaa.

Pienille yrityksille palvelu voi olla suppeampaa tai sitä voidaan tehdä harvemmin kuin suuremmille yrityksille.

Joki muistuttaa, että johdon suhtautuminen taloushallintoon näkyy yleensä yrityksen menestyksessä.

- Luvuilla johtamiseen tarvitaan muutakin kuin kirjanpitoraportit. Harvoin kukaan myöskään pystyy yksin vastaamaan vähänkään suuremman yrityksen koko taloushallinnosta, hän sanoo.

Mihin controller-palveluita tarvitaan?

• Taloudellisen tiedon analysointiin ja raportointiin sekä ennusteiden laatimiseen.

• Budjetoinnin, raportointijärjestel- mien ja talousseurannan kehit tämiseen ja ylläpitämiseen.

• Talousohjeistusten laatimiseen ja taloushallinnon johtamiseen esimerkiksi konsernissa ja kasvu yrityksessä.

• Projektiluonteisesti tuomaan yritykseen syvempää talous hallinnon osaamista ja lisävoimaa muun muassa järjestelmävaihdok- sien, investointien ja yritysjärjeste- lyjen yhteydessä.

• Toimimaan taloudellisena neuvon- antajana ja johdon päätöksenteon tukena.

HR-assistenttina, palkanlaskijana, palkanlaskennan esimiehenä ja controllerina henkilöstöpalvelualan yrityksissä. Hänellä on kokemusta muu muassa taloushallinnon prosessien ja raportoinnin kehittämisestä sekä järjestelmänvaihdosten toteuttamisesta yrityksissä.

Järvinen haki tilitoimistoon, koska hän uskoo että, suuressa tilitoimistossa taloushallinnon ammattilaisella on parhaat mahdollisuudet kehittyä.

- Pidän myös tärkeänä, että työnantajani on sähköisen taloushallinnon edelläkävijä.

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

TEEMA

Myyjä lähettää laskun

Reskontran päivitys

Posti

E-kirje

Email

Verkkolasku

Pankki

Maksu Skannaus

Hyväksyminen (siirtyy kirjanpitoon)

Aineiston käsittely

Asiatarkistus

Suurin taloudellinen säästö syntyy ostolaskujen sähköistämisestä, kun käsityö ja kalliit paperilaskulisät jäävät pois. Verkkolaskun käyttöönotto vaatii sopimuksen pankin kanssa. E-kirjettä käytetään etenkin massalähetyksissä, kun yhdellä napinpainalluksella voi lähettää satoja laskuja kerralla.

Miten pieni yritys voi tehostaa taloushallintoaan?

Sähköistäminen tehostaa myös pienen yrityksen taloushallintoa, vaikka se ei suoraan vähentäisikään taloushallinnon kustannuksia.

Avain kustannustehokkaaseen taloushallintoon on yhteiskäyttöinen selainpohjainen kirjanpito-ohjelma tilitoimiston kanssa.

- Asiakkaalta jäävät pois omassa käytössä olleiden ohjelmien käyttö- ja ylläpitomaksut.

Lisäksi yhteiskäyttöisessä ohjelmassa ei tehdä päällekkäistä työtä, vaan tehtävät voidaan jakaa järkevästi tilitoimiston ja asiakkaan välillä, sanoo toimitusjohtaja Harriet Rosling Rantalainen & Rosling Oy:stä.

Pieni yritys voi erilaisten avaus-, kuukausija ylläpitomaksujen takia joutua silti maksamaan sähköisistä palveluista enemmän suhteessa käyttöön kuin keskisuuri tai suuri yritys.

Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen sanoo, että vaikka pienten asiakkaiden kirjanpidon hinta ei sähköistettäessä laskisi mappikirjanpidosta, ne saavat samalla rahalla aiempaa enemmän.

Hän tähdentää, että asioiden käsittely verkon yli mahdollistaa saman tietoaineiston hyödyntämisen moneen tarkoitukseen, ja

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

kun isommat toimijat vaativat digitalisointia omissa prosesseissaan, pienempien aineisto on jo vaaditussa muodossa.

Ostolaskuissa suurin hyöty Suurin taloudellinen hyöty pienyrityksessä saadaan ostolaskujen sähköistämisestä, kun kalliit paperilaskulisät jäävät pois.

- Lisäksi käsityö loppuu, kun ostolaskut tulevat suoraan järjestelmään ja ovat heti kirjanpitäjän käytettävissä, sanoo toimistopäällikkö Leena Norres Rantalaiselta Porvoosta.

Skannauspalvelua tarvitaan usein silloin, kun yritys siirtyy ostolaskujen sähköiseen kierrätysjärjestelmään ja sen pitää saada kaikki ostolaskut sähköiseen muotoon.

Norreksen mukaan skannauspalvelujen käyttö on jo niin edullista, alle euron lasku, ettei kenenkään kannata enää skannata laskuja itse.

- OCR-skannattuja laskuja voidaan myös hakea kirjanpitojärjestelmästä millä tahansa sanalla tai vaikkapa jonkin tuotteen numerolla toisin kuin tavallisessa skannauksessa syntyneitä pdf-tiedostoja, hän sanoo.

Myyntisaatavat tehovalvontaan Sähköistettäessä taloushallinnon palvelujen käyttö usein lisääntyy ja kustannukset nouse12

vat, kun yrittäjä ulkoistaa tilitoimistolle osan aiemmista tehtävistään, kuten ostolaskujen maksatuksen ja myyntilaskutuksen.

Huonoina aikoina maksuajat pyrkivät pitenemään. Pienikin yritys voi nopeuttaa kassavirtaansa tehokkaalla maksuvalvonnalla ja perinnällä.

Yhteiskäyttöisessä kirjanpito-ohjelmassa tilitoimisto voi valvoa asiakkaan myyntisaatavia paremmin kuin mappikirjanpidossa, koska sähköiset myyntilaskut ovat järjestelmässä heti, kun ne tehdään.

Norres muistuttaa, että asiakaskunnan tuntemus ei valvontaa ulkoistettaessa kuitenkaan siirry tili- tai perintätoimistolle.

- Yrittäjän pitää tiedostaa, että ulkoistetut palvelut toimivat yleensä kuin junan vessa.

Ne tehdään niin kuin on sovittu riippumatta siitä, kuinka herkkiä asiakassuhteet ovat eri yrityksillä ja toimialoilla, hän sanoo.

Selainpohjaisissa kirjanpito-ohjelmissa myyntilaskut voidaan tehdä myös mobiililaitteilta. Esimerkiksi älypuhelimella ja tabletilla toimivassa Visma Fivaldin WebLaskutuksessa on verkkolasku- ja tulostuspalvelutuki, joka etsii myyntilaskulle halvimman tien asiakkaan luokse.

- Halvin on verkkolasku ja sitä seuraava on sähköposti-ilmoitus asiakkaalle, että lataa tä-

mä lasku. Lopulta lasku menee tulostuspalveluun, jos muuta tietä asiakkaan luo ei löydy, kertoo partner account manager Tomi Lerto Visma Softwarelta.

NÄIN TEHOSTAT TALOUSHALLINTOASI

Ei mappiasiakkaille Toimialoilla, joissa on käytössä pitkät, jopa 90 päivän maksuajat, yritys voi nopeuttaa käyttöpääomien kiertoa laskusaatavien rahoituksella (factoring).

Rahoituksen lisäksi palveluun voi ottaa myös myyntireskontran hoidon ja saatavien perinnän. Pankkien factoring-palveluiden käyttö edellyttää yleensä yritykseltä sähköistä taloushallintoa ja riittävää liikevaihtoa, jotta siitä olisi etua yritykselle.

- Vielä pari vuotta sitten teimme palvelua myös mappiasiakkaille. Käsityön hinta tulee nykyään kuitenkin niin kalliiksi, ettei kenenkään kannata maksaa siitä ylimääräistä, sanoo rahoituspäällikkö Kaj Rautelo Pohjola Pankki Oyj:stä.

Pieni yritys voi alle 50 000 euron liikevaihdolla saada verohallinnolta hakemuksesta luvan harvennettuun kausiveroilmoitusmenettelyyn.

Norreksen mukaan ilmoituskertojen harventaminen ei tuo sähköisessä taloushallinnossa juurikaan kustannussäästöjä verrattuna kuukausimenettelyyn, koska sähköistä kirjanpitoa joudutaan tekemään jatkuvana palveluna eli ostolaskut pitää käsitellä sitä mukaa kun ne tulevat.

- Aloitteleva yrittäjä voi kuitenkin saada neljännesvuosimenettelystä kaipaamaansa ajallista joustoa, hän sanoo.

Järvenpääläinen aerosolipakkaamo Pentisol Oy on juuri siirtymässä omasta taloushallinnon ohjelmistosta yhteiskäyttöiseen selainpohjaiseen järjestelmään tilitoimiston kanssa.

Yrityksen myynti- ja ostoreskontra on siirretty yhteiskäyttöiseen ohjelmaan, johon on tulossa myös varastohallintaosio. Palkanlaskennan yritys ulkoisti tilitoimistolleen Rantalainen & Rosling Oy:lle jo runsas vuosi sitten.

Yrittäjä ja perheyrityksen hallituksen puheenjohtaja Sanna Mäkinen sanoo, ettei yrityksessä ole koskaan mietitty erikseen taloushallinnon kustannuksia.

- Motiivina ei nytkään ollut raha, vaan ajan ja vaivan säästö. Yhteiskäyttöinen ohjelmisto tulee silti halvemmaksi kuin entinen oma ohjelmisto. Halusimme myös kirjanpidon reaaliaikaan ja raportit nopeasti nähtäväksemme, hän sanoo.

luiden käyttö edellyttää yleensä sähköistä taloushallintoa.

Ostolaskut

• Älypuhelimella toimiva kuittien tallennus- palvelu helpottaa kulukuittien hallintaa.

• Kirjanpito-ohjelmien mobiilisovelluksilla voidaan myös hyväksyä ostolaskuja, tehdä myynti- ja matkalaskuja ja selailla kirjanpidon raportteja.

• Tableteilla toimivat mobiilikassat mah- dollistavat pienillekin yrityksille myynnin reaaliaikaisen seurannan eri toimipis teissä.

• Suurin ajan ja rahan säästö syntyy osto- laskujen sähköistämisestä, kun käsityö ja kalliit paperilaskulisät jäävät pois.

• Paperisten ostolaskujen skannauspalve- lun käyttö on nykyään niin edullista, ettei ostolaskuja kannata enää skannata itse.

Laskusaatavat • Sähköiset myyntilaskut ovat yhteiskäyt- töisessä kirjanpito-ohjelmassa heti, kun ne tehdään.

• Yritys voi tehostaa saatavien kiertoa ja nopeuttaa kassavirtaansa siirtämällä sähköisten myyntilaskujen teon ja maksuvalvonnan tilitoimistolle.

• Yritys voi myös ulkoistaa saatavien perinnän. Rantalaisen asiakkaat saavat perintäpalvelun käyttöönsä ottamalla yhteyttä omaan kirjanpitäjäänsä.

Ks. lisätietoja tämän lehden sivulta 5.

• Yritys voi nopeuttaa käyttöpääomien kiertoa laskusaatavien rahoituksella (factoring). Pankkien factoring-palve-

Mobiilipalvelut

Palkkahallinto • Palkkahallinnossa yritykset voivat säästää maksamalla kaikki palkat kerran kuussa.

Useimmat työehtosopimukset mahdol- listavat tällaisen paikallisen poikkeaman tuntipalkkaisten palkanmaksussa.

Kausiveroilmoitukset • Aloittavan yrittäjän kannattaa keskustella kirjanpitäjänsä kanssa, olisiko kausivero ilmoitusten harvennetusta ilmoitusme- nettelystä hyötyä. Enintään 50 000 euron liikevaihdolla yrityksen kausiveroilmoituk- set voidaan verohallinnon päätöksellä antaa esimerkiksi neljännesvuosittain.

Lähteet: Hovinen, T. 2015: Mobiilisovellukset sähköisessä taloushallinnossa.

Taloushallinnon opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma.

Paula Lehto

Yhteiskäyttö tulee edullisemmaksi

• Tehokkaan taloushallinnon perusta on yhteiskäyttöinen selainpohjainen kirjan pito-ohjelma tilitoimiston kanssa.

Hyvästi mapit. Tilitoimiston rooli kasvaa Pentisolin sähköistyvässä taloushallinnossa, jotta yrittäjät Sanna ja Jari Mäkinen saisivat enemmän aikaa vientikaupan kehittämiseen.

13

Kasvu vaatii rahaa Tilitoimiston rooli Pentisolin taloushallinnossa kasvaa, koska yrittäjät haluavat keskittyä liiketoiminnan laajentamiseen.

Kasvun vauhdittajana on vasta hankittu elintarvikealan sertifikaatti, joka helpottaa yrityksen vientiponnisteluita Euroopan markkinoilla. Elintarvikesprayiden lisäksi Pentisol valmistaa ja pakkaa teollisuuden, autoilun sekä urheilun ja vapaa-ajan aerosolituotteita.

Pentisolin liikevaihto on pari miljoonaa euroa ja sillä on kymmenen työntekijää. Mäkinen sanoo, että raha on välillä tiukassa, kun samalla pitäisi kasvaa.

Käyttöpääoman rahoittamiseen Pentisol on käyttänyt myös pankin factoring-palvelua muutamiin isoihin asiakkaisiinsa, joilla on pitkät, jopa 45 päivän maksuajat.

Toimitusjohtajana toimivalla aviomiehellä on käytössä kulukuittien tallennuspalvelu.

Matkalaskuja on yrityksessä syntynyt toistaiseksi harvakseltaan, mutta matkustamisen uskotaan lisääntyvän vientikaupan kasvaessa.

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

KOLUMNI

Maailma muuttuu - pysymmekö muutoksen mukana Digitaalinen palvelutuotanto laajenee nopeammin kuin ehdimme ottaa sitä käyttöön.

Luovien henkilöiden kyky ja halu kehittää uutta tuo jatkuvasti käyttöön uusia mahdollisuuksia. Rantalainen ottaa talven kuluessa omalta osaltaan käyttöön mobiilipalkkalaskelman, uuden tavan toimittaa perustietoa tehokkaasti.

Uuden käyttöönotossa haasteena on, miten luopua monesta hyvin toimivasta tavasta hoitaa samaa asiaa. Vain muutos on pysyvää, joka päivä kannattaa pyrkiä oppimaan jotain uutta. Usein uuden asian oppiminen vaatii rohkeutta kokeilla uutta ominaisuutta ja löytää ahaa-elämyksiä ja positiivisia oivalluksia siitä, miten asiat voi tehdä toisin kuin on tottunut.

On hyvin vähän ammatteja, joihin digitalisaatio ei ulottuisi. Siksi on tärkeää, että me asiakkaiden luottotoimijat kehitämme omaa osaamistamme voidaksemme tukea asiakkaidemme siirtymistä yhä laajemmin ”yhteiskäyttöisiin” palveluihin.

Pk-yritysten tuottavuutta voidaan edistää merkittävästi myynti- ja ostolaskujen sähköistämisellä. Samalla se parantaa informaation ajantasaisuutta. Mitä tuoreempaa tietoa voimme tuottaa, sen arvokkaampaa tieto on päivittäisessä yrityksen johtamisessa.

Verohallinto on ohjeistanut, että sille ei enää saa toimittaa mitään alkuperäistä asiakirjaa, koska kaikki asiakirjat digitalisoidaan ja dokumentit hävitetään. Viranomainen ot-

taa lakimääräisistä ilmoituksista vastaan jo yli 80 prosenttia digitaalisessa muodossa ja hyväksyy yrityksiltä kohta vain verkossa toimitettavia vero- ja kontrolli-ilmoituksia.

Kirjanpitäjän ja palkanlaskijan ammatin häviämisen ennustaminen on ennenaikaista, koska me otamme tehokkaasti käyttöön uudet työvälineet ja autamme asiakkaitamme parantamaan taloushallintonsa tehokkuutta.

Asiantuntijatyömme kuva laajenee asiaosaamisesta yhä enemmän sovellusneuvontaan ja informaation analysointiin asiakkaan liiketoiminnan edistämiseksi. Pk-yritysten taloushallinnon automatisointi on hyvin vahvasti meidän käsissämme ja vastuullamme! Meillä on tärkeä tehtävä suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamiseksi.

Murroksesta selviävät ne yritykset, jotka rohkeasti uudistavat ja tehostavat omaa toimintaansa. Oman suorituksen parantamisen tulee olla jokapäiväinen pyrkimyksemme. Uusien innovaatioiden käyttöönotto nopeuttaa uudistumisen tarvettamme. Yhdessä tekeminen mahdollistaa tehokkaan työnjaon, jossa jokainen kantaa oman kortensa uuden oppimisen kekoon. Tähtiä ovat he, jotka osaavat yhdessä oppia hymyssä suin.

Sosiaaliset taidot auttavat ymmärtämään ja välittämään uusia taitoja toisillemme, lisäämään keskinäistä luottamustamme, että yhdessä selviämme tästäkin muutoksesta.

Kaikkien, niin meidän asiakaspalvelijoiden kuin asiakkaidemme, on selviydyttävä uu-

sien digivälineiden ja -sovellusten yhä laajenevasta käyttämisestä - halusimme tai emme. Positiivinen asenne muutokseen auttaa meitä tässäkin.

Me haluamme kohdata asiakkaamme henkilökohtaisesti, opastaa ja ohjata heitä hyödyntämään uusia sovelluksia, onnistumaan omassa liiketoiminnassaan. Myönteinen asenne auttaa aina, tulevaisuus on omissa osaavissa käsissämme!

Antti Rantalainen Elinikäinen oppija

Visma Fivaldi - sähköistämällä säästät Visma Fivaldi –pilvipalvelun avulla toimit tilitoimistosi kanssa samassa järjestelmässä.

Vastaanottamalla laskut sähköisesti säästät aikaa ja rahaa, kun paperilaskuista perittävät veloitukset poistuvat. Laskut saat liikkeelle kätevästi mobiilikäyttöisellä Visma Fivaldi WebLaskutuksella ja laskun tiedot siirtyvät automaattisesti kirjanpitäjällesi.

Sähköisen raportoinnin avulla pysyt perillä yrityksesi taloudellisesta tilanteesta.

Lue lisää osoitteessa vismafivaldi.fi tai kysy sähköisen taloushallinnon ratkaisuista kirjanpitäjältäsi.

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

14

VIERASKYNÄ

Henkilöstöhallinnon rikos- ja korvausvastuu Henkilöstöhallinnon rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisesta vastuusta on toistaiseksi keskusteltu varsin vähän, vaikka vastuu on kiistatta olemassa, kirjoittaa professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

V

ahingonkorvauslaki ei aseta mitään esteitä henkilöstöhallinnon palveluksessa olevan korvausvastuulle.

Tällöin lähtökohtana on, että henkilöstöammattilainen toimii työntekijänä.

Lain mukaan työntekijä on velvollinen korvaamaan työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, työntekijän asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet.

Silloin, kun kyseessä on lievä tuottamus, vahingonkorvausta ei tuomita. Tahallisesti aiheutetusta vahingosta tuomitaan täysi korvaus, jollei ole erityistä syytä kohtuullistaa sitä.

Ongelmana on tunnistaa vahingon aiheuttanut työntekijän virhe tai laiminlyönti. Tällaisia henkilöstöhallinnon tekoja voivat olla esimerkiksi virheellisten tai puutteellisten tietojen ja arviointien antaminen, oikeuskysymysten väärä arviointi tai virheellisten menettelyjen mahdollistaminen.

Hanna Oksanen, Turun yliopisto

H

enkilöstöhallinto on monella tavoin mukana työoikeudellisissa riita- ja rikosjutuissa. Esimerkiksi työsopimuksen päättäminen aloitetaan usein henkilöstöhallinnon valmistelun perusteella, ja se on ainakin esittelijänä mukana työntekijää kuultaessa ja seuraamuksista päätettäessä.

Henkilöstöhallinto voi myös käynnistää itsenäisesti varoitus- ja irtisanomisprosessin tai muun puuttumisen työntekijän käyttäytymiseen. Lisäksi henkilöstöhallinto valmistelee erilaisia henkilöstöön liittyviä suunnitelmia ja -ohjelmia sekä niihin liittyviä toimia.

Kun otetaan huomioon henkilöstöhallinnon keskeinen rooli ja asema työnantaja-asioiden hoidossa, vaikuttaa kummalliselta, että henkilöstöammattilaisten vastuuta ei ole nostettu juurikaan esille oikeudenkäynneissä.

Viimeaikaiset julkisuudessa esiin tuodut henkistä pahoinpitelyä koskevat oikeustapaukset tuovat henkilöstöhallinnon vastuun kuitenkin esille uudella tavalla.

Kirjoittaja Seppo Koskinen on työoikeuden professori Turun yliopistossa: sekoski@utu.fi

H

enkilöstötyötä tekevä ei ole ainakaan vielä tuomittu rikoslaissa säädetystä työnantajan tai tämän edustajan työrikoksesta.

Rikoslain työrikosluvussa rangaistavaksi säädetystä työnantajan tai tämän edustajan menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon asianomaisen asema, hänen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu ja laajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen.

Vaikka henkilöstöhallintoon kuuluva ei normaalisti ole laissa tarkoitettu työnantaja tai tämän edustaja, hän saattaa kuitenkin toisinaan käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa ja tässä mielessä tulla tuomituksi työnantajan edustajana.

Tosiasiallinen päätöksentekijä voi olla esimerkiksi henkilöstöjohtaja, ja teknisenä toteuttajana muu johto. Usein henkilöstöhallinnon edustaja on fyysisesti paikalla tai ainakin laatii tai allekirjoittaa työnantajan puolesta erilaisia työntekijää koskevia asiakirjoja tämän työsuhdetta koskevissa asioissa.

Henkilöstöhallinnon edustaja voidaan kiistatta tuomita ainakin avunannosta työnantajan työrikokseen. Avunantaja tuomitaan avunannosta saman lainkohdan mukaan kuin rikoksen tekijä.

15

Henkilöstöhallintoa edustavan mahdollinen avunantotilanne työrikokseen aktualisoituu lähes aina, koska hän käytännössä neuvoin ja toimin huolehtii asian selvittämisestä ja käsittelystä. Kyse tulee kuitenkin olla tahallisuudesta samalla tavoin kuin varsinaisen rikoksen tehneelläkin.

Jos henkilöstöhallinnon edustaja ei ole esittänyt eriävää mielipidettään, hänen voidaan katsoa suhtautuneen asiaan samalla tavoin kuin tekijän.

Henkilöstötyötä tekevää voidaan pitää henkilöstöasioiden ammattilaisena, joten tässä mielessä hänen tahallisuutensa laittoman lopputuloksen aikaansaamisessa saattaa olla todennäköisempää kuin itse työnantajan.

M

uissa rikoksissa kuin työrikoksissa henkilöstöammattilainen on normaalisti suoraan tekijä. Kyse voi olla esimerkiksi kunnianloukkauksesta, henkisestä pahoinpitelystä tai vamman tuottamuksesta.

Tällöin kyse on etupäässä irtisanotun kunniaa loukkaavista perusteettomista irtisanomisen perusteista. Irtisanominen voidaan myös toteuttaa yliampuvasti ja siten irtisanottavan terveyttä loukkaavasti.

Työntekijän sairastuminen voi olla seurausta henkilöstöhallinnon edustajan työturvallisuus- ja rikoslain vastaisista toimenpiteistä. Henkilöstöhallinto voi syyllistyä myös petokseen laatimalla vääriä todistuksia työsuhteen päättymissyystä sen vuoksi, ettei työntekijälle koituisi haitallisia seuraamuksia työttömyysturvassa.

Henkilöstöyksikön vastuu voi siis toteutua sekä korvaus- että rikosoikeudellisesti.

Rikosoikeudellinen vastuu toteutunee tavallisimmin avunantorikoksena.

Niissä työpaikoissa, joissa on erillinen henkilöstöyksikkö, henkilöstötyöntekijöiden keskinäistä vastuuta arvioidaan samalla tavoin kuin työnantajan muidenkin yksiköiden. Vastuu henkilöstöyksikön toimista saattaa kuulua sekä yksikön johdolle että asianomaiselle toimijalle.

TILIPOSTI & Palkka 1 • 2016

RIIHIMÄKI Tehtaankatu 13, 11710 Riihimäki Puhelin 050 309 0111 kirsi.lahtinen@rantalainen.fi

TOIMIPAIKAT

RISTIINA Brahentie 34, 52300 Ristiina Puhelin 044 7373 551 hannele.takala@saimaantilitalo.fi SALO Helenankatu 8, 24100 Salo Puhelin 010 324 3250 sari.huuhka@rantalainen.fi SEINÄJOKI Kauppaneliö 8, 60120 Seinäjoki Puhelin 010 4228 900 heli.rajala@rantalainen.fi SOMERO Joensuuntie 13, 31400 Somero Puhelin 010 324 3270 kimmo.joensuu@rantalainen.fi TAALINTEHDAS Kolapakantie 4, 25900 Taalintehdas Puhelin 010 324 3241 sofia.hellsberg@rantalainen.fi

WWW.RANTALAINEN.FI EURA Satakunnankatu 10 A 1, 27510 Eura Puhelin 02 8387 4800 jukka.honkasalo@rantalainen.fi

HÄMEENLINNA Kaivokatu 9, 13100 Hämeenlinna Puhelin 010 324 3190 birgitta.himberg@rantalainen.fi

LAHTI Askonkatu 9 B, 15100 Lahti Puhelin 03 87 180 emma.joki@rantalainen.fi

TAMMISAARI Asematie 1, K-krs, 10600 Tammisaari Puhelin 010 324 3220 tina.grabber@rantalainen.fi

FORSSA Kutomonkuja 2 A 3, 30100 Forssa Puhelin 03 4246 6600 kimmo.joensuu@rantalainen.fi

ILMAJOKI Yrittäjäntie 2, 60800 Ilmajoki Puhelin 06 424 2000 reijo.thomsson@rantalainen.fi

Palkkapalvelu Rantalainen Aleksanterinkatu 15, 15110 Lahti Puhelin 03 87 180 raija.luostarinen@rantalainen.fi

TURKU Läntinen pitkäkatu 23 G, 20100 Turku Puhelin 040 833 1510 esa.haponen@rantalainen.fi

HAMINA Isoympyräkatu 32, 49400 Hamina Puhelin 05 340 880 sari.vuorela@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi

JÄRVENPÄÄ Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää Puhelin 010 321 6500 hannes.koivu@rantalainen.fi tuula.jarvinen@rantalainen.fi

MIKKELI Vuorikatu 11, 50100 Mikkeli Puhelin 0400 230 999 tuula.leikas@tilisavotta.fi

TUUSULA Morokiventie 3, 04300 Tuusula Puhelin 010 3202 550 harriet.rosling@rantalainen.fi

HANKO Vuorikatu 21, 10900 Hanko Puhelin 010 324 3281 henrik.fluck@rantalainen.fi

KARJAA Kauppiaankatu 6, 2. krs, 10300 Karjaa Puhelin 010 324 3230 tina.grabber@rantalainen.fi

MÄNTSÄLÄ Osuustie 1 C 7, 04600 Mäntsälä Puhelin 03 887 440 maija.turunen@rantalainen.fi

URJALA Kisatie 2, 31760 Urjala Puhelin 03 4246 6600 kimmo joensuu@rantalainen.fi

HELSINKI, KAMPPI Salomonkatu 17 A, 6. krs, 00100 Helsinki Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi

KEMIÖ Arkadiantie 5, 25700 Kemiö Puhelin 010 324 3241 sofia.hellsberg@rantalainen.fi

NURMIJÄRVI Keskustie 6, 01900 Nurmijärvi Puhelin 09 8787 020 minna.sainio@rantalainen.fi

UUSIKAUPUNKI Koulukatu 1, 23500 Uusikaupunki Puhelin 010 324 3331 timo.hakala@rantalainen.fi

ORIMATTILA Niementie 2, 16300 Orimattila Puhelin 03 887 440 juha.lassila@rantalainen.fi

VANTAA, MYYRMÄKI Myyrmäenraitti 2, 01600 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi

HELSINKI, PASILA Rantalainen Liikunta Radiokatu 20, 6. krs, 00240 Helsinki Puhelin 010 321 6700 anna.partala@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi HUITTINEN Lauttakylänkatu 15 32700 Huittinen Puhelin 02 560 6500 jukka.honkasalo@rantalainen.fi HYVINKÄÄ Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 010 324 3100 kaija.ojalehto@rantalainen.fi minna.sainio@rantalainen.fi

KERAVA Paasikivenkatu 13,04200 Kerava Puhelin 09 274 6620 lasse.vanttinen@rantalainen.fi KOTKA Kotkankatu 11, 48100 Kotka Puhelin 05 2871 111 sari.vuorela@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi KOUVOLA Kauppalankatu 6, 45100 Kouvola Puhelin 05 3418 711 tuula.saarimaa@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi LAITILA Keskuskatu 20, 23800 Laitila Puhelin 010 324 3331 timo.hakala@rantalainen.fi

PERNIÖ Salontie 4, 25500 Perniö Puhelin 010 324 3265 sari.huuhka@rantalainen.fi

VANTAA, TIKKURILA Ratatie 11, 8. krs, 01300 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi

PORVOO Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo Puhelin 010 321 6570 VIROJOKI leena.norres@rantalainen.fi Louhelantie 2, 49900 Virojoki Puhelin 05 3571 005 tuula.jarvinen@rantalainen.fi sari.vuorela@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi RAUMA Metallitie 14, 26100 Rauma KHT-YHTEISÖ Puhelin 010 324 3321 Tilintarkastus Rantalainen Oy anna.suominen@rantalainen.fi Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 019 4601 200 Nortamonkatu 18, 26100 Rauma antti@rantalainen.fi Puhelin 010 324 3301 eelis.salo@rantalainen.fi anna.suominen@rantalainen.fi