Tiliposti & Palkka 2/2016

TILIPOSTI & Palkka Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti

2 • 2016

| Palvelukokemus yksilöllistyy | Jakautuminen madaltaa sukupolvenvaihdoksen kynnystä | Uudistuvat toimitilat selkiyttävät asioimista

Liite: Kansainvälisesti toimivat yritykset

luottavat Rantalaiseen

Rantalaiselle tytäryhtiö Pietariin

Paula Lehto

TAPASIMME ASIAKKAAN

Sähköinen taloushallinto pitää tuottajan pinnalla Kuvausvaiheessa pienestä elokuvien tuotantoyhtiöstä paisuu hetkeksi iso tekijä, jonka on pysyttävä tuotantobudjetissa, jos se aikoo pysyä pinnalla.

Elokuvayhtiö Aamun tuottama ensimmäinen pitkä elokuva Hymyilevä mies voitti toukokuussa Cannesissa Un Certain Regard -ammattilaissarjan. Se oli Aamun omistajan, tuottaja Jussi Rantamäen toinen Cannes-voitto yhdessä hyvän ystävän, ohjaaja Juho Kuosmasen kanssa.

Millaiset mahdollisuudet Hymyilevällä miehellä on pärjätä lippuluukulla? ”Jos elokuvan mustavalkoisuuden yli päästään markkinoinnissa, sillä on hyvä mahdollisuudet saada katsojia. Mustavalkoisuushan yhdistetään elokuvissa usein vakavaan ja taiteellisesti vaikeaan. Tämä on kuitenkin hauska ja lämmin elokuva.” ”Ulkomailla filmin menestymismahdollisuudet ovat vielä Suomeakin paremmat. Meillä on ranskalainen agentti, joka on myynyt elokuvan teatterilevitykseen lukuisten Euroopan maiden lisäksi Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.”

Mistä tunnistat kassamagneetin etukäteen? ”En haarukoi yksittäisen projektin kohdalla, että kuinka paljon se voisi saada yleisöä. Tuottajana sitoudun enemmän tekijöihin kuin käsikirjoitukseen.” ”Ohjaaja on minulle se luottohenkilö, jonka kanssa pyrin tekemään koko ajan rahoituksellisesti ja myynnillisesti isompia elokuvia. Juho Kuosmasen lisäksi on pari nuorta ohjaajaa, joiden kanssa olen kulkenut pitkän matkan yhdessä ja toivottavasti vielä pidempi on edessä.”

Onko tuotantoyhtiön pyörittäminen riskibisnestä? ”Suurin riski on siinä, että yhtä hanketta voidaan kehitellä lähes täysipäiväisesti 2−3 vuotta ennen kuin se menee tuotantoon. Elokuvia siis tehdään hyvin pitkälle omalla kustannuksella ilman, että tiedetään, toteutuvatko ne ikinä.” ”Kun ostin tämän firman Auli Mantilalta vuonna 2013, minun piti rahoittaa ensimmäiset pari vuotta muuten ennen kuin sain mitään tuotantoon saakka. Nyt olen sillä tavalla vakaammalla pohjalla, että heti ensimmäisen pitkän elokuvan jälkeen toinen on jo tuotannossa.”

”Kuvausvaiheessa ajantasainen projektilaskelma on ensiarvoisen tärkeä talouden seurannan ja koko tuotantoyhtiön olemassaolon kannalta.”

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2016

Yrityksesi siirtyi sähköiseen taloushallintoon puolitoista vuotta sitten. Miten se on helpottanut työtäsi? ”Kuvausvaiheessa ajantasainen projektilaskelma, johon on merkitty kaikki maksetut kulut, on ensiarvoisen tärkeä talouden seurannan ja koko yhtiön olemassaolon kannalta. Kun muutaman kuukauden aikana saatetaan käyttää 1,5 miljoonaa euroa, niin viiden prosentin budjetin ylitys tarkoittaa siinä 75 000 euroa, kun yrityksen kuukausimenot ovat muuten ehkä vain 10 000 euroa.” ”Mappikirjanpidon aikaan minun tai tuotantopäällikön piti pitää projektilaskelmaa itse, vaikka pelkästä lavastuksesta saattaa kertyä satoja kuitteja. Nyt voin tarkastella kirjanpitäjän Rantalaisella pitämää reaaliaikaista laskelmaa yhteiskäyttöisestä ohjelmastamme milloin hyvänsä.”

Elokuvatuottaja Jussi Rantamäki yrittää kehittää firmaansa niin, että ainakin joka toinen vuosi tuotannossa olisi jokin isompi projekti, joka myisi myös maailmalla.

2

Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti 2 • 2016

Tässä numerossa | Sähköinen taloushallinto pitää tuottajan pinnalla | Pääkirjoitus: Asiakaskokemus lähtee ihmisistä | Mobiilisovellus teki palkka laskelmasta kiinnostavan

Tilinauha älypuhelimessa kannustaa nuoria perehtymään palkkalaskelmaan.

Rantalainen luottaa Kohoon toiminnanohjauksessaan | Palvelukokemus yksilöllistyy | Jakautuminen madaltaa sukupolvenvaihdoksen kynnystä Rantalainen aloitti Porissa ja laajensi Salossa LIITE Rantalainen Accounting Services:

• Rantalainen laajentaa palvelujaan Venäjän-kaupassa • Suomen kansainvälisin tilitoimisto • Virossa kaikki on online • Taloushallinto Ruotsissa modernisti ja tehokkaasti | Omavastuuajan laskeminen voi hämätä sairauspäivärahan hakijaa

Asiakaskokemus lähtee ihmisistä Asiakaskokemuksen määritelmien mukaan asiakaskokemus muodostuu kohtaamisten, mielikuvien ja tunteiden summana sen perusteella, miten asiakas on yrityksen toiminnan kokonaisvaltaisesti kokenut.

Tämän määritelmän pohjalta huomataan, että merkittävä osa asiakaskokemukseen vaikuttavista elementeistä ei perustu rationaalisiin tekijöihin ja faktoihin, vaan hyvin paljon tuntemuksiin ja tunteisiin.

Nämä kaikki asiakaskokemuksen rakennuselementit perustuvat kuitenkin voimallisesti ihmisten väliseen kohtaamiseen.

Onko kysymys ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit tätä palvelua ystävillesi tai kollegoillesi” tuttu? Sillä pyritään juuri selvittämään asiakaskokemusta. Kun asiakas on valmis suosittelemaan palvelua tai tuotetta kavereilleen, niin hän on todennäköisesti saanut siitä itse hyvän kokemuksen ja haluaa jakaa sitä lähipiirissään. Ystävien suositukset ovat tunnetusti erittäin voimakasta ja luotettavaa markkinointia.

Rantalaisen toiminnan yhtenä kulmakivenä on tuottaa yksilöllistä palvelukokemusta asiakkailleen ja se ei onnistu ilman tiivistä ihmisten välistä yhteistyötä höystettynä moderneilla digitaalisilla ratkaisuilla.

Koneita ja automaatiota tarvitaan, jotta taloushallinnosta saadaan raaka-ainetta asiakkaan tarpeisiin muovattavien analyysien ja raporttien pohjaksi. Varsinainen arvo syntyy, kun näiden pohjalta taloushallinnon asiantuntijat tarjoavat apuaan asiakkaillemme yksilöllisten ratkaisujen ja päätösten pohjaksi. Tavoitteena on auttaa asiakkaitamme joka hetki onnistumaan paremmin liiketoimintansa pyörittämisessä.

Kun ihmiset toimivat keskenään, niin aina löytyy sellaisia joiden kemiat toimi-

vat paremmin tai heikommin yhteen. Rantalaisen joukkueessa meitä on reilut 500 henkilöä, joten jos on päässyt käymään niin, että kemiat eivät tunnut toimivan, niin kannattaa ottaa asia reilusti puheeksi. Pystymme varmasti tarjoamaan vaihtoehdon ilman, että kukaan loukkaantuu tästä. Erilaiset ihmiset ovat yksi tärkeimmistä voimavaroista yksilöllistä palvelukokemusta rakennettaessa.

Vuorovaikutusta ei synny ilman ihmisiä, ja vuorovaikutus on palvelukokemuksen perusta. Sitä voidaan höystää erilaisilla toimintaa tukevilla digitaalisilla ratkaisuilla, kuten verkkokokouksilla. Pidetään kuitenkin huolta, että tapaamme toisiamme entistä useammin ja kehitämme yhdessä asiakaskokemusta eteenpäin.

Mukavaa alkanutta syksyä ja tapaamisiin!

Mikko Tuomainen Johtaja, Läntinen alue Tarmo Valmela

TILIPOSTI & Palkka

Kesätyö pisti stereotypiat tilitoimistoista uusiksi | Uudistuvat toimitilat selkiyttävät asioimista | Budjettilaskuri helpottaa talouden suunnittelua ja seurantaa

Kansikuvassa Rantalaisen kansainvälisestä yksiköstä takana vasemmalta Jussi Ala-Risku, Carmelo Holguin, Tanya Tapaila, Simon Prätorius, Maret Maruste, Natalia Nikiforova ja Anna Piiroinen. Edessä vasemmalta Matti Salonen, Hanna Ala-Sippola ja Joakim Lindfors.

Seuraopas on päivitetty Neuvoja yhtiömuodon valintaan | Kolumni | Vieraskynä: Alisuorittaminen voi olla irtisanomisperuste

Julkaisija Rantalainen Yhtiöt/Tilipalvelu Rantalainen Oy Päätoimittaja Anne Rantalainen anne.rantalainen@rantalainen.fi Ulkoasu Futuuri Oy Kannen kuva Paula Lehto Paino Kirjapaino Markprint Oy ISSN 2341-9806 (painettu) ISSN 2341-9814 (verkkojulkaisu) Osoitelähde Tilipalvelu Rantalainen Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset anne.rantalainen@rantalainen.fi Lue lehti verkossa rantalainen.fi Anna palautetta ja juttutoiveita anne.rantalainen@rantalainen.fi. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2017. Lehden paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman julkaisijan kirjallista lupaa.

3

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2016

AJANKOHTAISTA

Mobiilisovellus teki palkkalaskelmasta kiinnostavan GoExcellent Finland South Oy:n henkilöstöpäällikkö Tiina Santala uskoo, että tilinauha älypuhelimessa kannustaa nuoria työntekijöitä perehtymään paremmin palkkalaskelmaan.

GoExcellentin Suomen henkilöstöpäällikkö Tiina Santala sanoo, että mPalkasta on tullut hämmästyttävän paljon positiivista palautetta työntekijöiltä, jotka kannustavat yhtiön intrassa toisiaan sovelluksen käyttöön.

- Sellaista kirjeenvaihtoa ei käydä normaalisti intrassamme.

Asiakaspalveluita, telemarkkinointia ja teknisen tuen palveluita tarjoava GoExcellent maksaa Suomessa noin 170 palkkaa kuukaudessa. Työntekijöiden keski-ikä on hiukan alle 30 vuotta. Yritys on käyttänyt verkkopalkkalaskelmaa viimeiset kolme vuotta. Paperilaskelmista se luopui jo yli viisi vuotta sitten.

Santala ajatteli heti Rantalaisen kehittämästä palkkalaskelman mobiilisovelluksesta kuullessaan, että se saattaisi olla keino saada nuoret tutustumaan paremmin palkkalaskelmiinsa.

Hän arvioi, että neljä viidesosaa henkilöstöstä ei tarkista palkkalaskelmaansa, vaikka yhtiö maksaa pääsääntöisesti muita kuin kiinteitä kuukausipalkkoja.

- Luotetaan kummasti siihen, että kaikki on laskettu aina oikein. Virheiden nopea

korjaaminen olisi kuitenkin myös työnantajan etu.

GoExcellentissä palkkalaskelman mobiilisovellusta käyttää noin kuusikymmentä työntekijää.

Uusi käyttäjä tarvitsee henkilötunnuksen ja PIN-koodin, joka on Santalan takana. Hän saa PIN-koodit puolestaan Rantalaisen palkanlaskijalta. Käyttäjä voi vaihtaa PIN-koodin itse myöhemmin.

Palkkadata myös vieraskielisenä Sovellusasiantuntija Sami Kuronen Rantalaiselta kertoo, että vuoden alussa lanseerattu mPalkka on nyt käytössä yli kuudellakymmenellä yrityksellä. Niillä on työntekijöitä muutamasta hengestä useampaan sataan.

- mPalkan tarjonta aloitettiin Rantalaisen

Palkkapalvelusta Lahdesta sekä Hämeenlinnan ja Järvenpään toimistoista, joissa palkat lasketaan Personec W -ohjelmalla. Lähitulevaisuudessa mPalkka on käytettävissä myös useamman muun Rantalaisen toimipaikan asiakkailla. mPalkan iOS-sovellus iPhone-puhelimille otettiin käyttöön huhtikuussa. Samalla Android-sovellusta päivitettiin niin, että mobiililaskelmassa palkkatiedot - otsikot ja selitykset - tulevat näkyviin sillä kielellä, jolla palkka on laskettu. Lisäksi helpotettiin navigointia uudella valikolla ja oikoreitillä palkkalaskelmien arkistoon.

Opas mPalkan käyttöönottoon on ladattavissa Rantalaisen verkkosivuilta rantalainen.fi. julkaisut työkalut

Mobiilisovelluksesta saa kaikki samat tiedot kuin perinteisestä palkkalaskelmastakin, mutta ne kerrotaan käyttäjälähtöisemmin ”tärkein ensin” -periaatteella.

Rantalainen luottaa Kohoon toiminnanohjauksessaan Startup-yrityksen tuore ja suoraviivainen ajattelutapa vakuutti Rantalaisen, kun se valitsi toiminnanohjaus- ja laskutusjärjestelmäkseen helsinkiläisen Koho Sales Oy:n kehittämän Koho-ohjelmiston.

Myyntityö tilitoimistoissa on ollut perinteisesti tarjouspyyntöihin vastaamista, eivätkä tilitoimistot ole erikseen miettineet tai kehittäneet myyntiprosessiaan ennen Rantalaisen kaltaisia alan suuria toimijoita.

Rantalaisen hr- ja lakiasioista vastaava johtaja Kimmo Martikainen sanoo, että uusi toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa myös liiketoimintamallin muutoksen, kun koko konserni siirtyy kiinteisiin kuukausihintoihin.

Koho Sales Oy:n toimitusjohtaja Mikael Wallstén sanoo, että tilitoimistot ovat tavanTILIPOSTI & Palkka 2 • 2016

neet laskuttaa vaikeimman kautta. ”Monien eri laskutusperusteiden käytöstä on muodostunut yhdistelmä, jota on vaikea hallita, raskas laskuttaa ja hankala myydä.”

Kohossa kaikki työvaiheet myös päätyvät varmuudella laskulle, koska järjestelmä kertoo kirjanpitäjälle, mitä hänen tulee tehdä kullekin asiakkaalle eikä päinvastoin. ”Näin myös työtehtäviä voidaan siirtää helpommin henkilöltä toiselle ja tarvittaessa jopa eri toimipaikkojen välillä, mikä helpottaa varamiesjärjestelyjä”, Wallstén sanoo.

Martikainen arvioi, että Rantalaisella laskutuksen automatisointi vapauttaa kirjanpitäjiltä yhden työpäivän kuukaudessa asiakastöille. Samalla asiakaskokemus paranee, kun laskutus yksinkertaistuu.

Kerralla valmista Koho-toiminnanohjausjärjestelmä sisältää prosessin tarjouksesta sopimukseen ja sieltä 4

tehtävienhallintaan ja edelleen laskulle, joka syntyy automaattisesti.

Kerran järjestelmään syötetyt tiedot löytyvät saman tien asiakas-, sopimus- ja laskutustiedoista, tietoja on helppo muokata ja ylläpitää ja katsoa niistä esimerkiksi tekemättömät ja laskutetut työt tai sopimusten kuukausittainen arvo yhdellä silmäyksellä.

Tilitoimistojen lisäksi Koho-toiminnanohjausjärjestelmää käytetään muun muassa isännöinti-, ohjelmisto-, markkinointi- ja projektinjohtoyrityksissä sekä b-to-b-myyntiyrityksissä. Järjestelmä skaalautuu yrityksen mukaan. Pienimmän käyttäjät ovat parin hengen yrityksiä.

Koho Sales on myös suunnitellut Taloushallintoliitolle sähköisen työkalun toimeksiantosopimusten tekoon. Pilvipalveluna toteutettua sopimuskonetta käyttää jo yli 550 tilitoimistoa.

TEEMA

Yksilöllisempään asiakaskokemukseen Rantalainen pyrkii yksilölliseen palvelukokemukseen rakentamalla kumppanuutta ja tuottamalla arvoa asiakkailleen. Sitä varten Rantalainen haluaa tuntea ja ymmärtää asiakkaidensa liiketoimintaa entistä paremmin.

vuuslaskelma, apua hinnoittelussa vai jotain muuta, Tuomainen sanoo.

Parempi asiakastuntemus Tuomaisen mukaan palvelukokemuksen rakentaminen lähtee siitä, että tilitoimisto ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa.

- Meidän on helpompi tehdä huomioita ja ehdotuksia, kun tiedämme mitä asiakas tekee ja tavoittelee. Sitä varten olemme ottamassa vaiheittain käyttöön asiakastapaamiset, joissa käymme lukujen valossa läpi asiakkaiden liiketoimintaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Yrittäjä ja liikkeenjohdon konsultti Tuukka Heinonen U Grow Oy:stä sanoo, että palvelukokemuksen rakentamisessa asiakkaan tarve on peruskriteeri. Sen jälkeen tulevat asiakaskohtaamiset eli kuinka helppona asiointi tilitoimiston kanssa koetaan.

- Kun tilitoimisto ymmärtää, mitä asiakas tekee, ja kun asiakas saan tarvitsemansa informaation ja neuvoja siinä muodossa ja silloin, kun niitä tarvitsee, ja kun tämä kaikki käy vielä helposti, siitä syntyy mielenrauha ja mielihyvä.

Hän kertoo esimerkkinä omasta elämästään, kuinka hän joutui puheenjohtajana johtamaan suurehkoa urheiluseuraa ”pää pussissa”, koska ei koskaan tiennyt tarkkaan, missä mentiin taloudellisesti. Vasta tilitoimiston vaihto ja sähköiseen taloushallintoon siirtyminen toivat vastuunkantajalle kaivatun kontrollin tunteen ja mielenrauhan.

Lakisääteinen kirjanpitokin voi olla positiivinen asiakaskokemus, jos asiakkaalle riittää, että viranomaisten vaatimat ilmoitukset ovat kunnossa.

- Kyse on siitä, mitä asiakas odottaa tilitoimistoltaan, sanoo myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Mikko Tuomainen Rantalaiselta.

Kun kirjanpito automatisoituu eikä kaikki aika tilitoimistoissa mene enää lakisääteisen tiedon tuottamiseen, tilitoimistoille tulee mahdollisuus viedä asiakaspalvelu aivan uudelle tasolle.

- Pystymme tarjoamaan pk-yrityksille entistä pienemmillä resursseilla samantasoisia analyyseja, raportteja ja ennusteita kuin mitä isot yritykset ovat tuottaneet jo aiemmin isojen tietovarastojensa ja talousosastojensa avulla, Tuomainen sanoo.

Rantalainen haluaa tarjota asiakkaille yksilöllisen palvelukokemuksen. Se tarkoittaa sitä, että Rantalainen auttaa asiakasta taloudellisena neuvonantajana liiketoiminnan kehittämisessä ja kannattavuuden parantamisessa.

- Rohkaisemme asiakasta miettimään yhdessä, mikä häntä hyödyttäisi – olisiko se budjetoinnin viemistä seurattavalle tasolle, kassavirtaennuste, investointi- tai kannatta-

Rantalaisen uusi asiakkuuspäällikkö Jukka Laamanen, 39, on oppinut myyntityössä kuuntelemisen tärkeyden. Hän lähtee aina rakentamaan sekä uutta että vanhaa asiakassuhdetta perehtymällä ensin asiakkaan liiketoimintaan ja tavoitteisiin.

- Sitä kautta löydän parhaan tavan auttaa asiakasta juuri hänen bisneksessään ja varmistan samalla, että odotettu ja koettu palvelun laatu vastaavat paremmin toisiaan.

Laamanen aloittaa lokakuun alussa asiakkuuspäällikkönä Rantalaisen Hämeenlinnan toimistossa. Hän pitää yhteyttä Rantalaisen nykyisiin asiakkaisiin ja tekee uusasiakashankintaa Hämeenlinnan ja Hyvinkään seudulla.

Marko Tammela

Aktiivista vuorovaikutusta

Kerro, mitä haluat Ihmisten tietoisuus on lisääntynyt ja he ovat uskaliaampia vaatimaan palvelua ja vaihta-

Jukka Laamanen haluaa parantaa tilitoimiston ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta.

5

maan palveluntarjoajaa. Odotuksiakin enemmän on muuttunut se, miten asioista puhutaan. Ihmiset jakavat kokemuksensa aiempaa herkemmin ja helpommin muille ja muiden kanssa.

Asiakkaiden tarpeet eivät aina välity tilitoimiston arjessa tai ne välittyvät puutteellisina.

Kun palvelu jurppii, niin palautetta kannattaa Heinosen mielestä antaa kertomalla vaikka, mitä yrittää tavoitella ja mikä on itselle tärkeää ja kysymällä mitä voisin itse tehdä auttaakseni tilanteessa.

- Tärkeintä on opetella antamaan ja vastaanottamaan palautetta eli opetella puhumaan toisilleen.

Sen sijaan hymynaamoilla, joita painamalla asiakas voi kertoa, kuinka koki palvelun tänään, yrityksen johto ostaa vain itselleen mielenrauhaa.

- Palvelukokemuksen järjestelmällinen rakentaminen niin, että yrityksen koko toiminta rakentuu asiakkaan tarpeiden ja hänen menestyksensä ympärille, on aivan eri asia kuin yhden kohtaamisen summittainen arviointi, Heinonen tähdentää.

Palveluntarjoaja voi myös epäonnistua asiakaskokemuksen rakentamisessa, vaikka toimisi aivan oikein. Esimerkiksi Rantalaiselle yrityskaupassa siirtynyt asiakas voi olla pettynyt siihen, että kirjanpitoa tehdään aiempaa tarkemmin.

- Lain noudattaminen ei ole asiakkaan valinta, vaan palveluntarjoajan tehtävä on kertoa, miten asia kuuluu tehdä. Se on asiakkaan etu, Heinonen sanoo.

Laamanen on koulutukseltaan liiketalouden tradenomi ja suorittanut Master of Sports -opinnot Haaga-Helian ammattikorkeakoulun liikunnan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa.

Laamanen siirtyy Rantalaiselle HPK Liiga Oy:n myyntipäällikön tehtävistä Hämeenlinnasta. Sitä ennen hän pelasi ammattilaisena jääkiekkoa 17 vuotta pääasiassa SM-liigassa ja edusti myös Suomen A-maajoukkuetta.

Laamanen tuli töihin Rantalaiselle, koska taloushallinto kiinnostaa häntä toimialana ja Rantalainen on yksi alan suurimmista ja nopeimmin kasvavista yrityksistä.

- Saan itsekin tilaisuuden oppia uutta ja kehittyä voimakkaasti muuttuvalla taloushallintoalalla, hän sanoo.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2016

AJANKOHTAISTA

Jakautuminen madaltaa sukupolvenvaihdoksen kynnystä Jakautuminen sukupolvenvaihdoksen esitoimena tunnetaan käsitteenä, mutta sen käytännön toteutus on vieraampaa. Verohallinto uudisti jakautumista koskevan ohjeensa vuoden alussa. Tilintarkastustoiminnasta Rantalaisella vastaava johtaja Eelis Salo sanoo, että jakautuminen on veroneutraali toimenpide silloin, kun se tehdään lakien ja vero-ohjeiden mukaan.

Eelis Salo, miksi jakautumista käytetään sukupolvenvaihdoksen esitoimena? ”Jakautumisella voidaan helpottaa sukupolvenvaihdoksen tekemistä siirtämällä yritykseen kertyneitä varoja toiseen yritykseen. Kyseessä ovat varat, joita ei tarvita päivittäisen liiketoiminnan pyörittämiseen, kuten kiinteistöt, rahastot ja muut sijoitukset.” ”Jakautuminen voi tulla kysymykseen myös silloin, kun yrityksellä on useita liiketoimintoja, mutta jatkaja on innostunut vain jostain toiminnan osasta. Silloin kiinnostava osa voidaan jakaa erilleen muusta yhtiöstä ja toteuttaa sukupolvenvaihdos siinä.” ”Sukupolvenvaihdos voidaan tehdä myös pikkuhiljaa osissa vuosien varrella, jolloin jakautuminen voi lyhentää sukupolvenvaihdokseen tarvittavaa aikaa.”

muassa jakautumisen verovaikutuksia sekä kokonais- ja osittaisjakautumisen edellytyksiä. Sukupolvenvaihdoksessa osittaisjakautumisella ei välttämättä saavuteta samaa hyötyä kuin kokonaisjakautumisella.”

Mitä uutta verohallinnon ohje toi jakautumiseen sukupolvenvaihdoksen näkökulmasta? ”Uusi ohje on aiempaa huomattavasti perusteellisempi ja siinä on huomioitu viimeisimmät oikeustapaukset. Ohjeessa kuvataan osakeyhtiölain ja elinkeinoverolain eroja jakautumisessa ja käsitellään laajemmin muun

Mitkä ovat jakautumisen riskit sukupolvenvaihdoksen yhteydessä? ”Jos jakautumisessa ei noudateta kaikkia elinkeinoverolain säännöksiä, verottaja voi verottaa tapahtuman tai jopa soveltaa siihen veronkiertosäännöstä. Epäselvissä tapauksissa haetaan yleensä ennakkoratkaisu verottajalta. Ennakkopäätöksen hakeminen piden-

Mikä estää jakautumisen soveltamista sukupolvenvaihdoksessa? ”Aika on suurin rajoite. Jakautumista ei voi soveltaa, jos sukupolvenvaihdoksella on kova kiire eikä sen suunnittelua ole aloitettu ajoissa.” ”Jakautumiseen pitää varata aikaa 4−6 kuukautta. Osakeyhtiön jakautumisesta on tehtävä ilmoitukset kaupparekisterille. Siihen sisältyy kuulutuksen hakeminen eli julkinen haaste velkojille, jossa on noin kolmen kuukauden määräaika.”

tää jakautumisprosessia 1−2 kuukaudella.”

Kuka on pätevä konsultoimaan yrittäjää jakautumisessa? ”Tilintarkastaja on ainakin pätevä henkilö, koska hänellä on riittävä tuntemus verotuksesta ja osakeyhtiölaista. Myös jakautumiseen perehtyneet asianajajat hallitsevat asian hyvin.” ”Asiakkaiden tuntemus tekee Rantalaisesta hyvän konsultin omille asiakkailleen.

Meillä on valmiiksi käytettävissä yrityksen koko historiatieto. Muutkin saavat sen tiedon tarvittaessa, mutta he joutuvat laskuttamaan tiedon hankintaan ja selvittämiseen käytetystä ajasta erikseen.”

Onko sinulla nyt yhtään jakautumistapahtumaa työn alla? ”Niitä on kolme. Ne ovat kaikki Rantalaisen asiakkaita, joille ehdotimme jakautumista sukupolvenvaihdoksen esitoimena. Kahdelle haettiin myös ennakkoratkaisua verottajalta.”

Lisätietoja yritysjärjestelyistä ja muista Rantalaisen erityisasiantuntijapalveluista eelis.salo@rantalainen.fi

Rantalainen aloitti Porissa sekä laajensi Salossa ja järjestöjen parissa Rantalainen Yhtiöt laajeni huhtikuussa Poriin ostamalla Porin Tilifakta Oy:n liiketoiminnan.

Tilifaktasta tuli osa Rantalainen Oy Länsi-Suomea ja yksi sen kuudesta toimipaikasta Satakunnassa ja Vakka-Suomessa. Muut toimipaikat sijaitsevat Raumalla, Eurassa ja Huittisissa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa. Tilifaktan omistajat Juha-Matti ja Jaana Ojanperä jatkavat Rantalaisen palveluksessa Satakunnassa.

Samalla Rantalainen vahvisti palveluaan Eurassa ostamalla Euran Tilitoimisto Ky:n liiketoiminnan.

Kesäkuun alussa Rantalainen vahvisti markkinajohtajuuttaan Salon seudulla yhdistämällä liiketoimintasa TiliWahlsten Oy kanssa.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2016

Yhdistymistä varten perustettiin uusi yhtiö Rantalainen & Wahlsten Oy, jonka osakkaina ovat Tilipalvelu Rantalainen Oy sekä TiliWahlsten Oy. Uusi yhtiö osti TiliWahlstenin liiketoiminnan Salosta ja Paimiosta sekä Rantalainen Oy Lounais-Suomelta Taalintehtaan, Kemiön, Perniön, Salon ja Someron toimipaikkojen liiketoiminnot. Yhtiön toimitusjohtajana toimii TiliWahlstenin omistaja Marko Wahlsten.

Helmikuun alussa Rantalainen osti Turun Talouskeskus Oy:n, joka fuusioitiin heinäkuussa Rantalainen & Haponen Oy:öön Turussa. Helmikuussa Rantalainen vahvisti palveluverkostoaan myös Kanta-Hämeessä ostamalla ASR Tilipalvelu Oy:n liiketoiminnan Janakkalasta 6

Järjestöjen johtava tilitoimisto Rantalaisen asema yleishyödyllisten yhteisöjen johtavana tilitoimistona vahvistui, kun se kesäkuun lopulla osti Kansallisen Kokoomuksen tilitoimiston Kansallispalvelu Oy:n Helsingistä.

Kansallispalvelu on erikoistunut järjestöasiakkaisiin, joista merkittävän osan muodostavat kokoomuskonsernin eri osat.

Rantalainen Yhtiöt vastaa taloushallintoalan kilpailuun rakentamalla toimialueelleen kattavan ja kilpailukykyisen palveluverkoston. Yhtiö tavoittelee yli kymmenen prosentin kasvua vuosittain pääasiassa yritysostoin.

Omavastuuajan laskeminen voi hämätä sairauspäivärahan hakijaa Työnantajat eivät aina tiedä, miten työkyvyttömyyden omavastuuaika määräytyy. Tieto työkyvyttömyyden alkamispäivästä on tarpeen, jotta sairauspäiväraha tulee haetuksi Kelalta aina, kun omavastuuaika ylittyy.

Työkyvyttömyyden omavastuuajan määrittämiseen tarvitaan tieto työntekijän työkyvyttömyyden alkamispäivästä.

Omavastuu voidaan laskea alkamaan myös aikaisemmasta kuin lääkärissäkäyntipäivästä. Siihen voi työnantajan luvalla riittää työntekijän oma ilmoitus tai työnantajan tai työterveyshuollon selvitys työkyvyttömyydestä.

Näin voi käydä, kun työntekijä on ensin poissa töistä esimiehen luvalla ja saa lääkärintodistuksen vasta myöhemmin tai hän satuttaa itsensä perjantaina tai arkipyhänä ja menee lääkäriin vasta seuraavan työpäivänä. Tällöin omavastuuaika lasketaan ensimmäisestä poissaolopäivästä tai jälkimmäisessä esimerkissä tapaturman sattumispäivästä, jos työntekijä ei ole ollut välissä työssä.

Yleensä omavastuuaika on sairastumispäivä ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää (1+9 arkipäivää). Sairauspäivärahan omavastuuajalla työkyvyttömyyden on oltava yhtäjaksoinen eli sitä ei kerry useammasta eri työkyvyttömyysjaksosta.

Omavastuuaika on yksi päivä, jos työky-

Rantalaisen Suuri Palkkapäivä -koulutus Lahdessa 7.10. Ks. rantalainen.fi

vyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi on maksettu sairaus- tai osasairauspäivärahaa. Tällöin omavastuuta on vain sairastumispäivä, joka voi olla myös työpäivä, jos henkilö on käynyt lääkärissä työpäivän aikana tai sen jälkeen.

Yrittäjä voi YEL-vakuutuksensa perusteella saada niin sanottua YEL-päivärahaa sairauspäivärahan omavastuun ajalta (1 + 9 arkipäivää), jos sairaus jatkuu yli kolme arkipäivää. YEL-päivärahaa maksetaan enintään sairauspäivärahan omavastuuajan loppuun.

Hakuaika kaksi kuukautta Työnantajan kannattaa hakea sairauspäivärahaa, vaikka hän olisi epävarma omavastuun laskemisesta, koska Kelan rooliin kuuluu selvittää päivärahan myöntämisedellytykset.

Sairauspäivärahan hakuaika on kaksi kuukautta työkyvyttömyyden alkamisesta. Jos työkyvyttömyys jatkuu pidempään, päiväraha haetaan aina kahden kuukauden kuluessa edellisen hakemuskauden päättymisestä.

Kela toivoo, että sairauspäivärahat haetaan mahdollisimman pian. Hakemukseen riittää tieto, paljonko palkkaa tullaan maksamaan, jos se on teknisesti mahdollista. Jos sairauspoissaolo keskeytyy odotettua aiemmin, hakemukseen lähetetään korjaustieto uusilla tiedoilla ja lisätietoihin merkitään ”Työstä poissaoloaika muuttunut”.

Eroon paperiliitteistä Paperisia lääkärintodistuksia ei tarvita sairauspäivärahahakemuksen liitteeksi enää ensi vuoden jälkeen.

Lääkärinlausuntojen sähköinen välit­ täminen terveydenhuollosta suoraan Kelaan alkoi viime keväänä, ja tavoitteena on, että kaikki terveydenhuollon yksiköt ovat mukana järjestelmässä ensi vuoden loppuun mennessä.

Toistaiseksi vasta parikymmentä terveydenhuollon yksikköä koko maassa voi välittää lyhyistä poissaoloista A-lääkärintodistuksia sähköisesti Kelaan.

Työnantajien enemmistö hakee sairauspäivärahaa verkossa. Tähän mennessä verkkohakemuksen tehneet ovat saaneet vastauslähetystunnuksen, jolla paperiliitteet on voinut lähettää postimaksutta Kelaan.

Asiantuntijana jutussa on toiminut vastaava viestinnän asiantuntija Tua Kyrklund Kelasta.

Kela.fi/laskurit auttavat päivärahojen ja päivärahakausien laskemisessa. Epäselvissä tilanteissa voi soittaa Kelan työnantajalinjalle arkisin 9−16 numeroon 020 692 235.

Kesätyö Rantalaisella pisti stereotypiat tilitoimistosta uusiksi viime kesänä kahdeltatoista amk- ja yliopisto-opiskelijalta. Monelle heistä Rantalainen oli ensimmäinen oman alan kesätyöpaikka.

Myönteistä kuvaa taloushallinnosta loivat paitsi mielenkiintoiset työtehtävät myös useat yhteiset perehdyttämisjaksot, joilla kesätyöntekijät saivat tutustua toisiinsa, yritykseen ja toimialan tulevaisuuteen.

Kesäharjoittelijat yllättyvät positiivisesti siitä, kuinka monenlaisia tehtäviä tilitoimisto pystyy tarjoamaan hyvin erilaisillekin osaajille. Heidän mukaansa monella nuorella on vanhentunut kuva tilitoimistosta työpaikkana.

Kesätöitä tarjoamalla Rantalainen

Paula Lehto

Kesätyö pisti stereotypiat tilitoimistoista uusiksi

Kesätyöntekijät tutustuivat perheyrityksen johtamiseen illallisella Anne ja Antti Rantalaisen (seisomassa 1. ja 2. vasemmalta) kotona Hyvinkäällä. Seisomassa Summer Trainee ´16 -ohjelmasta vastaava johtaja Kimmo Martikainen ja ohjelman isosena toimiva Toni Hovinen (oik.)

Rantalaiselta.

7

varmistaa, että se saa parhaat ihmiset töihin tulevaisuudessakin.

Tänä vuonna Rantalainen haki Summer Trainee -ohjelmaansa myös it-alan ja markkinoinnin opiskelijoita, koska se haluaa monipuolistaa tilitoimiston osaamista. Hakijoita kesätöihin oli 202.

- Tilitoimistoissa on pula sekä tietotekniikan että myynnin ja markkinoinnin osaamisesta ja tulevaisuudessa niitä hallitsevien kysyntä vain kasvaa, sanoo Rantalaisen hr-toiminnoista vastaava johtaja Kimmo Martikainen.

Rantalainen toivoo Summer Trainee -ohjelman kautta löytävänsä vuosittain 2−4 henkeä, jotka valmistuttuaan jatkavat työntekoa yhtiössä.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2016

Vesa Hovi

AJANKOHTAISTA

Sisustusarkkitehti Riikka Juvonen (vas.) Tilassa Oy:stä ja hallituksen jäsen Elna Kyllönen Rantalainen Yhtiöistä testasivat asiakkaiden neuvottelutiloja Rantalaisen vasta remontoidussa Haminan toimistossa.

Uudistuvat toimitilat selkiyttävät asioimista Yhä useammalla Rantalaisen toimipaikalla asiakkaat tapaavat kirjanpitäjänsä neuvottelutiloissa eivätkä asioi enää heidän työpisteillään. ”Asioiden luottamuksellisuus säilyy paremmin suljettujen ovien takana eivätkä asiakkaat joudu toisaalta häiritsemään asioinnillaan muiden työntekoa toimistossa”, Ran-

talainen Yhtiöiden hallituksen jäsen ja konsernin toimitilajärjestelyistä vastaava Elna Kyllönen perustelee muutosta.

Neuvottelutilat pyritään sijoittamaan lähelle toimiston sisääntuloa ja vastaanottoa.

Näin asiakkaiden ei tarvitse kulkea neuvottelutiloihin työtilojen lävitse eivätkä muiden asiakkaiden luottamukselliset tiedot joudu

Vesa Hovi

Rantalainen on uudistanut toimitilojaan eri paikkakunnilla viime vuoden alusta lähtien. Asiakkaille uudistus näkyy selvimmin toimitilojen ulkoisen ilmeen ja asioimiskulttuurin muutoksena.

Kuvassa tilintarkastajat työskentelevät Haminan toimiston muuntojoustavassa neuvotteluhuoneessa. Seinän kuvassa paikallisuutta edustaa Hamina Bastioni.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2016

Kaikissa Rantalaisen toimistoissa on samanlainen visuaalinen ilme ja värimaailma. Asioiminen alkaa aina vastaanottotiskiltä.

8

Sähköisiä oppaita ja muita työkaluja voi ladata Rantalaisen verkkosivuilta vahingossakaan ulkopuolisten nähtäville.

Hän sanoo, että vaikka työnteon ja kommunikoinnin tavat muuttuvat nopeasti, Rantalaisella halutaan silti tavata asiakkaita myös kasvotusten. ”Tilitoimisto on monelle yrittäjälle edelleen ainoa keskustelukumppani yrityksen asioissa.”

Asioinnin helpottamiseksi Rantalaisen toimistot sijaitsevat aina keskeisillä paikoilla ja hyvien pysäköintimahdollisuuksien lähellä.

Yhtenäinen ilme Toimitilojen tarkastelu lähti Rantalaisella siitä, että yritysostojen kautta konserniin oli tullut paljon paikallisia brändeja, jotka haluttiin yhtenäisen Rantalaisen brändin alle. ”Toimistoille suunniteltiin yhteinen konsernin brändin mukainen väri- ja materiaalimaailma. Paikallisuutta tuodaan esille muun muassa tapeteissa, joissa on kuvia paikallisista kohteista”, sanoo sisustusarkkitehti ja part­ neri Riikka Juvonen Tilassa Oy:stä. Yritys on vastannut Rantalaisen toimitilakonseptin suunnittelusta ja toteutuksesta.

Toimitiloja uudistetaan ja niiden ilmettä päivitetään vaiheittain kaikilla Rantalaisen toimipaikoilla. ”Vähäisemmissä toimitilojen päivityksissä ei kuitenkaan päästä aina siihen, että kaikki asiakastapaamiset voitaisiin siirtää neuvottelutiloihin”, Kyllönen huomauttaa.

Vaiheittain monitilaympäristöön Työympäristöllä on suuri merkitys Rantalaisella, jonka tavoitteena on olla Suomen paras tilitoimistotyöpaikka.

Henkilökunta on saanut esittää toiveensa työympäristöstä, ja esimerkiksi monitilaympäristöön siirrytään vaiheittain ja osin muutosvalmennuksen kautta. ”Ihmisiä, jotka ovat tehneet jopa parikymmentä vuotta töitä samoissa omissa huoneissaan, ei ole järkevää pakottaa kertarysäyksellä nimeämättömille paikoille monitilaympäristöön”, Juvonen sanoo.

Muuntojoustavuus on huomioitu toimistojen työpöytävalinnoissa ja pyörillä varustetuissa kalusteissa, jotka on helppo järjestellä uudelleen. Melua on vaimennettu kokolattiamatolla, joka on asennettu ekologisesti ilman liimaa.

Monella toimistolla on rajoitettu hyllymetrejä per työntekijä ja muutettu kaikki hallintomapit sähköisiksi.

Modernien työtapojen käyttöönoton seurauksena vanhat toimitilat saattavat osoittautua liian suuriksi kasvusuunnitelmista huolimatta, kuten kävi Rantalaisen Kotkan toimistossa. Siellä muutettiin uusiin, yli puolet aiempaa pienempiin tiloihin ennen joulua.

rantalainen.fi

julkaisut

työkalut

Budjettilaskuri helpottaa talouden suunnittelua ja seurantaa Rantalainen julkaisee verkkosivuillaan säännöllisesti erilaisia Excel-pohjaisia työkaluja yritysten talouden suunnittelun ja seurannan tueksi. Uusin työkalu on budjettilaskuri, ja myöhemmin syksyllä on tulossa muun muassa investointilaskuri.

- Excel-pohjaiset laskurit ovat helppokäyttöisiä ja ohjelma löytyy lähes jokaiselta tietokoneelta, sanoo laskureita laativa toimitusjohtaja Kimmo Joensuu Rantalaiselta Forssasta.

Hän sanoo, että budjetti olisi hyvä tehdä muutama kuukausi ennen tilikauden alkamista, jolloin raaka-aineisiin ja palveluihin tulossa olevat hinnankorotukset ovat yleensä jo tiedossa.

Budjettilaskuria voivat käyttää kaikki yritykset ja yhteisöt toimialasta riippumatta.

- Yhteisöillä voi olla hieman erinäköinen tuloslaskelma kuin budjettilaskurissa. Jos yrityksellä tai yhteisöllä ei ole esimerkiksi varastomuutoksia, kohta jätetään tyhjäksi, Joensuu sanoo.

Yksinkertaisen budjettilaskurin lisäksi asiakkaalle voidaan tarvittaessa räätälöidä kuukausitasolla oleva budjetointi- ja raportointipaketti, jolloin syötetyt luvut on mahdollista viedä myös yhteiskäyttöiseen taloushallinnon ohjelmaan.

Seuraopas on päivitetty Yleishyödyllisille yhteisöille tarkoitettu Päätä oikein -opas on päivitetty voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi.

Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n (Valo) julkaisema opas käsittelee seuran perustamista ja hallintoa, työnantajavelvoitteita, varainhankintaa ja verotusta sekä taloushallintoa.

Talous- ja palkkahallintoa käsittelevän osuuden ovat päivittäneet Rantalaisen asiantuntijat Heikki Luukkonen (kirjanpito) ja Laura Iivonen (palkkahallinto).

Suurimmat muutokset taloushallinto-osioon toi uusi kirjanpitolaki.

- Esimerkiksi lakiin kirjattu olennaisuusperiaate eli oikean ja riittävän taloudellisen kuvan luominen yhdistyksestä edellytti koko taloushallinto-osion läpileikkausta, Luukkonen sanoo.

Toisena muutoksena hän nostaa esille sähköisen kirjapidon, jolle ei ole enää mitään lainsäädännöllisiä rajoituksia.

Osallistuminen oppaan kirjoittamiseen on osa Rantalaisen ja Valon laajaa yhteistyösopimusta, jolla Rantalainen pyrkii kehittämään urheiluyhteisöjen taloushallintoa seuroista liittotasolle.

Neuvoja yhtiömuodon valintaan Rantalaisen julkaisema opas yhtiömuodon valintaan on tarkoitettu ensisijaiseti yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville henkilöille.

Yhtiömuodon valinta voi tulla eteen myös yhtiömuodon muutoksen, yritystoiminnan laajentamisen tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Oppaan kirjoittaja, Rantalaisen asiantuntija Heikki Luukkonen sanoo, että verotus on hyvä ottaa huomioon yritystä perustettaessa, mutta sen ei pidä antaa ratkaista yhtiömuodon valintaa.

- Pienehkössä yrityksessä ei ole verotuksellisesti isoja eroja yhtiömuotojen välillä. Liiketoiminnan, tuloksen ja riskien kasvaessa alkavat korostua osakeyhtiön nettovarallisuuden kasvattamisen hyöty ja se, että osakeyhtiössä on helpompi tehdä yritysjärjestelyjä.

Luukkosen mukaan käytäntö on osoittanut, että henkilöyhtiö on helpompi muuttaa osakeyhtiöksi kuin toisinpäin.

- Henkilöyhtiössä pitää huolehtia etenkin siitä, että yksityistili on plussalla. Silloin osakeyhtiössä päästään jatkamaan henkilöyhtiön tasearvolla. Mahdolliset ylimääräiset varat voidaan ottaa yksityisnostona pois ennen yhtiömuodon muutosta.

9

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2016

KOLUMNI

Kilpailukyky syntyy uuden hyväksymisestä Kilpailukykysopimus, Kiky, kuvastaa pitkälti yhteisömme heikkoa kykyä sopeutua nopeasti muuttuvaan kilpailuympäristöömme.

Mikään ei muuttunut, vain sosiaalikustannusten jakovastuuta siirrettiin palkansaajien suuntaan.

Suomen kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa huomattavasti enemmän ottamalla käyttöön jo olemassa olevaa tekniikkaa ja automaatiota, jotka kyllä vähentävät perinteisin tavoin tehtävää työtä, mutta luovat uutta ja usein vaativampaa työtä. Suomi ei voi kilpailla halpatyöllä, korkea koulutustaso on hyödynnettävä osaamisintensiivisillä tehtävillä.

Työmarkkinajärjestöjemme valta perustuu menneen maailman rakenteisiin ja sen kyky ja halu uudistaa talouttamme rakenteita on olematon.

Teollisuuden automaatio on vähentänyt ja vähentää edelleen perinteisiä teollisia työpaikkoja. Yhä suurempi osa teollisuustöistä on automaation valvontatehtäviä, logistiikan ja huollon tehtäviä. Sama kehitys kohdistuu nopeasti myös palvelualoihin. Yhä useampi palvelu on muuttunut verkon yli toimivaksi itsepalveluksi. Vähittäiskauppa keskittyy kauppakeskuksiin ja verkkokauppaan, kivijalkamyymälät ovat jo hävinneet kilpailun.

Sama muutosvastarinta heijastuu myös yksilötasolle. Pk-sektori uudistaa omia prosessejaan hyvin hitaasti. Esimerkiksi taloushallinnossa meillä on ollut jo kymmenkunta vuotta mahdollisuus täysautomaatioon. Kui-

tenkin alan asiantuntijat mieluummin pitävät kiinni vuosituhannen vaihteen toimintatavoista, koska ne osataan - uuden opettelu vaatii ponnistelua.

Asiakkaan kyky vaatia automaation hyödyntämistä on usein olematon, koska he luottavat valitsemaansa asiantuntijaan eikä kyse ole heidän ydinprosesseistaan. Asiakasyrityksellä omat prosessit voivat olla hyvin pitkälle automatisoituia, mutta taloushallinnossa ei olla edes viime vuosikymmenellä.

Uudella toimijalla on usein selkeää etua, kun hänen ei tarvitse luopua vanhasta toimintatavasta, vaan hän saa suoraan ottaa käyttöön uusinta tekniikkaa, siis nykyisin, uusimpia sovelluksia. Toisaalta kun sovellukset ovat siirtyneet ”pilveen”, on myös tiedon hallinta muuttunut ja softasta on tullut yhä enemmän riippuvuustekijä.

Yksilön henkilökohtainen kilpailukyky mitataan yhä enemmän hänen kyvyllään käyttää ja hyödyntää softaa. Substanssiosaaminen ei riitä, jos ei kykene hallitsemaan siihen liittyviä sovelluksia. Tämä edellyttää myös yhä laajempaa yhdessä tekemistä, asiantuntijoilta vaaditaan substanssin lisäksi sovellusosaamista ja sosiaalisia taitoja.

Yhdessä kenenkään ei tarvitse yksin hallita kaikkea ja uuden oppimisessa voidaan hyötyä toisten tuesta.

Valmiutemme uusien asioiden käyttöönottoon on erilainen ja siksi Rantalainen on muodostanut tiimejä, jotka hyödyntävät kai-

VISMA Fivaldi

Sähköistämällä säästät aikaa Siirry sähköiseen taloushallintoon helposti ja turvallisesti oman Rantalainen-asiantuntijasi kanssa.

Myyntilaskut saat liikkeelle kätevästi mobiilikäyttöisellä Visma Fivaldi WebLaskutuksella. Laskun tiedot siirtyvät automaattisesti kirjanpitäjällesi. Sovelluksella seuraat myös asiakas- tai laskukohtaisesti myyntisaataviasi.

Vastaanottamalla laskut sähköisesti säästät aikaa ja rahaa, kun paperilaskuista perittävät veloitukset poistuvat. Sähköisen raportoinnin avulla pysyt perillä yrityksesi taloudellisesta tilanteesta.

Lue lisää osoitteessa vismafivaldi.fi tai kysy lisää omalta kirjanpitäjältäsi.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2016

10

ken olemassa olevan automaation ja edistävät sen hyödyntämistä pala kerrallaan kaikkien asiantuntijoidemme käyttöön. Alan asiantuntijoina kukaan ei voi välttää uuden opettelemista ja meidän tehtävämme on auttaa parantamaan asiakkaidemme taloushallinnon tuottavuutta. Kansallinen kilpailukykymme syntyy kaikkien osapuolten jatkuvasta oman toiminnan parantamisen kulttuurista, ei kulujen siirtämisestä toimijalta toiselle!

Paras palvelukokemus on yhdessä onnistumista!

Antti Rantalainen ja henkilökunta palveluksessanne

VIERASKYNÄ

Alisuorittaminen voi olla irtisanomisperuste Alisuoriutumisella tarkoitetaan työelämässä tilannetta, jossa työntekijän työsuoritus ei vastaa asetettuja tai sovittuja tavoitteita. Irtisanomisen perusteena alisuoriutumista voidaan kuitenkin käyttää vain, jos kyse on työntekijän viasta tai laiminlyönnistä.

J

otta tavoitteista jäämistä voidaan soveltaa irtisanomisperusteena, alisuoriutuminen on osoitettava työntekijän

viaksi tai laiminlyönniksi.

Vaaditun työtuloksen saavuttamatta jääminen voi olla irtisanomisperuste vain, jos se on johtunut työntekijän viaksi katsottavasta syystä. Tulostavoitteen tulee lisäksi olla kohtuullinen suhteutettuna kyseisen työn-

Hanna Oksanen, Turun yliopisto

T

avoite voi muodostua työsuhteessa noudatettavaksi ehdoksi monella eri tavalla. Sillä ei ole kuitenkaan ratkaisevaa merkitystä, millä tavalla tavoitteet on asetettu silloin, kun joudutaan arvioimaan, onko kynnys työsuhteen päättämiseen ylittynyt.

Työsopimuslain pakottavuudesta johtuu, että edes nimenomaisesti työsopimuksessa tai muutoin työsuhteen aikana esimerkiksi tavoite-, tulos- tai kehityskeskusteluissa sovittu tai asetettu tavoite ei voi muodostua työsopimuksen irtisanomisen perusteeksi, jos ehdon toteuttaminen on epärealistista.

Työsopimuksen päättämisperusteista ei voida sopia työntekijän vahingoksi edes työehtosopimuksissa. Kohtuullisena pidetty myyntitavoite voi olla työntekijää sitova vain, jos työntekijä saa siitä oikeudenmukaisen vastikkeen eikä tavoite ole kohtuuton.

Tavoitteella voidaan tarkoittaa melkein mitä tahansa määrällistä, laadullista tms. tavoitetta. Esimerkiksi työilmapiiritutkimuksen tuloksille voidaan asettaa tavoitetaso.

Tällaiset subjektiiviset selvitykset eivät kuitenkaan sellaisenaan riitä työsuhteen päättämisen syyksi. Työnantajan itse määrittelemät rajat ja erot esimerkiksi aiempien mittausten keskiarvoihin eivät yksin ratkaise tilanteen oikeudellista arviointia.

Kun joudutaan arvioimaan, onko velvoitteesta jääminen luettava työntekijän viaksi, merkitystä on tavoitteen kohtuullisuudella ja realistisuudella ja sillä, onko tavoitteesta jääminen toistuvaa. Tulostavoitteiden ja muiden mitattavien asioiden toteutumista tulee aina arvioida riittävän pitkällä aikavälillä.

Kirjoittaja Seppo Koskinen on työoikeuden professori Turun yliopistossa: sekoski@utu.fi

tekijän asemaan ja hänen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa tulokseen.

Mikäli työntekijä ei saavuta asetettuja tavoitteita tai suoriutuu työstään tulosmittareiden valossa muita heikommin, työnantajan tulee selvittää, mistä alisuoriutuminen johtuu, ja antaa selvät ohjeet siitä, miten työntekijä voi käytännössä saavuttaa tulostavoitteet.

Laskennalliset tulostavoitteet saattavat osoittaa vakavia puutteita työntekijän työsuorituksessa silloin, kun työpanos kohdentuu pääasiallisesti määrällisesti laskettavaan tulokseen. Sen sijaan työnjohdon ja henkilöstöhallinnon tarpeita varten suunnitellut taloudelliset ja laskennalliset mittarit eivät ole omiaan osoittamaan, onko vakavasti rikottu tai laiminlyöty työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita.

Yksi laskennallinen mittari ei anna luotettavaa ja riittävän kattavaa käsitystä työntekijän suorituksesta kokonaisuudessaan. Kun tulostavoitteiden saavuttamatta jääminen jollakin mittarilla ei vielä osoita työntekovelvoitteiden ja työnantajan ohjeiden rikkomista, se ei myöskään ole silloin työsopimuslaissa tarkoitettu työntekijän henkilöstä johtuva irtisanomisperuste.

Irtisanomisperusteena työntekijän vian ja laiminlyönnin tulee siis olla yleiseltä kan-

11

nalta olennainen. Tähän vaikuttavat muun muassa asetetun tavoitteen kohtuullisuus, poikkeamisen suuruus suhteessa muiden työntekijöiden työsuorituksiin sekä vian tai laiminlyönnin aste ja kesto.

Kokonaisarviossa on otettava huomioon tilanteen erityispiirteet, saatu huomautus tai varoitus sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Esimerkiksi pitkäaikaisten työntekijöiden kohdalla lyhytaikainen työtuloksen heikentyminen ei yleensä riitä työsuhteen päättämisperusteeksi.

T

yönantajalta ei voida kohtuudella odottaa sopimussidonnaisuuden säilyttämistä kaikissa häiriötilanteissa. Tavoitteen saavuttamatta jääminen voi johtaa tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä tapahtuvaan irtisanomiseen tilanteessa, jossa esimerkiksi myyntihenkilö ei kykene saavuttamaan työssään vaadittua tasoa.

Tavoitteen saavuttamatta jääminen voi horjuttaa sopimussidonnaisuuden periaatetta myös niin, että kyseeseen tulevat henkilökohtaiset päättämisperusteet. Yleisin tavoite lienee tulostavoite myyntityössä. Se, ettei tunnuslukuja saavuteta, ei kuitenkaan oikeudellisesti kerro vielä riittävästi toimihenkilön työstä. Alisuoriutumista ei voida luotettavasti mitata pelkästään tilastolukujen perusteella.

Tulosvastuu on viime kädessä työnantajan riskillä oleva seikka. Päätökset tilanteen korjaamiseksi pitää tehdä siellä, missä todelliset valtuudet korjaamiseen ovat. Onnistumiseen vaikuttavat useat työntekijöistä riippumattomat seikat, kuten yleinen taloudellinen tila tai myyntisesonkien ajoittuminen.

Työnantaja voi osoittaa irtisanomisperusteeksi riittävän vian tai laiminlyönnin näyttämällä, ettei ole objektiivisesti havaittavia esteitä tavoitteen saavuttamiselle. Irtisanomisperusteet voivat täyttyä, jos työnantaja on aktiivisesti ja riittävästi tukenut tavoitteeseen pääsyä ohjeistamalla ja kouluttamalla työntekijää tai jos työntekijä itse on toiminut laiskasti tai muuten moitittavasti.

TILIPOSTI & Palkka 2 • 2016

rantalainen.fi

EURA Satakunnankatu 15, 27510 Eura Puhelin 010 324 3323 vili.pihlajamaki@rantalainen.fi

KARJAA Kauppiaankatu 6, 2. krs, 10300 Karjaa Puhelin 010 324 3235 laura.sopen-luoma@rantalainen.fi

PAIMIO Vistantie 10, 21530 Paimio Puhelin 044 7274 679 minna.sevon@rantalainen.fi

TURENKI Torikatu 2 a 9, 14200 Turenki Puhelin 010 324 3190 birgitta.himberg@rantalainen.fi

FORSSA Kutomonkuja 2 A 3, 30100 Forssa Puhelin 010 324 3210 kimmo.joensuu@rantalainen.fi

KEMIÖ Arkadiantie 5, 25700 Kemiö Puhelin 010 324 3241 sofia.hellsberg@rantalainen.fi

PERNIÖ Salontie 4, 25500 Perniö Puhelin 010 324 3251 sari.huuhka@rantalainen.fi

HAMINA Isoympyräkatu 32, 49400 Hamina Puhelin 05 340 880 sari.vuorela@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi

KERAVA Paasikivenkatu 13,04200 Kerava Puhelin 09 274 6620 lasse.vanttinen@rantalainen.fi

PORVOO Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo Puhelin 010 321 6570 leena.norres@rantalainen.fi tuula.jarvinen@rantalainen.fi

TURKU Läntinen pitkäkatu 21-23 G, 20100 Turku Puhelin 040 833 1510 esa.haponen@rantalainen.fi

HANKO Vuorikatu 21, 10900 Hanko Puhelin 010 324 3281 henrik.fluck@rantalainen.fi HELSINKI, KAMPPI Salomonkatu 17 A, 6. krs, 00100 Helsinki Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi HELSINKI, PASILA Rantalainen Liikunta Radiokatu 20, 6. krs, 00240 Helsinki Puhelin 010 321 6700 anna.partala@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi HUITTINEN Lauttakylänkatu 15 32700 Huittinen Puhelin 010 324 3323 vili.pihlajamaki@rantalainen.fi HYVINKÄÄ Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 010 324 3100 anu.bagge@rantalainen.fi minna.sainio@rantalainen.fi HÄMEENLINNA Kaivokatu 9, 13100 Hämeenlinna Puhelin 010 324 3190 birgitta.himberg@rantalainen.fi ILMAJOKI Yrittäjäntie 2, 60800 Ilmajoki Puhelin 06 424 2000 reijo.thomsson@rantalainen.fi JÄRVENPÄÄ Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää Puhelin 010 321 6500 hannes.koivu@rantalainen.fi tuula.jarvinen@rantalainen.fi

KOTKA Kotkankatu 11, 48100 Kotka Puhelin 05 2871 111 sari.vuorela@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi

Eurocity, Joukahaisenkatu 1, 20520 Turku Puhelin 040 833 1510 esa.haponen@rantalainen.fi

RAUMA Kuninkaankatu 3, 26100 Rauma Puhelin 010 324 3321 anna.suominen@rantalainen.fi

TUUSULA Morokiventie 3, 04300 Tuusula Puhelin 010 3202 550 harriet.rosling@rantalainen.fi

KOUVOLA Kauppalankatu 6, 45100 Kouvola Puhelin 05 3418 711 essi.hiles@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi

RIIHIMÄKI Eteläinen Asemakatu 2 a ,3. krs, 11130 Riihimäki Puhelin 050 309 0111 kirsi.lahtinen@rantalainen.fi

URJALA Kisatie 2, 31760 Urjala Puhelin 010 324 3210 kimmo joensuu@rantalainen.fi

LAITILA Vihtorinkatu 1, 23800 Laitila Puhelin 010 324 3324 sarita.pollari@rantalainen.fi

RISTIINA Brahentie 34, 52300 Ristiina Puhelin 044 7373 551 hannele.takala@rantalainen.fi

LAHTI Askonkatu 9 B, 15100 Lahti Puhelin 03 87 180 emma.joki@rantalainen.fi

SALO Helenankatu 8, 24100 Salo Puhelin 010 324 3251 sari.huuhka@rantalainen.fi

Palkkapalvelu Rantalainen Aleksanterinkatu 15, 15110 Lahti Puhelin 03 87 180 raija.luostarinen@rantalainen.fi

Salorankatu 5-7, 24100 Salo Puhelin 010 324 3251 sari.huuhka@rantalainen.fi

MIKKELI Vuorikatu 11, 50100 Mikkeli Puhelin 0400 230 999 tuula.saarimaa@rantalainen.fi MÄNTSÄLÄ Osuustie 1 C 7, 04600 Mäntsälä Puhelin 03 887 440 maija.turunen@rantalainen.fi NURMIJÄRVI Keskustie 6, 01900 Nurmijärvi Puhelin 010 324 3100 minna.sainio@rantalainen.fi ORIMATTILA Niementie 2, 16300 Orimattila Puhelin 03 887 440 juha.lassila@rantalainen.fi

SEINÄJOKI Kauppaneliö 8, 60120 Seinäjoki Puhelin 010 4228 900 heli.rajala@rantalainen.fi SOMERO Joensuuntie 13, 31400 Somero Puhelin 050 577 4489 raija.sarkki@rantalainen.fi TAALINTEHDAS Kolapakantie 4, 25900 Taalintehdas Puhelin 010 324 3241 sofia.hellsberg@rantalainen.fi TAMMISAARI Asematie 1, K-krs, 10600 Tammisaari Puhelin 010 324 3235 laura.sopen-luoma@rantalainen.fi

UUSIKAUPUNKI Koulukatu 1, 23500 Uusikaupunki Puhelin 010 324 3324 sarita.pollari@rantalainen.fi VANTAA, MYYRMÄKI Myyrmäenraitti 2, 01600 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi VANTAA, TIKKURILA Ratatie 11, 8. krs, 01300 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi VIROJOKI Louhelantie 2, 49900 Virojoki Puhelin 05 3571 005 sari.vuorela@rantalainen.fi timo-jussi.talsi@rantalainen.fi KHT-YHTEISÖ Tilintarkastus Rantalainen Oy Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 019 4601 200 antti@rantalainen.fi eelis.salo@rantalainen.fi

Kuva: Paula Lehto

RANTALAINEN ACCOUNTING SERVICES

Rantalaisen Pietarin-tytäryhtiö sai ensimmäiset asiakkaansa heti, kun se aloitti toimintansa elokuun alussa, kertovat Pietarin-yhtiön johtaja Natalia Nikiforova ja liiketoimintajohtaja Jussi Ala-Risku.

RANTALAINEN LAAJENTAA PALVELUJAAN VENÄJÄN-KAUPASSA

”Rantalaisen asiakkaat Suomessa voivat hoitaa myös Venäjällä toimivan yrityksensä taloushallinnon Suomesta käsin ja suomeksi.”

Rantalainen on perustanut Pietariin tytäryhtiön, joka tarjoaa taloushallinnon ja juridiikan palveluja Venäjällä liiketoimintaansa aloitteleville tai laajentaville ulkomaisille yrityksille yhdessä kirkkonummelaisen asianajotoimisto MK-Law Oy:n kanssa.

Rantalainen & MK-Law palvelevat Venäjällä

MÄÄRÄYKSET MUUTTUVAT TIUHAAN Suomessa Rantalaisen Venäjän-palveluja hoidetaan ja johdetaan Vantaan Myyrmäen toimistosta.

Pietarin-tytäryhtiön johtaja, taloushallinnon asiantuntija Natalia Nikiforova ehti toimia Venäjällä kuusi vuotta pääkirjanpitäjänä ennen muuttoa Suomeen, jossa hän opiskeli merkonomiksi. Viimeiset neljä vuotta hän on palvellut Rantalaisella venäjäksi ja suomeksi pääasiassa logistiikan ja rakentamisen parissa itärajan kummallakin puolella toimivia yrityksiä.

- Heikko rupla ja alhainen palkkataso houkuttelevat nyt ulkomaisia yrityksiä Venäjälle. Pietari on lisäksi metropoli, jossa talouselämä ei pysähdy vaikeinakaan aikoina, hän sanoo.

MK-Law tarjoaa Venäjällä lähes kaikki liikejuridiikan palvelut paitsi patenttien hakua. Yrityksen osakas, asianajaja Jan Långstedt on toiminut Venäjän-kaupan juridiikassa vuodesta 2007.

Hän sanoo, että Venäjällä on erityisen tärkeää pitää kirjanpito ja veroasiat kunnossa niin, että kaikki paperit ja transaktiot on oikein dokumentoitu ja raportit verottajalle lähtevät oikein ja ajallaan. Kaiken lisäksi määräykset muuttuvat Venäjällä tiuhaan.

Lisätietoja: Liiketoimintajohtaja Jussi Ala-Risku (fi, en) +358 10 321 6746 jussi.ala-risku@rantalainen.fi Taloushallinnon asiantuntija Natalia Nikiforova (fi, ru) +358 10 321 6730 natalia.nikiforova@rantalainen.fi Partneri, asianajaja Jan Långstedt (sv, fi, ru, en) +358 400 538 022 jan.langstedt@mklaw.fi Asianajaja Jan Långstedt MK-Law Oy:stä sanoo, että MK-Law:n ja Rantalaisen aloituspaketilla ulkomainen yritys saa liiketoiminnan sujuvasti käyntiin Venäjällä.

rantalainen.fi

Kuva: MK-Law Oy

Rantalaisen asiakkaina on jo pitkään ollut useita kymmeniä yhtiöitä, jotka toimivat itärajan molemmin puolin. Heitä on pääkaupunkiseudulla palvellut parikymmentä venäjän kielen taitoista kirjanpitäjää ja Rantalaisen muissa toimipaikoissa vielä toiset kymmenkunta lisää.

- Tähän kokemukseemme ja osaamiseemme perustuen päätimme luoda Pietariin parhaan paikallisen tilitoimiston ulkomaisille yhtiöille, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Ala-Risku Rantalainen Oy Helsingistä.

Ideana on se, että Rantalaisen asiakkaat Suomessa voivat hoitaa myös Venäjällä toimivan yrityksensä taloushallinnon Suomesta käsin ja suomeksi.

- Pietarissa meillä on alkuun yksi kokenut kirjanpitäjä, joka laskee myös palkat.

Asiakas saa kuitenkin Suomessa kaikki Venäjän-liiketoimintaansa liittyvän konsultoinnin ja neuvonnan sekä talousraportoinnin valintansa mukaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi ja IFRS- tai FAS-järjestelmään muutettuna, Ala-Risku sanoo.

Yhteistyökumppaninsa asianajotoimisto MK-Law:n kanssa Rantalainen pystyy tarjoamaan kaikki yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen Venäjällä liittyvät palvelut. Yritykset toimivat Pietarissa samoissa toimitiloissa kaupungin ydinkeskustassa.

Rantalainen ja MK-Law kartoittivat aloittavien yritysten ongelmakohdat Venäjällä ja suunnittelivat sen pohjalta aloituspaketin Venäjän-kauppaa aloitteleville yrityksille.

- Näin voimme huomioida kriittiset seikat jo etukäteen, Ala-Risku sanoo. Hänellä on itsellään yli viiden vuoden kokemus taloushallinnosta sekä myynnistä ja markkinoinnista Venäjän-kaupassa raskaan teollisuuden parista.

• Laajin liikejuridiikan ja taloushallinnon palvelupaketti Venäjällä liiketoimintaansa aloittaville tai laajentaville ulkomaisille yhtiöille.

• Koko palvelu on saatavissa raportointia myöten Suomesta käsin yhden luukun periaatteella ja asiakkaan valitsemalla kielellä (fi, sv, en, ru).

• Asiakas saa Venäjän-kirjanpidon kuukausiraportoinnin IFRS- tai FAS-tilinpäätösjärjestelmään muutettuna suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

• Moderneimmat sähköiset työkalut ja osaavin henkilökunta. Juristi ja kirjanpitäjä ovat tavattavissa myös Pietarin toimistossa: OOO Rantalainen, 58–22, Naberezhnaya Reki Moyki.

Kuva: Paula Lehto

Sellaista taloushallinnon kysymystä ei maailmalla olekaan, josta tämä tiimi ei ottaisi selvää. Vasemmalta Matti Salonen, Joakim Lindfors, Hanna Ala-Sippola, Anna Piiroinen, Tanya Tapaila, Simon Prätorius ja Carmelo Holguin.

SUOMEN KANSAINVÄLISIN TILITOIMISTO Monipuolinen osaaminen ja hyvä palveluasenne ovat tehneet Rantalaisesta kansainvälisesti toimivien yritysten johtavan tilitoimiston Suomessa.

Rantalaisen kansainvälistä yksikköä Vantaan Myyrmäen toimistossa vetävä palvelupäällikkö Joakim Lindfors huokuu rauhallista hyväntuulisuutta. Sitä ja kärsivällisyyttä tarvitaan, koska ulkomaisten asiakkaiden palveleminen on jatkuvaa räätälöintiä ja kompromissin tekoa Suomen lakisääteisten velvoitteiden ja asiakkaan sisäisen raportoinnin välillä.

Ei ole harvinaista, että Lindfors alaisineen saa ulkomailta 100-sivuisen manuaalin siitä, kuinka asiakkaan kirjanpitoa tulisi hoitaa.

- Teemme asiakkaalle raportointimallin, joka vastaa sekä Suomen lainsäädännön että asiakkaan tarpeisiin. Toimimme käytännössä linkkinä asiakkaan vaatimusten ja Suomen verottajan välillä, Lindfors sanoo.

Suurin osa kansainvälisen yksikön asiakkaista on kirjanpitoasiakkaita. Toinen iso ryhmä ovat arvonlisäveroedustukset.

Se tarkoittaa sitä, että asiakasyrityksellä on jossain ulkomailla talousosasto, joka hoitaa Suomen liiketoiminnan kirjanpidon ja Rantalainen toimii sen paikallisena veroasiantuntijana. Lisäksi kansainvälinen yksikkö hoitaa asiakkaiden palkanlaskentaa, talouspäällikön tehtäviä konserniraportointeineen, tekee tilinpäätöksiä ja avustaa tilintarkastuksissa.

Lindforsin mukaan peruskirjanpito on melko samanlainen joka maassa. Suurimmat eroavuudet ovat verotuksessa ja palkoissa sekä sisäisessä raportoinnissa.

- Palkanlaskentaa on ihan mahdoton hoitaa ulkomailta käsin, koska Suomessa on niin paljon eri työehtosopimuksia.

Ulkomaisten asiakkaiden palkat lasketaan Rantalaisen Tikkurilan toimistossa. Siellä tehtävään erikoistuneilla palkanlaskijoilla on riittävä kielitaito ja opastava palveluasenne, joita kansainvälisten asiakkaiden palveleminen vaatii.

MIKÄ VERKKOLASKUTUS? Rantalaisen kansainvälisen yksikön asiakkailla, jotka ovat perustaneet yhtiön tai kiinteän toimipaikan Suomeen, on emoyhtiöitä muun muassa Aasiassa, Israelissa, Yhdysvalloissa, Espanjassa, Venäjällä, Kroatiassa, Serbiassa, Saksassa ja Skandinavian maissa.

Suomessa kaikki asiakasyritykset tulevat sähköiseen taloushallintoon, jossa Suomi on Lindforsin mukaan huomattavasti edellä muuta Eurooppaa. Suomen edellä sähköistämisessä on vain Viro.

- Etelä-Euroopassa eikä aina Ruotsissakaan ole edes kuultu verkkolaskutuksesta, hän sanoo.

PARHAAT ULKOMAILTA Ulkomailla Rantalainen tarjoaa kirjanpito- ja palkanlaskentapalveluita suoraan Venäjällä ja Virossa. Tämän lisäksi jäsenyys Geneva Group International (GGI) -asiantuntijaverkostossa on avannut Rantalaiselle laajat yhteistyömahdollisuudet ulkomailla taloushallinnossa ja juridiikassa.

- GGI:n kautta pystymme järjestämään asiakkaillemme korkeatasoiset taloushallinnon palvelut lähes kaikkialta maailmasta.

Verkostoon kuuluu yksi tarkoin valikoitu lakifirma, tilitoimisto ja tilintarkastusyhtiö 120 maassa, Lindfors sanoo.

Rantalaisen kansainvälisessä yksikössä puhutaan äidinkielenä suomen ja ruotsin lisäksi saksaa, venäjää ja espanjaa sekä vieraina kielinä englantia, italiaa, portugalia, tanskaa ja norjaa. Lisäksi Myyrmäen toimistolla työskentelee muissa taloushallinnon tehtävissä bulgariaa ja viroa äidinkielenään puhuvia työntekijöitä.

Taloushallintoalan tutkintoja kansainvälisen yksikön asiantuntijoilla on Suomen lisäksi Venäjältä, Saksasta, Espanjasta ja Dominikaanisesta tasavallasta.

Suoran asiakaspalvelun lisäksi yksikkö avustaa Rantalaisen muita toimipaikkoja kansainvälisissä asioissa.

GGI – PARHAAT ASIANTUNTIJAT ULKOMAILTA Jäsenyys Geneva Group International (GGI) -asiantuntijaverkostossa on avannut Rantalaiselle laajat yhteistyömahdollisuudet ulkomailla.

GGI:n verkostoon kuuluu yli viisisataa paikallisesti ja itsenäisesti toimivaa laki-, tilitarkastus- ja tilitoimistoa 120 maassa, ja se muodostaa maailman suurimman verkoston muun muassa kirjanpidossa.

GGI:n jäseniksi valitaan tarkan valintaprosessin perustella kunkin maan parhaat asiantuntijayritykset. Suomesta verkoston tilitoimistoedustajaksi on valikoitunut Rantalainen Accounting Services.

Liiketoimintajohtaja Jussi Ala-Risku Rantalaiselta Helsingistä kertoo, että Rantalainen on tehnyt tiivistä yhteistyötä GGI:n jäsenyritysten kanssa etenkin Itämeren alueella. Vuonna 2015 Rantalainen isännöi muun muassa GGI:n Nordic–Baltictapaamista Helsingissä.

Rantalaisen GGI-jäsenyyden edut asiakkaille: • Asiakkaat löytävät paikallisesti toimivat asiantuntijapalvelut kaikista Suomen merkittävistä kauppakumppanimaista.

• Rantalainen voi toimia alussa välittäjänä ja arvioida neutraalisti ulkomaisen yhteistyökumppaniehdokkaan palvelutarjontaa ja hintaa.

• Pystymme GGI-verkoston kautta selvittämään asiakkaillemme monenlaisia ulkomaisiin sääntöihin ja käytäntöihin liittyviä erityiskysymyksiä.

• Luomme vuosien kokemuksella ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa asiakkaalle sopivimman ja tehokkaimman taloushallinnon yhteistyömallin • Rantalaisen kautta asioidessa kustannuksia ja aikaa säästyy huomattavasti.

Tästä hyviä esimerkkejä ovat yhteistyönä ulkomaisten taloushallinnon kumppaneiden kanssa tehdyt kirjanpidot, tilitarkastukset, raportoinnit ja konsernilaskennat.

Lisätietoja: www.ggi.com

RANTALAINEN ACCOUNTING SERVICES – TUKEA KANSAINVÄLISIIN TILANTEISIIN Rantalaisen kansainväliset palvelut tarjoavat tukeaan sekä ulkomailta Suomeen etabloituville yrityksille että kansainvälisille markkinoille suuntautuville suomalaisyrityksille.

PALVELUT SUOMEEN ETABLOITUVILLE YRITYKSILLE:

PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE SUOMALAISYRITYKSILLE:

• Kiinteän toimipaikan muodostuminen ulkomaisille yhtiöille Suomeen tuloverotuksessa • Arvonlisäverotus: erityispiirteet, kiinteän toimipaikan muodostuminen, ratkaisut, ohjeistus • Ulkomaisen yhtiön projektityö Suomessa - verotus (yhtiö- ja henkilöverotus, alv) - avustaminen vakuutusten valinnassa (pakolliset vakuu tukset työntekijöille Suomessa) - veroilmoitukseen liittyvät velvollisuudet, vaikka kiinteää toimipaikkaa Suomessa ei muodostu • Verorekisteriasiat, myös vapaaehtoinen rekisteröinti Suomeen • Yhtiön perustaminen Suomeen kansainvälisellä taustalla (Oy, Tmi, sivuliike, konsernirakenne) • Lähetettyjen työntekijöiden edustaminen • Kirjanpito, palkanlaskenta, yritysverotus, IFRS, US GAAP, RUS GAAP • Asiakkaalle parhaiten soveltuvan ohjelmiston valinta – toimintamallin liittäminen SAPiin, Oracleen ja muihin vastaaviin järjestelmiin • Rakentamispalveluiden ilmoitukset, työajan seuranta järjestelmät • CFO-palvelut, asianajo- ja yritysjärjestelypalvelut, vero suunnittelu konsernitasolla, siirtohinnoittelu

• Lakiasioiden, kirjanpidon, tilintarkastuksen ja taloushallinnon asiantuntijapalvelut GGI-verkoston kautta maailmalaajuisesti 120 maassa, yli 500 asiantuntijayrityksen voimin: - Paikallisen tilitoimistokumppanin tai alv-edustajan löytäminen - Yrityksen perustaminen kohdemaahan ja muut rekisteröinnit • Tarkistamme, muodostuuko suomalaiselle yhtiölle kiinteä toimipaikka ulkomailla (tuloverotus, alv) • Kv-arvonlisäverotus: neuvonta, myyntimaasäännös, mikromaksut ja tähän liittyen sähköiset palvelut • Siirtohinnoittelu

VAHVA JA KANSAINVÄLINEN rantalainen.fi

Rantalaisella on vankka kokemus yritysten taloushallinnosta Virossa, ja viime vuosina se on kehittänyt palvelutarjontaansa oman Viro-tiiminsä ja paikallisten yhteistyökumppaneidensa avulla.

Rantalaisen Suomessa toimivassa Viro-tiimissä on kolme kirjanpitäjää, jotka tuntevat Viron ja Suomen kirjanpidon, palkanlaskennan ja verotuksen. He pystyvät palvelemaan kummassakin maassa toimivia yrityksiä sekä viroksi että suomeksi.

Rantalainen on myös muokannut ohjelmistoihinsa Viron tilikartan, joten se voi tarjota Suomesta käsin sähköisen kirjanpidon Virossa toimiville asiakkailleen.

- Virossa kaikki yritysten viranomaisasiointi kuukausi-ilmoituksineen tapahtuu sähköisesti, joten siellä ei oikein kannata edes ajatella kirjanpitoa ilman sähköistä taloushallintoa, sanoo kirjanpitäjä Maret Maruste Rantalaisen Myyrmäen toimistosta.

E-residency nimellä kulkeva sähköinen henkilöllisyys antaa EU-kansalaisille mahdollisuuden käyttää Viron sähköisiä palveluita. Sähköisen tunnistautumisen avulla kuka tahansa voi allekirjoittaa sähköisesti asiakirjoja tai perustaa yrityksen Viroon etänä.

Kuva: Paula Lehto

VIROSSA KAIKKI ON ONLINE

KUMPPANI KEHITYKSEN KÄRJESTÄ Marusteella on liikkeenjohdon tutkinto kauppatieteistä Tarton yliopistosta, ja hän teki ennen Suomeen muuttoaan koko työuransa Virossa monenlaisia taloushallinnon tehtäviä sekä palkkatyössä että tilitoimistoyrittäjänä.

Hän mainitsee maiden välisistä taloushallinnon eroista, että Virossa noudatetaan enemmän IFRS-standardia myös pienten ja keskisuurten yritysten kirjanpidossa ja siellä on vähemmän yritysverotukseen liittyvää byrokratiaa kuin Suomessa.

Rantalainen tekee Virossa yhteistyötä Ulvi Tallon johtaman tallinalaisen tilitoimisto Grow Oü:n kanssa. Se on yksi ensimmäisistä virolaisista tilitoimistoista, joka on vienyt kaikki asiakkaansa sähköiseen taloushallintoon. Yritys tarjoaa taloushallinnon palveluja myös suomeksi ja englanniksi.

Lisäksi Rantalainen kumppaneineen tarjoaa Virossa verokonsultointia ja suosittelee parhaat paikalliset tilintarkastuspalvelut.

Lisätietoja: Jussi Ala-Risku (fi, en), liiketoimintajohtaja

+358 10 321 6746 jussi.ala-risku@rantalainen.fi Maret Maruste (fi, ee, en), kirjanpitäjä

+358 10 321 6718 maret.maruste@rantalainen.fi

Kirjanpitäjä Maret Maruste Rantalaiselta sanoo, että E-residencyksi kutsuttu sähköinen henkilöllisyys helpottaa EU-kansalaisten liiketoiminnan laajentamista Viroon.

TALOUSHALLINTO RUOTSISSA MODERNISTI JA TEHOKKAASTI Ruotsi ja muut Skandinavian maat ovat yksi Rantalaisen päämarkkina-alueista ulkomailla. Rantalainen on luonut Ruotsiin yhteistyöverkoston, joka pystyy täyttämään kaikki Ruotsiin etabloituvien suomalaisyritysten taloushallinnon tarpeet.

Järvenpäästä kotoisin oleva ja Ruotsissa jo pitkään asunut Ulla Cederlund on keskittynyt palvelemaan suomalaisyrityksiä Ruotsissa. Kirjanpidon ja palkanlaskennan lisäksi Cederlundin yritys True Value Redovisning Ab hoitaa myös kaikki yritykseen perustamiseen, verotukseen ja omistusjärjestelyihin liittyvät asiat.

True Value Redovisning käyttää Procountor-ohjelmistoa kuten Rantalainenkin kansainvälisesti toimivien asiakkaidensa kanssa.

- Procountorilla voidaan hoitaa yhdellä käyttäjätunnuksella asiakkaan kirjanpito sekä Suomessa että Ruotsissa. Raportoinnin ja kirjanpidon läpinäkyvyyden kannalta se on asiakkaalle ehdottomasti helpoin ratkaisu, sanoo palvelupäällikkö Joakim Lindfors Rantalaiselta.

Rantalainen tekee Ruotsissa tiivistä yhteistyötä myös paikallisten tilintarkastusyhteisöjen kanssa.

Lisätietoja: Joakim Lindfors (sv, fi, en), palvelupäällikkö

+358 10 321 6801 joakim.lindfors@rantalainen.fi

KIRJANPITO

PALKANLASKENTA

SÄHKÖINEN TALOUSHALLINTO

ASIANTUNTIJAPALVELUT

rantalainen.fi