tetut rakenteet ovat yleistyneet. Niissä joudutaan käyttämään erityisen notkeaa betonia, joka on herkkää ilmamäärän kasvamiselle. ”Laadun omavalvontaa on työmaalla tehostettava, jotta lujuuskato ei pääse lopputuotteeseen asti. Laadunvalvonta, etenkin ilmamäärän mittaus, on ulotettava valutapahtuman lähelle, ja jos on aihetta epäillä lujuusongelmia, on laadunvalvonta ulotettava työmaalla tehtäviin koekappaleisiin asti”, Mäkikyrö sanoo. Laadunvalvontaa tarvitaan myös kuljetuksen yhteydessä etenkin työmaalla tehtävissä notkistamisissa. Valujen ennak-
kosuunnittelussa tulee arvioida myös laaturiskejä. Betonintoimittajien ja työmaiden pitäisi lisätä vuoropuhelua keskenään oikeiden betonivalintojen tekemiseksi.
Tilaaja asettaa laatuvaatimukset Tilaajilla voi olla taipumusta ohjailla rakentamista kustannuslähtöisesti niin, että lopputuloksen laatuun ja elinkaarikustannuksiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Monet myös kokevat, että betonirakenteiden laadunmäärittely on tehty liian monimutkaiseksi. Tilaajan tulee asettaa selvät laatutavoitteet ja luoda edellytykset hyvälle laadulle.
Selvitysmies Tapani Mäkikyrö sanoo, että pääsääntöisesti betonialalla osataan toimia hyvin eivätkä puutteet koske kaikkia toimijoita. Mitään yksittäistä keinoa betonin laatuongelmien poistoon ei ole olemassa. Nyt vaaditaan ennen kaikkea koko tuotantoketjun yhteistyötä ja laadunvarmistusmenettelyjen kehittämistä.
Selvitysmiehen raportti löytyy nettiosoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/betoniselvitys. Sieltä löytyy myös tarkemmin suosituksia toimista, joilla vastaavat ongelmat kyettäisiin välttämään jatkossa. JOKKA |
17