Page 1

JOKKA

DIGITAALISUUS | UUSI HARJOITUSRATA | BETONI | ePEREHDYTYS | ASIAKAS

LEHTI RAKENNUSTEOLLISUUDEN LAATU-, YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIOISTA    2/2017

02 www.rakennusteollisuus.fi/jokka

MUUTOSTUULTEN BONGARI s.24

KUN ANTAA NIIN SAA

Rakentajan kannattaa pitää huolta asunnonostajista. Puolueeton tutkimus toi myös yllättäviä tuloksia. s.6

LAATUA KILPAILEMALLA

Laatukilpailussa esiin nousi erilaisia keinoja laadun varmistukseen. Voimakas sitoutuminen yhdisti kilpailijoita. s.10

DIGILLÄ LISÄAIKAA

Urakoitsijan tuotetietokanta joutui testipenkkiin lentokentän laajennustyömaalla. Viikon homma hoitui päivässä. s.18


KorjausRYL tuo yleiset laatuvaatimukset korjausrakentamiseen KorjausRYL Julkisivut kokoaa yksiin kansiin

UUTUUS! tavanomaisten korjaustapojen yleiset laatuvaatimukset. Julkaisu tuo työkalun julkisivukorjausten valmisteluun, suunnitteluun, korjaustyön toteutukseen ja laadun valvontaan. Se auttaa myös korjaustyöselostuksen laadinnassa. KorjausRYL Julkisivut käsittelee

› ›

ulkoseinät, ikkunat ja betoniparvekkeet ulkoseinistä betoniulkoseinät, kivirakenteiset rapatut ulkoseinät, tiilipintaiset muuratut ulkoseinät ja levyulkoseinät.

KorjausRYL Esiselvitykset ja purkaminen on käytännön työkalu esiselvitysten ja kuntotutkimusten tilaamiseen ja tarjoamiseen. Se auttaa myös purkamiselle asetettavien laatumääritysten tekemisessä.

KorjausRYL Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Julkisivut

KorjausRYL Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Esiselvitykset ja purkaminen

n. 150 s., 250 € (alv 0 %), 275 € (sis. alv 10 %)

192 s., 250 € (alv 0 %), 275 € (sis. alv 10 %)

Julkaisija Rakennustietosäätiö RTS sr (KorjausRYL ei ole osana RT-kortistoa)

MaalausRYListä julkisivujen maalaustöiden yleiset laatuvaatimukset ja käsittely-yhdistelmät MaalausRYL on käytännöllinen työväline rakennuksen pintakäsittelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Sen avulla varmistat parhaan mahdollisen maalaustuloksen. MaalausRYL 2012. Maalaustöiden yleiset laatuvaatimukset ja käsittely-yhdistelmät 472 s., 193,64 € (alv 0 %), 213 € (sis. alv 10 %)

www.rakennustietokauppa.fi

Puh. 0207 476 401


JOKKA

02 2017 SISÄLTÖ 4 PÄÄKIRJOITUS 5 KUOPION TTHA STARTTASI KESÄLLÄ

Työturvallisuuden harjoitus- alue tai turvapuisto, nyt niitä on Suomessa jo kolme kappa letta. Kuopiossa rakennusalan yritykset ovat lähteneet innolla mukaan työturvallisuuden harjoitusalueen toimintaan.

5 TTHA:SSA TEHDÄÄN yhteistyötä Pelastuslaitoksen kanssa ja opitaan toinen toisiltamme.

6 MITTAAMINEN ON LAADUN KEHITTÄMISEN PERUSTA Asiakas on aina oikeassa, mutta ovatko asunnonostajat tyytyväisiä rakentajiin? Puolueeton tutkimus selvitti asiaa, ja löysi yllättäviäkin asioita.

10 AVOIMUUDELLA, YHTEISTYÖLLÄ JA HYVÄLLÄ FIILIKSELLÄ LAADUKKAASEEN LOPPUTULOKSEEN Rakentamisen laatuteossa kilpailtiin tänä vuonna toista kertaa. Turkulainen Peabin työmaatiimi ja helsinkiläinen Constin ”yhden miehen armeija” olivat voittajia tiukassa kisassa, jota tuomaroi Eero Heinäluoma.

1 4 TURVALLISUUDEN MONIOTTELIJA

Työturvallisuuskeskuksella on tärkeä rooli työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin edistämisessä. Nyt raksapuolen kehittämisestä vastaa siellä uusi kasvo.

16 BETONIRAKENTAMISEN LAATUKETJUA PAIKKAAMAAN Selvitysmies setvi betonin lujuusongelmia. Korjattavaa löytyi monesta kohtaa rakenta misen prosessista, mutta paljon on rakennusala jo korjaus liikkeitä tehnyt.

18 TUOTETIEDOT DIGIAIKAAN

Tuotetietojen ikuisen etsinnän ja nettisurffailun vaihtoehdoksi on kehitetty oma tuotetietokanta, johon etenkin tuotevalmistajia toivotaan nyt enemmän mukaan.

18

10

LAAJENNUSTYÖN ANSIOSTA Helsinki-Vantaan lentokenttä palvelee tulevaisuudessa 30 miljoonaa vuotuista matkustajaa. Suurella työmaalla tuotetietojen hallinta kannattaa miettiä tarkkaan.

LAATU NÄKYY yhtä lailla arvorakennuksen seinissä kuin työntekijöiden asenteissa. Laatuteko 2017 -kilpailussa nähtiin molempia.

2 ePEREHDYTYS ALKAA 2 NÄKYÄ TYÖMAILLA

30 KIVI PUMPPARIN KENGÄSSÄ

Kun ensin herätellään pohtimaan työtur vallisuusasioita laajemmin, ja sitten pereh- dytetään työmaan turvallisuuteen, niin oppi menee varmimmin perille. Näin usko taan ainakin uudessa perehdytysmallissa.

Betonin pumppauksessa sattuu edelleen paljon tapaturmia, vaikka asia on ollut pitkään tiedossa. Nyt suunta voisi viimein kääntyä.

24 MUUTOSTUULTEN BONGARI

Miksi yritysjohdon kannattaa panostaa bisneksen lisäksi turvallisuuteen ja jopa luonnon vaalimiseen? Ruduksen eläkkeelle jäävä hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs tietää vastauksen.

Kannen kuva: Jyrki Vesa

JOKKA |

3


PÄÄKIRJOITUS

MULTICUTTERIN FILOSOFIALLA TURVALLISUUDEN JA LAADUN KIMPPUUN TYÖTURVALLISUUDEN KANSSA ei kenenkään tarvitse pähkäillä yksin, sillä apu on käden ulottuvilla. Monitoimityökalu on kätevä laite, jonka päähän kiinnitettävillä työkaluilla voi hoitaa monenmoisia työvaiheita: sahata, hioa, kaapia, taltata, leikata, viilata, jne. Ajatus sopii myös työturvallisuuden hoitoon, siihenkin tarvitaan hyvä valikoima erilaisia työkaluja. Ensin työturvallisuuden monitoimikoneeseen pitää kiinnittää sitoutumisen työkalu. Turvallisuus ei parane ilman henkilöiden aitoa sitoutumista ja vastuunottoa. Sitoutuminen lähtee aina yrityksen ylimmästä johdosta, ja valuu sieltä organisaatiossa alaspäin. Heti seuraavaksi kannattaa monitoimikoneen päähän sovitella työkalua, jolla turvallisuutta voidaan mitata. TR-mittari on alalla jo kovassa käytössä, Tästä työkalusta on suuri apu siihenkin, kun arvioidaan riskejä ja suunnitellaan, mitä työkaluja seuraavaksi monitoimikoneeseen kiinnitetään. Jos koneessa on pikalukitusvipu, helpottaa se seuraavaa työvaihetta, sillä tapaturmiin pitää pureutua useamman työkalun avulla. Vaaratilanneilmoitusten ja turvallisuushavaintojen työkaluilla niihin voidaan puuttua

jo ennalta. Molemmat ovat todella tehokkaiksi havaittuja työkaluja. Alalle on tuotettu myös suuri määrä videoita, oppaita ja ohjeita. Suurissa rakennusliikkeissä niitä on tuotettu itsekin, mutta muille niiden löytäminen voi olla joskus haastavaa. Siksi olisi toivottavaa, että työkaluja lainataan myös muille, jotta koko ala hyötyisi hyvistä asioista. Tapaturmien vähentämisen työkaluja ovat myös esimerkiksi turvallisuusaiheiset pienryhmätyöskentelyt ja erilaiset turvallisuusvartit, joita voidaan järjestää työmaalla nopeallakin aikataululla. Työmaakierroksella käytäviä keskusteluja ja workboxeja ei myöskään kannata jättää työkalupakin pohjalle lojumaan. Työtapaturmien torjunta on jatkuvaa työtä, se ei valitettavasti koskaan valmistu lopullisesti. Onneksi tapaturmien ja vaaratilanteiden seurantaan ja raportointiin löytyy myös hyviä, valmiita työkaluja. Koska kyseessä on nimenomaan monitoimilaite, työkaluarsenaalia vähän muuttamalla multicutterilla voidaan käydä yhtä lailla rakentamisen laadun kimppuun. Vai tuntuuko tutulta: sitoutuminen, mittaaminen, poikkeamiin puttuminen, jatkuva seuranta…

WANTED!

JOKKA Lehti rakennusteollisuuden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioista JULKAISIJA: Rakennusteollisuus RT ry, www.rakennusteollisuus.fi KUSTANTAJA:  Rakennustieto Oy TOIMISTO:  Unioninkatu 14, 00130 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA:  Tommi Ahlberg jokka@rakennusteollisuus.fi ILMOITUSMYYNTI:  Jukka Lyytinen jukka.lyytinen@rakennustieto.fi Puhelin: 0207 476 355 TAITTO:  Aku Räty, Akku Design PAINOPAIKKA:  Painotalo Plus Digital, ISSN 2242-3389 "Jokka tarkoittaa rakennustelineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta." (Vanhan rakentajan sanakirja) Lehden jakelu perustuu RT:n jäsen- ja sidosryhmärekisteriin.

Vielä ehtii, aikaa vuoden loppuun!

Etsitään hyviä turvallisuusideoita

Arjessa syntyvillä ideoilla voidaan parantaa rakentamisen turvallisuutta. Oletko sinä keksinyt turvallisuutta parantavan idean? Osallistu sillä kilpailuun ja voit tienata 1 500 euroa! Kilpailu on avoin kaikkien toimialojen kaikille työntekijöille ja osallistua voi myös porukalla.

O Kilpailussa etsitään uusia, käytäntöön soveltuvia,

pieniä tai suuria työturvallisuutta parantavia ideoita tai toteutuneita hankkeita

O Kilpailussa palkitaan 1–3 parhaaksi arvioitua käytän-

töön sovellettavissa olevaa ideaa, jokainen 1 500 euron arvoisella palkinnolla

O Osallistua voi 31.12.2017 asti ja ehdotukset voi toi-

mittaa sähköpostilla idea@rakennusteollisuus.fi tai osoitteeseen Talonrakennusteollisuus ry / Idea, PL 381, 00131 Helsinki

O Voittajat julkistetaan 28.2. 2018

www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusidea 4

| JOKKA


KOONTEJA

”ON TÄRKEÄÄ, että yrityksenä osallistumme turvapuistotoimintaan, myös Oulussa olemme mukana”, Lujan hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo kertoi Kuopion Työturvallisuuden harjoitusalueella. ”Toivon että nuoret oppisivat oikeanlaisen turvallisuuskulttuurin jo koulussa. Työmailla pitäisi ymmärtää, että kun työ tehdään turvalliseksi, on se helpompaa ja nopeampaa kuin jatkuvat oikaisut”, hän pohti. Isotalon mukaan nyt pitäisi huomio kiinnittää pieniin tapaturmiin, suuria pystytään jo melko hyvin estämään. KUOPION TTHA:N NCC:n rastilla käydään yhtenä aiheena läpi putoamista valjaiden varaan. ”Valjaita osataan kyllä pukea ja käyttää, mutta mitä sitten pitää tehdä, jos pudotaan niiden varaan. Kyse on silloinkin onnettomuustilanteesta”, Sanna-Maria Holopainen muistutti rastilla. Holopainen on ollut NCC:llä 13 vuota töissä työnjohtajana. ”Olen kiinnostunut työturvallisuudesta, koska päivittäin omassa työssäni runkomestarina törmään työturvallisuushaasteisiin jatkuvasti. Siksi halusin myös tähän projektiin mukaan NCC:n työryhmään ideoimaan rastin sisältöjä”, hän kertoo.

Kuopiossa TTHA starttasi kesällä

S

uomessa on nyt rakentajille kolme turvapuistoa, kun Kuopioon aukesi Työturvallisuuden harjoitusalue TTHA viime kesänä. Harjoitusalueen toiminnasta saa lisää tietoa osoitteesta ttha.fi, josta löytyy myös muun muassa turvallisuutta käsitteleviä blogikirjoituksia. Harjoitusalueen tapahtumia voi seurata myös sen facebook-sivuilta. Lisää tietoa Kuopion TTHAn toiminnasta saa projektipäällikkö Maarit Manniselta, maarit.manninen@pelastusopisto.fi. Suomen ensimmäinen turvapuisto on Rudus turvapuisto Espoossa, sen toiminnasta löytyy tietoa osoitteesta turvapuisto. fi. Oulussa toimivan Pohjois-Suomen turvapuiston toiminnasta löytyy tietoa osoitteesta pohjois-suomenturvapuisto.fi.

SKANSKAN RASTILLA Kuopion Turvallisuuden harjoitusalueella käsitellään turvallisuusjohtamista. Matti Eronen on työskennellyt rakennuksilla vuodesta 1978 lähtien, ja kouluttautunut turvallisuuspuolelle. ”Rastilla käydään läpi turvallisuusjohtamista kuuden vaiheen kautta. Turvallisuus ei myöskään sulje pois laatua, tuottavuutta eikä henkistä hyvinvointia. Ne kaikki kulkevat meillä aina käsi kädessä vaikuttaen toisiinsa”, hän kertoi. Rasti ei ole tarkoitettu vain Skanskan työntekijöille, vaan sitä voivat hyödyntää harjoitusalueen kaikki muutkin kumppanit ja sopimuskumppanit, eli puiston toiminnassa mukana olevat tahot.

LAPTIN RASTILLA pääsee tutustumaan muun muassa alan yhdessä kehittämään tikastyöskentelyohjeeseen, josta selkiää millaisella työpukilla tai A-tikkaalla saa työmaalla työskennellä. Rastin katosta roikkuu oranssi verkko, joka on vielä melko harvinainen näky työmailla. ”Tiheäsilmäinen verkko estää tavaroita tippumasta kenenkään päälle, suurempisilmäinen pysäyttää jopa putoavan ihmisen. Kun verkko huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, on sen käyttökin joustavaa”, turvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen valisti rastilla vierailleita.

JOKKA |

5


RAKENTAMISEN LAATU

Mittaaminen on laadun kehittämisen perusta Yllättävänkin tyytyväisiä asiakkaita, imago kohdillaan, mutta paljon yksittäisiä valituksia. Muun muassa näitä tuloksia saatiin, kun puolueeton tutkimus selvitti asunnonostajien tyytyväisyyttä uudisasuntorakentajiin. Mukana olleille yrityksille tutkimus toi paljon uutta ja hyödyllistä tietoa liiketoiminnan jalostamiseen. TEKSTI: SIRKKA SAARINEN KUVAT: JYRKI VESA

6

| JOKKA

V

aikka asunnonostaja näkee laadun ennen kaikkea virheettömänä tuotteena, asiakastyytyväisyys sisältää paljon muutakin. Esimerkiksi pehmeitä arvoja, joissa korostuu huolenpito asiakkaasta. Näiden pehmeiden arvojen ja monien muiden tekijöiden avulla tuoreessa asiakastyytyväisyystutkimuksessa rakennettiin kokonaiskuva siitä, mihin rakennusliikkeiden kannattaa panostaa asiakastyytyväisyydessä. Rakennusteollisuus RT:n teettämän EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset julkistettiin kahdeksan mukana olleen yrityksen yhteenlaskettuina painotettuina keskiarvoina.


PEABIN UUDISKOHDE, Kruununvuorenrannan Kuningas ja Kuningatar ovat arkkitehtikilpailun voittaneen Arkkitehdit Cederqvist & Jäntti suunnittelemat. Taloissa on yhteensä 91 asuntoa, joihin asukkaat pääsevät muuttamaan maaliskuussa 2018.

Kärkeen ylsi Peab. Tutkimuksessa suurten rakennusliikkeiden keskiarvotulokset olivat jopa yllättävän korkeat. Asiakastyytyväisyys uudisasuntorakentamiseen nousi 75,7 indeksipisteeseen. Indeksissä suurin arvo on sata ja yli 75 arvosana kertoo vahvasta asiakkaan ja yrityksen välisestä suhteesta. Peabissa ollaan syystäkin tyytyväisiä. ”Korkeimman asiakastyytyväisyyden lisäksi olimme ilahduttavasi myös jokaisella tutkitulla asiakastyytyväisyyteen vaikuttavalla osa-alueella keskiarvon paremmalla puolella”, Eskola iloitsee mutta korostaa, että rakentamisessa ei edetä vanhoilla meriitillä, vaan tyytyväinen asiakas on ansaittava joka kerta uudelleen.

Mahdollisuus vertailuun ”Mittaaminen on aina kehittämisen perusta”, Eskola taustoittaa yrityksen osallistumista asiakastyytyväisyyskyselyyn. ”Me mittaamme asiakastyytyväisyyttä luonnollisesti jatkuvasti. Asunnonostajille tehdyillä kyselyillä selvitämme niin ostotapahtumaa, lopputuotetta kuin asumisen kokemuksia. RT:n EPSI Rating -tutkimus oli tervetullut lisä, jonka ansiosta pääsemme ensimmäistä kertaa asemoimaan omaa tilannetta asuntorakentamisen yleisessä kentässä”, hän toteaa.

Huolenpitoa jokaisessa vaiheessa

”Mittaaminen on aina kehittämisen perusta”, Eskola taustoittaa. Uutta tietoa tarvitaan jatkuvasti Peab Asuntojen liiketoimintajohtaja Juha-Pekka Eskolan kasvoilla näkyy pieni hymyn kare. Eskolaa on tultu haastattelemaan viime keväänä tehdystä rakennusalan asiakastyytyväisyystutkimuksesta. 32 VUODEN rakentajakokemuksen perusteella JuhaPekka Eskola kertoo, että laatuun on rakennusalalla panostettu koko ajan enemmän: ”Tänä päivänä vastuulliset rakennusyritykset tekevät kaikkensa, jotta rakentamisen ketju toimii aukottomasti. Kerralla kuntoon on ehdottomasti paras tapa toimia.”

Peabin tuloksissa nousi Eskolan mukaan kaksi asiaa ylitse muiden ”Lopputuotteen virheettömyys ja aikataulussa pysyminen. Sikäli yllättävää, että mielestämme pitäisi olla itsestään selvää, että asiakkaalle luovutetaan aina virheetön tuote sovittuna aikana.” Mielenkiintoinen huomio oli myös yrityksen maineen luomat odotukset. ”Me olemme moneen alan suureen yritykseen verrattuna vielä suhteellisen tuntemattomia. Tulimme tavallaan takamatkalta. Maineen tuoma etu tai toisaalta sen vähäisyys ei kuitenkaan näy tuloksissamme.” Täydellisyys on tavoite, joka inhimillisessä toiminnassa, kuten rakentamisessa, on erittäin vaikea saavuttaa. Tällainen harvinaisuus löytyy Peabin tuloksista. JOKKA |

7


RAKENTAMISEN LAATU

TYÖMAAHENKILÖSTÖ, esimerkiksi Kruununvuorenrannan kohteen vastaava työnjohtaja Mika Kuukkanen, on tämän päivän rakennustyömaalla asiakaspalvelija siinä kuin myyntihenkilöstökin. Sen lisäksi että työmaalla tehdään asiakkaalle se virheetön lopputuote, asiakkaat pääsevät suunnittelemaan muutostarpeitaan myös työmaalle.

”Lisä- ja muutostöiden tyytyväisyysindeksimme oli täydet sata. Olemme siis löytäneet jokaisen asiakkaan toiveelle ratkaisun ja tarjouksemme ovat olleet selkeitä”, Eskola myhäilee. Eskolan oman rankinglistan kärkisijoilla onkin juuri huolenpito asiakkaasta. ”Erityisen tärkeää on se, että huolenpitäjänä on koko organisaatio myynnistä ja asiakaspalvelusta aina rakentajiin saakka.”

Myös kumppaniverkosto kunnossa ”Totta kai myös kumppaniverkosto pitää valita huolella”, Eskola lisää onnistumisen vaatimuslistaa. ”Jokainen kohde on todella suuren joukon yhteisponnistus. Maanhankinta, suunnittelu, myynti, työmaatoiminnot, kaikkien osapuolien toiminnan yhteensovittaminen samaan maaliin on onnistumisen edellytys.” ”Oman kodin hankkijoiden rinnalle ovat yhä vahvemmin tulleet myös asuntosijoittajat, heille kriteerit ovat hieman erilaiset. Laatu on kuitenkin kaikille sama, eli sen on oltava hyvä”, Eskola korostaa.

8

| JOKKA

ASUNTORAKENTAMISEN osuus Peabin liikevaihdosta on noin kolmannes. Tällä hetkellä asuntokohteita on koko maassa rakenteilla parikymmentä. Asuntorakentamisessa on selkeästi myös suurin kasvupotentiaali.

Toiveena jatkuva seuranta EPSI Rating -tutkimukselle Eskola toivoo jatkuvuutta. Vuosittain toteutettavana se näyttää oikean kehityssuunnan koko rakennusalalle. Toiveena on saada mukaan myös pienempiä rakennusyrityksiä. Peabin kannalta RT:n teettämä kysely täydentää yrityksen systemaattista ja määrätietoista strategiatyötä.

”Sitä on tehty vuodesta 2013 lähtien nostamalla keskiöön teemat olla alan paras työpaikka, saada tyytyväisimmät asiakkaat ja olla kannattavin toimialalla. Prosessia seurataan ja kehitetään koko ajan. Henkilöstöstämme jokainen pystyy vaikuttamaan siihen, kuinka Peab toimii.”


Pärjääkö rakennusala muille toimialoille? Asiakastyytyväisyyttä mittaava menetelmä kertoo myös sen, miten korkealla tai matalalla oman toimialan asiakastyytyväisyys on verrattuna muihin aloihin. Rakennusalan tulokset yllättivät tutkimuksen tekijänkin.

A

siakastyytyväisyyttä mittaava menetelmä, jolla voidaan verrata suomalaista pankkia ruotsalaiseen sähköyhtiöön tai suomalaiseen rakennusyritykseen? Kysymysmerkin voi unohtaa: EPSI Rating -menetelmä mittaa asiakastyytyväisyyttä yhteismitallisesti eri toimialoilla. EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja Tarja Ilvonen myöntää, että hänellä oli vertailun tuloksista ennakkoodotuksia, jotka kääntyivätkin päälaelleen.

vaikuttavien pehmeiden arvojen, kuten yrityksen imagon ja odotusten, vaikutus jäädä huomioimatta. Inhimillistä yritysten omissa kyselyissä on myös se, että saatetaan ajautua mittaamaan asioita, joista saadaan hyviä tuloksia. ”Asiakastyytyväisyyttä mitattaessa ei voi vain kysyä, että oletteko tyytyväisiä. Kysymysten pitää olla sellaisia, joihin voi oikeasti vastata”, Ilvonen korostaa.

Uudisasuntorakentajille pronssia.

Mitataan tunnetta Ilvonen avaa eri toimialoille yhteismitallisen menetelmän perusideaa. ”Yrityksissä joskus unohdetaan se tosiasia, että meidän asiakkaamme ovat myös muiden toimialojen ja yritysten asiakkaita. Siksi myös muiden toimijoiden saamat tulokset asiakastyytyväisyydessä on kiinnostava asia, kun mittaus tehdään samalla tavalla ja mallilla. Mittarina on oikeasti asiakkaan ääni.” Rakennusalalla, sekä Rakennusteollisuus RT:ssä että sen jäsenyrityksissä, laatua ja asiakastyytyväisyyttä mitataan eri tavoin. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Miten mitata asiakkaan tunnetta, fiilistä? Rakennusalan omien mittausten lähestymisnäkökulma onkin yleensä ollut teknispainotteinen.

Kovat ja pehmeät arvot EPSI Rating tutkii, miten asiakkaista tulee asiakkaita ja miten he pysyvät uskollisina yritykselle. Tutkimuksessa selvitetään mitä mieltä asiakkaat ovat yrityksestä omien kokemustensa ja yrityksen kanssa käydyn vuorovaikutuksen perusteella. Tyypillisesti yritysten omissa asiakastyytyväisyyskyselyissä mitataan kovia asioita, kuten tuotelaatua, hintaa ja palvelua. Tällöin voi tunteeseen

Kahdeksan isoa rakennusyritystä Keväällä 2017 RT ja sen kahdeksan suurinta jäsenyritystä teettivät EPSI Ratingillä asiakastyytyväisyystutkimuksen, jonka kohderyhmänä oli yritysten vuonna 2016 valmistuneiden ja luovutettujen uudisasuntokohteiden henkilöasiakkaat. Yli 400 henkilön haastattelujen perusteella koottiin tietoa viideltä osaalueelta: imago, odotukset, koettu tuotelaatu, koettu palvelulaatu ja vastine rahalle. Nämä osa-alueet ovat asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja niiden merkitys vaihtelee yrityksittäin. Tutkimuksesta kävi ilmi asiakastyytyväisyyden tason lisäksi myös asiakkaiden uskollisuuden taso kyseistä yritystä kohtaan.

Tulokset yllättivät EPSI Ratingin kunkin osa-alueen arvosana ilmoitetaan indeksinä välillä 0 – 100. Yli 75 ylittävä arvo kertoo vahvasta yrityksen ja asiakkaan välisestä suhteesta. RT:n kyselyssä uudisasuntorakentamisen asiakastyytyväisyysindeksi on korkea: 75,7. Verrattuna EPSI Ratingin vuoden 2016 tutkimiin toimialoihin, se sijoittuu kolmanneksi vakuutus-

TARJA ILVONEN tutki asiakkaiden tyytyväisyyttä rakennusliikkeisiin. Yllättäen yrityksistä löytyi hyvin erilaisia profiileja.

ja sähkönmyyntitoimitalojen jälkeen. ”Tulokset yllättivät. Ne olivat paljon paremmat kuin odotettiin. Ennakko-odotus myös oli, että kovan kilpailun takia rakennusliikkeet ovat hyvin samanlaisia. Profiilit olivat kuitenkin hyvin erilaiset, kahta identtistä yritystä ei ole, vaikka muutama onkin lähellä toisiaan”, Ilvonen kertoo. Hän on käynyt tulokset erikseen läpi myös jokaisen osallistuneen yrityksen kanssa. ”Yritysten vahvuudet ja heikkoudet nousevat tutkimuksessa hyvin esiin. Jokaisessa yrityksessä on löytynyt juuri heille merkittävät vahvuudet sekä kehityskohteet. Esimerkiksi yrityksen imagon vaikutus asiakastyytyväisyyteen asunnon oston ja luovutuksen jälkeen osoittautui oletettua arvoa isommaksi.” Yllättävää oli myös asiakkaan odotusten merkitys. Rakennusalan erityispiirteeksi osoittautui, että korkeiden odotusten merkitys asiakastyytyväisyyteen on vähäinen. Miksi? ”Asiakas on useimmiten ostamassa ensimmäistä asuntoaan. Silloin hänellä ei ole omia kokemuksia, vaan odotukset perustuvat muiden kokemuksiin”, Ilvonen perustelee. TEKSTI: SIRKKA SAARINEN KUVA: AINO LINDROOS

EPSI Rating -menetelmä EPSI Rating -menetelmän kehittäminen käynnistyi vuonna 1989 EU-hankkeena. EPSI Rating Group on tutkimusorganisaatio, jonka omistaa Swedish Institute of Quality SIQ. Se on ruotsalainen voittoa tavoittelematon julkisomisteinen laatujohtamista kehittävä organisaatio. Suomen EPSI Rating Finland on toiminut pian kymmenen vuotta.

JOKKA |

9


RAKENTAMISEN LAATU

Avoimuudella, yhteistyöllä ja hyvällä fiiliksellä laadukkaaseen lopputulokseen Kysyttäessä laadukkaan rakentamisen avaimista, Peabin voitokas turkulainen työmaatiimi on vastauksissaan yksimielinen: laatua saadaan aikaan, kun kommunikaatio työmaalla toimii, tietoa jaetaan avoimesti ja kaikki työntekijät ymmärtävät oman työnsä tärkeyden osana suurempaa kokonaisuutta. Ja ammattiylpeys – se on koko porukan mielestä kaiken lähtökohta. TEKSTI JA KUVAT: TANJA MÄÄTTÄNEN

T

urun Lausteella sijaitsevassa Peabin korjausrakennuskohteessa työskentelevä tiimi oli toinen tämän vuoden Rakentamisen laatuteko 2017 -kilpailun voittajista. Laatukeskustelussa työmaan vastaava työnjohtaja Kim Mäkiruoho haluaa nostaa esiin tilaajan ja urakoitsijan välisen yhteistyön sujuvuuden osana positiivista laatukokemusta. Toki tilaajan toiveiden on käytävä toteen, mitä tulee tekniseen lopputulokseen, mutta ei ole yhdentekevää, miten siihen päädytään. ”Tilaajalle pitää jäädä tunne, että tämä kohde on yhdessä tehty”, Mäkiruoho toteaa. ”Raastuvankatu 3 on vuokra-asuntokohde, joten lopullisia asukkaita ei työmaalla pääse tapaamaan, mutta siitä huolimatta työn jäljen on oltava sellaista, että kuka tahansa työntekijöistä voisi hyvillä mielin itse asua asunnossa, jota on ollut omalta osaltaan rakentamassa”, hän jatkaa.

10

| JOKKA

Myös tuotantoinsinöörinä työskentelevä Tytti Nurminen korostaa yhteistyön positiivista henkeä laaturakentamisessa. Eikä riitä, että yhteistyö sujuu ainoastaan

tilaajan ja työnjohdon välillä, vaan sen pitää ulottua koko työmaalle. Työnjohtaja Juho Tamminen painottaa ammattiylpeyden merkitystä kaikessa tekemisessä. ”On tärkeää, että tehdään se, mistä on sovittu ja tehdään se niin hyvin kuin mahdollista. Jokaisen työpäivän päätteeksi pitää voida olla ylpeä oman työnsä jäljestä.”

Laatu on monisyinen asia

TYÖNJOHTAJA JUHO TAMMINEN on huomannut, että perusasiat eivät muutu: ammattiylpeys on välttämätön laadun tekijä.

Pohtiessaan suomalaisen rakentamisen laatua Kim Mäkiruoho, Tytti Nurminen ja Juho Tamminen ovat keskenään samaa mieltä siitä, että yleisesti ottaen laatu on varsin hyvällä tasolla, vaikka media usein pyrkii päinvastaista kuvaa asiasta antamaankin. Mäkiruoho muistuttaa, että läheskään kaikki rakennuksiin liittyvät tekniset ongelmat eivät ole peruja rakentamisvaiheesta, vaan ongelmia voi syntyä rakennuksen koko elinkaaren aikana. ”On harmillista, että media esittää a-


TYTTI NURMINEN JA KIM MÄKIRUOHO korostavat työssään hyvän yhteishengen ja avoimen kommunikaation tärkeyttä.

siat hyvin sensaatiohakuisesti ja useimmissa tapauksissa syyttää virheistä vain urakoitsijaa. Vaikka itselläni onkin urakoitsijan lippalakki päässä, niin uskallan silti väittää, että syy esimerkiksi suomalaisten koulujen homehtumiseen ei ole läheskään aina urakoitsijassa, vaan myös ylläpidon ja huollon laiminlyönnillä on merkittävä osuus asiassa”, Mäkiruoho huomauttaa. Kukaan tiimin jäsenistä ei kuitenkaan kiellä, etteikö työmaallakin voisi virheitä sattua. Kiire ei ainakaan edesauta asiaa. Mäkiruohon näkemyksen mukaan kiirettä saa syyttää etenkin silloin, kun puhutaan isommista vioista, kuten sellaisista, jotka aiheuttavat kosteusvaurioita tai ongelmia sisäilman laatuun. Suuri osa rakennusvirheistä on kuitenkin lähinnä kosmeettisia, esimerkiksi rakoja parketissa tai naarmuja ovenkarmeissa. Mäkiruohon mukaan sellaiset virheet liittyvät ennen kaikkea piittaa-

”Työmailla niellään paljon pölyä ihan turhaan”, Leskinen summaa. mattomuuteen ja ammattiylpeyden puuttumiseen. Juho Tamminen pohtii myös alan tulevaisuutta. ”Jos jo nyt on pulaa osaavista timpureista, niin tilanne eläköitymisten myötä muuttuu jatkuvasti haasteellisemmaksi.” Tiukan paikan tullen Mäkiruoho pyrkii motivoimaan työntekijöitä kehottamalla heitä miettimään kohtaamista asunnon tulevan asukkaan kanssa. Riippumatta siitä, onko kyseessä vuokra- vai omistusasunto, on hyvä pysähtyä pohtimaan, tuleeko asukkaalle huijattu olo työn jäljen nähtyään, vai onko hän tyytyväinen näkemäänsä.

Mestarin Vartti erikoisuutena Sen lisäksi, että Peabin työmaatiimi on yltänyt Laatuteko-kisassa voittajaksi, se on mukana myös Paremman laadun puolesta -pilottihankkeessa. Hankkeen tullessa puheeksi tiimi esittelee ylpeänä työmaalla käytössä olevaa, vielä varsin ainutlaatuista Mestarin Varttia. Tytti Nurmisen suorittamalla työmaakierroksella keskitytään laadun lisäksi myös turvallisuuteen. ”Minä käyn joka aamu tekemässä 15 minuuttia kestävän kierroksen yhdessä työntekijän kanssa. Kyseessä on päivittäinen turvallisuuden ja kosteudenhallinnan tarkastuskierros – aikamoinen sanahirviö, mutta käytännössä oiva ja helppo tapa havainnoida mahdollisia puutteita ja riskitekijöitä. Ja käytäntö siis on, että tänään havaitut ongelmakohdat myös korjataan tänään. Jos mahdollista, niin jo kierroksen aikana,” Nurminen painottaa. JOKKA |

11


RAKENTAMISEN LAATU

”Yhden miehen armeija” toinen laatukisan voittajista

M

aalari Jean ”Janne” Lindström tekee työnsä sellaisella päättäväisyydellä, ammattitaidolla ja tehokkuudella, että on saanut ylimääräisen kutsumanimensä suoraan sotilaspiireistä. Helsingin Korkeavuorenkadulla Lindström oli kunnostamassa Constin työmaalla arvotalon julkisivua, tehtävänä vetää se viimeinen eli tärkein pinta luksustalon julkisivuun. Taloon tulee asuntojen lisäksi majoitustiloja valtiotason vieraille. Voit lukea Jannen jutun osoitteesta www. rakennusteollisuus.fi/laatuteko. Sieltä löydät myös kuuden muun finalistin tarinat siitä, mistä kukin on löytänyt lääkkeet hyvän laadun tekemiseen. JANNE LINDSTRÖM pitää sellaisista työmaista, joissa logistiikka on kunnossa ja työt etenevät sovitusti. Korkeavuorenkadun Constin peruskorjaustyömaa on hänen mukaansa juuri sellainen.

ARVORAKENNUKSEN käyttötarkoitus muuttuu toimistoista asunnoiksi ja majoitustiloiksi. Julkisivussa on 1200 kipsikoristetta.

12

| JOKKA

VUONNA 1889 rakennettuun kohteeseen valmistuu huipputasoisia arvoasuntoja sekä kivijalkaan ravintoloita ja erilaisia liiketiloja. Lindström vetää julkisivuun sen viimeisen ja vaativimman pinnan.


RAKENTAMISEN LAATU

TYÖNJOHDON SARJASSA voiton kisassa vei Peabin kolmihenkinen työmaatiimi Tytti Nurminen, Juho Tamminen ja Kim Mäkiruoho. ”Kosteudenhallinnan huomiointi jokapäiväisessä työssä ja se, että opinnäytetyötä on jatkettu ja kehitetty menestyksellä omassa työelämässä kiinnittivät huomiota”, Eero Heinäluoma perusteli valintaansa.

”Ihmisiä jotka ovat todella sitoutuneet siihen, että tehdään hyvää jälkeä” Tänä vuonna Rakennusteollisuus RT:n toista kertaa järjestämän Rakentamisen laatuteko -kilpailun voittajavalinnoissa korostuivat ammattiylpeys ja tiimityöskentely.

V

oittajat valitsi Eero Heinäluoma, joka on eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Tarkastusvaliokunta on viime vuosina kiinnittänyt voimakkaasti huomiota muun muassa rakentamisen kosteus- ja homeongelmiin sekä peräänkuuluttanut rakentamiselta parempaa laatua. Heinäluoma kertoo, että hänelle tuli hyvä mieli käydessään ehdokkaita läpi. ”Siinä oli ihmisiä, jotka ovat todella sitoutuneet siihen, että tehdään hyvää jälkeä”, hän sanoo. Kisa oli tiukka ja Heinäluoma kertoo valinnan olleen vaikea tasaisten finalistien kesken. Heinäluoma palkitsikin sen vuoksi kaksi finalistia sillä ajatuksella, että toinen edustaa yksittäisen henkilön ammattiylpeyttä ja sitoutumista laatuun, toinen rakennusalalle tärkeää tiimityötä. Heinäluoman mukaan rakentamisessa

sellaista henkeä alalla, että kaikki ei olisi kiinni siitä viivan alle jäävästä summasta”, hän sanoo. Voiton kisassa veivät Peabin kolmihenkinen työmaatiimi sekä Constin maalari Jean Lindström, joka oli myös yleisöäänestyksen ykkönen.

Oivalluksia, ammattiylpeyttä ja yhteistyökykyä ”TINKIMÄTÖN LAADUNTEKIJÄ uskaltaa haastaa esimiehensä ja kurkistaa tulevaisuuteen". Näin perusteli Eero Heinäluoma Constin helsinkiläisen maalarin Jean Lindströmin valintaa Rakentamisen laatuteko 2017 -kilpailun työntekijäsarjan voittajaksi.

laatu on kaiken aa ja oo. ”Rakennusvaiheessa kuluu paljon rahaa, siksikin olisi toivottavaa, että korjaustöitä tulisi mahdollisimman vähän. Satsaisin laatuun ja yrittäisin tartuttaa

Rakentamisen laatuteko -kilpailu on tarkoitettu rakennustyömailla tai rakennustuotteita valmistavissa tehtaissa toimiville työntekijöille, työryhmille, työnjohtajille, projektipäälliköille tai valvojille. Heidän laatutekonsa voivat liittyä esimerkiksi laatua parantaviin oivalluksiin, yhteistyökykyyn, asenteisiin ja ammattiylpeyteen sekä menetelmiin ja työtapoihin. Tänä vuonna kisa järjestettiin toista kertaa. JOKKA |

13


UUSI HENKILÖ

HENRI LITMANEN on työskennellyt Työturvallisuuskeskuksessa rakennusalan työturvallisuuden asiantuntijana runsaat puoli vuotta.

Turvallisuuden moniottelija Työturvallisuuden haasteet ovat Henri Litmaselle tuttuja työmailta, palveluliiketoiminnan parista ja kuntamaailmasta. Tosiasioiden tunnistamista komppaava Litmanen vastaa nyt raksapuolen kehittämisestä Työturvallisuuskeskuksessa. TEKSTI: HANNA MOILANEN KUVA: TTK

T

yöturvallisuus ei parane itsestään, siihen tarvitaan työvälineitä. Viime huhtikuusta alkaen Henri Litmanen on pohtinut, miten juuri rakennusalalla voidaan parantaa työturvallisuuden, työsuojelun ja työhyvinvoinnin käytäntöjä. Haaste on suuri kun tiedetään, että rakennusalalla työturvallisuuden kehitys on ollut hidasta. Haastattelun aluksi Litmanen hyppää ylös ja piirtää valkotaululle tapaturmataajuutta ja työturvallisuuden kehitysvaihetta kuvaavan Bradleyn käyrän. Kuvan avulla yritykset voi jakaa neljään loke-

14

| JOKKA

”Pitäisi lisätä oma sarakkeensa valehtelijoille, jotka väittävät asioiden olevan paremmin kuin ne ovat.” roon. Ensimmäisessä työturvallisuusasioihin reagoidaan vasta sitten, kun jokin menee pieleen. Parhaimmassa lokerossa työturvallisuus on luonteva osa yrityksen arkea. ”Tähän pitäisi lisätä oma sarakkeensa valehtelijoille, jotka väittävät asioiden olevan paremmin kuin ne ovat”, Litmanen lohkaisee. Työturvallisuuden perusta lepää tosiasioiden tunnustamisessa. Vasta sen jälkeen on mahdollista lähteä kehittämään

työturvallisuutta omassa organisaatiossa. Ei talonkaan rakentamisesta tule mitään, jos perustukset eivät ole kunnossa. Hän vetää esimerkiksi työsuojelun peruskursseja ja rakennusalan tilauskoulutuksia. Hän on myös mukana työturvallisuuskorttiryhmässä. Työturvallisuuden laajempi kehittämistyö keskittyy toimikuntiin. Litmanen työskentelee kolmen työalatoimi-

TTK tarjoaa työturvallisuutta ja työhyvinvointia Työturvallisuuskeskus (TTK) tarjoaa rakentajille työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin koulutusta, valmiita aineistoja ja erilaisia kehittämispalveluja. Sieltä löytyy kaikille mielenkiintoista tietoa työturvallisuudesta. Nettiosoitteesta ttk.fi kohdasta ”Rakennusala” löytyy esimerkiksi turvallisuusaiheisia videoita, joista on helppo aloittaa ja hyödyntää niitä omassa turvallisuuskoulutuksessa.


kunnan sihteerinä ja työrukkasena. ”Teemme erilaisia kehittämishankkeita, oppaita ja videoita työturvallisuuden edistämiseksi rakennus- ja sähköalalle”, Litmanen kertoo.

Aluesuunnitteluun opas, turvallisuuskoordinaattori tutuksi Litmanen on aiemmin vastannut työturvallisuusasioista rakennustyömailla, palveluliiketoiminnan parissa ja kuntamaailmassa. Hän on myös katsonut turvallisuusasioita viranomaisen näkökulmasta Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Työsuojelutarkastajana erityisesti rakennusalan valvonta oli Litmasen työsarkaa. Työturvallisuuskeskukseen Litmanen siirtyi YIT Rakennuksen leivistä. ”Työurani on ollut turvallisuusalan moniottelu”, Litmanen myhäilee. Parhaillaan Litmasen mielessä pyörii ensi vuodelle suunniteltu rakennustyömaiden aluesuunnittelun opas. Opas on tarkoitettu erityisesti pienemmille työmaille, jossa aluesuunnitteluun ei ole aiemmin satsattu. Oppaaseen kootaan muun muassa käytännönläheisiä ohjeita siitä, miten sosiaalitilat sijoitetaan ja mitoitetaan, miten kulkureitit kannattaa järjestää ja miten tavaroita varastoidaan työmaalla oikein. Toisena ideana on työstää turvallisuuskoordinaattorin työtä esittelevä video, johon kootaan esimerkkejä erityyppisiltä työmailta.

Vasemman korvan oikealta puolelta Rakennusalalla tapaturmataajuus seuraa yleensä talouden suhdanteita. Kun ala käy kuumana, myös tapaturmia tulee enemmän. Pidemmällä aikajänteellä suunta on kuitenkin ollut parempaan päin. ”Tapaturmat ovat jäävuoren näkyvä osuus. Pinnan alle jää paljon läheltä piti -tilanteita”, Litmanen muistuttaa. Rakennusalan suurimpina työturvallisuuden haasteina Litmanen näkee kokonaisuuden hallitsemisen. Tuotantotapa on mennyt hyvin pilkotuksi. Isolla työmaalla pyörii lukuisia eri urakoitsijoita. Henri Litmanen muistuttaa, että työturvallisuutta täytyy johtaa luontevana osana yrityksen arkea. ”Kyse ei ole siitä, että turvallisuudesta tulee puhumaan aina joku eri tyyppi tai sitä harrastetaan vain perjantaisin.” Toisena pulmana on alan sisäinen jakautuminen turvallisuusasioissa. Alalla on toimijoita, jotka kehittävät työturval-

lisuutta määrätietoisesti. Osa toimijoista ei kuitenkaan vielä ole herännyt työturvallisuusasioihin. ”Turvallisuuden tekeminen lähtee vasemman korvan oikealta puolelta. Siihen pitää satsata ja johtaa pitkäjänteisesti”, Litmanen toteaa. Työturvallisuutta täytyy johtaa luontevana osana yrityksen arkea.”Kyse ei ole siitä, että turvallisuudesta tulee puhumaan aina joku eri tyyppi tai sitä harrastetaan vain perjantaisin.” Litmasen mukaan työntekijöiden kouluttamista ei pitäisi nähdä pelkästään kulueränä, vaan investointina parempaan tulevaisuuteen. ”Investointi maksaa itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä. Vaakakupissa on sairauspoissaoloja, osaavien tekijöiden menetyksiä ja kolhuja firman maineelle. Voi kysyä itseltään tai pomoltaan, millaisiin menetyksiin on valmis.”

Vapaa-ajalla on kiva olla kotona Litmasessa on kabineteissa viihtyvää asiantuntijaa ja rakennustyömailla pärjäävää äijää. Hän vaikuttaa olevan kuin kotonaan

hyvin erilaisissa ympäristöissä. Yhteistyön painottaminen toistuu hänen puheessaan. ”Ei minulla ole koskaan ollut vaikeuksia tulla ihmisten kanssa juttuun. Kaikki ei kaveeraa kaikkien kanssa, mutta hankalistakin asioista on aina löytynyt yhteinen sävel”, Litmanen pohtii. ”Olen myös saanut palautetta, että on kivaa saada porukkaan ihminen, joka selkeästi tuntee oman toimialansa ja pystyy lennosta antamaan ohjeita hyvinkin käytännönläheisesti.” Uusi työ TTK:ssa on lähtenyt rullaamaan mukavasti, vaikka ensimmäiseen puoleen vuoteen mahtuikin parin kuukauden isyysloma. Litmanen kertoo myös olevansa klassinen omakotitaloasuja, jolla on aina jotain pientä projektia työn alla. Rikkaruohoja riittää kitkettäväksi, heinää niitettäväksi ja pensaita leikattavaksi. Vaikka isompia remontteja ei olekaan työn alla, vanhassa talossa on aina jotain pientä laitettavaa. ”Pysyy tuntuma, että osaa pitää työkaluja kädessään oikein päin. Matkustan töissä paljon, joten vapaalla on kiva olla kotona.”

UPA auttaa kasvamaan päätoteuttajaksi Suurilla yrityksillä on usein enemmän resursseja kehittää omaa työturvallisuusosaamistaan kuin pienillä. Jotta osaamista virtaisi myös alihankinnassa toimiville pienemmille yrityksille, on siihen jo jonkin aikaa ollut käytössä yhteinen turvallisuustoiminnan arviointimenetelmä UPA. UPA-arvioinnin tavoitteena on saada alihankkijat miettimään työturvallisuutta omaehtoisesti. Iso toimija pystyy valmentamaan aliurakoitsijoitaan eteenpäin työturvallisuusasioissa. Toinen näkökulma liittyy yritysvastuuseen ja tuotantoketjun läpinäkyvyyteen. Systemaattinen UPA-arviointi viestii siitä, että turvallisuudesta on huolehdittu koko ketjun läpi. RALAn tehtävänä on edistää suomalaisen rakentamisen laatua. Sitä se tekee muun muassa keräämällä tietoa rakennusalan yrityksistä ja arvioimalla niiden toimintatapoja. Onkin luontevaan, että RALA on alkanut pitää yllä tietoja UPA-arvioiduista yrityksistä. ”UPA-kriteerit ovat hyvät ja selkeät. Menetelmä vie työturvallisuusasiaa eteenpäin”, RALAn toiminnanjohtaja Tuula Råman tiivistää. Tieto yrityksen UPA-arvioinnista on kirjattu RALA-pätevyysraporttiin keväästä 2017

alkaen. RALA tarkistaa arviointitiedot TTK:n ylläpitämästä UPA-rekisteristä. UPA osaksi hankintaprosessia Rakennusalan työturvallisuuden asiantuntija Henri Litmanen TTK:sta suosittelee UPA-menettelyn sulauttamista muihin toimintoihin niin, ettei se jää erilliseksi saarekkeeksi. Parhaimmillaan UPA voi olla luonteva osa hankintaa ja yhteydenpitoa alihankkijoihin. ”Aliurakoitsijoilta kysytään laadusta ja ympäristöasioista. Samalla voisi kysyä myös turvallisuudesta.” UPA on luonteeltaan enemmän kehityskeskustelu kuin tiukka auditointi. Kysymyssarja auttaa kiinnittämään huomion parannusta vaativiin toimintatapoihin. Varsinkin pienemmissä yrityksissä sopeudutaan usein siihen työkulttuuriin, jota pääurakoitsija edellyttää. UPA:n tarkoitus on auttaa pohtimaan turvallisuuskysymyksiä itsenäisemmin. ”Kun yritys kasvaa ja hyppää päätoteuttajan rooliin, turvallisuusasioihin täytyy olla selkeät toimintamallit”, Litmanen muistuttaa. TEKSTI: HANNA MOILANEN

JOKKA |

15


NOSTOALA

Betonirakentamisen laatuketjua paikkaamaan Betonissa paikoin havaittuja laatupuutteita on selvitetty laajasti, ja korjaustoimet koskevat kaikkia osapuolia. Esiin nousi etenkin erikoisbetonin laaduntarkkailun ja omavalvonnan tärkeys niin tehtaissa kuin työpaikoillakin. TEKSTI: RT KUVA: TOMMI HONKAVAARA

V

uonna 2016 Kemijärvellä rautatiesillassa ja Turussa TYKS:n T3-sairaalatyömaalla havaittiin vakavia paikallavaletun betonin lujuusongelmia. Laatupuutteiden vuoksi Rakennusteollisuus RT päätti kutsua ulkopuolisen selvitysmiehen etsimään ongelmille syitä ja korjaustoimenpiteitä. Selvitysmieheksi valitun Tapani Mäkikyrön raportti ei ota kantaa yksittäisten kohteiden ongelmiin tai vastuukysymyksiin, vaan se tarkastelee betonirakentamisen koko tuotantoketjun laatua ja kehitystarpeita yleisellä tasolla. Mäkikyrö huomasi puutteita pitkin ketjua, niin tilaajan toiminnassa, betonin valmistuksessa, työmaan suunnittelussa kuin itse betonoinnissakin. Ongelmien yhteydessä julkisuudessa nousi esiin etenkin betonin liian korkea ilmamäärä ja sen taustalta löytyvät lisäaineyhdistelmät. ”Kehittynyt betonitekniikka, samalla kun se mahdollistaa vaativaa tuotantoa,

edellyttää myös koko tuotantoprosessin entistä varmempaa hallintaa”, Mäkikyrö kuvaa tilannetta.

Erikoisbetonit tarkkailuun tehtaissa Vaikka betonin valmistajilla on laadunvalvonta pääosin kunnossa, työmaille ei ole aina toimitettu tilauksen mukaista betonia. Betonin liian korkean ilmamäärän taustalta löytyy Mäkikyrön mukaan lisäaineyhdistelmien valintojen lisäksi muun muassa sekoitusvaiheessa kesken jäänyttä lisäaineiden uudelleen aktivoitumista. Ongelma liittyy erityisesti voimakkaasti notkistettuihin säänkestäviin erikoisbetoneihin, kuten P-lukubetoniin. Sitä tarvitaan estämään korroosiota sellaisissa rakenteissa, jotka alistuvat toistuvalle jäätymiselle ja sulamiselle sekä suolarasitukselle, kuten silloissa ja pysäköintihalleissa. ”Korjaavina toimina betonin valmistajien tulisi kehittää lisäaineyhdistelmien valintaa ja käyttöä sekä lisätä etenkin ilmamäärän mittausta työmaalla. Sään-

Rakennusteollisuuden toimet betonirakentamisen laadun varmistamiseksi Toteutuneet toimet: Viime vuonna Liikennevirasto teetti ilmamäärätutkimukset yhdessä betoninvalmistajien kanssa. Sen jatkotutkimuksena teetettiin eri osapuolten toimesta Robust Air -tutkimus Aalto-yliopistossa tänä vuonna. Betoninvalmistajat ovat tehneet paljon omaehtoisia tehdaskokeita ja tehostaneet omaehtoista laadunvalvontaa tehtailla ja työmailla. Talonrakennusteollisuus on teettänyt talorakenteiden lujuusselvityksiä Turussa ja Oulussa, sekä järjestänyt aiheesta eri paikka-

16

| JOKKA

kunnilla kiertävän ajankohtaiskiertueen. Tulevia toimia: Määräyksiä ja ohjeita päivitetään niin, että vaatimukset ovat selkeitä ja ajantasaisia betonirakentamisen koko tuotantoketjun osalta. Työnsuunnitteluun ja toteutuksen dokumentointiin laaditaan malliasiakirjoja. Kehitetään sähköisiä lomakkeita ja perehdytystä. Osaamisen tasoa koko tuotantoketjussa nostetaan, järjestetään laatukiertue yhdessä RT-liittoyhteisön ja SKOL:n kanssa.

kestäville ja etenkin P-lukubetonille tulee tehdä kattavat ennakkokokeet, ja säänkestävien betonien laatuvaatimuksia tulisi mahdollisuuksien mukaan päivittää sellaisiksi, että niitä olisi helpompi käyttää”, Mäkikyrö listaa.

Omavalvonta tehokkaammaksi työmailla Työmailla betonointia saatetaan pitää työnä, joka ei vaadi erityisosaamista. Valutyössä mahdollisesti tavoitellaan lähinnä nopeaa työsuoritusta. Tärytys voi jäädä puutteelliseksi, samoin koko jälkihoito kuten lämpötilan valvonta. Rakentamisessa hyvin tiheästi raudoi-


tetut rakenteet ovat yleistyneet. Niissä joudutaan käyttämään erityisen notkeaa betonia, joka on herkkää ilmamäärän kasvamiselle. ”Laadun omavalvontaa on työmaalla tehostettava, jotta lujuuskato ei pääse lopputuotteeseen asti. Laadunvalvonta, etenkin ilmamäärän mittaus, on ulotettava valutapahtuman lähelle, ja jos on aihetta epäillä lujuusongelmia, on laadunvalvonta ulotettava työmaalla tehtäviin koekappaleisiin asti”, Mäkikyrö sanoo. Laadunvalvontaa tarvitaan myös kuljetuksen yhteydessä etenkin työmaalla tehtävissä notkistamisissa. Valujen ennak-

kosuunnittelussa tulee arvioida myös laaturiskejä. Betonintoimittajien ja työmaiden pitäisi lisätä vuoropuhelua keskenään oikeiden betonivalintojen tekemiseksi.

Tilaaja asettaa laatuvaatimukset Tilaajilla voi olla taipumusta ohjailla rakentamista kustannuslähtöisesti niin, että lopputuloksen laatuun ja elinkaarikustannuksiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Monet myös kokevat, että betonirakenteiden laadunmäärittely on tehty liian monimutkaiseksi. Tilaajan tulee asettaa selvät laatutavoitteet ja luoda edellytykset hyvälle laadulle.

Selvitysmies Tapani Mäkikyrö sanoo, että pääsääntöisesti betonialalla osataan toimia hyvin eivätkä puutteet koske kaikkia toimijoita. Mitään yksittäistä keinoa betonin laatuongelmien poistoon ei ole olemassa. Nyt vaaditaan ennen kaikkea koko tuotantoketjun yhteistyötä ja laadunvarmistusmenettelyjen kehittämistä.

Selvitysmiehen raportti löytyy nettiosoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/betoniselvitys. Sieltä löytyy myös tarkemmin suosituksia toimista, joilla vastaavat ongelmat kyettäisiin välttämään jatkossa. JOKKA |

17


TUOTETIETO HALLINTAAN

TUOTETIEDOT DIGIAIKAAN, viikon työt päivässä tehty Helsinki-Vantaan terminaalilaajennuksen tuotetiedot tallennetaan näppärästi nettisovellukseen. TEKSTI JA KUVAT: ILONA SAVITIE

R

akennushankkeen aikana syntyy satoja ja jopa tuhansia paperisia dokumentteja eri materiaaleista ja niiden toimittajista, jotka päätoteuttajan on kerättävä dokumentointia varten. Kerääminen on tähän asti ollut hidasta, mutta avuksi on tullut RT urakoitsijan tuotetieto -nettisovellus. Uusi digitaalinen sovellus joutui todelliseen testipenkkiin Helsinki-Vantaan terminaalilaajennuksen jättimäisellä työmaalla. ”Se on se yksi onneton rakennusinsinööri, jonka tehtävä on koota kaikki tuotetiedot kasaan kun projekti on valmistu-

massa. Yleensä se työvaihe on nähty pakkopullana, joka hidastaa muuta työtä.” Lemminkäinen Talon tuotantoinsinööri Johannes Lehtonen ei halunnut istua tuntikausia tietokoneen ääressä etsien hajanaisesti internetin syövereihin ripoteltuja tuotetietoja ja kooten jälleen yhtä excel-taulukkoa, jonka tietoja ei voi hyödyntää muihin projekteihin. Lehtonen säästää mieluummin omaa työaikaansa. Säästöä Lehtosen työtunteihin tuo RT urakoitsijan tuotetieto: palvelu jonka avulla tuote- ja materiaalitietojen kokoaminen sujuu huomattavasti perinteistä tapaa rivakammin.

TUOTANTOINSINÖÖRI Johannes Lehtonen näkee tässä jo tulevan Plaza-keskusaukion. Lehtonen on ollut todella tyytyväinen, että työmaalla otettiin käyttöön RT urakoitsijan tuotetieto -järjestelmä. Muille töille säästyy enemmän aikaa.

Lehtosen työpaikkana on HelsinkiVantaan lentoasema ja sen 76 000 uutta neliömetriä jaettuna neljään eri rakennusvaiheeseen. Kaksi uutta siipeä terminaaliin, uusi lähtöporttirakennus, sekä uusi keskusaukio Plaza. Tätä laajennusta tekemässä ovat yhteistoiminnallisessa projektinjohtourakassa Lemminkäinen Talo ja Finavia. Eteläsiipi valmistui kesäkuussa 2017. Plaza valmistuu vuoden 2018 lopulla, ja länsisiiven on tarkoitus valmistua vuoden 2019 lopussa.

Työmaa keskellä lentoliikennettä

JOHANNES LEHTONEN toivoo, että seuraava päivitys mahdollistaisi helpot rajapinnat muihin sovelluksiin.

18

| JOKKA

Helsinki-Vantaan terminaalien kautta kulkee 18 miljoonaa matkustajaa vuosittain. Lentoaseman miljardi euroa maksava laajennusurakka kasvattaa tiloja ja matkustajatiloja ja lisää lentoliikenteen


kapasiteettia: Helsinki-Vantaa varustautuu palvelemaan 30 miljoonaa matkustajaa tulevaisuudessa. Laajennustyöt tehdään samaan aikaan, kun lentokenttä toimii normaalisti ympäri vuorokauden. ”Olemme työmaalla säännöllisesti yhteydessä 5–10 eri sidosryhmän kanssa. Ykkösjuttu täällä on, että emme aiheuta häiriötä lentoliikenteelle tai matkustajille. Jos niin kävisi, saisimme kyllä heti palautetta tilaajalta. Yhteistyö on sujunut tähän mennessä hienosti.” Kun lentoaseman uutta Plaza-keskusaukion sisätiloja aletaan rakentaa, Lemminkäinen suunnittelee aloittavansa oman pilotin muutaman valikoidun urakoitsijan kanssa. Pilottiurakoitsijoiden tehtävänä olisi kirjata itse käyttämänsä tuotteet urakoitsijan tuotetieto -sovellukseen, jolloin loppuvaiheen tuotetietojen koonti helpottuu. ”Urakoitsija tietää itse meitä paremmin, mitä tuotteita he ovat käyttäneet.”

Tähän mennessä Lehtonen on koonnut tuotetiedot Finavian rakennusprojektissa itse.

Hyötyä myös loppukäyttäjälle Huolella kootuista tiedoista hyötyy elinkaaren myöhemmässä vaiheessa erityisesti kiinteistön omistaja ja loppukäyttäjä, kun jokaisen käytetyn tuotteen tiedot on helppo löytää yhdestä raportista, Rakennuksen tuoteselosteesta. ”Tuotteiden tiedot on perinteisen tavan mukaan kaivettu manuaalisesti netistä, tulostettu ja mapitettu tai tallennettu verkkolevylle. Enää ei tarvitse jälkikäteen sitä puuttuvaa tietoa kaivella jonkun tietokoneelta tai sähköpostista. Kymmenen vuoden päästä sen tietyn paperilapun löytäminen voi olla jo aika vaikeaa, mutta tällä uudella systeemillä jäljitettävyys paranee. ” Suurin hyöty RT tuotetietokannan käytössä on Lehtosen mielestä ajansäästö. ”Viikon työt pystyy tällä tavalla puser-

tamaan alle yhteen työpäivään. Ja tämä koskee vain yhtä projektia – kun rakennetaan paljon, ajansäästö vain kertautuu.”

Helsinki-Vantaan laajennus pähkinänkuoressa • Kaikkiaan terminaali laajenee 103 000 neliömetrillä. Se vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta. • Terminaalin koko pinta-ala 2020-luvun alussa on yli 250 000 neliömetriä. Silloin terminaaliin mahtuisi kymmenen Eduskuntataloa. • Matkatavaran käsittelykapasiteetti nousee 50 prosenttia. • Lentokoneiden pysäköintialueita ja rullausteitä uudistetaan 450 000 neliömetrin alueelta. Työmaalle mahtuisi 90 jalkapallokenttää. • Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella noin 30 miljoonaa vuotuista matkustajaa JOKKA |

19


TUOTETIETO HALLINTAAN VALTAVALLA TYÖMAALLA Euroopan vahvin nosturi hallitsee tulevan Länsisiiven maisemaa 45 metrin korkeudessa. Tämä mittapuun työmaalla kannattaa todella suunnitella etukäteen, millä menetelmällä aikoo tuote- ja materiaalitiedot työmaasta kerätä.

Rakennusalalla hyvätkin muutokset vievät aikaa Lentokentän Eteläsiipi oli Lehtoselle pilottiprojekti, jossa RT urakoitsijan tuotetieto -sovellus oli käytössä. Työmaalla käytetyistä tuotteista tietokannasta löytyi vajaa neljännes, loput tuotteet Lehtonen lisäsi raporttiin itse. Tietokannasta löytyneitä tuotteita oli 307, yksittäisiä dokumentteja 565. Kun Lehtonen on käynyt Rakennustiedon aamiaistilaisuuksissa kertomassa lentokentän työmaasta ja RT tuotetietopalvelun käyttökokemuksista, hän teki

laskukaavan havainnollistamaan säästettyä aikaa. Jos tuotteiden tietojen keräilyyn aiemmin on kulunut 5 minuuttia tuotetta kohti, niin 307 tuotteen kohdalla se tekee 25 työtuntia. 565 dokumentin koonti puolestaan veisi minuutin kappaleelta, yhteensä 9 tuntia. Näistä kertyy liki viikon verran työtunteja. ”RT tuotetietoa käyttämällä tuotteen keräilyyn menee ehkä minuutin verran tuotetta kohden ja dokumenttien koonti sujuu viidessä minuutissa. Koko tietojen keräämiseen kuluu kaikkiaan enää vähän yli viisi tuntia.”

Tuotetietojen hallintaan helpotusta Laki vaatii rakennushankkeeseen ryhtyvää keräämään itse todisteet rakennusmateriaalien kelpoisuudesta ja käyttöturvallisuudesta: esimerkiksi CE-merkinnän suoritustasoilmoituksia, käyttöturvallisuustiedotteita sekä erilaisia asennus- ja käyttöohjeita. On pystyttävä osoittamaan, että rakennukseen kiinteäksi osaksi tulevat tuotteet ovat turvallisia eivätkä aiheuta haittaa terveydelle. Kovin yhtenäistä tapaa tuotetiedon keräämiseen ja hallintaan ei ole tähän saakka ollut, vaan tietoja on joutunut muun muassa etsimään tuotevalmistajien nettisivuilta. Tiedot pitää myös dokumentoida ja tallentaa ja kerätä jokaista kohdetta varten erikseen. Rakennusteollisuuden, tuotevalmistajien ja kaupan yhteisellä hankkeella halutaan helpot-

20

| JOKKA

taa tuotetiedon keräämistä ja dokumentointia. RT urakoitsijan tuotetieto on kuin rakennuksen tuoteseloste, joka dokumentoi rakennusmateriaalien kelpoisuuden ja käyttöturvallisuuden. Urakoitsijan tuotetietoa voivat hyödyntää suoraan myös rakennuttajat ja suunnittelijat. Materiaalivalmistajat siirtävät itse omien tuotteidensa tiedot suoraan hankkeen tietokantaan. Työmaalla tuotetiedot haetaan suoraan tuotetietokannasta. Pääurakoitsija perustaa sovellukseen työmaan, jonne kutsuu aliurakoitsijat rekisteröimään urakassa käyttämiensä tuotteiden tiedot. Näin syntyy rakennuksen tuoteseloste rakennuttajaa varten. Tuotetiedot ovat myöhemmin huoltokirjan lähtötietoja, joita hyödynnetään jatkossa muun muassa kiinteistön ylläpidossa.

Mitä enemmän tuotevalmistajat lisäävät tuotetietoja RT tuotetietokantaan, sitä helpompaa ja nopeampaa urakoitsijan on klikata tuotteet omaan projektiinsa. Jos tuotetta ei tietokannasta löydy, sen voi itsekin lisätä. Tuotevalmistajat voisivat Lehtosen mielestä olla aktiivisempia tuotetietojen lisäämisessä tietokantaan. ”Tuotevalmistajilta ei ole toistaiseksi kukaan vaatinut tuotetietojen standardisoimista tai lisäämistä RT tuotetietokantaan. Miksikäs ne olisivat sitä alkaneet käyttääkään”, Lehtonen pohtii. ”Tähän uuteen systeemiin ei ole ehkä varsinaista muutosvastarintaa, mutta rakennusalalla muutokset ovat yleensäkin pitkiä ja hitaita prosesseja. Vie aikaa, ennen kuin suuret rakennusliikkeet ehtivät kääntyä samaan suuntaan.”

Menee jatkoon Hyvien käyttökokemusten perusteella Lehtosen on aikomus käyttää RT urakoitsijan tuotetieto -sovellusta jatkossa muissakin projekteissa. ”Kun tätä ohjelmaa on kerran opeteltu käyttämään, on helppo samoilla höyryillä jatkaa käyttöä myöhemminkin.” Lehtoselle uuden sovelluksen opettelu ei tuottanut ongelmia. ”Uusien käytäntöjen omaksuminen on ollut helppoa, kun olen vasta pari vuotta sitten valmistunut enkä ole muustakaan tiennyt”, hän hymähtää.


KUN TÄTÄ OHJELMAA on kerran opeteltu käyttämään, on helppo samoilla höyryillä jatkaa käyttöä myöhemminkin, tuotantoinsinööri Johannes Lehtonen sanoo.

Kehitysehdotuksia Lehtosella on jatkoa varten useampia. ”Olisi hyvä, jos uuden version myötä saisi uusia rajapintoja muihin sovelluksiin, esimerkiksi projektipankkiin. Kun tietoa loppumetreillä kirjataan vielä tipoittain tuotetietokantaan, päivitys voisi mennä samalla kertaa molempiin”, Lehtonen miettii. ”Urakoitsijan yhteystiedot olisi myös hyvä voida lisätä. Palvelisi loppukäyttäjää, jos tuoteselosteesta löytyisi vaikkapa takuuajan yhteyshenkilön tiedot, jolle voi tarvittaessa soittaa. Kännykkäsovellus on toiminut toistaiseksi sen verran huonosti, ettei sitä viitsi käyttää. Teoriassahan olisi tosi hienoa, kun voisi työmaalla lukea kännykällä vaikka kipsilevyn viivakoodit ja tieto menisi suoraan projektin tuotetietoihin.” Lehtosen työpaikka on lentoaseman kyljessä, ja rakennustyömaalla tuntuu kuin seisoisi keskellä kiitotietä. Projektissa on insinöörin näkökulmasta hyvät ja huonot puolensa. ”Ei ole kertaakaan ollut sellaista päivää, että ei jaksaisi tulla töihin. Saan olla monen eri tahon kanssa tekemisissä, ja on mielekästä kun työssä on sopivasti haastetta. Mutta täällä työskennellessä on vaan jatkuva matkakuume.”

Kimmo Lehtonen: Tuotevalmistaja, älä emmi enää! ”Rakennusliikkeille on helppo osoittaa RT tuotetietokannan ja RT urakoitsijan tuotetiedon omalle liiketoiminnalle tuomat hyödyt. Kun sovelluksella kootaan tuotetiedot yhdestä paikasta, se tuo tehokkuutta suhteessa nettisivuilla surffaamiseen ja tuotetietojen etsimiseen”, vakuuttaa Rakennustiedon liiketoimintajohtaja ja TEHO-hanketta ohjaava Kimmo Lehtonen. Sen sijaan tuoteteollisuudelle hyötyjen osoittaminen ei ole yhtä helppoa. Lehtosen mukaan koko toimialan tulisikin nyt vakuuttaa tuoteteollisuus asiasta, jotta tuotteiden tiedot saadaan virtaamaan järjestelmien välillä ilman manuaalista käsityötä. Sitä joudutaan käyttämään, mikäli tietoja ei ole valmiiksi syötetty tietokantaan.

Viivyttelyllä ei voita ”On enää kyse lähinnä siitä, että saadaan tuotetietokanta riittävän suureksi”, Lehtonen kuvaa. “Toisinaan kuulee sen suuntaista palautetta, että mukaan tullaan vasta sitten kun kaikki on valmista. Mutta sitä päivää ei tässä digitalisaatiomaailmassa tule, joten viivyttely on turhaa ja antaa kilpailuetua niille yrityksille, jotka jo ovat mukana. Ei kannata ajatella, että riittää kun tuotteiden tiedot löytyvät nettisivuilta. Tiedot on saatava myös rakenteiseen, standardoituun muo-

toon, eikä vain pdf-tiedostojen uumeniin.” Markkinointia tuotevalmistajien suuntaan Lehtonen kannustaa kaikille osapuolille. ”Rakennustieto välittää rakennusliikkeiden toiveita puuttuvista tuotetiedoista tuotevalmistajille ja kontaktoi aktiivisesti yrityksiä. Toivomme tietenkin, että myös rakennusliikkeet omalta osaltaan edellyttäisivät tuotevalmistajia tallentamaan tuotetiedot tietokantaan.” Kimmo Lehtosen mukaan kehitystyötä tehdään jatkuvasti käytettävyyden jalostamiseksi. Tällä hetkellä RT tuotetietokannassa on tuotteiden tekniset tiedot pdf-dokumenteissa. Jatkossa tuotetiedot tullaan Lehtosen mukaan murskaamaan rakenteiseen muotoon, mikä mahdollistaa ominaisuuspohjaisen tuotteiden määrittelyn ja tuotevalinnan hankkeissa. Myös käyttöturvallisuustiedotteen sisältöjen osalta käytännön työ on jo aloitettu. Viranomaisten edellyttämä kemikaaliluettelo edellyttää tiedon rakenteisuutta, jota pdf-tiedostot eivät täytä. RT tuotetietokannassa on tällä hetkellä reilut 100 000 tuotetta, 450:lta tuotevalmistajalta. Lokakuun lopussa julkaistiin RT urakoitsijan tuotetieto -mobiilisovelluksesta uusin päivitysversio, josta löytyy muun muassa sanahaku ja muita paranneltuja toimintoja. Myös vanhojen projektien tietoja voi nyt hyödyntää uudestaan.

JOKKA |

21


EPEREHDYTYS

VARTEN tuore laatu- ja kehitysinsinööri Hans Pasila pitää uuden mallista perehdytystapaa sopivana ja tervetulleena uudistuksena rakennustyömaille.

ePerehdytys alkaa näkyä työmailla Uudessa perehdytysmallissa halutaan ensin herättää työntekijä pohtimaan työturvallisuutta laajemminkin. Sen jälkeen hänet on hyvä perehdyttää itse työmaan käytäntöihin ja vaaroihin. TEKSTI JA KUVAT: TOMMI AHLBERG

K

oko rakennusalan yhdessä kehittämä ePerehdytys muuttaa perinteistä perehdytystapaa ja paikkaa monia puutteita. Siitä koituu yritykselle monia hyötyjä. ”Usein urakoitsija saapuu työmaalle kesken päivää. Jos kaikki perehdytetään sitä mukaa kun tulevat, niin perehdyttäjän omat työt pysähtyvät ja päivästä voi kulua kaksi kolmekin tuntia perehdyttämisessä. Viikossa tai kuukaudessa kertyy siitä jo aika potti”, laskeskelee Varten laatu- ja kehitysinsinööri Hans Pasila.

Perehdytyksessä pitää jokainen huomioida Uudessa ePerehdytyksessä perehdyttäminen on jaettu kahteen vaiheeseen. ePe-

22

| JOKKA

rehdytyksellä voi korvata yleisperehdytyksen, mikä on myös Aluehallintoviraston hyväksymä menettely. Työpaikkakohtainen perehdytys säilyy edelleen työmailla. Yleisperehdytys suoritetaan verkko-oppimisena etukäteen ennen työmaalle menoa. Suoritus on voimassa vuoden kerrallaan. ”Kun meille jää enää työmaan ominaispiirteisiin ja vaaroihin perehdyttäminen, säästetään siinä roimasti työaikaa entiseen systeemiin nähden. Lisäksi tiedetään, että kaikilla työmaalle saapuvilla pitäisi olla samantasoiset perustiedot työturvallisuudesta. Ei siis pitäisi olla pelkoa, että tarvitsee koko ajan vahtia, ettei kaveri telo itseään.” Yksi haaste Vartenkin työmailla ovat olleet ulkomaiset työntekijät, jotka eivät

ole voineet suorittaa perehdytystä omalla äidinkielellään. Vakuutteluista huolimatta ei työmaalla aina voida olla varmoja, onko kaikkia asiat ymmärretty. Joskus tulkki on jouduttu hälyttämään paikalle, vaikka etukäteen on ilmoitettu ettei sellaista tarvita. ePerehdytyksen jokainen voi suorittaa omalla äidinkielellään, suomen kielen lisäksi vaihtoehtoina ovat viro, latvia, liettua, puola, venäjä, englanti ja ruotsi. Vartessa vielä mietitään, miten uuteen perehdytysmalliin siirrytään. Yksi mahdollisuus on, että se otetaan käyttöön sitä mukaa kun aloitetaan uusia työmaita. ”Sitä ennen pitää sopimustekniset asiat selvittää. Kuinka sitoutamme aliurakoitsijat mukaan, ja kuinka tiukka linja otetaan, Hans Pasila sanoo. Pasila toimi ensin kolme vuotta Vartessa työmaainsinöörin tehtävissä ja perehdytti käytännössä kaikki omille työmailleen tulleet uudet työntekijät. Mitä nuori työmaainsinööri piti perehdytyksessä tärkeänä? ”Vartella on valmis pohja perehdytykselle, jonka jokainen perehdyttäjä muok-


SÄHKÖTÖIDEN NOKKAMIES Tuukka Jordberg ja Hans Pasila keskustelevat energiapihien talojen ratkaisuista. As Oy Vantaan Mesiheikki ja Koivuheikki saavat sekä maalämmön että aurinkopaneelit.

VARTELLA ON käynnissä Tikkurilassa omana tuotantona kahden kerrostalon työmaa. Viereisellä tontilla puretaan vanhoja rakennuksia pois ja tehdään tilaa uudisrakennuksille, ja tien toiselta puolelta löytyy vielä yhtiön kolmaskin tontti.

ePerehdytyksen edut pähkinänkuoressa: • Säästää aikaa ja kustannuksia: suoritetaan netissä kerran vuodessa • Voimassa kaikilla työmailla • Kaikille samanlainen perehdytys omalla äidinkielellä • Suoritus helposti tietokoneella ja kaikilla mobiililaitteilla • Sisältö aina ajan tasalla ja säädösten mukainen • Työturvallisuus paranee, tapaturmataajuus pienenee • Turvalliset työtavat parantavat tuottavuutta ja laatua Lisää tietoa osoitteessa www.eperehdytys.info

kaa sopimaan omalle työmaalleen. Kun itse perehdytän, haluan että perehdytettävä ymmärtää, että kyse on tämän omasta turvallisuudesta. Käyn perusasioita ja määräyksiä tarkasti läpi vähän perusteellisemmin, samoin työmaata ja sen riskejä. Aikaa siinä menee ehkä keskimääräistä enemmän, mutta mielestäni se kyllä kannattaa”, Pasila vakuuttaa. Haasteita on joskus tullut, kun lukuisia perehdytystilaisuuksia läpi käyneet

”Hyvä keino torjua ennalta työtapaturmia ovat turvallisuushavainnot.”

vanhemmat konkarit saattava kokea, että tämähän on kuultu jo.

Herättää ajattelemaan Verkko-oppimisena suoritettava uusi ePerehdytys muodostuu tehtäväsivuista ja tentistä. Hyväksytty suoritus voidaan tarkistaa suoraan Tilaajavastuun Taitorekisteristä. Tieto on kätevästi työmaalla luettavissa Valttikortilta muun muassa maksuttoman mobiilisovelluksen avulla. Hans Pasila on itse jo suorittanut ePerehdytyksen. ”Alussa tuli tunne, että mitäs tämä on, kun asioissa mennään aika syvälle. Mutta sehän on vaan hyvä, sillä aika usein havaitsee ihan perustiedoissakin aikamoisia puutteita. Kun asiaan joutuu sopivasti uppoutumaan, niin se myös herättää jokaista ajattelemaan työturvallisuutta laajemminkin. Miten on aiemmin asioita tehnyt, mitä voisi tehdä turvallisemmin”, Pasila kuvaa omia ensitunnelmiaan ePerehdytyksestä. Kysymyksiä hän piti ”sopivan vaikeina”. Hän suosittelee, että ePerehdytyksen suorittamiseen kannattaa varata rauhallinen hetki ja riittävästi aikaa, ainakin puoli tuntia. Perehdytys on vain yksi osa työmaalla tehtävää turvallisuustyötä. Tuoreella

laatu- ja kehitysinsinöörillä on jo hyvä arsenaali erilaisia keinoja, joilla tapaturmiin voidaan pureutua. ”Hyvä keino torjua ennalta työtapaturmia ovat turvallisuushavainnot. Meillä saa pienen palkinnon aktiivisesta havaintojen tekemisestä, sillä tavalla havainnot on saatu hyvin käyntiin. Hyvä ennakkosuunnittelu on toinen keskeinen keino niiden torjumiseksi. Sitten meillä on käytössä työmaavartteja, joissa asioita käydään yhdessä läpi. Niitä järjestetään aina tilateen vaatiessa, ja yleensä koko työmaa on mukana. Esimerkiksi kun elementtiasennus alkaa, niin työmaalle tulee nostureita ja enemmän liikennettä, ja taivaaltakin voi pudota jotain niskaan”, Pasila luettelee. Työturvallisuuden perusteisiin kuuluu hänen mukaansa myös toisten kunnioittamien. Jokaisella pitää olla oikeus sanoa, jos esimerkiksi huomaa turvallisuuspuutteita omalla mestallaan. Kun hyvä perehdytys yhdistyy hyviin käytäntöihin, voidaan jo alkaa Hans Pasilan mukaan puhua turvallisesta työmaasta. Vartessa ollaan nyt aloittamassa uuden ePerehdytyksen käyttöönottoa työmaillaan monen muun yrityksen tavoin. Tavoite on, että ensi vuoden aikana kaikilla sen työmailla perehdytys käydään läpi uuden mallin mukaan. JOKKA |

23


LAURI KIVEKÄS

MUUTOSTUULTEN

BONGARI

Ruduksen Lauri Kivekkäällä on ollut kyky nähdä jo kaukaa, mistä suunnasta rakennusalalla milloinkin on tuullut, sekä rohkeutta ensimmäisten joukossa lähteä viemään uusia ajatuksia eteenpäin. Joskus se tosin on vaatinut alussa pientä ravistelua. TEKSTI: TOMMI AHLBERG KUVAT: JYRKI VESA

24

| JOKKA


LAURI KIVEKÄS SEISOO Rudus turvapuiston kuljetushihnalla noin 7 metrin korkeudessa. Siltä korkeudelta putosi vuonna 2008 Ruduksen betonitehtaan Pyhäsalmen esimies ja menehtyi tapaturmassa. Kivekkään mukaan näiden surullisten tarinoiden kertominen on välttämätöntä, jotta vastaavilta tapaturmilta vältytään jatkossa. Rudus turvapuistosta löytyy monta muutakin tosielämän synkkää tarinaa.

JOKKA |

25


LAURI KIVEKÄS

ALIURAKOINNISSA TAPAHTUU nyt paljon tapaturmia. Sen suhteen on epäonnistuttu, tapaturmataajuuden laskuun tarvitaan tässä asiassa iso muutos, Lauri Kivekäs sanoo.

”Johdon vastuu ymmärrettiin alussa väärin, ylin johto ei sitouttanut itseään, vaan sälytti vastuun alemmalle johtoportaalle.”

J

os rakennusalalta pitäisi nimetä henkilö, joka tulee ensimmäisenä mieleen puhuttaessa työturvallisuudesta, olisi monen vastauksena Ruduksen hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs. Hän on antanut kasvot myös toiselle rakentamisen tuoreemmalle kehityssuunnalle, luonnon monimuotoisuuden vaalimiselle.

Alussa keksittiin menestystarina Ollaan Rudus turvapuistossa, Espoon Ämmässuon alueella sijaitsevan ”suomalaisen turvallisuuskeksinnön” pihalla. Ympärillä kiertää työturvallisuuden harjoitusrata monine rasteineen. Paikka on Kivekkäälle mieluisa, sillä hän on ollut sitä perustamassa, ja se kuvastaa hyvin hänen oman työskentelytapansa tärkeintä arvoa, vastuullisuutta.

26

| JOKKA

Kivekkään oma herätys vastuullisuuteen tapahtui, kun emoyhtiö kovisteli suomalaisia yli kymmenen vuotta sitten: työtapaturmat alas tai yrityksen johto ulos. ”Aloitimme turvallisuuden ryhtiliikkeen Ruduksessa vuonna 2006 emoyhtiö CRH:n opeilla. CRH:lla oli jo tilastoja, että turvallisuuskoulutuksen määrä korreloi tapaturmataajuuden kanssa”, Kivekäs muistelee. Jotakin työntekijöille sopivaa koulutusta piti äkkiä keksiä, jotta korkeat tapaturmaluvut saatiin painettua emoyhtiön vaatimalle tasolle. ”Meidän ratkaisu oli turvapuisto. Kalvosulkeiset eivät jää yleensä ihmisten mieleen, mutta käytännön turvallisuusoppi kyllä jää”, Kivekäs kertoo vuonna 2009 valmistuneesta työturvallisuuden harjoitusradasta eli turvapuistosta. Suuri

joukko rakennusalan yrityksiä ja toimijoita on saatu mukaan yhteistyöhön ja puiston jäseniksi. Ihan tyhjästä eivät suomalaisetkaan turvapuistoa ideoineet. Malli löytyi vierailumatkalla Amerikassa. Kun Espoon Ämmässuolla oli sopivasti aiemmin lopetettu valmisbetoniasema, päättivät ruduslaiset perustaa sinne Euroopan ensimmäisen rakennusalan turvapuiston. ”Sitä lähtien tämä on ollut melkoinen success story, eikä tämä edes kauheasti maksanut. Turvallisuuden aina ykkösenä pitävän emoyhtiö CRH:n suunnalta ei turvapuiston rakentamiselle tarvinnut lupia pyytää, vaan se laitettiin pystyyn pienen käyttörahabudjetin turvin.” Kivekäs epäilee, että lupaa pyytämällä turvapuisto ei olisi niin nopeasti Espooseen edes noussut. Myöhemmin emoyhtiöstä on käyty lukuisia kertoja ihastele-


LAURI KIVEKÄS on työskennellyt Ruduksen ja sen edeltäjien palveluksessa yli 30 vuotta. Viimeksi toimitusjohtajana ja nyt hallituksen puheenjohtajana. Hän on jäämässä eläkkeelle ensi vuoden alkupuolella.

massa suomalaisten aikaansaannosta, ja vierailijoita on tullut Singaporesta asti.

Sitoutumista ja työkaluja ”Parikymmentä vuotta sitten tehtiin jo paljon hyvää turvallisuustyötä ja koulutettiin henkilökuntaa. Yhtä tärkeimmistä asioista ei kuitenkaan ymmärretty, johdon vastuuta. Tai se ymmärrettiin väärin, ylin johto ei sitouttanut itseään, vaan sälytti vastuun alemmalle johtoportaalle”, Kivekäs pohtii. Tärkeä käännepiste työturvallisuudessa saavutettiin alalla vasta noin kymmenisen vuotta sitten. ”Työturvallisuus vaatii alussa sijoituksia, se pitää ottaa oikeasti yrityksen agendalle. Eikä se onnistu ilman ylimmän johdon täydellistä mukanaoloa.” Kivekäs on itse opittu tuntemaan juuri tällaisena työturvallisuuden visioon täysillä panostavana johtajana. Hän ei ole huolehtinut vain Ruduksen työturvallisuudesta, vaan ollut huolissaan koko rakennusalan kehityksestä. Ja aina valmis saarnaamaan se puolesta. Nyt Kivekkään päähuolena on hyvän turvallisuuskehityksen pysähtyminen ja jääminen junnaamaan paikallaan.

”Rakennusteollisuus RT selvittää jäsenyritystensä tapaturmakehitystä säännöllisin tapaturmakyselyin. Henkilötyövuosissa mitattuna vastauksia kyselyyn tulee jo aika hyvin, mutta raportointiin osallistuu vain noin kymmenen prosenttia jäsenistä”, Kivekäs toteaa pettyneenä. Tilanne osoittaa, että turvallisuuden viestiä pitää nyt viedä eteenpäin pk-yrityksiin. Hänellä olisi ongelmaan valmis heräämislääkekin. ”Jos yrityksen johto ei sitoudu turvallisuuden kehittämiseen, pitää käyttää tylyttämistä. Voi mielessään miettiä kumpi on helpompi hyväksyä, se että joku loukkaantuu vakavasti tai kuolee, vai se että ylin johto saa potkut, jos työturvallisuuden kehittämiseen ei sitouduta?” Kivekkään yksi viesti on ollut, että sitoutumisen jälkeen pitää yrityksen käytössä olla työkaluja, joilla tapaturmien kimppuun käydään. ”Ruduksella on 50 sivun ohjelma, jonka käänsimme pilkulleen suomeksi. Sen ytimenä on CRH:n 16 määräystä kuolemantapausten estämiseksi. Ohjeet lähetettiin maamme kaikkiin yksiköihin saatesanoilla, että jos niissä on jotain epäselvää, kertokaa se nyt. Muuten näitä

noudatetaan pilkulleen. Jos yrityksessä joku kuolee tapaturmaisesti laiminlyöntien seurauksena, johdon pitää tiedostaa, että se joutuu tapaturmasta vastuuseen.” Ruduksella ohjeita on luettu tarkasti, vuonna 2015 yrityksessä sattui nolla tapaturmaa, seuraavana vuonna yksi. Tänä vuonna on sattunut yksi työtapaturma.

Ongelmiin puuttumista ja yhdessä tekemistä Kivekkään yksi teeseistä on, että turvallisuus paranee vain yrityksen sisältä käsin. RT:n ja muiden toimijoiden roolina on tarjota työkaluja ja osaamista yritysten käyttöön. Niistä on etenkin pk-yrityksille suuri apu. ”Muutosvauhti rakennusalalla on kovin hidasta. Ensin muutama yritys ottaa turvallisuusasian omakseen, sen jälkeen se vähitellen leviää muihinkin. Mutta tärkeää on, että kukaan ei lakkaa poistamasta riskejä, kun turvallisuustaso paranee. Se on jatkuvaa työtä, riskejä on valtava määrä ja uusia tulee koko ajan”, hän muistuttaa. Riskien torjumiseen on olemassa alalla hyviä työkaluja. Vaaratilanneilmoitusten ja turvallisuushavaintojen avulla niihin JOKKA |

27


LAURI KIVEKÄS

KIVIAINESTEN OTTOALUEET muodostavat hyvän elinympäristön uhanalaisten lajien säilymiselle. Alan yritysten kannattaa liittää asia omalle vastuullisuuden listalle, sillä luonnosta huolehtimisesta hyötyvät kaikki. Hyvinkään Suomiehen alueella soranotto päättyi vuonna 2014, ja nyt sieltä löytyy myös ympäristötaidetta.

”Onhan se mieletön tunne, kun media ei hauku, viranomaiset kehuvat ja Luonnonsuojeluliittokin ylistää – ja ollaan kuitenkin rakennusalalla töissä.”

voidaan puuttua jo ennalta. Ruduksessakin työ lähti liikkeelle hitaasti, sitten päästiin vauhtiin. ”Alussa saimme työntekijöiltä vain muutama sata vaaratilanteisiin liittyvää ilmoitusta vuodessa, nyt niitä tulee jo 3 000. Jos jokaiseen niistä tehdään kolme neljä korjaustoimenpidettä, niin poistamme pelkästään työntekijöitä tulleen palautteen perustella noin 10 000 turvallisuusriskiä vuodessa.” Viime aikoina Kivekäs on halunnut porautua ihmisten asenteisiin. Häntä kiinnostaa, miksi riskejä edelleen otetaan, vaikka ne olisi estettävissä, ja miten henkilöiden käyttäytymiseen voidaan puuttua. ”Lähiesimiehellä on ratkaiseva rooli siihen, miten työtekijät suhtautuvat turvallisuuteen. Jos oma asenne ei ole kunnossa, näkyy se koko työmaalla. Työmaalla ollaan yhdessä, esimiehellä on hyvä tilaisuus silloin keskustella, valvoa ja puuttua tilanteisiin. Tärkeintä on, että ei kuljeta ohi ja katsota riskejä sormien läpi.” Lauri Kivekäs uskoo, että asenteetkin muuttuvat pikkuhiljaa. Ihmiset pitää

28

| JOKKA

ottaa mukaan turvallisuutta kehittämään, osallistava oppiminen ja tunne päästä itse vaikuttamaan muokkaa asenteita turvallisempaan suuntaan. Esimerkiksi pienryhmätyöskentely on jo arkea suurimmissa yrityksissä. Mutta matkaa on vielä paljon edessä, vaikka koko rakennusalan yhteinen tavoite päästä nollaan tapaturmaan vuoteen 2020 mennessä lähestyy kovaa vauhtia. RT:n jäsenyritysten tapaturmataajuus oli elokuussa 21. Kivekkään mielestä vasta sitten voidaan olla tyytyväisiä, kun alalla on päästy tapaturmataajuudessa alle kolmeen.

Biodiversiteettiin oppia työturvallisuudesta Monella loksahti aluksi suu auki, kun maan johtavan kiviainestoimittajan toimitusjohtaja viitisen vuotta sitten alkoi seminaareissa puhua viitasammakoista ja nuokkukohokeista. Tänä päivänä ei enää tarvitse ihmetellä, miksi luontoa voimakkaasti muokkaavat rakennusalan toimijat ovat liittäneet luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yritysvastuunsa piiriin. Kivekkään mukana siinä

voittavat kukkien ja sammakoiden lisäksi myös biodiversiteetin säilyttämiseen sitoutuneet yritykset. Kivekäs on itse aina liikkunut mielellään luonnossa, ja sen myös kuulee hänen puheistaan. ”Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on joidenkin lähteiden mukaan jopa suurempi uhka yhteiskunnalle kuin ilmastonmuutos. Yksi suurimpia uhkia on avomaiden häviäminen. Kiviainesten ottoalueet muodostavat erinomaisen mahdollisuuden niille tyypillisten uhanalaisten lajien säilymiselle”, hän alleviivaa Ruduksen vastuullisuutta. Ruduksella on tuhansia hehtaareja maita käytössään, ottoalueiden lisäksi osassa on tehdasrakennuksia. Ruduksessa luonnon monimuotoisuuden eteenpäin vieminen edellyttää käytännön työkaluja, toteutuksessa on hyödynnetty työturvallisuustyöstä saatuja oppeja. Työkaluna on vuonna 2012 käynnistetty LUMO-ohjelma, ja mukaan on otettu biologeja ja ympäristöalan ihmisiä. Kuten turvallisuudessakin, ei tässäkään mitään tapahtuisi ilman ylimmän johdon sitoutumista asiaan. LUMO-ohjel-


KUINKA VOI johtaa menestyksekkäästi maan suurimman kiviainestoimittajan liiketoimintaa ja samalla panostaa työturvallisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen ja työhyvinvointiin? Kivekkään vastaus on selkeä. Jos vain liiketoiminta olisi aina ykkösenä, jäisivät muut asiat helposti huonolle hoidolle. Muut asiat on siis laitettava välillä kärkeen ennen bisnestä, joka on joka tapauksessa aina hoidettava kunnolla, oli aikaa tai ei.Turvapuiston työhyvinvoinnin rastilla voi testata myös omaa puristusvoimaa.

maan kuuluu useita kohdealueita ympäri Suomea.

Mutkat suoriksi Kivekkään mukaan luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävä kova työ kannattaa, sillä yritykset saavat siitä vastineeksi hyötyjä. ”Uhanalaiset lajit ovat aina pysäyttäneet rakennushankkeita ja teettäneet miljoonia mutkia väyliin. Liito-oravan suojelu on tästä varmaan näkyvin esimerkki. EU:lla on tiukat linjaukset, ei siis kannata lyödä päätä seinään ja lähteä vastustamaan niitä. Sen sijaan kompensaation avulla voidaan luoda lajille suotuisat olosuhteet jossain muualla. Käytössä on No net loss -periaate, eli toimi niin että kanta säilyy samana tai mieluummin kasvaa, niin mutkatkin saadaan suoriksi”, Kivekäs yksinkertaistaa asiaa. Yksi esimerkki löytyy Ruduksen Porvoon Kråkön soranottoalueelta, jossa uhanalaisen viitasammakon lisääntymislampi oli kasvamassa umpeen. ”Yliopiston matelijoihin erikoistunut professori neuvoi meitä kaivamaan yhdysojan sammakoille ja teki sille tarkepiirustuksetkin. Sammakot saatiin muuttamaan ja laji säilymään. Nyt voidaan jatkaa maa-ainesten ottotoiminnan suunnittelua alueella.” Kiviainestoiminta on synnyttänyt mediassa aina negatiivia mielikuvia. Nyt tilanne on Kivekkään mukaan muuttumassa.

”Onhan se mieletön tunne, kun media ei hauku, viranomaiset kehuvat ja Luonnonsuojeluliittokin ylistää – ja ollaan kuitenkin rakennusalalla töissä”, Kivekäs hymähtää tyytyväisenä. Lauri Kivekäs jää eläkkeelle ensi vuoden alkupuolella. Taakse jää yli 30 vuotta kestänyt ura Ruduksen ja sen edeltäjien palveluksessa, tukku luottamustehtäviä sekä monia alalle tuotuja uusia ideoita. Konservatiivisena pidetyllä rakennusalalla mielen pitäminen avoinna uusille ajatuksille on myös kannattanut. Ruduksella tapaturmataajuus tippui kymmenessä vuodessa 30:sta kolmeen, ja sadan vuotuisen tapaturman sijaan niitä sattui viime vuonna yksi. Luonnon monimuotoisuuden merkitys ja sen alalle tuoma hyöty aletaan ymmärtää muissakin alan kärkiyrityksissä, uusia kohteita ja käytännön menestystarinoita syntyy koko ajan. Jos Lauri Kivekäs jatkaisi vielä työuraansa, minkä asian hän nostaisi seuraavaksi esiin? ”Työhyvinvointi on kaiken toiminnan keskipisteessä, mielenterveysongelmat ja varhaiseläköityminen ovat valtava ongelma maassamme. Esimiestyöskentelyllä ja työpaikan ilmapiirillä voidaan vaikuttaa niin moniin asioihin”, Lauri Kivekäs aloittaa innostuneena. Ja jatkaisi varmasti niin pitkään, että työhyvinvoinnin parantamiseen löytyisi oikeat työkalut ja ylin johtokin saataisiin siihen sitoutumaan.

Pitkä ja leveä työura Kiviaines on liittynyt aina Lauri Kivekkään työuraan. Se alkoi jo opiskeluaikana VTT:n betonilaboratoriossa. Tutkijan tehtävistä hän siirtyi silloisen Oy Lohja Ab:n palvelukseen 32 vuotta sitten, jossa hän yrityskauppojen ja nimimuutosten keskellä työskenteli yrityksen kaikilla muilla toimialoilla paitsi betonituotteiden parissa. 90-luvun alussa työympäristö löytyi Amerikasta, mutta Lohjan ja Partekin yhdistyminen muutti kuvioita ja Kivekäs tuli Suomeen ympäristöteknologian liiketoiminnan vetäjäksi noin kymmeneksi vuodeksi. Turvallisuusasiat olivat tulleet kuvioihin mukaan jo aiemmin 80-luvulla, mutta suuri herätys ja muutos Ruduksen turvallisuusasioihin tapahtui vuonna 2006. Kivekäs toimi silloin toimialajohtajana, ja marraskuussa 2008 hänet valittiin koko Ruduksen toimitusjohtajaksi. Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtajana Kivekäs toimi vuosina 2013–2014. Tämän vuoden alusta Kivekäs on toiminut Ruduksen hallituksen puheenjohtajana, josta hän jää eläkkeelle ensi vuoden maaliskuussa. JOKKA |

29


BETONIN PUMPPAUS

KARI LOHVA JA AARE KIISA keskustelevat, että jokaisella työmaalla on omat haasteensa. Kehä I:n Otaniemen tunnelityömaalla on Kiisan mukaan onneksi melko hyvin tilaa liikkua raskaan kaluston kanssa. Ruduksen turvallisuuspäällikkö Kari Lohva arvostaa korkealle pumppareiden työtä. ”Se on ammattitaitoa vaativaa työtä, pitkiä päiviä, raskasta työtä, ja vastuu on suuri. Toivottavaa olisi, että työmaalla muotit ja mestat olisivat valmiina, sillä jos päivän ensimmäinen työmaa on myöhässä, aiheuttaa se aikataulupaineita koko päiväksi.”

Kivi pumpparin kengässä Maan johtava kiviainespohjaisten rakennusmateriaalien toimittaja on pudottanut tapaturmien määrän sadasosaan kymmenessä vuodessa, mutta betonin pumppauksen työturvallisuus on sillekin kova haaste. TEKSTI JA KUVAT: TOMMI AHLBERG

R

udus on yksi työturvallisuuden johtotähtiä koko rakennusalalla, mutta sekin joutuu tekemään jatkuvasti töitä pitääkseen työympäristöt turvallisina. Pumppausturvallisuus on haastanut sitä poikkeuksellisen pitkään. ”Betonin pumppauksen yhteydessä sattuu eniten työtapaturmia, vaikka se on ollut meillä agendalla vuodesta 2009 alkaen, toteaa Ruduksen työturvallisuus-

30

| JOKKA

päällikkö Kari Lohva harmissaan. Silloin perustettiin oma pumpputurvallisuusryhmä turvallisuutta parantamaan, laadittiin ohjekirja pumppauksen säännöistä, ja Rudus turvapuistoon avattiin oma rasti betonipumppauksen turvallisuudesta.

Suuri määrä uudistuksia Lohva on tarkastellut ongelmaa joka kantilta. ”Aina kun pumppari menee työmaalle,

on työympäristö uusi, vaikka pumppari olisi vieraillut samalla työmaalla aiemminkin. Työmailla on usein ahdasta, pumpparien yhtenä vaaratekijänä on kompurointi, etenkin jos mestat eivät ole kunnossa”, hän pohtii. Lohva kertoo, että vuosien varrella on tehty valtava määrä parannuksia. Kaikkiin pumppuihin ja betoniautoihin on hankittu letkunsulkijat. Se puristaa roikkuvalussa puomia siirrettäessä letkun kasaan, jottei massaa pääse tippumaan kenenkään niskaan. On aloitettu pumpparikoulutus ja Isokivi-ohjelma ylisuurten kivien vaarojen minimoimiseksi. Letkuille on hankittu koeponnistuslaitteita, putkistolle videokuvauslaitteita. Lisäksi on tuotettu monenlaista ohjeistusta, turvakansioita ja turvamerkintöjä autoihin. Letkut ja liittimet ovat Lohvan mukaan edelleen pumppausturvallisuuden kipupisteitä, niiden kanssa tapahtuu paljon


2.

1.

1. PUMPPUAUTO tarvitsee paljon tilaa myös leveyssuunnassa. Se pitää ottaa huomioon jo tilausvaiheessa. 2. OTANIEMESSÄ on käynnissä kakkostunnelin valutyöt. 3. LETKUT JA LIITTIMET ovat pumppausturvallisuuden kipupisteitä. 4. PUMPPAREIDEN TOIVE on, että valun jälkeenkin työmaa auttaisi heitä keräämään raskaat letkut pois. Yleensä siinä vaiheessa pumppari jätetään yksin. Aare Kiisa on ollut mukana Kehä I:n Otaniemen tunnelihankkeen valuissa alusta asti. 3.

tapaturmia. Hän onkin joutunut miettimään inhimillisen toiminnan osuutta tapaturmiin. ”Erilaisille massoille on olemassa omat minimiletkukoot, jotta tukkeutumia ei pääsisi syntymään. Kiviaineksen koko ratkaisee, kuinka suuri halkaisija letkussa pitää olla. Valitettavasti vain letkukoon kasvaessa niiden painokin kasvaa ja liikuteltavuus huononee, ja tässä kohtaa työmailla helposti oikaistaan”. ”Ajatellaan tilannetta, jossa kerrostalotyömaalla on käynnissä kosteiden tilojen lattiavalu. Yhteen kylppäriin ei paljon massaa kulu, ja letkuja pitää siirtää jatkuvasti. Silloin voidaan helposti edellyttää pienempiä ja kevyempiä, helposti liikuteltavia letkuja”, Lohva pohtii. Tällaisessa tilanteessa asiakas ottaa riskin, joka ei turvallisuuden kannalta ole hyväksyttävää ja betonipumppauksen pystytyspöytäkirjaan merkitään, että asiakas haluaa poiketa suositellusta letkukoosta. Tukkeutuminen on kuitenkin aina vakava riski, sillä letkuun voi nousta jopa sadan baarin paine eikä takaiskuventtii-

4.

liä ole. Jos silloin pumpataan tukkeumaa päin, letku räjähtää. ” Valveutunut pumppari kuulee, jos putki on tukkeutumassa ja keskeyttää pumppauksen. Tukkeuma tietää aina lisätöitä, sillä sehän pitää sitten avata”, Lohva toteaa.

Pienryhmätyöskentely apuun Kun Ruduksessa alettiin viitisen vuotta sitten testaamaan letkuja 85 baarin paineella, joutui heti 30 prosenttia letkuista hylkyyn. Nyt vuosittain suoritettavissa tarkastuksissa alle kymmenen prosenttia hylätään. Myös pumppujen putkistoissa tehdään tarkistuksia. Letkut voidaan suojata työmaalla räjähdysvaaran takia. Niiden ympäri voidaan kääriä ja sitoa pressu, tai ne voidaan esimerkiksi vetää IV-kanavaputken läpi. Ennen pumppauksen aloitusta pidetään aloituspalaveri. Pumppauspaikka pitää katsastaa etukäteen ja miettiä oikean kokoinen pumppu. Lohvan mukaan on yleistä, että varmuuden vuoksi tilataan liian järeä pumppu, joka ei sit-

ten tukijalkoineen mahdukaan kunnolla pumppauspaikalle. Tilaa pitää olla kunnolla ja kulkuväylät kunnossa. Ruduksella on sekä omia että alihankkijoiden betonipumppuja ja pumppareita. Kaikki pumpparit saavat kahden päivän koulutuksen, jossa käsitellään turvallisuutta ja laadunvalvontaa. ”Aloituspalaveri voidaan ihan hyvin korvata pienryhmätyöskentelyllä. Se ei tässä tarkoita sen kummempaa, kuin että porukassa yhdessä käydään turvallisuusasiat läpi, mitä kautta vedetään letkut ja puomit”, Lohva neuvoo. Rudukselle pienryhmätyöskentely on todettu muutenkin hyväksi keinoiksi torjua tapaturmia. Turvallisuuden eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä. Liikkeellelähtötarkastuksessa joka ainoan ajoneuvon turvallisuusvarusteet tarkistetaan joka päivä ja tarkastuksesta jää merkintä. Kari Lohva uskoo, että koulutuksella ja esimiesten jatkuvalla sitouttamisella turvallisuuden edistämiseen muidenkin asenteet saadaan vähitellen paremmiksi, ja pumppauksenkin turvallisuuskulttuuri viimein paranee. JOKKA |

31


Puun työstöä hirsisaunasta designiin Uudistunut perinteinen hirrenveisto

Working with Wood: A Nordic Perspective on Cabinetmaking / Näkökulmia pohjoiseen puusepäntyöhön

Runsaasti kuvitettu, käytännönläheistä tietoa sisältävä käsikirja perinteisestä hirsirakentamisesta nykyaikaisin menetelmin. Tarkoitettu sekä alan ammattilaisille että hirrenveistoa harrastaville. Jarmo Hiltunen | 112 s., 45 €

Kirja kertoo suomalaisesta metsästä, puun matkasta elävästä puusta designesineeksi sekä puusepän työn perusteista.

Päivi Häikiö, Päivi Karvinen, Matilda Kivelä, Marja Salmela Kielet suomi ja englanti | 256 s., 33,60 €

www.rakennustietokauppa.fi

Rakentajain kalenteri - satavuotiasta Suomea rakentamassa Rakentajain kalenteri 2018 päättää tyylikkäästi yli sata vuotta yhtäjaksoisesti julkaistun kirjasarjan. Rakentajain kalenteri on ollut koko Suomen itsenäisyyden ajan alan ammattilaisten monikäyttöinen käsikirja, joka on kertonut alan tapahtumista, nostanut esille tärkeitä ajankohtaisia aiheita sekä antanut perustietoja työhön ja opiskeluun. Ensimmäinen, vuoden 1917 kalenteri ilmestyi vuoden 1916 lopulla. Sarjan viimeinen ja tyylikäs nahkakantinen kalenteri muistuttaa kooltaan ja ulkoasultaan alkuperäistä kalenteria. Tilaa nyt itsellesi tämä historiallinen keräilykappale!

Tilaa omasi www.rakennustietokauppa.fi

Kalenterissa on vuoden 2018 kalenterin lisäksi muun muassa valittuja lainauksia vuosien varrelta sekä mielenkiintoisia asiantuntija-artikkeleita.

Kalenterin voi hankkia joko painettuna tai e-kirjana. Julkaisijat: Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennustietosäätiö RTS sr Kustantaja: Rakennustieto Oy 2017

312 sivua. Hinta 88 €

Jokka 2 2017  

Tässä numerossa muun muassa: Mittaaminen on laadun kehittämisen perusta, miten rakennusala pärjää asiakastyytyväisyydessä muille toimialoill...