Jokka
1
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta 2/2021
Hyvä perehdytys heftaa turvallisuuden yhteen HSE-asiantuntijat Senja Sinkko ja Johanna Pakarinen ovat laadukkaan työmaaperehdytyksen kannattajia. s.6
s.4
s.5
s.10
Ei syyllisiä vaan syitä
Alamies esiin nostotyön turvallisuudessa
Eksoskeleton auttaa hankalissa asennoissa
Asiat voivat jäädä tapaturmatutkinnassa pimentoon turhaan monista eri syistä. Kun jälkipuinneissa kaikki luottavat toisiinsa, saadaan tapaturmien syytkin paremmin esiin ja asiat korjattua. Oppia voi hakea poliisilta.
Rakentamisessa yleiset nostotyöt ovat työmaan turvallisuuden haastavimpia työvaiheita, joIssa alamiehellä on iso rooli. Lainsäätäjäkin toteaa, ettei nostojen vaaroja ole kenenkään varaa oppia kantapään kautta.
Huipputeknologia auttaa keventämään kuormittavia työasentoja, antureiden avulla saadaan mittaustietoa vaikka työntekijän selkärangasta. Ulkoinen tukiranka sai muurarin ja sisäkattotyöntekijän testeissä hyvät arvosanat.
2
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Pääkirjoitus
SISÄLTÖ 2/2021 2 3
Pääkirjoitus Elementissään Hyvin toteutettu perehdytys on avainasemassa, kun tapaturmat halutaan kitkeä työmailta. Kehuttu perehdyttäjä kertoo, millä konstein oppi menee perille ja mitä erityistä konstia hän itse käytti.
3 3
Sarjakuva Tsekkaa tämä Työmaaohjaajan ja perehdyttäjän
4
KUVA: JOAKIM KRÖGER/NCC
kannattaa välillä itsekin opiskella, tarjolla on räätälöityä koulutusta tukemaan oman viestinnän ja ohjauksen taitoja.
Kentältä kuultua Uudessa turvallisuusajattelussa ei osoiteta sormella, vaan etsitään yhdessä ratkaisuja. Kolme henkilöä kertoo oman näkökulmansa, miten se voi onnistua.
4
Tapaturmatutkinnassa pitää huomioida tunteet Poliiseille opetetaan, että kuulustelussa tärkeintä on luottamuksellisen vuorovaikutuksen saavuttaminen henkilöiden välille. Sama pätee rakennusalan tapaturmatutkinnassa.
5
Riskialtis työvaihe haastaa koko ketjun Nostotöissä on sattunut tänä vuonna paljon tapaturmia. Tampereen Härmälänrannan työmaalla tiedetään, mihin asioihin pitää kiinnittää erityistä huomiota jotta turvallisuus paranee.
6
Turvallisuuden tuhannen taalan paikka Ensivaikutelma on aina tärkeä ja se pätee myös työmaaperehdytyksessä. Perehdyttäjän avuksi ollaan tuottamassa uutta aineistoa ja koulutusta.
9
Projektin tuotetiedot yhdestä paikasta Kun rakennuksen kaikki tuotetiedot on kaikkien saatavilla yhdestä tietopankista hankkeen suunnittelusta sen käyttöön saakka, kasvaa tehokkuus ja vastuunjako selkeytyy.
10
Ekso keventämään kuormitushuippuja Eläinmaailmasta tuttua tukirankaa käytettiin mallina, kun uusimman teknologian avulla lähdettiin helpottamaan yhtä rakentamisessakin yleistä hankalaa työasentoa.
12
Narinalista Raksalla jää kalvomuovi erilliskierrättämättä, vaikka se olisi järkevää.
12
Infograafi Kuva kertoo, kuinka kaikki hyötyvät, kun kaikki tuotetieto on digitaalisessa muodossa.
Kannen kuva: Työmaalla laastaripiste kulkee aina mukana, kun se on kiinnitetty hissin seinään. (Kuva: Jyrki Vesa)
Lehti rakennusteollisuuden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioista Jokka ilmestyy kahdesti vuodessa JULKAISIJA: Rakennusteollisuus RT ry • www.rakennusteollisuus.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Ahlberg • jokka@rakennusteollisuus.fi ULKOASU: Mattsson & Mattsson Oy, Anna Mattsson PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy • ISSN 2242-3389 Jokka tarkoittaa rakennustelineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta. (Vanhan rakentajan sanakirja)
Työkaverista välittäminen on parasta yhteistyötä
R
akennustyömaa on yhteinen työpaikka, jossa työskentelee samanaikaisesti monia erikoistuneita tiimejä. Työ on liikkuvaa, fyysistä ja työympäristö jatkuvassa muutoksessa, mikä asettaa turvallisuuden riman poikkeuksellisen korkealle. Rakentaminen muistuttaa tiimeineen joukkuepelaamista. Pelikuviot pitää treenata kuntoon ennen jokaista ottelua. Ennen uuden työmaan alkua tulee arvioida vaarat ja haitat sekä kehittää niihin ratkaisuja, jotta kaikki joukkueessa voivat työskennellä turvallisesti ja sujuvasti yhdessä. Suunnitelmien laadintaan pitää osallistua kaikkien, joita kyseinen asia koskee. RT:n jäsenille tehtävä tapaturmakysely osoittaa, että sen kaikilla toimialoilla tapaturmia on saatu painettua pitkällä aikavälillä tasaisesti alaspäin. Jäsenyritykset ovat puolittaneet tapaturmansa viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana. Tänä vuonna etenkin alalla sattuneet vakavat työtapaturmat saavat miettimään, miten turvallisuutta viedään tästä eteenpäin nolla tapaturmaa -tavoitteen mukaisesti. Kun saadaan kaikki osallistumaan, huolehditaan joukkuehengestä ja tarpeen vaatiessa uskalletaan ottaa aikalisä, voidaan turvallisuudessakin päästä eteenpäin. Perehdytyksessä työmaalle tuleva työntekijä saa tietoa yhteisistä pelisäännöistä ja erityisolosuhteista, mutta Urheilussa vain samalla rakennetaan yhteistä työtuomarilla on oikeus maakulttuuria. Joukkueen treenaamista pitää myös jatkaa koko työpuhaltaa pilliin, maan keston ajan. Erittäin tärkeällä mutta työmaalla se on työhön opastamisella viedään asenjokaisen velvollisuus. teita turvallisten työtapojen suuntaan: kuka tekee, mitä ja millä välineillä, ja miten varmistaa, että rikkinäisiä koneita ja laitteita ei käytetä, vaan ne välittömästi poistetaan tai korjataan. Olen eri työtehtävissäni saanut osallistua monipuolisesti rakennusalan eri tiimien työskentelyyn infra- ja talonrakentamisen sekä suunnittelun parissa. Turvallisuus paranee vain, kun kaikki hankkeessa työskentelevät suunnittelusta luovutukseen saakka saadaan siihen sitoutumaan. Urheilussa vain tuomarilla on oikeus puhaltaa pilliin, mutta työmaalla se on jokaisen velvollisuus. On sitten kyse vaaratilanteista, turvallisuushavainnoista tai ohikiitävästä hetkestä työmaan arjessa, olethan sinäkin tarvittaessa riittävän rohkea puhaltaaksesi pelin poikki ja ottamaan aikalisän. Sillä toisistamme huolehtiminen on parasta yhteistyötä. Mika Soini Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Senior Advisor, NCC Building Nordics
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Elementissään
Tsekkaa tämä!
Hyvin perehdytetty on puoliksi tehty Perehdytys ja työnohjaus lisää työturvallisuutta, sitouttaa ja näkyy laadukkaana työn jälkenä.
T KUVA: JYRKI VESA
yömaaohjaajan ja perehdyttäjän työssä tarvitaan tietotaidon lisäksi monipuolista viestinnällistä ja ohjauksellista osaamista. Kuulijoiden huomion saaminen on tärkeää, sillä kuuntelemaan koukutettu perehdytettävä tai ohjattava on otollista maaperää työturvallisuuden ja työn kannalta tärkeiden asioiden omaksumiselle.
Parempi perehdyttäjä
Joogakin voi olla työmaaperehdytystä Jokainen työmaa on erilainen, ja sinne saapuvan työntekijän työhön perehdyttäminen on yksi tärkeimpiä keinoja ennaltaehkäistä tapaturmia. Kehuttu perehdyttäjä ei ujostele mitään konsteja, jotta oppi menee perille.
PIIRROS: PEKK A R AHKONEN
Kuka olet? Olen Johanna Pakarinen ja työskentelen nykyään Skanskassa HSE-asiantuntijana. Asun Helsingissä ja työskentelen työturvallisuuden, työn terveellisyyden ja ympäristöasioiden parissa koko maan laajuudelta. Mistä työhön perehdyttäminen on tullut sinulle tutuksi? Työskentelin aiemmin kymmenen vuotta Skanskan Etelä-Suomen asuntorakentamisen työmailla pääkaupunkiseudulla. Viimeisimmässä suuressa korttelikohteessa perehdytin kahden ja puolen vuoden aikana noin 1 800 henkilöä noin kolmestasadasta eri yrityksestä. Henkilöt edustivat 55:ttä eri kansalaisuutta. Miten oppi saadaan perehdytyksessä perille? Haluan, että jokainen perehdytyksestäni lähtevä henkilö aloittaa työnsä oikeanlaisissa suojavarusteissa, tarvittavin tiedoin ja luottavaisin mielin siitä, että hänen ja muiden turvallisuudesta oikeasti välitetään työmaalla. Pitää myös osata huolehtia itsestään ja muista. Haluan perehdytyksissäni keskustellen välittää viestiä yhteistyöstä ja siitä, että henkilö on tervetullut työmaalle ja että häntä arvostetaan. Työnjohtajien on pystyttävä luottamaan siihen, että pereh-
dytys on käyty tarvittavin tiedoin läpi. Omilla perehdytettävilläni oli mahdollisuus osallistua myös esimerkiksi työmaan yhteiseen aamujumppaan ja perjantaisin aamujoogaan, mikä loi hyvää tunnelmaa aamuun ja samalla perehdytettävä pääsi tutustumaan porukkaan sitäkin kautta. Mistä tietää, että on onnistunut perehdytyksessä? Palaute onnistuneesta perehdytyksestä ei aina tule heti, vaan joskus mutkan kautta. Kerran kävin moikkaamassa työntekijää työtapaturman jälkeen sairaalassa ja hän kiitteli siitä, että suojalasien käyttöä on työmaahenkilöstön toimesta painotettu ja vaadittu niin vahvasti. Hänen näkökykynsä pelastui niiden ansiosta. Miten selvität työssäsi hankalat tilanteet? Haastavissa tilanteissa auttaa useimmiten parhaiten yhteistyön ja yhteisen ymmärryksen löytäminen sekä tiedon lisääminen. Tulee mieleen yksi hankala tilanne, jossa jouduin keskeyttämään työntekijän työskentelyn ja poistamaan hänet työmaalta uudelleenperehdytykseen. Keskustelin hänen kanssaan kahvikupin ääressä ja pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että työturvallisuudesta huolehtiminen on työmaan ykkösasioita.
Työturvallisuuslaki määrittelee perehdyttämisen minimin, mutta turvallisuuden ja tuottavuuden eteen kannattaa tehdä enemmän. RATEKOn Parempi perehdyttäjä -koulutuksessa paneudutaan perehdyttämisen haasteisiin ja vahvistetaan perehdyttäjän innostamisen, motivoinnin ja vaikuttamisen taitoja. Koulutus tarjoaa toimintamalleja erilaisiin perehdytystilanteisiin ja antaa työkaluja työturvallisuusasenteen muokkaamiseksi.
Koulutuksesta eväitä ohjaukseen Työpaikka on opiskelijan tärkein oppimisympäristö ja työpaikkaohjaaja oppimisen onnistumisen kannalta keskeisessä asemassa. Työpaikkaohjaajan tehtävä on ohjata opiskelijaa niin, että opiskelija pystyy yhdistämään tietopuolisen koulutuksen ja käytännön työtehtävät. Rakennusalan työmaaohjaukseen keskittyvä koulutus antaa hyvät eväät opiskelijan ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Koulutuksesta saatu osaaminen on hyödynnettävissä myös yleisesti työntekijöiden ohjaamisessa ja palautteen antamisessa. Lisätietoa www.rateko.fi
3
4
Jokka
Kentältä kuultua
Safety kakkosessa ei tuijoteta virheitä Turvallisuus paranee, kun virheiden nuhtelemisesta ja syyllistämisestä siirrytään työprosessien kehittämiseen ja onnistumisiin. Tässä kolme näkemystä asiaan. Anna-Maria Teperi, Työturvallisuuden tutkimus professori, Työterveyslaitos Oma työni on haistella, missä turvallisuustutkimus maailmalla menee, ja tuoda havaintoja edelleen suomalaiseen työelämään. Safety-II-teema on tästä hyvä esimerkki. Lisäksi hankin rahoitusta turvallisuustutkimukselle, suunnittelen ja toteutan tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä innostan alan tutkijoita. Ihmiset luovat turvallisuuden, joka päivä. Turvallisuustyö on sitä, että ihmisille luodaan edellytykset onnistua työssään. Tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten autamme henkilöstöä onnistumaan, miten työprosesseista tehdään sujuvia ja mitä organisaatio ja johto voivat tehdä, jotta arjen työ sujuu. Tony Dunderfelt, psykologi, Dunderfelt Consulting Oy Omassa työssäni psykologina haluan tuoda koko kansan tietoisuuteen psykososiaalisten taitojen tärkeyden työmotivaation ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Ihmisen työkyky muodostuu fyysisistä, sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Psyykkisesti kuormittavat asiat jäävät usein työelämän muiden kiireellisten tapahtumien varjoon, mutta onneksi niitä on alettu nyt tiedostaa. Hyvä Fiilis -appia voi käyttää työmailla stressinhallintaan. Sen avulla saadaan tietoa myös hyvän yhteishengen luomiseen ja siihen, miten toimitaan rakentavasti erilaisten persoonallisuuksien kanssa.
Hyvä fiilis = hyvä duuni!
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Tapaturmatutkinnassa pitää huomioida tunteet Luottamuksellinen vuorovaikutus henkilöiden välille ei synny kikkakolmosella silloin kun sitä tarvitaan työtapaturman selvittämisessä. Teksti: Tiina Örn Kuva: Ilona Savitie
P
oliisiammattikorkeakoulussa opettava ylikomisario Pauli Mäkelä työskenteli ennen poliisiuraansa painoväritehtaassa. Eräänä päivänä nuoren Mäkelän ohjaama trukki rikkoi painoväriä sisältävän astian hanan ja hyvin kallista kultamaalia valui lattialle. Mäkelä tiesi, miksi vahinko oli tapahtunut. Konkarit olivat neuvoneet nuorelle tulokkaalle, että trukilla voi tökkiä astioita kulkutilan saamiseksi, ja Mäkelä oli ottanut ohjeesta vaarin. Kertoiko hän saamastaan neuvosta, kun esimies puhutti häntä tapahtuneesta? Ei kertonut, koska pelkäsi sen johtavan työkavereiden syyllistämiseen. Sama ilmiö kohdataan usein tapaturmatutkinnassa, toteaa kuulustelua tuleville poliiseille opettava Mäkelä. ”Niin yksilöt kuin koko yhteisö saattavat kokea, että selvittämisen tavoitteena on vain syyllisten löytäminen. Työntekijä saattaa suojata itseään tai työkavereitaan ja jättää siksi asioita kertomatta, oli hän sitten puhutettavana vaikkapa silminnäkijänä.” Työtapaturmien selvittämisessä onkin Mäkelän mukaan tärkeintä saada koko yhteisö ymmärtämään, miksi tutkintaa tehdään. Vastaavien tapaturmien ehkäisy edellyttää, että tilanteeseen johtaneet juurisyyt paljastuvat. Ne voivat olla jotain aivan muuta, kuin mitä ensisilmäyksellä vaikuttaisi.
Työtapaturmien jälkihoidossa on kehitettävää Kattoliitossa työtapaturmien selvittämisen ja jälkihoidon tärkeydestä muistutetaan kvartaaleittain lähetettävässä kyselyssä. ”Tarkoituksena on muistuttaa tapaturmien jälkihoidon tärkeydestä yrityksissä ja selvittää, millaisia tapaturmia jäsenyrityksissämme sat-
tuu ja mihin meidän tulee ennaltaehkäisyssä panostaa”, toteaa Kattoliiton puheenjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n työturvallisuusryhmän jäsen Jarno Mikkola. Kyselyn tavoite on ymmärretty oikein ja siihen vastataan Mikkolan mukaan avoimesti. Kyselyjen avulla monet riskitekijät on saatu esiin ja niille on voitu etsiä ratkaisut. Tiedossa on myös se, että työtapaturmien läpikäyntiä tulee kehittää. Mikkola lisää työtapaturman aina herättävän työmailla tunteita. Tunteet on otettava tapahtuman läpikäynnissä huomioon. ”Syyllisyyden lisäksi voidaan kokea häpeää”, Mikkola toteaa. Ylikomisario Mäkelä sanoo hokevansa kuin
Työntekijä saattaa suojata itseään tai työkavereitaan ja jättää siksi asioita kertomatta. mantraa, että kaikkein tärkeintä tilanteiden selvittämisessä on luottamuksellinen vuorovaikutus. Se varmistaa, että myös ikävistä asioista puhutaan avoimesti. ”Vuorovaikutuksessa esimiesten osaaminen on avainasemassa. Hyvän vuorovaikutussuhteen rakentaminen on päivittäistä esimiestyötä. Sitä ei saa yhtäkkiä parannettua millään kikalla esimerkiksi työtapaturman sattuessa.” Työtapaturmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisyssä on aidosti arvostettava jokaisen tietoa. Jokaisen on voitava kokea omat havaintonsa ilmaisemisen arvoisiksi. ”Joskus havaintoja jätetään kertomatta myös vain siksi, ettei oleteta niiden olevan merkittäviä”, Mäkelä sanoo.
Risto Lappalainen, ylitarkastaja, Väylävirasto Työnkuvaani kuuluu työturvaohjeiden laadinta, erilaisten turvallisuuskoulutusten tuottaminen, kouluttaminen, työmaakäynnit, sidosryhmätyöskentely sekä Väyläviraston työturvallisuusasioiden koordinointi. Turvallinen työn tekeminen vaatii inhimillisten ja organisatoristen ilmiöiden ymmärrystä ja aktiivista vaikuttamista. Me ihmiset teemme aika ajoin virheitä, joten meidän suorituksia pitää ohjata ja kontrolloidakin. Inhimilliset tekijät luovat myös turvallisuutta, eivät ainoastaan vaaratilanteita. On tärkeää löytää hyviä käytäntöjä ja vahvistaa niitä, niin ei pääse huonoja syntymäänkään. Turvallisen ammatillisen toiminnan vastuullisuus perustuu yhtäältä tietoon ja ammattitaitoon, toisaalta työn arvo- ja normipohjaan. Kumpaakaan ei voida korvata toisella. Ylikomisario Pauli Mäkelä toteaa, että työtapaturmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisyssä on arvostettava jokaisen tietoa.
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
5
Hyvä alamies on kullan arvoinen Alamies on nostotyössä yhteyshenkilö, logistiikan suunnittelija ja askeleen edellä aikataulua. 11 vuotta alamiehenä toiminut Antti Peijari ei halua nimetä nostotyöstä erikseen kriittisiä työvaiheita. ”On aika vaarallista ajatella niin. Monesti tapaturmia tai läheltä piti -tilanteita tapahtuu nosturin tyhjien ketjujen ja liinojen kanssa: tavara on otettu vastaan ja liinat irrotettu, ja ne jäävätkin kiinni johonkin. Nostotyö on alusta loppuun prosessi, missä kaikkien asioiden tulee olla oikein.” Alamies tai taakankiinnittäjä vastaa nimensä mukaisesti alhaalta tapahtuvista nostoista ja vastaanottaa kuormia. Hän on myös nosturinkuljettajalle apusilmät ja merkinantaja. Hän työskentelee tiiminä nosturinkuljettajan kanssa ja pyrkii järjestämään työrauhan nosturille. Peijari pitää jatkuvasti yhteyttä nosturiin radiopuhelimella. Ylhäällä on tiedettävä koko ajan, mitä alhaalla tapahtuu. Työnjohdon kanssa alamies aikatauluttaa kuormien vastaanottoa. Hän hoitaa myös alueen logistiikkaa ja varastointia sekä valmistelee elementit nostoihin. ”Kun uusi alamies alkaa harjoitella tätä työtä, aika on tärkeä asia opettaa. Kiirettä tässä työssä ei saa olla. Karsit kaikki häiriötekijät pois, ja keskityt vain yhteen asiaan kerrallaan. On oltava työssä läsnä.”
Alamies Antti Peijari purkaa kuormasta seinäelementtejä Tampereen Härmälänrannan työmaalla. Näistä rakentuu asuinkerrostalo, joka on valmis vuonna 2022.
Riskialtis työvaihe haastaa koko ketjun Vaikka jättiläinen lipuu työmaan yllä, työt voidaan tehdä turvallisesti. Nostotyön turvallisuus saadaan kuntoon kaikkien yhteistyöllä, osaamisen vahvistamisella ja tarkalla suunnittelulla. Teksti ja kuvat: Ilona Savitie
N
ostotyöt ovat rakennustyömaan keskeistä logistiikkaa. Samalla ne ovat myös työmaan vaarallisimpia työvaiheita: isot nosturit ja painavat kuormat tekevät helposti isoa jälkeä. Kuolemaan johtavia tapaturmia on alkuvuoden 2021 aikana ollut talonrakennusalalla kolme, ja ne kaikki liittyivät nostotyöhön. Kerrostalo Tampereen Härmälänrannassa on parhaillaan nousemassa kohti korkeuksia. Skanskan työmaa on aloitettu keväällä 2021, ja valmistuessaan paikalla tulee olemaan 7-kerroksinen asuintalo ja siinä 106 huoneistoa. Vielä syksyn ajan työmaan maisemaa hallitsee noin 40 metriä korkea nosturi. Sen aikatauluilla ja ehdoilla suunnitellaan kaikki mitä nosturin alapuolella tapahtuu.
Logistiikka lisää turvallisuutta Työnjohtaja Samuli Parviaisen mukaan työmaalla käytetään nostotöiden suunnitteluun Skanskan omaa suunnitelmapohjaa, jota muokataan työmaakohtaisesti. ”Työmaalle on tehty elementtiasennussuunnitelma, jossa on huomioitu kaikki perusnostot
sekä mahdolliset erikoisnostot. Kaikkia elementtejä varten on mietitty ratkaisut, joilla nostot voidaan tehdä turvallisesti ja varmasti.” Tällä työmaalla ei ole yhtään erikoisnostoa, kuten kahta nosturia vaativia erikoiselementtejä tai ilmassa tapahtuvia elementin kääntöjä. Sellaisia varten tehtäisiin suunnitelmat ja riskiarviot erikseen. Parviainen osoittaa jo tehtyä kerrostalon seinää, jossa on keskellä sauma. ”Alun perin tuohon oli ajateltu tulevan yhtenäinen elementti. Nostotyön suunnitteluvaiheessa se tehtiin kuitenkin kahdesta osasta, jolloin kaikki työmaan nostot voidaan hoitaa tällä nosturilla.” Nosturi toimii kiskoilla, joilla siirtymällä toimintasäde on tarpeen mukaan säädettävissä työmaan laidalta toiselle. Muu liikenne ja kuormien purku tehdään rakennuksen toiselta puolelta. ”Pyritään tekemään sellainen aluesuunnitelma, jossa meidän nosturi saa mahdollisimman paljon rauhaa työhön. Pääsisäänkäynti on toisella puolella ja pienemmät kuormat voidaan myös purkaa siellä, jolloin säästyy nosturin aikaa ja resursseja muuhun. Nosturi on täällä
talon takana, mikä vähentää todella paljon riskiä, että kukaan menisi vahingossa taakkojen alle”, alamiehenä työskentelevä Antti Peijari sanoo.
Yhteistyöllä, ajan kanssa Nostojen ja taakan kiinnittämisen turvallisuuteen panostetaan Skanskalla yhdessä. HSE-päällikkö Jaakko Karhio ja vastaava työnjohtaja Jukka Kivimäki kertovat tiedon ja kehitysehdotuksien kulkevan yritysportaissa yhtä lailla ylhäältä alas kuin alhaalta ylös. Yhteiset viikkopalaverit ovat kaikkien mielestä tärkeimpiä viestinnän kanavia työmaan sisällä. ”Työmaalta saadaan arvokasta tietoa suunnitteluohjaukAikaa tarvittaisiin seen, esimerkiksi millainen noslisää myös siihen, toapuväline mihinkin elementtiin kannattaisi asentaa. Se tieto että työmaan voidaan sitten viedä rakenneennakkosuunnittelu suunnittelijalle. Työmaalta päästäisiin tiimin tulee sellaisia huomioita, joita kukaan muu ei oikein voi kesken aloittamaan havaita, kuin tietyn työvaiheen mahdollisimman tekijä.” aikaisin. Turvallisuuden parantamiseen voisi Kivimäen mielestä löytyä keinoja hidastamalla tahtia. ”Lisäämällä väljyyttä aikatauluun. Että voitaisiin tehdä yksi työvaihe kerrallaan, eikä mitään muuta olisi samaan aikaan käynnissä”, vastaava työnjohtaja Jukka Kivimäki sanoo. ”Aikatauluja pistetään kireämmälle, ja samaan aikaan kiristetään myös raharuuvia. Aikaa tarvittaisiin lisää myös siihen, että tulevan työmaan ennakkosuunnittelu päästäisiin tiimin kesken aloittamaan mahdollisimman aikaisin”, Karhio pohtii.
6
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Turvallisuuden tuhannen taalan paikka Hyvä perehdyttäjä on yksi työturvallisuuden avainhenkilöistä. Hyväksi havaittuja perehdytysaineistoja ja työkaluja kootaan parhaillaan yhdeksi paketiksi koko rakennusalan käyttöön. Myös uusi perehdyttäjäkoulutus antaa eväitä vaikuttavampaan perehdytykseen. TEKSTI HANNA MOILANEN KUVAT JYRKI VESA
T
yömaaperehdytyksessä kohdataan jokainen työmaalle tuleva ihminen. Se on tuhannen taalan paikka vaikuttaa työmaan tekemisen henkeen ja työturvallisuuteen. Parhaaseen tulokseen ei kuitenkaan päästä perinteisillä kalvosulkeisilla, joissa yksi puhuu ja muut ovat kuuntelevinaan. Kun perehdyttäjä kysyy ja aktivoi, hän pääsee paremmin kartalle siitä, mitä työmaalle tulija jo tietää. Keskustelun herättämiseen on olemassa erilaisia keinoja ja menetelmiä, joita on mahdollista oppia. Esimerkiksi Skanskan perehdytysaineistoihin kuuluu video, jossa robotti saapuu työmaalle töihin. Videossa työt sujuvat tehokkaasti, ja robotti keskittyy vain siihen tehtävään, jota se on tekemässä. Se ei kuitenkaan huomioi muita työntekijöitä, jolloin syntyy vaaratilanteita. Video on helppo ymmärtää äidinkielestä riippumatta, ja se on herättänyt välillä vilkastakin
keskustelua työmaaperehdytyksen aikana. ”On tärkeää, että perehdytettävä itse on aktiivinen ja kysyy ja kertoo omaan työhönsä liittyvistä asioista. Näin varmistetaan, että asiat on ymmärretty samalla tavalla ja työ pääsee alkamaan sujuvasti ja turvallisesti”, projektipäällikkö Taru Lankinen Skanskasta sanoo.
Hyvän perehdytyksen ainekset Aiempien selvitysten valossa tiedetään jo hyvin, millainen perehdytyksen tulisi olla. Hyvässä perehdytyksessä perehdytysajankohdat sovitaan etukäteen, ja työmaalle tulevien tiedot toimitetaan jo ennalta. Yleisiin turvallisuusasioihin perehdytään myös ennen työmaalle tuloa esimerkiksi sähköisen ePerehdytyksen kautta. Kasvokkain tapahtuvassa perehdytyksessä hyödynnetään yhteistä keskustelua. Siinä kannustetaan turvallisuushavaintoihin sekä oman työn riskien arviointiin suhteessa siihen, mitä
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Jokka
7
Kuvassa Hartelan työmaa Espoon Finnoossa. Tämä työmaa ei ollut hankkeen pilottityömaa.
Työmaakierros on tärkein osa työmaaperehdytystä. Hartelan työturvallisuuspäällikkö Sirpa Ek esittelee työmaan kulunvalvontapistettä Jali Kivistölle.
Meillä kaikilla on syymme päästä terveinä ja kunnossa työmaalta kotiin, olipa kyse perheestä, ystävistä, lemmikeistä tai rakkaista harrastuksista.
Työsuojeluvaltuutettu Sami Saarenoja ja työturvallisuuspäällikkö Sirpa Ek vaihtavat ajatuksia työmaan työturvallisuushavainnoista. Hartelan pilottityömaalla työsuojeluvaltuutettu vetää työmaakierrokset ja tulee samalla työntekijöille tutuksi.
juuri tällä työmaalla juuri nyt on meneillään. Työmaakierros on tärkein osa työmaaperehdytystä. Sen aikana käydään läpi turvallisuuden kannalta kriittiset paikat ja asiat työmaalla, kuten kulkureitit, työmaan siisteys, materiaalien varastointipaikat ja jätteiden siirrot, vakituiset tulityöpaikat, ensiapupisteet ja toimiminen hätätilanteessa. ”Kun työmaalle tulevat tapaa henkilökohtaisesti, on kuulumisia helpompaa vaihtaa myöhemminkin. Jos esimerkiksi TR-kierroksella huomaa epäkohtia, voi muistuttaa ystävällisesti, että tästä puhuttiin perehdytyksessä”, Skanskan HSE-asiantuntija Senja Sinkko pohtii.
Perehdytyksen vaikuttavuutta kehitetään Perehdytys on päätoteuttajan lakisääteinen tehtävä, ja sen merkitys työmaiden turvallisuudelle tunnustetaan alalla yleisesti. Silti perehdytyksen käytännöissä on edelleen kehittämisen varaa. Vaikuttava perehdyttäminen -hankkeessa kehitetään parhaillaan perehdytyskäytäntöjä ja materiaaleja RT:n, Mittaviiva Oy:n ja viiden rakennusalan yrityksen voimin. Mukana hankkeessa ovat GRK, Hartela, Jatke, Lujatalo ja Skanska. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun asti. ”Kokoamme lopuksi perehdyttämisen aineistoja ja työkaluja paketiksi, joka voidaan jakaa
kaikille kiinnostuneille. Näin muutkin rakennusalan toimijat pääsevät hyödyntämään hyväksi havaittuja malleja”, hanketta vetävä tutkimusjohtaja Tarja Mäki Mittaviivasta sanoo. Vaikuttava perehdyttäminen -hankkeen idean äiti, Hartelan työturvallisuuspäällikkö Sirpa Ek vastaa puhelimeen Lahdesta, jossa hän on ollut työmaakäynnillä. ”Olimme pohtineet jo aiemmin, että meidän pitäisi kartoittaa perehdytyksen laatua Hartelassa. Valtava määrä ihmisiä menee vuosittain perehdytyksen läpi, mutta meillä ei ole ollut tietoa, millainen vaikutus on satojen tai tuhansien tuntien perehdytystyöllä”, Ek sanoo. Ek nosti perehdytysteeman esiin RT:n järjestämässä seminaarissa, jossa etsittiin jatkokehittämiskohteita Nolla tapaturmaa -kampanjalle. Idea pääsi neljän eteenpäin vietävän teeman joukkoon. Toiveena on nostaa perehdytyksen arvostusta ja saada hankkeen myötä leveämmät hartiat perehdytyksen kehittämiseen.
Hartelassa tervetulokirje kutsuu työmaalle Hartelassa perehdytys käynnistyy ePerehdytyksellä. Kyseessä on työturvallisuuden ennakkoperehdytys, jota RATEKO on pyörittänyt jo viisi vuotta. Verkkoperehdytys keskittyy työmailla tarvittavan yleisen turvallisuustiedon välittämi-
seen ja testaamiseen kahdeksalla kielellä. ”Iso haaste perehdytyksissä on se, että työmaille tulevat puhuvat niin monia eri kieliä äidinkielenään. ePerehdytyksen vahvuuksia ovat tasalaatuisuus, ajantasaisuus ja useat kieliversiot”, Ek sanoo. Varsinaiseen työmaaperehdytykseen on Hartelassa yhteinen perehdytyspohja, jota jokainen työmaa muokkaa ja tuo siihen kyseisen työmaan erityispiirteet mukaan. Parhaillaan Hartelassa tehdään työturvallisuusauditointeja, joilla kartoitetaan perehdytyksen hyviä käytäntöjä. Oulun seudun työmailla on jo aiemmin ollut käytössä Työmaakierros Tervetuloa työmaalle -kirje. Kirjeessä toivotetaan terveon tärkein osa tulleeksi työmaalle ja kerrotyömaaperehdytystä. taan, mitä dokumentteja tulisi toimittaa jo ennalta, jotta itse perehdytystilanteessa pystytään keskittymään olennaisiin työmaakäytäntöihin. ”Tervetulokirjeestä on saatu pohjoisessa hyvää palautetta, ja olemme nyt tuomassa sitä muillekin Hartelan työmaille”, Ek sanoo. Tarkoitus on myös kouluttaa perehdyttäjiä ja kehittää muutakin perehdytysmateriaalia. Pilottityömaalla työsuojeluvaltuutettu vetää työmaakierrokset. Tavoitteena on, että sen myötä häneen on helpompaa ottaa yhteyttä myöhemminkin.
8
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Suojaimet pysyvät paikallaan Senja Sinkon työpäivät alkavat lähes poikkeuksetta perehdytyksen vetämisellä klo 7.15. Sitä ennen työmaalle tulevat työntekijät ovat jo tehneet Skanskan oman Valmiina työhön -verkkokurssin, joka perehdyttää kaikille yhteisiin asioihin. ”Olemme pyrkineet keskittämään perehdytykset aamuun. Välillä toki tulee henkilöitä, jotka ovat useammalla työmaalla päivän mittaan eli heidät täytyy perehdyttää toisena ajankohtana”, Sinkko sanoo. Sinkko on havainnoinut nykyisellä työmaallaan, että suojaimet pysyvät aiempaa paremmin paikallaan ja työssä käytetään asianmukaisia telineitä omien viritysten sijaan. ”Tästä näkee konkreettisesti, miten iso merkitys on perehdytyksellä ja sillä, mitä asioita työmaalla vaaditaan”, Sinkko tiivistää. Skanskassa tavoitteena on haastaa jokainen skanskalainen ja Skanskan työmaalla työskentelevä miettimään, miten itse voi huolehtia omasta ja toisten työturvallisuudesta. ”Meillä kaikilla on syymme päästä terveinä ja kunnossa työmaalta kotiin, olipa kyse perheestä, ystävistä, lemmikeistä tai rakkaista harrastuksista”, Taru Lankinen muistuttaa. Jatkossa Skanskassa on tarkoitus kehittää entistä parempaa tukea ja ohjeistuksia työhön liittyvien lupa-asioiden ja dokumenttien hallintaan.
Sirpa Ek, Aleksi Uutela ja Sami Saarenoja vaihtavat ajatuksia työmaan työturvallisuushavainnoista. Hartelan pilottityömaalla työsuojeluvaltuutettu vetää työmaakierrokset ja tulee samalla työntekijöille tutuksi.
KUVA: SKANSKA
Perehdyttäminen ei ole kenen tahansa sivubisneksenä hoidettava homma, joka lykätään uusimpana taloon tulleelle kesätyöntekijälle. Senja Sinkko on huolehtinut Skanskan As Oy Helsingin Seipin perehdytyksistä.
Uusi perehdyttäjien koulutus starttaa Osaava ja motivoitunut perehdyttäjä on yksi työturvallisuuden edistämisen avainhenkilöistä. Perehdyttäminen ei ole kenen tahansa sivubisneksenä hoidettava homma, joka lykätään uusimpana taloon tulleelle kesätyöntekijälle. Se vaatii laaja-alaista tietämystä työmaan käytännöistä, työturvallisuudesta ja tarvittavista dokumenteista. Lisäksi tarvitaan sosiaalisia taitoja, kykyä esittää oleelliset asiat selkeästi ja herättää keskustelua. ”Jos perehdyttäjällä on motivaatio kohdallaan ja hän tekee perehdytystä mielellään, se heijastuu suoraan perehdytettävään”, Ek muistuttaa. Vaikuttava perehdyttäminen -hankkeen aikana on testattu ja kehitetty uutta perehdyttäjien koulutusta. Pilottikokeilun tuloksena syntynyt Parempi perehdyttäjä -koulutus käynnistyi syksyllä 2021 RATEKOn tuottamana. Koulutus sisältää ennakkotehtävän ja viisi 2–3 tunnin koulutuskertaa verkon välityksellä. ”Koulutuksen kohderyhmänä ovat sekä aloittavat työturvallisuusperehdyttäjät että henkilöt, jotka jo perehdyttävät ja haluavat parantaa
perehdyttämisensä vaikuttavuutta”, RATEKOn rehtori Heidi Husari sanoo. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa perehdyttäjänä onnistumisen edellytyksiä ja vuorovaikutustaitoja, työturvallisuutta, suojaimia, pääurakoitsijan lakisääteisiä velvoitteita sekä ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyviä lupa- ja selvitysasioita. Koulutus on koottu moduuleista, joista perehdyttäjä voi valita tarvitsemansa osiot. ”Koulutuksesta on toivottu jatkuvaa, eli se olisi käynnissä joustavasti ympäri vuoden ja mukaan voisi hypätä milloin vain”, Husari sanoo. Pilottikoulutukseen osallistunut Senja Sinkko sai uusia ideoita koulutuksesta. Hän on sen jälkeen alkanut kertoa esimerkkejä siitä, miten vahinkoja ei ole sattunut, kun jokin vaaranpaikka on havaittu ajoissa ja siitä on ilmoitettu heti. ”Usein myös urakoitsijat lähtevät kertomaan esimerkkitapauksia ja syntyy hyvää keskustelua. Sen yhteydessä on luontevaa painottaa, miten havaituista työturvallisuuspuutteista tulee kertoa työnjohtajalle”, Sinkko sanoo.
Päätoteuttaja vastaa perehdytyksestä Jokaisella rakennustyömaalla on omat erityispiirteensä ja vaaratekijänsä. Yhteisen työmaan päätoteuttaja vastaa kaikkien työmaalla työskentelevien perehdytyksestä. Työntekijöillä tulee olla riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä. Lisäksi heidän tulee tietää työmaan vaara- ja haittatekijät sekä keinot niiden poistamiseen. Päätoteuttaja vastaa myös perehdytykseen kuuluvasta työmaakierroksesta. Päätoteuttajan perehdytyksen lisäksi jokaisen työnantajan on huolehdittava omien työntekijöidensä työnopastuksesta. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun työntekijöiden kielitaito ei riitä päätoteuttajan suomenkielisen perehdytyksen omaksumiseen. Jos perehdytystä ja työnopastusta ei tehdä ja työmaalla tapahtuu vahinko, päätoteuttaja ja työnantaja voivat joutua syytteeseen työturvallisuusrikoksesta.
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Kulmakiviä
Jokka Tuotetoimittajan näkökulma Tuotteen käyttöturvallisuustietojen löytyminen tuotetietopankista ei edistä vain rakentamisen turvallisuutta työmailla. Se lisää myös rakennetun ympäristön ylläpidon turvallisuutta. Lisäksi se on kilpailuetu. Tätä mieltä on Teknos Oy:n teknisen palvelun päällikkö Petri Sirviö. Sirviö tarkastelee kansallisen RT-tuotetieto-palvelun etuja materiaalitoimittajan näkökulmasta. Kilpailuetua hän perustelee sillä, että materiaalivalintojen kannalta on todennäköisesti merkityksellistä, että toimittajan tuotteiden tiedot ovat helposti saatavilla rakenteellisessa muodossa myös kohteen valmistumisen jälkeen. ”Minusta se kertoo laajemminkin siitä, että tuotetoimittajalla ovat asiat kunnossa.” Sirviö kertoo esimerkin tilanteesta, jossa RT-tuotetieto on korvaamaton. ”Jos työmaalla tuotetta valuu maahan, tietopankista saadaan nopeasti selvyys, mitä kaikkia aineita tuotteessa on ja miten vahingot minimoidaan.” Projektin tuotetietojen dokumentointi rakenteelliseen muotoon on Sirviön mukaan kullanarvoista myös silloin, jos tulevaisuudessa halutaan tietää, onko kohteen rakentamisessa käytetty jotain tiettyä ainetta. RT-tuotetiedosta löytyvät käyttöturvatiedot antavat vastaukset myös tuotteen käyttäjän suojautumiseen liittyviin kysymyksiin. Sirviö korostaa, että RT-tuotetieto ei lisää työtä työmailla, vaan se päinvastoin vähentää työtä, kun yhdestä paikasta löytyy kaikki tarvittava.
Petri Sirviö tarkastelee kansallisen RT-tuotetieto-palvelun etuja materiaalitoimittajan näkökulmasta.
Tuotetiedot yhdestä paikasta RT-tuotetieto-palvelun avulla rakennushankkeessa käytettyjen tuotteiden tiedot on helppo dokumentoida. Kun tietoja viedään rakennuksen tietomalliin, on kansallinen tietokanta ainoa järkevä toimintatapa. TEKSTI TIINA ÖRN KUVA SUVI LAINE
O
n kiistatta parempi, että työssä tarvittava tieto löytyy yhdestä paikasta kuin että sen joutuu kokoamaan eri lähteistä. ”Yhden tietoluukun periaate” on johtava ajatus myös kansallisen RT-tuotetieto-palvelun eli digitaalisen tietopankin luomisessa. Yhdestä paikasta rakenteellisessa muodossa löytyvät tuotteiden tiedot helpottavat niin suunnittelijoiden, toteuttajien kuin ylläpidosta vastaavien työtä. Tietopankin avulla on helppo dokumentoida, mitä tuotteita on käytetty kussakin projektissa.
Tiedot kaikkien saatavilla Bonavan kehitysinsinööri Olli Niemelä toteaa, että kun tiedot ovat selainpohjaisessa RT-tuotetiedossa, ne ovat työmailla kaikkien käytettävissä – eivät vain yksittäisen työntekijän työpöydällä tai sähköpostissa. Niemelän mielestä palvelun etuna on myös tiedon yhtenäisyys ja projektin eri osapuolia hyödyttävä helppokäyttöisyys. ”Työmaaolosuhteissa korostuu tiedon nopean saavutettavuuden merkitys. Se jouhevoittaa kaikkien työtä, kun RT-tuotetiedosta pystyy poimimaan projektissa käytetyt materiaalit tuotetietoineen.”
Apuna onnettomuustilanteissa Tuotetietojen lisäksi työmailla tärkeitä ovat käyttöturvallisuuteen liittyvät tiedot, sanoo Skanskan HSE-johtaja Antti Leino. ”Kemikaaliturvallisuutta saadaan parannettua sillä, että materiaalien tiedot ovat esimerkiksi onnettomuustilanteessa helposti saatavissa ja luettavissa. Helposti käytettävissä oleva kemikaalilista helpottaa lain vaatimusten noudattamista tuotannossa”, Leino toteaa. Niemelä toivoo tuotetoimittajien aktivoituvan ja lisäävän tietopankkiin ahkerasti tuotteidensa tietoja. Se on hänen mukaansa myös tuotetoimittajan etu. ”Tietojen löytyminen RT-tuotetiedosta kertoo, että kyseessä on turvallinen ja hyväksytty tuote.” Leino katsoo palvelun ottavan koppia myös tuottavuustavoitteista. Sen avulla pystytään järkeistämään toimintaa. ”Dokumenttihallinta on tärkeää, sitä ei voi ohittaa. Kun projektissa käytetyt materiaalit dokumentoidaan fiksusti, se lisää tuottavuutta koko alalla” Leino lisää, että rakentajalla on vastuu siirtää kohteessa käytettyjen materiaalien tiedot käyttäjälle. RT-tuotetieto helpottaa tuon vastuun täyttämistä.
Me kysyimme, RT-tuotetiedon projektipäällikkö Sami Saari vastasi.
Mitä hyötyä RT-tuotetieto-palvelusta on?
Kaikki rakennustuotteista tarvittavat tiedot ovat saatavilla yhdestä kansallisesta tietokannasta helposti ja nopeasti.
Onko sen käyttö pakollista?
Ei, mutta myöhemmin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä tuotetieto tulee viedä koneluettavassa muodossa rakennuksen tietomalliin. Sen toteuttamiseen kansallinen tietokanta on ainoa järkevä tapa.
Miten RT-tuotetieto palvelee rakennuksen valmistumisen jälkeen?
Huoltoliikkeellä on suora pääsy kaikkien tuotteiden huolto-ohjeisiin vuosikymmentenkin päästä.
9
10
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Näin me onnistuimme
Tukirangan tehoa testattiin yläkattotöissä Vaasan keskussairaalan työmaalla.
Ekso keventämään kuormitushuippuja Monia selkärangattomia eläimiä, kuten hyönteisiä, suojaa niiden ulkoinen tukiranka. Samaa ajatusta sovelletaan ihmiseen, kun rakentamisessakin tuttujen hankalien työasentojen aiheuttamiin tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin haetaan ratkaisua uusimman teknologian avulla. Teksti: Kaisa Salminen Kuvat: Johannes Tervo
R
akennustöissä joudutaan usein kurottelemaan ja työskentelemään pitkiä aikoja kädet koholla. Yläraaja- ja hartiaseudun lihakset jumittavat sekä kipuilevat helposti. Tämän kaltaisia ongelmia voitaisiin Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimusprojektin tulosten perusteella vähentää eksoskeletonin eli ulkoisen tukirangan avulla, jonka käyttöön on suhtauduttu myös työmailla pääosin positiivisesti.
Tietoa kokeilemalla ”Suomessa 10 prosenttia työvoimasta työskentelee 1–2 tuntia päivässä kädet hartiatasolla tai sen yläpuolella, ja tutkimuksen tavoitteena oli keventää kädet koholla työskentelyä”, TTL:n
vanhempi asiantuntija Ari-Pekka Rauttola kertoo. Koehenkilöinä oli 15 rakennusalan työntekijää eri puolilta Suomea – esimerkiksi telinetyöntekijöitä, alakattojen ja väliseinien asentajia sekä muurareita. Heitä seurattiin työmaalla yhtenä työpäivänä laitteen kanssa ja toisena ilman laitetta. ”Koehenkilöiden määrä voi kuulostaa vähäiseltä, mutta tutkimuksellisesti asetelma oli vahvempi kuin jos olisi vertailtu kahta isoa tutkimusryhmää keskenään. Esimerkiksi ikään ja kuntotasoon liittyvät vaihtelut koehenkilöiden välillä poistuivat, koska saman henkilön työssä kuormittumista mitattiin laitteen kanssa ja ilman laitetta. Ihminen oli itsensä verrokkina”, Rauttola perustelee. Tutkimushanketta alettiin viritellä vuonna 2019. Suomessa ei ollut TTL:n tietojen mukaan
silloin yhtään eksoskeletonia käytössä, mutta maailmalla oli saatu niistä hyviä kokemuksia esimerkiksi autoteollisuuden kokoonpanotöissä ja erilaisissa asennustöissä. Markkinoilla on sekä aktiivisia, sähkömoottorivoimalla toimivia, että passiivisia eksoskeletoneja, jotka voivat olla myös pukuja. Passiiviset vaihtoehdot keventävät nostoja energiavarastoina toimivien vaatteiden kuminauhojen tai esimerkiksi laitteen jousien avulla. TTL:n tutkimukseen valittiin jousen avulla toimiva laite.
Iso hyöty muurarille
Suurin hyöty laitteesta saatiin tyypillisesti alakattotöissä.
Yksi koehenkilöistä oli työpäällikkö ja muurari Topias Kauppila Muurausliike Sami Vanne Oy:stä, joka testasi laitetta Lohjan asuntomessutyömaalla yhdessä kolmen muun työntekijän kanssa. Tutkijat olivat sitä ennen asentaneet jokaisen kehoon kahdeksan mittausanturia työnteon aiheuttaman fyysisen rasituksen havainnointia varten.
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Jokka
11
Kyselyssä nousi esiin helppokäyttöisyys
KUVA: MUURAUSLIIKE SAMI VANNE OY
Työterveyslaitos teki rakennustyömailla käytettävyyskyselyn ja kehitti arviointityökalun kertomaan, milloin eksoskeletonin käytöstä voisi olla apua.
Myös lihaksen kimmoisuutta mitattiin hankkeessa.
Topias Kauppila testasi laitetta Lohjan asuntomessuilla ja löysi siitä monia hyötyjä.
Tutkimusprojektissa käytettiin Skelex 360-XFR -laitetta, joka keventää nostoja energiavarastoina toimivien jousien avulla.
”Laitteen käyttöönottoon meni tutkijoiden avustuksella pari minuuttia. Se puettiin päälle ja remmit säädettiin kehon mittoihin sopiviksi, minkä jälkeen se oli käyttövalmis”, Kauppila kertoo. ”Jouset puskivat käsivarsia ylöspäin kädet koholla muuratessa, mutta myös alaspäin työskennellessä laite kannatteli käsivarsia jonkin verran. Tasoitemiehemme koki, että laitteesta oli iso hyöty etenkin hänen levittäessään laastia seinälle alhaalta ylöspäin.” Normaalitilanteessa ”ekson” kanssa oppi Kauppilan mukaan toimimaan nopeasti. ”Lähinnä oli totuteltava laittamaan hieman vastaan laitteelle, koska laastin levitys ei muuten olisi onnistunut, mutta siihenkin tottui nopeasti.” TTL:n tutkijoiden näkemykset tukevat Kauppilan havaintoja. Tämänhetkisen tiedon perusteella he suosittelevat ekson käyttöä ainakin kokeiltavaksi, jos työskentelee paljon 90 asteen kulmassa ja sen yläpuolella. ”Olkapäälihaksen fyysinen kuormitus keveni silloin keskimäärin 40 prosenttia, mutta alle 60 asteen kulmassa olkalinjasta alaspäin katsottuna laitteesta ei saatu enää merkittäviä hyötyjä”, tutkimusprojektin vetäjä, erikoistutkija Satu Mänttäri toteaa.
Alakattotöissä leikattiin huippukuormia ”Suurin hyöty saatiin tyypillisesti alakattotöissä, missä työskennellään paljon 90 asteen kulmassa ja yli, työkalun painon ollessa alle kymmenen kiloa. Myös tehtäessä toistotyötä yli 60 asteen kulmassa saatettiin saavuttaa hyötyä
riippuen käden liikkeiden määrästä. Jos on useita satoja käden liikkeitä tunnissa ja pitkiä staattisia pitoja, laitteen käyttö on kannustettavaa”, Rauttola tarkentaa. Mittaustulosten perusteella yläselän niska-hartiaseudun alueen jäykkyys kasvoi hieman laitetta käytettäessä. Toisaalta hyvä tulos oli se, että hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormituksessa ei havaittu työpäivän aikana muutosta, vaikka laitteella oli 2,5 kiloa painoa. Tärkeä tulos oli sekin, että laitteen avulla pystyttiin tasoittamaan työpäivän aikaisia huippukuormia – mikä on itse asiassa sen tarkoituskin. Kansaneläkelaitoksen mukaan rakennusalalla maksetaan muita toimialoja enemmän sairauspäivärahoja tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksista, korvausmäärän ollessa noin 31,5 miljoonaa euroa vuonna 2020. Kaikilla toimialoilla vastaava summa oli yhteensä noin 245 miljoonaa euroa. TTL:n tutkimustulokset antavat osviittaa, että eksoskeletonia käyttämällä voisi ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä ennenaikaista eläköitymistä tietyissä tehtävissä. Myös koehenkilö Topias Kauppila puoltaa laitteen käyttöä.
Kehittämällä lisää etuja ”Laitteesta voisi olla apua esimerkiksi kokeneille muurareille, joiden olkapäät ovat usein kuluneet ja kipeät, eikä siitä olisi nuoremmillekaan haittaa. Muurarit eivät joudu nostelemaan painavia taakkoja, mutta se on hirvittävä määrä kiviä, minkä ehtii muurata työuransa aikana”, hän pohtii. Vähemmän tilaa vievä eksoskeleton olisi Kauppisen mielestä kuitenkin kätevä, koska sii-
Kysely toteutettiin osana TTL:n Kädet koholla työskentelyn keventäminen eksoskeletonin avulla -tutkimusprojektia. ”Keskeinen havainto oli, että laitteen käyttöönotto koettiin kyselyn perusteella suhteellisen helpoksi”, Satu Mänttäri TTL:stä kertoo. Hän tarkentaa, että vaikka kyselyä ei voi pitää vertaisarvioituna tutkimuksena, antoi se sekä tutkijoille että laitevalmistajille hyödyllistä tietoa. Jonkin verran avoimissa vastauksissa oli havaittavissa myös yksittäisiä kehitystarpeita. ”Joku saattoi esimerkiksi kokea laitteen käytön hankalaksi, koska se hiersi jostakin kohtaa, mutta mitään yleistä negatiivista palautetta ei saatu.” Käytettävyyttä saattoi heikentää myös koetilanne, sillä koehenkilöihin oli kiinnitetty mittausantureita hartiaseudulle, selkään, kyynärvarteen ja ranteeseen. Antureilla mitattiin esimerkiksi lihasten sähköistä aktiivisuutta, lihaskudoksen happisaturaatiota ja hengitys- sekä verenkiertoelimistön kuormitusta. ”Suullisessa palautteessa nousi esiin myös työturvallisuuteen liittyviä huomioita. Testattavassa laitteessa oli jonkin verran ulkonevia osia, ja valmistajan pitää kiinnittää huomiota esimerkiksi yhteensopivuuteen turvavälineiden kuten turvavaljaiden kanssa. Laitteita pitää lisäksi voida käyttää joustavasti sekä kesä- että talviolosuhteissa, joko vaatteiden päällä tai alla.” Kysely on poikinut jatkokehitystäkin. TTL on tehnyt arviointityökalun, jonka avulla määritellään milloin ja minkä tyyppisessä työssä eksoskeletonin käyttöä suositellaan kokeiltavan.
vekkeet olivat tiellä ahtaissa paikoissa muuratessa – etenkin kun testipäiville sattui kova pakkanen ja jouduttiin käyttämään paksuja toppavaatteita. Hän toivoo myös, että laitteen voisi pukea ”reppu selkään” -systeemillä ilman apumiestä. ”Henkilökohtaisesti en käyttäisi laitetta ihan joka työvaiheessa, koska en koe tarvitsevani aina kevennystä. Toivoisin myös, että telineteknologiaa kehitettäisiin eteenpäin. Näin on jo tapahtunut, mutta edelleen on paikkoja, joissa joutuu muuraamaan kädet ylhäällä.” Tutkimusprojektissa käytetSe puettiin päälle ja tiin Skelex 360-XFR -laitetta, josta on tullut sittemmin markremmit säädettiin kinoille päivitetty versio. Medikehon mittoihin tas Oy:n toimitusjohtaja sopiviksi, minkä Minna Laine kertoo, että eksoja myydään monille eri toijälkeen se oli mialoille ja kysyntä on kaskäyttövalmis. vussa – kevyempien eksoskeleton-pukujen kysyntä on suorastaan räjähtänyt. ”Esimerkiksi rakennusalalle eksoja on hankittu keventämään yläraajojen rasitusta yläkattoasennuksissa, maalauksissa, hitsauksissa ja sähköpuolen asennuksissa. Lisäksi koekäytössä on uusi laite, jonka avulla voi keventää selkärasitusta.”
12
Jokka
Tuulin narinalista
Kalvomuovi kiertoon raksalla Narinan kohde: rakentamisen kalvomuovin kierrätys Havaittuja puutteita: • rakennustuotteiden pakkauksissa ja rakentamisen sisäsuojauksessa käytettäviä kalvomuoveja ei erilliskerätä ja kierrätetä • kalvomuovin käyttöä ei ole optimoitu • uusiomateriaalista valmistettuja muoveja käytetään suhteellisen vähän Korjaustoimet: Rakennustuotteiden valmistajat, kauppa, infraja talonrakennusurakoitsijat sekä kalvomuovia valmistavat yritykset sitoutuvat Rakentamisen muovit green deal –sopimukseen ja ottavat sen tavoitteet omaa toimintaansa ohjaaviksi.
Suhteellisen helposti tunnistettavissa olevien ja määrällisesti riittävän suurien jätejakeiden erilliskeräys on järkevää. Raksalla kalvomuovi on juuri tällainen jae.
K
Kuka: Tuuli Kunnas, tuotepäällikkö, Rakennustuoteteollisuus RTT
Tuuli Kunnas
Työnkuva: Työhöni kuuluvat monenlaiset tehtävät standardisointityöhön osallistumisesta sen hallinnointiin ja standardisointijärjestelmän kehittämiseen. Tehtäviini kuuluu myös kiertotalouden edistäminen erityisesti rakentamisen muovien osalta.
Koulutus: Materiaalitekniikan DI
iertotalous on tällä hetkellä monen huulilla, mutta pelkällä keskustelulla ei saada aikaan tuloksia. Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen tavoitteet tuovat mukanaan nimenomaan konkreettisia tekoja: kalvomuovin erilliskeräyksen ja kierrätyksen lisäämistä, uusioraaka-aineen käyttöä kalvomuovin tuotannossa, uusioraaka-aineista valmistettujen kalvomuovien käyttöä pakkaamisessa ja pakkaamisen optimointia. Sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta toimiva erilliskeräys edellyttää riittävää jätemäärää, riittävän homogeenista jaetta sekä helppoa erilliskerättävän jakeen tunnistamista. Kalvomuovi täyttää nämä ehdot, sillä se on suurin muovien ryhmä rakentamisessa eikä sen tunnistaminen edellytä erityisiä analysointivälineitä, vaan näköaisti riittää tunnistamiseen. Suhteellisen yksinkertaisella opastuksella jokainen rakentamisen arvoketjussa toimiva voi kuitenkin oppia kalvomuovin tunnistamaan. Tunnistamiseen ja laajemminkin green deal -sopimuksen tavoitteisiin liittyen on tehty koulutuskokonaisuus, joka
on maksutta ja vapaasti kaikkien kiinnostuneiden käytössä Motivan verkkokoulutusalustalla. Kiertotalous ei toteudu, jos tyydymme vain lisäämään erilliskeräystä. Rakentamisen muovit green deal -sopimus on erityinen juuri siksi, että siinä on mukana koko rakentamisen arvoketju. Sopimuksessa lisätään erilliskeräystä ja käytetään saatua uusioraaka-ainetta. Kalvomuovituotannossa uusioraaka-aineen osuuden pitäisi olla vuoden 2027 loppuun mennessä 40 prosenttia. Samalla rakennustuotteita pakkaavat lisäävät uusioraaka-ainetta sisältävän kalvomuovin kysyntää ja optimoivat omaa pakkaamistaan.
Laita kalvomuovi kiertoon sitoutumalla sopimukseen: https://www.sitoumus2050. fi/web/sitoumus2050/ rakentamisen-muovit#/
Infografiikka
Näin tuotetieto kulkee koko ajan mukana rakennuksen elinkaaren aikana
”Tarkistan heti, millä julkisivuun tulleet pallonjäljet voi putsata.”
”Haluaisin maalata seinän eri väriseksi, mikähän maali tuohon käy?”
Tietomallia käytetään tiedon tallentamiseen ja hyödyntämiseen elinkaaren kaikissa vaiheissa.
Kiinteistönhoitaja
Asukas
”Olemme toimittaneet maaliemme tarkat tiedot tuotetietopankkiin.” Rakennustuotevalmistaja
”Rakennuksen tavoiteltu käyttöikä on sata vuotta.” Rakennuttaja
”Tämän maalin pitää kuivua 12 tuntia kerrosten välillä.” Maalari
”Pinnoitteen pitää kestää rannikon kovia sääoloja.” Suunnittelija
”Teknisten vaatimusten perusteella voin valita sopivimman maalin.”
”Julkisivun pinnoite täyttää vaatimustason.”
”Täytyy varmistaa, että maalipinta kestää lisääntynyttä käyttöä.”
”Lisään korjaustarveselvitykseen huoltomaalauksen ajankohdan.” Isännöitsijä
Kioskinpitäjä
Rakennustarkastaja
Urakoitsija Piirros: Pekka Rahkonen
