KehonSielu: Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi

Kolumni: Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi

Mariia Sydänsävel

OSA XVIII – Elämän totaalimuutos

Vielä 2019 kun kirjoitin tätä kolumniani, olin nimeltäni Sari Turunen, tuttavammin useimmille Sari Anneli.

Mikä sai muuttamaan nimen kokonaan ? Elämä ja sen tapahtumat aina siihen hetkeen saakka kun tunsin, että ha luan aloittaa kaiken alusta.

Olisin varmaan pitänyt itselläni Sari Anneli -nimen, jos maistraatti olisi hyväksynyt Anneli-nimen sukunimeksi. Mutta koska sitä ei hyväksytty etunimilain pykäliin vedoten, tulin tienristeykseen jossa mietin, että mitä teen nimeni kanssa. En ollut koskaan tuntenut itseäni Sari-nimiseksi, enkä oikein Anneli-nimiseksikään, enkä varsinkaan ollut tuntenut olevani Sari Anneli Tyrväinen, joka kasteen jälkeen olin kaikki vuodet avioitumiseen saakka. En myöskään tuntenut olevani Sari Anneli Turunen, joka olin avioitumisen jälkeen. Kaikki nuo nimet olivat kuin vieraita minussa. Kun minua nimitettiin Sariksi, en tiennyt ketä puhutellaan, vaikkakin olin tie tenkin omaksunut nimen itselleni, sillä emmehän me ihmiset nimettöminä voi elää.

Mariia Evelin -nimi kumpusi esiin hyvin syvältä. Olen aina tuntenut it sessäni olevan latinolaisuutta ja itämaisuutta. Koen että Mariia Evelin Sydänsävel kokonaisuutena on sieluni nimi suomalaisena. Tähdistökielellä en edes pysty kirjoittamaan nimeäni, sillä se lausutaan niin, että

6 siitä on vaikea saada selkoa, kuinka se kirjoitetaan. Sydänsävel-sukunimi on itse keksimäni. Nimi kumpusi rakkaudestani maailmaa, itseäni, perhettäni ja Suomea kohtaan. Rakastan Suomen luontoa ja rakastan hyvin paljon koko maailmaa. Sydän sykkii rakkaudelle ja rakkaudesta. Sävel taas kertoo rakkaudestani musiikkiin, sen ilmaisemisesta suoraan totuudesta ja rakkaudesta, vaikka sanoma kuulostaisikin joskus siltä, että siinä on jotain negatiivista. Sanat ovat tarkoitettu tulkittaviksi ja jokaiselle varmasti löytyy sanoistani oma merkityksensä, joka niiden idea onkin. Ei yhtä ja samaa sanomaa, vaan jokaiselle omansa. Tästä syystä Sydänsävel resonoi suoraan sieluni kanssa, suoraan it seni kanssa.

Oma polku ja alttius vaikutuksille

Jokainen valinta, jokainen päätös, jokainen hetki on osa polkuamme ja jokaisesta hetkestä opimme itsestämme lisää. Jotkut kutsuvat näitä oppiläksyiksi, mutta koska ai nakin itse koen sanan oppiläksy melkoisen negatiivisena, voimme kutsua asiaa myös itsensä opiskeluksi, oppipo luksi tai siunaukseksi.

On siunaus, että saat kohdata itseäsi. On siunaus, että et ehkä aina tiedä kuka olet, sillä jos tietäisit tarkkaan kuka olet, olisit vaarassa tulla itsestäsi liian itsetietoiseksi, ylpeäksi, itserakkaaksi. Itsensä rakastaminen on äärim mäisen tärkeää, mutta siinäkin piilee hiuksenhieno raja, milloin se muuttuu vääränlaiseksi.

Nöyryys, kiitollisuus ja ystävällisyys ovat yksiä tär keimpiä ominaisuuksia ihmisillä. Kun on tietoinen, itseään rakastava tasapainoinen ihminen, jolla sielu, keho, mieli ja psyyke ovat yhtä, henkilö on samanaikaisesti myös nöyrä, kiitollinen ja ystävällinen koko maailmalle. Hän on tällöin yhtä kaiken kanssa.

Ja tähän me jokainen pyrimme. Tietoiseksi itsestäm me, omasta elämästämme, toiveistamme, unelmistamme, valinnoistamme, päätöksistämme ja tasapainoon kaiken kanssa.

Tästä pääsenkin jouhevasti siihen, että ollessamme myös erityisherkkiä tietoisia sieluja ihmiskehossa, vaiku tumme herkästi ympäristöstämme, johon lukeutuu mm. sosiaalinen media tänä päivänä. Millaiseksi se on mennyt, siinä on sekä hyvät että huonot puolensa.

Erityisherkille näen tähän hetkeen suuria haasteita alttiudesta vaikutuksille, joka saa erityisherkän sekaisin. Täytyy olla todella vahvasti omassa voimassaan, omalla polullaan, omassa itsessään, jotta ei vaikutu siitä, mitä so siaalisessa mediassa on. Ja nyt en tarkoita julkaisuja, vaan energioita. Koska sosiaalisessa mediassa tänä päivänä on useita satoja miljoonia ihmisiä, myös niin paljon on ener gioita, sillä jokaisen energiat ovat täysin omanlaisensa.

Erityisherkkä, joka vaistoaa energiat, joutuu herkästi energiahuumatuksi ja menee sekaisin. Tämä saattaa tuntua monina erilaisina tuntemuksina, jotka tuntuvat erityisherkästä täysin normaalilta, mutta myöhemmässä vaiheessa ovat kaikkea muuta kuin normaali.

Kun pyhität kaiken tekemisesi vain itsellesi ilman että postaat jatkuvasti kaikkea, mitä milloinkin teet –tällöin olet omassa voimassasi.

Itse jouduin energiahuumatuksi. En syytä siitä ketään. En edes itseäni, mutta huomasin, että nyt on aika irroittautua koko somesta siksi aikaa, että oikeasti pääsen erityisherkkänä sellaiseen voiman tilaan, etten vaikutu yhdestäkään energiasta, mutta pysyn kuitenkin omana empaattisena itsenäni, joka kuitenkin kokee empatian tunteita muita kohtaan.

Huomasin myös olevani pahasti someriippuvainen. Uskottelin itselleni, että vain sen kautta elän, koska vain siellä tuntui olevan ihmisiä jotka vähääkään ymmärsivät minua, vain sitä kautta sain asiakkaita, vain sitä kautta ylipäänsä elin.

Olin siis käytännössä unohtanut kokonaan tämän fyysisen elämän ja täällä me kuitenkin olemme ihmisinä, joten fyysinen elämä on oleellinen osa olemassaoloamme.

Some on tänä päivänä hyvänä tukena ja apuna mm. verkostoitumisen osalta, mutta valitettavan paljon koko sosiaalinen media on mennyt aikuisten ihmisten hiekkalaatikoksi ja leikkikentäksi. Kun 1900-luvulla leikittiin ulkona puistoissa, leikkikentillä ja siellä hiekkalaatikolla fyysisesti, missä lapsilla tuli toisinaan kinaa keskenään, tänä päivänä sama tois tuu aikuisten keskuudessa sosiaalisessa mediassa.

Eikä sitä välttämättä edes huomaa. Samoin myös tietyt piirit, tietyt ryhmät ja niiden dynamiikka on mennyt ”seura johtajaa” leikkeihin, joissa julistetaan yksi ylitse muiden ja sitä suojellaan sekä sen puolesta taistellaan, vaikka oma henki menisi tai menettäisi omat kasvonsa kirjoitellessaan mitä sattuu. Tänä päivänä myös identiteetin menetys on hyvin helppoa sosiaalisessa mediassa sekä myös henkilökohtaisten tietojen leviäminen.

Kuinka moni oikeasti miettii, mihin kaikkialle tietosi tallentuvat kun laitat ne vaikka vain yhteen paikkaan? Tai kuinka moni oikeas ti miettii, että kaikki mitä kirjoitat sosiaaliseen mediaan, myös kaikki yksityinen, ei oikeasti ole yksityistä, vaan julkista tietoa. Vaikka miten on olemassa yksityisyydensuojauksia ja -asetuksia valittavana, ne eivät aina pidä paikkansa. Jos siis haluat pitää yksityisyyden, ole tarkkana mitä kirjoitat, missä ja kenelle.

Itse huomasin , etten ollut tullut tätä ajatelleeksi. Ja kyllä, olen sor tunut juurikin näihin asioihin, mistä nyt kirjoitan. Tämä on yksi syy, miksi poistuin sosiaalisesta mediasta nyt X ajaksi. En siis tiedä, milloin palaan sosiaaliseen mediaan vai palaanko enää koskaan.

Todennäköisesti jollain lailla siellä täytyy olla, sillä kehitys menee koko ajan eteenpäin ja se on osa nykypäivää, mutta kuinka suuressa määrin, se on jokaisen mitoitettava omassa elämässään. Se, että julkaisee lenkillä ollessaan kuvia lenkiltä tai meditoidessaan kuvia meditoimisesta... Ei tällöin ole oikeasti tekemässä sitä, vaan on jakanut omaa energiaansa toisille. Kun pyhität kaiken tekemisesi vain itsellesi ilman että postaat jatkuvasti kaikkea, mitä milloinkin teet – tällöin olet omassa voimassasi. Voit toki ottaa mainos- ja markkinointiku via itsestäsi tekemässä erilaisia asioita ja tietyissä hetkissä niitä postata, mutta jos päivän aikana teet enemmän kuin yhden postauksen, tällöin olet selkeästi koukussa, etkä oikeasti anna itsellesi, perheellesi, läheisillesi ja maailmalle aikaasi ja eritoten pidä omaa energiaasi itselläsi, vaan jaat sen sosiaalisen median verkostoon.

Kuinka moni on oikeasti verkostoitunut sosiaalisen median avulla niin, että on fyysisesti tekemisissä verkostoonsa tulleiden ihmisten kanssa? Tästä haluaisin tilastotietoa. Sillä uskon, että todelliset verkostot todentuvat fyysisyydessäkin, kun annat intuitiosi ohjata sinut ottamaan yh teyttä oikeisiin tahoihin, niihin, jotka auttavat sinua kohti elämäntehtävääsi, jota varten haluatkin luoda verkostoa ympärillesi.

Lisäksi myös tiedän sekä uskon vahvasti siihen, että suurin osa ihmisistä tarvitsisi enemmän luontoyhteyttä ja siksi luontomme kärsii, kun olemme keskittyneet ”luontoon” sosiaalisessa mediassa.

Olemme siellä ”luonnossa”, emmekä oikeasti luonnossa antaen luonnon parantaa meitä, emmekä anna itse parantavaa energiaa luonnolle. Luonto viestittelee aina meille ihmisten käytöksestä. Se vain on fakta. Luonto on mittarimme siinä, miten käyttäydymme jokainen toi siamme kohtaan.

Sosiaalisessa mediassa ei myöskään kykene olemaan läsnä. Sitä kautta ei tunne oikeaa läsnäoloa, mitä kokee esimerkiksi puhelinyh teydessä ollessa, mutta kaikkein parhaiten fyysisesti läsnäolemisesta.

Itse tiedostan ja myönnän myös, että energiahuumaantuminen sai aikaan sen, etten enää sosiaalises sa mediassa tiennyt, olenko lintu vai kala. Olin menettänyt sen oman fokukseni siellä ja yritin vain väkisin saada itselleni asiakkaita ja elantoa, mikä näkyi sinkoilevina energioina, joihin kukaan ei voinut luottaa.

Lisäksi uuvuin henkisesti ja fyysisesti, mikä myös teki minusta epäluotettavan auttajan. Tästäkin syystä, jotta en olisi epäpuhdas auttaja, halusin irtaantua voimaantumaan takaisin tasapainon tilaan ja löytää erityisherkkänä keinon, etten enää muutu someriippuvaiseksi ja koe energiahuumatuksi tulemista, vaan some toimisi ainoastaan verkostoitumiskanavana ja mahdollisena markkinointi- ja viestintävälineenä.

Muistattehan jokainen kuunnella omaa sisäistä ohjaustanne ja ottaa tarvittaessa itsellenne irtiottoja. Se, että olette henkisiä ihmisiä, ei tee teistä välttämättä vielä tietoisia sieluja ja sitä hyvin äkkiä huomaamattaan humpsahtaa energioihin, joihin ei haluaisi, mutta niin käy, kun tietoisuus on pois päältä tai sitä sitä ei ole, sillä tiedostaessa joka hetki eri energioiden olemassaolon, pystyy fokusoimaan niihin energioihin, joita haluaa ilmentää ja luoda pysyväksi olemaan jatkossakin.

Mariia Sydänsävel

Mariia Sydänsävel

Yliluonnollisia kykyjä omaava moniosaaja, monille tuttu kirjailija ja kolumnisti, energiaterapeutti, kokemusasiantuntija laajalla kokemusalalla sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin erityisasiantuntija

Ikä: 37

Paikkakunta: Pirkanmaa

www.kehonsielu.fi

E-mail: mariiaevelinsydansavel@gmail.com, kehonsielu@gmail.com

Instagram: @mariiasydansavel, @mariia_virallinen

Yllämainittujen lisäksi Mariia Sydänsävel on henkilökohtaisessa elämässään äiti. Kirjoittanut vaiherikkaasta elämästään kirjan Totuuden Torvi - Yhden suomalaisen naisen elämäntarina entisellä nimellään (Sari Turunen).

Tänä päivänä pitkän ja töyssyisen matkan tehtyään, Sydänsävel on elämänkoulustaan valmistunut monipuolinen intuitiivinen auttaja, jonka opiskelut jatkuvat yhä, mutta joka omaa riittävän paljon tietotaitoa auttaa ihmisiä.

Sydänsävel puhuu avoimesti ja rehellisesti omasta elämästään ja menneisyydestään, sillä hänen mielestään se olisi yksi tavoite koko Suomella edetä parempaan hyvinvointiin, kun jokainen olisi ensisijaisesti itselleen rehellinen ja puhuisi totuutta myös ulospäin. Sydänsävel uskoo uudelleensyntymään ja sielujen iänkaikkiseen elämään. Hän kanavoi parannustyössään universaalista alkulähteestä kumpuavalla rakkaudella ja valoenergialla, josta on kuultu huikeita parantumistarinoita.

Sydänsävelen unelma on saada ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi paremmaksi, edistyneemmäksi ja kehittyneemmäksi. Hän haluaa yhdistää lääketieteen ja täydentävät hoitomuodot yhteistyössä toimiviksi.

Sydänsävelellä rakkaina harrastuksinaan on laulaminen, sanoittaminen ja näytteleminen. Sydänsävel sai ensimmäisen debyyttisinkkunsa "Kotiin" artistinimellä Mariia ulos joulukuussa 2019. Sydänsävelen haaveissa on saada tuotettua sanoituksiaan itse laulamalla.