Etsi jälkiä menneistä elämistä nykyisyydessä

Tiesitkö, että arjesta voi löytää jälkiä menneistä elämistä? Kehomme liikkeistä, ympärillämme olevista asioista, joita pidämme tavanomaisina emmekä kiinnitä niihin huomiota. Miksi tunnemme mielenkiintoa juuri tiettyihin asioihin? Pidätkö esimerkiksi itämaisista tansseista, vaikka olet syntynyt Suomessa, oletko ”kuin kotona” paikassa, jossa et ole koskaan aikaisemmin käynyt?

Tätä alkaa tapahtua, kun resonoimme menneisyytemme kanssa (resonanssi = myötävärähtely). Resonanssi on kyky reagoida emo tionaalisesti johonkin. Jokaisella kokemuksellamme on tunnemuisti – toisilla kirkas, toisilla vähemmän eloisa. Jos olet todella kokenut jo tain tietynlaista aiemmissa elämissä, voit tänään joutua resonanssiin sen kanssa samalla, kun koet voimakkaita tunteita. Menneisiin elämiin liittyvän resonanssin myötä näet tai koet kaukaisen menneisyyden, joka silloin hetkellisesti yhdistyy nykyelämääsi syvällä sisimmässäsi hyvin todentuntuisesti.

Nykyisen elämän tapahtumissa voi olla päällekkäistä tietoa sisäisestä, aikaisemmasta kokemuksesta, mutta kuinka voimme ymmärtää, onko juuri jokin tietty asia muisto men neestä elämästä? Sellaiset muistot nousevat esiin pääsääntöisesti spontaanisti, rentoutuneessa tilassa. Sillä hetkellä henkilö voi olla keskittynyt aivan toisiin ajatuksiin, ei kuvittele mitään eikä ajattele edes paikkaa, jossa hän on, tai esineitä, jotka häntä ympäröivät. Hän ei siis osaa ennakoida tulevaa.

Yhtäkkiä hän voi kuulla selvästi erilaisia ääniä, nähdä ihmeellisiä kuvia, haistaa tuoksuja, tai tuntea jotain muuta poikkeavaa. Kaikki tämä on hänen henkilökohtaista kokemustaan; hänen ympärillään olevat eivät huomaa sitä. Resonanssin myötä menneissä elämissä saatu kokemus siirtyy näin hänen nykyiseen elämäänsä, vaikka outojen kokemusten esiintymiselle ei ole olemassa mitään näkyviä syitä. Aistimme kuitenkin havaitsevat tiettyjä asioita. Eri aistien signaalit vaihtelevat yksilöllisesti – toiset ihmiset näkevät kuvia, kun taas toiset kokevat poikkeavan äänimaailman jne. Joskus kuva, ääni, haju ja tunne voivat liittyä kaikki toisiinsa.

Kysymys ei näissä tilanteissa ole suinkaan mistään hallusinaatioista tai muista aivotoiminnan häiriöistä, vaikka nykyajan järkiperäinen ra tionalistinen tiedemaailma, monine epäilevine skeptikkoineen, ne sellaisiksi helposti yrittäisikin selittää.

Mikä voi aukaista voimakkaita tunnemuistoja?

Tuoksut

Esimerkiksi yhdessä menneistä inkarnaatioissa kuoleman hetkellä henkilö haistoi mantelin tuoksua. Nykyisessä elämässä hän voi kokea ahdistusta tuntemattomista syistä, jos hän ohittaa kaupassa pähkinätiskin, josta löytyy mantelia.

Vartalon asennot

voivat laukaista jonkinlaisia muistikuvia. Esimerkiksi henkilö, joka koki inkarnaation aikoinaan KaukoIdässä, kokeilee lootusasentoa ja huomaa että hän voi istua näin jalat ristissä tuntikausia ilman erityistä koulutusta, valittamatta tunnottomista jaloista ja pitämällä selkänsä suorana. Hänelle tuo asento on tuttu ja mukava.

Äänet

voivat aiheuttaa tiettyjä tunnetiloja tai kuvia. Sana, joka lausutaan tietyllä intonaatiolla, puhuttu kieli, musiikki, (esimerkiksi jonkun maan perinteinen kansanmusiikki), erilaiset muut äänimaisemat – kaikki nämä voivat tuoda takaisin muistoja kaukaisesta menneisyydestä. Nykyajan kaupunki-ihminen voi esimerkiksi kuulla jossakin kalisevan metallin ääniä, ja mieleen saattaa nousta kuvia vuosisatoja sitten käydystä miekkataistelusta, jossa hän oli itse osallisena.

Maat, kaupungit, paikat

Jopa kotikaupungissasi voi olla paikkoja, joissa voit kokea voimakkaan emotionaalisen reaktion. Esimerkiksi henkilö kävelee kaupungin kadulla pilvenpiirtäjien keskellä, ja yhtäkkiä hänen mieleen - sä nousee kuvia torista, jonka kauppiaat puhuvat kieltä, jota hän ei ymmärrä. Ja hän tuntee olonsa kotoisaksi. Vasta myöhemmin hän saa tietää, että muinainen Suuri Silkkitie kulki kauan sitten tämän saman kaupungin läpi. Joku toinen voi tulla vie - raaseen maahan tiettyyn lomakohteeseen. Hän menee uimaan mereen ja yhtäkkiä alkaa paniikki. Tuskalliset kouristukset ilmenevät tietyssä kehon osassa, johtuen siitä, että aiemmassa elämässä tämä ihminen menetti tällä paikalla raajansa onnet - tomuuden tai väkivaltaisen taistelun seurauksena.

Oletko koskaan ollut ”kuin kotona” paikassa, jossa et ole aikaisemmin käynyt?

Kirjat ja tekstit

Kun saa käsiinsä vanhan kirjan, sen sisällön tietoenergia saattaa palauttaa lukijan hetkeksi menneiden vuosisatojen tapahtumiin. Mieleen nousevat kuvat eivät välttämättä edes liity itse kirjaan tai sen tekstiin. Kirja onkin vain katalyytti – se käynnistää muistin. Vieras sana, jonka merkitys on tuntematon ja jota ei voida ymmärtää, pystyy muodostamaan tiettyjä assosiaatioita muistissa. Kuvittelepa vain, mitä tunteita kirja voi aiheuttaa, jos henkilö on lukenut tai jopa itse kirjoittanut sen aiemmassa elämässään!

Ammatin valinta

Ammatti voi olla myös avain muistoihin menneiden inkarnaatioiden kokemuksista. Tässä toimii periaate: ”En ole koskaan tehnyt tätä, enkä ole erityisen perehtynyt tähän, mutta jotenkin se sujuu kuin itsestään”. Näin sielumuistimme toimii. Kun henkilö tekee jotain ja kokee samalla emotionaalisen nousun, tämä on melko varmasti taito menneestä elämästä. Kaikilla ammateilla on omat ominaisuudet, oma ammatillinen kielensä. Jos ihminen on harjoittanut elämästä elämään saman tyyppistä toimintaa, nykyisessä tilanteessa se tunnetaan hallitsevana. Esimerkiksi jos mekaanikko auttaa lasta kokoamaan jotain monimutkaista lelua, hän ei tarvitse siihen mitään ohjeita. Palaset loksahtavat helposti paikoilleen hänen käsissään, ja samalla hän kokee tilanteessa tekemisen iloa sekä jotakin tuttua. Joku toinen voi olla epäuskoisen innoissaan joka kerta kun ostaa kaupasta kenkiä. Hän arvostaa uutta kenkäpariaan, koska hän tietää omassa muistissaan koko kenkien valmistusprosessin. Joku muu henkilö voi viettää pitkiä aikoja kangaskaupassa, kokeilla erilaisia materiaaleja ja saada siitä nautintoa. Hän saattaa ymmärtää erinomaisesti ompelukaavoja, vaikkei ole koskaan opiskellut vaatteiden valmistusta. Hän vain tietää, mitä kankaasta saa irti, jos tekee vähän laskoksia ja lisää hieman koristenauhaa.

Ammatit jättävät siis jälkensä, ja niiden avulla voidaan päätellä, mitä ihminen teki aiemmassa elämässään. Kun kiinnität huomiota, mihin tunnet vetoa, missä onnistut hyvin, voit löytää vihjeitä edellisestä elämästä. Tästä voi olla apua myös nykyelämäsi ammatin valinnassa.

Esineet

Esineet, joita olemme käyttäneet aiemmassa elämässä, voivat säilyttää energiakentässään muiston meistä. Joku henkilö saattaa esimerkiksi jossakin museossa käydessään tunnistaa siellä oman edellisen elämänsä aikaisen, hänen itse valmistamansa vanhan käyttöesineen. Vaatteet liittyvät kehon muistiin ja ne aiheuttavat vahvoja tuntemuksia. Valitettavasti vaatteet eivät säily kovin hyvin. Viime vuosisatoina joissain suvuissa vaatteita kuitenkin varastoitiin pitkään, sukupolvienkin ajan puuarkkuihin, eikä niitä heitetty pois. Tietyt kangasleikkaukset ja pukutyylit voivat johtaa muistoihin. Tietyn tyyppisissä vaatteissa vartalo ottaa eri asennon ja ihminen aivan kuin upotetaan toiseen tuttuun tilaan, jossa hän oli ollut joskus aikaisemminkin.

Ikivanhat käsineet, hatut, nahkatuotteet, kengät jne. voivat aiheuttaa voimakkaan resonanssin. Jos joku perheenjäsenistä on pitänyt vaatteita sukupolvelta toiselle ja henkilö on ollut samassa perheessä tai suvussa useita elämiä peräkkäin, on mahdollista löytää omat asusteensa. Myös vanhat ruoka-astiat säilyttävät hyvin muiston omistajistaan. Puiset, lasiset ja hopea-astiat auttavat muistamaan makuelämyksiä. Ruokien ulkonäkö ja suutuntuma, ainekset, joista ne valmistettiin, herättävät toisinaan omituisia tunteita.

Jalokivikorut, rannerenkaat, sormukset, korvakorut, kaulariipukset, ja niistä etenkin ne, jotka kulkevat sukupolvelta toiselle, voivat olla voimakkaita antiikkisia resonaattoreita. Jalokivet ovat rakenteeltaan kiteitä, jotka kykenevät varastoimaan informaatiota ja energioita erittäin kauan.

Museot

varastoivat monia muinaisia esineitä – maalauksia, aseita, taloustavaroita jne. Ja mikä tärkeintä, siellä kerätään eri aikakausien esineitä. Siksi voit käydä museoissa tunnustelemassa, mikä on lähimpänä sinua: mikä kulttuuri, tyyli, vuosisata.

Taidemaalauksia säilytetään hyvin pitkään. Niiden kokoelmat kiertävät usein eri maiden museoita. Kangas, maa lit, joita useimmat taiteilijat ovat valmistaneet oman reseptinsä mukaan – kaikki nämä säilyttävät kyseisen kuvan maalan neen ihmisen muiston. Taiteilijat siirtävät energiaansa mihin tahansa tekemäänsä kuvaan, jossa se myös pysyy.

Kuvat, joihin henkilö oli jotenkin yhteydessä menneissä inkarnaatioissaan, voivat aiheuttaa kuin putoamisen toiseen todellisuuteen. Maalauksia katsomalla tietoisuutesi voi viedä sinut vaikkapa keskiaikaiseen linnaan. Museoissa esille laitetut vanhat aseet voivat aiheuttaa voimakkaita tunteita, eikä aina suinkaan positiivisia. Niihin on saattanut liittyä paljon väkivaltaista toimintaa, joka salaperäisellä tavalla ehkä liittyy myös katsojan omaan kaukaiseen menneisyyteen.

Kiinnittämällä keskittyneesti huomiota siihen, mikä ympäröi meitä, mitä koemme ja tunnemme, on mahdollista löytää jälkiä menneistä elämistämme.

Sielun navigaattorit – jätämme itsellemme merkkejä läpi elämien

Kun perehtyy jälleensyntymisteorioihin, törmää usein tietoon, että sielut, suunnitellessaan tulevia inkarnaatioitaan ja siirtyessään jälleen maan päälle, voivat jättää itselleen merkkejä tai symboleita, jotka auttavat heitä suunnistamaan elämäntehtävässä ja huomaa maan tietyt tapahtumat ja suuremmat käännekohdat.

Nähdäkseen ja havaitakseen nämä sielun navigaattoreina toimivat merkit ei tarvitse olla selvänäkijä. Tarkkaavaisuus ja itseluottamus riittävät. Jokaisella meistä on varmasti kokemusta merkillisistä sattumista. Mitä mer killisemmästä merkkipaalusta on kyse, sitä selkeämmät ovat myös siihen viittaavat merkit. Joskus kohtalon merkit ovat kuin vilkkuvat hälytyslamput, jolloin niitä on aivan mahdotonta huomaamatta ohittaa.

Yleensä nämä kohtalon merkit ilmestyvät aluksi vain hentoina viittauksina. Jos emme kiinnitä niihin mitään huomiota, ”panokset kasvavat” ja meille annetaan lisää ja yhä selkeämpiä merkkejä.

Mietipä, oletko sinä koskaan tavannut merkkejä, jotka sielusi on jättänyt itselleen? Onnistuitko lukemaan ne ja käyttämään niitä oikein tässä elämässä?

Mikä estää muistamasta edellisiä elämiä?

Kun päätämme muistaa edelliset elämämme, meidän on samalla hyväksyttävä se tosiasia, että todennäköisesti kaikki esiin nouseva ei ole positiivista.

Menneisyydestämme voi paljastua myös hirvittäviä ja tuskallisia asioita. Olemmeko todella valmiit kohtaamaan kaiken?

Kaikki mikä on epämiellyttävää muistaa, ja mitä mahdollisesti pelkäämme, estää muistiamme.

Esimerkiksi aikaisemmassa elämässäsi halusit na pata vesililjan lammikosta. Kumarruit veden ylle, tipuit veteen ja hukuit. Tänä päivänä tuon kukan näkeminen, vaikka vain kuvassa, nostattaa selittämätöntä inhoa. Sinun on kuunneltava huolellisesti sitä, mitä tunnet ja ajattelet nähdessäsi vesililjan. Seuraamalla omia tun temuksiasi on mahdollista ymmärtää, että mieli liittää kukan hengenvaaraan.

Psyykemme kuitenkin suojaa meitä asioilta, joita pelkäämme, joita emme halua ja joista emme pidä. Jos emme pidä jostain, emme voi hyväksyä sitä, eli laitamme mielessämme estot päälle. Emme tahtoisi kiinnittää epämiellyttäviin asioihin huomiota, emmekä siis haluaisi muistaa niitä.

Psykologia nimittää tällaista luonnollista mielen torjuntamekanismia aktiiviseksi unohtamiseksi. Monet meistä ovat olleet aiemmissa elämissä raakoja sotureita, murhaajia, raiskaajia ja muita pahantekijöi tä. Olemme voineet kuulua valloitussotia käyneisiin kansoihin, jotka ovat rikastuttaneet itseään ryöstämäl lä muita. Nyt emme tietenkään enää tee sitä, mutta soturin, varkaan tai raiskaajan kokemus voi säilyä sielun muistissa. Se on elettyä elämää ja sitä koke musta ei voida poistaa, joten se täytyy hyväksyä. Niin rankan menneisyyden hyväksyminen voi vaatia pitkää prosessointia. Kaikkea omasta menneisyydestämme ei ole varmastikaan hyvä pyrkiä lainkaan muistamaan.

"Joskus kohtalon merkit ovat kuin vilkkuvat hälytyslamput, jolloin niitä on aivan mahdotonta huomaamatta ohittaa.

Mihin tarvitaan menneiden elämien muistelua?

Elettyjen elämien muistot auttavat löytämään vas tauksia kysymykseen siitä, mikä todella estää ihmistä elämästä haluamallaan tavalla. Muistot menneestä elämästä auttavat löytämään todelliset syyt erilaisille huolenaiheille. Pelot - loukkaantumiset - sairaudet - aggressiot - negatiiviset tunteet - ymmärryksen puute siitä, mikä ihmistä ohjaa toiminnassaan, voivat esimerkiksi olla sellaisia asioita. Usein näiden ongelmien juuret ovat kau kana nykypäivän elämästä, syvällä ihmisten aiemmissa inkarnaatioissa eli jälleensynty misissä.

Menneiden inkarnaatioiden muistaminen auttaa vapauttamaan tukahdutettuja tunteita, joiden syyt ovat kaukana menneisyydessä. Tämä johtaa usein helpotukseen.

Alitajunnassa on muistot kaikista kerran eletyistä elämistä, ja muistaessaan ne ihminen ymmärtää, mikä ajaa häntä toimimaan tietyllä tavalla. Hän alkaa nähdä aikaisemman kokemuksen yhteyden nykytilaansa. Jotta elämästä tulisi tietoisempaa, rauhallisempaa ja onnellisempaa, on vain hyödynnettävä sitä syvää kokemusta, joka meillä jo on.

Jos muistamme aikaisemmat elämämme, ymmär rämme, kuinka olemme ennen toimineet vastaavissa elämäntilanteissa ja voimme päättää, haluammeko ehkä muuttaa jotakin.

Artikkeli koottu www.journal.reincarnationics. com sivuston materiaalien pohjalta. Koonnut Anni Kultajoki.