Rahaisesta Raisiosta 28/2006

軸胸筋t∬ 軸繭o書面…

KOTISEUTUJULKAISU 28 * 2006

Kaupungintalo11a j uhlittiin

Kun seteleita leikattiin …....……………………‥ 42

Raision Ma調ayhdistys ry ………………………・ 44 Uutispalqia - tapahtui vuoma 2005 …………‥ 46

Kirjasarja Jokikylan p句ista …………・…………・ 48 Raisio_Seuran toimintaa 2005 ………………… 50

Raisio_Seuran matka Tbllirmaan ……………… 52 ``Kulttuurin helmla Uude=amaalla” -retki … 53 Lahiretki Lietoon ……………………………‥,…‥ 55

Valtakumalliset kotiseutupaiv蚤t …… …….・ …・ 56

Tbimintakalenteri vuonna 2006 ………‥...…… 57 Raisio-Seuran kesaretki 2006 …………‥.……‥ 57

Rahaisesta Raisiosta - Kotiseutujulkaisu nro 28 * 2006 丁bim血skunta: Rauno Niemmen (VaStaaVa)∴famo VIhersalo, AlnO Maklnen, Alttl KoivISto,

Kal Vierlola, Timo Koskensalo PamOPalkka: Newprint Oy, RalSio. 丁bimltuS: Puh (03) 255 5049, e-ma旺rauno.n@kolumbus重JulkalSutunnuS: ISSN 1456-9698.

Raisio-Seuran 40-VuOtiijuhla 8. 1.2006 Tilaisuuden avauspuhe

Is為ntia ja esiintyji肴kaupungintalolla

Juhlapuhe “Kotiseututy6 on etuj a宣j est6ty6ta”

Suomen Kotiseutuliiton tervehdys

Taman p翫van kotlSeututy6 0n alkalSemPaa enemman

SOSlaalissavytteista kansalaistoimlntaa, jonka tavoitteena on kotiseudun henklnen 」a taloude=inen kehittaninen. Se on

mennelSyyden hy6dyntamis胎tulevalSuuden hyvaksi. Joh-

tavana periaatteena on ollut paikal listen entylSPlirteiden ja

OmaIelmaisuuden sailyttaminen. NalSta PenaattelSta johtuu kotiseututolmlman Paika111nen luome, entyispilrteisiln PO巾autuvat tehtavat ja ty6muodot ovat erilaisla eri paik-

kakunnilla. Kaikilla on kuitenkin yhteinen tavoite kotiseudun kokonaiskuvan hahmottamlnen ja asukkalden elaman-

laadun parantamlnen. Nykyaikai sen kotlSeututy6n tehtavat VOidaankln jakaa kolmeen sektomn kotiseudun tutkimukSeen, ymP着rist6nsuQjeluun 」a -holtOOn Seka akt高vISeen

kotlSeutuPOlltl lkkaan.

Kotiseutuliiton mitalien j ako

Raisio-Seura huomioi kotiseututy6ss為ansiorfuneita

Raisio-Seuran 40-VuOtishistoriikki Aj a可akso

1986 - 2006

Arvoi§a maaherra, arVOisat kumiajasenet,

sios/a, jota si lhen memessa o剛mestynyt 8 numeroa. NilSta

hyv盆juh!av着ki!

han mainitsl. Jl/城かisz/ O" "5eaSll妨o肋I仰e/ko捌けren少6n

Raisio-Seuran enslmmainen hlStonikin laatij a oll Kauko

/"/0∫ Cd/Slaen vaI高" mO〃柄a erl aIo誰a Ra樹OO〃 /ii砂vJくラ

Kruskopf ja esityspaikka oli seuran 10-VuOt垂uhla

klりOf/沈s;aja庇/VJa KlりOIl砂a1 0Val lie・わsla”eel /ehta-

Lukka「lan koululla 1 0工1 976. 20-VuOtishisto南kin puo-

vansd ja mSeVa高sano"eeI sanoIlavansa Jasenlehden

lestaan eslttl 1 2. = 986 t謎Ila kaupunglntalo11a sl=oinen

alkutaival oli tode=a o=ut uudisralVaqiien pioneenty6ta.

varapuhee可oht刊a, taSSa juhlassa perust都南SenruuSulla

P泌toimlttayia oIi ollut kolme: ‘Sani Paavo Nieminen’Siト

muistettu Aatos Slren Juhllttu On taSS為Valilla varsm

ten numerossa 7 Perttu Kol111nen」a 8‥SSa Kauko K皿Skopf

nayttavdstlkln t誌lla samassa paikassa 25-VuOtisen ja 30-

T机an p蔀v露n memessa olemme saaneet aikaan 19 nu-

vuotisen toimlman merkeissA, mutta histonikin laatlmlSeen

meroa llS泌, 20:S On ty6n a=a. Se on siis numero 28ja 14.

el OIe o=ut tarvetta vakllntuneissa oIoissa toimiman ase-

minul le p雅tolmi垂ana. Olen pyrklnyt P橘m猶n kiiml Pio-

tuttua omiin rutlnOitunelSiln uOmlinsa. Katsauksia memee-

neerien luomasta perinteesta Lehtlen Sisalt66n on aika moni

seen olemme RahalSeS/a Raisiosla -kotiseutujulkaisun

t飴脱km lasna oleva aulllStl antanut tekstq泌n taysln koト

palstoilta ky=a saanee=ukea mm・ Seu「an 30-VuOtlSjuhla-

numerosta vuonna 1 996.

vauksetta; talkoopenaattee11a kantanut kortensa yhtei seen kekoon. Mle=y胎Vaa Palautettakm On lehdes-a tullut・ uSein

HIStOrilklSSaan Siren eslttl retOrisen kysymyksen: O庇o

korkealtakln taholta valtioneuvoston kansllan leijona-

Ra扇O-Se!/仰〃 /Oiminnassa o//#l ko海eulz/少か7 Aan〃a//a

tunnuksen sek盆LZinsl-Suomen l猟nm Vaakunan saattele-

merkit’dvi命‘qpc,h′〃m;c'? My6ntelSeSti vastattuaan h盆n

mana. Alneiston keruu on sittemmm O11ut suhteelllSen help-

klteyttl kolme kohtaa

poa, mutta ymPar-VuOtista aktllVisuutta varslnkln muita

Ensimmai§ena Oli kotlSeu叫ulkaisu Rahc,′SeSla Ra子

muhkeampien Juhlanumeroiden kokoamlnen On Vaatmut,

Juhlan p論調eeksi kahvitaIj oilu

星田 起因

星田

Raisio-Seuran kumlay aSenet m皿istoissamme

K"nniq蛮e〃e応/ VOiくねa" 4雄S〃a yh`華y応en /Olm"laa〃 er砂応en mSJO此aas/′ OSaII短unei/a la′ Sen lavoi//eila

me高所Idvd//("ava//a l話eneIla hen俄慮/′d Nain asian llmaisee seuran nykylSet S稜血n6しAlkuperal-

set saam6t sanoivat aslan Vahan monisanalSemmin, mutta kuml申Senla On kutsuttu 」 O PeruStamisvuotta seuraavasta vuodesta lantlen, tahan p翫vaan mennessa yhteensa yksitoISta Edesmemeita kunnla崎Senla muistellaan sanoln 」a kuvln taSSa」a SeuraaVllla sIVullla

Fil.tri Reino Antero M肴ntyla

18.8.1906 - 15.4.1975 U初IS-陥りa擁0 29.4. 1 97う

Mantylan pariskunnan viimeinen matka kotiseurakunnan multiin Vaikuttava surujuhla RA!SION vanha ha「maakivikjrkko tftytryi viime to「staina §aattOV鎚sta, joka halusi ku血nioittaa kahden toi-

silleen niin Iaheisen vainajan muisIoa ja saattaa heita heid為n viimei§el鵜e malkalleen. My6s Raisiota elamansa eri vaiheissa niin kovin lahella ol看een, kotiseutunsa la雀ja血hi§tOrian kirioittajan ja opettajan,鮒o§O冊on tohto「i Reino A. Mantyl登n ja hanen puolison§a maiste「i

Meri M登ntyIan lyhyella aikav剃i雌tapa血tuneet poi§menot koe請i血kipe籍na menetykse血a, ja ilmaisuim tast為peittyiv靴vainaj ie血tam miarkut ku kka!aitteiden al!e ja omaisille I弧e請ettyjen suruadressien m雅r湘on vai-

kea edes arvioida.

U〃SI S〃OmI 24.4. 1975

Historian opettaja Opettdyat ovat olleet puheenalheena vilme PalVin釜・ On sanottu held紬tulevalSuutenSa Olevan val inkauhassa, 」 OSta puuttuu tina, mi11紬me=a rahaa」OSkus kutsutaan・ HIStorian 」a yhtelSkuntatiedon opetuksesta on o=ut kohua, kun

psykoIoglt OVat yrittaneet uudlStaa OPPikiIj at sosiallSmiln olkop畿ta johtavlksi. Rauhallisempaa oli jopa ns. vaaran

Kouluayoilta onj謎nyt mieleeni my6nteisin kuvajuun histonan opetuksesta・ Ansio t謎ta kuuluu filosofian tohtori RelnO Mantyl細e, joka sai oppilaansa - POikalyseon va-

hemman lupaavat kasvatit - 1nnOStumaan memelden alkojen opetuksISta. Per肴sta paln Olen aJatellut, et胎Mantylin omat koulu-

kokemukset heij astuivat valoI Sina hinen opetustapaansa.

10

Vlnaisempi ilmi6 silhen alkaan. TodlStukseen tull kakslnumeromen arvOSana. A 11eklりOittanut tumustaa mle-

1ihyvin saaneensa hlStoria opettay an valityksel la harTaStukSen yhtelSkunna11islln aSiolhln, Suunnan 」a SyVyyden nli-

den tarkastelutapaan. Kaikki tuo oll OSaltaan valkuttamasSa jatko-OPlntOlhln ja sl喰kautta my6hemp謎n eIamaan・

Harva opettaya ta11aiseen pystyy.

Tn RelnO Mantylan omaiset Ja yStaVat tekevat tan猫n

hane=e vlimelSen Palveluksen. Oppilaan kiitolllSet aiatukSet SeuraaVat matka11a,」Ota reunuStaVat kuusen havut, nuO

i sanmaall iset surun symbolit.

Mo.l.

Rann雄鳥oseut〃 25.9. 1 969 :

Raisiolaiset ruotumiehet Nousiaisten komppaniassa Tri M緬tyl為koskettell alhetta ``Ruo叫akolnen SOtaIaltoS Raisiossa’’. Han totesl aluksi, etta Vlela 1 500-1uvulla jat-

kuivat mleSten OtOt SOtatarkoltuksiin aiemmin noudatetun k肴ytann6n mukaan Ruots主Suomessa. Tama tapahtul ykslnkertalSeStl ha11ituksen m謹irdyksen po巾alla. Malnltulla

vuosiSada=a el Raisio kuitenkaan o11ut velvolllnen aSettamaan mlehia kunlnkaan sotajoukkoon. Plt師naet joutui

osa111Stumaan VarSin suunn kustannuksin mm. Turun llnnan varusvaen y11apitoon, 」OSta SyyS船Se VaPautettiin sota-

mleSten aSettami sesta.

Kolmekymmenvuotlnen SOta merkitsl 1 600-luvu=a vaen oton toteuttamista armottoma=a kade=a T引I61n Ruotsi-

Suomen sotaIaitos rakentui kolmenlalSeen miesten hankkimlSeen. Enslmm都seen ryhm翰n kuuluivat palkkasoturit, jotka olivat ulkomaalalSia TblSeen ryhm総n sisaltyivatJalkavaen sotllaat, jotka saatiin otoi‖a. Kolmannen ryhman taas muodostl er施nlamen PuOllVakinainen sotavaki, nlmiト t釦n ratsumiehet. Nama saatlin siten, et頓m裁胎tyllle taloille amettiin velvollisuus asettaa kuninkaan paIvelukseen raト

SumleS tarPeelllSine varusteineen. TalIa tava11a syntylVat ns r訓ssitilat,」Otka salVat VerOVaPauden. T細aisia tilQJa Oli

my6skln muutamla RaisIOSSa. JalkamleSten OtOt tOteutettlin siten, e脳ha11ituksen asl-

aa ko§keva kuulutus luettiin kirkossa. M詫rattyna aikana tull kalkkien sen ja sen ikaisten (esim. 16-50 v.) pi鮭軽n

mleSten SaaPua klrkonmaelle sotavaen ottoa varlen. Nama ti lalSuudet muodostuivat Raisiossakin kansan vihaamlksl.

Kokonaan uude=e polballe perustettiin sotalaitos 1 600-lu-

Vun loppupuole=a. KunlngaS Kaarle Xl jarjesti ruo叫akolaltOksen, mlkatoteutettl ln Slten, etta Pitg嘩j aeト

tlin ruotulhin. Useampi talo yhdessai SaattOl muOdostaa yhden ruodun, 」Onka Velvo=lSuudeksl tuli asettaa yksi so-

tamleS Seka vastata rauhan aikana hanen y=apldostaan.

RuotumIehe11e amettiin asuttavaksI Palsta, johon kuulul asulnrakemus, muutama ulkorakemus seka m溌iratty m誼ra maata. N釦n syntyivat ns. sotllastorpat, 」Olta RalSiossakin

Oli koko 」Oukko T乱1ainen oli mm. Palkenln tOIPPa, joka

nykyisln Onjo revitty.

Vv. 1 694-95 o=」糾jestelyt ruo章叫akolaitoksen kohdalla toteutettu RalSiossa Plt宮崎n alueella ol1 2 1 ruotua. Nama

kuululVat Turun l総nin」alkavaklrykmenttlin」a Sen Nousiaisten komppanlaan. Ruotuvakilaitos merkitsi p施semlSta

AgroIogi Oiva Joel Ritalahti 15.9.1895 - 10.8.1981 Han oII Syntynyt Nouslaisissa, 」OSSa Vanhemma=oimlVat

OPettajina. Slelta Karl Henrik ja EvI Mariana LiUelund

Perhelneen muuttivat RalSIOOn Mahlttulan koululle syksylla 1 896言s為ni ollessa vuoden lkalnen. Sukuniml ``suomennettlln’’1905,」Olloin sukunlmeksi tuli Rltalahti suvun Ruo-

Vede腫silaimeen kotltllan mukaan.

Is為nsa koulussa, jossa 」Outul koko ayan olemaan kuln

muiden oppllaiden eslkuvana, han kertomansa mukaan kokl monet tuklStukset 」 a nurkassaselSOmlSrangaistukset hyvinkm `’heppoisISta’’syisca. Vbrtuttuaan han sllrtyl Turkuun

OPPikouluun.

Noina kotlkouluvuoslna Oll tullut tavaksl, etta koulun joul`Uuhlaa mvett11n kutsumaan kuus恥hiaksI Luokkaan

haettlin koulun metsapalstalta kuusi, joka sitten sal Oksi lleen kyntti16ita. Kuusijuhlan j割keen opettdya sal Vleda kuusen

Omalle puole=een. Naln kuulema vahlte11en joulukuusien ``llmestymnen’’koteihm ylelStyi (``kun koulullakin oli’’).

Isani ollessa 7-VuOtlaS Sielta kuusen alta 16ytyi tuo hanen koskaan saamlStaan 」OuluIahJOista se parhaln - Viu回 ``Turun vuodet’’, nuO VarhalSnuOruuden vuodet olivat

SananmukalSeSti kaksIPaisen kotkan vauossa elamlSta. Ven諦inkielta opiskeltlin kuutena palvana vlikossa. Luokka-

huonelSlln kantautui kumu kaduIta solllasosasl句en marssleSSa 」 a kuululVat Venajむnkiel lSet komentosanat Suo-

men kenraalikuvem66rl Nlkolai Bobnkov oli murhattu v. 1 904. Elettlin sortovuosia.

Muslikkl Oll isalle hyvln tarkea harrastus, JOka h緬elle

Oli tullut lkaan kuin kodinpemt6na. Turun kouluvuoslna h猟saikln OPetuSta ViulunsoltOSSa. Tuo soitln Oli rakas ys-

略va hane=e alna elam細saloppuun astl.

Maanvl咋1ys j a puutarhanholto kiimostlVat ja niin han

hakeutui ensin Salon Maamieskouluun ja sitten ede=een Mustialan maamiesopIStoOn, josta valmlStui agrologlksI V. 19 1 7. - Mustialassa, OPPilaspiim keskuudessa han kuului Seka telinevoimisteluryhmaan, etta tOrvlSOittokuntaan.

Llikl.unalliset harrastukset musilkln Ohella olivat hanelle

aina ne klinnostavimmat.

Is淑n1 01i v・ 1909 volmlStelu- 」a u血elluseura Kuulan pe-

rustavassa kokouksessa ja sllS PenJSt到d直senia. Han tolml monet vuodet Kuulan puhee可ohtedana ja seura nimeslkln

hanet kumlaPuheerjohtqjakseen. Hanelle mysmettiin v. 1 954 Suomen Urheilun hopeinen ansiomltall kullatuln nStein.

Suure11a kunnlOltuksella a「vostan hanen torvisoitto_

kumassa tekem縫nsa ty6ta・ Monet soittdyat oppivat h為nen

OPetuksessaan soittamaan. Han innostuttl ralSiolaiset muSlikin harrastajat ``rakentamaan’’uudelleen torvisoiト tokuman v. 1933. Se toimlkln Vire盆Sti. Sodan aikana oll

SOltt匂akato 」a toimlnta lamaantui. V 1 945 alkoi tolmlnta 」貧lleen. Joukkoon liittyi nuona mlehia, Siirtolaisina pita」縫n tulleita, Seka ameilan SOittokumissa palvellelta. Isa-

ni johti RaisIOn TorvlSOlttOkuntaa v. 1933-1948. Hanen musilkklharrastuksiinsa kuuIul my6s seka mies- etta SekakuoroISSa laulamlnen. Han lauloi II-bassoa.

Valokuvauksesta han oll my6s kovasti klinnostunut. “`Melkoinen laatikoIllnen’’lasinegatilVeja kertyikin vuosl-

Kunれiaj銃en 1967:

Prof Yrj6 Fredrik Nurmio 29.4.1901 - 15.6.1983

均6 Nz/mJOn e椅朋akeIlalleck)l ov。/ /ehdess。 2 7 (2005)

Kmniajasen 1986:

Em為nta Hi11a Tbive Orvokki

Ahlstr6m 21.5.1919-10.5.1989

Ku皿iaj欝en 1981 ;

Herastuomari Aame Emil Te l ari

28.11.1908 - 20.12.1984 【励lS-施ua硫0 3工1 985: Elam釜nty6 Raision hyvaksi

Aame Telari on poISSa Kun tie`畿, miten §uuren eIamanty6n hera§tuOmari Aarne Ttlari teki Rai§ion ja raisiolai§ten hyv醤ksi, taju-

aa h如en poi§menOnSa j召lttam蚤n aukon・ Kun tiet猶, milen han meita tavallisia rai§iolaisia seIvemmin osasi perusraisiolaisista juuri§taan ammentaa aina uusia ja uusia ideoila koti§eutunSa kehittini§ek§i §eka laajaIla tuntemuksellaan, (ait雀jan taidoillaan ja enne皿kaikkea Si`keydell統n o§a§i ideoi`aan my6s toteuttaa, menetyS

tuntuu yh賓§uuremmalta. H細en elam弧ty6血s醤j郎e` johtaVat menneisyydesta kauas tulevaisuutee血ja oval velvoittavina esikuvina raisiolai§u uS-kasitteen ymm醤「-

tamisess郎a omaksu mi§e§§a.

Aame Tblan uupui荻illiseen sairaskohtaukseen kotlnSa l紬e蝿20. 1 2. 1 984. 76-VuOtinen elam甜Lkaan, joka alkoi vam kivenheltOn P縫SS登olevasta Suikkilan torpasta 28. =. 1908

Frans ja Aino Hellstenin 5 -PalSeSSa lapsikatraassa, taittul Slis 胤e=a alkupIStettan. Krook11an tllalla kasvol han palmen-

pejasta nuoruuteenja muistqia senaikulSISta taVOista, elamasta

ja rakemuksISta Oll tallentunelna Aamen mlellin muistikuvina, 」 OlのOn VOitu hy6dynt泌hanen merkittavimman elamatl-

ty6nsa, Krookilan kot-Seutukeskuksen

Kunniaj謎en 1991 :

Opett句a Paavo Turjansalo

16.7.1912 - 20.7.2000 Uul亙陥りakんo 16.7.1982.

丁y6 on antanut kaikenlaisia virikkeita

Paavo TuIJanSalo oII Syntyisin Kauhajoelta Etela-Pohjanmaalta 」a Oll Vanhaa eteIapohjalalSta Sukua. Opp主

koulunsa Paavo kavi Knstllnankaupungissa ja valmlStui OPettaJ aksI Rauman seminaarista

Opettayan ammatissa Paavo Turjansalo toim1 4 1 vuoden aJan, tOimlPaikkolna Olivat Kauha」Oki, Kankaanp総’

KISko ja RalSio. Raisioon han muutti vuonna 1955 ty6skennellen koko ayan opettalana Ihalan koulussa. Vuoma 1 960 hanet nimlte輔n koulun johtalaksi, elakkee11e j翰nt1

011V 1972.

TuりanSalon mukaan hanen ammatinvai lntaanSa Valkuト tlVat Vanhemmat He ollVat maanViUel斡1ta 」a Perheessa

Oll SeltSeman lasta,joten maat61ta el riittanyt kalki11e. LapSista yksi jai maanvi山elysala11e, muu=ahtlVat OPintlelle,

mlka ollkin harvinalSta 20-luvulla maalalStalon perlllisten keskuudessa.

- Ty6 on antanut kaikenlalSta SOPIVaa Vlnke議, kertoo Paavo TuIJ anSalo. Nykyisesta peruskoulusta h餌toteaa, e碓 Se On ideana hyv勾mutta sen kehittelyssa mentiln lllan Plt-

kalle」a nyt O=aan pikku hl匝a paIaamassa vanhaan koulumuotoon. Alkoinaan h狐tutustul PeruSkouluun vuonna 1967, 」O11oin sita kokeiltiin Raisiossa VArsinalnen PeruS-

koulu astul VOimaan hanen」統dessaan elakkeelle Opettal avuoslnaan Tu事msalo harustl OPPilaiden kanssa

na明elmatolmmtaa.

- 1 0-1 2-VuOtlaa=apset ovat imokkaimpia nayttelu6ト ta, mita maa11ma p総ll飴n kantaa. Haljoittellmme yhdessa SuuremPla lasten naytelml釜」a 」OSkus telmme Vieraill寄a

mulhln kouluihln.

Maalausta, SOmmitelmia Kouluty6n ohe=a 」ai alkaa my6s harrastuksllle, 6UyVarimaalaukse11e, 」OSta el萩evuoslna On muOdostunut lahes ``paatolml’’. Vllme VuOSina Paavo TuIjansalo on tehnyt

muotokuvla raisIOlaisi sta.

- Maalaan v甜1an VarSlnalSia luonnonmaisemia, lahmma

teen rakennus- ja kaupunkisommitelmia, Seka henki16sommltelmia. Ihm肌en On aina klimostanut.

Virikkelt為maalaukseen on ammennettu pi皿StuSkoulusta, Seka lukuisilta maalaustalteen kes創elreilta Paavo Turjan§alo mulStelee entyisen mlelenkiintoISina Putki1ahden lelr辞40-1uvun lopulla ja 50-1uvun alussa Taldetta harrastettlin siella tumetuimpien talteilij oiden 」 Ohdol la

Paavo TuIjansalo on RalSiossa tolmlnut luottamus-

tehtavISSa Seurakumassa, Seka ollut opetfaJayhdlStyksen Puheerjohtaiana ja 」 ulkisivulautakuman j登senena. Vi ime-

mamittu tehtava oli mlelenkiintolnen, koska se sivusl kuvataldeharrastusta. _ En ole tuntenut suurta mielenkiintoa monien luottamusteht為vlen hoitoon」O Senkin vuoksi, etta ne Sitovat」a Vievat

alkaa.

Kumiajasen 1986, kunniapuheenjohtaja 1988:

Is為nn6its萌Paavo Olavi

Nieminen 24.7.1907 - 26.7.1997 Kun NlemlSen Perheen vaellusvuodet toIVat Perheen 19 1 7 RalSion Vitselaan, Oli Paavo kaynyt kiertokoulua ja vaト mistavan koulun丁もrva?joella seka Turussa vuoden alkeiskoulua Koulunkaynti 」 atkul TahvIOn kansakoulussa, josta hin sai p縫st6todistuksenja Uuden丁estamentln 22.5. 1 920 Valittuaan elamantehtav釜kseen meuerlalan. suorlttl Paavo pako冊set haIjoitteluvuodet Salossa ja Klikalassa ValmlStuen Kokemaen me蒔rikoulusta 1 930. Han toimi Sa-

takuman Meijerilliton konsulenttlna ennen kuln tuli valltuksi Kankaanp泌n Osuusmeijem isamoltSU盆ksI VuOma 1 934. Siella han p泌Si」O Suumltteluvalheessa mukaan hankkeeseen saada palkkakunnalle uusi me匝ri. Samanlainen haaste oll edessa, kun han sodan riehuessa maassamme sliト

tyl Jyv鵜kyl総n perustetun VallOn Me蒔rin is緬n6itsuaksi

loppuvuonna 1 94 l. Kolmas uudlSmeperi hanen urallaan oli Janakkalan Turengissa, jome Elanto oli vuonna 1 947 rakentamassa meijer脆Slita tull elakevlrka, mutta Vallln mahtul OSa冊stuminen maamme puolustukseen kr証ttlSilla

hetkilla vuorma 1 944 sekZi kolme vuotta talonrakermusalalla.

Sotaretki suuntautui Vuoksen puoIustukseen KIVト nieme=e (56.丁yk.K)」a」atkul Lapin sodassa KemlSS釜・ Sielta

Palattuaan Paavo ryhtyl VuOden 1 945 aIussa penlStetun yrityksen toimltu$oht到ana vetam謎n Tammiston Tlill 」a Rakennus Oy融. Asunto samoln kuin yht16n konttorl Sijaits主 Vat Uuno-VeUen Tammiston tllan p泌rakennuksen ylakeト

rassa. YhtlO hy6dynsl tllalla ollelta Vanhaa t111itehdasta ja

Sahaa. Rakennuksia syntyi alkavali11a 1945-47 toIStakymmenta, PaaaSiassa Raisioon ja Turkuun. Tblonrakennusalaan Paavo oli tutustunut alemmln rakermuttama1 1a Kankaanp飴h弧meu erin henki16kunnan asuirakemuksen

Seka Kunlnkaanlthteen matkalluhotellin, joka vihittiin kaytt66n toukokuussa 1 939. Sodan kurimuksessa hote=Ille oli

Pakko etsia muuta kaytt6a. Heinakuussa 1944 se myytiin Suomen AseveUien Liitto ry lle.

Turenkiin asetuttuaan Paavosta tuli my6s meijenn viereen rakennetun Turengln Pesula Oy:n tOimima叩Oht到a.

Kun Elanto vuoma 1972 myi melJemSa Valio=e, Oli PaaVO 」 O elakeiassa. Valion toivomuksesta han 」 atkoi si irtyma-

Valheen yli 」aaden elakkee=e vasta l机es 66-VuOtiaana T急l16in seurasI Paluu entlSille kotlkonnullle RalSioon,jos-

Sa han viela 1 976 toimi seurakuman talousp猶Ilik6n suai-

Harrastuksia vaikka muille jakaa Harrastuksina Paavo NlemlSell為ollVat POlkaiassa yleis-

urhellu, Pa=oilu ja hlihto seka suQJeluskunnan pulttelSSa VOlmistelu 」a ammunta. Silloin harrastettlin mm.

Va血dlttOmla hyppyJ a, j oISSa han saavutti Kiikalan pi開為n-

mestaruuden. Urhe1 1uharrastus jatkui ylelSurhe11un ala=a tuomaritehtavISSa Seka 」OuSlammuman 」 a ke11ailun paIi ssa Pitk泌n Han pemstl」OuSlammunta-」a keilailuseura Turengin Killa ry:n tOlmien sen puhee叫Oht到ana vuodet 1 956-

66. Hameen Pllm JousiampIUat ry:n enSimmainen puheen」Ohtdya han n11nik統n oli ja kuului Suomen JouslamPuain

Kunniajasen 1995, ku血niapuheenjohtaja 1998

Kulttuurisihteeri Kauko Kalervo Kruskopf 3l.12.1928 - 28.11.2000 のIIS-陥りa鮪0 29.12.1978‥

Rai§ion ja raisiolaisuuden asnitorvi Kauko syntyl VilPurissa 」a aSui lapsuutensa S翫ni611a Viipunn maalaiskumassa. Isa oli innokas j細est61hminen, ty6vaenlilkkeen mies Hanen kauttaan Kauko sal」O kotona

kl lmOStuksen j細est6toimlntaan.

Evakkotie toI PQian KuopIOn kautta Turkuun vuonna 1 940 Elamankumppanl Ines Ioytyl t猫lta - Valkka hankin oli viipu正aisla, nlin Ka重jalassa eivat tlet OSuneet ykslln.

Ikuinen opi§kelija Kansakoulun 」 a ammattlkoulun kaytya登n Kauko ty6skentell PuuSePPaOPPilaana Valtion Rautatel蝿・ ly6n ohessa han suoritti keskikoulun ja」atkoi sltten OPmtOjaan ¥fol-

onmaan opistossa 」 a丁y6vaen AkatemlaSSa・ Turun kesayliopIStOSSa han t為ydensl tletQjaan aina kun

se oll mahdo111Sta SuOrittaen arvosanat kansansivistysopissa, alkuiskasvatuksessa 」a kasvamsopissa. T糾akin hetkella tama ikuinen opiskel函On Tu叫n yliopisIon kl-joissa: han

tenttli avolmeSSa korkeakoulussa alhetta Kulttuunn olemus Ja kehitys seka suomalainen kulttuunpemt6 Vuonna 1 955 Kauko palkattiln nuOrlSO-O巾adyaksi Kiskon kuntaan, tOlmi oli kuman 」a Seurakunan yhtelnen. Seu「aavana vuoma han sai RalSion kauppalan nuonso-Ohjaa-

」an tOlmen, joka plan muutettlin nuorlSO- 」a raiト

tiusslhteerlksi Kun nuorisosihteen 11e perustettiin oma virka, ValltSl kauko kulttuuri-」a raittiusslhteerin tehtavat,」Ol-

ta han nyt holtaa Edessa on jalleen tehtgNユen enytymlnen‥ yhdisletry vir-

kaj aetaan eri=isiin ralttluSSihteerin ja kulttuurisihteem virkolhin, joISta Viime mainitfuun kulttuurilautakunta esltt猶

Kauko K皿Skopfia.

- RaisIOn kunna冊sta kehitysta on o=ut kiva seurata ku-

luneiden 22 vuoden aikana. toteaa Kauko.

- Mi路olen ollut tavallaan nak6alapalkalla: ei ole ollut

se11aISta VaStuun Painetla kuin no111a ta庇eammilla p翰tt都1胞, mutta kuitenkin on pysynyt hyvin peri11a tapahtumista・ Omaa ty6t飴n Kauko luonnehtii kuntalalSten Palveluksl.

Se on tuonut lhmlSten Parin, antanut uuSla yStaViaja kon-

taktqa.

- Kuntalaisten kanssa pit乱si o11a yIeensakin enemman

kosketuksessa, PitalSi kuume11a ja keskuste11a. Emen ehka oll Paremmat mahdo=isuudet tahan・ kun vakea oli v紅

hemman. Tbisaalta kunnalllSmiehet saattoivat tuoI loln Ol la halukkaamp!a keskustelemaan…

Luottamusmles〕 Oukko on runsaassa 20 vuodessa muuト tunut aika taval〃a, SyntyPeraisia ralSIOlalSia on mukana vain

muutama

- Muualta muuttanelden pitais=utuStua uuteen kotlSeutuunSa J a Sen historiaan - VaSta Sitten kannattaa lah-

tea suumlttelemaan kaupungm kehlttami sta.

18

Kauko KruskopfiIla runoki巾a:

Mink為taakseen j細論, Se el論!

KIIj a on laplieikkaus Kauko Kruskopfin vuoslkymmenten aikana kiI:i oittamista runoista ja aj atelmista.丁もoksen mall i-

kappale valmlStui jo runollijan 70-VuOtlSPalVlen kunnlakSl ∴`丁biseen painokseen‘’suunnlteltlin paramuksla 」 a i isa-

yksl為, mutta Kaukon poismenon johdosta paatettiin, e船

teos j ulkaistaan se11aisenaan.

Kauko Kruskopfoli tllamemnoil直Sakelta Symytettiin 」uhlahetklln」a aIJen keske11e LukulSat yStaVat Saivat malS-

tella Kaukon kynanplirtqja syntymap託viensa tai m6kkivieraIIUen yhteydessa. Suum lnnOltt到a Kaukolle oll ValmO Ines, 」Onka kumlaksI OOdeja syntyl merkkip翫vien

llSaksi my6s yhtelSelon myrskyn ja auringonpalSteen hetkind.

Samaa rakkauden slnfonlaa OVat Saaneet nauttia my6hemmall担ialla my6s kolme lastenlasta, Mllla, Mllanja Mia.

Seuraavassa muutama poiminto runokiIjasta

Ajatuk§en tahdenlento

Jostaln Senkin symyttava, ajatuksen略hden lennon.

Kaaren nlm kirkkaan, etta se erottuu aamu「uskoISel la talVaa11a.

Sen ajatuksen On l盆hdettava avoimesta sydamesta

ja koottava sanomaansa tuhat merkltyS略

- 1ampoa, rakkautta, klitol llSuutta, Sl l la aiatuksen tahtlkaaren p泌SSa

Slta Odottaa toinen sydan,

Nykyiset ku皿iz串Senet muistelevat Ukkolan, Haaviston j a Vanhalukkarlan muisteluksia 1 940-luvulta

Raivauslei正I為P6yty為lla 1 94 1

Nyt sen rakkaaksl tulleen ki寄an sielta kaivoln・ Aukaistessani sen, Silmiinl OSul Sanat ”Autuas se mleS, joka

Kotinsa menettanel11e sii血olalSi=e raivattlin kesakuussa

kluSauksen kest泌, Si=a kun hanet on koete血, On han saa-

1 94 1 Poytyan Pihlavassa uutla vIUelysmaata. 1y6ryhmas-

va elaman k則unun, jonka Herra on luvamut nlllle, 」Otka

sa ei paUon mlehia o11ut, Vain muutama a=e 20-VuOtia§

hanta rakastavat.’’Jaak. l : 12.

koululalnen 」 a ruOtSalalSla VapaaehtoISia.

Asulmme SOtilasteltoISSa. Lotat sopivat kalkkl Samaan telttaan. Me舶Oli Raisiosta lahetetty Gunvor Rehnberg

Ⅵltava ilo ja kiltOS tayttl Sy髄menl・ KalVOin lottapuvun taskusta vlrSlkiIjan. Se oll uuSl, VuOnna -38 kaytt66n oteト tu, enka paUon tuntenut vlela・ Sielta avautui virsi 357‥

Kaerlastaja allekiIjoittanut. Eipa ole multten lottien nimia

Arんana ku〃 hei妬o 〃Sんhuq〃n,

mleleenj猟nyl, yksl alnakm Oil SOtaleskl・ Kentfakeitt16ssa

Luolan∫aんn m硯lI mun 10り祝I

mokaa laltettiin. Ruuan 」akelussa ruotsalalnen Blrger Sa-

HoI虎7, kan仰mla..

nol alna minu=e:

観7mmumaan k〃n kのpi hel偽o ll諒0.

- Kiitos Lemmikki.

PalVaty6n p猛tytty為oll iltahartaus, j onka p翫vystaja pltl.

V乱iin se Isamel(ぬn nlkouskln takelteli. Tutut vlrret kai-

kulVat komeasti, korven kaiku vastaill.

めノウId laas a肋os aa〃〃lr〃Sん Aul/aa voi/ Sa ¥仰In. Hei鳥oI s#IIa

HeIγa aVun SaaVal Hamann teItan kamilnaSSa胎iskyl tull, luomon suurl

RuotsalalSmlehet pltivat iloa ylla iltalSln Jollaln Oli ki-

hlUaisuus oll ymPan=ani」a mina vietinjuhlaa Vapahtalanl

tara ja he olivat innokkalta laulamaan omla

kanssa! Sita iloa en ollSi volnut tuntea tanSSimassa. Sydan

kansal lislau巾aan.

yllSti HeⅢ組!

Huvlkielto oll Viela voimassa; er泌na palVana llikkul

Uuden sodan uhka oll 」O l山rassa・ RalVauslemmme keskey-

kuitenkIn huhu, etta kylan ladossa olisi tansslt・ Kaikkl lotat

tettlln §en t紬den. Kotlmatka=a junassa n翫mme 」O michia

ollVal lmOISSaan, Se SOtaleskikin∴ Syksyll盆-38 olin tu=ut

kokoontuneina koulltien pinami11a. Kutsunta oli alkanut.

uskoon, elk為tanssIPalkat o=eet senjalkeen en縫houkutel-

1eet. Nyt tull Suun kIuSauS. Slella olisI Vamaan klVaa, nuO ruotsalaisetkln hakisivaしKluSaaja sanol.

RuotsalalSelta ystavalta sain tervehdyksen sielta tuト

Ieessa kortissa:

_ Vl lida me eder - me karslmme kanssanne

- Et sle=a kotona enaa kehtalSl menna, mutta ei t泌Ila ku-

kaan tume ThlStelin omant皿tOni kanssa. Gunvor sanoi.

- Ky=a sa silti voISlt Syd為messasl aiatella kaunilSti, Valk-

ka tansslmaan tullSitkin, tule vaan. Sain volmaa VOittaa klusauksen. Iltahartaudessa palVyS儀軽11moittl Vahvuudeksi l

Potilaana sotasairaalassa

Paimiossa 1943-44

lottaja 6 miesta. Laulettiin vlrSl. ”Autuas ken sydamensa,

antaa He問n katehen…’’」a mun Oll niin hyv為olla

Hlivin telttaan. Olin kotoa IahtleSSa lalttanut Uuden

Ollnjo talvISOdan aikana」Outunut kaym総n tutkimuksissa Palmiossa ylllaakan Markus SlekklSen luona・ - Katsota, m雌tommone 53 kilon flikka paina, SanOi

Testamentin selkareppuum・ Se oli 」O mOnta PatV雅Ollut

’’ylipapa’’.

sielIa. En ollut tohtlnut Ottaa eSi=e lukeakseni, kun ei ku- No kunjoka palVa nllt fllkoi punnltte, nl kyl sen 」O

kaan muukaan …

p謝t nake.

Tull ilmah乱ytys kesken kaiken Kaikki slelta vastaanottotlloista lahti metsaan. L6ysin ltSeni lopulta ”Ruusukellahsta’’(s.o. parantolan ruumlShuoneesta)・ S lella oli l泌-

kareitakin. Vaara oh主merkln 」 alkeen jatkett11n tutklmuk-

sia. Tuli sairasIomaa, Oll keuhkopussintulehdus EIokuussa 1 943 tulln POtllaaksi PalmlOn Parantolaan, joka oll muutettu SOtaSalraalaksl. Vain osasto 5 oll Varattu nalSkeuhkopolilai 11e.

Vuodepotllasayan p雅tyttya paasin sy6m縫n yhtelSeen

ruokasaliin. Hissimatkat alakertaan ollVatjannittavia. Suun hlSSi oll alna tuPaten tayma SOtllalta. Siina huulta heiteト

tiin ja tutustutllln. Mone=6ysIVat ’’Lumpparin当tselleen

kavelylenkellle. Tblmintaa oll mOnenlalSta. Eri seurakunnista kaytiin kerran vllkossa pitamassa hartaushetkia seurusteluhuoneessa J紬estimme parantolan kiIJanPitaia

G6ta Kirvelan kanssa lauantal-11talSin hengelllSten laulu-

重 宝

Muisteluksia 1 940-1uvulta RaisIO Oli 1940-luvun alussa viela ty)Pi111nen nOin 2.000 asukkaan maaseutukunta, jossa pi鮭軽n lahes kalkkl aSukkaat tunsIVat tOisensa. Minullekin opetettiin kotona, e胎 kaikkla tle11a vaslaantulij oita oll tervehdit飴va.

Olin valpas pikkupoika, joka seurasl taPahtumia, kepposineni. Kun piharakemustamme koIja備1m 1 930-lu-

vun lopussa katselin, kun mlehet heittelivat uunlen muuraukseen tarvittavia tiilia ikkuna-aukoISta SIS謎n. Kun

remontti oli valmis ja lkkunat paika11aan hain pan tiilta, 」Otka hei‘ln rakemusmiehia matklen lkkunan lapl taloon muultaneen perheen hamiksl・ Kun nuohoQjat olivat tuhrineet sallmme lattlan nOe11a,高oin vanhempieni poissa

Ollessa piene11a kuoma-autOlla salln lattian mullan pelttoOn. Kun en noln 4-VuOtiaam saanut tarpeeksl huomiota kotonani j細estetyi§Sa Mattl Manteran haut利alSissa, heitin

lapiollisen lantaa saliln aattOVaen keske11e Tunsln teko」eni seuraukset varsin konkreettl§eStl, S一脱koivuvitsa oll

silloin keskeinen vallne lasten kasvatuksessa.

Sotavuodet j aivat l弧tematt6masti mieleenl・ Nalmme, kun Turkun pommitettiin seka talvl- ett可atkosodan aika-

na. Entyisena kohteena neuvostolllttOlalSilla oli Pansion 坤ysatama. Savupatsaat olivat osoituksena osumista, mutta p翰OSa POmmeista putosl mereen. Maalle pudomeet ai-

heuttlVat niln kovan証mmpaineen, e雌iklmnarme tarisivat・

PommisuQJ anamme Oli perunakellan, j ome mentiln ilmahalytyksen tullessa. Useln nahtlin my6s ilmataistelltja. Sotaaika oli muutenkin j鉦nittav泌aikaa, Silla metsiss為Pi11es-

kell nS. metSakaart11aisia.

Jatkosodan alkana Hintsaan sijoitettiin seka vena脱sia SOtaVankeja e胎inkeri lalSia・ Sotavankeja oli enlmmill艶n kuusi. Heita tarvlttiin maatilan ty6volmana P翰OSan tilan vakrfuisista ty6mlehis髄o11essa rintamalla. Heid釦m勾Oitet-

tlin kalteriikkunom VamStettuun Kaarlepyy-nimiseen rakennukseen. He ollVat S登yseita, ahkeria miehia, j otka olisl-

vat kyemeet pakenemaan, j os olisivat haluneet. He y血iVat OPettaa minulle ven萄an kielen alkeita. Mleleeni onj翰nyt erityisesti ukrainalainen IUa Ussakov, joka kykenl eSiト tam犠in haavoittumisensa ja vangiksl 」Outumisensa osaa-

matla sanaakaan suomea. Han esiintyi toisinaan Raision SeurQjentalolla vilhdyttamassa vake為mar10netli-

esityks111aan.

Inkenl翫Set tullVat Suomeen saksalaisten vallattua hei-

dan kotiseutuSa Leningradin piirityksen yhteydessa ja tariotessa heille mahdolllSuuden silrtya Suomeen・ He olivat ty6telias(為, V孤独n tyytyv畿vakea. He olivat olleet ko-

vassa kurissa Neuvostollitossa, Pelaten koko ajan mina yona heidat vietaisiin kuulustelulhln, JOista ei yleensa palattu.

He luulivat tu=essaan Hintsaan vlljamakasiinia kylan klト koksi, §111a sen ulkoseinissa oli riste韓POlkkipamjen tuke-

naja kuivunn savupiippu muistutti tomia. Kun he osallistuivat salaojien kaivuuseen, OllVat he peloissaan, Silla he

luulivat kalVaVanSa Omia hautQjaan Ollrme Suruissarme, kun valvontakomlSSion edustal at yhdess為Naantalin vasem-

mlStOlaisen nimismiehen kanssa saivat painostettua kaksi Perhe陥Iahtem舗m takaisin Neuvostoliittoon・

Hintsan puimala paloi syksylla 1 941. Tuli sai alkunsa kuumentuneesta olkllletSOn akselista vIUaa puitaessa.

22

My6s puukaasu11a kayvllla li可a-autOllla oll Ongelmla Kun koulussa oli kahden tumln ruOkatauko, P猟sin pan

kertaa vilkossa koulusta vasta neLlalta. Lirua-autOSSa Oll Si=oln nlln PaUon matkuStaJia, e請a kaytava oll helta tayn-

n乳Llukkaalla kell11a lirja-autO ei p艶ssyt omln VOlmln Raunistulan rautatiesillan yli, Vaan matkust如ien oll men-

tava ly6ntamaan sita. Kun lasten oli annettava lStumaPaikkansa alkulSi11e, 」 Ouduln kaytav乱la selSOeSSan l usein tyont為m泌n autoa. Toisinaan oll Valkea p施sta vauh-

dissa takalSln buss11n, Silla se el tohtlnut PySintya sillalla, Vaan」atkoi hltaaStl matkaa.

Kaydess緬i Turussa koulua tolmln Perheen ruoka-

tavarolden hankkijana. Ostm eSlm. kalat kauppatorilta. Olin hajaantunut ostdya. s111蚤oiln uOudestani huollmatta tehnyt kymmenvuotlaaSta lahtlen Pe「heen p翫vittaistavaraostokset

Frans Salon kaupasta Kauppa oli vanhanayan, nykyisen mittapuun mukaan alkeellinen sekatavarakauppa, mutta

kaupplaSJa myymalaapulalnen Sippolan Annlkkl, nyklSln Ukkola, SuhtautulVat yStaV創1isestl j a ymmartav釜stl Pleneen asiakkaa§een.

Elam為Mahlttulassa vllkastul 1 940-iuvun lopussa, l(un

Sen Vanhalle koulu11e muuttl Carpelanin suurperhe Telrme Carlin ja Stigin kanssa retkia luontoon, kerasimme klVia ja 胤etmme nlis恰naytteita GeoIogise=e tutklmuSlaltOkselle, kuvlte11en nliden sISaltav独1 mlneraalqa Pettymyksemme Oll Suuri, kun vastaus oli aina se, etteiv離lahettam益nne kl-

Vet SISa蝿mlneraal句a. Kesaisin pelaslmme 」alkapalloa HlntSan Plhalla 」a SyksylSin sanklPe=olla. Kuuden Carpelanln VeUeksen lisaksI Oll Pelissa mukana held細BntaSiskonsa 」a my6s Mahittulan koulu=a asuneet veilPuOlet SuomlSen Jaakko」a Lalhon Paull Seka Ritalahden KlmmO.

Jaakko 」a Paull Ottivat my6hemmln yhtelSeksI Suku-

nimekseen A lankqlan

IleI鳥kl HaavIS10

Haavi§tOn aikaisem mat kirjoitu kset: Nro 5 ( 1 98 1 ). RaJSJO/a諦a va巌II/q′a Nro l O ( 1 987): Hintsan Svenssonei∫la Nro 2 1 ( 1 999): H;ntsan Aar/a"On ValheI∫Ia

N「o 22 (2000):克短句Idn pのaI nま10γl∫Oa RaIS10Sla

Nro 23 (2001 ): Hm15an Svenssonlt Aoo//a

LapsuudenmuistQj a sotien 句oilta TalvISOdan alkaessa olin 2 〉t vuotias. Muistikuvanl OVat Siksi

VahalSet. Selkea tuntemus on marsslhetkl aldinja sISkQjeni PeltOn Paa=a heldan nukkuessaan. Samalla lauloln kovaa Slllanp統n Marssllaulua “nlin kauan tellla on suQJattu lies’,

kun on pystyssa ykskin mies!’’Salm PuOlelta koputettiin Sl11om OVe=e 」a eSltettiin toivomus, etta “Se ykskin mleS’’

kavISi heti nukkumaan. SallSSamme aSul Sllloin Turun POmmltuksla PaOSSa Oleva perhe, Ja heidan y6unensa oli hairiytynyt. Åitinija sisarenl Olivat palVan t61Sta nlln VaSy-

nelta, etten hei鰭ha誼myt illkaa.

LiItj a-autOn juhlavuosi 2005 43 bussia juhlakavalkadina halki Raision

Historiaa valo備anut vuosi avarsI Ja

h為mmens i Seurakuntalaiset juhlivat 700-VuOtiasta kirkkoaan

Juhli請iin kun oli juhlan aika

Juhlavuoma mietittiin muun muassa, mita 1 300-luvun raiSiolaiset qiattelivat kirkon rakentamisesta, Pitivatk6 he sita

tarpeellisenaja miten he ottivat kirkon omakseen? Yhden

叢欝護憲叢蓋薫 Sion teatterin yhteisty6na.

Muslikkipitoinen tarina kertoI Ki11l-ja Nalll華ttilaises髄 Seka kirkkoherra Elavuksesta, joka la巾Olttl rahansa kirkon

rakentamiseen. Kuldrokiven musiikln SaVelsI Jouni Leh1oncn ‘a so‘’i《[i Kata。m En slrt)m` N卸eim紬k些

t`過重臆p叶〃h調書青山l 〇°一里〃l Juhlavuoden tapahtunat huipentuivat 2 l. elokuuta jumalanpalvelukseen 」 a P笹j uhlaan. Jumalanpalveluksessa

arkkipllSPa Jukka Paarma saamasI Oikeudermukaisuuden PuOlesta. P絢uhlassa tervehdyksen esitti muun muassa maaherra Rauno Saari. Han totesi Pyhan Martin ki〃kon ole-

Van kansalllSeSti vaikuttava monumenttl, joka kertoo vahintaan 30 sukupoIvesta, meidan edelt萄is略mme. Multa

tervehdyksia saatiin Raision kaupungilta seka katolisesta

seurakurmasta Turusta. Kaukaisimmat vieraat tulivat Ounay oen seurakuntapilri sta Rovanlemelta.

Lokrfuussaj血Iavuosi jatkul luentqien merkeiss為. Nillla kuultiin kirkosta a〃keologian, kul請uurihistorian, eSineist6n

ja tulevalSuuden nck6kulmasta. Puhuj ina oll rOVaSti Pertti

Vanhalukkarla, klrkkoherra Pertti Ruotsalo, arkeologi Markus Hiekkanen, FL Hamu Laaksonen seka arkkipilSPa Juk-

ka Paama.

Oli kirkon tarkka rakennusatankohta mlka tahansa, RalSion kirkko on ama Ollut omaa luokkaansa paikkakun-

nan rakemusten joukossa. Nain ajatellen satqien vuosien lkainen merkittava raisiolainen ansaitsi juhlansa, j oka antoi rytmi勘a J anteVyyt略Seurakunnan elam猟n.

乃mo Ko$kensalo

Kanttori Erkki Seiste

Maatalouden kylv6t6ist為1 920-1uvulla

Raision ainoa lypsykarj atila

Raision sotaveteraanimatrikkeli ”Sotien aika raisiolaissilmin” -ki寄an lyhyt luomehdinta

Alkulehdilla Raision sotaveteraaneja 」a teOksen puuhamiehia ten′ehtiv為t:

- Maaherra Rauno Saari, - Raision kaupungi叫Oht句a Kari Ka寄alainen, - L猫nlurOVasti, Raision kirkkoherra Perttl Ruotsalo,

- VⅢsmais-Suomen Sotaveteraanipiirin kumiapuheen-

johtaia metsaneuvos Antti Malmberg, - Rais10n Sotaveteraanit ry:n Puheepjoht剥a Risto

Nlkkonen ja - RaisIOn Sotaveteraanlt ry:n Tukijaoston Puhee巾ohtal a Raimo Sulonen.

ParisataasIVuisen teoksen alussa pohditaan la年iemmaltlkln Syita Suomen sotiin. Tam狐j alkeen seurataan ralSiolaisten miesten ja lottien sotatiet差talvl-ja」atkosodassa maan ita-

rajo11la, merella ja ilmassa. Kerronta jatkuu kuvaamalla, miten ralSiolaiset naiset, Va調uneemmat tytot, miehet ja nuorukaiset vastasivat siit差, etta kotirintama kesti sotlen

aikana. Tckstla elav6ittavat lahes 80 valokuvaa 」 a Piirrosta.

KiIjan lopussa on teoksen rautainen ydin eli matnkkeliosa. Siina esitet畿n talvi- jajatkosotaan osa=istuneen

394:n raisiolaisen sotatien ydinkohdat. Matrikkelia on my6s k盆ytetty yhtena lahteena ki喜jan alun historiaosaa laadltta-

Ttoksen syntysanat ja matrikkelity6 Raision Sotaveteraanit ry:n aloitteesta ryhtyi Sotaveteraanl-

ー竜eミミやこき﹁葦のe蓋ミu申年

h・?l施7′/・?′タP‘‘一1一`OSl晦l(一i 槍rI・事′甲!‘/柵7譲h一′一部く′最u一・教、、(,燈e勅・・融、・ ′血事研′ ′・〇一・面f・c′′′′ l葛,′′′`i諏【nentai・一evP [・′・′ !M′’く′着 肋柄.事ho”Iく一p」・ ′・'面J′重く′, ,.励′lt‘‘,′ow脇・腸,i事,く・〇、,, ,I・繭′? ′・7短葛],葛掘′?′?・事 i・一・一ii Ic.'lsen liussl ‘一i亡、・l一一 ′湖.‘]/I.]`,l.IJ 7z(llI7後`) Zt初Rar杭九Il,ll`iI?l′i鵬tO V棚oIm別I事iねtsiれanJI母? l(謝′

h一Storl・一OSan ll?I話o`′1 7ba′Imia肌n.I一湖J切rf Ru`)重、(事/一口!`事脇。 ¥!I/`'I?` I? /.7励(wiRt初]

hkeril為isten historia kaipaa kertQj ia Pekkolaiset l為hetettiin Neuvostoliittoon j ouluksi 1 944

舞んタ、ルル訪eタへわん的

Sanomalehtien kertomaa 1 800-luvun Raisiosta

脇所の易・揚

槻偏れ碑轟0’’

弾1V賞丁197ら 隔調伽肌21.8.19i` タや仙OV肌鯵JA丁O重〃重調購"

肌M 2き・8・?91`

…離静窪

飢重S重伽鵬的N州“

諜嵩調縦 郁蓬離。畿箆 ’0￣’2畿鰍:融￣ 17 順.M卿調あ飢o何曲胞あ

-8 "盗艶畿岬的

??.4与脚鋤くカ織り.動議-

祝融肋(弛地4

ー9 綴蜜.⊥緒- ,2

圏認琵囲四囲囲 鵬l血撮舶同紙捌狼.

γ脆のく劫坊`撮血調書o加地的曲調一 I 9 仙伽α(細の能動ゆふ王的叫の 鵬を如き吐血∽脚oんのoあαのみ“・鼻血- タ2

加地蜘疑ん枕衛石との○鋤概ね.

章○○儲握.くり呼脇04寄れO雛o)

盤離必4‡∽侵飢餓仏

i 9 議定牡く強調.債成鳥定雄くく近く脚あRαん{o〃

畳ん脆o44α.鴎の勧州復の血A軌幽一 心重飢o.

20 履寄れめノ脆く関脇l(倣ん錐) j句.なかん{oれ

農舛. くIし孤重きu「 JA J仰山け

12 耽心四所-po他動`cあの俄俄Ko仏血の吐露の患∽細鰭(u-V;帆的哩) ・

13 絃榊畿総務軍務・謹常

` 簿諾繍操縦緒蜜・瑠粍伽。S血 1?-23 Nくり通債嬉曲調鳩胸の優映れ0仙の〇七α血鴎a鋤c.

撮むん能P鋤追納創出狐oリ露4Uo伽I露▲α小成飢餓堆しん也凶の出払の`“

詰瀦盤灘;擢笠葦認器継親㍊説経￣

町の最のわん的 Juhana Akkasen siveltimess為

asui rakkaus taiteeseen Rai§ion kaupungin kulttuuriIautakunta on ty6▼託npa調kin ylakertatiloihin Rai§ion liikekeskuk§eS§a koonnut Raisio§§a VuOde§ta 1947 kuolemaa血Sa 1963 vaikuttaneen kuolemanjarvelaisen kansanのiteil恥n Juham Akka§en muistonayttelyn. 36 teoksen kokoelma ei ehka edu§ta AIckasen luomisty6ta tftydelli§e§ti, §iita puu請uvat suurella

OSi皿ennen sotia Ka巾aiassa tehdyt ty6t. Vanhin, maisema Pihkalan kyI謎t醤KuolemanjarveIlもO調VuOdeIta 1931 ja §aatu emanta Ketosella, jonka kotita!o on taulun ky略maisemas§a血y6§ nakyviss乳

‰・軌の訪eタ・揚 Kun seteleit為leika請iin… 嶋pahtui taIrmikuussa 1 946

Raision Marttayhdistys ry Vire為kuusikymppinen

羽賀患聞

閏闘閏臨園

Uutispalqj a Raisiosta 助pah血i vuoma 2005

Postitiell為tapahtui EIokuussa 2002 alkaneen Postitie-hankkeen Inteneg-raholtus paattyi vlime vuonna. Sen p縫tteeksi perustettiin Ral-

Siossa MartinsallSSa 7. huhtlkuuta Postltie ry -nimlnen yhdistys. Uuden yhdistyksen teht急v紬a tulee olemaan Posti-

tien hlStOnan ja pemteen tutkimlnen ja esltteleminen seka tien matkailu111Sen kayt6n edi stamlnen.

YhdlStyksen puhee巾ohtataksi valittiin Raision kaupun-

gin edustala Jari Nannen. Ha11itukseen valittlin Raisiosta Eija Rasanen (Postitle-OPaS) 」a VaraJ為Seniksi Plrkko Kamakoskl (Postle-OPaS) seka Aino M独inen Raisio-Seuran edust年iana (my6s Postitie-OPaS).

Viime vuoden Postitie-tapahtuma saavutti Raision 2 l.6.

Sl=oin 1 950-luvun keltalnen Puurunkoinen Sisu-bussI SaaPui Harkon luokse. 「ぬpahtuman mahdo11isti Suomen Postin 」a runSaSlukuisen vapaaehtoisv疑n tuki. Reitti kulki

Tukholmasta Suurta Postltieta pltkin Turkuun. Mukanaan POStibussl toi my6s 1950-luvun musiikkia seka lapsl11e

Puuhaa: lasten postlkonttom ja nukketeatterin. Teemana oli 1950-1u血.

Postitien viestit - uu§i ki巾ajulkaisu

Arkkltehti Viri Teppo-Pama on dokumentomut Suuren Postitien maisemaa usean vuoden ajan. PostinkuUetus-

tapahtuman yhteydessa Raision museo- ja kulttuurikeskus Harkossa 」 ulkistetti in Teppoi,aman ty6n tuloksena synty-

nyt kiIja, Poslitien viesli左脇/胸Wr4yI即drlSt∂虎rJoo

Postitiella on mielenkiinloinen historia ja tie kulkee lapi kauniin kulttuurimaiseman. Ki寄a koostuu Teppo-P為m紬 VArsinalS-Suomen taidetoimikunnan i螢ninlaiteilil ana Ottamista valokuvista sek緬emalSeman Pilrtelden kuvailusta

j a kerronnasta. Kilj an on kustantanut Rannikkoseudun Sanomat Oy. KiIjan toivotaan l lS縫Van Postltien varren asukkalden tletOa kotiseuduslaan 」 a halua vaalia sen malSemaa.

TblVOttaVaa my6s olisi, etta Postitien matkaqjat voisivat kiI’jaan tutustuttuaan pysahtya ihailemaan tien erityis-

pi血e施.

KiI:j asa句a Jokikyl弛pqj ista

Ja巌dr;eversti Hei脇Eliel N〃′肋;o rリ,〃少I Pih旬ave`カl楊28. / 0. / 98 7 H勧enおd〃sa o/j ′り一郎/i協調rik N”朋io, jo鳥a 〃i朋i-

細l偽証応enasen,聞く力〃 Raisio〃 Se”仰点き/man Cm〃n朋(泳eks出高倣oheIγa応i l! /895. Hei胸ahi雄kowん〃S。 Zt/nm焔ass諏sessa少seossa v /898ja p飴ゞiy/l(碑)紘a応/ 7むmn swom/aisesla IeCJali毎eosla tl /906・用hsq/油〃 kc'nddac'伽部ki〃"0〃庇新潮Or海He柄lgin y/iapis10SSal u /911.陥励駒硯“an庇紡/Oim;杭s/Orianノa鋤Ome〃短eねn /ehtor話a mm・ 7t仰n S"Oma/aisess。 yh(eISko“l SSaja R鋤朋an yhlejs毎eo$Sa.招aonna / 91 6 h勧/勃i S日展aa”j飾4‘紡短陶paま′SSO・カn j離een A`紡/di /鋤ri perz/S/eタで脇n S"Omen a朋e!Iaan, y/enne鮪n e↓郷で′応, u /938 Ja〆陥s/ el掘eel/e 14 /944 yleis-

e$i血man SO初お/0γ/a〃jsen hitoんse〃 Ioi肋S10p飾/′施崩vi糊sla H勧んoI高/947Ja碇"e〃 ha〃iansa on Ra;s;on Ai′擁0-

maalla N〃mio AiIjo海ja j"/肋si m融]mia so/ahJS10r;an a/aa招妬/WIa “焔朋“短a・んfe;dan mjs;oIc'短e両anna//a /ie〃ee 初/enkln erllt`紡胸rke飾se. e鵬J勧積りo海solanI肋e/l`i Aa′〃e Mu面fursaめko砺e JoA’ky/dn po備a A融〃elev・紡A’りa糊函〃: Jokiky佃〃 P(2/at "923), Jdriky/dn p〔Z/a1 7t/γ鋤n Ao“h‘SSa (1926)/a Jok砂/an ab肋r/e融l "929)・

Raision VPK:n Synty Ka11iomaen torpalle kavl hullusti Eraana p節vi脆syttyl SielIa tulipalo. JokikyIan p(函t ollVat imolla mukana sita SammuttamaSSa. Intoa lisasi tletySti se, etta kaunis E岨oll

torpan tytarja kyyneisilmin katsell kotinsa tuhoa. Tama sai

POjat ithes humioon, he kiipesivat sammutusletkun kansSa tOrPan katolle paloa sammuttamaan. VAlitettavastl kul-

tenkaan taloa ei pystytty pelastamaan. Num10 1iittaa taman tapahtuman siihen, e胎Palkkakuma=e perustettiin

VaPaaehtoinen palokunta todellakin v. 1 898 VPK. Siihen Joklkylan pqiatkin lllttyjvaしTama dyoittaa klIJan tapahtumat Numion viimeiseen vapaaseen kes翰n RaisIOSSa, en-

nen hanen siirtymist謎n Turkuun koulu肌.

Tulevaisuudessa Turkuun kouluun Ki寄assa vlittaillaan muutamissa kohdlSSa tulevaisuuteen POlkien kohdalla. Klemolan RelnOn ari tahtoisi p匂astaan PaPPia」a isa tuomaria. Saman suuntaisia asioita oli pohdiト tu my6s 」Oen tOise11a ranna11a - Kukolan Antti pit施pistaa

Turun kouluun.

KII:ia p謎ttyy suureen sovlntOOn. K為y ilmi, e雌kum-

mankin pqlan, Reinon」a Antin, aidit ovat sisaruksiaja pQjat siis serkuksia. Åidit olivat vieraantuneet toisistaan

Pahasti, mutta nyt POiklen jatkuva=appelut he脆ttivat

Reinon aidin havaitsemaan’ette=uOllalnen taPPelu Serkusten v拙11a ole mist艶n kotoisin. NllnPa j師este堪an SOVintqjuhla K」emolan suuressa salissa ja serkukset toteaVat tllanteen, 」a Sen, etta he lantevat syksylla yhdess貧Th

kuun kouluun ja samaan koulukortteeriinkin. .ケア癌勝機胸 K叩0'lus on Julkarstu a-emmIn Eero Ran-asen ‘aldekokoelmlen y§館v軌

ry n lehdessa KOS脇NEN L休ITU nro ssa l/2003

Rai§io-Seura ot筒ki巾asta uuden painoksen Vuonna 1 987’kun Helkki Numion syntymasta tuli kuluneeksi l OO vuotta, Rais10n hautausmaaIla」的estettiin tilal-

SuuS j艶kari-kiI] ailu an muiston kunnlOittamiseksi. Samaト la vlrisi alatus ottaa略st為likeisestl Raisioon lllttyV怨ta kir-

jasta uuslntapainos・ vemer S6derstr6m Osckeyhti61t釜pyydettiin taIJOuS, jo山根mukaan sisus olisi kuvattu vanhasta

kllJaSta ja my6s kansi olisi ollut sama kuin aiemmin ell kyseessa ollSi ollut nak6ispainos.

Silloisella tekniikalla tarious edellytt1 2000 kpl:n Painosta, 」Olla m務崎lla toimituksen hinta olisi o11ut 19.700 mk. M泌raja hinta hirvittivat」a hanke raukesi.

Vuouna 2000 01tiin jalleen asian tiimoilta yhteydessa

WSOY:n kanssa. Siella ei ollut kiinnostusta ottaa uusinta_ PalnOSta ki asta. Pu血aan kuitenkin ryhdyttiin tavoitteena kuvi書ettu kilJa. Seudun taiteilUoista ensin鴫pani Kiipalle

toimitettiin alneistoa tutustumista varten. Ki lPPa kieltaytyi

kunniastaja alneisto siirtyi Y[jana Emalalle, jolta saatiin

1 0 pilrroSta ja kanslkuva. MinlSteri Helkki Haavisto oli hankkeessa aktiivinen. Han kiboitti uuteen painokseen alkuSanat. AllekiIjoittanut skamasi va血an klIJan Sivut ja sl-

joitti piirrokset seka alkulauseen yhteyteen vanhQja valokuvla・ Newprinlilta tilattiin 100 kpl‥n PalnOS. Myynti-

himaksi maaraytyi 15 euroa.

Ra21〃O Nieminen

49

Raisio-Seuran toimintaa vuo皿a 2005 Kirkon juhlavuoden kirkerit Krookilassa 27.2.

.、縛

瞥

￣¥.￣

丁鷹岬 旧劇

ェ古い章子ヤ・サ￣撼

産 弓 奪・短- む∴サ∴心

ぐ∴サ∴む∴す ト ∴ト ∴ 言 ∴ざ

ノ

持、

書ヽ∴∴メi●

Raisio-Seuran ensimm為iset kiI壇ulkaisut

ー曇らをきゃ.ミきき養ミuO雪

Raisio-Seuran retket 2005 Matka Tallirmaan Toivomusten perustee11a seura j釜寄estl hote=imatkan ’Ibllimaan 1 7.- 1 8.4. Mukaan matkalle lahti minimim畿胎,

jotta saatlln bussi mukaan yll Suomenlahden. Eihan m泌ra Pa山oa merkitse vaan laam, tOteSi joku mukana o=ut 」a

laatuahan meilla oli. Lahdimme matkaan RaisIOSta ke1lo Seitsemal略」a Helsingista jatkoimme m/s Nordlandia11a.

Tb11imaan saavumme PuOlenpaivan jalkeen. 0巾elmassa

Oli tutustuminen Kardiorgm barokklPalatsiin, jonka Pietan Suuri v. 1 72 l rakemutti puolisolleen Katariina I:1le.

Liman puistolneen Suunnlttel=talialalnen arkkitehti NiccoIo Michettl. Kerrotaan, et胎ensimmalSet klVet

Kadriorgin liman alusmuuriin muurasi tsaan henki16kohtalSeSti. Palatsi oli 1 929-1 940 Viron presidentin asuntona.

Hienostl reStaurOitu palatsl tOimil nyt Tallinnan taidemuseona, jossa oli esllla hollantilaisla, SakSalaista ja

Venalaista taidetta ja muotokuvia. Olimme tilameet suomenkielisen opastuksen ja kovasti nuori oppaamme y血ikln kertoa esilla olevlsta taululsta」a talde-eSineista, mutta

Valilla suomenkieli tuntul kuulu asta aika vaikeaselkoISeト ta. Ymp著ri11a sijaitseva puisto on suosittu ulkoulu- ja

Plknikalue. Keskell蚤on upeajoutsenlampi. Selvittyamme

KardiorglSta Oli vuorossa kaupunklklerrOS kuUett刊amme Esa VAhteran opastamana 」 a ma〕Oittuminen hote11i Viruun.

Ilta oli vapaa eli jokainen voi valita itse11een sopivan taVan Viett泌Surmuntaiehtoota lb= lmaSSa. Vin血otelli sijait-

See kalken keskella, joka palkkaan on lyhyt matka.

Maanantaiaamuna sitten lahdimme kohti Sakun piklrukaupunkla. O面elmassa oli opastettu kierros Sakun olut-

tehtaalla. Olut on yleinen JuOma kaiklSSa maailman vi uan-

“Kulttuurin helmia Uudellamaal la” Yksip鏡v鏡seksi supistuneelle kes餌etkelle lahdimme lauantaiaamuna 1 8.6. Raision Ll叫an bussllla kohtl Porkkalaa.

Ajaa huristellmme enSln uutta E 1 8 tieta Saloon,josta kaannylmme Vanhalle Kuninkaantie11e Kunlnkaantle On tarkea matkalureitti , joka noudattaa vanhan postitien li可aa. Tieta OVat 1 300-1uvulta saakka kulkeneet kuninkaat, held弧

kuriirinsa, Piispat ja porvarit, talte11ijat 」a armeiiat.

Kuninkaantle kulkee BergenlSta, Atlamin rannikolta Os1on ja皿olman kautta Maarianhaminaan, edelleen saa-

hston kautta Turkuun ja Etela-Suomen halkl VilPuriln ja Sielta Suomenlahden sopukkaan, Pietanin. Alkuperalnen tie On Vielakm OSittaln kayt6ssa.

Ajelimme hyvaa tieta Siuntioon, kavimme k泌ntymasSa klrko=a 」a Palasimme ensimmalSeen kohteeseemme

Gardskullan kartanoon ja maatalousmuseoon Sluntio on elmVOlmalSta maaSeutua, lane11a p露kaupunkia, nimi esiintyy asiak叩Oissa」O V. 1417.

AlkaJaislksi nautimme kahvlt tOde=a maittavan SamPylan kera. Kahvlttelun lomassa rouva Raija Rehnbe喝

kertoi kartanonsa historiaa. Kartano siirtyi v. 1 840 suvuile, kun Erik Johan Rehnberg ostl tllan. Nykyinen paarakemus On PeralSin hanen aialtaan. Kartano laajenl 1 920- 」a -30-

luvui=a, rakemettiin runsaastl aSuln- ja tuotantorakemuksia. 1 950-luvun yleisen kehityksen my6喰ka垂mholdosta luovuttiin 」a keskltyttiin yha tehokkaammin viト 」anV11jelyyn. Tllan holdosta vastaa nyt vlldes sukupoIvi.

Gdrdskulla on nykyaikalnen maatalousyritys, jossa tuotantotekniikka on sovellettuna perinteiseen viUanVl匝Iyyn. Peltoplnta-ala on 330 ha, ViUelykasveina ma=asOhra, Vehna, SOkeriJuurikas. Mets艶On nOin 1000 ha, mm.

JOulukuusIVi鵬elma Joulukuussa jaIjestet縫n perinteeksi

muodostunut joulukuusisafari, johon osalllStuVat SaaVat kaataa mielel§enSa 」 Oulupuun.

L肴hiretki Lietoon Kesan l為hiretki tehtlin elokuussa Lietoon Nautelakosken

myllyyn ja museol11e. Matkan varre=a nahtiin lahimaaseutua vahan kauempaa eli ajeltiin Auran kirkon Vleritse ja ’’varkaan licksi’’kutsuttua va血aa嶋mpereentieta LletOOn; lodettiin, e髄matkallu avartaa.

Nautelassa meidan 40-hengen ryhmarme puolitettiln, toisen osa p艶Si myllylle ja kotlSeutumuSeOOn ja toinen

tutustui Lauri Nautelan uutukalSeen muSeOOn

Lauri Nautelan museo Kosken partaalle on valmistunut Lauri Nautelan nimea kantava nykyaikainen museorakemus・ Taloon on koottu kosken itaramalla s軸tsevan Kukkarkosken kivikautisen asuinpaikan 」a kalmlSt(u巾een eslneist銃aina 5(m vuoden taka可olloin alue s申tsi aivan mcrenraman tuntunassa. Kal-

miston leyt6ihm ku山uu rm 143 meripihkakorun Lisaksl 胎yttei脆kok∞lnra 1 900-1uvun puol-Valin esineist銃rm.

Ⅵ庇kしl宣malliset kotiseutup為ivat 8.一1 2.06.2005 Paijat-Hatneess為

57. kotiseutup為ivia vietettlin 100-VuOtta筋y胎V鵜Sa Lahden kaupungissa teema11a ”Itse tehden - yhdessa yrit悩en:’

1temalla haluttiin korostaa kaupungin yrlttajyyden vahvaa asemaa seka samalla kotiseutuvaen henki16kohtaista panostamlSta j a yhdistysten valkutustoimintaa kaikklalla Suomessa KotiseutupalVat aVattiin pe章j antaina 1 0.6. Lahden kaupPatOri11a ja[jestetylla juhlatilaisuudella. Avajaisp山eessaan Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheer互ohtay a Heikki Kukkonen esitti dyatuksia siita, miten paikkakmnalle muuト

taneiden ihmisten kotiutumlSta VOisi helpottan Uudet asukkaat voisi kutsun yhteiseen tilalSuuteen, tutuStuttaa Paikkakunnan palveluihinja nantavyyksiln. Tama koskee melkoista osaa suomalaisISta, Si博vuosittaln yli 300 000 ihmista

vaihlaa paikkakuntaa. Avay aisissa nantiin upeita tanssi- j a lauluesityksla, Sinne saapul my6s viesti vuoden 2004 kotiseutupalviIta LestiJ Okiseudulta.

PeI:i antal-11taa kotiseutuvaki vietti Vesu arven satamassa, lahtelaisten yhtelSeSSa OIohuoneessa, joko ihailema=a

sataman laivq a tai osallistumalla yhteislaulutilaisuuteen vanhassa makaslinissa.

Yksi Lahden upelmmista n為htavyyksISla on Pikku-

Vesij組ven musikaalinen suihkul弧de, joka her翰 taianomaisestl eloon vesiurkunaytoksen aikana・ Upeutta

tehostaa y6n vanvalQi en loisto.

Lauantaipdiva oli perinleisesti retkipaiva, j onka aikana oli vallnnan mukazm mahdolli§uuS tutustua P紳at-Hameen kuntien kohteisiin. AllekiIjolttanut Val ltSi retken ”Kaupunki-kulttuurin helmia Heinolassa.’’Kohteen mainiona ja

tletavaisena oppaana toiml muSeOIboht劉a Kan-Paavo Kok-

ki. Vierallimme kaupunginmuseossa ihaillen upeaa vena1aisen posllinltaiteen nayttelya, taldemuseossa ryijy-

nayttelya j a kaytiin laaninkivalteri Aschanin talossa, joka on Heinolan vanhln kunnostettu rakermus 1 700-luvulta.

Lounas nautittiin Forsku11an kartanossa, joka v. 1872 rakemettiin Heinolan viinatehtaan is狐n6itsijan asumoksl ja konttoriks扉oimli nyt tilausravintolana. Retken paatteeksi

vlerailtiln WPK:n eli Heinolan Palonsammutuskunnan talossa; uPeaSti remontoitu uusrenesanssityyliin・ AntoISa

retki p総ttyl kahvltuOkioon WPK: lla.

RAISIO-SEURAN TOIMINTAKALENTERI VUONNA 2006

Raisio-Seuran kes為retki 2006 SuunnltelmlSSa On tehda retki Suomenlahden italSena kierroksena 8.-1 l.6.

Raisiosta lahdet猫n torstaiaamuna 8.6. kohtl VilPuria,

jossa lyhyt pysandys. Pletari ln SaaVutaan l11a11a, maioitutaan hote= 11n 」 a nautitaan iI la11inen. Tbisena matkapaiv為n鉦ehd畿n Pletarissa kaupunkikierros, Vieraillaan kesapalatsi

Pietarhovissa ja illalla ihaillaan tsaarin kaupunkia kanaVaristeilylla.

Seuraavana aamuna lahdet謎n kohti Raision ysta-

VyySkaupuIlki Kingeseppia ja illaksi saavutaan uudistuneeseen Narvaan, j ohon tutustutaan kiertoajelui la.

Surmuntaiaamuna suuImataan kohti Ta11irmaa Matkalla POiketaan jossakin Po面Ois-Viron kartanossa ja illalla

Seilataan laival la Helsinkiin.

Useamman paivan matkan hlnta On n. 450 euroa sisaltaen mm. viisumin haIlkiman ja puollhoidon.

O巾elma tarkenmu, ilmoittautua voi jo nyt sihteeri11e.

Nopein mahtuu varmasti mukaan!!!!

Raisio-Seuran j asenist6

ヾヽ鎚ビワ 、〇、1 -音間

αn伽重く動地 呼一錫嬢血朋子

エコ

車 も

¥ 7(〕γ各

重プ 」i 」4

場Ⅲo続き

雄読格o

ーLounaskIott-14 -Kahviiatuotteita

g SamIAai章00y puh.(0

一血ac種he一暗置a -A-oIkeudet 一Yksityis制alisuudet

鴫salanaukio5,Raisio 帥I.O40-5898020

命LiedonS滴st6pankki Varppeenaukio7,21200Raisio Puh.(02)4365300,faksi(02〉4329300 WWW用edonsp,fi

〇〇〇〇〇〇〇

報 Raisionseurakunta Ki「kkohe「「ankuja2,PL10.21201RAISIO,

PUh.(02)436O3OO,WWW.「aisionseu「ak…ta巾

RaisionVideopaJary ーJo75vuotねe腫v舗kuvaa! ￣roimintaankuuIuumm.videokuvauksenIa

nen」 Rais

asenistOiIeen, ionkaupunginvai- 一

蕊篭嵩。k_塚蒙、暮′￣ koonjauIkopuo圃ie-- SuOritet山kuvaukseto鵬k"nnOSIunut?Ofa janiihinIiittyvaty砂sky6st,飾man, 細「M葛く 直的調心細直●標章○@細重職相調劃龍田

S釜hk6jaautomaatiosuunni備elu

PART億RIKAMPAAMO

ASITEKOY

Tu億しA

Tbsalanaukio5B,21200Raisio Puh.(02)4378400,Fax(02)4378490

MA照れN朋「∪6

www.asitek重

▲〃〃1営し `王事室賀霜慶喜 「葵寛事「

因州細田I看冊 調u問亀の

N珊38

護護筆∴∴魁￣ d

〃tukinmitanedel略。 Ka'I鵬onl(onepalaOy

konsantle3I,Pし2S,2i20IRluStO

puh.(0ま)43`05○○.関のま)4書83984

Onksmulkukkaake巾Onut?

PaikaIIisIehtiI(ertOOI(aiken.

蘭nn聞く 」臆し ▲ 」臆し ▲ ▲ 」」 ▲ ▲ ▲ ▲ ▲ 」臆し ▲

恥i灘軸清書L Varastokatu6,21200FVAIS10 Seppo 芝蓑芸事鵜 ノ岳重量/

図回図回国昭

京 Kai鳥ki′ulo擁ISja庇やionli αD,4-Vdri.Iタでん

単且s初eet,ju偽ai鋤l 奪hima〆0l,Iwolel lellehl

K書しし書NKOP萱0 Raisio,S-Marketintalo,2.krs. killinkopio@killinkopio重 wwwkillinkopio重

園困暖覆

⑰助産l琢〆 . pa面on vanhaa Arabiaa. kahviaja pullaa

三寒三_ 雪国 ●LUK(⊃T

●11たしA丁

●SARANA丁

.K(:)lりAし」Kさ航丁

.SAlりOITUKSl:T

・ lahjatavaroita ym

Krookilan Kotiseutukeskus Krookilankuja 40 , 2 1 200 Raisio Puh. 02-437 3493, 0400 321 750 La・Su klo ll-16, 1.5. 1ahtien p護vit鐙in

議歳旧聞厳o叫 SoLeIliuksenkujal,212OORaisic‘ Pl,helin(02)4、〕871う1

T山e keskusteIemaan

Sijoitusvaihtoehdoista !

Sijoitusneuvpjamme auttaa sinua 16ytamaan juuri sinun皿anteeseesi sopivimmat sa謎胎ja sijoitusvaihtoehdot. Kさyd猛n yhdessa lapi taloudelliset suumitelmasi ja s細tustarpeesi seka taヰOlla olevat sijoituskohteet.

S。ita ja varan aika konttoristamme.

Teemme sen mahdolliseksi

No巾eoの

HotelIi-RavintoIa 〇 〇〇

Mart音nhovl Martinkatu621200RAISIO Puh.4382333 Fax4382366

脇h)Oがか伽)伽a. ーI舶随的脇間胱I)棚絶緻密I"肋eβ胸

Ilmoitushirmasto 1/8-OSaSivua40euroal/4-OSaSivua70euroa Puolisivua130 `` Kokosivu 240 “

嶋kasivu(Vareissa)400euroa

NEWPR{pJT Raisio-Seurakiitta益kaikkiatananleh`een l惟脚Oy 、,′・ 27」褐0脚 ′・′・ノ′′ ,I・棚

ilmoituksenantaneitayrityksiasekayhteiS硝都eni縄n§eurantOiminnantukemisesta.

霊堂

Ota lomaa漢ainasta 巾」run Seudun Osuuspankista voit saada

lomaa my6s iaihiaSta. Lyhemysvapaina kuukausina maksat vain korct ja vapautat n訃n

VarQja taiven menoihin. 1t「vetuloa keskus-

teiemaan lainaiomasta omaan konttoriis主

Vbit my6s hakea lomaa lainasta osoitteessa WWWO P.乱

⑪ TURUN S剛l)UN

OSUUS帆N嶋田