Rahaisesta Raisiosta 32/2010

軸幽如 軸繭0軸

◆ ◆ ●

KOTISEUTUJULKAISU 32 * 2010

My6s Raision miehille kotiseutupuku

Rahaisesta Raisiosta - Kotiseutujulkaisu nro 32 * 2010 Tbimituskunta: Rauno Nieminen (vast.), Al血Koivisto, SakaI‘i Suominen, Aino Makinen.

Julkaisutumus: ISSN 1456-9698. Painopaikka: PK-paino, Tinpere.

Tbimitus : Puh. 040-7607076, e-皿ail‥ ra皿O.n @ kolumbus.fi

Kari Karj alainen

Raision kehitysnakymi肴

Fyysisen kaupunkiympanst6mme keskelSimm軋haas-

teet lilttyVat keskikaupungin uudistamiseen vlrelm Olevan yleiskaavan kautta, kehavaylan varren kauppakesklttyma-

alueen loppuun rakentamlSeen, uuden MaIJ amaen alueen toteutta]mSeen Kustavlntlen Seka Raumantlen血ttymz血alueella seka tayden僚misrakentamiseen en puolilla kaupun-

kla. Ilmastormuutos on tullut voimalllSeSti uudeksl haas-

teeksI PaltSl globaallSti mn my6s klmtataSOlla Raisiossa tama tulee vaatimaan huomiota energlakaytt66mme, yhteiskuntarakenteeseemme, Virkistysaluelden ni胎Vyyteen

Seka kalkenpuoliseen luonnon huomlOOn Ottamiseen en toimintQjen yhteensovlttamisessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, etta tulevaisuuden haasteet OVat tana PalVana mOmtaSOISia lahtien kaupunkllalSten arjesta, kotikaupungin Ja kotlmaan taSOJen kautta ama

globaalille taso11e saakka. Vllme aikqjen kokemukset ovat my6s nayttaneet sen, kuinka varsinkln globaallt uhkakuvat

heijastuvat nopealla aikataululla nomaalm ralSiolalSen arkeen oll kysymys sitten taloudellisesta, terVeydellises屯tal ellnymParlSti紐nme koskevasta haasteesta. Me ralSiolalSet olemme kultenkin mone宣la tavalla arvioltuna etuOikeutetusSa aSemaSSa. Olemme rauhal止sen maanosan vakavaraisen val血On asukl【aita asuttaen ko血naamme historia11ises血Seka taloudelllSeSti hyvm Piiu aavaa osaa Talta po巾alta on tuleVaisuuteen turva皿Sta POmistaa.

K叩OZtteya On Razsion kaup乙ing函Oh碓7a.

ルル.幼揚…

Riikkama巾a Autio

Konsan koulu ja sen opett砧a Ter血Vahaniemi nauttii ty6st誼n luovuuden, kauneuden ja aherruksen pes謎s為

Raision Konsan alueen yksi血nnetui皿Pia maamerlckqj蚤on komeaIla mde雌sdsova puurakemus, Kousan ko山u. T蓋maII VuOnna 1902 perustetun kouIun suqiis迅On jo monem sukupoIvem ajan Ieikitty, urheiltu, la山et血ja en皿en kaikkea OPiskel血. Yhdem Konsan alueen vaikuttavimmalla paikal看a on arvoiseIISa halIitsija.

Konsan nykyisia lapsia on vuosien aJ an Ohjastanut tyopari T七r皿V為h盃nie血i Ja Helena Vanhanen Heidan opetustyohonsa on正voutunut calkea kulttuuriin kasvattamlSen

haaste. Senpa vuoksI Konsan koulussa onkin esltetty naytelma, 1avastettu, 1aulettu, Pidetty klIj amessutja 」独] eStetty

J Ouluslrkuskin.

Ei llene Sa調maa, etfa Suomen KilJallijaliiton entinen

Puheenjohtata Kari LevoIa oll Viime vuosiin saakka koulun kummikiIjaili] a. Hanen kou山alSlukemlStOnSa, Vaskim盃en

koulusta kertovan kilJ aSarJ an imoittlmena Olikin Konsan kou獲u ymp狂ist6meen Levolan kiI] aSalJ a On nlmeltaan Salamen kerho. Ehkapa sa亘asta on loydet屯vissa paitsl tuttuJa Paikkcua, myOS tuttllja hemki16ita My6s kou宣un ainut-

laatuinen henkl On lukemistossa vahvastl mukana.

喜y6血tekoa lelujen ja tyynyj en keske看l肴

IltapalValla Terhl Vahaniemen luokassa on mene111aan kasityotunti. Ensimm証sen luokan opp11aat ovat kokoontuneet opettaja皿ympariIle katsomaan, kumka tekeilla oleva

Ommel viimeistellaan. Sitten onkln aika lopetella ty6t J a Sli-

VOta J apet. Kalrslluokkaisen koulun nuonmmatkm tletaVat,

8 Koskaan en ole vlela ehtinyt pltkdsty為. Kamatan raj(刀a, joISSa On Pa鴫On VaPautta. Olen vaL ms laittanaan suunnite獲manl uuSiksi, jos s11ta

tuntuu. OlemalSta OmaSSa OPetuSmetodissanl Onkin, etta lapsI獲臆a on tilaa初atel獲a, tOimlaja op-

Pia. Tume, ettajoku huohottaa takanaJa Vaatll toimimaan nopeammin, tehokkaamminJajatku-

VaStl Paremmm, ei tuota opettamSen eika varSlnkaan oppmlSen iloa.

Yhteisty6 ko山un keskeinen periaate Terhl kertoo nauttivansa my6s yhtelStyOSta riin vanhemplen, k鵡aston, kum seurakunnankln kanssa. Vuoslen aJ an koulun plhan kevatsiivous teht1m talkoovoi皿n.

Luokassa on edelleen vanhemplen alkanaan suunnlttelemat Ja Painamat verhot. T祉Peen tullen otetaan kayト toon er獲血証din ompelemat kana- j a karhupuvut. Seurakunta on血tustuttanut lapsct kirkkoon Ja、直jest割lyt retklPalVla Viherlahteen Kl【jastoon paastaan jo kello kahdeksalta, 」OS Se SOP11 1ukujaljestykseen

- Yhteisty6 0n aina ollut osa koulun henkea. Monen muun hyvin mulStOn llSaks=meleenl On j施nyt Konsan Vanhemplen J証j estama nettladressl koulun s託lyttamiSen PuO獲esta Se tuot血tulosta, Tもrhl tllVISt誼.

Mullin eduspellon my6h証s-

rautakautinen asumPaikka

Ihalassa siiaits(IVa Mullin eduspello皿my6h盈israuta獲rautinen asuinpaikka on merkit飴va皿ui-宣ais彊!inn6s Suomessa.

Kohteen arkeoIogiset kaivaukset toivat esilIe puurakennustenj議inteita ja mieIeImntOisia 16yti韓・ Kaivaukse ta寄osivat runsaasti血ateria址a tutkiioiden kaytt揃n ja er謎tutkimuksen virstanpylv義saavutetti血kes副la 2009, kun JuhaMatti VAorisen v証tdski巾a Rakennuksetja rakent砧at Raision malassa rautakauden Iopunaja varhaiseIla keski砧alIa Valmistui. Kyseess為on my6s ensimm護nen Raision arkeoIogisesta aineistosta tchty v灘t6skiIja. Juha-Matti VIIOrisen v証t6s曲直tuo pa噛On uutta tietoa Mullin asu血paikasta ja sen merkitys on kansa皿isestikin suuri. Mumn asuinpaikan aine王sto on saanut arvoisensa tutkimuksen. T奄nI圧kiIjoitus penlStuu Pitk乱債v鉦筒iski寄an tutkimust山oksi血・

Mul初4aivausten c部neZJめd; LuukaJ7pa.

Sa高巌ekた0. Kwval: Rarsion mI4SeO Harl詑o

Useita rakermuksia

telta, kuten pronssISSulatukseen kaytettyJa tu臆lSijqja tal

KalVauksISSa loydettlln j施nteita amakin kuudesta en ra-

SuIatusupokkaiden kappalelta ei Mull青Sta 16ydetty- Sen sl-

kemuksesta nelJ謎sa eri paikassa. Kyseessa oli pit脇aikal-

j aan maanaytteiden raskasmeta皿pitoisuudet, kuten sinkkl

nen J a Vaklintunut rakemuspaikka, J Ohon rakemettlin uu-

ja kupari, kertovat jossam lahe11a sulatetun pronssia.

destaan amakm kahdestl. Rakentammen aikaisempien rakennusten sijalntlPalkol獲le viittaa silhen, e脆OSa rakemuk-

Kasitych6n vllttaa myOS lampaan suuri osuus s証1y-

neessa luuaineistossa. Lampalta On VarmaStl Pldetty vlllan

Sista o皿ollut samanaikaisia. Rakennukset ajoIttuVat 900 -

takia,皿hm Vii筒aavat獲ukuisat 16ydetyt saviklekkQjen kaト

1 200-1uvu皿ejKI_

kelmat Savlk葵ekkoJa kaytett量量n PyStykangaspulden

Mu皿1 asumPaikan rakemukset ollVat hirsirakemuksla,

JOISSa Oll kftytetty lamasalvos- ja varhopatsastekniikkaa.

Rakemuksissa oll kaksl huonetta Lattiat o賞lVat SaVea ja

Puuta Rakemukset elVat Olleet kovin suuria, joskln Valn yhden rakemuksen mtat voitiin varmuudella todeta. Taman rakennuksen pmta-ala oli nom 25 nel16metria.

KalVauksISSa loydetyt kaksi kaama11a vuorattua kuopPaa J a alnakm yksl a面O OVat Vanhempia kuin rakemukset.

Palka臆la oli silS ihmlStOimintoJa JO emen VarSmaista

asumPaikkavaihetta. Varhaislm]正llaan ne voivat ol獲a per証Sm 800-luvulta jKr Tal16in ne olisIVat S卿ainneet aivan ran-

loimlPamOma. I]meisestl Mullin asuinpalka11a kudottiin runsaastl V11laka宣Lkalta.

Loydot kertovat ammattimaisesta vlllakankalden

kudomasta Kaikkl kankaat elVat tu11eet omaan tapeeseen Vaan mita on myyty eteenp証n. Ehkapa nlilla on vaihdet血 turkiksla Sisamaan asukkallta. Turkiksilla puolestaan ollS葵

hanklttu ulkomal Sia tavaroita. Asukkaiden koskemksista ulkomaallmaan todlStaa l粗es 16 kg pamaVa Vatimainen kupanharkko, jcka loydettiin talQjen vallSeen (刀aan katkettyna. Vastaavan獲aisia harkkQla tunnetaan RalSion harkon lisaksI Vain ko獲me: yksi Gotlannista J a kaksi Latviasta.

MuIlissa asuivat Raision ensimmaiset Maan`咄elya ja ka巾anhoitoa

kr漉慣t巾

AsumPaIka臆ta I6ydetyt luut kertovat ta宣ossa pidetyn koti-

Aivan Mul獲m asumPalkan l粗elSyydessa on nykylnen Konsan

elalmma lampalta, VuOhla, Sik(直naut(刀a, hevosla 」 a kano-

kou獲u言Onka pihamaaua sijaitsl rlStlretklaikainen

Ja Myi)S koira kuului talon elalmlSt66n. Yll PuOlet

皿lulmSkalmisto. KalmlStot haudat ovat selvasti kristillisla.

loydetyista lulSta Oli lampaan tai vuohen lulta, joiden eroト

TutkltulSta haudoISta loydetyissa harvo宣SSa eSineissa on

tamlnen toisistaan lulden perustee獲la on erittain valkeaa.

yh筋1alSyyksla Mu皿1 aSunPaikan esmelStOn kanssa. Onkm

SllteP61yanalyyslen mukaan asumPaikan ymp狂isto o獲l

hyvln tOdemak6ista, etta Mullm asumpaikan asukkaat on

avomta ja puutonta Slemen16y的en perusteella talon pel-

hauda請u Konsan kou獲un pihalta 16ydettyyn kalmistoon N証n

1ollla v11jeltiin ohraa, rulSta, Vehnaa J a kauraa. Rusta vi巧el-

Mullm aSu比aat ollSivat Rais10n enSlⅢmaisla knstittyja.

tlln en]ten. Loyd61SSa Oll my6s huma獲an siemeⅢa, mha

Tulevalla tutkimuksella on selvltettgivana viela yksI Suun

Vlitamee oluen panoon Riistaelamten luut j a kalanruodot

kysymys, 」Oka on Ihalan rautakautisen asutuksen suhde

kertovat metsastyksesta ja kalastuksesta.

hlStOnalllSen ap an aSutukseen Ihalassa. Vlikinkiat a11a Iha-

lassa oll kalmistQjen perusteella kolme taloa. My6s enslm-

Kdsity6ta ja kauppaa

malSet hlStonalliset lahteet mainitsevat Ihalassa oIleen kol-

Meta11iesineiden kohda音量a huomio k11mittyy ensimmaisena

me taloa, Knuutti, KonsaJ a Mu皿Syntyivatko nuo kiI] alllS-

PrOnS Siesinelden katkelmim. KokonalSla PrOnSSleslneita

ten l紬telden mainltSemat talot jo viikinki劉alla?

asulnPaikalta 16ydett1m Vahan. PronssleSlnelden katke葵mat J a kupariharkko v11ttaaVat metallikasltyOhon. Suona todis臆

K汚ozt均a on Ra硯On muSeO Harkon a常eolog!

7

Ehta raisiolainen viikonloppu

たた左遷園田

SuOmenmeStaruuSa独1ta taVOlteuen muutaman kotlSeutunmOn, kuten “NokkajauhoIS Ja kintut saves’’Kerron, etta teemme JOSkus taidelevyn, jahka ke宣kianrme.

Keskustassa lhailemme hetken Suomen parasta Ja keltalSlnta PeruSkoulua Ja kaupungmta獲on punatiillSla ku量issq a. V衣uutan turis皿e, e他rahaa kylla on. Kier略Irme klrkon 」a naytan Sika-Kyostm unOhdetun haudan. Sen」alkeen kuvailen K皿n J a Nallm PatSaan, joka pystytet誼n sinne tai tame, jahka kerita為n Sghtseeing on p説ttynyt.

Hunstelemme seltSem泌kymppia K血oisten p猛Vakodin O血tse・ Joku raukha yrittaa lapsensa kanssa suQjatlen y止し Se,皿utta el P誼Se・ Keltamen Vilkkuvalo pltaa SIVuuttaa ]u-

Sikka pohj assa, muuttuu Vlela punaiseksl.

Kaamyn Pasalaan, tlelle jolla ei ole nimkilpea, ja olemme kotona.

Akkia turisti ha獲uaa elokuvlm. Istutan hinet palttoo

Paal量a nQ]atuOli皿Iykkaan karkkipussin kouraanja rypytan hieman samettlVe血oa kuvaputken eteen Kyl獲a, kyl略me111a elokuvateatten on. Ja血ka kerltaam Tunstl tyyntyy ja silrtyy lllan ham虹tyessa makuu-

PuSSiinsa peruskoulun lattlalle Soitan hanelle unilauluksl rais10lalSta muSlikkla (silla yhde雌soittovlrhee皿) j a saan

turistm Vakuuttuneeksl, etta matkama mameeSeen Ollaan Ja etta i宣man Raisiota ei kerta kalkklaan VOi elaa, J OS ny〔 tunsti, mutta el O量kea raISiolalnen.

La血de: Vaenlehti 6/1980.

…啓の∽履2010

Haaviin tar調Ii turisti, Se Sama uskoIIinen Raisio皿kav覇

kuin 30 vuotta sitten.

Tunstien m肴ara ei ole kaupungissa Juun kasvanut, mutta

asiakkaltten On ja RaislO On komistunut kaupungln nak6iseksi.

Nyt loytyyJO hote皿, ei tarvltSe matkail竜an makoina ema

koulun lattlalla. Keskustassa on y6pymSta Varten hovl, Paremmllle vierai獲宣e kaupungln kaTtanO Ja taloudestaan taIkoille kotoISa m哀iatalo

Raision j a Lounaisramikon

Matkailuoppaat ry 25 vuotta .∴出血:一言∴ ∴∴ :∴¥

j 一 ∴∴、. 一 言∴

∴∴」∴∴;∴∴∴∴∴∴ :∴∴∴∴∴∴

丁子∴∴∴ ∴十∴∴∴

∴∴:∴∴ ∴∴∴∴∴

∴ ∴∴∴

∴∵∴ ∴

∴∴ 千二重 畳雷管;璽

Raision Kuula lOO vuotta

∴∴∴臆∴ 子 ∴∴∴∴∴

∴∴∴∴.∴∴∴十言∴∴蓮田漢董鴨宮 :;

聞〇〇〇〇〇〇岳○○恕_ ∴高子一∴一

/

¥ 薫

∴

∴

圭

¥9う ゞ)

、¥泳/ ¥、 へ

言

撃ミ¥′￣1

丁子∴∴」∴∴ふ皇子∴∴ ￣ 彫.-音(

喜 藤¥顎駆睡 蓮顛圃園田圏田圃田圃闇日田田瞳

∴∴∵∴ 」一

∴十∴ ,￣¥筆

㌻葛〇月こ∴ ∴

Raision seurakunnan kesaleiri 1 948-50 Pastori K.R Hon]租salo Ioi皿i Raision kirkkoheFTan aP山aisena vuosina 1943-51. Hall jatkoi pastori V菰n6 E. Hyv謎en aloittamaa seurakum関田nuOrisoty6ta p能ima田a nuorten kerhoa ja poikien kerhon. Poikakerho oli tavallaan NMKY:n PoikaosasIo. Leireille pqiat p裁isiv靴jo 1946 Kulhon saaren Kariniemeen. Ensinriiset Raisiossa pidetyt poiI血eirit rakemettii皿Upali11gOn rZ)皿taan, Lepp釜niemcen, Oheiset kuvat ovat sie獲儀.

」:

¥

音}￣●ll

、言寄.

擾 - ¥¥《/,フジ¥`霊薬

;

`饗一¥く, :∴:∴.

二子

ここ

し¥、

ふ∴

Pastoh V証n6 E. Hyv6nen Raisiossa

施oma I937pa〆0亮Ⅵ叛n∂互助γ紡en i協調関諦Ma膨nO Soあi脇雌川場心地や件p締高厭aisioo倣. H勧碑ツタ2雇かRaおion Seu者a棚朋暮伽肋0房so卵耶轍応e拙a rαkoαS加`OneeSSa γaまmons匂m耶i沈i職のe励みKaかi鴻e仇妙y6se7きたans拙.均V海e脇Olf RaI`J譲のめJ叩呼pi H樋net saal巌’履i職a戚’’Ra波oo胤f砂南sen a沈aj億j Ra轟ossa砂匂'ek§i. Zg所崩en mαおtelee a沈aa朋a Raおれssa oheisessa pa娩a紘dehdes紛れZ〃a励S§a a融ke擢sa o瓜沈0物存O脇Ra恵め部a,†

Rauhanaika on parasta aikaa

∴、￣∴」∴∴∴∴∴∴∴ ∴ 嘉;言言 、/予 ∴王:∴∴ ∴〇、∴∴、一 考,(

一∴」∴∴∴∴:∴∴ ∴∴∴ ∴∴一 言∴一∴十で∴ :」臆いi ∴∴∴∴￣: 字義)/二、、 二㌧∴∴÷∴ 選醸酪/

〉弟/

Hy6kkays sotaa j a ikav希ntoIj untaa

Hy6kk碑jia ja vankQja

Aunuksen tiella Turussa asuva malSten Kalevi Suvanto tolml jatko§Odassa

RaisIOn tykkipattenn tule叩oht到ana hy6kkaysvaiheen alkana vuoma 1 94 1 Kokemuksistaan han kertoo la勾asti teokSeSSa Sotきen aZka Ra肌Olazs鎚Imi均」 Oka llmestyi 2005. Tbimituksen pyynn6sta Suvannolta saatim ta腫1ehtea varten POStilahetys, jossa oli valokuvia seka kopIO Patterin pa乱lik6n kiIJ a111SeSta k謎kysta tuleI可oht劉a11een. Saatteessa todetaan, et屯Se On Slkali harvinamen, koska patterm Puiト telSSa Silloin el yleens為amettu kiIJ alllSla kaskyja.

Hyokk為yksen etene皿nen Oli pysalltynyt Kirve?J証ven maastoon yli kuukaudeksi, S皿a vihollisen vastarinta oll ankaraa. Tilanteen lauettua p泌Stiin etenem泌n Nirkan血enhaarasta Aunuksen-P胎asan tielle. Slella it施n pakenevista ViholllH OukoISta Saatlm P叫On SOtaVankg a mm. Nirkan J a Pyh劉arven mOttitaisteluissa. Siita kertoo Auran pattenn tule叫Ohtaja Timo Kuuskoski seuraavasti (1allde l ):

T匂n后e佃saa諦npaL70n mm. Nirたan /appu$elv!t/e "SSa. H肌,妨avaa oll Se, etta kukaan c′脆htenyt m融明emaan.

Ndytzmme vain, et躯房のSSa on Jie,伽iaa mem億! fb7SS)クか

kaan em棚のna Ot加neet pOIS, mik宏alu応z Jie少si江untui Oudolta, mut敵CZ nnta /atkl”aStりa居sanz/t ker&ta, Vaan ne ml/kaI棚an Ven命lazJet m成γSS"at koht高戒e拐JUのa Pyha]和VI O獲i seuraava taistelutamer emen Praasaa.

Suta kerrotaan (lahde l ) seuraavaa: Pyh卸aγVen Jaiste妨ssa h午70tettZZn ja osm寂hottm Venalamen 272. D, JOka menettz "Om 2 500 miesia kaa一 脇neあna ja J OOO va庇eきna Uzや脇neita Ja Jevon faIpeeSSa

O柄at kaksi v巌后oa kamppailleet suomalaise庇in. 7Z涼-

telulden paatyttya alue p諦puhd獄taa haγhailev持ta 明hol短osasto霊S/a.誰envarret olivat romua ja JOtaSaa掠ta

/dy)maan. Pa!aZ/00na Petra棚a Jastat妨n 19.9.のくtO頒n Ja kuZ/etettlm Sa(ラmqarvelle oman r)’kmenttinsa寂o居se.

Kapt. Ahtl Petrarma oli Loimaan IⅡ/JR 35 komentaya

IkavantoIjuntaa j atkosodassa TalvISOta kesti l O5 pえiv施. Mltaan Vllhdetolmintaa el ehditty 」 a項eSt泌eika aika mtama量1a kerimytk誼n tulemaan entyisen pit騒ksl, kun p血talstella kaiken alkaa my6s kylmaa

vastaan. Jatkosotaan lahdettim Vilhteen osalta erl Valmluksin. ValtlOn tledotuslaltoksen yhteyteen oll PeruStettu viihdytysosasto; P誼majan mukaan viihdytystolmn-

nan taIkoituksena oll Vahvistaa asevellhenkea, yhteenkuuluvalSuuden tumetta, eSt猫SOtaVaSymySta ja turhautumlSta Seka tuoda tuulahdus kotinntamalta. Talna oll t証keaa

SOdan pltkittyessa Kun salamasodaksl aiottu sota muuttui asemasodaksi, Valistus- j a viihdetoiImmat al萱Stettlm SuO-

raan Paamat an alalSuuteen Puolustusvolmlen Vllhdytystolmistossa oli 40 henkea met血massa joukk(刀en mielialaa. Tbmiston alalSena Oll VilhdekomppaⅢa, JOnka vahvuus oli 150 he萱lkea N1mPa

helnakuun Iopu獲獲a 1941 muodostettim enslmm証nen

esimtymisryhma, JOhon tuli nlmekkaita taitelllJOita.

Vilhdytysdlaisuuteen paasivat myos Raision pattenn mehet kun jatkosotaa oli kestanyt yli kolme kuukautta.

Suunussa Petroskoln PO巾Oispuolella oll Plenl lepotauko 」 a

Matti Inkinen 1958 - 2009

18dで8︰-pきりi害毒重きnセミ善い

助pio Suominen, tOimitt砧a

Jumalan armosta

Huhkon kartano

Koti Raisiossa, Juuret KaI:jalassa Raision Kapjalaseura 50 vuotta

30 vuotta toimintaa Raision luomon puolesta Raisio巾okilaakson luormoIISuQieIuyhdistys taytt謎huhtikuussa 30 vuotta. Oman I独血uomon vaali血iseen keskittyv乏浴

yhdistysta voi kuvata ne鴫乱I託sa皿ana. Ne ovat飯・ゆ物故),めhb jaめkem加eJ3. P軸on onkin vuosien varreua saa血n独yv露 aikaan. T証n為n p護v肴n raisiolaisiIle on esi皿erkiksi Friisilan ja Kyla-Klemelan ta巾jen muodostama, luonnonsuqieluyhdistyksen aloitteesta s誼stynyt vchrea keidas jo itses儀釦lSelvyys, josta kukaan ei enaa luopuisi.

Ihalan koulun muistQja 1 970-luvulta V租ahdyksi肴koulutien alkutaipaleelta

50 vuotta palokuntasoittoa Raisiossa

∴∴

付 茸)∴ 卜¥

丁-.‡ ∵∴: ∴∴料∴+∴

∴∴∴;∴∴∴∴ ∴∴∴∴

《へ-

、中表〇〇〇■百舌王 室:∴寸土∴.∴

轟 十・∴

∴∴∴:∴∴∴∴∴∵∴∴∴詳言∴ †

∴∴∴;

たたを麹困細い「 Krookilasta elav希talomuseo Raisioon M陥kalseanmakei ja teiden pirstomaksi lapikulkupaikaksi Raision keskus置a皿uuttuu, S脆enen〃m査n tl皿tuVat PaikalIiset asukkaat kaipaavan perinteiden henkiiI血erat俊Ihista lahiymparist6ss護in. Osoi血ksena t怒ta on nyt my6tatu山essa soutava Krco瞳Ia-SuunIlitelma, talomuseohanke, josta kehittynee virea toimintakeskus kotiseutl血enkis凱e raisiolaisi11e.

Tblomuseon kustannusarvio vuoteen 1985皿enneSS差on yli 600 000 markkaa.

Raisiolla ystava Viron Rakveress為

UutispalQj a Raisiosta 嶋pahtui vuoma 2009

Lukuisia nfty備ely主飯 YksltylSct ndytteilleasettq] at OVat Saaneet tOit猛n hyvin esiin RalSiossa. Museo Harkon llS創鵜i mm. kaupunginta獲on y獲aau賞aan Ja kaupunginkiIJ aSton aulaga11enaan on rakennettu VuOden mlttaan mOnia eri ndyttelyi協. Harkossa on en tal-

teilijoiden t6iden lis独sl loppuvuodesta o11ut n肴yttely SOm 1939-40. Sej如kuu 1 4.2010 s鎗kka.

KilJaStOn aulagalleriassa oll VuOden ]opu11a toissaVuOma kuolleen Seppo M巷給ttasen mulStontryttely. Maat屯sen mustok鵡Oitus oll taman lehden vlime vuoden nume-

rossa. Nayttely oli kumianosoitus ralSIOlalSelle kadentaitatalle. Esim oli n血etsaamalla koriste血a saumkauhaa kuin uuden ll皿een Saanutta kyp独“縫ja bensatankkia.

Kaupungintalol]a o量l lokakuussa esilla Ttuvo Vilkase皿 Puut6ita. 75-VuOtias kaIj alaisper否inen Vilkanen on harrasta皿t puureliefien tekoa l祖es 50 vuotta. Talteilijana han el itse説n plda vaan kuvantekiJ alla. Niita onkm syntynyt vuoSien mittaan kolmsensataa, Suurin osa luontoa血eisia.

Raisio-Seuran toimintaa vuonna 2009

Kinkerit Krookilassa

nalla Suomen Kotiseutu獲ilton 60-VuOdstalPaleen merkeis-

Sa mahtavan o巾elman my6ta.

N11sl訊l Tthkovuore獲ta 3 1 3 memm korkeudesta o止mah-

LasklalSSurmuntama 22.2.2009 kokoonnuttiin Krookilan kotlSeutukeskukseen penntecksi muorlostune皿e kinkereille.

Ta11akm kertaa aluksl nautittiin malttaVa kmkeriateria.

Rais10n Seuraku皿nan terveiset toI PaStOri Marjut

Ostermaaja kinkenvlrSia saesti kanttori Jari JakoIe組

tavat nakymat yⅡxpar6iv乱1e Syv狂in j狂velle, JOSSa Saaria On yhta monta kuin Nllsl為SSa kesa6ita!

Kalkklaan kotiseutupalVille, ymPa血StOn tapahtumat huomlOiden osa皿Stui yli 6000 vierasta, RaisIOSta Olivat

mlIkana AlnO J a Olavi Makmen

Kinkeri略ksyja el etukateen o血maantelty kuten entisaikaan tehtiin ja ne plti sitten opeteI⊥a ulkoa. Kinkerellla

l証syn kuulustdijokaiselta ki血koheIra. Krookilan kinkereilla

PaSton Ostermaa puhui valon evankellumStaja anteekslamon meIkityksesta nykyajan ihmlSille. Kanttori Jakoleff

Koti s eututy6n ansiomitali

S証styksen ohella kertol my6s virsien historiasta. N証lla lukukmkereilla todettlm lukutaidon olevan riittav乱胎tasol_ 1a」a halukkaal saivat lukutodistuksiinsa pastoIin kijauksen Kaupunkiolosuhteissa kinkerit ovat J猶neet huomlOtta J a Penme kadomut. RalSiossa seurakuman 」 a RalSio-Seu-

Suomen Ko血Seutu血ton kotiseututy6n korkem tumuStukSen OSOitus : a雌io血itali kunniaki寄o血een myomettiin 1 3 henkl1611e kotiseutulilton VuOSlkokouksessa 7 8 Ni獲sian

丁社1kol宣a.

ran l犯lmin yhteistyo on y雌picanyt vanhaa tapaa j卸estaa

YksI SaaylSta Oli RaisIO-Seuran sihteen Aino M割kinen.

VuOSlttam aikutalvella lukuset kyl為n komei_Sa talossa.

My6ntamlSPe則Sleina oll mm. Pitk萄intemen ja ansiokas

Vaha sanaIllasku sanoo: ”Va巾ele perimetta, n範n pe-

toimmta Raisio-Seurassa. M釜kinen on ollut yhtena aloitteentek萌naja i皿ost到ana kotiseutupukuhankkeessa,

jonka tuloksensa RaisIOlle syntyi oma puku. Aino Makinen on pltkaaikainen seuran slhteeri ja rahastoI血oitata seka kotiseutl叫u獲kalSun tolmltuSkuman jasen Han on toiminut

Valtakuma11i s et koti seutup証v at

Seuran kotl Seuturetkien J a matkQjen suumlttelu ana ja matka叩ohtayanajo 20 vuoden鈎an. Lisaksl han tomil RalSion

ja l温lSeudun matkailuoppaana Vuoden 2009 kotiseutupaivia vietettlln kes証sessa saassa T狐kovuoren alueelIa Nllsiin kaupungissa ja naapuri-kunnlSSa 6.-9.8 teemalla ’’Muallmalleja takas”.

Suomen Kotiseutulllton VuOSikokous pldettiin 7. 8 Tbh-

ko Span monitoimiareenalla. Kokouksessa oll edustettuna 1 5 1 Jasenyhteis既, joil獲a oll yhteensa 30 1 aanta. RaisIO-Seu-

ran vlra皿sena edust利ana vuosikokoukseen osa11ismi Aino

M【割噛皿em LiltOn Valtuuston puheeI互ohtal aksI Valittlin professorl Pekka Laaksonen He獲smgis飯. Maakuntla edustavana J aSe-

nena valtuustoon vallttlm Varsinais-Suomen alueelta maanviljeli] a Heikki Eskola Loimaalta. Vuosikokous vahvIStl Valtuuston ehdottamat saantomuutokset, 」 OISta P論osa oll tek-

nisia, kuten esim Kotiseutu血ton tolm⊥ma町Oht勾an皿mlke muuttl11 P託ISihteeriksi. Tblminnan pamOPistealoiksi v.20 1 0 VahvIStettiin: kotiseu調arklStQjen kehittamnen, kotlSeutujulkalS叩en tekemmen j a paikallistolm賞man kehit儀immen,

j atjestotoi皿iman Ja jasenpalveluty6n kehitt狐血en ja JOY JokalSen Oma Ymp狂ist6, Kult血uriymp紅ist6kampa叩a Paivien av砧aiset pldettiin kokousp斬van jatkeeksl

jyma雌Nlls裏an Louhosareenalla mmella ”Vi差raleukam vestlVaali”, todellinen savolaisen sananokkeluuden kava宣kadi! My6s sumuntaln Pa萄uhlaa vletettlm Louhos-aree-

34

KotlSeutulliton kotlSeututyOn harrastusmtali myjinnettiin Ainolle vuorma 1996.

Elam施j a elekroniikkaa

Elektroniikkanayttely S ahkokdytt6isten kotltaloudessa kaytettyj en lalttelden yleistyminen muutd melkoISeSti arkiPalValSta elam統1 900-1uvun alkupuollSkolla.

Monet raskaat 」Okapaiv霜set askareet helPOttulVat ja t乱en ihmlSllle 」託enemman vapaaalkaa perheelle ja harrastuksil]e工950-1uvulla J誼kaapit, Sank61iedet, P61ynimurit, PeSukoneet Seka radio, televisIO 」 a erilaiset levysolttimet Ja

nauhurit olivat JO uSelmPien kotltalouksien

hanklttaVissa. Monella jo aikulSian saaVuttaneeIla kytkeytyy nalhin laitteisim kayt胎kokemuksiaja henk]1okohtaisia ⅡⅢStQJ a.

Siksi Raisio-Seura ry p流tti j議]eStaa 25 ・-26・

4. 2009 Tbmilan kokoustlloissa Elektroniikkandyttelyn, joho皿kerat山n raisiolaisllta koti-

Kes肴matka Pohjois- ja

Itaviroon 14.- 1 6.6.2009 Pen皿teiselle kes独natkalle saatujen toIVOmuSten mukaan lahdettim tutuksi tulleeseen naapurimaahan, j乱leen isolla J Oukolla. Matka Helsinkiin taittui Esa Va血teran VarmaSSa kyydissa nopcastr, SamOm T址1iIlk-Slljan S[ "÷laivalla aanri-

alSta nauttien vauhdilla Tallimaan Suoma葵aisten peruskohde Virossa on yleensa T軸1mnan

kaupunki. Kaue皿maksl memeSSa matkataan usei営nImten l狐teen ell Oikealle. IdassaJ a POI可oISeSSa On kuitenkin vaト

Sm lyhyen matkan p泌SSa mユeIenkiintolSla matkailukohteita, hyvm erilalSta histonaa ja sl獲m誼hive獲evia luontokohtelta,

kymmenia vesiputouksla, ranta胎rTh慮, Pemmeky臆. Viro on 皿aa, JOnka pisteesta toISeen ajaa puolessa p証v謎sa. mutta Plan Selvi施, e脆maa on sis乱ta isompi ku血ulkoa. Viro tuntuu todeⅢsta isommalta myss siksi, etta Plenesta aSukas-

tiheydesta j ohtuen maassa on tilaa, mlSSa ] 11kkun.

Matka皿a vasempaan , SilS ic泌n, Ohitimme alueen, 」 Olta On 16ydetty me比kg a maanvi職elysta jo 3(roO vuoden takaa, maantlen VaIreSSa nakyl Viron van血n paaslaIkkuka獲msto

nuoremmalta pronsslkaudelta.

JagaIan putous Muutaman kymmenen ki葵omemm p誼ss Th皿Lnasta, Koogm ky宣an lahe雌s主jaltSeVa Jagalan putous on komea palkka VlrOn ”Niagara’’nimlttam alkaa katso】 an J alkQjen juuresta,

maan tasalta ja jatkuu nom kahdeksan metnn syvyyteen Levey陥t瓢la Viron suurlmmalla putouksella on noin 60-70

metrla Ja nOin 300 metria pituutta. Vesi on vatiltaan ruosteenruskeaa, kuin nestem証sta merlPl量kaa.

Putous siirtyy hiukan koko ajan, Sllla veslmaSSa ”syo”

皿aata parm Sentin verran vuodessa. Putouksen J乱keen

Po巾Ois-Viron pismJOkl Jagalajoki (97 km)jatkan matkaanSa ka叩ommaisessa laaksossa koh億merta

MatkaJ atkui lounaa11e Viiman kleVariln. Kbstikievan On VlrOn kuuluisimpla血envarsikrouv?Ja Komeaja pitka

hirslrakennus valmistui alun perin 1 802. Huonoon kuntoon P泌SSyt rakemus restauroiti血ravintolaksi 1 978∴fa獲vella

1989 se血houtui l盆hes略ysin tuhopoltossa. Vuoma 1993 Valmistunut nykyinen Vilman kievan onkm l証lima vanhan

L為hiretki 15.8. Vakka-Suomeen

j a Ala-S atakuntaan Kohte血a oluttehdas ja Sammallahden salat teemaIla "Kaus mem泌n nakem毅in laheue" !

AurinkoISeSSa aamuSaaSSa lahdettl血taydell肴bussilla koh血 Uuttakaupunkia lha111en loppukes狐1 Vll〕 aVainioita Kusta-

V量ntlen Varrella. Ylitlmme La利oen, JOnka suisto on valtakumal止stekm tunnettu, merkittava harvmaisten lm叫en pesimis- ja lev創rdysalue seka sama11a my6s luonto-

matkailukohde. K猶mytt洗ssa Vehmaata sIVuaVa11e tlelle

sllmlm OSuivat malSemalle leimansa antavat valtavat J釦ekivi陶ykki6tja avolmet louhokset Nusfa lou血taan tunnettua V血的狙n PunalSta graniittia, B almoralia, maallman ParaSta graI血ttia. MalSemasSa grar血ttl nakyykin kaikklalla.

VarsinaissuomalaisISta SaVIPOI叫aisISta Vi巧elylaaksoISta kohoavat komeastiJyrkat gra血ittikalliotj a 「yrkinteet. Mahtavat sIVl⊥kivIVuOret SyntyVat gra皿ttia lou血ttaessa. Lahist61略s主jaitsevassa klVlty6museossa voi tarkemmin tu-

tustua kivenlouhmman hlStoriaan.

Vckka-Suomen alue erikoIS調i J O keskiai alla puuas血ateo皿suuteen. Alueen pe11ot olivat karuj a ja siksi oll ke血teト

tava llSaanSioita. Puuastroiden vlentl Itameren satamim alkol 」 a ”vakkasuomalalSet’’puuastiat olivat tunmettua kaup-

Patavaraa neljatl VuOSisadan ajan ama 1 800-1uvulle.

Vakka kantensa vaIitsee,血e OIuen ! Raisio-Seun vleraill UudessakaupunglSSa SyySkuussa 2002 ja maトkallamme

Olikin nyt vain yksi kohde, kesakuussa 2008 tolmintansa alolttanut Val[ka-Suomen Panimo. Tutustuim皿e plenPammOn tOi皿intaan ja Prykmestar-Oluen val皿istukseen

Oluen salaisuuksla ValottlVat Panimomestari Jari Vilpas J a

myyntia/malkkinointla holtaVa Heidi Jaakkola. PanmOn tuotevalikoimaan kuuluu viisi Prykmestar-Olutta j a llSaksl kausioluet. Prykmestar Swarz sai kultamita獲in v. 2008 alle 5 % n olulden saI]aSSa Kes独1 2009 uutuus on Prykmestar

Vehna Yritys on plenPammOna Vakuuttanut mottelllaan asemansa, Vahvistukseksi sii略ALKO va止tsi Prykmestar

S avu 5 ,5 %-1uokan oluen vakiovalikoimaansa. Onnlttelut I S almme maistaa eri olutlaatuja ja sama11a血aste獲la pammon

∴ふ∴

∴∴∴

繋祭義一∴

箋

l

∴∴∵

言上

∴∴.、

二年

、 十∴∴∴

∴∴中 警護 で臆/言う㌘

¥

∴十㌢∴ 、、弾

勃

.」∴∴

.∴丁。言:

言う∴∴:

惑-、 饗発 言∴

mukana ollelta retken hienosta onn工SturmSeSta 1

7さkstit・ AmO脆虎nen KαVat・ Olavさん4樋k己nen

E主j a erovuorossa j ohtokunnasta

′

RAISIO-SEURAN TOIMINTAKALENTERI VUONNA 20 1 0

Kes肴matka Etela-Viroon

Raisio-Seuran j希senist6

La 12.6略ht6 klo 7.00 veteraanikivelta RalSiosta. Ta11mk-

Kum正at謎enet 3

Si巧an S反zr量aiva Th皿massa klo 12 30・ L狐va皿a nautltaan

HenkilQi謎enet 280

aamubu桂et. Matka」 atkしIu P独nun kaupu工lk血1 ( 1 30 km), 」OSSa plem tutuStumisklerto哀ielu Ja m劉Oittummen hot. Legendim, www.1egend.ee 2止huoneislin. Yhtemen ruokailu Villa Ⅵねssetln raVintolassa (klVenheiton p施SSa hotelllsta).

Su 13.6. Aamlaisen jalkeen l粗to Klhnun saarelle lalVal1a Pamun satamasta n. klo 9. 1 5. Pe血Ia mieleenpamuva saan-

klerrOS kuorma-autolla Paika11isopas kertoo saaren elamasta, kdy臆狐museossa j a ki重kossa, nautitaan kuululSa kala1ounas. LalVa la皿tee takalSin n. klo 16. Ilta vapaa!

Ma 14.6. AamユalSen j狙keen l粗to Th皿maam Tbompean maelta alkaa opastettu kave賞ykierros, joka paattyy lounaalle upeaan kesklaikalSeen raVlntOlaan Le Chateau. Kayd泌n ostoks皿a, lalVa la血tee D-temmaallSta klo 1 7.30. RalSIOSSa o喜la紬皿. klo 22.

Matkan hinta j謎e皿ilIe n.310 e, muilIe 330 e, Sis・ bussl- Ja laivak叫etuksethva-aam王aisen, hotellm勾Oltuksen 2h huoneessa aamalSmeen, 2 mokailua, retken K血nm saare賞1e, OPastet皿kavelyklerrOksen Tbompea11a. 1h-1isa 1 3 eんrk.

Ⅱmoittautuminen 31.3.2010 memessa Aino Ma旺nen,

puh OOO-740 5149/4381495

PerhQi謎enet 212 Ainais商senet 25

Yhteisそ商議enet 17

輔醐醐UU丁iS園丁

二三∴

ALUEEN

醐陸離虻削⑨y

SUUR踊田ALU臣丁UIN

W.阻ision血e書al!i.範

PA案KAしし音S」EH丁看

命LiedonS滴st6pankki Raisiontori6,21200Raisio Puh.010430930O,faksiO「O4309301

WWW,iiedonsp,fi

∴ 小言 享、堪む壌阜.

∴:∴ 監盈鰐盈紺 A「k,9-19,1a9-14

∵甘 言

陣へ こへ∴

:∴∴一 ∴ ∴・ ・∴∴

∴∴∴∴言 雷管器圏

甲‡ニ豊梁黒 ∴叫

報 Raisionseurakunta Ki「iくiくOhe「「anlくuja2,Pし10′21201RAISIO,

Puh.(02)436O300,WWW.「aisionseu「aku巾a重

尺a志方n

Sallk6jaautomaatiosuu○○hittelu

PARTuRIKAMPAAVO

ASITEKOY

Tu櫨LA

Tbsalanaukio5B,21200Raisio

mh.(02)4378400,Fax(02)4378490 www.asitek.五

し血嗣葦猫G錐 LWOIS孤V祝/KO/M朋AMM臣OyDÅTMM.

∴∴∴∴:∴∴ ∴:∵;

MAmN贈∬∪6

鵬削雨u鵬a∴㌧ my6s能く識

酪m貢kkoseutu勘

手醍醐 Kauppakuja2

∴∴∴ : ∴∴∴ ∴

Puh.4310750 raision.k亘ja@「aisjonkiria.fi 調a-pe 9-18

RamikkoseutuT。m臨-u2,21200RAx○p,,h43616OO

ia 9-15

bi「gitta@raisionk叩a.fi ma-pe 9-18

1a 9-14

鞠網羅踊沌蟹滑の Varastokatu6-212OORAIS華酸 Seppo 芸蒜義繋 En,一S。,。。i,

荻就動窃mあ

藷塞sA 圏 ・llELAT .K()iりAしJKSl÷丁

.SARANA丁 .SARJ(ニ)i丁UKSl汀

証蒜蒜頭韻臨⑱卸 Sole宣liukscnkしIjal,212OORaisio P○○helin(OZ)4しう871与1

恥。偽,n (⑳左′強⊆雄〆 PaUon vanhaa Arabiaa. kahvia ja pullaa . 1a出atavaroita ym

Puh. 02-437 3493, 0400 321 750 La-Su kIo ll-16, 1.5. 1ahtien paivitt菰n

Krookilan Kotiseutukeskus Krookilank可a 40 , 21200 Raisio

ニ〆二〈二 二一// ●</ノ

Hen ki I6kohtaisen Suunnitelman avu看看a sきiast6si

kasvavat paremmin.

Pa血aat neuvot s説stQ]eSl kasvattamiseen saat mei脆・

Avainasickkaam k却6ssasI On hen皿6kohtaisen pan貼meWQjasl aSiant‘mtemuS ・ Yhdessa hanen kanssaan laadit s託st6皿esI Sulm血elman, joka perustuu sinun tilanteeseesi, tOivelSuSlja tavoitteisilSl. Me皿a on

momPuOlmen va量ikoinla S議t粒nisen tuotteita’J Oista

16ydinme yhdessa sinulle sopivinmat.

Solta Asiakaspahelunme O200 300O (pⅧ/mpm) na-Pe 8 - 20 ja varaa aika mcksuttoman s謎stamsen

suunn正e血asl laa血〕iseen.

Teemme sen mahdoiiiSeksi

No巾eoの はA音。丁IAJ国N___

ヰ ■とこ

P漢ETAR8看N___

EUROOPPAAN! YKSlしOILIN置N JA ASIANTUNTEVA

葛葛こ.国

旧聞聞出 Sitomokuja3 (02)4381200

PAIVりu州舶E TÅ議AA ON‖看STUNEEN. 置DU○○i事各軸請A丁議AN!

満認印

…mo冊○○う“くO巾田町

講義Ae丁ORi

2教200RA量S萱0

Ilmoitushinnasto 8-OSaSivua50euroa 4-OSaSivua80euroa

御燈約

酬⑳

Puo止sivua140“ Kokosivu 250`` 丁hkakansi(v祉eissdy 400euroa

PAuNÅVAASANAAJAKUVAA 一

VUODESTA1966

Raisio"SeurakiittaakaiIckiat託宣l為nlehteen PK-孤量N○○Y

ilmoituksenantaneitayrityksiasekayhtei" Sそ蹄Seni翰nseurantoiminnan血kemisesta.

PKI)A]NO.COM

圃詞書喜喜漢書S■■看喜喜菓喜喜喜

Jasenet:SuOSikaa血kijoitamme!!

Viisi etua OP-Pohjola-ryhm託n keskittav訓e 1. Voit saada 「ajattomasti OP-bonuksia Liittym乱la Osuuspankin omistaj ajdseneksi saat bonuksia ihan tavallisesta

Pankkiasioimista sen ollessa 5 000 euroa. Jos esimerkiksi palkka- ja sijoitustilin seka asuntolainan yhteissumma on 125 000 euroa, Saat niista bonukSia yli 300 euroa vuodessa! Mita enemm祖s露st6ja, lainoja tai sijoituksia

taloudellasi on, Sita enemman bonusta kertyy - ylarajaa ei ole.

2. Voit maksaa pankkiasiointia ja vakuutuksia OP-bonuksi=a Jos olet Pohjolan etuasiakas, keskittam剃a pankkiasiointisi Osuuspank-

kiin saat nykyisten alemustesi lisaksi 3 % alemusta vakuutuksista ja VOit maksaa OP-bonuksilla paitsi pankkipalveluita, my6s kodin, Perheen ja auton vakuutuksia.

3. Saat bonuksia maksaessasi OP-Visa=a Kun olet OP-bonusasiakas’Saat Pankkiasioimista kertyvien bonusten

lisaksi bonuksia kaikista ostoksista, jotka maksat Visa-Ominaisuudella.

4. Saat pきivitt訃sasioimin paIvelukokonaisuuden kdytt65n

45 % edullisemmin Kokonaisuuteen kuuluu henki16kohtainen kaytt6tili, OP-Verkkopalvelu, OP-Visa- tai muu OP-Visa-tuOtePerheen kortti seka verkko血iote.

5. Saat OP-Pohjola-lehden seka et山a yhteisty6y「ityksiItamme OP-bonusasiakkaana tai omistajajasenena saat rahanarⅤoisia etuja yhteis-

ty6yrityksiltamme sek差4 kertaa vuodessa ilmestyv祖OP-Pohjola-lehden.

Lue lis詣keskittamisen eduista ja laske itse bonusmahdo川suutesi:

OP.備Ibo皿s

Etua e膳m誌n. OP-Po巾o鹿ta. h「un Seudun OP